Opettajien työssä jaksaminen ja jatkaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettajien työssä jaksaminen ja jatkaminen"

Transkriptio

1 Opettajien työssä jaksaminen ja jatkaminen - QPS Nordic-ADW - Monitoring Age Diverse Workforce Työterveyslaitos 2007 Krista Pahkin Anna Vanhala Kari Lindström

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Ikä - tärkeä teema työelämässä QPSNordic-ADW - Monitoring Age Diverse Workforce Opetusala muutosten kohteena Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimusaineisto Opettajien työssä jaksaminen ja jatkaminen Suomessa Työtehtävät Työn vaatimukset Rooliodotukset Vaikutusmahdollisuudet Ennustettavuus työssä Sosiaalinen vuorovaikutus työssä Sosiaalinen tuki työssä Johtaminen Organisaatiokulttuuri ja työilmapiiri Yksilön voimavarat työssä Organisaatioon sitoutuminen Työmotivaatio Työ- ja elämäntyytyväisyys Henkinen väkivalta ja kiusaaminen Työn ja yksityiselämän vuorovaikutus Terveys ja työkyky Stressin ja työuupumuksen kokeminen Työn hallinnan tunne Työ ja ikä Työssä jatkaminen (yli 54-vuotiaat) Työssä jaksaminen ja jatkaminen Pohjoismaissa Työtehtävät Työn vaatimukset Rooliodotukset Vaikutusmahdollisuudet Ennustettavuus työssä Sosiaalinen vuorovaikutus työssä Sosiaalinen tuki työssä Johtaminen Organisaatiokulttuuri ja työilmapiiri Yksilön voimavarat työssä Organisaatioon sitoutuminen Työmotivaatio Työ- ja elämäntyytyväisyys Henkinen väkivalta ja kiusaaminen Työn ja yksityiselämän vuorovaikutus Työkyky ja stressin kokeminen Työn hallinnan tunne Työ ja ikä Työssä jatkaminen (yli 54-vuotiaat) Yhteenveto Suomalaisten opettajien työolot ja työssä jaksaminen Keskeiset erot opettajien työoloissa ja jaksamisessa Pohjoismaissa Ikäasenteet ja työssä jatkaminen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Kohti hyvinvoivaa ja kaikenikäisille sopivaa koulua Liite 1. Kysymyskohtainen kooste eri maiden keskiarvoista

3 1. Johdanto 1.1. Ikä - tärkeä teema työelämässä Länsimaissa tapahtuvien demografisten muutosten vaikutukset kasvanevat lähivuosikymmenten aikana. Todennäköisesti keskeisin muutoksista koskee väestön ikääntymistä. Tämä kehitys on jo nähtävissä selvästi Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Arvioiden mukaan esimerkiksi Suomessa lähes miljoona ihmistä - noin 40 % koko työvoimasta - poistuu työelämästä vuosina Samaan aikaan nuorten määrä vähenee. 1 Tilanne on samanlainen myös muissa Pohjoismaissa. Euroopassa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa merkittävästi, ja monien maiden hallitusten ja myös työmarkkinaosapuolten tavoitteena onkin saada ihmiset pysymään työelämässä kauemmin. Vuonna 2001 eri ikäryhmien välinen määrällinen suhde oli sellainen, että yhtä työssäkäymätöntä iäkästä henkilöä kohden oli neljä työikäistä henkilöä. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 sama suhde on yksi työssäkäymätön iäkäs henkilö kahta työikäistä henkilöä kohden 2. Pitkällä aikavälillä nuorten työntekijöiden suhteellinen osuus verrattuna vanhoihin työntekijöihin laskee välillä , ja pysyy matalana (noin 17 % työvoimasta) vuoteen 2025 saakka. Vastaavasti vuotiaiden työntekijöiden osuus on kasvanut vuoden 1995 jälkeen, ja tämän ikäryhmän osuuden kasvu on nopeinta vuoden 2005 jälkeen 3. Monien toimijoiden tavoitteena on saada ikääntyvät työntekijät pysymään varsinaiseen eläkeikäänsä asti työelämässä. Siksi ikääntyvän työvoiman erityiset tarpeet tulisi huomioida nykyistä paremmin työn järjestelyissä ja sisällöissä. Ikääntyvien tarpeet ja toiveet tulee kartoittaa, jotta työnantajilla ja henkilöstösuunnittelusta vastaavilla olisi oikeaa tietoa toimenpiteidensä pohjaksi. 1 Kauppinen T, Hanhela R, Heikkilä P, Lehtinen S, Lindström K, Toikkanen J, Tossavainen A. Työ ja terveys Suomessa Työterveyslaitos, Helsinki Lanzieri G. Long-term population projection at national level. Statistics in Focus: Population and social conditions, Eurostat 3/ Ilmarinen J. Ageing workers in the European Union - Status and promotion of work ability, employability and employment. Finnish Institute of Occupational Health, Ministry of Social Affairs and Health and Ministry of Labour, Helsinki

4 1.2. QPSNordic-ADW - Monitoring Age Diverse Workforce Pohjoismaiset työelämän tutkimuslaitokset ja -organisaatiot ovat yhdessä Pohjoismaisen ministeriöneuvoston tuella kehittäneet kyselylomakkeen QPSNordic-ADW - Monitoring Age Diverse Workforce. Kyselylomake pohjautuu aikaisempaan QPSNordic 4 kyselyyn, jonka avulla voidaan tarkastella työn psyykkisiä, sosiaalisia ja organisatorisia tekijöitä. Menetelmä kattaa keskeiset työn psyykkiset ja sosiaaliset tekijät ja se soveltuu sekä työpaikkainterventioihin että alan tutkimustarkoituksiin. Menetelmää on nyt muokattu ja täydennetty niin, että sen avulla voidaan tarkastella erityisesti ikääntyvien työntekijöiden tarpeita ja edellytyksiä työssä jaksamiselle ja jatkamiselle. Menetelmä kattaa myös nopeasti muuttuvan työelämän ajankohtaisia aihepiirejä kuten ennustettavuus ja yksilön valmiudet haasteiden kohtaamiseen. Se ottaa huomioon organisaatioiden jatkuvan kehityksen ja muutoksen mukaan lukien innovatiivisen ilmapiirin, joka on oppivan organisaation tärkeä osa. Ikäryhmien ja sukupuolten välinen tasa-arvo sekä työn ja yksityiselämän vuorovaikutus sisältyvät myös kysymyksiin, koska ne ovat tärkeitä asioita työelämässä Opetusala muutosten kohteena Suomessa muun muassa kunta- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat myös oppilaitosten ja opettajien työhön. Jatkuvasti muuttuva yhteiskunta luo kouluihin odotuksia tehokkaasta opetuksesta: koulun pitää vastata sekä yhteiskunnallisiin että yksilöllisiin tarpeisiin. Yhtenä muutoksena on myös työvoiman ikääntyminen: lähitulevaisuudessa työvoima tulee pohjautumaan enimmäkseen yli 45-vuotiaiden työpanokseen. On oletettavissa, että muutokset lisäävät työntekijöiden kuormitusta myös opetusalalla. Työn vaatimukset eivät myöskään näytä helpottuvan. Opettajien työn rasittavuus ilmenee useimmiten psyykkisenä kuormittumisena. Opettajien työn kuormittaneisuutta on todettu aiheuttavan muun muassa jaksoittainen kiire ja melu 5. 4 Lindström K, Elo A-L, Skogstad A, Dallner M, Gamberale F, Hottinen V, Knardahl S, Ørhede E. User's Guide for the QPSNordic. General Nordic Questionnaire for Psychological and Social Factors at Work. TemaNord 2000:603. Nordic Council of Ministers, Copenhagen Santavirta N. Turhautuminen jäytää opettajia. Opettaja 5/2000,

5 Myös se, millaisia opetusryhmät, opiskelijat, työtoverit ja esimies ovat, vaikuttaa työuupumuksen kehittymiseen 6. Työtyytymättömyyden sekä koetuttujen stressi- ja uupumusoireiden on todettu lisääntyvän jossain määrin iän mukana. Opettajien hyvinvoinnin ylläpitäminen on tärkeää opetus- ja kasvatustyön tulosten kannalta. Se kertautuu myös oppilaiden hyvinvointina. 2. Tutkimuksen tavoite ja toteutus 2.1 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa sellaista tietoa opetusalan työyhteisöistä ja opettajien hyvinvoinnista, jota voidaan käyttää hyväksi opettajien hyvinvoinnin edistämisessä sekä muussa työyhteisöjen kehittämisessä. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää: mikä on opettajien hyvinvoinnin taso, ja mitkä ovat ne voimavarat, joiden avulla opettajat jaksavat työssä, ja mitkä ovat ne tekijät, jotka tukevat ikääntyvien opettajien työssä jatkamista eläkeikään asti, ja eroavatko nämä tekijät pohjoismaittain? 2.2. Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä huhti-toukokuun vaihteessa vuonna Kysely lähetettiin yhteensä 700 opettajalle. Otos poimittiin satunnaisesti Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ:n) jäsenrekisteristä niin, että alle 55-vuotiaita oli 300 ja vähintään 55-vuotiaita oli 400. OAJ hoiti kyselylomakkeen painatuksen ja jakelun, lomakkeet palautuivat suoraan Työterveyslaitokselle suljetuissa kirjekuorissa nimettöminä. Vastausaika päättyi Tutkimuksessa ei käytetty uusintakyselyä, mutta OAJ lähetti muistutuksen 6 Mäkinen K. Opetustyön kuormittavuus ja sen seuraamuksia ammatillisessa koulutuksessa. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos

6 kyselyyn vastaamisesta koko tutkimusryhmälle. Samaan aikaa toteutettiin vastaavat kyselyt Ruotsissa (n=201) ja Norjassa (n=409). Tutkimukseen vastasi 391 henkilöä (vastausprosentti 56). Vastaajista noin kolme neljännestä (76 %) oli naisia. Reilu viidennes (22 %) vastaajista oli alle 45-vuotiaita, hieman vajaa viidennes (18 %) vuotiaita ja kolme viidennestä (60 %) 55- vuotiaita tai tätä vanhempia. Toiminimikkeistä yleisimmät olivat aineenopettaja (42 %) ja luokanopettaja (32 %). Vastaajista 42 % toimi oppilaan koulussa ja 37 % oppilaan koulussa. Pienissä alle 50 oppilaan kouluissa toimi ainoastaan 4 % vastaajista. Suuri osa vastaajista oli vakinaisessa palvelusuhteessa (86 %) ja työskenteli kokoaikaisesti (91 %). Taulukko 1: Vastaajien taustatiedot Vastaajat N=391 % Sukupuoli mies 24 nainen 76 Toimi luokanopettaja 32 aineenopettaja 42 erityisopettaja 13 virkarehtori 2 koulun johtaja 8 muu 3 Oppilasmäärä alle tai yli 17 Palvelusuhde vakinainen 86 määräaikainen 14 Virka kokoaikainen 91 osa-aikainen 1 päätoiminen tuntiopettaja 8 sivutoiminen tuntiopettaja 1 Ikäryhmä alle 55 vuotta vuotta ja yli 60 Kaikki kyselyn tulokset esitetään ikäryhmittäin, alle 55-vuotiaiden ryhmään ja 55- vuotiaiden ja tätä vanhempien ryhmään jaoteltuina. Raportissa esitetään myös vertailutietoja Ruotsista ja Norjasta. 6

7 3. Opettajien työssä jaksaminen ja jatkaminen Suomessa 3.1 Työtehtävät Työn vaatimukset Työn vaatimukset ovat lisääntyneet kunta-alallakin. Työtä pyritään teettämään entistä taloudellisemmin ja tehokkaammin. Uudelleenorganisoitumista on kiihdytetty, henkilöstöä supistetaan ja pätkätyöt ovat yleistyneet. Työntekijöihin kohdistuvat vaatimukset sekä niiden mukanaan tuoma ponnistelun tarve ovat lisääntyneet. Tässä tilanteessa olisi tärkeää huolehtia myös työn hallinnan samanaikaisesta vahvistumisesta. Mitä enemmän työssä on vaatimuksia ja mitä vähemmän työn hallintaa, sitä korkeampi on riski työntekijän terveyden heikentymiselle. 7 TYÖN MÄÄRÄLLISET VAATIMUKSET Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Jakautuuko työmääräsi epätasaisesti niin että työt ruuhkautuvat? Onko työssäsi kiirettä? Onko sinulla liikaa työtä? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 7 Vahtera J, Kivimäki M, Ala-Mursula Leena, Pentti Jaana. Työn hallinta ja työaikojen hallinta. Teoksessa Vahtera J, Kivimäki M, Virtanen P (toim.) Työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa - tutkittua tietoa ja haasteita. Työterveyslaitos, Helsinki

8 Työn määrällisten vaatimusten esiintymisessä ei ollut suuria eroja ikäryhmien välillä. Töiden epätasainen jakautuminen ja ruuhkautuminen, kiire työssä sekä liika työ vaivasivat kuitenkin hieman enemmän alle 55-vuotiaita kuin tätä vanhempia. Kiirettä työssään koki noin 70 % molemmissa ikäryhmissä. PÄÄTÖKSENTEON VAATIMUKSET Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Joudutko tekemään työssäsi nopeita ratkaisuja? Vaatiiko työsi kiinteää keskittymistä? Joudutko työssäsi tekemään monimutkaisia päätöksiä? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Lähes kaikkien vastaajien työ vaati usein tai aina kiinteää keskittymistä, niin alle 55- vuotiaiden (96 %) kuin tätä vanhempienkin (94 %) ryhmässä. Alle 55-vuotiaat ilmoittivat vanhempaa ikäryhmää useammin joutuvansa tekemään työssään nopeita ratkaisuja (76 %) ja monimutkaisia päätöksiä (42 %). 8

9 OPPIMISVAATIMUKSET Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Ovatko työtehtäväsi liian vaikeita? Joudutko suorittamaan työtehtäviä, joihin tarvitsisit enemmän koulutusta? Edellyttääkö työsi uusien tietojen ja taitojen hankkimista? Voitko käyttää tietojasi ja taitojasi työssäsi? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Hyvin harva, vain muutama prosentti vastaajista, arvioi työtehtäviensä olevan liian vaikeita. Nuorempien ikäryhmään kuuluvat katsoivat hieman vanhempia useammin tarvitsevansa enemmän koulutusta tehtäviinsä (16 % vs. 14 %). He myös arvioivat työn edellyttävän uusien tietojen ja taitojen hankkimista (57 % vs. 54 %) enemmän kuin vanhemmat. Kokonaisuutena vastaajat pystyivät käyttämään työssään hyvin tietojaan ja taitojaan: nuoremmista 93 % ja vanhemmista 95 % oli tätä mieltä. 9

10 Rooliodotukset Työntekijään kohdistuvien vaatimusten epäselvyys ja ristiriitaisuus ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin työssä. Selkeä työrooli edistää työssä jaksamista. TYÖROOLIN SELKEYS Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Onko työllesi määritelty selkeät tavoitteet? Tiedätkö, mistä olet vastuussa? Tiedätkö tarkalleen mitä sinulta odotetaan työssäsi? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Työrooliin kuuluvien vastuiden voidaan katsoa olevan selviä lähes kaikille vastaajille. Työn tavoitteiden määrittelyn suhteen ikäryhmät erosivat toisistaan siten, että yli 54- vuotiaista 89 % piti työn tavoitteita usein selkeästi määriteltyinä kun taas nuoremmista 83 % oli tätä mieltä. 10

11 ROOLIRISTIRIIDAT TYÖSSÄ Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Joudutko suorittamaan tehtäviä, jotka mielestäsi pitäisi tehdä eri lailla? Joudutko suorittamaan tehtäviä, jotka eivät kuulu opettajan työhön / toimenkuvaan? Saatko toimeksiantoja / tehtäviä saamatta riittäviä resursseja niiden suorittamiseksi? Saatko keskenään ristiriitaisia määräyksiä kahdelta tai useammalta henkilöltä? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Noin kolmannes vastaajista joutui työssään suorittamaan tehtäviä, jotka eivät kuuluisi opettajan työhön tai toimenkuvaan. Huomattavasti harvemmat, % vastaajista, katsoivat joutuvansa suorittamaan tehtäviä, jotka pitäisi omasta mielestä tehdä eri tavalla. Niin ikään melko harva, alle kymmenys vastaajista, sai keskenään ristiriitaisia määräyksiä eri tahoilta. 11

12 Vaikutusmahdollisuudet Työn hallinta on tutkitusti yhteydessä työntekijöiden terveyteen. Työn hallinnan ulottuvuuksiin kuuluvat keskeisesti vaikutusmahdollisuudet työhön. Vaikutusmahdollisuudet työhön koskevat työntekijän itsenäisyyttä ja sanavaltaa omaa työtään koskevissa päätöksissä. Sanavalta voi liittyä esimerkiksi päätöksiin koskien työjärjestystä, työtahtia, työmenetelmiä, laitehankintoja tai töiden jakoa ihmisten välillä. 8 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET TYÖTAHTIIN Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Voitko vaikuttaa työmäärääsi? Voitko vaikuttaa opetusvelvollisuutesi / oppituntiesi määrään? Voitko vaikuttaa muun kuin opetustyösi määrään? Voitko vaikuttaa lukujärjestykseesi / työsi jakautumiseen eri päiville? Voitko pitää riittävästi taukoja työpäivän aikana? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Alle 55-vuotiaat arvioivat vaikutusmahdollisuutensa paremmiksi kuin tätä vanhemmat. Suurimmat erot ikäryhmien välillä ilmenivät vaikutusmahdollisuuksissa työpäivän aikana pidettyjen taukojen suhteen sekä vaikutusmahdollisuuksissa tärkeissä koulu- ja oppilastason päätöksissä. 8 Vahtera J, Kivimäki M, Ala-Mursula Leena, Pentti Jaana. Työn hallinta ja työaikojen hallinta. Teoksessa Vahtera J, Kivimäki M, Virtanen P (toim.) Työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa - tutkittua tietoa ja haasteita. Työterveyslaitos, Helsinki

13 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET PÄÄTÖKSENTEKOON Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Jos työtehtäväsi voidaan suorittaa usealla eri tavalla, voitko valita millä tavalla työsi suoritat? Voitko vaikuttaa siihen, kenen kanssa teet yhteistyötä? Voitko vaikuttaa koulu-/ oppilaitostasolla päätöksiin, jotka ovat tärkeitä työsi kannalta? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Kokonaisuudessaan vastaajat eivät arvioineet vaikutusmahdollisuuksiaan kovinkaan hyviksi. Keskimäärin noin joka kolmas katsoi voivansa vaikuttaa työtahtiin liittyviin seikkoihin melko usein, hyvin usein tai aina. Vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon arvioitiin jossain määrin paremmiksi. Kolme neljännestä vastaajista esimerkiksi pystyi vaikuttamaan usein tai aina siihen, millä tavalla työnsä suorittaa. 13

14 Ennustettavuus työssä Työn ennustettavuus tukee työntekijän kokemusta työn hallinnasta, joka on keskeinen psyykkinen voimavara työssä. Hyvä työn ennustettavuus tukee työntekijän mahdollisuuksia ylläpitää omaa osaamistaan ja suorituskykyä, jolloin hän pystyy vastaamaan paremmin työn muuttuviin vaatimuksiin. ENNUSTETTAVUUS SEURAAVAN 2 VUODEN AIKANA Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko tai erittäin paljon) % Tiedätkö, mitä sinulta edellytetään, jotta saisit kiinnostavana pitämäsi työn kahden vuoden kuluttua? Tiedätkö, mitä asioita sinun pitäisi oppia, ja mitä uusia taitoja hankkia säilyttääksesi kiinnostavana pitämäsi työn seuraavat kaksi vuotta? Uskotko, että sinulla on kahden vuoden kuluttua työ, mitä pidät yhtä kiinnostavana kuin nykyistä työtäsi? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Nuorempi ikäryhmä suhtautui hieman vanhempia myönteisemmin ennustettavuuteen työelämässä. Nuoremmista 67 % uskoi työskentelevänsä kahden vuoden kuluttua työssä, joka on yhtä kiinnostava kuin nykyinen työ. Vastaava luku vanhemmilla oli 58 %. 14

15 HAASTEIDEN ETSIMINEN % 100 Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko tai erittäin paljon) Pidätkö uusien työtehtävien tuomasta haasteellisuudesta? Pidätkö uusien työtovereiden kanssa työskentelyn tuomasta haasteellisuudesta? Pidätkö eri toimipisteissä / kouluissa työskentelyn tuomasta haasteellisuudesta? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Uusien työtehtävien ja työtoverien tuomaan työn haasteellisuuteen suhtauduttiin yleisesti melko myönteisesti, ja varsinkin alle 55-vuotiaat. Eri toimipisteissä työskentelyn tuomasta haasteellisuudesta pidettiin huomattavasti vähemmän: vanhempien vastaajien (55 vuotta tai yli) keskuudessa siitä pidettiin kuitenkin jossain määrin enemmän kuin nuorempien Sosiaalinen vuorovaikutus työssä Sosiaalinen tuki työssä Sosiaaliset suhteet ovat ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeitä. Runsaan sosiaalisen tuen on nähty edistävän hyvinvointia lieventämällä stressin ja kuormittavien elämäntapahtumien kielteisiä vaikutuksia. Kun pohditaan työelämän mahdollisuuksia edistää terveyttä, voidaan tarkastella esimerkiksi sosiaalista tukea työpaikalla. Esimiehen myönteinen suhtautuminen ja arvostus tukevat henkilöstön työkykyä. Myös työtoverit voivat toimia tärkeinä sosiaalisen tuen lähteinä. Sosiaaliseen tukeen kuuluvat tietotuki (neuvot, ehdotukset, tilannearviot), aineellinen tuki (käytännön apu), arvostustuki (myönteisen arvion lausuminen) sekä henkinen 15

16 tuki (auttamishalukkuus, luottamuksellisuus, empaattisuus, kuunteleminen ja rohkaiseminen) TYÖTOVERIEN TUKI % 100 Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) Saatko tarvittaessa tukea ja apua työssäsi työtovereilta? Kuuntelevatko työtoverisi tarvittaessa, jos kerrot työhön liittyvistä ongelmistasi? Arvostavatko työtoverisi saavutuksiasi työssäsi? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Vastaajat arvioivat toimivimmaksi työpaikan sosiaalisen tuen muodoksi työtoverien tarjoaman kuuntelutuen. Yli 54-vuotiaista reilut neljä viidennestä ja nuoremmista jopa lähes 90 % arvioi työtoverien kuuntelevan usein tai aina työhön liittyvissä ongelmissa. Useimmat (72 79 %) myös katsoivat saavansa työtovereilta tarvittaessa riittävästi apua ja tukea. Kokonaisuudessaan työtoverien tarjoama tuki arvioitiin toimivammaksi kuin esimiestuki. 9 Kivimäki M, Elovainio M, Vahtera J, Virtanen M. Johtamien ja työpaikan sosiaaliset suhteet. Teoksessa Vahtera J, Kivimäki M, Virtanen P (toim.) Työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa - tutkittua tietoa ja haasteita. Työterveyslaitos, Helsinki Riikonen E, Tuomi K, Vanhala S, Seitsamo J. Hyvinvoiva henkilöstö - menestyvä yritys. Työterveyslaitos, Helsinki

17 % ESIMIESTUKI Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) Saatko tarvittaessa tukea ja apua työssäsi lähimmältä esimieheltäsi? Kuunteleeko lähin esimiehesi tarvittaessa jos kerrot työhön liittyvistä ongelmista? Arvostaako lähin esimiehesi saavutuksiasi työssäsi? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Vain noin kolme viidennestä (56 62 %) kertoi saavansa usein tai aina tarvittavaa tukea lähimmältä esimieheltään. Niin ikään kolme viidennestä (61 62 %) katsoi esimiehen arvostavan saavutuksia työssä. Nuoremmat vastasivat sosiaalista tukea koskeviin kysymyksiin pääpiirteissään myönteisemmin kuin vanhemmat Johtaminen Se, miten työyhteisöä johdetaan, on yksi keskeinen työntekijöiden hyvinvointiin ja työyhteisön toimivuuteen vaikuttava tekijä. Esimerkiksi oikeudenmukaisen johtamisen on havaittu parantavan yhteistoiminnan edellytyksiä ja vähentävän kitkaa eri henkilöstöryhmien välillä sekä lisäävän sitoutumista työpaikkaan. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on lisäksi löydetty voimakas yhteys terveyden ja johtamisen oikeudenmukaisuuden välillä Kivimäki M, Elovainio M, Vahtera J, Virtanen M. Johtamien ja työpaikan sosiaaliset suhteet. Teoksessa Vahtera J, Kivimäki M, Virtanen P (toim.) Työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa - tutkittua tietoa ja haasteita. Työterveyslaitos, Helsinki

18 VALTUUTTAVA JOHTAMINEN Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Rohkaiseeko lähin esimiehesi sinua osallistumaan tärkeisiin päätöksiin? Rohkaiseeko lähin esimiehesi sinua sanomaan mielipiteesi, kun olette eri mieltä jostain asiasta? Auttaako lähin esimiehesi sinua kehittämään taitojasi? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Vastaajien arviot esimiestyöstä valtuuttamisen näkökulmasta eivät olleet kovinkaan myönteisiä. Ikäryhmien välillä ei ollut juuri eroja. Vain noin joka kolmas (32 34 %) katsoi, että lähin esimies rohkaisee usein tai aina eriävän mielipiteen sanomiseen tai kehittämään taitoja. 18

19 JOHTAMISEN OIKEUDENMUKAISUUS Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Jakaako lähin esimiehesi työt oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti? Kohteleeko lähin esimiehesi työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Johtamisen katsottiin kuitenkin olevan melko oikeudenmukaista; noin kaksi kolmannesta (63 66 %) arvioi lähimmän kohtelevan työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti sekä jakavan työt oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti Organisaatiokulttuuri ja työilmapiiri Yhteen hiileen puhaltava työyksikkö saavuttaa hyvän lopputuloksen suhteellisesti pienemmällä ponnistelulla kuin kitkainen ja epäyhtenäinen työyksikkö. Hyvä yhteistyö voi edistää työtyytyväisyyttä ja vähentää stressin tunnetta sekä mahdollisesti myös ehkäistä sairastelua. 12 Kehittyvien ja innovatiivisten työryhmien tapaa tehdä työtä yhdessä kuvaavat neljä keskeistä seikkaa: 1) Työlle ja kehittämiselle on asetettu selkeitä tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan. 2) Ilmapiiri on myönteinen ja avoin, ja se kannustaa kaikkia osallistumaan. 3) Työryhmä tai -yksikkö on tehtäväsuuntautunut. 19

20 4) Kehittämiseen panostetaan, kehittämistoimintaa tuetaan ja siihen on suunnattu aikaresursseja. 13 SOSIAALINEN ILMAPIIRI Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko tai erittäin paljon) % Kannustava ja tukeva Epäluuloinen ja epäilevä Leppoisa ja mukava alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Vastaajien mukaan ilmapiiri kouluissa on melko leppoisa ja mukava - lähes 70 % (67 69 %) vastaajista arvioi näin. Lähes yhtä monet (63 64 %) pitivät ilmapiiriä kannustavana ja tukevana. 12 Kivimäki M, Elovainio M, Vahtera J, Virtanen M. Johtamien ja työpaikan sosiaaliset suhteet. Teoksessa Vahtera J, Kivimäki M, Virtanen P (toim.) Työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa - tutkittua tietoa ja haasteita. Työterveyslaitos, Helsinki West MA. The social psychology of innovation in groups. Teoksessa West MA, Farr JL (toim.) Innovation and creativity at work: psychological and organizational strategies. Wiley, Chishester

21 INNOVATIIVINEN ILMAPIIRI Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Tekevätkö työntekijät koulullasi/ oppilaitoksessasi aloitteita? Kannustetaanko koulullasi/ oppilaitoksessasi työntekijöitä miettimään miten työt voisi tehdä paremmin? Onko tiedonkulku riittävää koulullasi/ oppilaitoksessasi? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Ilmapiirin innovatiivisuuteen liittyviä tekijöitä, kuten aloitteiden tekemistä ja kannustusta työn kehittämiseen, ilmeni hieman harvemmin. Tiedonkulun suhteen nuoremmat, alle 55-vuotiaat, olivat kriittisempiä kuin vanhemmat: yli 54-vuotiaista 60 % piti tiedonkulkua riittävänä kun nuoremmilla vastaava luku oli 52 %. Henkilöstövoimavarojen tukeminen organisaatiossa liittyy muun muassa siihen, missä määrin esimies on kiinnostunut työntekijän hyvinvoinnista, tyytyväisyydestä ja työolojen parantamisesta ja miten hän toimii niiden edistämiseksi. Henkilöstövoimavarojen tukeminen on yhteydessä organisaatioiden menestymiseen esimerkiksi henkilöstön työkyvyn, terveyden, sitoutumisen ja motivaation kautta Riikonen E, Tuomi K, Vanhala S, Seitsamo J. Hyvinvoiva henkilöstö - menestyvä yritys. Työterveyslaitos, Helsinki

22 HENKILÖSTÖN HUOMIOONOTTO Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko tai erittäin paljon) % Palkitaanko kunnassasi / organisaatiossasi hyvästä työsuorituksesta (raha, kannustus)? Huolehditaanko kunnassasi / organisaatiossasi työntekijöistä hyvin? Kuinka kiinnostunut kunnassasi / organisaatiossasi johto on henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Kunnat ja organisaatiot saivat vastaajilta melko heikkoja arvioita henkilöstön huomioonottamisessa. Ainoastaan muutama prosentti (1-3 %) vastaajista katsoi, että organisaatiossa palkitaan hyvästä suorituksesta melko tai erittäin paljon. Organisaation ei myös katsottu huolehtivan hyvin työntekijöistä tai johdon olevan kovinkaan kiinnostunut henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista. 22

23 3.3. Yksilön voimavarat työssä Organisaatioon sitoutuminen Työhön sitoutuneisuus heijastelee työssä koettu hyvinvointia, ja se on myös nykyajan palveluorganisaatioissa ratkaisevan tärkeää muun muassa palvelujen laadun sekä toiminnan kehittämisen jatkuvuuden kannalta. SITOUTUMINEN ORGANISAATIOON % 100 Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (lähes tai täysin samaa mieltä) Kerron ystävilleni, kuinka hyvä paikka työskennellä tämä koulu /oppilaitos on Arvoni ovat hyvin samanlaisia koulun /oppilaitoksen arvojen kanssa Tämä koulu /oppilaitos todella innostaa minua parhaaseen mahdolliseen työsuoritukseen alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Lähes kolme viidennestä (57 61 %) vastaajista kertoi ystävilleen oman koulunsa olevan hyvä työpaikka % piti työpaikan arvoja samankaltaisina omien arvojensa kanssa. Työpaikan innostavuutta arvioitiin hieman kielteisemmin, ja etenkin nuorempi ikäryhmä suhtautui kriittisesti: vain hieman yli puolet (52 %) oli sitä mieltä, että heidän työpaikkansa innosti parhaaseen mahdolliseen työsuoritukseen. 23

24 Työmotivaatio Työmotivaatiolla on suuri merkitys siihen kuinka työntekijä viihtyy työssään. Työmotivaatioon kytkeytyvät samat tekijät kuin työkykyyn, hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen; sosiaalinen tuki työssä, vaikutusmahdollisuudet työhön, työn arvostus, työn itsenäisyys ja kehittävyys. 15 TYÖMOTIVAATIO % Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko tai erittäin tyytyväinen) Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (väh. 15 pvänä/kk Oletko motivoitunut tekemään työsi? Koetko työsi haastavana? Haluaisitko tehdä lyhyempää työviikkoa, jos se olisi taloudellisesti mahdollista? Kuinka monena työpäivänä kuukaudessa koet vahvaa innostuneisuutta työskennellä? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Vastaajat olivat hyvin motivoituneita työhönsä. Lähes kaikki (93 96 %) olivat jossain määrin motivoituneita tekemään työnsä ja kokivat työnsä haastavana. Vastaajista karkeasti noin puolet koki vahvaa innostuneisuutta päivittäin tai lähes päivittäin, vähintään 15 päivänä kuukaudessa. Yli 54-vuotiaat (52 %) olivat nuorempia (46 %) useammin innostuneita työstään. 15 Tuomi K, Seitsamo J, Ilmarinen J. Työkyvyn moninaisuus ja työkykyindeksi. Teoksessa Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys tutkimuksen tuloksia. ETK, KTL, TTL, KELA, Helsinki

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopettajien työssä jaksaminen ja jatkaminen QPS Nordic - Age Diverse Workforce

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopettajien työssä jaksaminen ja jatkaminen QPS Nordic - Age Diverse Workforce Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopettajien työssä jaksaminen ja jatkaminen QPS Nordic - Age Diverse Workforce Työterveyslaitos 08 Anna Vanhala Krista Pahkin Sisällysluettelo 1. Ikä - tärkeä teema työelämässä...

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina - Irma Väänänen-Tomppo Taustatietoa tutkimusaineistoista Kyselyn otos on poimittu satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä, jolloin

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus

Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus Työhyvinvointikysely 2015 Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus 20.6.2016 Työhyvinvointikyselyn 2016 toteutus Työhyvinvointikysely toteutettiin 1.-30.4.2016 sähköisenä kyselynä (Webropol). Henkilökohtainen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työhyvinvointi Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus Yhteistyössä Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Opetusalan työolobarometri

Opetusalan työolobarometri Opetusalan työolobarometri OAJ:n julkaisusarja 4:2016 Sisällys Johdanto 1 1 Kyselyn toteutus 2 2 Kyselyn kattavuus ja vastanneiden perustiedot 2 3 Työviikko venyy 4 4 Opettaja innostuu edelleen 8 5 Työt

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016 Tuntiopettajien työhyvinvointi 2016 Kysely syyskuussa 2016 10. Työmotivaationi on 11. Työssäni tapahtuu muutoksia 12. Koen viikoittaisen työmääräni kokonaisuudessaan (mukaan lukien muut työtehtävät) 13.

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2411 Kirkon alan työolobarometri Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008 TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008 Tietoisku 13/2009 Kuva: Samu Mäkelä Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Sinikka Niska-Virta Konsernipalvelut Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj. Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa 1 ISBN 978-951-714-301-1 Painokarelia Oy 2016 Kannen kuva: Reijo Nenonen / Vastavalo.fi

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrilla suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin.

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Työsuojelupaneeli VII PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen 16.11.2016 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 1 Työsuojelupaneeli VII Työsuojelupaneeli

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-280-9 Painokarelia Oy 2012

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot