JOHDA ITSEÄSI JAKSA TYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDA ITSEÄSI JAKSA TYÖSSÄ"

Transkriptio

1 JOHDA ITSEÄSI JAKSA TYÖSSÄ

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. MIELEN TERVEYSLAUTANEN (THE HEALTHY MIND PLATTER) 4 3. PSYYKKINEN HYVINVOINTI 6 Motivaatio ja motivaatiotekijät 6 Kuormitustekijät 6 Työn voimavaratekijät 7 Työn imu 8 Positiivinen ajattelu ja myönteiset tunteet 9 Psykologinen pääoma 10 Ajankäytön hallinta FYYSINEN HYVINVOINTI 11 Elintavat työhyvinvoinnin tukena 11 Liikunta vaikuttaa vahvasti terveyteen 11 Ravinto auttaa jaksamaan 13 Arkiaktiivisuus PALAUTUMINEN SOSIAALINEN HYVINVOINTI TYÖNANTAJAN KEINOT LÄHDELUETTELO 17

3 1. JOHDANTO Työelämä vaatii meiltä paljon. Työ myös usein antaa meille paljon ja samalla houkuttelee antamaan itsestämme yli voimavarojemme. Työ on muuttunut viime vuosikymmenen aikana nopeasti, ja työn vaatimukset ovat entistä monimuotoisempia ja abstraktimpia. Uuden tiedon omaksumisen ja työn hallinnan odotukset ovat kasvaneet ja nopeutuneet. Samalla kun työ ja elinympäristömme ovat muuttuneet nopeaan tahtiin, on ihminen psykofyysis-sosiaalisena kokonaisuutena pysynyt hyvin samanlaisena kuin viimeisten kymmenien tuhansien vuosien aikana. Elimistö toimii edelleen samalla tavalla suhteessa kuormitustekijöihin kuin kivikaudellakin : se reagoi fyysiseen tai psyykkiseen uhkaan, ravinnon puutteeseen, unen ja levon vähyyteen, ääriolosuhteisiin jne. Kuormitustekijät eivät näyttäydy samanlaisina meidän aikanamme, mutta vaikuttavat kuitenkin kokonaishyvinvointiin samalla mekanismilla. Emme voi unohtaa itseämme ja itsestämme huolehtimista emmekä fysiologian lainalaisuuksia kehossamme. Koneiksi emme ole muuttuneet. Tämän oppaan sisältö on koostettu kokonaishyvinvointiin vaikuttavista asioista, joita on kerätty tutkimuksista, alan kirjallisuudesta ja omista kokemuksistamme. Tarve kokonaishyvinvointiin liittyvän oppaan tekemiseen on noussut asiakasyrityksistä. Ilmarisen työhyvinvointipäälliköt törmäävät toistuvasti toiveisiin työkaluista, joilla työnantajat voisivat tukea henkilöstön kokonaishyvinvointia. Tämä opas on yhteenveto omassa vaikutuspiirissämme olevista asioista, joilla huolehdimme jaksamisestamme arjen pyörityksessä. Oppaaseen olemme keränneet työnantajalle keinoja, joilla voi tukea henkilöstön terveellisiä elintapoja. Lisäksi mukana on asioita, joita tulee huomioida työprosessien suunnittelussa ja henkilöstöprosesseissa, jotta vältytään pahimmilta karikoilta. Käsittelemme kokonaishyvinvoinnin aihetta työn näkökulmasta tavoitteena työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. Oppaassa käsittelemme ensin tavoitteita: miten mieli voi hyvin ja mitä osa-alueita mielen hyvinvointiin kuuluu. Tunnistamme asioita, joilla saamme työn imun ja mielekkyyden kokemuksen työhön ja pohdimme miten jaksamme nauttia myös vapaa-ajastamme. Käymme läpi kokonaishyvinvoinnin osa-alueita ja pyrimme tunnistamaan työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Seuraavaksi syvennymme psyykkisen hyvinvoinnin tekijöihin, muistutamme fyysisen hyvinvoinnin perusteiden merkityksestä ja avaamme muutamia näkökulmia sosiaalisen hyvinvoinnin taustoihin. Palautumiselle on varattu oma kokonaisuus, johon on kerätty eri hyvinvoinnin osa-alueille vaikuttavia palautumisen keinoja. Tämä opas on suunnattu sekä työnantajille että työntekijöille. Sitä voi jakaa myös koko henkilöstölle. Oppaan lopussa on myös joitakin esimerkkejä työnantajan keinoista tukea henkilöstön hyvinvointia. Ilmarisen työhyvinvointipäälliköt 3

4 2. MIELEN TERVEYSLAUTANEN (THE HEALTHY MIND PLATTER) Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu useita eri osa-alueita. David Rock ja Daniel J. Siegel ovat kehittäneet ruokailun lautasmallia vastaavan mallin tukemaan mielen hyvinvointia. Healthy Mind Platter eli mielen terveyslautanen koostuu seitsemästä eri osa-alueesta, jotka kaikki vaikuttavat oleellisesti arjen hyvinvointiin. Näiden osa-alueiden välinen tasapaino tukee aivojen kykyä koordinoida ja eheyttää toimintojaan. Mielen terveyslautasessa on kyse ns. terveysdieetistä aivojen hyvinvoinnille. THE HEALTHY MIND PLATTER SLEEP TIME PHYSICAL TIME FOCUS TIME TIME IN DOWNTIME PLAYTIME CONNECTING TIME The Healthy Mind Platter, for Optimal Brain Matter Copyright 2011 David Rock and Daniel J. Siegel, M.D. All rights reserved. Useat nykypäivän sairauksista ovat stressiperäisiä. Monien ihmisten keskittymiskyky ja hyvinvointi vaarantuvat pirstaleisen työn ja valtavan mieltämme päivittäin kuormittavan tiedon määrän vuoksi. Siksi on hyvä kiinnittää huomiota aivojen hyvinvointiin tasapainottamalla stressiä ja palautumista. Käytössämme tai edes yleisesti tiedossa ei juuri ole toimivia keinoja oman mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Harva tietää, mitä sopivan monipuolinen ja oikealla tavalla kuormittava henkinen rasitus sisältää. Kokonaishyvinvoinnin kannalta on oleellista löytää uusia arjen tapoja huolehtia tasapainoisen ravinnon ohella myös mielen toimintaedellytyksistä ja aivojen toimintakyvystä. Mielen terveyslautasen osa-alueet ovat: Focus Time - Aika keskittyä Aika, jolloin paneudumme tavoitteellisesti ja keskeytyksettä haastavaan tehtävään joko työ- tai vapaa-ajalla. Play Time - Aika leikkiä Aika, jolloin sallimme itsemme olla spontaaneja ja luovia ja nautimme leikinomaisesti uusista kokemuksista esimerkiksi pelaamalla jotakin peliä yksin tai yhdessä muiden kanssa. 4

5 Connecting Time - Aika olla yhdessä Aika, jolloin olemme tekemisissä muiden ihmisten kanssa, mieluiten kasvotusten. Myös luonnossa liikkumisen ja ympäröivän luonnon kokemisen läsnäolevasti on todettu vahvistavan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalisia valmiuksia. Kaikenlainen sosiaalinen kanssakäyminen, mukaan luettuna sosiaalinen media, lisää mielen hyvinvointia. Physical Time - Aika liikkua Aika, jolloin liikumme, mieluiten aerobisesti. Samalla vahvistamme aivojamme mitä moninaisimmilla tavoilla. Liikunnan on hyvä olla monipuolista ja kohtuullisessa määrin fyysisesti rasittavaa. Time In - Aika pysähtyä itsensä äärelle Aika, jolloin rauhassa pohdimme, mitä meille juuri nyt kuuluu. Keskitymme kehon tuntemuksiin ja siihen mitä näemme, kuulemme, tunnemme tai ajattelemme. Itsetutkiskelu ja päivittäiset pohdiskelu- ja meditaatioharjoitukset lisäävät mielen hyvinvointia. Down Time - Aika rentoutua Aika, jolloin vain olemme, ilman minkäänlaista tavoitetta. Annamme mielemme vaellella tai rentoutua. Voimme rentoutua myös television, kirjan tai musiikin avulla, mikäli pelkkä oleminen tuntuu vaikealta. Näin autamme aivojamme palautumaan. Sleep Time - Aika nukkua Aika, jolloin annamme aivojemme levätä, palaudumme päivän rasituksista ja vahvistamme oppimaamme. Riittävä uni varmistaa aivojen ja oman hyvinvoinnin. On tärkeää huomata, että monet tekemisemme itse asiassa aktivoivat useaa osa-aluetta samanaikaisesti. Esimerkiksi joukkuepeliä pelatessa ihminen samanaikaisesti liikkuu, on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä toimii luovasti ja spontaanisesti pelitapahtumassa. (Lähde: Neuroleadership Group) Aivot tarvitsevat palautumiseen unta, liikuntaa, ravintoa ja positiivisen merkityksen kokemuksia. Myös ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintaan. Aivot kehittyvät, kun niitä käyttää. Aivoille on hyväksi sekä sosiaaliset suhteet että älylliset haasteet. Positiivinen stressi on hyödyllistä, mutta jos elimistö ylikuormittuu, työmuistin toiminta heikkenee ja keskittyminen sekä laajojen kokonaisuuksien hallinta ja luova toiminta vaikeutuvat. Stressireaktion voivat käynnistää ajatukset, uhat tai havainnot, jotka eivät vastaa odotuksiamme. Tämän vuoksi on hyvä pyrkiä tasapainottamaan arkea mielen terveyslautasen eri osa-alueita käyttämällä. 5

6 3. PSYYKKINEN HYVINVOINTI Motivaatio ja motivaatiotekijät Psykologiassa motivaatio on määritelty käyttövoimaksi, joka on kaikkien eliöiden toiminnan syynä. Se suuntaa ja virittää suoritukseen, joka onnistuu ihmisen valmiuksien mukaisesti. Motivaatiotaso vaihtelee eri tilanteissa ja eri aikoina hyvin paljon. Työssä motivaatiosta riippuu, millä halulla ihminen käyttää omia resurssejaan työn suorittamiseksi. Psyykkisessä hyvinvoinnissa, kuten kaikessa työssä jaksamisessa ja jatkamisessa, on paljolti kyse motivaatiosta: siitä, kuinka merkityksellisenä pidämme asioita ja kuinka sitoutuneita olemme. Eri ihmiset motivoituvat hyvin monenlaisista asioista, ja tähän vaikuttavat paitsi elämäntilanne ja kokemus myös työympäristö ja persoonallisuus. Työhön liittyviä motivaatiotekijöitä voi helposti listata yli 50, mutta Daniel H. Pink (mm. 2009, Drive) listaa kuitenkin kolme motivaatiotekijää, jotka nousevat tärkeimmiksi, kun perusasiat kuten tarpeet (riittävä palkka jne.), on saatettu kuntoon. Ensimmäinen Pinkin motivaattori on itsenäisyys: halumme johtaa omaa elämäämme ja elää sitä omalla tavallamme. Toinen motivaatiotekijä on asiantuntemus: pyrkimyksemme edistyä ja tulla paremmaksi asiassa, jonka koemme tärkeäksi. Kolmas tekijä on tarkoitus: kaipuumme tehdä jotain, jolla on merkitystä ja joka on jotain suurempaa kuin me itse olemme. Nykyinen työelämä on rakennettu pitkälti ulkoisten motivaattorien, porkkanoiden, varaan. Nämä porkkanat eivät usein toimi ja tekevät lisäksi hallaa itse asialle sekä kaventavat toimintakenttää. Meidän tulisi ryhtyä soveltamaan tieteen todentamia elementtejä, mikäli haluamme onnistua ja sitouttaa ihmiset tavoitteisiin entistä paremmin. Motivoinnissa on valitettavan suuri kuilu sen välillä, mitä tiede tietää ja mitä työelämä soveltaa. Aaron Antonovsky määritteli jo 70-luvulla myös kolme asiaa, jotka ovat tärkeitä motivaation kannalta. Ensimmäinen: kuinka ymmärrettävää jonkin asian tekeminen on. Toinen: kuinka hallittavissa asia on. Kolmas: miten merkitykselliseksi tehtävän asian kokee. Nämä tekijät näyttävät selittävän pitkälti myös hyvinvointia ja jopa elämänlaatua sekä terveyttä ja ovat hyvin lähellä Pinkin määrittelemiä motivaattoreita. Kuormitustekijät Aivojen hyvinvointia voi ruokkia, mutta on myös hyvä huomata, että aivoja kuormittavat monet eri tekijät. Aivojen hyvinvointia kuormittavista asioista usein ensimmäisinä mieleen tulevat työstä aiheutuvat tekijät. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vapaa-aika kuormittaa yhä useampaa enemmän kuin työssäoloaika. Tosin varsin usein työnteon ja vapaa-ajan raja on häilyvä. Tutkimusten mukaan päivittäiset työmatkat lisäävät kuormitusta. Samoin arjen kuormittavuus tunnistetaan etenkin lapsiperheissä. 1 Ilmiselviä kuormitustekijöitä työssä ovat melu, fyysinen rasittavuus, huonot työasennot, staattisuus, kylmyys, kuumuus ja erilaiset altistumiset. Vaikeammin määriteltäviä kuormitustekijöitä ovat erilaiset keskeytykset, kognitiivinen eli tiedollinen kuormittavuus sekä kognitiivisen joustavuuden vaatimukset. Tietotyössä kuormittuneisuutta lisäävät jatkuvat muutokset, työvälineiden heikko laatu, yhtäaikainen vastuu monista tehtävistä (töiden priorisoinnin merkitys) sekä epätyypilliset työajat, jolloin työn ja muun elämän erottaminen vaikeutuu. 6

7 2 Sosiaaliset kuormitustekijät voivat olla yhtä haitallisia. Epätasa-arvoinen tai epäasiallinen kohtelu ja seksuaalinen häirintä ovat esimerkkejä sosiaalisista kuormitustekijöistä. Toisinaan kuormitusta lisäävät myös erillään muista työskentely, huono tiedonkulku, yhteistyön heikkous, epäjohdonmukainen esimiestyö ja vuorovaikutustilanteet, jotka herättävät kielteisiä tunteita. 3 Psyykkisinä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi epäselvät tavoitteet työtehtävissä, liian vähäinen tai runsas työn määrä, itsemääräämisoikeuden tai merkityksellisyyden ja palautteen puute sekä jatkuvat keskeytykset tai häiritsevät, työssä suoriutumista haittaavat esteet. Vapaa-ajan tavoitteellistaminen ja suorituskeskeisyys, kuten esimerkiksi tiiviisti aikataulutetut päivät ja viikot, aiheuttavat monelle kuormitusta. Myös päivittäin rentoutumista varten otetut vähäisetkin alkoholi-annokset ovat yllättävän haitallisia ja palautumista heikentäviä. (Lähde: TTK, Työstressi hallintaan ja TTL, Minna Huotilainen) Työn voimavaratekijät Jari Hakasen (2011) mukaan työn kuormitustekijöiden vastakohdat eli työn voimavaratekijät ovat niitä työn fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai organisatorisia tekijöitä, jotka motivoivat, energisoivat, vähentävät työn koettuja vaatimuksia ja myötävaikuttavat työn tavoitteiden saavuttamisessa. Monet työn voimavaratekijät ovat ilmaisia ja helposti kehitettävissä työpaikoilla. Olisikin hyvä kiinnittää enemmän huomiota työpaikan voimavaratekijöihin, jotta kuormitustekijöiden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Kuvassa on lueteltu tyypillisimpiä voimavaratekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti työn sujuvuuteen, työn imuun ja vastuulliseen toimintaan työn arjessa. Työtehtävää koskevat työn voimavarat työtehtävien monipuolisuus ja kehittävyys yksilöllisesti sopiva määrä itsenäisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia välitön palaute työsuorituksesta työn merkityksellisyys asiakastyön palkitsevuus Työjärjestelyjä koskevat työn voimavarat työroolien, -vastuiden ja -tavoitteiden selkeys osallistuminen työn kehittämiseen ja työtä koskevaan päätöksentekoon joustavuus Työn sosiaaliset voimavarat työyhteisön ja esimiehen tuki oikeudenmukaisuus luottamus palaute ja arvostus arkinen huomaavaisuus ja ystävällisyys työn imun tarttuvuus tiimin yhteisölliset voimavarat 7

8 Organisatoriset työn voimavarat havaittu organisaation tuki psykologinen sopimus työpaikan myönteinen ilmapiiri työpaikan rekrytointi- ja perehdyttämiskäytännöt kehityskeskustelut palkitsemiskäytännöt perhemyönteinen työkulttuuri työn varmuus ja psykologinen turvallisuus toimiva teknologia yhteistyö organisaation eri toimijoiden välillä Työn voimavaratekijät (mukaillen Hakanen, J. 2011) Työn imu Työn imu lisää merkittävästi työssä koettuja positiivisia tunteita ja asioita ja se määritellään suhteellisen pysyväksi tunne- ja motivaatiotilaksi. Työn imu näkyy myönteisenä ja energisenä toimintana työssä. Jari Hakasen (2011) mukaan työn imua kuvaa kolme myönteistä työssä koettua hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä ja siitä, että haluaa panostaa työtehtäviin. Se on sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä. Omistautuminen tarkoittaa työn kokemista merkitykselliseksi sekä kokemusta innostuneisuudesta, inspiraatiosta, haasteellisuudesta ja ylpeydestä omaa työtä kohtaan. Uppoutuminen on syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön. Työn imuun liittyy usein myös muita myönteisiä tunteita kuten iloa, innostusta ja onnellisuutta. Nämä myönteiset tunteet vahvistavat yksilöllisiä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja ja taitoja, joilla on myönteiset vaikutukset työn suorittamiseen. Jari Hakasen (2011) mukaan työntekijän on koettava työn imua useammin kuin kerran viikossa kukoistaakseen aidosti työssä. Työn imua kokevat työntekijät: saavat aikaan, ovat aloitteellisia ja uudistushakuisia työssä auttavat työkavereita vapaaehtoisesti ovat tuottavia ja herättävät asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta sitoutuvat nykyiseen työhönsä ja työpaikkaansa haluavat ja aikovat jatkaa pidempään työelämässä tartuttavat työn imua myös työkavereihin ja puolisoonsa ovat terveempiä kokevat työn rikastuttavan muun elämän laatua ovat tyytyväisempiä rooleihinsa puolisoina ja vanhempina ovat kaiken kaikkiaan muita työntekijöitä onnellisempia Työn imun positiiviset vaikutukset työssä (Hakanen, J. 2011) 8

9 Positiivinen ajattelu ja myönteiset tunteet Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi se, miten tulkitsemme ympäristöämme ja kokemuksiamme ja se, mitä niistä ajattelemme. Positiivisessa ajattelussa ja myönteisissä tunteissa on kyse siitä, että uhkien ja ongelmien lisäksi nähdään asioiden hyvät puolet ja mahdollisuudet. Monet negatiiviset ajatus- ja tunnemallit kaventavat ja rajoittavat luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja havaintojamme. Myönteiset tunteet sen sijaan laajentavat tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä ja tutkimusten mukaan jopa siinä määrin, ettei tarkkaavaisuuden kiinnittymiseen ole mahdollista vaikuttaa itse vaan se tapahtuu automaattisesti. Aivot yksinkertaisesti aktivoituvat laajemmalta alueelta myönteisten emootioiden eli tunteiden aikana kuin neutraalien tai negatiivisten tunteiden aikana. Professori Barbara Fredricksonin mukaan saavuttaaksemme onnellisuutta pitäisi positiivisuuden suhde negatiiviseen olla 3:1 tai suurempi. Esimerkiksi työpaikalla positiivista palautetta ja onnistumisen kokemuksia tulisi olla kolme kertaa enemmän kuin kritiikkiä, vastoinkäymisiä tai epäonnistumisia. Fredricksonin tutkimusten mukaan myönteiset tunteet vaikuttavat positiivisesti suorituksen tasoon, ihmissuhteisiin, terveyteen ja onnellisuuteen. Amerikkalaistutkimuksen mukaan psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvät, ihmisen onnelliseksi tekevät asiat ovat terve itsetunto, ainakin yksi hyvä ihmissuhde ja tunne siitä, että voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lisätäkseen tasapainoa ja harmoniaa elämässään ihmisen tulisi siis olla tietoinen ja panostaa ajatuksiin, tunteisiin ja asioihin, jotka kehittävät itsetuntoa, parantavat ihmissuhteita ja lisäävät tunnetta siitä, että saa osallistua ja vaikuttaa itselle merkityksellisiin asioihin. Positiiviset ajatukset ja myönteiset tunteet ruokkivat toisiaan. Mitä enemmän keskitymme ongelmiin, sitä enemmän niitä löydämme. Mitä enemmän keskitymme asioihin, jotka ovat hyvin, sitä enemmän niitä havaitsemme ympärillämme. Työpaikalla on syytä puuttua epäkohtiin, mutta negatiivisiin asioihin ei pidä jäädä jumiin. Varsinkin haasteellisina ja kuormittavina aikoina on tärkeää muistuttaa itseään ja muita asioista, jotka työssä ovat hyvin. 9

10 PSYKOLOGINEN PÄÄOMA: Itseluottamus Toiveikkuus Optimismi Sitkeys TIETOINEN LÄSNÄOLO voimistunut tietoisuus MYÖNTEISET TUNTEET TYÖNTEKIJÖIDEN ASENTEET + sitoutuminen - kyynisyys TYÖNTEKIJÖIDEN KÄYTTÄYTYMINEN + työyhteisötaidot - poikkeavuus Kuva: Psykologisen pääoman vaikutukset työntekijöiden asenteisiin ja käyttäytymiseen (Manka, M-L, 2011) Psykologinen pääoma Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavat myös itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys, joita kutsutaan psykologiseksi pääomaksi (Manka M-L, 2011). Erityisesti työn haasteiden ja muutosten hallinnassa auttaa merkittävästi psykologinen pääoma, jonka on todettu vaikuttavan myönteisesti työssä suoriutumiseen, sitoutumiseen, työtyytyväisyyteen ja hyviin työyhteisötaitoihin. Psykologinen pääoma vaikuttaa myös siihen, miten hyvin ihminen osaa ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää työyhteisönsä tukea. Vähäisen psykologisen pääoman on todettu ennakoivan sairauspoissaoloja paremmin kuin työtyytyväisyyden ja sitoutumisen. Psykologinen pääoma on yhteydessä positiivisiin tunteisiin. Positiiviset tunteet puolestaan vaikuttavat myönteisiin asenteisiin lisäämällä innostuneisuutta ja vähentämällä kyynisyyttä. Positiiviset tunteet myös vahvistavat työyhteisötaitoja ja vähentävät negatiivista käyttäytymistä. Tietoinen läsnä olemisen taito puolestaan vaikuttaa psykologiseen pääomaan ennustaen myönteisiä tunteita. Ajankäytön hallinta Ajankäyttö ja sen hallinta on valtavan keskeinen aihe kiireen, nopeuden sekä vaatimusten maailmassa. Ajankäytön hallinta vaatii itsensä johtamista, ja siihen avuksi löytyy monia testejä ja vinkkejä (mm. Jari Vuorenmaa 2009). Brian Tracy listaa neljä asiaa, jotka voimme tehdä oman työmme aikatauluttamisen parantamiseksi. Samat asiat sopivat hyvin myös muun kuin työelämän aikatauluttamiseen (Brian Tracy, 2001): 1. Käytetään enemmän aikaa eniten lisäarvoa tuottaviin tehtäviin. 2. Käytetään vähemmän aikaa niihin tehtäviin, jotka eivät ole niin arvokkaita. 3. Aloitetaan kokonaan uusia tehtäviä, jotka voisivat hyödyttää meitä. 4. Lopetetaan niiden tehtävien tekeminen, jotka eivät tuota meille arvoa. 10

11 Nykypäivän työympäristön hektisyys vie usein huomion liikaakin kiireellisiin, lyhyen aikavälin työtehtäviin, ja näin ollen pitkäkestoiset työt jäävät jalkoihin. Kiireelliset, lyhytkestoiset työt ovat usein helpompia ja selkeämpiä, mutta kuitenkin mitä enemmän aikaa käyttää pitkäkestoisten töiden suorittamiseen, sitä vähemmän pitäisi joutua sammuttamaan tulipaloja (mm. Jari Vuorenmaa, 2009). Stephen Coveyn mukaan huippuorganisaation tulisi pystyä käyttämään noin % ajastaan (koko organisaation tasolla) pitkäkestoisiin ja tärkeisiin töihin ja vain % ajasta lyhyen aikavälin kiireellisten asioiden hoitoon. Pareton periaatteen mukaan noin 20 % tekemästämme työstä tuottaa 80 % oman työmme luomasta arvosta. Ajankäytön tehostamisen keskeinen tavoite onkin määritellä tärkeimmät työtehtävät ja keskittyä niihin ensiksi. (Covey,1989). Seuraavassa muutamia vinkkejä mahdollistamaan keskittymisen tärkeisiin työtehtäviin (mm. Jari Vuorenmaa, 2009): 1. Ennakoi ja suunnittele ajankäyttösi ja aikataulusi esim. viikkotasolla. 2. Etsi rauhaa ja keskity vain yhteen asiaan kerrallaan. 3. Työskentele vain yhden ihmisen kanssa kerrallaan. 4. Minimoi tehdyn suunnitelman muutokset. 5. Ymmärrä tekemäsi työn tärkeys mm. hahmottamalla se osaksi isompaa kokonaisuutta. 6. Varaa erillinen aika puheluiden ja sähköpostien hoitamiseen. 4. FYYSINEN HYVINVOINTI Elintavat työhyvinvoinnin tukena Biologia seuraa ihmisen mukana läpi elämän. Jos biologia ja sen lainalaisuudet unohdetaan, se muistuttaa olemassaolostaan varsin tehokkaasti. Nuoret pystyvät venyttämään fysiikkaansa ja kuluttamaan voimavaroja, koska ylikuormituksesta ja unenpuutteesta palautuminen on helppoa. Mitä enemmän kuljettuja kilometrejä ja vuosia on takana, sitä huolellisemmin on otettava huomioon kehon lähettämät signaalit jaksamisesta ja huolehdittava palautumisesta. Työ asettaa tiettyjä tavoitetasoja suorituksissa ja ajanhallinnassa. Vuodesta toiseen tiettynä aikana päivästä ja viikosta meidän tulee olla tehokkaimmillamme ja suorituskykyisimmillämme. Nuorena rakennetaan terveyden pohjaa, josta ikääntyessä ammennetaan voimia jaksaa työssä vanhuuseläkkeelle asti ja pysymään virkeänä myös eläkeiässä. On siis järkevää osata säädellä omaa vireystasoa sekä tunnistaa ja ottaa huomioon omissa elintavoissa tekijöitä, jotka vaikuttavat vireyteen ja jaksamiseen. Liikunta vaikuttaa vahvasti terveyteen Liikunnasta puhuttaessa on hyvä ensin tarkentaa, mitä liikunnalla tavoitellaan ja mikä on yksilön lähtötaso. Heikkokuntoinen hyötyy eniten matalatehoisesta kestävyysliikunnasta, joka kestää kerrallaan noin puoli tuntia tai enemmän. Tutkimusten mukaan terveysvaikutus saadaan aikaan jo 11

12 lyhyemmilläkin noin 15 minuutin liikuntahetkillä, jos niitä on päivän aikana kolme tai neljä. Hyväkuntoinen voi korvata osan liikuntakerroistaan kovatehoisemmalla liikunnalla, kuten intervalliharjoittelulla, nopeatempoisilla pallopeleillä, vauhdikkaalla jumppa- ja tanssiliikunnalla tai tehokkaalla lihaskuntotreenillä. Mitä useampi lihasryhmä ja suuremmat lihakset työskentelevät samanaikaisesti, sitä enemmän energiaa kuluu. Parempaa harjoitusta saavat samalla myös hermo-lihasjärjestelmä ja verenkiertoelimistö. Keskivertoliikkujalle, jonka tarkoitus on vain huolehtia terveydestään ja jaksamisestaan, on tärkeintä liikunnan monipuolisuus ja säännöllisyys. Harjoittelun tulee olla mukavaa, että jaksaa ja motivoituu liikkumaan jatkossakin. Sisällöltään liikunnan tulee olla monipuolista, jotta fysiikka saa harjoitusta kokonaisvaltaisesti, ja tehokasta siinä määrin, että vähintään terveysvaikutukset toteutuvat ja parhaimmillaan kunto kohenee. LIIKUNTAPIIRAKKA (http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka) Liikuntapiirakka kiteyttää (18 64 v) viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen: Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti TAI 1 t 15 minuuttia rasittavasti. Kohenna lisäksi lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. reippaasti raskaat koti ja pihatyöt marjastus kalastus metsästys pyöräily (alle 20 km/t) kuntopiiri kuntosali jumpat sauva-, porras ja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic Kestävyyskuntoa kävely sauvakävely Lihaskuntoa ja liikehallintaa pallopelit luistelu venyttely tasapainoharjoittelu tanssi pyöräily juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit rasittavasti rasittavasti 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 2 t 15 min viikossa reippaasti arki-, hyöty ja työmatkaliikunta vauhdikkaat liikuntaleikit Liikunnalla tankataan myös psyyken voimavaroja. Koska olemme psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, liikunnalla on vaikutusta mielialaan ja jaksamiseen. Kun liikunnan aikana syke nousee ja verenkierto vilkastuu, aivolisäke tuottaa luontaista morfiinin kaltaista mielihyvähormonia eli endorfiinia. Erityisesti rytminen liikunta, kuten juoksu, hiihto tai tanssi, stimuloi aivojen mielihyväkeskusta. Tämä kaikki vaikuttaa positiivisesti mielenvireyteen ja henkiseen kestokykyyn. Aivot hyötyvät liikunnasta, koska koko elimistön verenkierron vilkastuessa myös aivoverenkierto tehostuu. Eräät liikuntalajit, esimerkiksi pallopelit tai suunnistus, ovat myös älyllisesti vaativia. Liikunnan avulla verenpaine laskee ja stressi purkautuu luonnonmukaisella tavalla, joka vähentää aivojen kuormitusta. 12

13 Myös unen laatu paranee säännöllisen liikunnan avulla. Fyysinen tekeminen tasapainottaa kehon happitasapainoa, rentouttaa lihaksia ja auttaa hälventämään mielessä pyöriviä murheita. Lieväkin krooninen univaje aiheuttaa mielialan laskua ja keskittymisvaikeuksia. Vireystilan lasku lisää taasen onnettomuusriskiä niin työpaikoilla kuin vapaa-ajallakin. Liikunnan voima monien suomalaisten kansantautien hoidossa ja oireiden hallinnassa on vahva. Jo edellä mainittu verenpaine tasoittuu, koska säännöllisen liikunnan avulla lihaksiin aukeaa hiusverisuonistoa ääreisverenkiertoa helpottamaan. Veren rasva-arvoihin liikunnalla on myös positiivinen vaikutus. Hyvän kolesterolin eli HDL:n osuus kasvaa säännöllisen liikunnan myötä. Liikkuvan on helpompi hallita ylipainoa, vaikka laihdutuskeinona liikunta yksistään on tehotonta, jos mukaan ei oteta järkevää ruokavaliota. Ravinto auttaa jaksamaan Ruokaa tulee ajatella hyvinvoinnin lähteenä, joka auttaa ylläpitämään terveyttä ja vahvistamaan jaksamista. Ruokaillessa ei kannata ehdoin tahdoin valita asioita, joiden tietää huonontavan oloa ja aiheuttavan väsymystä. Syömistä ja ruokaa ei pidä kuitenkaan mustamaalata siten, että tietyt ruoka-aineet olisivat täysin pahasta, tiettyyn vuorokaudenaikaan syöminen olisi vaarallista jne. Kohtuullisuus mielessä ja omien tuntemusten seuraaminen on paras ohje. Jos keho reagoi painon nousulla tai väsymyksellä valittuihin ruokiin, on mitä ilmeisimmin pysähdyttävä ja mietittävä, mitä ruokavaliossa kannattaisi muuttaa. Herkuttelun ja liikasyömisen taustalta voidaan usein tunnistaa tunnesyöminen eli lohtusyöminen. Kun kaikesta ravinnon terveellisyys- ja kohtuullisuustiedosta huolimatta haluaa toistuvasti herkutella, on hyvä pysähtyä miettimään, mikä tunnetila edeltää herkutteluhimon laukeamista. Onko taustalla tylsistymisen, yksinäisyyden, pettymyksen vai vihan tunteita? Ruokavalio vaikuttaa nykytutkimusten mukaan ratkaisevasti siihen, miten tunnemme ja käyttäydymme. Hyvä esimerkki ravinnon ja aivojen yhteispelistä on hermovälittäjäaine serotoniini. Sen tuotantoa ja erittymistä on mahdollista muuttaa ateriavalinnoilla. Hermoimpulssien kulkuun vaikuttava serotoniini säätelee unirytmiä, mielialaa, vireystasoa, ruokahalua ja jopa seksuaalisuutta. Tutkimusten mukaan sillä on osuutensa myös muistin toiminnassa ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä. Serotoniinia ja sen esiastetta tryptofaani-aminohappoa on runsaasti muun muassa rasvaisissa kaloissa, joissa on omega3-rasvahappoa. Myös liha, juusto ja kananmunat sekä peruna, pavut ja herkkusienet ovat erinomaista aivoruokaa. Tutkimusten perusteella väitetään rohkeasti, että itsemurhariski saattaa olla pienempi, jos kalaa, kuten lohta, silliä, sardiineja tai tonnikalaa, löytyy joka päivä lautaselta. Mittaukset taas paljastavat, että masennuspotilaiden rasvahappopitoisuudet ovat tavallista alhaisempia. On esitetty jopa väite, että länsimaiden masennusbuumi selittyisi ruokavalion köyhtymisellä. Omega3-rasvahappoa on nykyruokavaliossa huomattavasti niukemmin kuin ennen. Aamiainen saa olla tukeva ja proteiinipitoinen. Lounas on paras pitää kevyenä ja kasvisvoittoisena hyvän vireystason ylläpitämiseksi. Päivällinen, joka on melko täyttävä ja sisältää sekä hiilihydraatteja että proteiineja, kuten tryptofaaneja, auttaa asettumaan yöpuulle ja nukahtamaan. 13

14 Erityisen tärkeä on säännöllinen ruokarytmi, joka auttaa jaksamaan tasaisesti koko päivän veren sokeritasapainon pysyessä vakaana. Jokapäiväiset valinnat ruokailussa ratkaisevat. Kun kokonaisuus on kunnossa, ei yksittäisiin ravintoaineisiin tarvitse kiinnittää huomiota. Pidä huoli oikeista päivittäisistä ruokavalinnoista ja liiku riittävästi, niin voit hyvin läpi elämän ja vältyt monilta vaivoilta. Jokamiehen niksit Vyötärönympärys on hyvä mitata silloin tällöin. Pidä huoli, ettei vyötärönympäryksesi ainakaan ylitä 100 cm, jos olet mies eikä 90 cm, jos olet nainen. Pysy mieluiten reilusti näiden mittojen alapuolella! Tee viisaita valintoja 1. Syö kasviksia, hedelmiä tai marjoja useita kertoja päivässä. 2. Syö täysjyväleipää ja -puuroa. 3. Käytä leivän päälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä. 4. Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa. 5. Nauti rasvatonta maitoa tai piimää päivittäin, mutta janoon vettä. 6. Valitse vähäsuolaisia elintarvikkeita. 7. Liiku päivittäin ainakin puoli tuntia. Syö säännöllisesti 4-6 kertaa päivässä, älä napostele väliajoilla! Arkiaktiivisuus Jokapäiväisten valintojen merkitys on iso sekä painonhallinnassa ja terveyden vaalimisessa että myös muiden elintapojen kohdalla. Nykyisin on tapana liikaa lokeroida ja aikatauluttaa liikuntaa ja muuta fyysisestä hyvinvoinnista huolehtimista erillisiksi tekemisiksi. Peli- tai jumppatunnit ovat tiettyinä aikoina ja muuna aikana pyritään säästämään vaivoja kaikin mahdollisin keinoin esim. käyttämällä hissiä portaiden sisään ja autoa pienenkin matkan kulkemiseen. Arkiaktiivisuus kävellen tai pyöräilemällä paikasta toiseen, portaiden käyttäminen tai puuhasteleminen kotona sohvalla lojumisen sijaan lisää energian kulutusta ja kiihdyttää aineenvaihduntaa merkittävästi. Tämä taas helpottaa painonhallintaa. Arkiaktiivisuuteen kuuluu myös ergonomiasta huolehtiminen ja kehon viestien kuuntelu. Jos työpäivän aikana kroppaa kivistää, kannattaa miettiä muuttaako asentoaan, tekeekö pientä taukoliikuntaa vai pienen kävelylenkin. Jos hartioita pakottaa ja alaselkää särkee, voi itse päättää nostaako ryhtiään paremmaksi ja korjaako asentoaan tukirakenteelle edullisemmaksi. Arkiaktiivisuus tuo säännöllisyyttä elintapoihin ja näin helpottaa myös oikean unirytmin löytämistä. Aktiivinen ja mieluinen valveillaoloaika valmistaa kehoa vuorokausirytmin mukaisesti yöunta varten. 14

15 5. PALAUTUMINEN Palautuminen on olennaisen tärkeää stressin hallitsemiseksi. Tutkimusten mukaan palautumista tapahtuu nukkumisen lisäksi eniten työaikana. Siksi palautumista onkin hyvä tarkastella arjen ja työn kokonaisuuden kannalta. Hyvään palautumiseen tarvitaan oikeaa ravintoa, riittävästi unta ja sopivasti liikuntaa. Palautumisen kannalta on tärkeää olla kiinnostavaa, mukavaa tekemistä. Esimerkiksi uuden kielen opiskelu, kuoro- tai muu musiikkiharrastus sekä käsillä tekeminen auttavat palautumisessa unohtamatta leikin merkitystä. Leikkiä työpaikalla voivat olla muun muassa erilaiset aivopähkinät, palapelit ja uusien asioiden kokeilu. Aikuiselle keskimäärin riittävä yöuni on 7-8 tuntia. Unitila jakautuu kahteen päävaiheeseen, joista REM-vaiheessa näemme unia. Non-REM-vaihe taas on jaettu vielä kolmeen eri syvyysluokkaan. Terve ihminen voi lyhyilläkin (noin neljän tunnin) yöunilla pärjätä, koska elimistö huolehtii, että ihminen käy kaikki unen vaiheet läpi. Vaikka keskimääräinen unen tarve aikuisella on kahdeksan tuntia, niin osa ihmisistä tulee toimeen kuuden tunnin unella, ja jollekin toiselle taas yhdeksän tuntia on sopiva määrä. Päiväunet eivät korvaa yhtäjaksoista yöunta. Palautumisen tehostamiseksi voi tehdä erilaisia rentoutumisharjoitteita, joihin kannattaa yhdistää mielikuvaharjoittelua. Paras hyvinvoinnin tae on säännöllinen vuorokausirytmi, jossa päivittäinen ajankäyttö on jaettu sopivasti aktiivisen keskittymistä vaativan tekemisen, sosiaalisen kanssakäymisen, fyysisen harjoittelun, leikin, keskittymisen kehon tuntemuksiin, rentoutumisen ja unen kesken. Huolehtimalla sopivasta tasapainosta näiden osa-alueiden välillä, voi varmistaa oman ja aivojen hyvinvoinnin arjessa. Paljon matkustavalle saattaa jäädä palautumiseen liian vähän aikaa, siksi heidän onkin erityisen tärkeää huomioida eri kuormitustekijät ja varata aikaa riittävälle palautumiselle. Matkatyön kuormitustekijöitä voivat olla muun muassa pitkät työpäivät, aikaerot, kasaantuneet työt sekä matkojen vaikutukset työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa. Vuorotyötä tekevillä ja toisaalta aikaisin matkalle lähtijöillä ja myöhään kotiin palaavilla elimistön sopeutuminen vuorokausirytmiin voi aiheuttaa lepo- ja univajetta. Tällöin on erityisen tärkeää huolehtia palautumisesta työn rasituksesta jo saman vuorokauden aikana. Keinoja palautumiseen (Lähde: mm. TTL, Minna Huotilainen 2013): 1. Pidä pieniä taukoja pitkin päivää. 2. Tee hengitys- ja rentoutusharjoituksia. 3. Jätä työt työpaikalle. 4. Huolehdi päivittäin palautumisesta. 5. Nauti onnistumisista. 6. Lepää ja liiku, vältä raskasta liikuntaa pari tuntia ennen nukkumaan menoa. 15

16 Palautumista estävät / hidastavat asiat Palautumista estäviä asioita ovat muun muassa: Liian tiiviiksi kalenteroitu vapaa-aika Liiallinen passiivisuus pienikin puuhastelu riittää Työasioiden seuraaminen myös vapaa-ajalla Sähköpostin tarkistaminen juuri ennen nukkumaan menoa Ajatus, että täytyy olla tavoitettavissa 24/7. 6. SOSIAALINEN HYVINVOINTI Kolmas kansainvälisen terveysjärjestön (WHO) määrittämä hyvinvoinnin osa-alue on sosiaalinen hyvinvointi, jota käsittelemme oppaassamme vain lyhyesti. Sosiaalisten suhteiden ja muiden ihmisten merkityksen on jo pitkään tiedetty olevan yhteydessä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä kuolleisuuteen. Sosiaaliset verkostot tai niiden puuttuminen mm. perhe, ystävä- ja tuttavapiiri, työkaverit, naapurit, harrastusryhmät ja muut yhteisöt - vaikuttavat monin tavoin terveyteemme. Muiden ihmisten antama apu ja tuki kohentavat terveyttä kaikissa elämänvaiheissa, ja sosiaalisesti toimeliaat ihmiset voivat keskimäärin paremmin kuin vähemmän aktiiviset. Lisäksi hyvät ihmissuhteet pidentävät ikää. Jo kauan on ollut tiedossa, että parisuhteessa elävien terveys on keskimäärin parempi kuin muiden. Myös lemmikkieläinten merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille on näyttöä, ja lemmikin omistajilla on todettu olevan keskimäärin parempi terveys kuin muilla. Yleinen aktiivisuus ja harrastukset näyttävät myös edistävän terveyttä. Lähde: Martelin, T., Hyyppä, M T., Joutsenniemi, K. & Nieminen, T Hyvä kumppani ja kivat kaverit tuovat terveyttä arkeen 7. TYÖNANTAJAN KEINOT Jokainen on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Kuitenkin työpäivän aikana ja työhön liittyen voi työnantaja tukea eri keinoin työntekijän hyvinvointia ja työssä jaksamista, muun muassa varhaisen välittämisen mallin keinoin voi tunnistaa työkykyyn ja työssä suoriutumiseen vaikuttavia uhkia, joihin ajoissa puuttuen löydetään parhaat ratkaisun työssä jatkamisen mahdollistamiseksi. Työntekijän työhyvinvointia lisää mahdollisuus päättää työajoista ja työn tekemisen tavoista. Liukuva tai joustava työaika on oiva keino tukea työntekijän jaksamista eri elämäntilanteissa. Pitkän istumisen on tunnetusti todettu olevan pahaksi kehollemme. Työpäivään tuo hyvää katkosta taukoliikunta, johon voi saada ohjausta työterveyshuollosta. Työpaikoilla voidaan järjestää myös enemmän ns. seisoma- tai kävelykokouksia perinteisen pöydän ääressä istumisen sijaan. Tasapainoista ruokavaliota ja painonhallintaa tukee terveellisiä vaihtoehtoja tarjoava työpaikkaruokailu. Kokoustarjoiluissa kannattaa tarjoilla enemmän hedelmiä makeiden leivonnaisten sijaan. 16

17 Hyvin toimiva ja kattava työterveyshuolto tukee työntekijöiden työkykyä ennaltaehkäisevin keinoin muun muassa työergonomiassa. Työajan ulkopuolella työnantaja voi tukea työntekijöiden omaehtoista liikunta- ja kulttuuritoimintaa järjestämällä esimerkiksi yhteisiä tilaisuuksia yhteisöllisyyden tukemiseksi tai korvaamalla osan liikunta- ja kulttuuritoiminnan kustannuksista. 8. LÄHDELUETTELO Aalto, R Liikuttavia ajatuksia. Fitra. Antonovsky, A Unraveling The Mystery of Health - How People Manage Stress and Stay Well, Rock, David Your Brain at Work. HarperCollins Publisher. Covey, Stephen R The 7 habits of highly effective people. Dunderfelt, T Minä onnistujaksi joka olen. Helsingin seudun kauppakamari. Fredrickson, B Positivity. Oneworld. Elovainio, M., Vahtera, J., Virtanen, M., Kivimäki M Työterveyslääkäri (1): Hakanen, J Työn imu. Työterveyslaitos. Haug, E., Sand, O., Sjaastadt, Ø Ihmisen fysiologia. SanomaPro. Manka, M-L Työn ilo. WSOYpro Oy. Martelin, T., Hyyppä, M T., Joutsenniemi, K. & Nieminen, T Hyvä kumppani ja kiva kaverit tuovat terveyttä arkeen. Pakka, J. & Räty, T Työstä hyvinvointia. Työturvallisuuskeskus TTK. Pink, Daniel H Drive. Tracy, B Eat that Frog: 21 Ways to stop Procrastination and get More Done in Less Time. Vuorenmaa, J Tehosta ajankäyttösi. Imaction. Williams, M., Teasdale, J., Segal, Z., Kabat-Zinn, J Mielekkäästi irti masennuksesta. Basam books. viitattu viitattu viitattu , asiantuntijat: professori Raimo Sulkava, Kuopion yliopisto, ja LKT, erikoislääkäri Antti Tanskanen, Kuopion yliopistollinen sairaala. 17

Kuinka jaksan työssäni?

Kuinka jaksan työssäni? Kuinka jaksan työssäni? Näkökulmia saattohoitotyötä tekevien työssä jaksamiseen Riikka Koivisto Kuinka jaksaa saattohoitotyössä? Auttamistyön moodeja Kartoittaja, äitimoodi Mitä on tapahtunut, mikä on

Lisätiedot

JOHDA ITSEÄSI - JAKSA TYÖSSÄ

JOHDA ITSEÄSI - JAKSA TYÖSSÄ JOHDA ITSEÄSI - JAKSA TYÖSSÄ SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. MIELEN TERVEYSLAUTANEN (THE HEALTHY MIND PLATTER) 4 3. PSYYKKINEN HYVINVOINTI 6 3.1 Motivaatio ja motivaatiotekijät 6 3.2 Kuormitustekijät

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 2 Vireyttä ja työkykyä edistävä ruokailu Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee

Lisätiedot

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten

Lisätiedot

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä

Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä Mistä virtaa työelämään? Masters Conference 8.5.2015, TAMK Anna Koski Työhyvinvoinnin tutkimus- ja Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Johtamiskorkeakoulu, Tampereen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen

Lisätiedot

Energiaa ja hyvää oloa!

Energiaa ja hyvää oloa! Aktiivisena arjessa Energiaa ja hyvää oloa! Liikunta virkistää mieltä ja kehoa. Säännöllisen liikunnan avulla työteho, mieliala ja terveys paranevat. Liikunta voi auttaa myös vaikeissa elämäntilanteissa

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk.

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk. Pekka Huuhtanen Consulting Työstä innostuminen Pekka Huuhtanen Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014 1 Pekka Huuhtanen tutk.prof, emeritus Poiminta Hesarista 15.5.2014 Moni on halunnut sanoa, että

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola

Lisätiedot

Oma jaksaminen -käytännön vinkkejä työhön ja vapaa-aikaan. Piia Hammaren-Luoso Asiakasvastaava työfysioterapeutti FysioSporttis Oy

Oma jaksaminen -käytännön vinkkejä työhön ja vapaa-aikaan. Piia Hammaren-Luoso Asiakasvastaava työfysioterapeutti FysioSporttis Oy Oma jaksaminen -käytännön vinkkejä työhön ja vapaa-aikaan Piia Hammaren-Luoso Asiakasvastaava työfysioterapeutti FysioSporttis Oy KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI Työ Työkyky Ammattitaito Ihmissuhteet Tuottavuus,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Tukea työhyvinvoinnin rakentamiseen / Farmasialiitto 6.9.2014. Leena Katila-Keso

Tukea työhyvinvoinnin rakentamiseen / Farmasialiitto 6.9.2014. Leena Katila-Keso Tukea työhyvinvoinnin rakentamiseen / Farmasialiitto 6.9.2014 Leena Katila-Keso Teemat Työkyky - työhyvinvointi Työyhteisötaidot Terveelliset elämäntavat Palautuminen Mindfulness Työhyvinvointi Työkyky

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Yrittäjän jaksaminen tänään ja huomenna. Matti Bergström

Yrittäjän jaksaminen tänään ja huomenna. Matti Bergström Yrittäjän jaksaminen tänään ja huomenna Matti Bergström Avainlukuja 30.6.2015 470 000 vakuutettua 384 400 TyEL-vakuutettua 85 600 YEL-vakuutettua 220 000 eläkkeensaajaa Asiakkaan eläkeasialla Maksutulo

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Työhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka

Työhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka Työhyvinvointi pienyrityksessä Professori Marja-Liisa Manka Mitä on työhyvinvointi? monille työhyvinvointi käsitteenä vaikea: mitä se pitää sisällään? miten siihen vaikutetaan? työhyvinvointi nähtiin usein

Lisätiedot

SYÖ, LIIKU JA VOI HYVIN

SYÖ, LIIKU JA VOI HYVIN SYÖ, LIIKU JA VOI HYVIN Hyvän syömisen kulmakivet Kuntoilijan ruokavalio rakentuu monipuolisesta ruuasta, jota nautitaan säännöllisesti ja riittävästi. Apuna voit käyttää seuraavaa muistilistaa: Syö säännöllisesti.

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski Hyvinvointianalyysi Keijo Vehkakoski ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Keijo Vehkakoski Kartoituksen alkupäivämäärä 29.11.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia. www.varavoimala.fi

Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia. www.varavoimala.fi Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia www.varavoimala.fi Nykyajan taudit * Kiiresairaus * Univelkatauti * Infoähky * Ilon puutos tauti * Hullutteluvajaus Kiire * Mistä kiire syntyy?

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot