Työn organisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla esimerkkinä vanhusten kotihoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työn organisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla esimerkkinä vanhusten kotihoito"

Transkriptio

1 Työn organisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla esimerkkinä vanhusten kotihoito Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 35/2008

2 Arja Haapakorpi Ilkka Haapola Työn organisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla esimerkkinä vanhusten kotihoito Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 35/2008

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Työ ja yrittäjyys 35/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Haapakorpi, Arja Haapola, Ilkka Julkaisuaika Joulukuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Työn organisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla esimerkkinä vanhusten kotihoito Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa vanhusten kotihoidon organisoinnista ja siihen liittyen työntekijöiden työhyvinvoinnista. Työn organisointia tarkasteltiin ammattiosaamisen, töiden järjestämisen ja resursoinnin näkökulmista. Työhyvinvoinnin ulottuvuuksia olivat työn tyydyttävyys suhteessa sisältöön ja luonteeseen, tiimityön toimivuus ja ilmapiiri sekä fyysinen ja henkinen jaksaminen. Esimiestyötä ja johtamista tarkasteltiin sekä työn organisoinnin että työhyvinvoinnin yhteydessä. Taustalla oli ajatus työn hallinnan yhteydestä työhyvinvointiin: vaikeudet hallita työn vaatimuksia lisäävät stressiä. Tutkimuksen kohteena oli kahden kaupungin vanhusten kotihoidosta vastaavaa organisaatiota, joissa vanhusten kotipalvelu ja kotisairaanhoito oli yhdistetty. Asiakaskunnan huonokuntoistumiseen liittyi ammattitaidon vaatimusten muutoksia. Kotihoidossa korostui sairaanhoidollinen työ; lisäksi asiakkaan asioiden hoitamiseen liittyvät tehtävät olivat lisääntyneet. Tiimityömalli toimi varsin hyvin, mikäli kriteeriksi asetetaan tiimin yhteinen vastuu asiakkaista ja töistä. Työntekijät neuvoivat ja auttoivat toisiaan: jaettu vastuu ja apu oli tiimin työskentelytapa. Teknologia eli matkapuhelin osoittautui tärkeäksi tiimimallin toteuttamisessa, sillä se mahdollisti reaaliaikaisen neuvonpidon tiimin työntekijöiden kesken. Kaikki tiimin työntekijät tiesivät asiakkaista olennaiset asiat ja tavoitteena oli joustavuus eli kyky ottaa vastuu kaikista asiakkaista. Tiimityömalli oli varsin toimiva, mutta myös haavoittuva. Huonosti toimiva ryhmädynamiikka heikensi tiimien toimivuutta. Lisäksi työntekijöiden sairaanhoidolliseen osaamiseen liittyvät puutteet heikensivät tiimin tehtävä- ja asiakasjaon sujuvuutta. Kotihoidon työntekijöiden arvio työhyvinvoinnistaan ankkuroitui kahteen ulottuvuuteen: työn sisällölliseen palkitsevuuteen ja toisaalta työn kuormittavuuteen. Kriittinen kohta kotihoidossa on resurssien riittävyys suhteessa siten, että kuormitus ei selätä työn sisällön ja luonteen tuottamaa tyydytystä. Kotihoidon kaltaisessa työvaltaisessa työssä resursointi on tärkeä kysymys, sillä asiakkaiden päivittäiset tarpeet eivät jousta. Työntekijät kykenivät säätelemään poissaoloista johtuvaa resurssipulaa joustamalla, mutta kun poissaolot, vaihtuvuus, huonot henkilösuhteet esimiehen ja tiimin välillä ja esimiehen liian suuri alaisten määrä yhdistyivät resurssipulaan, tilanne alkoi kriisiytyä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/päivi Järviniemi, puh Asiasanat Työn organisointi, työhyvinvointi, vanhusten kotihoito, ammattiosaaminen ISSN Kokonaissivumäärä 115 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 20 Kustantaja Edita Publishing Oy

4 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ- ja yrittäjyys -sarjan 35. niteenä julkaistaan Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian tutkimusraportti Työn organisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalan muuttuvassa toimintaympäristössä esimerkkinä vanhusten kotihoito. Se on osa työministeriön koordinoimaa työpolitiikan tutkimusohjelmaa ( ). Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa sellaisista onnistuneista työn organisoinnin muodoista, jotka ovat omiaan edistämään tuottavuutta ja tuloksellisuutta, ammatillisen osaamisen hyödyntämistä ja kehittymistä, työntekijöiden työurien pidentämistä, työkyvyn säilymistä sekä työviihtyvyyttä. Tutkimustulokset palvelevat osaltaan työelämän kehittämistoimia erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa, missä työvoiman saatavuus on erityisen haasteellista tulevaisuudessa. Samalla, kun palvelujen tarve lisääntyy, alalla toimivien työntekijöiden keski-ikä nousee ja eläköityminen kiihtyy. Uuden työvoiman osaamisvaatimukset ovat lisäksi entistä mittavammat. Tutkimuksessa käytetty määrällinen ja laadullinen aineisto on kerätty kahdesta eteläsuomalaisesta kaupungista, joissa vanhusten kotihoidon työn organisointia on uudistettu eri tavoin. Syyt ovat liittyneet hallinnon ja johtamisen tehostamispyrkimyksiin sekä palveluiden kustannusten karsimistavoitteeseen laatutasoa heikentämättä. Tuloksissa huomio kiinnittyy paikallistason esimiestoimintaan, työn organisoinnin malleihin ja terveydenhoidon toimenpiteiden lupakäytäntöihin, mutta erityisesti henkilöstövoimavarojen riittävyyteen. Keskeinen johtopäätös on, että työn sisällöllisen palkitsevuuden ja kuormittavuuden tulee olla keskenään tasapainossa. Palveluiden saatavuus ja laatu riippuvat tulevaisuudessa yhä enemmän alan henkilöstön työoloista ja työn organisoinnin toimivuudesta. Erityisiä toimenpide-ehdotuksia tutkijat tekevät hoitoalan koulutuksen ja työssä oppimisen kehittämiseksi. Tutkimuksen ohjausryhmään ovat kuuluneet kehityspäällikkö Tiina Mäkelä sekä erikoistutkijat Arja Haapakorpi ja Ilkka Haapola Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta, erikoistutkija Timo Sinervo Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesista, teknologia-asiantuntija Sanna Sairanen Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesiin kuuluvasta Työelämän kehittämisohjelmasta (Tykes) sekä erikoistutkija Pirkko Jukka ja tutkimuskoordinaattori Minna Suvanto työ- ja elinkeinoministeriöstä. Allekirjoittanut on toiminut ryhmän puheenjohtajana. Raportin sisällöstä vastaavat sen tekijät. Helsingissä lokakuussa 2008 Päivi Järviniemi Työmarkkinaneuvos

5 Sisällysluettelo Esipuhe Sisällysluettelo Taulukko- ja kuvioluettelo Johdanto Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja toteutus Tausta Tutkimusongelma Tutkimuskohde Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Työn organisointi Ammatillinen osaaminen ja moniammatillisuus Ammatillinen osaaminen Mahdollisuus hyödyntää ammattiosaamista työssä Jaettu osaaminen ja moniammatillisuus tiimityössä Yhteenveto Työn järjestäminen, resursointi ja toteutus Tiimin organisoituminen ja töiden järjestely Työajan kohdentaminen Resursointi, poissaolot ja työntekijöiden joustot Asiakaslähtöisyys Ylisektorinen yhteistyö ja omaisyhteistyö Johtaminen ja töiden organisoiminen: esimiesnäkökulma Tiedonkulku ja tietojen kirjaaminen Yhteenveto Työhyvinvointi Työn sisältö ja luonne sekä vaikutusmahdollisuudet työhön Tiimityön toimivuus ja ilmapiiri Esimiestyö ja johtaminen jaksamisen tukena Henkinen ja fyysinen jaksaminen Yhteenveto Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset

6 Kirjallisuus Liite 1 Internet-kyselyn lomake Liite 2 Liitetaulukot Taulukko- ja kuvioluettelo Taulukot Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden ammattiryhmäjakauma kaupungeittain alkuperäisessä ja painotetussa aineistossa (%) Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden ikäryhmäjakauma kaupungeittain (%). Painotettu aineisto Taulukko 3. Kyselyyn vastanneiden työkokemus kotihoidon tehtävissä kaupungeittain (%) Painotettu aineisto Taulukko 4. Pystyn hyödyntämään osaamistani ja ammattitaitoani työssäni. Vastausten jakauma ammattiryhmittäin (%) Taulukko 5. Työyhteisöni arvostaa osaamistani. Vastausten jakauma ammattiryhmittäin (%) Taulukko 6. Tiimini sisäinen työnjako toimii hyvin, eivätkä tehtävät ja vastuu kasaudu liikaa muutamille työntekijöille. Vastausten jakauma ammattiryhmittäin (%) Taulukko 7 Henkilökunnan poissaolot ja/tai vaihtuvuus hankaloittavat suuresti tiimini työn organisointia. Vastausten jakauma kunnittain (%) Taulukko 8. Teen usein ylimääräisiä ilta- ja viikonlopputyövuoroja työtovereitteni poissaolojen vuoksi. Vastausten jakauma ammattiryhmittäin (%) Taulukko 9. Työpaikan ihmissuhteet. Millaiset suhteet työpaikallanne vallitsevat työntekijöiden ja työntekijöiden sekä lähiesimiesten kesken? (%) Taulukko 10. Työssä jaksaminen eläkeikään asti ikäryhmittäin (%). Vastaukset kysymykseen Uskotko jaksavasi nykyisessä työssäsi eläkeikään asti? Kuviot Kuvio 1. Kotihoidon henkilöstörakenne vuonna 2007 kaupungeissa X ja Y vuonna

7 9 Kuvio 2. Kuinka hyväksi arvioit tiimisi (tai johtamiesi tiimien) ammatillisen osaamisen seuraavilla työn osa-alueilla? Ammattiryhmittäiset keskiarvot asteikolla 1 5 (5=hyvä osaamisen taso ja 1=huono osaamisen taso) Kuvio 3. Kuinka hyväksi arvioit oman osaamisesi työn osa-alueilla? Keskiarvo asteikolla 1 5 (1=huono ja 5= hyvä osaamisen taso) Kuvio 4. Kuinka hyväksi arvioit oman osaamisesi työn osa-alueilla? Keskiarvot osa-alueittain ammattiryhmän mukaan (1=huono, 5= hyvä osaamisen taso) Kuvio 5. Vastaajien suhtautuminen kotihoidon voimavaroja koskeviin väittämiin. Vastausten keskiarvot kunnittain asteikolla 1 5 (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä) Kuvio 6. Kuinka hyvin kotihoidon yhteistyö seuraavien tahojen kanssa sujuu? Kunnittaiset keskiarvot asteikolla 1 5 (5=hyvin, 1=huonosti) Kuvio 7. Esimiesten (kotihoidon ohjaajien ja päälliköiden) näkemykset johtamis- ja esimiestyöstä. Väittämien keskiarvot asteikolla 1 5 (5=täysin samaa mieltä) Kuvio 8. Vastaajien suhtautuminen tiedonkulkua ja hoidon kirjaamista koskeviin väitteisiin. Vastausten keskiarvot asteikolla 1 5 (5=täysin samaa mieltä ja 1=täysin eri mieltä) Kuvio 9. Suhtautuminen tiedonkulkua ja hoidon kirjaamista koskeviin väitteisiin. Vastausten keskiarvot ammattiryhmittäin asteikolla Kuvio 10. Suhtautuminen työntekijöiden välistä tietojen vaihtoa ja organisaation viestintää koskeviin väitteisiin. Vastausten keskiarvot ammattiryhmittäin asteikolla 1 5 (5= täysin samaa mieltä, 1= täysin eri mieltä) Kuvio 11. Työn sisältöä ja luonnetta koskevat arviot. Keskiarvot ammattiryhmittäin Kuvio 12. Suhtautuminen esimiesten ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja ammatillista tukea koskeviin väitteisiin. Kuntakohtaiset keskiarvot asteikolla 1 5 (5= täysin samaa mieltä) Kuvio 13. Työssä jaksaminen: Uupumus- ja stressioireiden esiintyminen (%) Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kuinka hyväksi arvioit oman osaamisesi työn osa-alueilla? Vastausten keskiarvot alueittain kaupungeissa X ja Y (asteikolla 1 5) Liitetaulukko 2. Tiimini kokoukset ovat hyvin järjestettyjä ja tuloksellisia. Vastausten keskiarvot (asteikolla 1 5) alueittain kaupungeissa X ja Y Liitetaulukko 3. Suhtautuminen kotihoidon resursointia koskeneisiin väittämiin. Vastausten keskiarvot ammattiryhmittäin (asteikolla 1 5) Liitetaulukko 4. Uupumus- ja stressioireiden esiintyminen kaupungeittain: melko usein ja hyvin usein -vastausten osuudet (%)

8 1 Johdanto 11 Yksi lähivuosien tärkeimmistä yhteiskunta- ja työvoimapoliittisista kysymyksistä liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuuteen. Vanhusten hoidossa ongelma tulee olemaan erityisen vaikea: samanaikaisesti kun palvelujen tarve kasvaa ja työ käy yhä vaativammaksi toiminnan kohdentuessa entistä huonokuntoisemmille vanhuksille, työvoiman keski-ikä nousee, eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden kasvaa nopeasti ja nuoria työntekijöitä on vaikea rekrytoida alalle. Työntekijöiden pysyminen vanhuspalveluissa mahdollisimman pitkään on tärkeää palveluiden turvaamiseksi. Ikääntyvien työntekijöiden pitäminen työelämässä on ylipäätään työpolitiikan keskeinen tavoite, sillä väestörakenteen muutoksen myötä vanhusväestön määrä kasvaa ja työikäisten määrä vähenee suhteellisesti. Vanhuspalveluissa työntekijöiden ikääntymisen huomioon ottaminen on erityisen tärkeää, sillä työ on fyysisesti kuormittavaa apuvälineiden ja työtilojen ergonomian kehittämisestä huolimatta. Työ vaatii tekijältään psyykkistä ja sosiaalista jaksamista, vaikka on myös palkitsevaa. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan työn organisointia vanhusten kotihoidossa. Se on valittu tutkimuskohteeksi sen yhteiskunnallisen ajankohtaisuuden vuoksi. Kotihoidon henkilöstön osuus sosiaali- ja terveysalan kunnallisesta henkilöstöstä on merkittävä. Vuonna 2004 kotipalveluhenkilöstöä oli eli 15 prosenttia koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä (Sosiaali- ja terveydenhuollon taskutieto 2006). Työn organisoiminen on keskeinen teema työvoiman pysyvyyden näkökulmasta. Ensinnäkin hyvin toteutettu työn organisointi parantaa tuloksellisuutta: työnjaon onnistunut koordinaatio, ammattiosaamisen oikea kohdentaminen ja laadukas johtamis- ja esimiestyö tehostavat työtä. Toiseksi laadukas työn organisointi antaa mahdollisuuksia työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämiseen, sillä sopiva työn mitoitus, vaativuus ja toimivat työmenetelmät eivät ylikuormita työntekijöitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa sosiaali- ja terveysalan vanhusten kotihoidon työn organisoinnin ratkaisuista sekä niihin liittyvistä kokemuksista ja haasteista. Tutkimuksen kohteena on kahden suuren kunnan vanhusten kotipalvelu, joka on toteutettu kummassakin kunnassa sosiaali- ja terveystoimen yhteisenä, yhdistettynä palveluna. Vaikka tutkimuksessa keskitytään vanhuspalveluja tuottaviin organisaatioihin, tutkimus voi antaa yleisemminkin sovellettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan työstä ja työntekijöistä. Työvoiman ja palvelujen kysyntään vaikuttaa demografisten muutosten ohella myös käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus. Kuntayhtymien ja kun-

9 12 taliitosten myötä sosiaali- ja terveydenhuollon työtä organisoidaan uudelleen ja uusia malleja otetaan käyttöön. Suurissa kunnissa sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointia on kehitetty mm. yhdistämällä nämä yhteisen lautakunnan alaisuuteen. Sekä sosiaali- että terveyspalveluista koostuvien vanhuspalvelujen organisointi on tällöin erityisen suuri haaste ja niitä koskevia kehittämistoimia on käynnissä runsaasti. Hankemuotoinen kehittämistyö liittyy yleisesti tämän hetken vanhusten avopalvelujen organisointiin. Tämänhetkisessä kokeiluhankkeessa on yhdistetty kotisairaanhoidon ja kodinhoidon palvelut samaan organisaatioon.

10 2 Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja toteutus Tausta Kotona asuville vanhuksille tuotettavat palvelut ovat kotisairaanhoito ja kotipalvelut; viimeksi mainittu kattaa erilaisia kodinhoitoon ja hoivaan liittyviä tehtäviä kuten taloustöitä, asiointia ja liikkumisen avustamista. Kotisairaanhoitoa hallinnoi terveystoimi ja kotipalvelua sosiaalitoimi. Yhdistetyssä kotihoidossa on sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon palvelut. Yhdistetty vanhusten kotihoidon edellyttämä ammatillinen osaaminen koostuu kodinhoidon, hoivan, sairaanhoidon osaamisesta ja sosiaalipalveluiden tuntemisesta. Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, sosionomi, kodinhoitaja, kotiavustaja, perushoitaja ja lähihoitaja ovat kotihoidon ammattilaisten koulutustutkintoja luvulla kodinhoitajan ja perushoitajan tutkinnot lakkautettiin ja yhdistettiin lähihoitajan tutkinnoksi (Wrede & Henriksson 2004, Rintala 1995, ). Suomalaiset koti- ja laitoshoidon työntekijät ovat hyvin koulutettuja: pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset vanhusten koti- ja laitoshoidon työntekijät erottuvat ammatillisen koulutuksensa pituudella (Kröger & Vuorensyrjä 2008). Kotipalvelun työntekijöitä ovat kodinhoitajat ja kotiavustajat sekä lähihoitajat. Kotisairaanhoidossa on sairaan- ja terveydenhoitajia ja lähi- sekä perushoitajia. Ammatit sinänsä mukautuvat organisaatioiden muutoksiin, vaikka terveydenhuollon alueella ammattien määrittelyt, niihin liittyvät vastuut sekä tehtäväkentät ovat olleet verrattain vakiintuneita lainsäädännön suuren merkityksen vuoksi. Terveydenhoitajan toimenkuva on muokkautunut hieman sairaanhoidolliseen suuntaan ennaltaehkäisevän työn jäädessä vähemmälle vanhusten hoidossa (Wrede & Henriksson 2004). Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämistä vanhusten kotihoidossa on perusteltu seuraavilla asioilla: taloudellisuus, tehokkuus, resurssien joustavampi käyttö, yhtenäisen johdon mahdollistama palveluiden joustavampi alueellinen organisointi ja henkilöstön ammatillisen roolin ja osaamisen vahvistaminen (ks. esim. Niemelä & Simoila 2008, 8 9). Taustalla oli hyvinvointipalvelujen uudelleenarviointi, laman jälkeinen talouskriisi ja tarve joustavoittaa ja monipuolistaa hyvinvointipalveluissa toimivien ammatillista osaamista (Wrede & Henriksson 2004). Henkilöstön ammatillisen roolin ja osaamisen vahvistamiseen liittyy moniammatillisen työn kehittäminen. Moniammatillisen tiimityön on ajateltu tehostavan

11 14 asiakaspalvelua yhdistetyssä kotihoidossa. Aikaisemmin sosiaali- ja terveystoimen palveluita ei koordinoitu yhteen ja kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työntekijät tekivät erillisiä käyntejä asiakkaan luo. Yhdistetyssä kotihoidossa sama työntekijä toteuttaa kotipalveluna kotisairaanhoitoon liittyviä tehtäviä. Kotihoidossa työtä jäsennetään kokonaisvaltaisena hoitona ja huolenpitona, joka jaetaan neljään osaan. Ensimmäinen on perushoiva eli henkilökohtainen hygienia, ruokailu, liikkuminen kotona sekä ulkona ja kodinhoito. Toinen kattaa sairaanhoidolliset ja terveyden säilyttämiseen liittyvät toimenpiteet ja kolmas psykososiaalisen tuen asiakkaalle ja omaisille. Neljäntenä on kuntouttavien toimintojen suunnittelu ja toteutus (Kettunen, Ihalainen & Heikkinen 2001, 184). Kokonaisvaltainen hoito ja huolenpito tarkoittavat psyykkisten, sosiaalisten ja fyysisten toimintaedellytysten turvaamista ja kuntouttavaa työotetta. Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevassa laatusuosituksessa korostetaan, että kuntouttava työote tulee ottaa käyttöön kaikessa ikääntyneiden hoito- ja palvelutoiminnassa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Ikäihmisten palvelujen laatusuositus). Siten moniammatillisen tiimityön tulisi yhdistää useiden ammattiryhmien osaaminen ja tiimien työotetta tulisi kehittää kokonaisvaltaiseksi, vanhusten terveyttä ja toimintakykyä edistäväksi ja kuntouttavaksi. Gerontologia on kehitetty vastaamaan erityisesti vanhuuteen tai vanhenemiseen liittyviin kysymyksiin. Gerontologisella sosiaalityöllä on etsitty yhteiskunnallista näkökulmaa vanhustyöhön ja se käsittelee vanhenemista ja palvelujärjestelmän kokonaisuutta sekä palvelujärjestelmän muutoksia ja yhteiskunnallista tilannetta. Gerontologista palvelutyötä ovat koti- ja tukipalvelut, jotka ovat asiakasperustyötä, mutta myös sosiaalisten suhteiden edistämistä, palveluohjausta ja neuvontaa. Gerontologinen hoito taas viittaa vanhusten hoitoon. Gerontologian osa-alue geriatria on vanhusten sairauksia käsittelevä oppi. (Tenkanen 2003, 23 24) Vanhusten kotihoidon yhdistämisen rinnalla on toteutunut palveluiden ja asiakaskunnan muutos, joka liittyy hyvinvointipalveluiden ideologisiin ja taloudellisiin muutoksiin (Tedre 1999,Wrede & Henriksson 2004). Muutoksen taustalla on osittain julkisen hoivavastuun uudelleenmäärittely. Palveluja on suunnattu raskashoitoisemmille vanhuksille ja palveluissa on painottunut sairaanhoidollinen palvelu. Samanaikaisesti osa palveluista, erityisesti kotihoidon tukipalvelut, on ulkoistettu yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta hankittaviksi ostopalveluiksi. Palveluiden ja asiakaskunnan muutosten myötä vanhusten kotihoidon ammattiryhmien asema ja moniammatillisen työn luonne on muuttunut. Sairaanhoidollisen työn merkitys on korostunut ja sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvän työn merkitys heikentynyt (Tedre 1999, 14; Wrede & Henriksson 2004). Kotisairaanhoidon, kodinhoidon ja yhdistetyn kotihoidon työntekijöiden työtään koskevia kokemuksia ja näkemyksiä on tutkittu eri näkökulmista. Kokoavana johtopäätöksenä on ollut kotisairaanhoidon työntekijöiden suurempi tyytyväisyys

12 15 koskien työtään useilla mittareilla arvioituna, kun sitä on verrattu yhdistetyn mallin mukaan työskenteleviin ja kotipalvelun työntekijöihin (Perälä, Grönroos & Sarvi, Anu 2006). Moniammatillisen tiimityön ja osaamisen näkökulmasta kotisairaanhoidon työntekijät katsovat saavansa enemmän tietoa asiakkaan hoidoista ja palveluista ja kokevat tietonsa ja taitonsa paremmiksi kuin kotipalvelun ja yhdistetyn kotihoidon työntekijät (Perälä, Grönroos & Sarvi 2006). Raija Tenkasen tutkimuksen mukaan yhdistetyssä mallissa tiimien työnjako ei ole ollut erityisen moniammatillinen, sillä se on noudattanut perinteisiä toimenkuvia. Tiimien yhteistyö on ollut sujuvaa, mutta kiire ja jatkuvat työn organisoinnin sekä työtapojen muutokset ovat aiheuttaneet ongelmia yhteistyöhön. Riittämätön yhteistyö eri ammattiryhmien ja muiden sidosryhmien kanssa on tuottanut pulmia työhön. Kotisairaanhoito ja kodinhoito eivät juuri ole suunnitelleet työtä yhdessä ja ammattilaisten keskinäinen työn arvostus on ollut puutteellista (Tenkanen 2003, 41 54; Leiwo & Teräsalmi 1995). Edellä esille nostetut kriittiset tutkimustulokset voivat liittyä myös yhdistämiskokeilun lyhyyteen, sillä organisaatioiden ja ammatillisten toimintakulttuurien yhdistäminen vie aikaa. Kiireen ja aikaresurssien niukkuuden on todettu heikentävän eri ammattiryhmien hedelmällisen yhteistyön mahdollisuuksia (Haapakorpi 2007). Huolimatta yhdistettyyn kotihoitoon liittyvistä kriittisistä arvioista myös myönteisiä näkökulmia on tuotu esille. Ryhmätyön on todettu edistävän yhteistyötä siten, että ryhmän jäsenet ovat saaneet tietoa palveluista, oppineet toistensa töistä ja sopineet yhteisistä tavoitteista. Puutteeksi on kuitenkin havaittu ammattiryhmille tyypillisten työskentelytapojen noudattaminen ja kokeilun lyhyt ajanjakso (Tenkanen 2003, 172). Yhdistämisen on myös havaittu tukevan työn merkitykselliseksi ja itsenäiseksi kokemista sekä henkilöstön yhteistyötä ja luovan edellytyksiä työn kehittämiselle ja uudelleen organisoinnille (Tenkanen 2003, 172). Edellytyksenä on kuitenkin kaikkien ammattiryhmien tasa-arvoinen kuulluksi tuleminen (Grönroos & Perälä 2005) ja yhteinen näkemys asiakkaan tilasta ja tarpeista (Atwal 2002). 2.2 Tutkimusongelma Tavoitteena on tuottaa tietoa vanhusten kotihoidon organisoinnista ja siihen liittyen työhyvinvoinnista. Tiedon tuotannolla tehdään ensinnäkin ymmärrettäväksi työn organisointia ja työhyvinvointia sekä niihin liittyviä ehtoja. Toisena tarkoituksena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää vanhusten kotihoidon työn organisoinnin kehittämisessä. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että tuottavuuden nostaminen on mahdollista etsimällä nykyistä parempia työn organisoinnin keinoja. Tuottavuutta

13 16 ei voida parantaa työn kuormituksen lisäämisellä, sillä se työntää työntekijöitä hakeutumaan kevyempiin töihin tai poistumaan työvoimasta. Karasekin ja Theorellin (1990) ajatuksia noudattaen työn hallinta on työhyvinvoinnin edellytys: riittävä osaaminen ja mahdollisuus vaikuttaa työhön tekevät työn hallittavaksi kiireellisissä tilanteissa, kun taas ulkoapäin tulevat vaatimukset ja puuttuva ammattiosaaminen stressaavat. Karasekin ja Theorellin malli koskee yksilöitä, mutta ideaa voidaan soveltaa myös työyhteisötasolla seuraavalla tavalla. Ensinnäkin hyvin toteutettu työn organisointi parantaa tuloksellisuutta: työnjaon onnistunut koordinaatio, ammattiosaamisen oikea kohdentaminen ja laadukas johtamis- ja esimiestyö tehostavat työtä. Toiseksi laadukas työn organisointi antaa mahdollisuuksia työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämiseen, sillä sopiva työn mitoitus, vaativuus ja toimivat työmenetelmät eivät ylikuormita työntekijöitä. Sosiaali- ja terveysalan työ on asetelmaltaan erityinen, sillä sitä säätelee ammattietiikka, mutta yhtä lailla myös kunnan poliittinen ja virkamiehistä koostuva johto talouteen liittyvine tavoitteineen, kuntalaiset ja asiakkaat. Eri tahojen vaatimusten yhteensovittaminen on työn mielekkyyden ehto: kovin etäällä toisistaan olevat kriteerit ja vaatimukset hajottavat työtä. Työn organisointia tarkastellaan ammatillisen osaamisen, töiden järjestelyn, tiedonkulun, työn mitoituksen ja johtamis- ja esimiestyön näkökulmista. Työhyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat työn sisällöllinen tyydyttävyys, tiimityön toimivuus ja työilmapiiri, esimiestyö ja johtaminen jaksamisen tukena ja työssä jaksaminen. Esimiestyö ja johtaminen kytkeytyvät sekä työn organisoinnin että työhyvinvoinnin ulottuvuuksiin, sillä esimiesten työn tavoitteena on sekä töiden koordinointi että työntekijöiden jaksamisen edellytysten luominen. Myös ammatillinen osaaminen voidaan katsoa osaksi työhyvinvointia ja työn organisointia. Ammattiosaamisen puutteet heikentävät henkistä jaksamista, sillä vaikeudet selviytyä työtehtävistä lisäävät stressiä. Ammattiosaaminen on työn organisoinnissa keskeistä, sillä vanhusten kotipalvelutyö edellyttää sosiaali- tai terveydenhuollon alan koulutusta ja osaamista. Tutkimusteemojen jäsennys on seuraavanlainen: Työn organisointi - ammatillinen osaaminen: osaamisen riittävyys, mahdollisuus hyödyntää osaamista, ammat-tiosaamisen kehittämisen mahdollisuudet ja moniammatillinen osaaminen - töiden järjestely ja tiimityön organisoiminen, työn resursointi, johtaminen ja töiden organisoi-minen esimiesnäkökulmasta sekä tiedonkulku.

14 17 Työhyvinvointi - työn sisältö ja luonne - tiimityön toimivuus ja ilmapiiri - esimiestyö ja johtaminen jaksamisen tukena - fyysinen ja henkinen jaksaminen. Raportin rakenne on seuraavanlainen. Ensin esitellään tutkimuskohde eli kahden kaupungin vanhusten kotihoitoa ja sen henkilöstöä koskevia tietoja. Tutkimuskohteesta siirrytään tutkimusmenetelmään ja -aineistoihin ja tarkennetaan tutkimusaineiston piirteitä suhteessa perusjoukkoon. Tulosten esittely noudattaa rakenteellisesti edellä mainittua tutkimusteemojen jäsennystä. Johtopäätös- ja yhteenvetokappaleessa kiteytetään olennaiset tulokset ja tulkinnat ja esitetään muutamia kehittämisehdotuksia niihin liittyen. 2.3 Tutkimuskohde Tämän tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty yhden suuren ja yhden keskisuuren kaupungin vanhusten kotihoidon organisaatioista. Niitä kutsutaan tässä raportissa nimillä X ja Y. Jotta lukija saa kuvan siitä kontekstista, johon analyysi sijoittuu, seuraavassa kuvataan kotihoidon viime vuosien kehitystä kyseisissä kaupungeissa. Kaupungissa X sosiaali- ja terveydenhuolto toimivat erillään omien lautakuntiensa alaisina hallintokuntina. Kaupunki on kuitenkin mukana vuoden 2005 alussa käynnistyneessä kotihoitokokeilussa, jossa kokeillaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämistä saman johdon alle ilman hallintokuntien yhdistämistä. Kokeilu perustuu määräaikaisiin lainmuutoksiin, jotka mahdollistavat muun muassa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakasrekistereiden yhdistämisen niin että sosiaalitoimen ja terveydenhuollon ammattilaisilla on pääsy toistensa asiakastietoihin. Kotihoitokokeiluun on koko maassa osallistunut 16 kuntaa tai kuntayhtymää. (Tuominen 2008.) Kaupungissa X kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistettiin heti kokeilun käynnistyttyä eli vuoden 2005 alussa vanhusten kotihoito-osastoksi, joka sijoitettiin terveyskeskukseen. Toimintojen yhdistämisen ja uuden kotihoito-osaston tavoitteeksi asetettiin muun muassa kustannustehokkuuden lisääminen palvelutasoa heikentämättä, palvelutuotannon yhdenmukaisuuden lisääminen, organisaatiotasojen määrän vähentäminen, sisäisen hallinnon keventäminen ja johtamisen tehostaminen. Kotihoito-osasto jakautuu vakiintuneen aluejaon mukaisiin palvelualueisiin, joiden johtajina toimivat kotihoitopäälliköt. Palvelualueet jakautuvat edelleen

15 18 lähipalvelualueisiin, joiden esimiehinä toimivat kotihoidon ohjaajat. Jokaisen ohjaajan alaisuudessa toimii kaksi tiimiä, joiden koko vaihtelee kahdeksasta 16 työntekijään. Toimintojen yhdistämisen myötä organisaatiotasojen määrä väheni yhdellä sen vuoksi, että väliportaan esimiehet (ylihoitajat ja johtavat kotipalveluohjaajat) poistuivat. Myös lähiesimiesten (kotihoidon ohjaajien) määrä väheni. Kotihoito-osastoa muodostettaessa kiinnitettiin erityistä huomiota lääketieteellisen asiantuntemuksen saantiin. Niinpä terveyskeskukseen perustettiin kotihoidon asiakkaiden hoitoon erikoistuneita lääkärivirkoja. Lääkärit toimivat tiiviisti yhteistyössä kotihoidon tiimien kanssa. He tekevät aamupäivisin kotikäyntejä kotihoidon terveydenhoitajan ja asiakkaan vastuuhoitajan kanssa ja ovat iltapäivisin tiimien konsultoitavissa. Mielenterveystyön asiantuntemus on puolestaan pyritty varmistamaan siten, että kullekin palvelualueelle on perustettu yksi mielenterveystiimi. Kotihoito-osaston perustehtävänä on järjestää vanhusten, toipilaiden, pitkäaikaissairaiden ja yli 18-vuotiaiden vammaisten hoito ja palvelut niin, että eläminen kotona on turvallisesti mahdollista myös toimintakyvyn heikentyessä. Tavoitteena on tarjota vaihtoehto laitoshoidolle tai tehostetulle palveluasumiselle. Kotihoito-osasto toimii ympärivuorokautisesti eli kolmessa vuorossa. Kotihoito-osaston vastuulla olevia tukipalveluja ovat ateria-, kauppa-, vaatehuolto-, turva-, siivous- ja saattajapalvelu. Nämä järjestetään pääsääntöisesti ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Kotihoito tarjoaa kevyttä kodinhoitoa, kuten keittiön ja WC:n siistimistä tarvittaessa ja poikkeustapauksissa kaupassakäyntiä. Sosiaalitoimen vastuulle jäivät uudistuksen jälkeen lapsiperheiden sekä alle 18-vuotiaiden vammaisten ja kehitysvammaisten kotipalvelut, palveluasuminen, kuljetuspalvelut, omaishoidontuki ja vanhussosiaalityö. Koska osa vanhuspalveluista järjestään edelleen sosiaalitoimen kautta, kotihoito-osaston kokeilutoiminnassa on kiinnitetty systemaattisesti huomiota yhteistyön toimivuuteen. Asiakkaille on nimetty vastuuhoitaja, joka ensisijaisesti vastaa asiakkaan hoidon seurannasta ja voinnin muutoksista ja joka toimii yhdyshenkilönä asiakkaan hoitoon liittyvissä asioissa. Asiakkaalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, joka arvioidaan säännöllisin väliajoin. Suunnitelman tekemiseen osallistuvat terveydenhoitaja ja vastuuhoitaja, asiakas ja hänen omaisensa sekä tarvittaessa lääkäri ja sosiaalityöntekijä. Kaupungissa Y sosiaalitoimi ja terveystoimi yhdistettiin lautakuntatasolla jo 1990-luvun alussa. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon hallinnollinen yhdistämi-

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Uutta työ- ja yrittäjyystutkimuksen alalta

Uutta työ- ja yrittäjyystutkimuksen alalta Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Tässä osastossa julkaistaan tiivistelmiä TEM:n Työ- ja yrittäjyys teemaan liittyvistä julkaisuista. Hannu Piekkola (2008).Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Ruuhkahuippujen purkaminen. Järvenpään kotihoito Kotihoidon päällikkö Tiina Palmu

Ruuhkahuippujen purkaminen. Järvenpään kotihoito Kotihoidon päällikkö Tiina Palmu Ruuhkahuippujen purkaminen Järvenpään kotihoito Kotihoidon päällikkö Tiina Palmu Järvenpään kaupunki Tiina Palmu 16.9.2015 Järvenpään kaupungin kotihoito tavoitteena on asiakkaan kotona selviytymisen tukeminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Parempi Työyhteisö - kysely Kuntaliitto Tulosten esittely Heli Kuitunen ja Maarit Vartia Työyhteisöt ja -organisaatiot -osaamiskeskus Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme

Lisätiedot

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 Mobiili kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 14 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Ikälaissa 13, 14, 19, 21 14 19 21 ikääntyneen henkilön tulee

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot