ENSIHOITAJIEN TRAUMAATTISET KOKEMUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENSIHOITAJIEN TRAUMAATTISET KOKEMUKSET"

Transkriptio

1 ENSIHOITAJIEN TRAUMAATTISET KOKEMUKSET Esa Vauhkonen Juha Laukkanen Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma

2 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet: Selvittää Keski-Suomen pelastuslaitoksen ja Sydän-Hämeen Ensihoito Oy:n ensihoitajien kriisiavun tarpeellisuus henkisesti kuormittavien hälytystehtävien jälkeen. tutkia ensihoitajien työssä jaksamista ja selvittää, millaisten hälytystehtävien jälkeen he kokevat tarvetta kriisiavulle sekä miten se tulisi järjestää?

3 Tutkimuksen taustaa: Tilaaja; Keski-Suomen Pelastuslaitos ja Sydän-Hämeen ensihoito Oy. Tutkimusryhmä: Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun ensihoitajat (2 hlö) ja Sydän-Hämeen ensihoito Oy:n ensihoitajat (2 hlö)

4 Tutkimuksen teoria 1. Kriisi: Kasvuun ja vanhenemiseen liittyvät elämänmuutosvaiheet tuovat mukanaan kehityskriisejä = normatiivisia kriisejä, joihin ei yleensä liity haitallisia oireita ja joiden hallinta johtaa persoonallisuuden kasvuun ja edelleen parempiin mahdollisuuksiin kohdata uusia ongelmatilanteita. (Lönnqvist 2005.)

5 2. Traumaattinen kriisi: Reaktiota johonkin poikkeukselliseen ulkoiseen tapahtumaan, joka on määrältään ja laadultaan niin iso uhkatekijä, että oma turvallisuus, sosiaalinen identiteetti, elämän tarkoitus tai jopa koko elämä koetaan vakavasti uhatuksi. (Hammarlund 2010, 91, ; Koponen, Sillanpää 2005, )

6 3. Psyykkinen kuormittavuus: 3.1 Välittömät tilanteisiin liittyvinä reaktiot: vatsavaivat, vapina, kiihtynyt pulssi ja koordinoimattomat liikkeet. avuttomuuden tunne, pelko ja surullisuus heikentynyt huomiointikyky, muistamisongelmat, keskittymiskyvyn heikkeneminen, ajattelukyvyn hidastuminen. käyttäytyminen voi olla liiallista, puutteellista tai aktiivista, syrjään vetäytymistä tai liioiteltua huumorin viljelemistä tilanteeseen nähden. (Kuisma, Holmström & Porthan )

7 3. Psyykkinen kuormittuvuus 3.2 Tilanteiden jälkeen ja pitkän aikavälin reaktiot: tilanteen jälkeen voi ilmetä ns. jälkireaktioita; ahdistusta, levottomuutta ja rauhattomuutta, vihanpuuskia ja ärtyneisyyttä. itsesyytöksiä ja syyllisyydentunteita. unihäiriöt, väsymys sekä keskittymiskyvyn puutetta. (Kuisma, Holmström & Porthan )

8 4. Jälkipurku eli defusing Defusing eli jälkipurku on jälkipuinnin lyhennetty versio. Jonkun asian vaarattomaksi tekemistä, pommin purkamista Osallistujina ovat onnettomuudessa mukana olleet pelastus- ja ensihoitohenkilöstö. Henkilömäärä on useimmiten 6-8 ihmistä Tilaisuuden kestoaika on minuuttia Paras ajankohta on pian tapahtuman jälkeen, viimeistään 8 tunnin kuluessa tapahtuneesta. Se tulisi järjestää mahdollisimman neutraalissa ympäristössä, jossa ei ole häiritseviä ulkopuolisia tekijöitä.

9 4. Jälkipurku eli defusing Vetäjänä koulutettu henkilö omasta organisaatiosta tai mielellään toimintaympäristöä tunteva henkilö. Hän tuntisi jälkipuinnin menetelmät ja olisi siihen itse motivoitunut (Kuisma ym )

10 5.Jälkipuinti eli debriefing: käytetään traumaattisten tapahtumien jälkeen; arvaamattomien, yllättävien ja ihmisiä järkyttävien suuronnettomuuksien ja katastrofien, työtoverin kuoleman tai vaikean vamman ja läheltä piti tapahtuman jälkeen. tarkoitus on vähentää mahdollisia terveysriskejä, ehkäistä jälkireaktioita, helpottaa paluuta työhön sekä auttaa ihmisiä ymmärtämään omia reaktioitaan paremmin. reaktiovaiheen menetelmä ja siksi jälkipuinti järjestetään tunnin kuluessa traumaattisen tapahtuman jälkeen. Vetäjänä tulee olla ihmissuhdetyön ammattilainen.

11 6. Tutkimuksen toteutus: 6.1 Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus; lähtökohtana on jonkin ilmiön kuvaaminen ja ymmärtäminen todellisessa elämässä. Tutkimusongelmat ovat yleensä mitä, millainen ja miten kysymyksiä. kohdetta pyritään tutkimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna, yksilöhaastatteluna ja molemmissa työyksiköissä työaikana. Tutkimusjoukko koostuu eri-ikäisistä ja eripituisen työkokemuksen omaavista ensihoitajista. Haastateltavia oli neljä ensihoitajaa yhteensä, kaksi molemmista yksiköistä.

12 Tutkimusluvat saatiin molemmista yksiköistä maaliskuussa 2012 ja haastattelut toteutettiin maaliskuun aikana. Haastattelut toteutettiin molemmissa työyksiköissä ja sama tutkija haastatteli ko. työyksikön ensihoitajat tutkimusta varten. Haastattelut tallennettiin nauhurille. Purettiin tietokoneelle kirjoitettuna tekstinä. Analysoitiin teemoittain tutkimuskysymysten mukaan (Metsämuuronen 2005, )

13 6.2 Tutkimuksen toteutus: Litterointi; 19 sivua tekstiä Aineiston lukeminen ja yhdistäminen; yleisestä erillisiksi osiksi teema-alueittain. Pelkistäminen ja ryhmittely. Vastaus tutkimuskysymyksiin!! (Hirsjärvi, Hurme ; Tuomi ym. 2009,109.)

14 7. Tutkimuskysymykset: Millaiset hälytystehtävät kuormittavat ensihoitajaa työssään? Miten ensihoitajien henkinen tuki (jälkihoito) tulisi järjestää?

15 8. Tutkimuksen tulokset: 8.1. Hälytystehtävien kuormittavuus: Suuronnettomuudet ja yllättävät tragediat, jossa useita ihmisiä menehtyy. Lapsen, nuoren ihmisen kuolema ja tilanteet jossa lapsi tai nuori on vakavasti loukkaantunut Väkivaltaiset tilanteet tai väkivallan uhan olemassaolo Monipotilas onnettomuudet (traumapotilaat) koska potilaiden vammojen arviointi on vaikeaa onnettomuustilanteessa.

16 ( Tutkittavan kommentti) Semmonen jo pitkän kokemuksen jälkeen eteen tulevana tehtävänä oli isohko tieliikenneonnettomuus, jossa potilaita menehtyi useita ja se on aina jäänyt mieleen ja se on seisauttanut aika lailla miettimään sitä olisinko voinut tehdä jotain toisin, olisiko jokin mahdollisesti voinut vielä pelastua?

17 8.2. Hälytystehtävien herättämät reaktiot: Somaattiset reaktiot koettiin fyysisinä tuntemuksina: - Hengitys kiintyi, sydämen syketaajuus nousi, ilmeni vatsaoireita, kädet hikoilivat ja ne saattoivat täristä - Somaattiset reaktiot saattoivat kestää pitkään, mikäli ensihoitotehtävä oli vaativa ja henkisesti kuormittava - Reaktiot kuvattiin selvästi havaittavina ja melko voimakkainakin tuntemuksina. Reaktiot ajoittuvat erityisesti hälytyksen alkuvaiheeseen liittyvinä tuntemuksina ja saattoivat kestää siihen asti, kunnes potilaan ensihoitotoimen aloitettiin Kognitiiviset reaktiot - tehtävän aikana ilmenivät näön ja kuulemisen alueella. - näkökenttä saattoi kaventua (putkinäkö) - kuulemisen alueella niin ettei ensihoitaja kyennyt kuulemaan hänelle viestitettyjä asioita tarkasti tai ne menevät häneltä ohi.

18 8.2.3 Emotionaaliset eli tunnekokemukset: Vihan tunteet kohteessa olevia ihmisiä kohtaan, väsymys tehtävien jälkeen, puhumisen tarve, yksinäisyyden tarve, Muistamisen heikkeneminen ja keskittymiskyvyn puute ilmeni näiden tilanteiden jälkeen esiin tulevina reaktioina. Kuormittavien työtehtävien aiheuttamat tuntemukset saattoivat olla niin suuria, että ne veivät sisäistä energiaa ja tärkeistä perusasioista huolehtiminen oli joskus ylivoimaista

19 Tutkimuksen tulokset: Kun keikka kilahtaa siihen puhelimeen niin kun sitä katsoo sitä hälytystietoa niin siinä adrenaliinia tulee aikalailla ja tavallaan sitä alkaa keskittymään sitä tulevaa tehtävää, joka kohteessa odottaa (Tutkittavan kommentti) Ihminen, kun ottaa kaiken irti itsestään ja adrenaliinia erittyy niin tulee putkinäkö. Olen itse kiinnittänyt siihen huomiota, kun sinä oikein käyt täysillä, niin sinä et näe oikein mitään. (Tutkittavan kommentti)

20 8.4 Kriisiavun tarve hälytystehtävien jälkeen: kriisiapua tulee pyytää itse ja se ei ole mihinkään tehtävä luokkaan sidottu, milloin sitä ei voisi pyytää ja saada. Tarve perustuu yksilön tai työryhmän kokemukselle tilanteen kuormittavuudesta ja kriisiavun tarpeesta. (Tutkittavan kommentti) Työkaverin rooli ja esimiehen rooli korostui myös mikäli huomattiin että kaikki ei ole kunnossa ensihoitajalla, henkisesti raskaan ensihoitotehtävän jälkeen.

21 Tutkittavan kommentti: Me ollaan kaikki yksilöitä ja joillekin joku pahempi juttu ei tunnu juuri missään ja taas joku pienempi juttu toiselle kaverille voi olla tosi rankka kokemus. Siihen ei voi vetää oikeastaa viivaa mun mielestä, milloin sitä annetaan ja milloin olisi hyvä saada sitä henkistä tukea ja milloin ei

22 8.5 Toteutunut kriisiapu hälytystehtävien jälkeen: Vastaajat olivat saaneet vähän ulkopuolista kriisiapua työuransa aikana. Silloin kun apua oli järjestetty, kyseessä oli todellinen tarve kriisiavulle. Suuronnettomuudessa oli kaksi jälkipuintikeskustelu tilaisuutta, joka järjestettiin 3 vrk:n päästä onnettomuudesta. Kyseessä oli kahden vertaistukihenkilön antamaa keskusteluapua työryhmälle sekä kaupungin oman organisaation järjestämä tilaisuus. Traumaattisessa tapahtumassa jälkipuintia oli saatavilla päivittäin työvuoron päätteeksi ja jälkipurkutilaisuuksia järjestettiin muutaman kerran tapahtuman jälkeen.

23 Kommentti: Defusing järjestettiin ison tilanteen jälkeen ja sen järjesti onnettomuustutkintakeskuksen tutkija omien kanaviensa kautta. Defusingin vetäjät olivat ulkopaikkakunnalta tulleita alan ihmisiä joilla oli koulutus defusingin vetämiseen (Tutkittavan kommentti)

24 8.6. Odotukset kriisiavun järjestämiseksi tulevaisuudessa mahdollisimman pian henkisesti kuormittavan tilanteen jälkeen ja sen järjestäminen tulisi olla matala kynnys periaatteella toiminta olisi päivystysluonteista ja nopeasti saatavissa selkeästi johdettua ja organisoitua sekä koulutettujen henkilöiden ylläpitämää toimintaa. kriisiavunvetäjien tulisi ymmärtää ensihoitajien työnkuvaa ja heillä tulisi olla työkokemusta ensihoitajien työtehtävästä On hyvä saada sellainen kokonaistilanne debriefing, jossa on kaikki yhteistyötahot. Sen jälkeen sitä voidaan jakaa pienempiin ryhmiin ja sitten henkilökohtaiselle tasolle, jolloin siitä saadaan kokonaispalettia

25 Pohdintaa Tämän opinnäytetyön perusteella, kriisiavun tarve on ilmeinen hälytysluonteisessa työssä. Aihetta on tutkittu vähän ja sen vuoksi henkisen hyvinvoinnin merkitystä ei ole riittävästi nostettu esille työyhteisöissä. Traumaattisten hälytystehtävien jälkeen on tarvetta keskustella asioista työparin ja työyhteisössä kollegojen kanssa. Kriisiapua oltiin valmiita ottamaan vastaan silloin kun sitä eniten tarvittaisiin. Mitä asioille voitaisiin tehdä kuormittavuuden vähentämiseksi? Jälkipuinti keskustelut tulisivat olla koulutettujen henkilöiden vetämiä ja johtamia sekä hyvin organisoituja. Jälkipuinti keskustelut tulisivat olla pysyväisluontoisia ja matalakynnyksisiä Joko organisaation omana toimintana tai ulkopuolisen järjestämänä. kuitenkin niin, että sitä olisi saatavissa aina kun tarvittaisiin.

26 Eettisyys vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti. haastattelut hävitetään analysoinnin ja opinnäytetyön valmistuttua. Tulosten raportointi on rehellistä ja avointa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuloksia ei muuteta alkuperäisistä ja näkemys perustuu saatuihin vastauksiin. Tutkittavien tietosuojan takaaminen on välttämätöntä. (Paunonen ym. 1997, 31.)

27 Lähdeluettelo Castren, M Päivystyksestä päivystyspoliklinikalle. 2. uud. painos. Wsoy oppimateriaalit. Hammarlund, C Kriisikeskustelu. Kriisituki, jälkipuinti, stressin ja konfliktien käsittely. 2.p. Latvia: Jelgava Printing House. Hirsjärvi, S. & Hurme H Tutkimushaastattelu Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino. Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Kustannusosakeyhtiö Helsinki: Tammi. Koponen, L. & Sillanpää, K. (toim.) Potilaan hoito päivystyksessä. Helsinki: Tammi. Kuisma, M. Holmström, P. & Porthan, K Ensihoito. Helsinki: Tammi Lönqvist, J Traumaattisen psyykkisen kriisin kohtaaminen. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu Metsämuuronen, J Laadullisen tutkimuksen perusteet. Jyväskylä. International Methelp. Paunonen, M & Vehviläinen-Julkunen, K Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Helsinki: WSOY. Tuomi, J Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 5.uud. laitos. Helsinki: Tammi.

Ensihoitajien traumaattiset kokemukset

Ensihoitajien traumaattiset kokemukset Ensihoitajien traumaattiset kokemukset Juha Laukkanen Esa Vauhkonen SHO10KMS Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekijä(t) LAUKKANEN, Juha VAUHKONEN,

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä DEFUSING-OHJAAJAKOULUTUS 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Miksi? ammattilainen pystyy kohtaamaan

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010

Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010 Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010 Mikä on väkivaltaa? Fyysinen väkivalta Väkivallan uhka Loukkaaminen Väkivaltatilanteiden aiheuttamat

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

Tullinkulman Työterveys

Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

HENKINEN ENSIAPU SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALASSA 2010

HENKINEN ENSIAPU SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALASSA 2010 HENKINEN ENSIAPU SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALASSA 2010 HENKINEN ENSIAPU SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALASSA 835016 (privatel) 044 4155016 (ulkoa) 24/7 www.epshp.fi Yksiköiden kotisivut Henkinen ensiapu HENKINEN ENSIAPU

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS Työntekijöille tarjottava henkinen ensiapu ja henkistä hyvinvointia tukevat toimenpiteet pelastustoimessa Jose Saarimaa Palopäällystön koulutusohjelma AmkN10 Tutkimuksen toteutus Maaliskuun

Lisätiedot

ENSIHOITAJAN TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJAN TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄJAKSAMINEN Case Satakunta ja erinäisiä huomioita eija.vaula@satshp.fi 19.3.2015 Tampere 23.3.2015 Kenelle? Ensihoitopalvelun työntekijät Ensihoitolääkärit Kenttäjohtajat Ensihoitajat

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Maarit Pedak VTM ja KTM maarit.pedak@helsinki.fi Yhteisökriisit ja katastrofit julkishallinto mukana (Boin, Hart t,

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö

POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa -seminaari 9.4.2013 Turku Tuija Järvenpää Ylikonstaapeli Varsinais-Suomen Poliisilaitos

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perustietoa Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010 Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala

LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa Piia Latvala Traumaattinen kriisi äkillinen, yllätyksellinen, epätavallisen voimakas tapahtuma, joka tuottaisi huomattavaa kärsimystä

Lisätiedot

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle.

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Ilpo Lehtonen Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Pilotin päättymisen jälkeen tuotetussa raportissa on kuvattu mallintamisen toteutuminen sekä ehdotettu

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Aktiivi-Instituutti Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Mustakangas Ilkka 15 Sivu 1 / 18 Sivu 2 / 18 1 Johdanto... 3 2 Historia... 3 3 Käsitteet... 4 3.1 Defusing - istunto eli purkukokous...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖSSÄ KOHDATTU VÄKIVALTA JA SEN YHTEYS HYVINVOINTIIN Tuula Leino, tutkija/psykologi VÄKIVALTA/ TYÖVÄKIVALTA On tärkeä pitää mielessään: IHMISEN TERVEYS ON AINA VAARASSA SIELLÄ MISSÄ

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Defusing toiminnan järjestäminen yhteistyössä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa

Defusing toiminnan järjestäminen yhteistyössä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa Defusing toiminnan järjestäminen yhteistyössä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa using sing on menetelmä, jolla pyritään auttamaan auttajaa ytymään paremmin traumaattisesta

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

DEFUSING ESIMIEHEN TYÖKALUNA Helsinki 31.5.2016. klo 11.30-12.00. Asemamestari Antti Kosonen

DEFUSING ESIMIEHEN TYÖKALUNA Helsinki 31.5.2016. klo 11.30-12.00. Asemamestari Antti Kosonen DEFUSING ESIMIEHEN TYÖKALUNA Helsinki 31.5.2016. klo 11.30-12.00 Tekninen jälkipuinti Ei saa sekoittaa keskenään henkisen jälkipuinnin kanssa Tekninen jälkipuinti jo rutiinia lähes jokaisen tehtävän jälkeen

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työhyvinvointi Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus Yhteistyössä Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Henkinen tuki. Turvapaikanhakijat APUA SINUN AVULLASI. Kotimaan valmius

Henkinen tuki. Turvapaikanhakijat APUA SINUN AVULLASI. Kotimaan valmius Henkinen tuki Turvapaikanhakijat Kotimaan valmius Mitä on psykososiaalinen tuki? Kattotermi toiminnalle, joka järjestetään yhdyskuntaonnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun erityistilanteen ihmisiin

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin

Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin Elisa Tiilikainen 3 Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? En koskaan 35 % Harvoin 45 % Silloin tällöin 17 % Usein

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

SAIRAANKULJETUKSEN JA PELASTUSLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA PSYKOLOGISESTA JÄLKIPUINNISTA

SAIRAANKULJETUKSEN JA PELASTUSLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA PSYKOLOGISESTA JÄLKIPUINNISTA Outi Asuinmaa Marjo Pottala SAIRAANKULJETUKSEN JA PELASTUSLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA PSYKOLOGISESTA JÄLKIPUINNISTA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita

Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kouluttajaohje: Henkisen tuen heräteinfo - Henkisen ensiavun perusteita Kesto: 3 tuntia (3*45 min) Ryhmä: noin 15 henkeä Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus-

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Mielenterveysseura Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015

Lisätiedot

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Salli Saari

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet "Työllinen": KA1=1 tai KA2=1 tai KA3=1 (eli TYVO=1

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Kiire ovena työkulttuurin kehittämiseen Uudista ja Uudistu 2009 Pirjo Jääskeläinen

Kiire ovena työkulttuurin kehittämiseen Uudista ja Uudistu 2009 Pirjo Jääskeläinen Kiire ovena työkulttuurin kehittämiseen Uudista ja Uudistu 2009 Pirjo Jääskeläinen TIETOISKUN TAVOITTEITA 2 Kiireen tarkoitus yhteisöillemme Kiireenkesytys -konseptin esittely Jotakin konkreettista vietävää

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008 Tämä Oamk/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje päivitetään vuosittain syyslukukauden alkupuolella. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa opiskeluhuoltotyöryhmä.

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot