ENSIHOITAJIEN TRAUMAATTISET KOKEMUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENSIHOITAJIEN TRAUMAATTISET KOKEMUKSET"

Transkriptio

1 ENSIHOITAJIEN TRAUMAATTISET KOKEMUKSET Esa Vauhkonen Juha Laukkanen Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma

2 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet: Selvittää Keski-Suomen pelastuslaitoksen ja Sydän-Hämeen Ensihoito Oy:n ensihoitajien kriisiavun tarpeellisuus henkisesti kuormittavien hälytystehtävien jälkeen. tutkia ensihoitajien työssä jaksamista ja selvittää, millaisten hälytystehtävien jälkeen he kokevat tarvetta kriisiavulle sekä miten se tulisi järjestää?

3 Tutkimuksen taustaa: Tilaaja; Keski-Suomen Pelastuslaitos ja Sydän-Hämeen ensihoito Oy. Tutkimusryhmä: Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun ensihoitajat (2 hlö) ja Sydän-Hämeen ensihoito Oy:n ensihoitajat (2 hlö)

4 Tutkimuksen teoria 1. Kriisi: Kasvuun ja vanhenemiseen liittyvät elämänmuutosvaiheet tuovat mukanaan kehityskriisejä = normatiivisia kriisejä, joihin ei yleensä liity haitallisia oireita ja joiden hallinta johtaa persoonallisuuden kasvuun ja edelleen parempiin mahdollisuuksiin kohdata uusia ongelmatilanteita. (Lönnqvist 2005.)

5 2. Traumaattinen kriisi: Reaktiota johonkin poikkeukselliseen ulkoiseen tapahtumaan, joka on määrältään ja laadultaan niin iso uhkatekijä, että oma turvallisuus, sosiaalinen identiteetti, elämän tarkoitus tai jopa koko elämä koetaan vakavasti uhatuksi. (Hammarlund 2010, 91, ; Koponen, Sillanpää 2005, )

6 3. Psyykkinen kuormittavuus: 3.1 Välittömät tilanteisiin liittyvinä reaktiot: vatsavaivat, vapina, kiihtynyt pulssi ja koordinoimattomat liikkeet. avuttomuuden tunne, pelko ja surullisuus heikentynyt huomiointikyky, muistamisongelmat, keskittymiskyvyn heikkeneminen, ajattelukyvyn hidastuminen. käyttäytyminen voi olla liiallista, puutteellista tai aktiivista, syrjään vetäytymistä tai liioiteltua huumorin viljelemistä tilanteeseen nähden. (Kuisma, Holmström & Porthan )

7 3. Psyykkinen kuormittuvuus 3.2 Tilanteiden jälkeen ja pitkän aikavälin reaktiot: tilanteen jälkeen voi ilmetä ns. jälkireaktioita; ahdistusta, levottomuutta ja rauhattomuutta, vihanpuuskia ja ärtyneisyyttä. itsesyytöksiä ja syyllisyydentunteita. unihäiriöt, väsymys sekä keskittymiskyvyn puutetta. (Kuisma, Holmström & Porthan )

8 4. Jälkipurku eli defusing Defusing eli jälkipurku on jälkipuinnin lyhennetty versio. Jonkun asian vaarattomaksi tekemistä, pommin purkamista Osallistujina ovat onnettomuudessa mukana olleet pelastus- ja ensihoitohenkilöstö. Henkilömäärä on useimmiten 6-8 ihmistä Tilaisuuden kestoaika on minuuttia Paras ajankohta on pian tapahtuman jälkeen, viimeistään 8 tunnin kuluessa tapahtuneesta. Se tulisi järjestää mahdollisimman neutraalissa ympäristössä, jossa ei ole häiritseviä ulkopuolisia tekijöitä.

9 4. Jälkipurku eli defusing Vetäjänä koulutettu henkilö omasta organisaatiosta tai mielellään toimintaympäristöä tunteva henkilö. Hän tuntisi jälkipuinnin menetelmät ja olisi siihen itse motivoitunut (Kuisma ym )

10 5.Jälkipuinti eli debriefing: käytetään traumaattisten tapahtumien jälkeen; arvaamattomien, yllättävien ja ihmisiä järkyttävien suuronnettomuuksien ja katastrofien, työtoverin kuoleman tai vaikean vamman ja läheltä piti tapahtuman jälkeen. tarkoitus on vähentää mahdollisia terveysriskejä, ehkäistä jälkireaktioita, helpottaa paluuta työhön sekä auttaa ihmisiä ymmärtämään omia reaktioitaan paremmin. reaktiovaiheen menetelmä ja siksi jälkipuinti järjestetään tunnin kuluessa traumaattisen tapahtuman jälkeen. Vetäjänä tulee olla ihmissuhdetyön ammattilainen.

11 6. Tutkimuksen toteutus: 6.1 Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus; lähtökohtana on jonkin ilmiön kuvaaminen ja ymmärtäminen todellisessa elämässä. Tutkimusongelmat ovat yleensä mitä, millainen ja miten kysymyksiä. kohdetta pyritään tutkimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna, yksilöhaastatteluna ja molemmissa työyksiköissä työaikana. Tutkimusjoukko koostuu eri-ikäisistä ja eripituisen työkokemuksen omaavista ensihoitajista. Haastateltavia oli neljä ensihoitajaa yhteensä, kaksi molemmista yksiköistä.

12 Tutkimusluvat saatiin molemmista yksiköistä maaliskuussa 2012 ja haastattelut toteutettiin maaliskuun aikana. Haastattelut toteutettiin molemmissa työyksiköissä ja sama tutkija haastatteli ko. työyksikön ensihoitajat tutkimusta varten. Haastattelut tallennettiin nauhurille. Purettiin tietokoneelle kirjoitettuna tekstinä. Analysoitiin teemoittain tutkimuskysymysten mukaan (Metsämuuronen 2005, )

13 6.2 Tutkimuksen toteutus: Litterointi; 19 sivua tekstiä Aineiston lukeminen ja yhdistäminen; yleisestä erillisiksi osiksi teema-alueittain. Pelkistäminen ja ryhmittely. Vastaus tutkimuskysymyksiin!! (Hirsjärvi, Hurme ; Tuomi ym. 2009,109.)

14 7. Tutkimuskysymykset: Millaiset hälytystehtävät kuormittavat ensihoitajaa työssään? Miten ensihoitajien henkinen tuki (jälkihoito) tulisi järjestää?

15 8. Tutkimuksen tulokset: 8.1. Hälytystehtävien kuormittavuus: Suuronnettomuudet ja yllättävät tragediat, jossa useita ihmisiä menehtyy. Lapsen, nuoren ihmisen kuolema ja tilanteet jossa lapsi tai nuori on vakavasti loukkaantunut Väkivaltaiset tilanteet tai väkivallan uhan olemassaolo Monipotilas onnettomuudet (traumapotilaat) koska potilaiden vammojen arviointi on vaikeaa onnettomuustilanteessa.

16 ( Tutkittavan kommentti) Semmonen jo pitkän kokemuksen jälkeen eteen tulevana tehtävänä oli isohko tieliikenneonnettomuus, jossa potilaita menehtyi useita ja se on aina jäänyt mieleen ja se on seisauttanut aika lailla miettimään sitä olisinko voinut tehdä jotain toisin, olisiko jokin mahdollisesti voinut vielä pelastua?

17 8.2. Hälytystehtävien herättämät reaktiot: Somaattiset reaktiot koettiin fyysisinä tuntemuksina: - Hengitys kiintyi, sydämen syketaajuus nousi, ilmeni vatsaoireita, kädet hikoilivat ja ne saattoivat täristä - Somaattiset reaktiot saattoivat kestää pitkään, mikäli ensihoitotehtävä oli vaativa ja henkisesti kuormittava - Reaktiot kuvattiin selvästi havaittavina ja melko voimakkainakin tuntemuksina. Reaktiot ajoittuvat erityisesti hälytyksen alkuvaiheeseen liittyvinä tuntemuksina ja saattoivat kestää siihen asti, kunnes potilaan ensihoitotoimen aloitettiin Kognitiiviset reaktiot - tehtävän aikana ilmenivät näön ja kuulemisen alueella. - näkökenttä saattoi kaventua (putkinäkö) - kuulemisen alueella niin ettei ensihoitaja kyennyt kuulemaan hänelle viestitettyjä asioita tarkasti tai ne menevät häneltä ohi.

18 8.2.3 Emotionaaliset eli tunnekokemukset: Vihan tunteet kohteessa olevia ihmisiä kohtaan, väsymys tehtävien jälkeen, puhumisen tarve, yksinäisyyden tarve, Muistamisen heikkeneminen ja keskittymiskyvyn puute ilmeni näiden tilanteiden jälkeen esiin tulevina reaktioina. Kuormittavien työtehtävien aiheuttamat tuntemukset saattoivat olla niin suuria, että ne veivät sisäistä energiaa ja tärkeistä perusasioista huolehtiminen oli joskus ylivoimaista

19 Tutkimuksen tulokset: Kun keikka kilahtaa siihen puhelimeen niin kun sitä katsoo sitä hälytystietoa niin siinä adrenaliinia tulee aikalailla ja tavallaan sitä alkaa keskittymään sitä tulevaa tehtävää, joka kohteessa odottaa (Tutkittavan kommentti) Ihminen, kun ottaa kaiken irti itsestään ja adrenaliinia erittyy niin tulee putkinäkö. Olen itse kiinnittänyt siihen huomiota, kun sinä oikein käyt täysillä, niin sinä et näe oikein mitään. (Tutkittavan kommentti)

20 8.4 Kriisiavun tarve hälytystehtävien jälkeen: kriisiapua tulee pyytää itse ja se ei ole mihinkään tehtävä luokkaan sidottu, milloin sitä ei voisi pyytää ja saada. Tarve perustuu yksilön tai työryhmän kokemukselle tilanteen kuormittavuudesta ja kriisiavun tarpeesta. (Tutkittavan kommentti) Työkaverin rooli ja esimiehen rooli korostui myös mikäli huomattiin että kaikki ei ole kunnossa ensihoitajalla, henkisesti raskaan ensihoitotehtävän jälkeen.

21 Tutkittavan kommentti: Me ollaan kaikki yksilöitä ja joillekin joku pahempi juttu ei tunnu juuri missään ja taas joku pienempi juttu toiselle kaverille voi olla tosi rankka kokemus. Siihen ei voi vetää oikeastaa viivaa mun mielestä, milloin sitä annetaan ja milloin olisi hyvä saada sitä henkistä tukea ja milloin ei

22 8.5 Toteutunut kriisiapu hälytystehtävien jälkeen: Vastaajat olivat saaneet vähän ulkopuolista kriisiapua työuransa aikana. Silloin kun apua oli järjestetty, kyseessä oli todellinen tarve kriisiavulle. Suuronnettomuudessa oli kaksi jälkipuintikeskustelu tilaisuutta, joka järjestettiin 3 vrk:n päästä onnettomuudesta. Kyseessä oli kahden vertaistukihenkilön antamaa keskusteluapua työryhmälle sekä kaupungin oman organisaation järjestämä tilaisuus. Traumaattisessa tapahtumassa jälkipuintia oli saatavilla päivittäin työvuoron päätteeksi ja jälkipurkutilaisuuksia järjestettiin muutaman kerran tapahtuman jälkeen.

23 Kommentti: Defusing järjestettiin ison tilanteen jälkeen ja sen järjesti onnettomuustutkintakeskuksen tutkija omien kanaviensa kautta. Defusingin vetäjät olivat ulkopaikkakunnalta tulleita alan ihmisiä joilla oli koulutus defusingin vetämiseen (Tutkittavan kommentti)

24 8.6. Odotukset kriisiavun järjestämiseksi tulevaisuudessa mahdollisimman pian henkisesti kuormittavan tilanteen jälkeen ja sen järjestäminen tulisi olla matala kynnys periaatteella toiminta olisi päivystysluonteista ja nopeasti saatavissa selkeästi johdettua ja organisoitua sekä koulutettujen henkilöiden ylläpitämää toimintaa. kriisiavunvetäjien tulisi ymmärtää ensihoitajien työnkuvaa ja heillä tulisi olla työkokemusta ensihoitajien työtehtävästä On hyvä saada sellainen kokonaistilanne debriefing, jossa on kaikki yhteistyötahot. Sen jälkeen sitä voidaan jakaa pienempiin ryhmiin ja sitten henkilökohtaiselle tasolle, jolloin siitä saadaan kokonaispalettia

25 Pohdintaa Tämän opinnäytetyön perusteella, kriisiavun tarve on ilmeinen hälytysluonteisessa työssä. Aihetta on tutkittu vähän ja sen vuoksi henkisen hyvinvoinnin merkitystä ei ole riittävästi nostettu esille työyhteisöissä. Traumaattisten hälytystehtävien jälkeen on tarvetta keskustella asioista työparin ja työyhteisössä kollegojen kanssa. Kriisiapua oltiin valmiita ottamaan vastaan silloin kun sitä eniten tarvittaisiin. Mitä asioille voitaisiin tehdä kuormittavuuden vähentämiseksi? Jälkipuinti keskustelut tulisivat olla koulutettujen henkilöiden vetämiä ja johtamia sekä hyvin organisoituja. Jälkipuinti keskustelut tulisivat olla pysyväisluontoisia ja matalakynnyksisiä Joko organisaation omana toimintana tai ulkopuolisen järjestämänä. kuitenkin niin, että sitä olisi saatavissa aina kun tarvittaisiin.

26 Eettisyys vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti. haastattelut hävitetään analysoinnin ja opinnäytetyön valmistuttua. Tulosten raportointi on rehellistä ja avointa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuloksia ei muuteta alkuperäisistä ja näkemys perustuu saatuihin vastauksiin. Tutkittavien tietosuojan takaaminen on välttämätöntä. (Paunonen ym. 1997, 31.)

27 Lähdeluettelo Castren, M Päivystyksestä päivystyspoliklinikalle. 2. uud. painos. Wsoy oppimateriaalit. Hammarlund, C Kriisikeskustelu. Kriisituki, jälkipuinti, stressin ja konfliktien käsittely. 2.p. Latvia: Jelgava Printing House. Hirsjärvi, S. & Hurme H Tutkimushaastattelu Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino. Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Kustannusosakeyhtiö Helsinki: Tammi. Koponen, L. & Sillanpää, K. (toim.) Potilaan hoito päivystyksessä. Helsinki: Tammi. Kuisma, M. Holmström, P. & Porthan, K Ensihoito. Helsinki: Tammi Lönqvist, J Traumaattisen psyykkisen kriisin kohtaaminen. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu Metsämuuronen, J Laadullisen tutkimuksen perusteet. Jyväskylä. International Methelp. Paunonen, M & Vehviläinen-Julkunen, K Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Helsinki: WSOY. Tuomi, J Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 5.uud. laitos. Helsinki: Tammi.

Kriisin psykososiaaliset

Kriisin psykososiaaliset Kriisin psykososiaaliset vaikutukset Tove Sundman johtaja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Ensihoitajien traumaattiset kokemukset

Ensihoitajien traumaattiset kokemukset Ensihoitajien traumaattiset kokemukset Juha Laukkanen Esa Vauhkonen SHO10KMS Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekijä(t) LAUKKANEN, Juha VAUHKONEN,

Lisätiedot

Defusing Näin IUPL:lla

Defusing Näin IUPL:lla Defusing 16.11.2012 Näin IUPL:lla MIKSI Debriefing-prosessi on erityisesti kehitetty estämään tai lieventämään rankoissa olosuhteissa työskentelevien ihmisten riskiä saada traumaperäinen stressihäiriö

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010

Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010 Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010 Mikä on väkivaltaa? Fyysinen väkivalta Väkivallan uhka Loukkaaminen Väkivaltatilanteiden aiheuttamat

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä DEFUSING-OHJAAJAKOULUTUS 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Miksi? ammattilainen pystyy kohtaamaan

Lisätiedot

ENSIHOITAJAN TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJAN TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄJAKSAMINEN Case Satakunta ja erinäisiä huomioita eija.vaula@satshp.fi 19.3.2015 Tampere 23.3.2015 Kenelle? Ensihoitopalvelun työntekijät Ensihoitolääkärit Kenttäjohtajat Ensihoitajat

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus (2+1 pv) 27.-28.10.2015 ja 1.12.2015 Tampereella Suomen Yhteisöakatemia OyOy Suomen Yhteisöakatemia Saarijärventie 5 B 14 Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Tullinkulman Työterveys

Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

HENKINEN ENSIAPU SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALASSA 2010

HENKINEN ENSIAPU SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALASSA 2010 HENKINEN ENSIAPU SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALASSA 2010 HENKINEN ENSIAPU SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALASSA 835016 (privatel) 044 4155016 (ulkoa) 24/7 www.epshp.fi Yksiköiden kotisivut Henkinen ensiapu HENKINEN ENSIAPU

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS Työntekijöille tarjottava henkinen ensiapu ja henkistä hyvinvointia tukevat toimenpiteet pelastustoimessa Jose Saarimaa Palopäällystön koulutusohjelma AmkN10 Tutkimuksen toteutus Maaliskuun

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN

Lisätiedot

Alueellisen henkisen ensiavun (HEA) toimintamalli suuronnettomuustilanteessa. Viranomaiset kriisissä seminaari

Alueellisen henkisen ensiavun (HEA) toimintamalli suuronnettomuustilanteessa. Viranomaiset kriisissä seminaari kiuru Keski Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymä Alueellisen henkisen ensiavun (HEA) toimintamalli suuronnettomuustilanteessa Viranomaiset kriisissä seminaari 1.9.2016 Ulla Aspvik TtT,

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Maarit Pedak VTM ja KTM maarit.pedak@helsinki.fi Yhteisökriisit ja katastrofit julkishallinto mukana (Boin, Hart t,

Lisätiedot

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö

POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa -seminaari 9.4.2013 Turku Tuija Järvenpää Ylikonstaapeli Varsinais-Suomen Poliisilaitos

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Pelastusalan henkisen työsuojelun seminaari Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin

Pelastusalan henkisen työsuojelun seminaari Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin POSTTRAUMATYÖPAJAThelpottavat poliisin kuormitusta Pelastusalan henkisen työsuojelun seminaari 10.-11.5.2017 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Kysymys 1. Nimeä hoitotieteen tiedon tyypit ja kuvaa niiden sisällöt. (5 pist.)

Kysymys 1. Nimeä hoitotieteen tiedon tyypit ja kuvaa niiden sisällöt. (5 pist.) ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos PÄÄSYKOE 2011 Kysymykset ja arviointikriteerit Eriksson K. ym. Hoitotiede,WSOY, 2008. (kirjan sivut 35 37) Kysymys 1. Nimeä hoitotieteen tiedon tyypit ja kuvaa

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perustietoa Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010 Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Aktiivi-Instituutti Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Mustakangas Ilkka 15 Sivu 1 / 18 Sivu 2 / 18 1 Johdanto... 3 2 Historia... 3 3 Käsitteet... 4 3.1 Defusing - istunto eli purkukokous...

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle.

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Ilpo Lehtonen Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Pilotin päättymisen jälkeen tuotetussa raportissa on kuvattu mallintamisen toteutuminen sekä ehdotettu

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Defusing toiminnan järjestäminen yhteistyössä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa

Defusing toiminnan järjestäminen yhteistyössä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa Defusing toiminnan järjestäminen yhteistyössä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa using sing on menetelmä, jolla pyritään auttamaan auttajaa ytymään paremmin traumaattisesta

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,

Lisätiedot

LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala

LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa Piia Latvala Traumaattinen kriisi äkillinen, yllätyksellinen, epätavallisen voimakas tapahtuma, joka tuottaisi huomattavaa kärsimystä

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖSSÄ KOHDATTU VÄKIVALTA JA SEN YHTEYS HYVINVOINTIIN Tuula Leino, tutkija/psykologi VÄKIVALTA/ TYÖVÄKIVALTA On tärkeä pitää mielessään: IHMISEN TERVEYS ON AINA VAARASSA SIELLÄ MISSÄ

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

HOITAJIEN KOKEMUKSIA TRAUMAATTISTEN TILANTEIDEN PURUSTA

HOITAJIEN KOKEMUKSIA TRAUMAATTISTEN TILANTEIDEN PURUSTA HOITAJIEN KOKEMUKSIA TRAUMAATTISTEN TILANTEIDEN PURUSTA Defusing-menetelmän käyttö psykiatrisessa sairaalassa Milla Keränen Iita-Maria Lappalainen Opinnäytetyö Maaliskuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kesto: 3 tuntia (3*45 min) Ryhmä: noin 15 henkeä Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus-

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008 Tämä Oamk/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje päivitetään vuosittain syyslukukauden alkupuolella. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa opiskeluhuoltotyöryhmä.

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Pelastustoimen henkinen huolto Etelä-Pohjanmaalla. Pelastusalan henkisen työsuojelun seminaari Yksikönjohtaja, pelastuspappi Jaakko Linko

Pelastustoimen henkinen huolto Etelä-Pohjanmaalla. Pelastusalan henkisen työsuojelun seminaari Yksikönjohtaja, pelastuspappi Jaakko Linko Pelastustoimen henkinen huolto Etelä-Pohjanmaalla Pelastusalan henkisen työsuojelun seminaari 10.5.2017 Yksikönjohtaja, pelastuspappi Jaakko Linko Jaakko Linko Yksikönjohtaja / E-P:n pelastuslaitos, asema

Lisätiedot

Salli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA

Salli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA Salli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA 16.4.2016 Lapuan patruunatehtaan räjähdys 1976 40 kuoli Ei varsinaisesti mitään järjestettyä kriisiapua Lastenlinnan ryhmä Soili Kajasteen johdolla

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston

Lisätiedot