Henkinen kriisinkestävyys osana yhteiskunnan turvallisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkinen kriisinkestävyys osana yhteiskunnan turvallisuutta"

Transkriptio

1 Henkinen kriisinkestävyys osana yhteiskunnan turvallisuutta Turvallisuuskomitean seminaari Säätytalossa seminaarijulkaisu

2 Turvallisuuskomitean sihteeristö PL 31 (Eteläinen Makasiinikatu 8) Helsinki Puhelin: s-posti: Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 (Meritullinkatu 10) Valtioneuvosto Puhelin: s-posti: ISBN: (print) ISBN: (pdf)

3 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö, Opetus- ja kulttuuriministeriö Esipuhe Turvallisuuskomitea järjesti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa henkistä kriisinkestävyyttä käsitelleen kutsuvierasseminaarin maanantaina Helsingin Säätytalossa. Seminaariin osallistui yli sata viranomaista, asiantuntijaa sekä median ja järjestöjen edustajaa. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja yhteiskunnan huipulta sekä kansalaisjärjestöistä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS 2010) henkinen kriisinkestävyys on nimetty yhdeksi seitsemästä yhteiskunnan elintärkeästä toiminnosta. Strategian mukaan henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan kansakunnan kykyä kestää turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet, selviytyä niiden vaikutuksilta ja nopeuttaa kriiseistä toipumista. Strategiassa asetettujen tehtävien mukaisesti kansakunnan henkistä kriisinkestävyyttä ylläpidetään kasvatuksen, opetuksen, viestinnän, hengellisen toiminnan ja kulttuuriomaisuuden suojelun avulla. Kaikki nämä tehtävät asettuvat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Strategiassa käytetyn määritelmän mukaisten tavoitteiden täyttymiseen tarvittaneen kuitenkin muidenkin hallinnonalojen ja yhteiskunnan eri sektoreiden toimia. Seminaarissa pyrittiin havainnollistamaan juuri näitä tarpeita. Seminaarista saatuja havaintoja kehitetään mm. Valha-harjoituskokonaisuudessa OKM:n johdolla syksyllä 2015 ja havainnot huomioidaan YTS:ää mahdollisesti päivitettäessä. Seminaarin avasi presidentti Ahtisaari kertomalla kokemuksistaan henkisen kriisinkestävyyden tematiikan parissa niin Suomen johdossa toimiessaan kuin lukuisissa kansainvälisissä tehtävissään. Avauspuheenvuoron jälkeen SPR:n avustustyöntekijänä toiminut psykologi Ferdinand Garoff ja lääkintöneuvos Markus Henriksson jatkoivat puheenvuoroillaan henkisen kriisinkestävyyden yksilö- ja yhteisöpsykologisista näkökulmista aiheen taustoittamiseksi. Heidän puheenvuorojensa jälkeensä järjestettiin kaksi paneelikeskustelua, joista ensimmäisessä media-alan vaikuttajat keskustelivat median merkityksestä kriiseissä. Toisessa paneelissa puolestaan aiheena oli sosiaali- ja opetustoimien mahdollisuudet luoda kriisinkestävää yhteiskuntaa. Näistä ensimmäinen teema valittiin paneelikeskustelun aiheeksi, koska tiedolla voidaan horjuttaa tai tukea kriisivalmiuksia. Toisella paneelilla taas pyrittiin laajentamaan näkemystä aiheeseen. Kaikissa keskusteluissa tuotiin vahvasti esille aiheen ajankohtaisuus sekä merkittävyys varautumisen kannalta. Tässä julkaisussa pyritään yhteenvedonomaisesti kiteyttämään näiden puheenvuorojen perusteella henkisen kriisinkestävyyden kova ydin tuoden kuitenkin jotakin uuttakin tähän tarkasteluun. 1

4 Esipuhe...1 Presidentti Martti Ahtisaaren puhe...3 Henkisen kriisinkestävyyden seminaarin johtopäätös: suomalaisen luottamusyhteiskunnan kyky selvitä ja toipua kriiseistä luodaan normaalioloissa...7 Kriisi yhteiskunnassa...13 Mielenterveys poikkeusoloissa...15 Kuinka henkistä kriisinkestävyyttä voidaan tukea opetuksessa?...19 Henkisen kriisinkestävyyden tukeminen järjestöjen näkökulmasta...22 Median merkitys kriisissä...24 Kulttuuri-identiteetin merkitys ja rakentuminen...26 Medialla on keskeinen rooli kaikissa kriiseissä...27 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta henkisen kriisinkestävyyden mahdollistajana?...29 Annoimme vihapuheelle tilaisuuden nyt maksamme siitä kriisinsietokyvyllä...32 Kriisit pysyvät, media muuttuu

5 Martti Ahtisaari Presidentti Puhe henkisen kriisinkestävyyden seminaarissa Säätytalolla Hyvät ystävät, hyvät naiset ja herrat, viime vuosina en kovin usein ole ottanut vastaan puhepyyntöjä kotimaassa, usein aikataulullisista syistä, mutta myös sisällöllisistä. Uskokaa pois, entisiä presidenttejä pyydetään puhujiksi tilaisuuksiin laidasta laitaan. Työni kansainvälisesti ja järjestöni CMI:n parissa vaatii kuitenkin yhä niin paljon aikaani, että joudun huolella valitsemaan ne harvat, joihin ehdin osallistua. Kun sain kutsun Turvallisuuskomitealta osallistua tähän seminaariin, kiinnostuin välittömästi. Kriiseistä keskusteltaessa olivatpa ne sitten konflikteja, luonnonkatastrofeja tai muita kriisejä kansakunnan ja kansalaisten kyky kestää ja käsitellä kriisejä on aivan keskeinen osa turvallisuutta ja sen rakentumista. Olen ilahtunut siitä, että usein liian vähälle huomiolle jäävä teema saa täällä tänään ansaitsemaansa huomiota. Mielelläni siis kanssanne asiasta muutaman ajatuksen jaan omiin kokemuksiini perustuen. *** Yhteiskuntamme turvallisuusstrategia jakaa henkisen kriisinkestävyyskyvyn kahteen ajalliseen osaan: kykyyn selvitytyä erilaisten turvallisuustilanteiden henkisiltä paineilta silloin kun ne tapahtuvat ja toisaalta kykyyn selvityä niiden vaikutuksilta silloin kun välitön kriisitilanne on päättynyt. Puhun lyhyesti molemmista vaiheista. Valmiuskykyämme kehittäessämme kyky reagoida nopeasti äkillisiin muutoksiin on tietysti keskeistä. Yhteiskunnan häiriötilanteissa olennaista on välittömästi tietää kuka toimii, miten toimii ja kenen kanssa toimii. Tässä meillä Suomessa on paljon osaamista. Esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen osaaminen on tasolla, joka herättää kansainvälistäkin kiinnostusta. Mutta aivan kuten Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytty turvallisuusstrategiamme toteaa, valmius toimia tulee olla olemassa usealla eri tasolla samanaikaisesti. Sotilaallinen turvallisuus, ulkopolitiikan toimivuus, sisäinen turvallisuus, tietoyhteiskunnan ja kyber-turvallisuuden huomioiminen ja niin edelleen. Kaikki teemoja, joista on itse asiassa puhuttu vuosia ja niiden parissa on myös hyvää työtä tehty. Turvallisuusstrategia tuo kaikki nämä teemat yhteisen tarkastelun alle. 3

6 Välitön reagointikyky ei kuitenkaan kuulu vain yhteiskunnan institutionaaliseen ja rakenteelliseen toimintaan. Kaiken yhteiskunnallisen toiminnan ytimessä on aina yksilö; kansalainen ja hänen arkielämänsä. Siinä missä instituutioille opetetaan joustavuutta ja toimintakykyä kriisitilanteissa, samaa tarvitsee myös yksilö ja hänen välitön elinpiirinsä. Tässä työssä henkisen kriisinkestävyyden esiinnostamat pääteemat; koulutuksen ja opetustoimen merkitys turvallisuustoimijana, kulttuuri-identiteetin vahvistaminen ja kulttuuriomaisuuden suojelu, sekä hengellisten palvelujen turvaaminen ovat kaikki oikeita ja relevantteja. Hyvät kuulijat, selviytyäkseen häiriötilanteista yhteiskunta tarvitsee edellä maintun kaltaisia toimintasuunnitelmia ja valmiuksia. Häiriöt ja kriisit eivät kuitenkaan tapahdu yhteiskunnallisessa tyhjiössä. Yksi keskeisimpiä oppeja omalta uraltani itselleni on ollut se, että kaikki yhteiskunnat heijastavat myös kriisitilanteissa kyseisen yhteiskunnan keskeisiä periaatteita. Huonnon hallinnon, korruption ja ihmisoikeusloukkausten sävyttämät yhteisöt ja yhteiskunnat reagoivat ongelmatilanteisiin samalla tavalla kuin ne yhteiskuntaa muutoinkin johtavat. Tasa-arvoinen ja egalitäärinen yhteiskunta puolestaan pyrkii huolehtimaan siitä, että kansalaisten yhdenmukainen kohtelu toteutuu myös kriisien aikana ja niiden jälkeen. Kaikki tämä siis tarkoittaa sitä, että kriiseihin ei valmistauduta vain valmistautumalla kriiseihin. Yhteiskunnan painotukset ja periaatteet myös rauhan ja kriisittömän yhteiskunnan aikana heijastuvat siihen, miten kriiseihin reagoidaan. Tästä syystä meillä pohjoismaissa on tavallista paremmat mahdollisuudet selvitä ja toipua myös yhteiskunnan häiriötiloista. Oikeudenmukaisuuden periaatteeseen sitoutunut yhteiskunta reagoi kriiseihin oikeudenmukaisesti. Korruptoitunut ja kansalaisiaan huonosti kohteleva yhteiskunta reagoi kriiseihin opportunistisesti. Aiemmin mainitut turvallisuusstrategian kolme osa-aluetta on valittu ajatuksella. Koulutuksen merkitystä ei voine liikaa korostaa henkisen kriisinkestävyyden saralla. Koulujärjestelmämme tarjoaa paitsi valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan perusperiaatteita, niin myös yhteisöllisyyden kasvun kokemuksen. Ilman yhteisöllisyyttä ja jaettua identiteettiä yhteiskuntien valmiudet selvitä kriiseistä ovat huomattavasti heikommat kuin yhteisen vision jakavissa yhteiskunnissa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Etelä-Afrikka, jonka kehitystä olen viime vuosina seurannut huolestuneena. Nelson Mandelan aikakaudella kansakunnan rakentaminen ankkuroitui tasa-arvoisuuden periaatteisiin. Etelä-Afrikkaa kehitettiin tavalla, joka pyrki varmistamaan kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet elämässä. Viime vuosina Mandelan perintö on ollut haastettuna. Signaalit Etelä-Afrikasta kertovat epätasa-arvoisuuden lisääntymisestä. Yhteiskunnallinen jännite lisääntyy jatkuvasti ja jollei muutosta oikeudenmukaisempaan kehitykseen tapahdu, yhteiskuntarauha on vaarassa. Yhteiskunnan kriiseistä puhuttaessa oleellista ei siis ole vain reagoida ja hoitaa jälkiseurauksia. Kriisit ja konfliktit syntyvät usein sisältä päin. Turvallisuus ja turvattomuus eivät synny sattumalta, vaan ovat aina seurausta jostakin. Aivan kuten kriiseihin reagoiminen, myös kriisien ennaltaehkäisy edellyttää niitä samoja asioita, joista henkinen kriisinkesävyys puhuu. *** 4

7 Hyvät kuulijat, siinä missä kriiseihin nopea reagointi on välttämätöntä, niistä toipuminen on vähintään yhtä tärkeää. Oma kokemukseni konfliktien parissa todistaa sen, että kriisien jälkeisissä yhteiskunnissa jokaisen kansalaisen tuntosarvet ovat tavallista herkemmällä. Tämä korostuu erityisesti vakavien ja väkivaltaisten konfliktien jälkimainingeissa. Kriiseistä toipuvassa yhteiskunnassa kansalaisten yhdenmukainen kohtelu on ytimessä. Useimmiten varsinainen työ henkisen kestävyyden saralla käynnistyy vasta kriisin päätyttyä. Tämä vaatii meiltä erityistä huomiota, johon tietysti kaikki edellä mainitut henkisen kriisinkestävyyden painopisteet kontribuoivat. Väkivaltaisten konfliktien päättymistä ja rauhansopimusten onnistumista ei mitata sillä hetkellä kun sopu saadaan aikaan ja väkivalta päättyy. Kriittisimmät hetket rauhan kestävyydelle koittavat yleensä 3-5 vuotta rauhansopimusten solmimisen jälkeen. Ja syy tähän on yksinkertainen. Kriisien runtelemissa yhteiskunnissa ihmiset odottavat parannusta arkipäiväiseen elämäänsä, jota kriisit ovat hankaloittaneet, joissain tapauksissa jopa tuhonneet. Acehin rauhanprosessi Indonesiassa tarjoaa tähän hyvän tulokulman. Kaksi vuotta Helsingissä vuonna 2005 solmitun rauhansopimuksen jälkeen yhteisön vakaantumisen indikaattorit olivat selviä. Avioliittojen määrä lisääntyi voimakkaasti, syntyvyys kääntyi kasvuun ja pieniä yrityksiä alkoi syntyä eri puolille maakuntaa. Tulevaisuususko ja luottamus alkoivat pikkuhiljaa rakentua ihmisten mielissä. Tuttuja ilmiöitä myös meillä Suomessa sodan päättymisen jälkeen. Vaikka kriisissä koeteltu ihminen omaa normaalia paremman kärsivällisyyden elämän takaiskuille, hän on myös tavallista herkempi oikeudenmukaisuuden kysymyksille. Konfliktit syntyvät lähes aina epäoikeudenmukaisuuden seurauksena. Katsokaa Arabi-kevättä tai vaikka Itä-Eurooppaa viime vuosina ja vuosikymmeninä. Kansallisia ja alueellisia kriisejä, joita ei ratkaista ilman, että niiden ydinsyihin puututaan. Useiden siirtomaa-aikakaudesta toipuvien valtioiden eheytyminen on kestänyt vuosikymmeniä. Sisäiseen konfliktiin ajatuneet maat elävät aina konfliktin aikana kaikkein epädemokraattisinta ja epäoikeudenmukaisinta vaihetta niiden historiassa. Toipuminen, kansallisen identiteetin rakentaminen ja yhteisöjen eheytyminen edellyttää aina tasa-arvoista ja yhdenmukaista kohtelua. Kansalaisten tulee saada kärsimyksistään ja menetyksistään korvaus ja takeet paremmasta tulevaisuudesta. Valitettavasti näin ei ole monissa kriiseistä toipuvissa maissa tapahtunut. Sekularisoituneessa yhteiskunnassa joku voi haastaa henkisen kriisinkestävyyden kolmannen painopistealueen, hengellisten palveluiden turvaamisen. Itse näen tämän tärkeänä. Kun aikanaan johdin Namibian itsenäistymisprosessia asia tuli viimeistään minulle selväksi. Suuren epävarmuuden ja yhteiskunnallisen jännitteen aikana kansalaisten henkisen tuen tarve oli suurta. En koskaan unohda sitä eleganttia ja ihmisarvoista tapaa, jolla lähetystyöntekijät tuona aikana maassa toimivat. Kriisit luovat pelkoa, ahdistusta ja turvattomuutta. Tuollaisina aikoina ihmiset ovat kautta aikojen hakeneet turvaa yhteiskuntien hengellisistä ja uskonnollisista periaatteista. Kirkkoja ja seurakuntia voi syyttää monesta, mutta menetyksen ja turvattomuuden hetkellä nämä instituutiot ovat lohdun, ihmisyyden ja läheisyyden lähteitä. Tätä historiallista faktaa eivät pienet skeptikkotuulahdukset mihinkään poista. 5

8 Hyvät ystävät, vaikka kriisien sietäminen ja niistä toipuminen on äärettömän monisyinen prosessi rakenteellisine ja henkisine ulottuvuuksineen, haluan vielä nostaa esiin yhden keskeisen ominaisuuden, joilla yhteiskunnan häiriötilanteista selvitään ja niistä toivutaan; periksiantamattomuuden. Kuten aiemmin mainitsin, konflikteista toipuminen on hidas, jopa vuosikymmenten prosessi, joka edellyttää kaikilta kärsivällisyyttä, mutta myös voimakasta tahtoa. Tätä edellytetään erityisesti poliittisilta johtajilta, joiden tulee ansaita johtajuutensa kansalaisten silmissä. Ilman integriteettiä ja määrätietoisuutta tuloksia ei saavuteta. Toivon vahvistaminen ja tulevaisuususkon luominen edellyttää rehellisyyttä, avoimuutta ja suvaitsevaisuutta. Kriisien keskelle joutuneet yhteiskunnat tarvitsevat myös muita, ulkopuolista tukea. Yksikään yhteiskunta ei 2000-luvulla selviä yksinään. Välillä apua annetaan ja välillä sitä myös itse tarvitaan. Kriisit harvoin tuntevat valtioiden rajoja. Aktiivinen ja päämäärätietoinen kansainvälinen yhteistyö on parhaita henkivakuutuksia, joita yksittäinen kansakunta voi itselleen hankkia. Tämä on hyvä myös meillä Suomessa muistaa. Toivotan kaikille antoisaa seminaaripäivää. 6

9 Antti-Pekka Manninen Korkeakouluharjoittelija, Turvallisuuskomitean sihteeristö Henkisen kriisinkestävyyden seminaarin johtopäätös: suomalaisen luottamusyhteiskunnan kyky selvitä ja toipua kriiseistä luodaan normaalioloissa 1 Henkisen kriisinkestävyyden käsite Henkinen kriisinkestävyys on yksi vuoden 2010 yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS) määritellyistä seitsemästä yhteiskunnan elintärkeästä toiminnosta: Strategia määrittelee henkisen kriisinkestävyyden kansakunnan kyvyksi kestää turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet, selviytyä niiden vaikutuksilta ja nopeuttaa kriiseistä toipumista. Strategian mukaan kansakunnan henkinen kriisinkestävyys ilmenee kansallisena tahtona toimia valtiollisen itsenäisyyden, väestön elinmahdollisuuksien ja turvallisuuden ylläpitämiseksi kaikissa turvallisuustilanteissa. Yhteiskunnan toimintakyvyn ylläpitämisessä henkinen kriisinkestävyys on ratkaisevan tärkeä. Siihen ei ole kuitenkaan perinteisesti suunnattu sen ansaitsemaa huomiota, mikä johtuu osittain käsitteen tarkemman määrittelyn puuttumisesta. Esimerkiksi konkreettiset uhkakuvat, kuten infrastruktuurin tai talouden toimivuuden häiriöt, on helpompi mieltää itseään koskeviksi uhkiksi. Tästä syystä onkin tarpeellista omistaa muutama virke käsitteenmäärittelylle. Henkinen kriisinkestävyys on osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, johon sisältyy esimerkiksi poliittinen, sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kriisinkestävyys. Tiivistettynä kriisinkestävyys tarkoittaa valmiuksia kohdata ja selviytyä häiriötilanteista. Tässä yksilön sekä yhteiskunnan henkinen kestävyys ovat keskeisiä tekijöitä. Henkisen kriisinkestävyyden voisi yksilötasosta puhuttaessa kääntää myös psykologiseksi resilienssiksi tai toleranssiksi. Termit henkinen ja psykologinen viittaavat ensisijaisesti yksilöön kohdistuvaan tarkasteluun. Yhteisön ja yhteiskunnan muodostuessa yksilöistä, kanavoituu yksilöpsykologinen kriisinkestävyys tätä kautta yhteiskunnan henkiseksi kriisinkestävyydeksi. Helposti nähdään, että ilman henkistä kriisinkestävyyttä muidenkaan elintärkeiden toimintojen valtion johtamisen, kansainvälisen toiminnan, puolustuskyvyn, sisäisen turvallisuuden, talouden ja infrastruktuurin toimivuuden sekä väestön toimintakyvyn toteuttaminen ei onnistu täysimääräisesti. Henkinen kriisinkestävyys ei ole siis toissijainen muihin 1 Artikkeli on kirjoitettu Turvallisuuskomitean järjestämän Henkisen kriisinkestävyyden seminaarin pohjalta 7

10 nähden, vaan jopa päinvastoin. Strategian läpileikkaavan ajatuksen mukaan kaikki elintärkeät toiminnot ovat keskinäisriippuvaisia. Heikko henkinen kriisinkestävyys voi tehdä hyvänkin materiaalisen varautumisen hyödyttömäksi. Paitsi käsitteen jakaminen yksilön ja yhteiskunnan kriisinkestävyyteen, myös toisaalta fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden sekä myös näiden välisen keskinäisriippuvuuden merkitys on huomioitava. Lääkintöneuvos Markus Henriksson korosti esityksessään, että perustarpeiden ja -turvallisuuden merkitys stressitekijöiden hallitsemisessa on ensisijaista. Toisaalta hyvän johtajuuden ja psyykkisen ensiavun merkitys vaikuttaa positiivisesti vaikeistakin tilanteista selviytymisessä. Kaiken taustalla on myös eri toimijoiden monialainen yhteistyö ja sen harjoittelu normaalioloissa, sekä tämän mukanaan tuoma keskinäinen luottamus. Luottamuksen merkitys kriisinkestävyydelle Henkisen kriisinkestävyyden tarkastelu voidaan aloittaa siitä mitkä tekijät lisäävät tai vähentävät yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä. Sosiaalinen koheesio, ja esimerkiksi yhteiskunnallinen luottamus niin yksilöiden välillä kuin suhteessa instituutioihin nähdään yksimielisesti osana henkistä kriisinkestävyyttä. Puhumme mielellämme luottamusyhteiskunnasta, ja tämä termi tuodaankin usein esiin valtiojohdon ylimpiä tahoja myöten. Mitä konkreettisesti tarkoitetaan (henkisesti) kriisinkestävällä yhteiskunnalla? Miten voisimme havaita tämän jo ennen kuin tätä ominaisuutta testattaisiin käytännössä? Kyseessä ei ole suure, jota voisimme mitata jollakin selkeällä mittarilla ja siihen vaikuttavien seikkojen luettelo on varmasti loputon. Yhteiskunnallinen luottamus kaikissa muodoissaan on kuitenkin selkeästi yksi tärkeimmistä seikoista, jotka vaikuttavat yhteiskunnan ja yksilöiden valmiuksiin selvitä kriisistä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Vaikka henkisen kriisinkestävyyden mittaaminen on mahdotonta, on olemassa kuitenkin erinäisiä epäsuoria indikaattoreita, joiden kautta käsitettä voidaan lähestyä. Yhteiskunnallisen luottamuksen muutosten seuraamiseen voidaan käyttää esimerkiksi OECD:n tutkimuksissa tai Eurobarometri-kyselyissä mitattuja mielipiteitä viranomaisiin kohdistuvasta luottamuksesta tai muita yhteiskunnalliseen luottamukseen kytkeytyviä mittareita. Kansallisella tasolla esimerkiksi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta laatii mielipidetutkimuksia suomalaisten mielipiteistä maanpuolustusta kohtaan. Luottamuksen osalta kyseessä ei kuitenkaan ole pelkästään maanpuolustustahto, vaikka tämä onkin keskeinen osa-alue. Yhteistyö kaikilla tasoilla, niin kansalais- kuin valtiotasolla, luo myös luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Tämän vuoksi mahdollisimman monia toimijaryhmiä ja yhteiskuntaa osallistavien varautumisharjoitusten merkitystä ei voi väheksyä. Vaikka suunnittelu tuntemattoman varalle kuulostaa käsitteellisesti mahdottomalta, juuri tämä on keskiössä varautumissuunnittelussa. Järjestelmien ja käytäntöjen olemassaolo, joustavuus sekä tehokkaat ja luotettavat myös poikkeusoloissa toimivat informaatioresurssit, ovat kriittisiä tekijöitä, jotka on luotava normaalioloissa. Nämä takaavat kykyjen, osaamisen sekä toimijoiden välisen yhteistyön kulttuurin olemassaolon. Kaikenasteisen luottamuksen ylläpitämiseksi niin normaaliolojen kuin kriisinkin aikana on tärkeää, että viranomaisten toimivaltasuhteet säilyvät mahdollisimman samoina ja oikeusvaltion keskeisistä periaatteista pidetään kiinni olosuhteista huolimatta. 8

11 Henkisen kriisinkestävyyden kolme ajallista vaihetta Käsitteenmäärittelyssä tulee ottaa huomioon myös henkisen kriisinkestävyyden ajallinen ulottuvuus, johon kuuluvat kriisinkestävyyden rakentaminen normaalioloissa, sen ylläpitäminen poikkeusoloissa, ja yhteiskunnan toipuminen normaalitilaan kriisin jälkeen. Kriisinkestävyyden perusta voidaan luoda vain normaalioloissa. Presidentti Ahtisaaren sanoin, itse kriisi ei ikinä synny tyhjiössä, eikä se myöskään tapahdu tyhjiössä. Paitsi että yhteiskunnan sisäiset seikat usein toimivat kriisin polttoaineena, ne myös vaihtoehtoisesti luovat edellytykset yhteiskunnan pysyvälle toipumiselle tai haittaavat tätä entisestään. Eriasteisten kriisien epäsuorat vaikutukset maan sisäisiin olosuhteisiin ovat myös huomattavasti laajempia kuin välittömät suorat vaikutukset, joiden kautta kriisi määritellään. Presidentti kiteytti hyvin myös kriisinaikaisen henkisen kriisinkestävyyden keskeisen tekijän esittäessään, että tasa-arvoinen ja egalitaarinen yhteiskunta pyrkii huolehtimaan kansalaisten yhdenmukaisen kohtelun toteutumisesta myös kriisien aikana ja niiden jälkeen. Paitsi että yhdenmukainen kohtelu takaa luottamuksen yhteiskunnan toimintaan kriisissä, heijastuu tieto tästä myös kriisiä edeltävään tilanteeseen. Tieto siitä, että hädän hetkellä toimintatavat ovat selvillä, lisää ihmisten luottamusta järjestelmään. Kuten edempänä mainitussa yhteiskunnan turvallisuusstrategian määritelmästä käy ilmi, palautuminen ja toipuminen kriisistä on yhtä kriittistä kuin itse akuutin kriisitilanteen selvittäminen. Presidentti Ahtisaari esittikin seminaarissa kokemuksensa, että erityisesti väkivaltaisen kriisin ratkaisun toimivuus arvioidaan vasta vuosien päästä sen päättymisestä. Yksilötasolla stressioireet voivat kroonistua tai ilmetä vasta vuosien päästä ja tilanteen huono hoitaminen voi vahvistaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta yhteisön tasolla. Instituutioiden nopea palautuminen normaaliolojen toimintaan luo jatkuvuususkoa sekä toivoa paremmasta huomisesta. Tieto yhteiskunnan tällaisista valmiuksista myös ehkäisee epätoivoa hädän hetkenä kriisiolojen vielä vallitessa. Seuraavaksi tarkastellaan henkistä kriisinkestävyyttä erikseen kunkin kolmen eri ajallisen ulottuvuuden kautta, joita ovat henkisen kriisinkestävyyden merkitys ennen kriisiä, kriisin aikana, sekä kriisin jälkeen. 1) Suomalaisen kriisinkestävyyden rakennuspalikat Kriisinkestävyyttä ei ole mahdollista luoda kriisin aikana, vaan perusta on luotava normaaliolojen toiminnalla. Nykyisellään henkisen kriisinkestävyyden käsite liittyy pitkälti ennen kriisiä tapahtuvaan aikaan. Tällöin koulutukseen liittyvät tehtävät ovat keskeisimmillään luoden perustan kriisinaikaisille sekä kriisin jälkeisille toimille. Tällä hetkellä kaikki henkisen kriisinkestävyyden strategiset tehtävät on omistettu opetus- ja kulttuuriministeriölle. Myös muualla yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvatut tekijät, kuten oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämiseen ja tiedonvälitykseen liittyvät tehtävät, ovat omiaan luomaan luottamusta ympäröivään yhteiskuntaan. Näiden osuus henkiseen kriisinkestävyyteen onkin kiistaton. Useat yhteiskunnan henkisiä kriisivalmiuksia parantavat toimet ovat samoja, jotka koemme keskeisiksi tehtäviksi jo normaalioloissa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen ja muiden hyvinvointivaltion peruspilareiden kannattelu johtaa parempaan kriisinkestävyyteen. Tunne siitä että palvelut toimivat, takaa henkisen kestävyyden niin nor- 9

12 maalioloissa kuin poikkeusoloissakin. Lisäksi koulutuksellinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo palvelevat luottamusta rakentavia toimia. Myös puolueettoman oikeuslaitoksen sekä oikeusvaltioperiaatteen merkitys ennen ja jälkeen kriisin on kriittistä luottamuksen ja henkisen kriisinkestävyyden säilyttämisessä. Kaikki tämä siis tarkoittaa sitä, että kriiseihin ei valmistauduta pelkästään valmistautumalla varsinaisiin kriiseihin. Yhteiskunnan painotukset ja periaatteet myös rauhan ja kriisittömän yhteiskunnan aikana heijastuvat siihen, miten kriiseihin reagoidaan. Yksilöiden yhdenmukaisen kohtelun tulee toteutua myös kriisien aikana ja niiden jälkeen. Tähän perus- ja ihmisoikeusajattelu antaa hyvän normikehikon. Kuten näistä esimerkeistä hyvin nähdään, ei henkisen kriisinkestävyyden edistämisessä kysymys ole pelkästään äärimmäisten poikkeusolojen varalle varautumisesta. Monilla mittareilla kriisinkestävä yhteiskunta suoriutuu normaalioloissa paremmin tehtävistään ja myös toisinpäin. Näin ollen kriisinkestävä yhteiskunta voidaan helposti nähdä tavoittelemisen arvoisena yhteiskuntana ja siihen panostaminen maksaa itseään takaisin jo yhteiskunnan arjessa. 2) Kriisiviestinnän merkitys kriisin aikana Kriisi on luonnollisesti kriisivalmiuksien varsinainen koetinkivi ja kriisin alkaessa tapahtuu olemassa oleviin resursseihin turvautuminen. Nämä resurssit - mukaan lukien henkinen kriisinkestävyys - täytyy olla rakennettuna ennen kriisiä. Niin pienemmissä onnettomuuksissa kuin suuremmissa yhteiskunnallisissa katastrofeissakin henkinen kriisinkestävyys ratkaisee kriisin ensituntien ja -päivien tilanteen. Tämä seuraa väistämättä siitä, että strategisen tason toimijat voivat ryhtyä toimimaan vasta suhteellisesti pitkänkin ajan päästä. Tätä ennen päävastuu on niillä, joita kriisi välittömästi koskettaa. Aluetason toimijoiden sekä kansalaisjärjestöjen toiminta onkin tärkeää kaikissa tilanteissa. Tässä auttavat huomattavasti kriisivalmiuksien kommunikointi etukäteen sekä yhteistoiminnan harjoittelu. Yksilön ja yhteisön henkisen kriisinkestävyyden kannalta on keskeistä saada itse kriisin aikana välitettyä tieto siitä, että äärimmäistä ponnistelua vaaditaan vain rajattu aika eikä tilanteesta tule pysyvä. Toivottomalta tuntuva tilanne johtaa helposti luovuttamiseen. Joka tilanteessa onkin keskeistä säilyttää usko jatkuvuudesta ja toivo paremmasta huomisesta. Onnistunut viestintä lisää luottamusta viranomaisten toimintaan. Tämä kuitenkin edellyttää luotettavia viestintäkanavia, jolloin tulee huomioida myös disinformaation vaarat. Tämä tulee ottaa huomioon paitsi kriisin aikaisena, myös normaaliolojen kriisinkestävyyttä murentavana uhkana. Viestintää kohtaan koettavan luottamuksen rakentamiseen menee vuosia, ja se on pahimmassa tapauksessa menetettävissä hetkessä. Puheet ajankohtaisista hybridi- ja informaatiouhkista liittyvät juuri tähän. Vihamielisellä vaikuttamisella voidaan pyrkiä tuhoamaan kansakunnan henkistä kriisinkestävyyttä herättämällä yhteiskunnallista epäluottamusta ja vaikuttamaan päätöksentekoon suoraan tai välillisesti. Lopulta demokraattisen yhteiskunnan tärkein keino tässä ovat viestinnän avoimuus ja kansalaisten koulutus medialukutaitoineen. Viimekädessä sivistys onkin propagandan pahin vihollinen. 10

13 Lopuksi Puolueettoman median rooli on keskeinen, ja sitä tulee parhaan mukaan pyrkiä edistämään aikoina, jolloin perinteinen media kohtaa haasteita niin rahoituksen kuin uusien teknologioiden takia. Seminaarissa median roolia koskevassa paneelikeskustelussa ongelmana nähtiin, että nyky-yhteiskuntamme on rakennettu sen oletuksen varaan, että ihmiset haluavat puhua totta. Siten järjestelmälliseen valehteluun on hyvin vaikea puuttua. Tämän vuoksi keskeistä onkin pitää kriisiaikojen viestintävälineiksi tarkoitetut mediat luotettavina lähteinä jo normaalioloissa. Viestinnän rooli laajemminkin tulisi ottaa tarkemmin huomioon henkisessä kriisinkestävyydessä. 3) Henkinen kriisinkestävyys tukee palautumista kriisistä Pienemmissä ja suuremmissa kriiseissä tapahtuman jälkiseuraukset voivat vaatia jopa mittavampia ponnisteluja kuin itse kriisitapahtuman ratkaiseminen. Seuraukset voivat olla laajuudeltaan mitä hyvänsä yksittäisten yksilöiden traumaperäisistä stressireaktioista aina koko yhteiskunnan mittaiseen luottamuksen murentumiseen. Psykososiaalisen ja henkisen tuen saatavilla oleminen materiaalisten palautumistoimien rinnalla edistää sekä yksilön että yhteiskunnan palautumista normaalitilaan. Kuten yhteiskunnan turvallisuusstrategia tuo esiin, koulutus on merkittävä tekijä yhteiskunnan pitkäjänteisen vahvuuden kehittämisessä. Koulutus edistää auttamiskulttuuria ja ehkäisee syrjäytymistä sekä luo kulttuuri-identiteettiä. Sotien aikainen malli koulujen toiminnasta toimii hyvänä historiallisena esimerkkinä. Se kertoo myös koulutuspalveluiden jatkuvuudelle asetetusta merkityksestä jo tuolloin. Koulutus lisää yksilöiden tiedollisia valmiuksia kriisien kohtaamiseen ja vahvistaa myös kansakunnan sosiaalista eheyttä. Tähän liittyen yhteiskunnan kulttuuri-identiteetti vahvistaa yhteisöllisyyden kokemusta. Tällaiset symbolit ovat merkityksellisiä turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden säilymiselle. Voidaan myös sanoa, että kulttuuri tekee osaltaan yhteiskunnasta suojelemisen arvoisen ja kuten henkisyyskin, on perustavanlaatuinen ja syvälle rakentunut inhimillinen tarve. Henkinen kriisinkestävyys on yhteisön ja yksilön henkistä selviytymiskykyä kuvaava käsite, jolle luo perustan laaja yhteiskunnallinen luottamus arkiyhteiskunnassa sekä kattava varautuminen poikkeusoloihin. Yhteistyö kaikilla toimijatasoilla on omiaan luomaan hyviä käytänteitä sekä luottamussuhteita, joihin myös kriisiajan toiminta tukeutuu. Tärkeämpää kuin yksittäisiin onnettomuus- ja poikkeustilanteisiin valmistautuminen on, että poikkeusolojen järjestelmät ovat olemassa. Tiedon saatavuus ja kommunikoinnin luotettavuus varsinaisessa kriisissä on oltava toimivalla tasolla. Toimintakykyinen yhteisö kykenee näiden tekijöiden kautta suuntaamaan resurssinsa tehokkaasti tilanteen ratkaisemiseksi. Käytännössä kuitenkin henkisen kriisinkestävyyden ulottuvuuden ottaminen mukaan harjoitusskenaarioihin on haastavaa, sillä vaikka ulkoiset olosuhteet saadaankin vaikuttamaan kriisinomaisilta, harjoitushenkilöstöllä on kuitenkin tieto tilanteen todellisesta luonteesta sekä kestosta. Henkinen kriisinkestävyys on korostuneesti koko yhteiskunnan asia. Harvalla maalla on paremmat eväät vastata tähän haasteeseen kuin Suomella, jonka arvopohja pohjautuu tasa-arvolle ja oikeudenmukaisuudelle. Yhteiskunnan henkinen kriisinkestävyys on välillinen 11

14 12 ominaisuus, eikä sitä voi suoraan luoda. Voimme kuitenkin luoda olosuhteet, joissa henkisen kriisinkestävyyden ilmeneminen yksilö- ja yhteisötasolla on todennäköisintä. Kansalaisten osallistaminen turvallisuuskysymyksiin luo luottamusta järjestelmää kohtaan ja esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöt ovat keskeisiä tästä näkökulmasta. Haasteita tulevaisuudessa muodostaa esimerkiksi urbanisaatio, joka tutkimusten mukaan johtaa yhteisöjen pirstoutumiseen. Kysymys onkin, kuinka saamme niin kutsutun yhteisen vision säilytettyä ja kommunikoitua, jotta voimme tukeutua tähän mahdollisen kriisin aikana. Lopuksi maininnan arvoista on tuoda esiin, että vihamieliset informaatio- ja hybridiuhkat kohdistuvat juuri henkisen kriisinkestävyyden alueelle. Parhaita keinoja näiden vastustamiselle liberaalidemokraattisessa yhteiskunnassa on avoimuuden sekä luottamuksen peräänkuuluttaminen kaikessa toiminnassa. Tämä edellyttää koulutettua ja medialukutaitoista kansakuntaa.

15 Ferdinand Garoff Psykologi, Kidutettujen Kuntoutuskeskus, Helsingin Diakonissalaitos Avustustustyöntekijä, Suomen Punainen Risti Kriisi yhteiskunnassa Stressitekijöitä kriisitilanteessa Kriisin keskellä ihmisten on sopeuduttava hyvin erilaisiin fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin. Esimerkiksi loukkaantuminen tai niukkuus voivat aiheuttaa fyysisistä kärsimystä, kun taas erilaiset menetykset usein tuottavat henkistä kärsimystä. Sopeutumisprosessissa ihmiset tukeutuvat normaalisti muihin ihmisiin tai yhteiskunnan palveluihin. Kriisitilanteessa nämä voivat olla saavuttamattomissa, ylikuormitettuja tai riittämättömiä. Evakuointitilanteessa paikallisyhteisön verkostot saattavat hajota, jos esimerkiksi sukulaiset tai naapurit joutuvat eri paikkoihin. Vastaavasti perheen jäsenet saattavat joutua erilleen tai läheinen saattaa menehtyä. Tällaisessa tilanteessa kiintymyssuhde, joka normaalisti on voimakas suojaavatekijä voi aiheuttaa voimakasta stressiä, kun ei tiedä missä lähiomainen on tai jos joutuu keskellä kriisiä suremaan menehtyneitä tai kadonneita Vaarallisessa tilanteesa tai kun oman elämän keskeiset asiat ovat uhattuina turvallisuuden tunne joutuu usein koetukselle. Usein turvallisuuden tunteen palautuminen vie jonkin aikaa vaikka todelliset uhat ovat jo ohitettu ja tilanne on ulkoisesti palannut ennalleen. Turvallisuuden tunteen palautuminen voi kestää vuosia eteenkin jos uhka on ollut vakava tai jos turvaton tilanne on jatkunut pitkään. Toipumista vaikeuttaa myös jos kriisitilanteet toistuvat tai jos kriisillä on muita seurannaisvaikutuksia. Tällaisessa tilanteessa käsitys maailmasta, itsestä ja muista ihmisistä saattaa muuttua ja aiemmin merkitykselliset ja tärkeät asiat saattavat tuntua merkityksettömiltä. Pahimmillaan erilaisten stressitekijöiden kasautumisesta ja resurssien menetyksistä saattaa seurata pitkäkestoinen toimitakyvyn heikkeneminen ja erilaisia mielenterveyshäiriöitä. (Hobfoll et al., 2007) Henkisen kriisinkestävyyden esiintyvyys Kriisitilanteet ovat hyvin erilaisia ja näiden pitkittäisvaikutusten vertaileminen on vaikeaa. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu että suurin osa ihmisistä selviää kriiseistä olemassa olevien resurssien avulla (Bonanno, 2008 ja Norris 2010). Tyypillisesti noin 70% kriisin kokeneista ihmisistä ovat vastustustuskykyisiä tai kriisinkestäviä. Heidän toiminatkyky saattaa hetkellisesti heiketä, mutta he toipuvat lähiverkostojen tai yhteiskunnallisten palveluiden tukemana. Noin 10% ihmisistä toipuvat hitaamin, he saattavat tarvita ulkopuolista apua toipuakseen ja osa heistä joutuu laittamaan elämänsä asiat uuteen tärkeysjärjestykseen. 20%:lla ihmisistä esiintyy syklistä, viivästynytttä tai kroonista toimintakyvyn laskua, jonka johdosta he saattavat olla sosiaali- tai terveyspalveluiden tarpeessa vielä vuosienkin jälkeen. 13

16 Keskeisiä periaatteita kriisityön organisoinnissa Koska kriisit ovat hyvin erilaisia yleismaailmallisia toimintaohjeita on vaikeata laatia. Näin ollen on tärkeätä huomioida kriisin vaikutukset, paikallinen konteksti ja olemassa olevat resurssit. Kriisityötä organisoidessa voi kuitenkin käyttää ohjenuorana viisi elpymistä edistävää tekijää (Hobfoll et al., 2007). 1. Turvallisuuden tunne 2. Rauhallisuus 3. Yksilön ja yhteisön toimijuus 4. Sosiaaliset yhteydet ja palveluiden saatavuus 5. Toivo Jos kriisityössä onnistutaan edistämään näitä asioita voidaan tutkimuksen valossa olettaa että tullaan vahvistaneeksi henkistä kriisinkestävyyttä, edistääneeksi kriisistä elpymistä ja estäneeksi mahdollisten ongelmien kroonistumista. Erilaiset vaikutukset, erilaiset tarpeet Kriisit koskettavat ihmisiä eri tavoin riippuen siitä miten kriisi vaikuttaa yksittäisen ihmisen omaan tilanteeseen tai lähipiiriin. Tässä on myös yksilöllisiä eroja ihmisten välillä. Kriisi koskettaa yksilöiden lisäski aina myös perheitä ja yhteisöjä ja joissakin tapauksissa koko yhteiskuntaa. Kriisityötä kohdennettaessa on tiedostatteva nämä yksilölliset ja yhteisölliset erot. Mitä enemmän kriisi on koskettanut yksilöä tai yhteisöä sitä todennäköisempää on että tarvitaan kohdennettuja palveuita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. On myös hyvä huomioida erityisesti haavoittuvien yksilöiden ja yhteisöjen muuttuvat tarpeet ja pitää heidät seurannassa pidemmäkin aikaa. Aina muuttuvaa tuen tarvetta ei voi ennakoida ja näin ollen on tärkeätä taata selkeät kriisityön vastuualueet, johdonmukainen ja aktiivinen seuranta, sekä joustava kriisityön palvelujatkumo. 14

17 Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), ja Sotilaslääketieteen Keskus Mielenterveys poikkeusoloissa Yhteiskunnan opetus- ja kasvatustoimintaan ja kulttuuriin liittyvät tekijät ovat sekä yhteisön että yksilöiden mielenterveyden ja henkisen kriisinkestävyyden perusrakennusaineita, mutta kriisinkestävyyteen vaikuttavat ratkaisevasti myös terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin liittyvät seikat. Seuraavassa tarkastellaan näitä seikkoja erityisesti kriisi- ja katastrofipsykologian ja psykiatrian tutkimusten ja kokemusten näkökulmasta. Huoltovarmuuden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen on mielenterveystyötä Sekä yksilön että koko väestön henkinen kriisinsietokyky poikkeusoloissa, sodan olosuhteissa, katastrofeissa ja onnettomuuksissa perustuu siihen, miten näihin tilanteisiin liittyvät erilaiset perustarpeisiin vaikuttavat stressitekijät kyetään hallitsemaan. Tämän vuoksi yhteiskunnan perustoimintojen turvaaminen, kuten elintarvike- ja energiahuolto, ovat väestön sekä fyysisen että henkisen kestokyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Poikkeustilanteissa ilmaantuvat fyysiset sairaudet, kuten infektioepidemiat, voivat murtaa myös psyykkisen kestokyvyn. Näin ollen infektioiden ehkäisyyn tähtäävä juomavesi-, elintarvike- ja ympäristöhygienia sekä rokotussuojaus ovat keskeisen tärkeitä myös mielenterveyden ja toimintakyvyn näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan mahdollisimman hyvä turvaaminen poikkeusoloissa on merkityksellistä muutenkin kuin sairauksien, vammojen tai sosiaalisten hätätilanteiden välittömän hoidon kannalta. Psyykkinen kestokyky on ratkaisevasti parempi, jos väestön tiedossa on, että tarvittaessa on mahdollista saada riittävää lääkinnällistä ja sosiaalista apua poikkeusoloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan turvaaminen onkin huomioitu valmiuslainsäädännössä. Kriisiviestinnän merkitys kasvaa koko ajan Viestintä on kaikissa poikkeustilanteissa keskeisen tärkeää väestön ja yksilöiden henkiselle kriisinsietokyvylle. Poikkeustilanteissa korostuu viranomaisten ja väestön tarve saada nopeata, oikeata ja helposti ymmärrettävää tietoa tapahtumista sekä selkeitä toimintaohjeita. Jos viranomaiset eivät huolehdi asianmukaisesta tiedottamisesta, syntyy vääjäämättä vääriä huhuja, jotka haittaavat toimintaa heikentävät väestön selviytymiskykyä. Harhaanjohtavalla tiedolla väestön luottamus voidaan menettää siten, että kriisinsietokyky alenee pitkäaikaisesti. Viranomaisten, asiantuntijoiden ja johtajien asiallinen, rauhallinen ja selkeä esiintyminen auttaa kaikkia selviytymään. 15

18 Tehokkaan viestinnän ja tiedottamisen merkitys on erityisen tärkeää vaikeasta hahmotettavien tai näkymättömien uhkien vallitessa. Säteily, biologinen tai kemiallinen uhka ovat tällaisia usein vaikeasti konkretisoitavia asioita, joihin voi liittyä tarpeetonta väärien huhujen aiheuttamaa pelkoa tai pakokauhureaktioita. Näihin uhkiin liittyvä mahdollisimman nopea ja luotettava mittaus- tai tunnistamistoiminta on tärkeää jo siksikin, että viranomaiset voivat antaa oikeata tietoa huhujen tilalle. Viestintä sosiaalisessa mediassa on tullut keskeiseksi osaksi kriisiviestintää. Sosiaalisessa mediassa voidaan tehokkaasti viestiä oikeaa tietoa, mutta myös tehokkaasti antaa disinformaatiota, joka voi romahduttaa yksilöiden ja laajemminkin yhteiskunnan kriisinsietokyvyn. Sosiaalisen median tilannekuvan selvittäminen on välttämätön osa kriisitilanteen tilannekuvatyötä ja tilanteen ymmärtämistä. Unta ja lepoa ei saa unohtaa Unen puute on yksi tärkeimmistä psyykkisistä kuormitustekijöistä, ja psyykkisen toimintakyvyn eräs keskeinen edellytys onkin riittävä unensaanti. Poikkeustilanteissa on toistuvasti havaittu, että johto-, pelastus-, ensihoito ja muissa asiantuntijatehtävissä olevat henkilöt eivät ole turvanneet itselleen uni- ja lepojaksoja silloinkaan kun se olisi ollut mahdollista. Johtotehtävissä olevien on aktiivisesti huomioitava alaistensa levon tarve, koska alaiset eivät useinkaan itse tätä tiedosta tai pysty ilmoittamaan. Hyvästä fyysisestä kunnosta on selvää hyötyä psyykkiselle kestokyvylle. Hyvä fyysinen kunto vaikuttaa psykofysiologiin stressihormonijärjestelmiin edullisesti ja lisää valvomiskykyä. Hyvä fyysinen kunto vähentää fyysisen sairastumisen riskiä ja edistää sairauksista toipumista, mikä luonnollisesti lisää myös psyykkistä selviytymiskykyä. Psyykkisten järkytysten hyvä ensiapu ja hoito on vaikuttavaa Katastrofeihin ja suuronnettomuuksiin liittyy aina järkyttäviä kokemuksia, sellaisia tilanteita ja näkyjä, joihin normaalioloissa emme ole tottuneet. Tutkimukset ja selvitykset hyvinkin vaikeista tilanteista ovat osoittaneet, että ihmisten kyky selviytyä stressioireista on yllättävän hyvä, kunhan psyykkisen selviämisen perusedellytykset pelastustoiminta lääkintähuolto perushuolto johtajuus toimintaohjeet ja muu viestintä ovat edes kohtuullisella tilanteenmukaisella tasolla. Haitallisesta stressireaktiosta voidaan puhua, jos ahdistuneisuus, pelko, sydämentykytys, hikoilu, huumaantuneisuus tai muut stressioireet ovat sietämättömiä tai alentavat toimintakykyä. Suurin osa äkillisistä stressireaktioista lievittyy itsestään levolla, tilaisuudella tulla kuunnelluksi ja asiallisella kohtelulla sekä käytännön tukitoimin. Asianmukainen pelastustoiminta, fyysinen ensiapu ja ensihoito auttavat järkytystilanteessa olevaa ihmistä, mutta monet tarvitsevat myös varsinaista psyykkistä kriisiapua. Tällainen psyykkinen ja psykososi- 16

19 aalinen tuki on suunniteltava valmiussuunnitelmissa ja toteutettavana osana kokonaisauttamista. Erityisesti ne ihmiset, jotka ovat läheltä altistuneet kaikkien suurimmille järkyttäville tapahtumille, jotka voivat hyvin huonosti heti alkutilanteessa ja joilla ei ole lähiomaistukea, tarvitsevat apua. Voimakkaissa järkytyksissä äkillinen stressireaktio voi lukkiutua pidempikestoiseksi traumaperäiseksi stressihäiriöksi, jonka oireita ovat ahdistuneisuus, tapahtuman uudelleen toistuminen esimerkiksi painajaisunissa, tunne-elämän kaventuminen, ärtyneisyys ja unettomuus. Järkytyksen massiivisuus, läheisten ja yhteisön tuen puute ja yksilölliset herkkyystekijät altistavat traumaperäisen stressihäiriön syntymiselle ja pitkäaikaistumiselle. Traumaperäinen stressihäiriö voi parantua itsestään, mutta sitä voidaan tehokkaasti hoitaa psykoterapialla ja joissakin tapauksissa myös psykoterapiaan yhdistetyllä lääkehoidolla. Psyykkisessä ensiavussa tulee käyttää myös konkreettisia tilanteenmukaisia apuvälineitä, kuten lämmintä huopaa tai lämmintä juotavaa niille, joille tämä on tarpeen. Kenenkään järkyttävien tapahtumien uhrin kokemuksia ei tule vähätellä. Nykytiedon mukaan kaikille mekaanisella tavalla tarjottavasta järkytyksen ryhmämuotoisesta jälkipuinnista ei ole hyötyä, eikä sellaiseen tule pakottaa. Sen sijaan asianmukaisesti toteutetusta jälkipuinnista on hyötyä äkillisistä vakavista stressireaktioista kärsiville ja sellaisille ryhmille, joita yhdistää tietty ammattirooli tai -tehtävä. Kaikkein järkyttävimpien tapahtumien keskellä on auttajien oman kriisinsietokykynsä säilyttämiseksi hyväksyttävä auttamiskykynsä rajallisuus. Osaaminen lisää mielenterveyttä ja kriisinsietokykyä Poikkeustilanteissa on tärkeää, että yhtä hyvin väestöllä kuin ammattilaisillakin on tilanteenmukaiset varusteet ja kyky käyttää niitä. Kun esimerkiksi pelastustyöntekijällä tai terveydenhuollon ammattilaisella on asianmukaiset työvälineet ja hän on harjoitellut niiden käytön, ammattilainen saa itsekin voimavaroja psyykkiseen selviytymiseen. Sen sijaan huono varustus tai kyvyttömyys käyttää hyviä varusteita muodostavat kuormitustekijän ja alentavat henkistä kestokykyä. Poikkeustilanteiden asianmukainen harjoittelu lisää psyykkistä kestokykyä. Esimerkiksi terveydenhuollon alalla useissa tutkimuksissa on todettu, että sairaaloissa, joissa on pidetty suuronnettomuusharjoituksia, henkilöstön psyykkinen selviytyminen on parempaa kuin varautumattomissa sairaaloissa. Poikkeustilanteisiin varautuminen ja valmiuksia parantava kouluttautuminen on osaltaan myös mielenterveyttä vahvistavaa toimintaa. Toiminnan oikeutus ja yhteishenki antavat voimia Psyykkinen selviytymiskyky on sitä parempi, mitä enemmän yksilö, joukko tai kokonainen väestö kokee tekevänsä tilanteeseen nähden oikeita ja tarpeellisia asioita. Jos yksilö tai joukko kokee tekevänsä jotakin väärää, niin toimintakyky ja selviytymiskyky vähenevät. Päättäjien ja johtajien erityisenä tehtävänä on motivoida alaiset vaikeisiinkin tehtäviinsä niiden oikeutuksen ja tarpeellisuuden perusteella. Yhteisöjen ja organisaatioiden hyvällä yhteishengellä, sisäisellä lojaalisuudella ja koheesiolla on todettu olevan selkeä myönteinen merkitys yksilöiden sekä toimintakyvylle että pitkäaikaiselle psyykkiselle selviytymiselle myös onnettomuuksien ja muiden kriisitilanteiden jälkeen. 17

20 Johtajien kestävyys on keskeistä kaikille Johtajat antavat esimerkin, motivoivat ja luovat yhteishenkeä. Johtajien henkinen kriisinsietokyky onkin ratkaisevan tärkeä kaikkien muiden selviytymiselle. Poikkeustilanteita koskeva koulutus ja harjoittelu ja valmiuksia edistävät kokemukset ovat myös johtajan mielenterveyttä vahvistavia tekijöitä. Johtajan toivottomuus leviää nopeasti myös kaikkien muidenkin toivottomuudeksi. Johtajan jaksamista edistää se, että hän keskittyy omaan johtamistehtäväänsä ja lähiajan osatavoitteisiin. Hyvän varajohtajan avulla johtaja huolehtii omista lepojaksoistaan. Johtajan on muistettava, että myös hänen on välillä levättävä. 18

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirasto 4.3.2016 Vastaanotto, vastaanottokeskus ja palvelut

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin 25.3.2009. Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 30.3.2009

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin 25.3.2009. Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 30.3.2009 30.3.2009 Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 25.3.2009 VARAUTUMISEN LÄHTÖKOHDAT Kirkon perustehtävän toteuttamien kaikissa olosuhteissa Varmistetaan valmiussuunnitelmissa.

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot