Työn organisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla esimerkkinä vanhusten kotihoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työn organisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla esimerkkinä vanhusten kotihoito"

Transkriptio

1 Työn organisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla esimerkkinä vanhusten kotihoito Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 35/2008

2 Arja Haapakorpi Ilkka Haapola Työn organisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla esimerkkinä vanhusten kotihoito Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 35/2008

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Työ ja yrittäjyys 35/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Haapakorpi, Arja Haapola, Ilkka Julkaisuaika Joulukuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Työn organisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla esimerkkinä vanhusten kotihoito Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa vanhusten kotihoidon organisoinnista ja siihen liittyen työntekijöiden työhyvinvoinnista. Työn organisointia tarkasteltiin ammattiosaamisen, töiden järjestämisen ja resursoinnin näkökulmista. Työhyvinvoinnin ulottuvuuksia olivat työn tyydyttävyys suhteessa sisältöön ja luonteeseen, tiimityön toimivuus ja ilmapiiri sekä fyysinen ja henkinen jaksaminen. Esimiestyötä ja johtamista tarkasteltiin sekä työn organisoinnin että työhyvinvoinnin yhteydessä. Taustalla oli ajatus työn hallinnan yhteydestä työhyvinvointiin: vaikeudet hallita työn vaatimuksia lisäävät stressiä. Tutkimuksen kohteena oli kahden kaupungin vanhusten kotihoidosta vastaavaa organisaatiota, joissa vanhusten kotipalvelu ja kotisairaanhoito oli yhdistetty. Asiakaskunnan huonokuntoistumiseen liittyi ammattitaidon vaatimusten muutoksia. Kotihoidossa korostui sairaanhoidollinen työ; lisäksi asiakkaan asioiden hoitamiseen liittyvät tehtävät olivat lisääntyneet. Tiimityömalli toimi varsin hyvin, mikäli kriteeriksi asetetaan tiimin yhteinen vastuu asiakkaista ja töistä. Työntekijät neuvoivat ja auttoivat toisiaan: jaettu vastuu ja apu oli tiimin työskentelytapa. Teknologia eli matkapuhelin osoittautui tärkeäksi tiimimallin toteuttamisessa, sillä se mahdollisti reaaliaikaisen neuvonpidon tiimin työntekijöiden kesken. Kaikki tiimin työntekijät tiesivät asiakkaista olennaiset asiat ja tavoitteena oli joustavuus eli kyky ottaa vastuu kaikista asiakkaista. Tiimityömalli oli varsin toimiva, mutta myös haavoittuva. Huonosti toimiva ryhmädynamiikka heikensi tiimien toimivuutta. Lisäksi työntekijöiden sairaanhoidolliseen osaamiseen liittyvät puutteet heikensivät tiimin tehtävä- ja asiakasjaon sujuvuutta. Kotihoidon työntekijöiden arvio työhyvinvoinnistaan ankkuroitui kahteen ulottuvuuteen: työn sisällölliseen palkitsevuuteen ja toisaalta työn kuormittavuuteen. Kriittinen kohta kotihoidossa on resurssien riittävyys suhteessa siten, että kuormitus ei selätä työn sisällön ja luonteen tuottamaa tyydytystä. Kotihoidon kaltaisessa työvaltaisessa työssä resursointi on tärkeä kysymys, sillä asiakkaiden päivittäiset tarpeet eivät jousta. Työntekijät kykenivät säätelemään poissaoloista johtuvaa resurssipulaa joustamalla, mutta kun poissaolot, vaihtuvuus, huonot henkilösuhteet esimiehen ja tiimin välillä ja esimiehen liian suuri alaisten määrä yhdistyivät resurssipulaan, tilanne alkoi kriisiytyä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/päivi Järviniemi, puh Asiasanat Työn organisointi, työhyvinvointi, vanhusten kotihoito, ammattiosaaminen ISSN Kokonaissivumäärä 115 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 20 Kustantaja Edita Publishing Oy

4 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ- ja yrittäjyys -sarjan 35. niteenä julkaistaan Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian tutkimusraportti Työn organisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terveysalan muuttuvassa toimintaympäristössä esimerkkinä vanhusten kotihoito. Se on osa työministeriön koordinoimaa työpolitiikan tutkimusohjelmaa ( ). Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa sellaisista onnistuneista työn organisoinnin muodoista, jotka ovat omiaan edistämään tuottavuutta ja tuloksellisuutta, ammatillisen osaamisen hyödyntämistä ja kehittymistä, työntekijöiden työurien pidentämistä, työkyvyn säilymistä sekä työviihtyvyyttä. Tutkimustulokset palvelevat osaltaan työelämän kehittämistoimia erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa, missä työvoiman saatavuus on erityisen haasteellista tulevaisuudessa. Samalla, kun palvelujen tarve lisääntyy, alalla toimivien työntekijöiden keski-ikä nousee ja eläköityminen kiihtyy. Uuden työvoiman osaamisvaatimukset ovat lisäksi entistä mittavammat. Tutkimuksessa käytetty määrällinen ja laadullinen aineisto on kerätty kahdesta eteläsuomalaisesta kaupungista, joissa vanhusten kotihoidon työn organisointia on uudistettu eri tavoin. Syyt ovat liittyneet hallinnon ja johtamisen tehostamispyrkimyksiin sekä palveluiden kustannusten karsimistavoitteeseen laatutasoa heikentämättä. Tuloksissa huomio kiinnittyy paikallistason esimiestoimintaan, työn organisoinnin malleihin ja terveydenhoidon toimenpiteiden lupakäytäntöihin, mutta erityisesti henkilöstövoimavarojen riittävyyteen. Keskeinen johtopäätös on, että työn sisällöllisen palkitsevuuden ja kuormittavuuden tulee olla keskenään tasapainossa. Palveluiden saatavuus ja laatu riippuvat tulevaisuudessa yhä enemmän alan henkilöstön työoloista ja työn organisoinnin toimivuudesta. Erityisiä toimenpide-ehdotuksia tutkijat tekevät hoitoalan koulutuksen ja työssä oppimisen kehittämiseksi. Tutkimuksen ohjausryhmään ovat kuuluneet kehityspäällikkö Tiina Mäkelä sekä erikoistutkijat Arja Haapakorpi ja Ilkka Haapola Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta, erikoistutkija Timo Sinervo Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesista, teknologia-asiantuntija Sanna Sairanen Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesiin kuuluvasta Työelämän kehittämisohjelmasta (Tykes) sekä erikoistutkija Pirkko Jukka ja tutkimuskoordinaattori Minna Suvanto työ- ja elinkeinoministeriöstä. Allekirjoittanut on toiminut ryhmän puheenjohtajana. Raportin sisällöstä vastaavat sen tekijät. Helsingissä lokakuussa 2008 Päivi Järviniemi Työmarkkinaneuvos

5 Sisällysluettelo Esipuhe Sisällysluettelo Taulukko- ja kuvioluettelo Johdanto Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja toteutus Tausta Tutkimusongelma Tutkimuskohde Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Työn organisointi Ammatillinen osaaminen ja moniammatillisuus Ammatillinen osaaminen Mahdollisuus hyödyntää ammattiosaamista työssä Jaettu osaaminen ja moniammatillisuus tiimityössä Yhteenveto Työn järjestäminen, resursointi ja toteutus Tiimin organisoituminen ja töiden järjestely Työajan kohdentaminen Resursointi, poissaolot ja työntekijöiden joustot Asiakaslähtöisyys Ylisektorinen yhteistyö ja omaisyhteistyö Johtaminen ja töiden organisoiminen: esimiesnäkökulma Tiedonkulku ja tietojen kirjaaminen Yhteenveto Työhyvinvointi Työn sisältö ja luonne sekä vaikutusmahdollisuudet työhön Tiimityön toimivuus ja ilmapiiri Esimiestyö ja johtaminen jaksamisen tukena Henkinen ja fyysinen jaksaminen Yhteenveto Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset

6 Kirjallisuus Liite 1 Internet-kyselyn lomake Liite 2 Liitetaulukot Taulukko- ja kuvioluettelo Taulukot Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden ammattiryhmäjakauma kaupungeittain alkuperäisessä ja painotetussa aineistossa (%) Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden ikäryhmäjakauma kaupungeittain (%). Painotettu aineisto Taulukko 3. Kyselyyn vastanneiden työkokemus kotihoidon tehtävissä kaupungeittain (%) Painotettu aineisto Taulukko 4. Pystyn hyödyntämään osaamistani ja ammattitaitoani työssäni. Vastausten jakauma ammattiryhmittäin (%) Taulukko 5. Työyhteisöni arvostaa osaamistani. Vastausten jakauma ammattiryhmittäin (%) Taulukko 6. Tiimini sisäinen työnjako toimii hyvin, eivätkä tehtävät ja vastuu kasaudu liikaa muutamille työntekijöille. Vastausten jakauma ammattiryhmittäin (%) Taulukko 7 Henkilökunnan poissaolot ja/tai vaihtuvuus hankaloittavat suuresti tiimini työn organisointia. Vastausten jakauma kunnittain (%) Taulukko 8. Teen usein ylimääräisiä ilta- ja viikonlopputyövuoroja työtovereitteni poissaolojen vuoksi. Vastausten jakauma ammattiryhmittäin (%) Taulukko 9. Työpaikan ihmissuhteet. Millaiset suhteet työpaikallanne vallitsevat työntekijöiden ja työntekijöiden sekä lähiesimiesten kesken? (%) Taulukko 10. Työssä jaksaminen eläkeikään asti ikäryhmittäin (%). Vastaukset kysymykseen Uskotko jaksavasi nykyisessä työssäsi eläkeikään asti? Kuviot Kuvio 1. Kotihoidon henkilöstörakenne vuonna 2007 kaupungeissa X ja Y vuonna

7 9 Kuvio 2. Kuinka hyväksi arvioit tiimisi (tai johtamiesi tiimien) ammatillisen osaamisen seuraavilla työn osa-alueilla? Ammattiryhmittäiset keskiarvot asteikolla 1 5 (5=hyvä osaamisen taso ja 1=huono osaamisen taso) Kuvio 3. Kuinka hyväksi arvioit oman osaamisesi työn osa-alueilla? Keskiarvo asteikolla 1 5 (1=huono ja 5= hyvä osaamisen taso) Kuvio 4. Kuinka hyväksi arvioit oman osaamisesi työn osa-alueilla? Keskiarvot osa-alueittain ammattiryhmän mukaan (1=huono, 5= hyvä osaamisen taso) Kuvio 5. Vastaajien suhtautuminen kotihoidon voimavaroja koskeviin väittämiin. Vastausten keskiarvot kunnittain asteikolla 1 5 (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä) Kuvio 6. Kuinka hyvin kotihoidon yhteistyö seuraavien tahojen kanssa sujuu? Kunnittaiset keskiarvot asteikolla 1 5 (5=hyvin, 1=huonosti) Kuvio 7. Esimiesten (kotihoidon ohjaajien ja päälliköiden) näkemykset johtamis- ja esimiestyöstä. Väittämien keskiarvot asteikolla 1 5 (5=täysin samaa mieltä) Kuvio 8. Vastaajien suhtautuminen tiedonkulkua ja hoidon kirjaamista koskeviin väitteisiin. Vastausten keskiarvot asteikolla 1 5 (5=täysin samaa mieltä ja 1=täysin eri mieltä) Kuvio 9. Suhtautuminen tiedonkulkua ja hoidon kirjaamista koskeviin väitteisiin. Vastausten keskiarvot ammattiryhmittäin asteikolla Kuvio 10. Suhtautuminen työntekijöiden välistä tietojen vaihtoa ja organisaation viestintää koskeviin väitteisiin. Vastausten keskiarvot ammattiryhmittäin asteikolla 1 5 (5= täysin samaa mieltä, 1= täysin eri mieltä) Kuvio 11. Työn sisältöä ja luonnetta koskevat arviot. Keskiarvot ammattiryhmittäin Kuvio 12. Suhtautuminen esimiesten ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja ammatillista tukea koskeviin väitteisiin. Kuntakohtaiset keskiarvot asteikolla 1 5 (5= täysin samaa mieltä) Kuvio 13. Työssä jaksaminen: Uupumus- ja stressioireiden esiintyminen (%) Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kuinka hyväksi arvioit oman osaamisesi työn osa-alueilla? Vastausten keskiarvot alueittain kaupungeissa X ja Y (asteikolla 1 5) Liitetaulukko 2. Tiimini kokoukset ovat hyvin järjestettyjä ja tuloksellisia. Vastausten keskiarvot (asteikolla 1 5) alueittain kaupungeissa X ja Y Liitetaulukko 3. Suhtautuminen kotihoidon resursointia koskeneisiin väittämiin. Vastausten keskiarvot ammattiryhmittäin (asteikolla 1 5) Liitetaulukko 4. Uupumus- ja stressioireiden esiintyminen kaupungeittain: melko usein ja hyvin usein -vastausten osuudet (%)

8 1 Johdanto 11 Yksi lähivuosien tärkeimmistä yhteiskunta- ja työvoimapoliittisista kysymyksistä liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuuteen. Vanhusten hoidossa ongelma tulee olemaan erityisen vaikea: samanaikaisesti kun palvelujen tarve kasvaa ja työ käy yhä vaativammaksi toiminnan kohdentuessa entistä huonokuntoisemmille vanhuksille, työvoiman keski-ikä nousee, eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden kasvaa nopeasti ja nuoria työntekijöitä on vaikea rekrytoida alalle. Työntekijöiden pysyminen vanhuspalveluissa mahdollisimman pitkään on tärkeää palveluiden turvaamiseksi. Ikääntyvien työntekijöiden pitäminen työelämässä on ylipäätään työpolitiikan keskeinen tavoite, sillä väestörakenteen muutoksen myötä vanhusväestön määrä kasvaa ja työikäisten määrä vähenee suhteellisesti. Vanhuspalveluissa työntekijöiden ikääntymisen huomioon ottaminen on erityisen tärkeää, sillä työ on fyysisesti kuormittavaa apuvälineiden ja työtilojen ergonomian kehittämisestä huolimatta. Työ vaatii tekijältään psyykkistä ja sosiaalista jaksamista, vaikka on myös palkitsevaa. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan työn organisointia vanhusten kotihoidossa. Se on valittu tutkimuskohteeksi sen yhteiskunnallisen ajankohtaisuuden vuoksi. Kotihoidon henkilöstön osuus sosiaali- ja terveysalan kunnallisesta henkilöstöstä on merkittävä. Vuonna 2004 kotipalveluhenkilöstöä oli eli 15 prosenttia koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä (Sosiaali- ja terveydenhuollon taskutieto 2006). Työn organisoiminen on keskeinen teema työvoiman pysyvyyden näkökulmasta. Ensinnäkin hyvin toteutettu työn organisointi parantaa tuloksellisuutta: työnjaon onnistunut koordinaatio, ammattiosaamisen oikea kohdentaminen ja laadukas johtamis- ja esimiestyö tehostavat työtä. Toiseksi laadukas työn organisointi antaa mahdollisuuksia työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämiseen, sillä sopiva työn mitoitus, vaativuus ja toimivat työmenetelmät eivät ylikuormita työntekijöitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa sosiaali- ja terveysalan vanhusten kotihoidon työn organisoinnin ratkaisuista sekä niihin liittyvistä kokemuksista ja haasteista. Tutkimuksen kohteena on kahden suuren kunnan vanhusten kotipalvelu, joka on toteutettu kummassakin kunnassa sosiaali- ja terveystoimen yhteisenä, yhdistettynä palveluna. Vaikka tutkimuksessa keskitytään vanhuspalveluja tuottaviin organisaatioihin, tutkimus voi antaa yleisemminkin sovellettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan työstä ja työntekijöistä. Työvoiman ja palvelujen kysyntään vaikuttaa demografisten muutosten ohella myös käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus. Kuntayhtymien ja kun-

9 12 taliitosten myötä sosiaali- ja terveydenhuollon työtä organisoidaan uudelleen ja uusia malleja otetaan käyttöön. Suurissa kunnissa sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointia on kehitetty mm. yhdistämällä nämä yhteisen lautakunnan alaisuuteen. Sekä sosiaali- että terveyspalveluista koostuvien vanhuspalvelujen organisointi on tällöin erityisen suuri haaste ja niitä koskevia kehittämistoimia on käynnissä runsaasti. Hankemuotoinen kehittämistyö liittyy yleisesti tämän hetken vanhusten avopalvelujen organisointiin. Tämänhetkisessä kokeiluhankkeessa on yhdistetty kotisairaanhoidon ja kodinhoidon palvelut samaan organisaatioon.

10 2 Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja toteutus Tausta Kotona asuville vanhuksille tuotettavat palvelut ovat kotisairaanhoito ja kotipalvelut; viimeksi mainittu kattaa erilaisia kodinhoitoon ja hoivaan liittyviä tehtäviä kuten taloustöitä, asiointia ja liikkumisen avustamista. Kotisairaanhoitoa hallinnoi terveystoimi ja kotipalvelua sosiaalitoimi. Yhdistetyssä kotihoidossa on sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon palvelut. Yhdistetty vanhusten kotihoidon edellyttämä ammatillinen osaaminen koostuu kodinhoidon, hoivan, sairaanhoidon osaamisesta ja sosiaalipalveluiden tuntemisesta. Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, sosionomi, kodinhoitaja, kotiavustaja, perushoitaja ja lähihoitaja ovat kotihoidon ammattilaisten koulutustutkintoja luvulla kodinhoitajan ja perushoitajan tutkinnot lakkautettiin ja yhdistettiin lähihoitajan tutkinnoksi (Wrede & Henriksson 2004, Rintala 1995, ). Suomalaiset koti- ja laitoshoidon työntekijät ovat hyvin koulutettuja: pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset vanhusten koti- ja laitoshoidon työntekijät erottuvat ammatillisen koulutuksensa pituudella (Kröger & Vuorensyrjä 2008). Kotipalvelun työntekijöitä ovat kodinhoitajat ja kotiavustajat sekä lähihoitajat. Kotisairaanhoidossa on sairaan- ja terveydenhoitajia ja lähi- sekä perushoitajia. Ammatit sinänsä mukautuvat organisaatioiden muutoksiin, vaikka terveydenhuollon alueella ammattien määrittelyt, niihin liittyvät vastuut sekä tehtäväkentät ovat olleet verrattain vakiintuneita lainsäädännön suuren merkityksen vuoksi. Terveydenhoitajan toimenkuva on muokkautunut hieman sairaanhoidolliseen suuntaan ennaltaehkäisevän työn jäädessä vähemmälle vanhusten hoidossa (Wrede & Henriksson 2004). Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämistä vanhusten kotihoidossa on perusteltu seuraavilla asioilla: taloudellisuus, tehokkuus, resurssien joustavampi käyttö, yhtenäisen johdon mahdollistama palveluiden joustavampi alueellinen organisointi ja henkilöstön ammatillisen roolin ja osaamisen vahvistaminen (ks. esim. Niemelä & Simoila 2008, 8 9). Taustalla oli hyvinvointipalvelujen uudelleenarviointi, laman jälkeinen talouskriisi ja tarve joustavoittaa ja monipuolistaa hyvinvointipalveluissa toimivien ammatillista osaamista (Wrede & Henriksson 2004). Henkilöstön ammatillisen roolin ja osaamisen vahvistamiseen liittyy moniammatillisen työn kehittäminen. Moniammatillisen tiimityön on ajateltu tehostavan

11 14 asiakaspalvelua yhdistetyssä kotihoidossa. Aikaisemmin sosiaali- ja terveystoimen palveluita ei koordinoitu yhteen ja kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työntekijät tekivät erillisiä käyntejä asiakkaan luo. Yhdistetyssä kotihoidossa sama työntekijä toteuttaa kotipalveluna kotisairaanhoitoon liittyviä tehtäviä. Kotihoidossa työtä jäsennetään kokonaisvaltaisena hoitona ja huolenpitona, joka jaetaan neljään osaan. Ensimmäinen on perushoiva eli henkilökohtainen hygienia, ruokailu, liikkuminen kotona sekä ulkona ja kodinhoito. Toinen kattaa sairaanhoidolliset ja terveyden säilyttämiseen liittyvät toimenpiteet ja kolmas psykososiaalisen tuen asiakkaalle ja omaisille. Neljäntenä on kuntouttavien toimintojen suunnittelu ja toteutus (Kettunen, Ihalainen & Heikkinen 2001, 184). Kokonaisvaltainen hoito ja huolenpito tarkoittavat psyykkisten, sosiaalisten ja fyysisten toimintaedellytysten turvaamista ja kuntouttavaa työotetta. Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevassa laatusuosituksessa korostetaan, että kuntouttava työote tulee ottaa käyttöön kaikessa ikääntyneiden hoito- ja palvelutoiminnassa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Ikäihmisten palvelujen laatusuositus). Siten moniammatillisen tiimityön tulisi yhdistää useiden ammattiryhmien osaaminen ja tiimien työotetta tulisi kehittää kokonaisvaltaiseksi, vanhusten terveyttä ja toimintakykyä edistäväksi ja kuntouttavaksi. Gerontologia on kehitetty vastaamaan erityisesti vanhuuteen tai vanhenemiseen liittyviin kysymyksiin. Gerontologisella sosiaalityöllä on etsitty yhteiskunnallista näkökulmaa vanhustyöhön ja se käsittelee vanhenemista ja palvelujärjestelmän kokonaisuutta sekä palvelujärjestelmän muutoksia ja yhteiskunnallista tilannetta. Gerontologista palvelutyötä ovat koti- ja tukipalvelut, jotka ovat asiakasperustyötä, mutta myös sosiaalisten suhteiden edistämistä, palveluohjausta ja neuvontaa. Gerontologinen hoito taas viittaa vanhusten hoitoon. Gerontologian osa-alue geriatria on vanhusten sairauksia käsittelevä oppi. (Tenkanen 2003, 23 24) Vanhusten kotihoidon yhdistämisen rinnalla on toteutunut palveluiden ja asiakaskunnan muutos, joka liittyy hyvinvointipalveluiden ideologisiin ja taloudellisiin muutoksiin (Tedre 1999,Wrede & Henriksson 2004). Muutoksen taustalla on osittain julkisen hoivavastuun uudelleenmäärittely. Palveluja on suunnattu raskashoitoisemmille vanhuksille ja palveluissa on painottunut sairaanhoidollinen palvelu. Samanaikaisesti osa palveluista, erityisesti kotihoidon tukipalvelut, on ulkoistettu yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta hankittaviksi ostopalveluiksi. Palveluiden ja asiakaskunnan muutosten myötä vanhusten kotihoidon ammattiryhmien asema ja moniammatillisen työn luonne on muuttunut. Sairaanhoidollisen työn merkitys on korostunut ja sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvän työn merkitys heikentynyt (Tedre 1999, 14; Wrede & Henriksson 2004). Kotisairaanhoidon, kodinhoidon ja yhdistetyn kotihoidon työntekijöiden työtään koskevia kokemuksia ja näkemyksiä on tutkittu eri näkökulmista. Kokoavana johtopäätöksenä on ollut kotisairaanhoidon työntekijöiden suurempi tyytyväisyys

12 15 koskien työtään useilla mittareilla arvioituna, kun sitä on verrattu yhdistetyn mallin mukaan työskenteleviin ja kotipalvelun työntekijöihin (Perälä, Grönroos & Sarvi, Anu 2006). Moniammatillisen tiimityön ja osaamisen näkökulmasta kotisairaanhoidon työntekijät katsovat saavansa enemmän tietoa asiakkaan hoidoista ja palveluista ja kokevat tietonsa ja taitonsa paremmiksi kuin kotipalvelun ja yhdistetyn kotihoidon työntekijät (Perälä, Grönroos & Sarvi 2006). Raija Tenkasen tutkimuksen mukaan yhdistetyssä mallissa tiimien työnjako ei ole ollut erityisen moniammatillinen, sillä se on noudattanut perinteisiä toimenkuvia. Tiimien yhteistyö on ollut sujuvaa, mutta kiire ja jatkuvat työn organisoinnin sekä työtapojen muutokset ovat aiheuttaneet ongelmia yhteistyöhön. Riittämätön yhteistyö eri ammattiryhmien ja muiden sidosryhmien kanssa on tuottanut pulmia työhön. Kotisairaanhoito ja kodinhoito eivät juuri ole suunnitelleet työtä yhdessä ja ammattilaisten keskinäinen työn arvostus on ollut puutteellista (Tenkanen 2003, 41 54; Leiwo & Teräsalmi 1995). Edellä esille nostetut kriittiset tutkimustulokset voivat liittyä myös yhdistämiskokeilun lyhyyteen, sillä organisaatioiden ja ammatillisten toimintakulttuurien yhdistäminen vie aikaa. Kiireen ja aikaresurssien niukkuuden on todettu heikentävän eri ammattiryhmien hedelmällisen yhteistyön mahdollisuuksia (Haapakorpi 2007). Huolimatta yhdistettyyn kotihoitoon liittyvistä kriittisistä arvioista myös myönteisiä näkökulmia on tuotu esille. Ryhmätyön on todettu edistävän yhteistyötä siten, että ryhmän jäsenet ovat saaneet tietoa palveluista, oppineet toistensa töistä ja sopineet yhteisistä tavoitteista. Puutteeksi on kuitenkin havaittu ammattiryhmille tyypillisten työskentelytapojen noudattaminen ja kokeilun lyhyt ajanjakso (Tenkanen 2003, 172). Yhdistämisen on myös havaittu tukevan työn merkitykselliseksi ja itsenäiseksi kokemista sekä henkilöstön yhteistyötä ja luovan edellytyksiä työn kehittämiselle ja uudelleen organisoinnille (Tenkanen 2003, 172). Edellytyksenä on kuitenkin kaikkien ammattiryhmien tasa-arvoinen kuulluksi tuleminen (Grönroos & Perälä 2005) ja yhteinen näkemys asiakkaan tilasta ja tarpeista (Atwal 2002). 2.2 Tutkimusongelma Tavoitteena on tuottaa tietoa vanhusten kotihoidon organisoinnista ja siihen liittyen työhyvinvoinnista. Tiedon tuotannolla tehdään ensinnäkin ymmärrettäväksi työn organisointia ja työhyvinvointia sekä niihin liittyviä ehtoja. Toisena tarkoituksena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää vanhusten kotihoidon työn organisoinnin kehittämisessä. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että tuottavuuden nostaminen on mahdollista etsimällä nykyistä parempia työn organisoinnin keinoja. Tuottavuutta

13 16 ei voida parantaa työn kuormituksen lisäämisellä, sillä se työntää työntekijöitä hakeutumaan kevyempiin töihin tai poistumaan työvoimasta. Karasekin ja Theorellin (1990) ajatuksia noudattaen työn hallinta on työhyvinvoinnin edellytys: riittävä osaaminen ja mahdollisuus vaikuttaa työhön tekevät työn hallittavaksi kiireellisissä tilanteissa, kun taas ulkoapäin tulevat vaatimukset ja puuttuva ammattiosaaminen stressaavat. Karasekin ja Theorellin malli koskee yksilöitä, mutta ideaa voidaan soveltaa myös työyhteisötasolla seuraavalla tavalla. Ensinnäkin hyvin toteutettu työn organisointi parantaa tuloksellisuutta: työnjaon onnistunut koordinaatio, ammattiosaamisen oikea kohdentaminen ja laadukas johtamis- ja esimiestyö tehostavat työtä. Toiseksi laadukas työn organisointi antaa mahdollisuuksia työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämiseen, sillä sopiva työn mitoitus, vaativuus ja toimivat työmenetelmät eivät ylikuormita työntekijöitä. Sosiaali- ja terveysalan työ on asetelmaltaan erityinen, sillä sitä säätelee ammattietiikka, mutta yhtä lailla myös kunnan poliittinen ja virkamiehistä koostuva johto talouteen liittyvine tavoitteineen, kuntalaiset ja asiakkaat. Eri tahojen vaatimusten yhteensovittaminen on työn mielekkyyden ehto: kovin etäällä toisistaan olevat kriteerit ja vaatimukset hajottavat työtä. Työn organisointia tarkastellaan ammatillisen osaamisen, töiden järjestelyn, tiedonkulun, työn mitoituksen ja johtamis- ja esimiestyön näkökulmista. Työhyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat työn sisällöllinen tyydyttävyys, tiimityön toimivuus ja työilmapiiri, esimiestyö ja johtaminen jaksamisen tukena ja työssä jaksaminen. Esimiestyö ja johtaminen kytkeytyvät sekä työn organisoinnin että työhyvinvoinnin ulottuvuuksiin, sillä esimiesten työn tavoitteena on sekä töiden koordinointi että työntekijöiden jaksamisen edellytysten luominen. Myös ammatillinen osaaminen voidaan katsoa osaksi työhyvinvointia ja työn organisointia. Ammattiosaamisen puutteet heikentävät henkistä jaksamista, sillä vaikeudet selviytyä työtehtävistä lisäävät stressiä. Ammattiosaaminen on työn organisoinnissa keskeistä, sillä vanhusten kotipalvelutyö edellyttää sosiaali- tai terveydenhuollon alan koulutusta ja osaamista. Tutkimusteemojen jäsennys on seuraavanlainen: Työn organisointi - ammatillinen osaaminen: osaamisen riittävyys, mahdollisuus hyödyntää osaamista, ammat-tiosaamisen kehittämisen mahdollisuudet ja moniammatillinen osaaminen - töiden järjestely ja tiimityön organisoiminen, työn resursointi, johtaminen ja töiden organisoi-minen esimiesnäkökulmasta sekä tiedonkulku.

14 17 Työhyvinvointi - työn sisältö ja luonne - tiimityön toimivuus ja ilmapiiri - esimiestyö ja johtaminen jaksamisen tukena - fyysinen ja henkinen jaksaminen. Raportin rakenne on seuraavanlainen. Ensin esitellään tutkimuskohde eli kahden kaupungin vanhusten kotihoitoa ja sen henkilöstöä koskevia tietoja. Tutkimuskohteesta siirrytään tutkimusmenetelmään ja -aineistoihin ja tarkennetaan tutkimusaineiston piirteitä suhteessa perusjoukkoon. Tulosten esittely noudattaa rakenteellisesti edellä mainittua tutkimusteemojen jäsennystä. Johtopäätös- ja yhteenvetokappaleessa kiteytetään olennaiset tulokset ja tulkinnat ja esitetään muutamia kehittämisehdotuksia niihin liittyen. 2.3 Tutkimuskohde Tämän tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty yhden suuren ja yhden keskisuuren kaupungin vanhusten kotihoidon organisaatioista. Niitä kutsutaan tässä raportissa nimillä X ja Y. Jotta lukija saa kuvan siitä kontekstista, johon analyysi sijoittuu, seuraavassa kuvataan kotihoidon viime vuosien kehitystä kyseisissä kaupungeissa. Kaupungissa X sosiaali- ja terveydenhuolto toimivat erillään omien lautakuntiensa alaisina hallintokuntina. Kaupunki on kuitenkin mukana vuoden 2005 alussa käynnistyneessä kotihoitokokeilussa, jossa kokeillaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämistä saman johdon alle ilman hallintokuntien yhdistämistä. Kokeilu perustuu määräaikaisiin lainmuutoksiin, jotka mahdollistavat muun muassa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakasrekistereiden yhdistämisen niin että sosiaalitoimen ja terveydenhuollon ammattilaisilla on pääsy toistensa asiakastietoihin. Kotihoitokokeiluun on koko maassa osallistunut 16 kuntaa tai kuntayhtymää. (Tuominen 2008.) Kaupungissa X kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistettiin heti kokeilun käynnistyttyä eli vuoden 2005 alussa vanhusten kotihoito-osastoksi, joka sijoitettiin terveyskeskukseen. Toimintojen yhdistämisen ja uuden kotihoito-osaston tavoitteeksi asetettiin muun muassa kustannustehokkuuden lisääminen palvelutasoa heikentämättä, palvelutuotannon yhdenmukaisuuden lisääminen, organisaatiotasojen määrän vähentäminen, sisäisen hallinnon keventäminen ja johtamisen tehostaminen. Kotihoito-osasto jakautuu vakiintuneen aluejaon mukaisiin palvelualueisiin, joiden johtajina toimivat kotihoitopäälliköt. Palvelualueet jakautuvat edelleen

15 18 lähipalvelualueisiin, joiden esimiehinä toimivat kotihoidon ohjaajat. Jokaisen ohjaajan alaisuudessa toimii kaksi tiimiä, joiden koko vaihtelee kahdeksasta 16 työntekijään. Toimintojen yhdistämisen myötä organisaatiotasojen määrä väheni yhdellä sen vuoksi, että väliportaan esimiehet (ylihoitajat ja johtavat kotipalveluohjaajat) poistuivat. Myös lähiesimiesten (kotihoidon ohjaajien) määrä väheni. Kotihoito-osastoa muodostettaessa kiinnitettiin erityistä huomiota lääketieteellisen asiantuntemuksen saantiin. Niinpä terveyskeskukseen perustettiin kotihoidon asiakkaiden hoitoon erikoistuneita lääkärivirkoja. Lääkärit toimivat tiiviisti yhteistyössä kotihoidon tiimien kanssa. He tekevät aamupäivisin kotikäyntejä kotihoidon terveydenhoitajan ja asiakkaan vastuuhoitajan kanssa ja ovat iltapäivisin tiimien konsultoitavissa. Mielenterveystyön asiantuntemus on puolestaan pyritty varmistamaan siten, että kullekin palvelualueelle on perustettu yksi mielenterveystiimi. Kotihoito-osaston perustehtävänä on järjestää vanhusten, toipilaiden, pitkäaikaissairaiden ja yli 18-vuotiaiden vammaisten hoito ja palvelut niin, että eläminen kotona on turvallisesti mahdollista myös toimintakyvyn heikentyessä. Tavoitteena on tarjota vaihtoehto laitoshoidolle tai tehostetulle palveluasumiselle. Kotihoito-osasto toimii ympärivuorokautisesti eli kolmessa vuorossa. Kotihoito-osaston vastuulla olevia tukipalveluja ovat ateria-, kauppa-, vaatehuolto-, turva-, siivous- ja saattajapalvelu. Nämä järjestetään pääsääntöisesti ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Kotihoito tarjoaa kevyttä kodinhoitoa, kuten keittiön ja WC:n siistimistä tarvittaessa ja poikkeustapauksissa kaupassakäyntiä. Sosiaalitoimen vastuulle jäivät uudistuksen jälkeen lapsiperheiden sekä alle 18-vuotiaiden vammaisten ja kehitysvammaisten kotipalvelut, palveluasuminen, kuljetuspalvelut, omaishoidontuki ja vanhussosiaalityö. Koska osa vanhuspalveluista järjestään edelleen sosiaalitoimen kautta, kotihoito-osaston kokeilutoiminnassa on kiinnitetty systemaattisesti huomiota yhteistyön toimivuuteen. Asiakkaille on nimetty vastuuhoitaja, joka ensisijaisesti vastaa asiakkaan hoidon seurannasta ja voinnin muutoksista ja joka toimii yhdyshenkilönä asiakkaan hoitoon liittyvissä asioissa. Asiakkaalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, joka arvioidaan säännöllisin väliajoin. Suunnitelman tekemiseen osallistuvat terveydenhoitaja ja vastuuhoitaja, asiakas ja hänen omaisensa sekä tarvittaessa lääkäri ja sosiaalityöntekijä. Kaupungissa Y sosiaalitoimi ja terveystoimi yhdistettiin lautakuntatasolla jo 1990-luvun alussa. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon hallinnollinen yhdistämi-

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina - Irma Väänänen-Tomppo Taustatietoa tutkimusaineistoista Kyselyn otos on poimittu satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä, jolloin

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Uutta työ- ja yrittäjyystutkimuksen alalta

Uutta työ- ja yrittäjyystutkimuksen alalta Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Tässä osastossa julkaistaan tiivistelmiä TEM:n Työ- ja yrittäjyys teemaan liittyvistä julkaisuista. Hannu Piekkola (2008).Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria

Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria Kjy, ravintolapalveluverkoston tapaaminen 27.11.2008 tj. Tarja Alatalo Esityksen sisältö

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 72 Opas

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Vanhus- ja vammaispalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot