Kiinteistöarviointi 4/12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteistöarviointi 4/12"

Transkriptio

1 Kiinteistöarviointi 4/12 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti 1

2 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien arviointikeskus Oy Hannu Ridell Newsec Valuation Oy Jyrki Halomo Newsec Valuation Oy Sakari Haulos Vantaan käräjäoikeus Seppo Koponen Realia Management Oy HALLITUKSEN VARAJÄSENET Ari Laitala Aalto-yliopisto Markku Airaksinen Maanmittauslaitos Ilkka Aaltonen Helsingin kaupunki Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimus PTT Juhani Väänänen Maanmittauslaitos Simo Hannelius Metsäntutkimuslaitos SIHTEERI (JÄSENREKISTERI/LEHTI) Juhana Hiironen puh TALOUDENHOITAJA Raija Valonen puh TAITTO Anna Haggrén/Lystik LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1 sivu 135 ½ sivu 85 ¼ sivu 50 LEHDEN AINEISTO Artikkelit lehteen pyydetään toimittamaan sähköpostilla sihteerille. PAINOPAIKKA Meripaino Oy 2

3 Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 4/12 Arvon mekin ansaitsemme 4 Kiel keskusteli ja keskustelutti 6 Kiinteistökehityshankkeiden kannattavuuslaskelmat 10 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä 12 In Memoriam: Jorma Kantola 16 IVSC-Uutisia 18 Tulevia tapahtumia 19 Kannen valokuva: Maanmittauslaitos 3

4 ARVON MEKIN ANSAITSEMME Vuosi 2012 lähenee loppuaan. On aika viimeisen Kiinteistöarviointi-lehden pääkirjoituksen. Dead line sille meni jo. Vuodenvaihteen arviointikiireet ovat pahimmillaan. Aika ei riitä. Pää on tyhjä. Mistäs kirjoittaisin? Ehkäpä juuri siitä! Kiireestä siis. Ja paineista. Jatkuva kiire - pysyvä olosuhde Kaukana ovat ne ajat, jolloin arvioijan työtahti oli leppoisa ja riitti kun objektiivisena totuuden torvena kasasi arvion silloin ja toisen tällöin, usein vielä päätoimen sivujuonteena. Arviointia tehtiin silloin pääasiassa maanmittaustoimituksissa tai välitystoiminnan ohessa. Kaupallisen arviointitoiminnan kehittyminen 1980-luvun lopulta alkaen on luonut arvioinnista aivan oman modernin liiketoiminta-alan siihen kohdistuvine moninaisine vaatimuksineen ja paineineen. Nuorempi polvi on kasvanut alusta alkaen jatkuvaan, päätoimisen arvioijan kiireeseen. Konkarit voivat vain haikailla menneiden, kiireettömämpien aikojen perään. Paineita - ulkoa ja sisältä Arvioijan työn luonne ja rooli on muuttunut suuresti menneen 20 vuoden aikana. Pitää hallita RICSit ja LEEDit sekä muut kansainväliset arviointityössä vaikuttavat säädökset ja toimintatavat. Arvioija on muuttunut neutraalista arvonmäärittäjästä kiinteistömarkkinassa toimivien tahojen neuvonantajaksi. Kotimaisille ja kansainvälisille toimijoille tehdyt arviot vaikuttavat suoraan kauppojen rahoitukseen ja jopa pörssikursseihin. Ja aikataulut ne kiristyvät vuosi vuodelta. Useimmat päätoimiset arvioijat työskentelevät voittoa tavoittelevissa yrityksissä. Työnantajan omistajat hakevat yritykselleen kasvua tai ainakin hyvää katetta sijoitukselleen. Siinä sitä sitten taiteilet sisäisen kannattavan kasvun -tavoitteen sekä asiakkailta tulevien osaamis- ja aikataulupaineiden kanssa ja vielä usein kilpailutilanteessa. Paineita tulee niin ulkoa kuin sisältä. Kuinka jaksaa arvioija kaiken tämän keskellä? Olen huomannut, että aika moni nuoremman polven arvioija vaihtaa toisiin kiinteistöalan tehtäviin 4-7 vuoden arviointirupeaman jälkeen. Selityksenä vaihtoon voi useinkin olla luonnollinen halu siirtyä toisiin tehtäviin ja kehittää itseään monipuolisesti, mutta osin syynä voi olla myös tympääntyminen jatkuvaan kiireeseen sekä asiakkaiden ja omistajien rajapinnassa toimimisen paineeseen. Vanhempi kaarti on joutunut toimimaan tässä tilanteessa kenties jo vuotta ja ylikin. Miten varmistamme, että monipuolisesti alaa hallitsevat konkarit jaksavat eläkeikään saakka virkeällä mielellä antaa kokemuksensa alan käyttöön ja että kehityksen kärjessä etenevät nuoret leijonat eivät vie innovatiivisuuttaan liian nopeasti muihin tehtäviin? 4

5 Jaksaminen johtamisen kärjeksi Meidän on pidettävä itsestämme huolta, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Meidän on arvostettava itseämme enemmän kuin työtämme. Arvioijan työajasta iso osa koettelee istumalihaksia. Erilaisten tukielinsairauksien ja muiden istumatyötä tekeville ominaisten vaivojen välttämiseksi fyysisen kunnon ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää. Jostain syystä suurin osa arvioijista on varsin liikunnallista väkeä ja tämä puoli onkin hoidossa. Vastuu fyysisestä kunnosta on selkeästi jokaisella itsellään, joskin työnantaja voi olla tukena kannustamalla liikkumiseen esim. esimiehen kehityskeskusteluissa sekä tukemalla liikkumista liikuntaseteleillä ja yhteisillä liikuntatapahtumilla. Mutta entäs se henkinen jaksaminen? Lopullisen vastuun siitäkin kantaa meistä jokainen henkilökohtaisesti, eli on kyettävä välillä irtautumaan työstä ja antamaan aivoillekin mahdollisuus rentoutua. On myös osattava lukea itseään ja tunnistettava vaaran paikat, mikäli työn aiheuttama rasitus uhkaa omaa hyvinvointia. Tällöin on kaiken kiireen keskelläkin uskallettava löysätä tahtia ja vaikka järjestettävä irtiotto oravanpyörästä. Koska jokaisen arviointiyrityksenkin tavoitteena on pitää henkilökunta työkykyisenä eli tuottavana mahdollisimman pitkään, on myös työnantajan ja työyhteisön edun mukaista huolehtia arvokkaimman ja ainoan todellisen tuotannontekijänsä, eli meidän arvioijien, henkisen kantin kunnosta. Miten siitä sitten huolehditaan ja miten sitä mitataan? Pidetään huolta itsestä ja toisista Paras ennaltaehkäisevä hoitomuoto on hyvähenkinen työyhteisö, jossa kaikki pitävät yhtä ja huolehtivat toisistaan. Jos työkaverin meno näyttää menevän överiksi, kollegat tarjoutuvat jakamaan työtaakkaa ja muutoinkin tukevat toisiaan. Esimiehen tehtävänä tässä on luoda edellytykset hyvälle työyhteisön hengelle. Tuottavuuden edellytyksenä on, että töihin on kiva tulla. Yrityksen vastuulle jää järjestää mahdollisuus niin esimiehelle kuin koko työyhteisölle pitää itsestään huolta. On panostettava esimiesten ihmisten johtamisen kouluttamiseen ja satsattava työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen niin työaikana kuin sen ulkopuolellakin. Vuodenvaihde on meille arvioijille kiireistä aikaa, mutta se on myös juhlapyhien ja rentoutumisen aikaa. Kiireenkin keskellä on pystyttävä hetkeksi rauhoittumaan ja keräämään voimia. Anna arvo itsellesi, hengästy ja hengähdä välillä! Hyvää Joulua 2012 ja Parhainta Vuotta 2013 Seppo Koponen Johtaja, Arviointi ja konsultointi Realia Management Oy 5

6 Kiel keskusteli ja keskustelutti Vuotuinen Baltic Valuation Conference (BVC) järjestettiin varsin värikkäiden valmisteluvaiheiden jälkeen Kielissä Järjestelyhalukkuudesta viime konferenssista ilmoittaneiden norjalaisten hiljaiselo päättyi heinäkuun alussa ilmoitukseen, etteivät he pystykään konferenssia järjestämään. Kesken kesälomakauden käynnistyivät talkoohenkiset järjestelyt, joihin allekirjoittanutkin päätti osallistua. Yllättävästä ilmoituksesta käynnistyi varsin aktiivinen kirjeenvaihto eri maiden kontaktihenkilöiden kesken. Varsin pian kävi selväksi, että saksalaisilla on järjestelyhalukkuutta, kun pientä taustatukea on saatavilla. Allekirjoittaneen ilmoittautuessa vapaaehtoiseksi organisoimaan seminaaripäivän ohjelmaa käynnistyivät 21. BVC:n järjestelyt. Seminaarikutsu päästiinkin antamaan vain reilun viikon työskentelyn tuloksena. Cadastre value!! Ensimmäiset seminaariesitykset jatkoivat siitä mihin vuosi sitten Riiassa jäätiin. Latvian edustajat esittelivät cadastre valuen laskemista. Esityksen perusteella järjestelmä, jota hyödynnetään pääasiassa kiinteistöverojen laskemiseen, on ottanut edistysaskelia viime vuodestakin ja sen kehittämiseksi näytetään tehtävän varsin systemaattista työtä. Miten cadastre value seuraa markkina-arvoja, jäi vielä keskustelujenkin jälkeen hiukan epäselväksi. Asiaan palattaneen jälleen ensi vuonna. Uusi näkökulma metsän arvon määrittämiseen Teorian ja käytännönkin mukaan markkina-arvon määrittämisen lopputuloksen pitäisi olla menetelmästä riippumatonta. Jos näin ei ole, on menetelmien soveltamisessa lähtökohtaisesti puutteita tai ongelmia. Markku Airaksinen Maanmittauslaitoksesta esitteli sovellusohjeen siitä, miten tuottoarvomenetelmää tulisi metsän arvioinnissa soveltaa siten, että markkinainformaatio tulisi paremmin hyödynnettyä laskentakoron määrittämisessä. Market based Income Approach (tai Market Oriented Income Approach) yhdistää elementtejä kauppa-arvomenetelmästä ja tuottoarvomenetelmästä. Tehdyn tutkimuksen perusteella laskentakorko pitää määrittää sen mukaan, kuinka paljon kasvavaa puustoa on pinta-alayksikkö kohden. Laskentakorko määrittyy sitä suurempana, mitä enemmän kasvavaa puustoa on. Pakkolunastus Saksan mallin mukaan Bernhard Bischoff esitteli kiinteistöarviointia saksalaisessa lunastusmenettelyssä. Itse en ole syvällisemmin perehtynyt korvausarviointiin, mutta periaatteet ja käytännöt vaikuttivat suhteellisen samanlaisilta suomalaiseen systeemiin verrattuna. Seminaaritauolla sain kuulla Bernhardilta, että hän tuntee varsin yksityiskohtaisesti saksalaisen järjestelmän ja on käynyt siitä esitelmöimässä viime aikoina myös eri puolilla Eurooppaa. 6

7 Erityisesti Isossa-Britanniassa ollaan oltu kiinnostuneita muiden maiden systeemeistä, sillä siellä pakkolunastukseen liittyvä lainsäädäntö on varsin yleispiirteistä ja käytäntö case-pohjaista. Ilmeisesti jonkinlaisia kehittämistoimia on siis työn alla? Riidat sovitteluun Harry Viebruk Saksasta esitteli vapaaehtoisen sovittelun käyttöä kiinteistöarvioinnin yhteydessä. Tyypillisiä tilanteita, joihin sovittelua Saksassa käytetään, ovat kiinteistön arvonmääritykseen liittyvät erimielisyydet perinnönjaon, avioeron, pakkolunastuksen ja halkomisen yhteydessä. Sovitteluja tunnuttiin käyvän pikemminkin silloin, kun arviointilausunnolla oli useampia eripuraisia toimeksiantajia tai lausunnon käyttäjiä, ei niinkään yhden toimeksiantajan ja kiinteistöarvioijan välillä. Viebruk esitteli vankkaan kokemukseensa pohjautuen sovittelun menestystekijöitä, jotka tuntuivat pohjautuvan kiinteistöarvioinnin asiantuntemuksen sijaan sovittelijan psykologisiin tietoihin ja taitoihin. Olisi mielenkiintoista tietää, onko meillä täällä Suomessa henkilöitä, jotka ammattimaisesti toimivat tällä kentällä. Vihreän arvon metsästys Allekirjoittanut esitelmöi tällä kertaa vihreän arvon olemuksesta ja merkityksestä kiinteistömarkkinoilla. Esitys sinällään oli varsin pitkälle käsitteellistä ja osin ehkä filosofistakin pohdiskelua. Taustalla on kuitenkin ajatus siitä, miten kiinteistösektorilla mahdetaan onnistua EU:ssa asetettujen kasvihuonekaasujen päästötavoitteiden (20/20/20) saavuttamisessa. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että esim. kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyyttä lisäämään luotu energiatodistusjärjestelmä ei näytä tuottavan hintavaikutuksia. Kassavirtaperusteisesti asiaa lähestyttäessä arvoeroa energiatehokkaan ja tehottoman kohteen välillä pitäisi syntyä 5-10 prosenttiin asti. Ilmeisesti nämä erot kuitenkin häviävät arviointitarkkuuteen. Energiatehokkuutta tai tehottomuutta käsiteltäneen kuitenkin yhä useammin arviointilausunnoissa ja sen merkitys rakennettujen kiinteistöjen arvotekijänä on vakiintumassa, vaikka vaikutus onkin vielä hyvin pientä. Ilmeisesti uutta ja/ tai vaikuttavampaa sääntelyä on tulossa tulevaisuudessa. Markkinamekanismin kautta tapahtuva siirtymä kohti vähäpäästöisempää rakennettua ympäristöä näyttää tapahtuvan liian hitaasti. Omakotikiinteistön arviointi Konferenssiin oli tällä kertaa valikoitunut kaksi teemaa; kiinteistöarvioinnin ajankohtaiset ja tulevat haasteet sekä 60- ja 70-luvulla rakennettujen kiinteistöjen arviointi. Jälkimmäisestä teemasta kuultiin yhden poisjäännin johdosta lopulta vain kaksi esitystä. Bernhard Bishcoff oli tällä kertaa varustautunut toisellakin esitelmällä. Hän selvitti erästä tekemäänsä arviointia 50-luvulla rakennetusta kohteesta. Esimerkki oli monella tapaa mehukas. Kysymyksessä oli arvostetulla alueella Berliinissä oman tontin reunalla sijaitseva saneeraamaton paritalon puolikas. Arvioinnin kulku noudatteli varsin pitkälle suomalaista arviointikäytäntöä. Tontin erillisarvoon lisätään rakennuksen kustannusarvo ja summaarvoa korjataan kokonaisarvon korjauksella. Rakennuksen teknisen poiston lisäksi huomioitavaksi tuli oleellisessa määrin toiminnallinen (taloudellinen) poisto. Ajastaan jälkeen jäänyt pohjaratkaisu ja vastaamattomuus nykyajan käyttötottumuksiin muutenkin oli syytä ottaa arvioinnissa huomioon, sillä paritaloratkaisussa ei ollut helppoja eikä kustannustehokkaita ratkaisuja ajanmukaistamiseen. Lopulta Bernhard sai kokonaisuuden markkinaarvoksi n. 20 %:ia yli pelkän tontin markkina-arvon. Tyytymättömät toimeksiantajat palkkasivat seuraavaksi kiinteistövälittäjän, joka oli lupautunut myymään kohteen tuplahinnalla Bernhardin arvioon nähden. Vajaan vuoden kulutta kohteella oli tehty kauppa. Hinta oli asettunut lopulta varsin lähelle pelkän tontin arvoa. 7

8 Asuntomarkkinat laboratoriossa Islannin Örn Ingvarsson tarkasteli omassa esityksessään kolmen Reykjavikilaisen pientalolähiön historiaa ja hintakehitystä suhteessa keskeisiin kansantalouden tunnuslukuihin. Esitykset Islannin kiinteistö- ja erityisesti asuntomarkkinoita koskien ovat aina kiinnostavaa kuultavaa. Islanti tuntuu suorastaan jonkinlaiselta asuntomarkkinoiden koelaboratoriolta, jossa voidaan havaita erilaisten taloudellisten ääri-ilmiöiden vaikutuksia kiinteistömarkkinoihin. Voimakkaat suhdannesyklit, toisinaan käsistä karkaava inflaatio ja väestön muuttoliikkeet ovat ilmiöitä, jotka vaikuttavat välillä dramaattisestikin asuntojen hintakehitykseen. Uusin eväin eteenpäin BVC on ollut viime vuosina niin täynnä esityksiä, että varsinaisille keskusteluille ja loppuyhteenvedoille ei ole jäänyt aikaa. Tällä kertaa erillinen loppukeskustelu oli kuitenkin nimenomaisesti merkitty ohjelmaan. Varsinaisen seminaariyhteenvedon sijaan yleisö innostui keskustelemaan toisesta annetusta aiheesta: Guidelines for the future actions. Yksimielisesti todettiin, että on aika ottaa sähköpostiaikakaudelta vähintäänkin yksi loikka eteenpäin. Facebookista ja muusta sosiaalisesta mediasta ei vielä erityisesti innostuttu, mutta kotisivut saivat yksimielisen tuen. Tätä kirjoitettaessa tiedetään, että konferenssin käyttöön on varattu domain Tavoitteena on jo tämänvuotisen konferenssin dokumentointi ko. sivuille, mutta viimeistään ensi vuoden konferenssin tiedottaminen tulee nojautumaan mainittuun sivustoon. Sivuille voidaan myös arkistoida konferenssiesitysten materiaalia, esittäjien niin halutessa. Samoin konferenssin sponsoreille voidaan tarjota sivujen kautta näkyvyyttä. Sivujen ylläpidosta tulee vastaamaan aina seuraavan vuoden konferenssi-isäntä, mutta käytännössä työsarkaa riittänee vapaaehtoisvoimillekin. Tulen ja jään maa Yksi konferenssin kohokohdista on perinteisesti ollut ilmoitus seuraavan seminaarin pitopaikasta. Viimeistään esitysten päätyttyä tunnelma tiivistyy osanottajien arvaillessa, minkä maan edustaja esittää kutsun seuraavaan konferenssiin. Allekirjoittanutkin alkoi jo tuntea läpitunkevia katseita pyytäessäni puheenvuoroja yleiskeskusteluun. Monet tuntuivat myös muistavan, että Suomessa on viimeksi oltu Saamani sisäpiiritieto piti kuitenkin paikkansa. Lopulta Islannin pitkän linjan BVC:läinen Örn Ingvarsson päästi konferenssiyleisön pälkähästä ilmoittamalla Islannin järjestävän vuoden 2013 konferenssin Reykjavikissa. Kannattaisikohan siihen osallistua? Toivottavasti Call of papers saadaan hyvissä ajoin, jo lähikuukausina, jonka jälkeen kysymykseen vastaaminen on huomattavasti helpompaa. Konferenssin formaatti on aina ollut tiivis, torstai-illasta lauantaihin puoleenpäivään. Tämä ei veloita mahdottomasti työaikaa ja on pitänyt konferenssimaksutkin kurissa. Teemojen osuessa omiin ja työnantajan intresseihin kannattaa esityksen valmistelua harkita tai osallistumista sitten muuten vain. Niin yksinkertaista se on. Toivottavasti ainakin. Ari Laitala, Aalto yliopisto Markku Airaksinen, Maanmittauslaitos 8

9 9

10 Kiinteistökehityshankkeiden kannattavuuslaskelmat Kannattavuus- ja toteutettavuuslaskelmat ovat tärkeä osa kiinteistökehityshankkeen arviointia. Kannattavuuslaskelmat ja niiden tulokset saattavat erota toisistaan riippuen siitä, ovatko ne kiinteistökehittäjän, sijoittajan tai rahoittajan laatimia. Mitä puolueettomassa laskelmassa tulisi ottaa huomioon? Kiinteistökehityshankkeen kannattavuuden arviointi poikkeaa rakennetun ja toiminnassa olevan kiinteistön arvioinnista siinä, että kassavirtaa, johon pohjata arvio, ei vielä ole ja kustannusperusteinen arvio ei riitä kiinteistösijoittajille ja rahoittajille koska niiden sijoitus- ja päätöksentekokriteerit pohjautuvat pitkälti hankkeen tulopuoleen. Lisäksi kiinteistökehityshankkeessa pääoma sitoutuu kohteeseen pitkän kehitys- ja rakentamisprosessin aikana, eikä yhdessä hetkessä, jolloin rahan aika-arvotekijän merkitys korostuu arviota laadittaessa. Tämän artikkelin taustalla on elokuussa 2011 valmistunut diplomityö, jossa kartoitettiin kiinteistökehityshankkeiden yleisimmät arviointimenetelmät sekä kiinteistökehittäjien, sijoittajien ja rahoittajien pääasialliset sijoitus- ja päätöksentekokriteerit. Näiden pohjalta kehitettiin kannattavuuslaskentamalli kiinteistökehitysprojektien arviointia varten, noudattaen konstruktiivista tutkimusmetodologiaa, jonka perusteella mallia myös testattiin työn toimeksiantajan - SRV Yhtiöt Oyj:n - eri projekteissa. Tulokset osoittavat, että osapuolten sijoitusja päätöksentekokriteerit pohjautuvat yleisiin taloudellisiin muuttujiin sekä hankekohtaisiin muuttujiin, jotka vaikuttavat hankkeen riskituotto suhteeseen. Merkittävimmät yleiset taloudelliset muuttujat ovat inflaatio, korkotaso ja vastaavien kohteiden kysyntä ja tarjonta markkinoilla. Hankekohtaisia muuttujia puolestaan ovat rakennuskustannukset, rahoituskustannukset, tuottovaatimukset, vuokratasot ja investoinnin kesto ja pituus. Tutkimus osoittaa, että kiinteistökehittäjät painottavat päätöksenteossaan absoluuttista tuottoa mittaavia tunnuslukuja ja kriteerejä, kuten oman pääoman tuotto (cash on cash rate of return), alkutuotto (development yield) ja takaisinmaksuaika (payback period). Kiinteistösijoittajat puolestaan keskittyvät aika-arvon huomioon ottaviin mittareihin kuten sisäiseen korkoon (IRR) ja nettonykyarvoon (NPV) sekä myös muihin oman pääoman tuottolukuihin kuten equity dividend rate (EDR) ja accounting rate of return (ARR). Hankkeissa joissa käytetään velkavipua, rahoittajat ovat enimmäkseen kiinnostuneita hankkeen lainanhoitokyvystä jota mitataan esimerkiksi seuraavilla mittareilla: debt coverage ratio (DCR), loan to cost (LTC), loan to value (LTV), break even occupancy ratio (BER), operating expense ratio (OER). Toki rahoittajien rahoituspäätöksiin vaikuttaa myös hankkeen yleinen toteutettavuus ja kannattavuus esimerkiksi kohdekiinteistön vakuusarvioinnin kannalta. Jotta nämä kaikki tunnusluvut ja mittarit pystytään hallitusti laskemaan ja eri osapuolten kannattavuusodotuksia ymmärtämään, tulee kannattavuuslaskelmien perustua nykyarvomenetelmään, jossa ennustetaan koko investoinnin kassavirtaa. Lisäksi kannattavuuslaskelman hyödyllisyyttä kaikille osapuolille lisää riskianalyysi. Herkkyystarkastelujen, todennäköisyysjakaumien tai vaikkapa simulointien avulla voidaan mitata merkittävimpien muuttujien muutosten vaikutusta hankkeen kannattavuuteen. Tämä kokonaisuus on kuvattu seuraavassa kaaviossa. 10

11 Mielestäni tulokset viittaavat siihen, että vaikka kiinteistökehityshankkeessa kehitys- ja rakentamisvaiheen kustannukset ovat tärkeitä investoinnin kokonaiskannattavuuden näkökulmasta, investointipäätökset kuitenkin tehdään pitkälti tulopuolen, eli käyttöönoton jälkeisen ajan, perusteella. Merkittävä syy tähän on arviointimenetelmässa käytetty nettovuokratuoton suora pääomitus tuottovaatimuksella, jolla määritellään kohteen arvo myyntihetkellä. Näin ollen, pienelläkin muutoksella nettovuokratuottoon vaikuttavissa tekijöissä, kuten vuokratasossa, vajaakäytössä tai operointikuluissa, on suuri vaikutus pääomitettuun arvoon ja sitä kautta koko investoinnin kannattavuuteen. Lisäksi, investointikustannusten pienentäminen on erittäin haasteellista, sillä rakentamisprosessit ovat pitkälle kehitettyjä ja mittavien säästöjen saavuttaminen vahvasti kilpailuilla rakentamisen markkinoilla on vaikeaa, tai ainakin se vaatii erittäin paljon resursseja yritykseltä. Toisaalta, vaikka vuokraamiseen vaikuttavat merkittävästi markkinavoimat niin yllä mainitusta syystä johtuen, vuokraukseen ja konseptin kehittämiseen panostaminen vaikuttavat olennaisesti investoinnin kannattavuuteen. Diplomityössä kehitetyn kannattavuuslaskentamallin käyttökokemukset kohdeyrityksessä SRV:ssä osoittavat, että tämä asia jää usein rakennusalan ammattilaisilta huomioimatta. Kiinteistökehittäjillä, eli rakennusliikkeillä joilla on omaperusteista tuotantoa, pyrkivät yleensä irtautumaan hankkeista mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen sillä niiden strategiaan ei kuulu pitkäaikainen omistus. Tämä saattaa johtaa siihen, että keskitytään liikaa itse rakentamiseen, jolloin käyttöönotto ja vuokraus jäävät toissijaisiksi tehtäviksi, vaikkakin juuri niihin tehtäviin panostamalla rakennusliike pystyisi parantamaan omaa kannattavuuttaan. Otaksun, että useassa rakennusliikkeessä, jossa tehdään omaperusteista tuotantoa, fokusoidaan liikaa omaan leipälajiin, eli rakentamiseen, jolloin saavutettavissa olevat tuotot jäävät maksimoimatta. Ville-Antti Hänninen, SRV Yhtiöt Oyj 11

12 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä Tämän otsakkeen esitetään kiinteistöarviointialalta tehtyjä opinnäytetöitä. Opinnäytetöiden esittelemisellä levitetään tietoa uusista tutkimuksista, etteivät opinnäytteinä tehdyt tutkimukset jää vain tekijän ja työn tilaajan tietoisuuteen. Esiteltävät opinnäytetyöt ovat luettavissa kokonaisuudessaan Aalto-yliopiston kirjastossa. Koska töitä ei arkistoida sähköiseen muotoon, saa kiinnostavan tutkimuksen helpoiten käsiinsä lähestymällä suoraan työn tekijää. Opinnäytetöitä pyritään esittelemään kiinteistöarviointilehden jokaisessa numerossa, mikäli arviointialan opinnäytteitä on kuluvana ajanjaksona valmistunut. Koska lehden toimituksella ei ole saatavilla muita kuin Aalto-yliopiston opinnäytteitä, tulee muista opinahjoista töitään näytille haluavien toimittaa työt ja niiden tiivistelmät kannessa näkyvään osoitteeseen. VÄITÖSKIRJAT Työn nimi: Eurooppalaiset REIT-kiinteistösijoitusyhtiöt - artikkeleita ominaisuuksista ja tunnusmerkeistä Tekijä: Jaakko Niskanen Korkeakoulu: Insinööritieteiden korkeakoulu Tutkimusala: Kiinteistötalous Päivämäärä: Listattu kiinteistösijoitusmarkkina tarjoaa sijoittajalle standardoidun kaupankäyntiprosessin, läpinäkyvyyden sekä korkean likviditeetin. Pitkälti Yhdysvaltain mallia seuraten, nyt 2000-luvun aikana, lukuisat Euroopan maat ovat ottaneet osaksi kansallista lainsäädäntöään REIT-kiinteistösijoitusyhtiöitä koskevat lait. Näissä laeissa tyypillisesti määritellään ehdot, joiden puitteissa kiinteistösijoitusyhtiön on mahdollista hakeutua yhteisöveron osalta verovapaaksi toimijaksi. Euroopan listattu kiinteistömarkkina jakautuu kahteen yhtiötyyppiin: Verovelvolliset kiinteistösijoitusyhtiöt (REOC) joita on kaksi kolmasosaa markkinasta, sekä tietyin ehdoin verovapaat kiinteistösijoitusyhtiöt (REIT), joita on täten yksi kolmasosa. Tämä tutkimus tarkastelee Eurooppalaisten REIT-yhtiöiden ominaisuuksia, niin sijoituskohteina kuin rakenteellisestikin. REIT-yhtiöiden ominaisuuksia on monilta osin verrattu REOC-yhtiöiden 12

13 vastaaviin ominaisuuksiin, ja on havaittu, että eurooppalaiset REIT-yhtiöt eroavat REOC-yhtiöistä merkittävästi niin likviditeetiltään kuin pääomarakenteeltaan. Globaalista talouskriisistä huolimatta Suomessa on perustettu ensimmäinen REIT-kiinteistösijoitusyhtiö. Talouskriisin aikanaan laannuttua ja luotonannon normalisoiduttua on oletettavaa, että uusia REIT-yhtiöitä tullaan perustamaan lukumääräisesti viime vuosiakin enemmän. DIPLOMITYÖT Työn nimi: Yksinoikeusvälitys toimistovuokrauksessa pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinoilla Tekijä: Tatu-Pekka Koivupuro Korkeakoulu: Insinööritieteiden korkeakoulu Professuuri: Kiinteistöoppi Päivämäärä: Avoin välitys eli välitysmalli, jossa useampi kuin yksi välittäjä pyrkii samanaikaisesti vuokraamaan samaa toimitilaa, hallitsee Suomen toimitilojen vuokrausmarkkinoita. Yksinoikeusvälitys, jossa välitysoikeus annetaan vain yhdelle välittäjälle ja muut välittäjät rajataan kohteen vuokrauksen ulkopuolelle, on ollut yleistä toimitilojen transaktiopuolella jo pidempään, mutta toimitilavuokrauksessa malli on noussut esille vasta viime vuosina. Kansainväliset kiinteistösijoittajat toivat yksinoikeusvälityksen Suomen toimitilamarkkinoille, mutta viime vuosina myös osa kotimaisista kiinteistönomistajista on kokeillut mallia. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, miten pääkaupunkiseudun keskeisimmät vuokrausmarkkinoiden toimijat suhtautuvat tällä hetkellä yksinoikeusvälitykseen ja millaisena he näkevät yksinoikeusvälityksen tulevaisuuden toimitilavuokrauksessa Suomessa. Tämän lisäksi työssä selvitetään keskeisten markkinatoimijoiden näkemyksiä toimitilojen vuokrausmarkkinoiden nykytilasta. Tutkimus muodostuu teoriaosuudesta ja haastattelututkimuksesta, jossa haastateltiin 15 keskeistä toimitilavuokrauksen toimijaa pääkaupunkiseudulla. 13

14 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä jatkuu... Pääkaupunkiseudun vuokrausmarkkinoiden nykytilasta vallitsi eriäviä näkemyksiä vastaajien keskuudessa. Osa toimijoista koki tilanteen erittäin ongelmallisena, kun taas osa oli tyytyväinen nykytilanteeseen. Yksinoikeusvälitys oli hyvin tuttua lähes kaikille vastaajille. Vastaajat myös vertailivat yksinoikeusvälitystä avoimeen välitykseen nostamalla esiin sekä sen vahvuuksia että heikkouksia. Suurin osa vastaajista suhtautui yksinoikeusvälitykseen varovaisen positiivisesti, mutta myös vahvoja mielipiteitä, niin puolesta kuin vastaan, ilmaistiin. Lähes kaikki vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että yksinoikeusvälitys tulee tulevaisuudessa yleistymään toimitilojen vuokrauksessa. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että tällä hetkellä on menossa tärkeä vaihe yksinoikeusvälityksen tulevaisuuden kannalta, kun monet yritykset kokeilevat ensimmäisiä yksinoikeusvälitysprojektejaan. Työn nimi: Kilpailu kauppakeskuksen vaikutusalueella Tekijä: Olli Kovanen Korkeakoulu: Insinööritieteiden korkeakoulu Professuuri: Kiinteistöoppi Päivämäärä: Suomen vähittäiskauppa keskittyy yhä voimakkaammin kauppakeskuksiin. Kauppakeskusten vaikutusalueet elävät jatkuvassa muutoksessa, ja kilpailu keskusten välillä kiristyy. Tässä työssä tutkitaan kauppakeskusten vaikutusalueella tapahtuvaa ja kauppakeskusten vaikutusalueisiin liittyvää kilpailua. Kauppakeskusten vaikutusalueiden tutkiminen lähtee liikkeelle kauppakeskusten vetovoimatekijöiden tarkastelusta ja vaikutusalueiden määrittämisestä. Tämän työn alkuosassa esitellään ensin Suomen kauppakeskusmarkkinoiden yleisiä piirteitä sekä kauppakeskusten vetovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosion lopuksi käydään läpi erilaisia tapoja ja teorioita kauppakeskuksen vaikutusalueen määrittämiseksi. Työn loppupuolella keskitytään tutkimaan tapaustutkimuskohteina olevien Espoossa sijaitsevan Kauppakeskus Sellon ja Turun kauppakeskus Skanssin vaikutusalueilla tapahtuneita kilpailutilanteen muutoksia. Muutosten tutkimisen menetelminä ovat kauppakeskusten teettämät omat vaikutusaluetutkimukset, teoreettiset tarkastelut sekä tapaustutkimuskohteiden avainhenkilöiden asiantuntijahaastattelut. 14

15 Työn tärkeimpinä johtopäätöksinä on, että kauppakeskuksen lähiympäristö ja lähimmät asuinalueet muodostavat kauppakeskukselle sen tärkeimmän asiakaskunnan käsittävän ensisijaisen vaikutusalueen. Kauppakeskukset vetävät myös puoleensa vaikutusalueen erilaisia toimintoja perinteisistä kaupoista kaupallisiin ja julkisiin palveluihin, jolloin kauppakeskusten vetovoima kasvaa aikojen saatossa entisestään. Kauppakeskusten kilpailuympäristö on erilainen eri tuotteille, ja varsinkin päivittäistavaroiden ja erikoistavaroiden välillä voidaan nähdä eroja asiakaskäyttäytymisessä. Johtopäätösosion lopuksi työssä esitellään arviot tapaustutkimuskohteiden vaikutusalueiden kehittymisestä tulevaisuudessa. Ennusteena on, että Sellon vetovoima kasvaa tulevaisuudessa, mutta samalla kilpailutilanne kiristyy. Skanssin tulevaisuuden kannalta merkittävää on kysyntää lisäävä lähialueen väestönkasvu sekä alueen kaupallisen kehityksen tuoma vetovoiman kasvu. 15

16 In Memoriam: Jorma Kantola Maanmittausneuvos, Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen kunniajäsen s k Maanmittaushallituksen kiinteistöosaston entinen osastopäällikkö, maanmittausneuvos ja tekniikan tohtori Jorma Kantola kuoli Espoossa jonkin aikaa vakavammin sairastettuaan. Kantola syntyi Suolahdessa Ylioppilaslakin hän painoi päähänsä Äänekosken yhteiskoulussa keväällä Varusmiesajan jälkeen hän aloitti opiskelun Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla, josta valmistui diplomi-insinööriksi maaliskuussa Työn ohessa Kantola panosti tarmolla jatko-opintoihin valmistui lisensiaattityö Tutkimus asunto- ja liiketonttien hinnanmuodostuksesta eräissä Uudenmaan läänin asutuskeskuksissa. Kymmenen vuotta myöhemmin oli valmiina väitöskirja, 378 sivua käsittävä järkäle, Rakennusarvioinnin kiinteistötekniset perusteet ja metodiikka. Kiinteistöarviointi muodostikin työuran alkuvuosina Kantolan keskeisen erikoisosaamisen alueen. Jorma Kantola oli aktiivinen alan kehittäjä, joka julkaisi lukuisia artikkeleita ja kirjoja kiinteistöarvioinnista mutta myös toimitusmenettelystä. Esimerkkeinä laajemmista julkaisuista voisi mainita: Loma-alueiden virkistysarvon korvaus- ja arviointiperusteet 1975, Tonttikirja kiinteistörekisterinä 1975, Tutkimus maan hinnasta sekä rakennuksen omaisuusosaarvon ja nykyarvon suhteesta Hämeenlin- 16 nan ympäristössä 1979, Johdatus ekonometrisiin kiinteistöarvioinnin sovelluksiin 1982, Ekonometrinen kiinteistöarviointi Suomessa 1983 ja Rakennusarvioinnin käsikirja 1977 (päivitetty 1985). Hän oli usein nähty koulutusesitelmän pitäjä Maanmittaushallituksen, Ammattikasvatushallituksen, INSKO:n, Suomen kunnallisliiton ja muiden alan laitosten ja järjestöjen tilaisuuksissa. Tarmokkaana ja aikaansaavana Kantola sai tehtäväkseen vaativia ja laajoja toimituksia Helsingin maanmittauspiirissä, missä toimi aluksi toimitusinsinöörinä. Tehtävistä mainittakoon vuokra-alueiden lunastuslain toimitukset sekä kaivoslaissa tarkoitetut kaivospiiritoimitukset. Piiriinsinööriksi hänet nimitettiin 1972, missä virassa johti isoksi kasvanutta maanmittauspiiriä yhdentoista vuoden ajan oli sitten vuorossa siirtyminen isompiin saappaisiin Maanmittaushallituksen kiinteistöosaston johtajaksi. Tätä virkaa Jorma Kantola hoiti ansiokkaasti ja itseään säästämättä kymmenen vuotta, aina eläkkeelle jäämiseensä saakka Teknillisen korkeakoulun kiinteistöopin professorin virkaa eri määräyksin Kanto-

17 la hoiti puolentoista vuoden ajan. Oman toimensa ohella hän palasi hoitamaan em. professuurin tehtäviä myös syksyllä Kiinteistöopin dosenttina hän toimi vuosina Kantola tunnettiin työpaikoillaan riuskoista otteistaan ja töiden määrätietoisesta loppuunsaattamisesta sekä perusteellisesta asiantuntemuksesta. Hänen johtamistapaansa alaisiin nähden voisi luonnehtia asiajohtamiseksi. Papereiden piti olla kunnossa ja tulosta tulla. Luonnon parissa toimiminen Norrkullalandetin kesäpaikalla Sipoon saaristossa oli Jormalle tärkeää. Lukuisa määrä halkomotteja kesässä piti kuntoa yllä. Myös veneily, uinti ja hiihtäminen sekä perhe olivat lähellä hänen sydäntään. Nuorempana hänen talvisia lempiharrastuksiaan oli yhdistetyn hiihto mäkihyppyineen. Pekka Raitanen Maanmittauslaitoksen ylijohtaja, eläkkeellä Kirjoittaja on Jorma Kantolan työtoveri Kantolan asiantuntemusta käytettiin laajalti hyväksi myös maa- ja metsätalousministeriössä erityisesti kiinteistötehtävien lainsäädännön valmistelutyössä sekä erilaisissa kehityshankkeissa. Hän toimi mm. valtioneuvoston asettaman Kiinteistötietorekisteritoimikunnan sihteerinä vuosina Vuonna 1983 asetetussa kiinteistönmuodostamistyöryhmässä hänen panoksensa 1997 voimaan astuneiden maakaaren ja kiinteistönmuodostamislain uudistamistyössä oli merkittävä. Jormalta riitti aina hymy ja jokin ystävällinen sana työtovereille ja asiakkaille. Itseään henkilönä tai omaa asiantuntemustaan hän ei korostanut tai tuonut esille. Asiat ratkaisivat eikä hän joutunut hakaukseen mahdollisten henkilöristiriitojen takia. Eläkkeelle siirtyminen kuvasti hyvin Kantolan asennetta työhön. Hän painoi viimeiseen iltaan asti tehokkaasti töitä ja puhdisti työpöytäänsä. Sen jälkeen hän siirtyi vähin muodollisuuksin eläkevaariksi eivätkä entiset työtoverit vuosikausiin kuulleet hänestä, elleivät ottaneet yhteyttä häneen. Yhteydenotosta hän toki oli aina hyvin iloinen. Kantolalle myönnetyistä kunnia- ja ansiomerkeistä mainittakoon SVR R 1, MM ja MIL:n hop. plakaatti. Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti. 17

18 IVSC-uutisia Arviointiohje metsän arviointiin julkaistu Kiinnostus metsän omistukseen ja metsään sijoittamiseen on lisääntynyt viime vuosina. Sijoituskohteen edullisuutta on viime aikoina puoltanut mm. verotukselliset syyt ja muihin sijoituskohteisiin liittyneet kasvaneet riskit. Lisääntynyt aktiivisuus metsämarkkinoilla on nostanut esille sen, että arviointikäytännöt ovat metsän arvioinnissa eriytyneet pahemman kerran. Aiheeseen liittyvä Exposure Draft on ladattavissa IVSC:n kotisivuilta osoitteesta: Arviointiohje arviointitarkkuudesta julkaistu Rahoitusmarkkinoiden kriisi on nostanut arviointeihin liittyvän epävarmuuden pöydälle niin poliittisissa kuin ammatillisissakin piireissä. Epävarmuutta on käsitelty IVSC toimesta ja nyt asiasta on julkaistu arviointiohje. Ehdotettu ohje määrittelee, kuinka kiinteistöarviointeihin liittyvä epävarmuus voidaan yksilöidä, selittää ja ilmentää arviokirjoissa. Aiheeseen liittyvä Exposure Draft on ladattavissa IVSC:n kotisivuilta osoitteesta: 18 Kiinteistöarviointi 4/12

19 Tulevia tapahtumia Maanmittauspäivät (Kuopio) Maanmittauspäivät on suurin Suomessa järjestettävä maanmittausalan tapahtuma, keväällä 2013 ne järjestetään Kuopion Musiikkikeskuksessa Maanmittaustieteiden päivät (Helsinki) Maanmittaustieteiden päivät kokoavat yhteen eri tieteenalojen edustajia maanmittauksen saralta. Tyypillisesti kiinteistöarviointiin liittyvät asiat ovat olleet päivillä näkyvästi esillä. Kiinteistöarviointi 4/12 19

20 YHteisöjäsenemme Kiinteistöalan Koulutussäätiö Catella Property Oy Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry. Maanomistajien Arviointikeskus Oy Fingrid Oyj Newsec Valuation Oy Realia Management Oy Suomen Toimitila-asiantuntijat Oy LKV Kauko Koskinen Oy Laatumaa Jones Lang LaSalle GapCon Oy Kaakon Notariaatti Oy LKV (A) Svenska Handelsbanken AB Seinäjoen Kotijoukkue Oy 20

Kiinteistöarviointi 4/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 4/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 4/15 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 4/2015 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group Projektityökurssi 2 Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group No mitä tähän ny sit kantsis laittaa Teepä vähän markkinaanalyysiä! Markkina-analyysi - Kun etsitään kohteelle käyttötarkoitusta Kohteen

Lisätiedot

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso KIINTEISTÖNvälitys ja -arviointi TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2159-4 ISBN 978-952-14-2160-0 (sähkökirja) Print Best 2014

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.2016 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Aukiololaki - taustaa 1.12.2009 astui voimaan uusi aukiololaki vähittäiskaupoille mahdollisuus sunnuntai-aukioloon

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis Oyj (Technopolis) ja Realia Management

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT TONTTIBAROMETRI 2013 19. JOULUKUUTA 2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, RAKENNUSTEOLLISUUS RY JA SUOMEN KUNTALIITTO Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL 52 00101 Helsinki Puh: 0207 420 400 Fax: 0207 420

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Lounais-Suomen Rakennuspäivä 10.2.2017 Hanna Kaleva Esityksen sisältö Kiinteistömarkkinat kasvussa: Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden rakenne

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia 26. huhtikuuta 2016 Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia Minna Marjamaa, Tiina Tolonen Kuva: Holley and Chris Melton, CC BY 2.0 Pimeä Theseus & PAS-kysely Maaliskuussa 2016 tehtiin e-lomakekysely, jossa

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: %

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: % Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot Postitse jäse1 Sähköpostin1 Savon Vasa1 Yhdistyksen i1 Kuulumalla W1 Postitse jäsenkirjeellä 11.8 % Sähköpostin kautta jäsenkirjeellä tai tiedotteella 1 % Savon

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Koulurahasto. Reijo Tuori Rahoitusjohtaja

Koulurahasto. Reijo Tuori Rahoitusjohtaja Koulurahasto Reijo Tuori Rahoitusjohtaja 26.03.2015 Lähtökohta Espoo ollut yhteydessä 12 eri palveluntarjoajaan, joista tavattu yksi eläkelaitos, neljä varainhoitoyhtiötä, kaksi pankkia, yksi kiinteistösijoitusyhtiö

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 4/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 4/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 4/16 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti HALLITUS PUHEENJOHTAJA Saija Toivonen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Jukka Lahtinen Jukka

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa

Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa Helsinki 9.10.2007 Tervetuloa! Välkommen! Welcome! yhteistyössä / in co-operation with Missio: on kauppa- ja ostoskeskusten järjestö, jonka toiminnassa

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/20 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/20 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti keskittymällä

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Joonas Orava, Olli Turunen Osta, vuokraa, vaurastu

Joonas Orava, Olli Turunen Osta, vuokraa, vaurastu Joonas Orava, Olli Turunen Osta, vuokraa, vaurastu Alma Talent 2016 Helsinki 5., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2972-9 ISBN: 978-952-14-2973-6 (sähkökirja)

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Kiinteistötalous aihekuvaukset

Kiinteistötalous aihekuvaukset Kiinteistötalous aihekuvaukset Nro. Ohjaaja Kandityön otsikko Työn kuvaus 1001 Saija Toivonen Rakennusten purkaminen Työssä selvitetään kirjallisuustutkimuksen avulla rakennusten purkamista, sen syitä

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti KIINTEISTÖARVIOINTI 1/16 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) Investointien suunnittelu ja rahoitus Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) KURSSIN LUENNOT 11.09.2015 Johdanto (Kalevi Aaltonen) 18.09.2015

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen

Lisätiedot

Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä?

Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Kestävä kaupunki malli elinkaarijohtamiseen ERA17-vuosipäivä: Tulevaisuuden kaupunki viisaampaa asumista ja kestävämpää liikkumista

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Siirtyminen eläkkeelle...

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Kuntayhtymähallitus 26.02.2016. 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI.

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Kuntayhtymähallitus 26.02.2016. 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI. OTE PÖYTÄKIRJASTA Kuntayhtymähallitus 26.02.2016 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI Kehitysjohtaja: Lapin yliopisto on syksyn 2015 aikana lähestynyt Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2016 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO 1 ESITYS KUNTA/KUNNANHALLITUS SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO Savon Kuituverkko Oy on esittänyt Tuusniemen kunnan koolle kutsumassa osakaskokouksessa 23.9.2015 omistajakunnilleen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa?

Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa? Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa? Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Taustaksi - Investors House Oyj sijoituskohteena Pörssin päälistalla noteerattu asuntosijoitusyhtiö,

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Maankäyttötieteiden päivä 2014

Maankäyttötieteiden päivä 2014 30.10.2014 Tieteiden talo Sali 104 Maankäyttötieteiden päivä 2014 Maanmittaustieteiden Seura ry Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Maankäyttötieteiden päivän 2014 normaalihintainen

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari Verkkopalvelu suomalaisille museoille tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari 1.2.2013 Kuinka kaikki alkoikaan? Suomen valokuvataiteen museolla mietittiin - miten palveltaisiin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

0% 10% 20% 30% 40% 50% 1% 2% 23% 25% 24% 21% 26% 24%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 1% 2% 23% 25% 24% 21% 26% 24% Lehdistötiedote 18.4.2012 Kuvio 1. Puolet sijoittajista ilmoittaa kokevansa stressiä säästöjensä ajattelemisesta Minkä verran säästöjesi sijoittamiseen liittyvät ajatukset aiheuttavat sinulle stressiä?

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia

Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia Kotimaiset tieteelliset artikkelit näkyväksi -seminaari 25.4.2013 Janne Pölönen ja Johanna Lilja Esityksen sisältö Kysely tiedekustantajille

Lisätiedot

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Ursan kerhoseminaari Artjärvi 2.-4.2.2007 Harri Haukka harri.haukka@pp.inet.fi Tämän esitelmän idea? Tarkoitus ei ole, että allekirjoittanut kertoo mitä

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Aluekehityshankkeiden rahoitettavuus ja taloudellinen kannattavuus

Aluekehityshankkeiden rahoitettavuus ja taloudellinen kannattavuus Aluekehityshankkeiden rahoitettavuus ja taloudellinen kannattavuus Aluekehittämisen taloudellinen tarkastelu Lähtökohdat ja riskit KUNNAN RISKIT ALUEKEHITYSHANKKEISSA Kunnalla on yleensä merkittävä riski

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Oulun yliopisto Vaihdossa käyneiden määrä vuodesta 2007-08 Millaisissa vaihdoissa? Kokemuksia,

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

MUISTUTUKSET HUITTISTEN KESKUSTAN JA SEN LIEVEALUEIDEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN ERILLISESTÄ KUULEMISESTA SEKÄ KAAVANLAATIJAN VASTINEET

MUISTUTUKSET HUITTISTEN KESKUSTAN JA SEN LIEVEALUEIDEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN ERILLISESTÄ KUULEMISESTA SEKÄ KAAVANLAATIJAN VASTINEET 1.9.2011 MUISTUTUKSET HUITTISTEN KESKUSTAN JA SEN LIEVEALUEIDEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN ERILLISESTÄ KUULEMISESTA SEKÄ KAAVANLAATIJAN VASTINEET SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA...1 2 MAANOMISTAJIEN KUULEMINEN...2

Lisätiedot