Opettajien työssä jaksaminen ja jatkaminen
|
|
- Emilia Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opettajien työssä jaksaminen ja jatkaminen - QPS Nordic-ADW - Monitoring Age Diverse Workforce Työterveyslaitos 2007 Krista Pahkin Anna Vanhala Kari Lindström
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Ikä - tärkeä teema työelämässä QPSNordic-ADW - Monitoring Age Diverse Workforce Opetusala muutosten kohteena Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimusaineisto Opettajien työssä jaksaminen ja jatkaminen Suomessa Työtehtävät Työn vaatimukset Rooliodotukset Vaikutusmahdollisuudet Ennustettavuus työssä Sosiaalinen vuorovaikutus työssä Sosiaalinen tuki työssä Johtaminen Organisaatiokulttuuri ja työilmapiiri Yksilön voimavarat työssä Organisaatioon sitoutuminen Työmotivaatio Työ- ja elämäntyytyväisyys Henkinen väkivalta ja kiusaaminen Työn ja yksityiselämän vuorovaikutus Terveys ja työkyky Stressin ja työuupumuksen kokeminen Työn hallinnan tunne Työ ja ikä Työssä jatkaminen (yli 54-vuotiaat) Työssä jaksaminen ja jatkaminen Pohjoismaissa Työtehtävät Työn vaatimukset Rooliodotukset Vaikutusmahdollisuudet Ennustettavuus työssä Sosiaalinen vuorovaikutus työssä Sosiaalinen tuki työssä Johtaminen Organisaatiokulttuuri ja työilmapiiri Yksilön voimavarat työssä Organisaatioon sitoutuminen Työmotivaatio Työ- ja elämäntyytyväisyys Henkinen väkivalta ja kiusaaminen Työn ja yksityiselämän vuorovaikutus Työkyky ja stressin kokeminen Työn hallinnan tunne Työ ja ikä Työssä jatkaminen (yli 54-vuotiaat) Yhteenveto Suomalaisten opettajien työolot ja työssä jaksaminen Keskeiset erot opettajien työoloissa ja jaksamisessa Pohjoismaissa Ikäasenteet ja työssä jatkaminen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Kohti hyvinvoivaa ja kaikenikäisille sopivaa koulua Liite 1. Kysymyskohtainen kooste eri maiden keskiarvoista
3 1. Johdanto 1.1. Ikä - tärkeä teema työelämässä Länsimaissa tapahtuvien demografisten muutosten vaikutukset kasvanevat lähivuosikymmenten aikana. Todennäköisesti keskeisin muutoksista koskee väestön ikääntymistä. Tämä kehitys on jo nähtävissä selvästi Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Arvioiden mukaan esimerkiksi Suomessa lähes miljoona ihmistä - noin 40 % koko työvoimasta - poistuu työelämästä vuosina Samaan aikaan nuorten määrä vähenee. 1 Tilanne on samanlainen myös muissa Pohjoismaissa. Euroopassa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa merkittävästi, ja monien maiden hallitusten ja myös työmarkkinaosapuolten tavoitteena onkin saada ihmiset pysymään työelämässä kauemmin. Vuonna 2001 eri ikäryhmien välinen määrällinen suhde oli sellainen, että yhtä työssäkäymätöntä iäkästä henkilöä kohden oli neljä työikäistä henkilöä. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 sama suhde on yksi työssäkäymätön iäkäs henkilö kahta työikäistä henkilöä kohden 2. Pitkällä aikavälillä nuorten työntekijöiden suhteellinen osuus verrattuna vanhoihin työntekijöihin laskee välillä , ja pysyy matalana (noin 17 % työvoimasta) vuoteen 2025 saakka. Vastaavasti vuotiaiden työntekijöiden osuus on kasvanut vuoden 1995 jälkeen, ja tämän ikäryhmän osuuden kasvu on nopeinta vuoden 2005 jälkeen 3. Monien toimijoiden tavoitteena on saada ikääntyvät työntekijät pysymään varsinaiseen eläkeikäänsä asti työelämässä. Siksi ikääntyvän työvoiman erityiset tarpeet tulisi huomioida nykyistä paremmin työn järjestelyissä ja sisällöissä. Ikääntyvien tarpeet ja toiveet tulee kartoittaa, jotta työnantajilla ja henkilöstösuunnittelusta vastaavilla olisi oikeaa tietoa toimenpiteidensä pohjaksi. 1 Kauppinen T, Hanhela R, Heikkilä P, Lehtinen S, Lindström K, Toikkanen J, Tossavainen A. Työ ja terveys Suomessa Työterveyslaitos, Helsinki Lanzieri G. Long-term population projection at national level. Statistics in Focus: Population and social conditions, Eurostat 3/ Ilmarinen J. Ageing workers in the European Union - Status and promotion of work ability, employability and employment. Finnish Institute of Occupational Health, Ministry of Social Affairs and Health and Ministry of Labour, Helsinki
4 1.2. QPSNordic-ADW - Monitoring Age Diverse Workforce Pohjoismaiset työelämän tutkimuslaitokset ja -organisaatiot ovat yhdessä Pohjoismaisen ministeriöneuvoston tuella kehittäneet kyselylomakkeen QPSNordic-ADW - Monitoring Age Diverse Workforce. Kyselylomake pohjautuu aikaisempaan QPSNordic 4 kyselyyn, jonka avulla voidaan tarkastella työn psyykkisiä, sosiaalisia ja organisatorisia tekijöitä. Menetelmä kattaa keskeiset työn psyykkiset ja sosiaaliset tekijät ja se soveltuu sekä työpaikkainterventioihin että alan tutkimustarkoituksiin. Menetelmää on nyt muokattu ja täydennetty niin, että sen avulla voidaan tarkastella erityisesti ikääntyvien työntekijöiden tarpeita ja edellytyksiä työssä jaksamiselle ja jatkamiselle. Menetelmä kattaa myös nopeasti muuttuvan työelämän ajankohtaisia aihepiirejä kuten ennustettavuus ja yksilön valmiudet haasteiden kohtaamiseen. Se ottaa huomioon organisaatioiden jatkuvan kehityksen ja muutoksen mukaan lukien innovatiivisen ilmapiirin, joka on oppivan organisaation tärkeä osa. Ikäryhmien ja sukupuolten välinen tasa-arvo sekä työn ja yksityiselämän vuorovaikutus sisältyvät myös kysymyksiin, koska ne ovat tärkeitä asioita työelämässä Opetusala muutosten kohteena Suomessa muun muassa kunta- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat myös oppilaitosten ja opettajien työhön. Jatkuvasti muuttuva yhteiskunta luo kouluihin odotuksia tehokkaasta opetuksesta: koulun pitää vastata sekä yhteiskunnallisiin että yksilöllisiin tarpeisiin. Yhtenä muutoksena on myös työvoiman ikääntyminen: lähitulevaisuudessa työvoima tulee pohjautumaan enimmäkseen yli 45-vuotiaiden työpanokseen. On oletettavissa, että muutokset lisäävät työntekijöiden kuormitusta myös opetusalalla. Työn vaatimukset eivät myöskään näytä helpottuvan. Opettajien työn rasittavuus ilmenee useimmiten psyykkisenä kuormittumisena. Opettajien työn kuormittaneisuutta on todettu aiheuttavan muun muassa jaksoittainen kiire ja melu 5. 4 Lindström K, Elo A-L, Skogstad A, Dallner M, Gamberale F, Hottinen V, Knardahl S, Ørhede E. User's Guide for the QPSNordic. General Nordic Questionnaire for Psychological and Social Factors at Work. TemaNord 2000:603. Nordic Council of Ministers, Copenhagen Santavirta N. Turhautuminen jäytää opettajia. Opettaja 5/2000,
5 Myös se, millaisia opetusryhmät, opiskelijat, työtoverit ja esimies ovat, vaikuttaa työuupumuksen kehittymiseen 6. Työtyytymättömyyden sekä koetuttujen stressi- ja uupumusoireiden on todettu lisääntyvän jossain määrin iän mukana. Opettajien hyvinvoinnin ylläpitäminen on tärkeää opetus- ja kasvatustyön tulosten kannalta. Se kertautuu myös oppilaiden hyvinvointina. 2. Tutkimuksen tavoite ja toteutus 2.1 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa sellaista tietoa opetusalan työyhteisöistä ja opettajien hyvinvoinnista, jota voidaan käyttää hyväksi opettajien hyvinvoinnin edistämisessä sekä muussa työyhteisöjen kehittämisessä. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää: mikä on opettajien hyvinvoinnin taso, ja mitkä ovat ne voimavarat, joiden avulla opettajat jaksavat työssä, ja mitkä ovat ne tekijät, jotka tukevat ikääntyvien opettajien työssä jatkamista eläkeikään asti, ja eroavatko nämä tekijät pohjoismaittain? 2.2. Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä huhti-toukokuun vaihteessa vuonna Kysely lähetettiin yhteensä 700 opettajalle. Otos poimittiin satunnaisesti Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ:n) jäsenrekisteristä niin, että alle 55-vuotiaita oli 300 ja vähintään 55-vuotiaita oli 400. OAJ hoiti kyselylomakkeen painatuksen ja jakelun, lomakkeet palautuivat suoraan Työterveyslaitokselle suljetuissa kirjekuorissa nimettöminä. Vastausaika päättyi Tutkimuksessa ei käytetty uusintakyselyä, mutta OAJ lähetti muistutuksen 6 Mäkinen K. Opetustyön kuormittavuus ja sen seuraamuksia ammatillisessa koulutuksessa. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos
6 kyselyyn vastaamisesta koko tutkimusryhmälle. Samaan aikaa toteutettiin vastaavat kyselyt Ruotsissa (n=201) ja Norjassa (n=409). Tutkimukseen vastasi 391 henkilöä (vastausprosentti 56). Vastaajista noin kolme neljännestä (76 %) oli naisia. Reilu viidennes (22 %) vastaajista oli alle 45-vuotiaita, hieman vajaa viidennes (18 %) vuotiaita ja kolme viidennestä (60 %) 55- vuotiaita tai tätä vanhempia. Toiminimikkeistä yleisimmät olivat aineenopettaja (42 %) ja luokanopettaja (32 %). Vastaajista 42 % toimi oppilaan koulussa ja 37 % oppilaan koulussa. Pienissä alle 50 oppilaan kouluissa toimi ainoastaan 4 % vastaajista. Suuri osa vastaajista oli vakinaisessa palvelusuhteessa (86 %) ja työskenteli kokoaikaisesti (91 %). Taulukko 1: Vastaajien taustatiedot Vastaajat N=391 % Sukupuoli mies 24 nainen 76 Toimi luokanopettaja 32 aineenopettaja 42 erityisopettaja 13 virkarehtori 2 koulun johtaja 8 muu 3 Oppilasmäärä alle tai yli 17 Palvelusuhde vakinainen 86 määräaikainen 14 Virka kokoaikainen 91 osa-aikainen 1 päätoiminen tuntiopettaja 8 sivutoiminen tuntiopettaja 1 Ikäryhmä alle 55 vuotta vuotta ja yli 60 Kaikki kyselyn tulokset esitetään ikäryhmittäin, alle 55-vuotiaiden ryhmään ja 55- vuotiaiden ja tätä vanhempien ryhmään jaoteltuina. Raportissa esitetään myös vertailutietoja Ruotsista ja Norjasta. 6
7 3. Opettajien työssä jaksaminen ja jatkaminen Suomessa 3.1 Työtehtävät Työn vaatimukset Työn vaatimukset ovat lisääntyneet kunta-alallakin. Työtä pyritään teettämään entistä taloudellisemmin ja tehokkaammin. Uudelleenorganisoitumista on kiihdytetty, henkilöstöä supistetaan ja pätkätyöt ovat yleistyneet. Työntekijöihin kohdistuvat vaatimukset sekä niiden mukanaan tuoma ponnistelun tarve ovat lisääntyneet. Tässä tilanteessa olisi tärkeää huolehtia myös työn hallinnan samanaikaisesta vahvistumisesta. Mitä enemmän työssä on vaatimuksia ja mitä vähemmän työn hallintaa, sitä korkeampi on riski työntekijän terveyden heikentymiselle. 7 TYÖN MÄÄRÄLLISET VAATIMUKSET Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Jakautuuko työmääräsi epätasaisesti niin että työt ruuhkautuvat? Onko työssäsi kiirettä? Onko sinulla liikaa työtä? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 7 Vahtera J, Kivimäki M, Ala-Mursula Leena, Pentti Jaana. Työn hallinta ja työaikojen hallinta. Teoksessa Vahtera J, Kivimäki M, Virtanen P (toim.) Työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa - tutkittua tietoa ja haasteita. Työterveyslaitos, Helsinki
8 Työn määrällisten vaatimusten esiintymisessä ei ollut suuria eroja ikäryhmien välillä. Töiden epätasainen jakautuminen ja ruuhkautuminen, kiire työssä sekä liika työ vaivasivat kuitenkin hieman enemmän alle 55-vuotiaita kuin tätä vanhempia. Kiirettä työssään koki noin 70 % molemmissa ikäryhmissä. PÄÄTÖKSENTEON VAATIMUKSET Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Joudutko tekemään työssäsi nopeita ratkaisuja? Vaatiiko työsi kiinteää keskittymistä? Joudutko työssäsi tekemään monimutkaisia päätöksiä? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Lähes kaikkien vastaajien työ vaati usein tai aina kiinteää keskittymistä, niin alle 55- vuotiaiden (96 %) kuin tätä vanhempienkin (94 %) ryhmässä. Alle 55-vuotiaat ilmoittivat vanhempaa ikäryhmää useammin joutuvansa tekemään työssään nopeita ratkaisuja (76 %) ja monimutkaisia päätöksiä (42 %). 8
9 OPPIMISVAATIMUKSET Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Ovatko työtehtäväsi liian vaikeita? Joudutko suorittamaan työtehtäviä, joihin tarvitsisit enemmän koulutusta? Edellyttääkö työsi uusien tietojen ja taitojen hankkimista? Voitko käyttää tietojasi ja taitojasi työssäsi? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Hyvin harva, vain muutama prosentti vastaajista, arvioi työtehtäviensä olevan liian vaikeita. Nuorempien ikäryhmään kuuluvat katsoivat hieman vanhempia useammin tarvitsevansa enemmän koulutusta tehtäviinsä (16 % vs. 14 %). He myös arvioivat työn edellyttävän uusien tietojen ja taitojen hankkimista (57 % vs. 54 %) enemmän kuin vanhemmat. Kokonaisuutena vastaajat pystyivät käyttämään työssään hyvin tietojaan ja taitojaan: nuoremmista 93 % ja vanhemmista 95 % oli tätä mieltä. 9
10 Rooliodotukset Työntekijään kohdistuvien vaatimusten epäselvyys ja ristiriitaisuus ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin työssä. Selkeä työrooli edistää työssä jaksamista. TYÖROOLIN SELKEYS Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Onko työllesi määritelty selkeät tavoitteet? Tiedätkö, mistä olet vastuussa? Tiedätkö tarkalleen mitä sinulta odotetaan työssäsi? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Työrooliin kuuluvien vastuiden voidaan katsoa olevan selviä lähes kaikille vastaajille. Työn tavoitteiden määrittelyn suhteen ikäryhmät erosivat toisistaan siten, että yli 54- vuotiaista 89 % piti työn tavoitteita usein selkeästi määriteltyinä kun taas nuoremmista 83 % oli tätä mieltä. 10
11 ROOLIRISTIRIIDAT TYÖSSÄ Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Joudutko suorittamaan tehtäviä, jotka mielestäsi pitäisi tehdä eri lailla? Joudutko suorittamaan tehtäviä, jotka eivät kuulu opettajan työhön / toimenkuvaan? Saatko toimeksiantoja / tehtäviä saamatta riittäviä resursseja niiden suorittamiseksi? Saatko keskenään ristiriitaisia määräyksiä kahdelta tai useammalta henkilöltä? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Noin kolmannes vastaajista joutui työssään suorittamaan tehtäviä, jotka eivät kuuluisi opettajan työhön tai toimenkuvaan. Huomattavasti harvemmat, % vastaajista, katsoivat joutuvansa suorittamaan tehtäviä, jotka pitäisi omasta mielestä tehdä eri tavalla. Niin ikään melko harva, alle kymmenys vastaajista, sai keskenään ristiriitaisia määräyksiä eri tahoilta. 11
12 Vaikutusmahdollisuudet Työn hallinta on tutkitusti yhteydessä työntekijöiden terveyteen. Työn hallinnan ulottuvuuksiin kuuluvat keskeisesti vaikutusmahdollisuudet työhön. Vaikutusmahdollisuudet työhön koskevat työntekijän itsenäisyyttä ja sanavaltaa omaa työtään koskevissa päätöksissä. Sanavalta voi liittyä esimerkiksi päätöksiin koskien työjärjestystä, työtahtia, työmenetelmiä, laitehankintoja tai töiden jakoa ihmisten välillä. 8 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET TYÖTAHTIIN Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Voitko vaikuttaa työmäärääsi? Voitko vaikuttaa opetusvelvollisuutesi / oppituntiesi määrään? Voitko vaikuttaa muun kuin opetustyösi määrään? Voitko vaikuttaa lukujärjestykseesi / työsi jakautumiseen eri päiville? Voitko pitää riittävästi taukoja työpäivän aikana? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Alle 55-vuotiaat arvioivat vaikutusmahdollisuutensa paremmiksi kuin tätä vanhemmat. Suurimmat erot ikäryhmien välillä ilmenivät vaikutusmahdollisuuksissa työpäivän aikana pidettyjen taukojen suhteen sekä vaikutusmahdollisuuksissa tärkeissä koulu- ja oppilastason päätöksissä. 8 Vahtera J, Kivimäki M, Ala-Mursula Leena, Pentti Jaana. Työn hallinta ja työaikojen hallinta. Teoksessa Vahtera J, Kivimäki M, Virtanen P (toim.) Työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa - tutkittua tietoa ja haasteita. Työterveyslaitos, Helsinki
13 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET PÄÄTÖKSENTEKOON Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Jos työtehtäväsi voidaan suorittaa usealla eri tavalla, voitko valita millä tavalla työsi suoritat? Voitko vaikuttaa siihen, kenen kanssa teet yhteistyötä? Voitko vaikuttaa koulu-/ oppilaitostasolla päätöksiin, jotka ovat tärkeitä työsi kannalta? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Kokonaisuudessaan vastaajat eivät arvioineet vaikutusmahdollisuuksiaan kovinkaan hyviksi. Keskimäärin noin joka kolmas katsoi voivansa vaikuttaa työtahtiin liittyviin seikkoihin melko usein, hyvin usein tai aina. Vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon arvioitiin jossain määrin paremmiksi. Kolme neljännestä vastaajista esimerkiksi pystyi vaikuttamaan usein tai aina siihen, millä tavalla työnsä suorittaa. 13
14 Ennustettavuus työssä Työn ennustettavuus tukee työntekijän kokemusta työn hallinnasta, joka on keskeinen psyykkinen voimavara työssä. Hyvä työn ennustettavuus tukee työntekijän mahdollisuuksia ylläpitää omaa osaamistaan ja suorituskykyä, jolloin hän pystyy vastaamaan paremmin työn muuttuviin vaatimuksiin. ENNUSTETTAVUUS SEURAAVAN 2 VUODEN AIKANA Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko tai erittäin paljon) % Tiedätkö, mitä sinulta edellytetään, jotta saisit kiinnostavana pitämäsi työn kahden vuoden kuluttua? Tiedätkö, mitä asioita sinun pitäisi oppia, ja mitä uusia taitoja hankkia säilyttääksesi kiinnostavana pitämäsi työn seuraavat kaksi vuotta? Uskotko, että sinulla on kahden vuoden kuluttua työ, mitä pidät yhtä kiinnostavana kuin nykyistä työtäsi? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Nuorempi ikäryhmä suhtautui hieman vanhempia myönteisemmin ennustettavuuteen työelämässä. Nuoremmista 67 % uskoi työskentelevänsä kahden vuoden kuluttua työssä, joka on yhtä kiinnostava kuin nykyinen työ. Vastaava luku vanhemmilla oli 58 %. 14
15 HAASTEIDEN ETSIMINEN % 100 Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko tai erittäin paljon) Pidätkö uusien työtehtävien tuomasta haasteellisuudesta? Pidätkö uusien työtovereiden kanssa työskentelyn tuomasta haasteellisuudesta? Pidätkö eri toimipisteissä / kouluissa työskentelyn tuomasta haasteellisuudesta? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Uusien työtehtävien ja työtoverien tuomaan työn haasteellisuuteen suhtauduttiin yleisesti melko myönteisesti, ja varsinkin alle 55-vuotiaat. Eri toimipisteissä työskentelyn tuomasta haasteellisuudesta pidettiin huomattavasti vähemmän: vanhempien vastaajien (55 vuotta tai yli) keskuudessa siitä pidettiin kuitenkin jossain määrin enemmän kuin nuorempien Sosiaalinen vuorovaikutus työssä Sosiaalinen tuki työssä Sosiaaliset suhteet ovat ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeitä. Runsaan sosiaalisen tuen on nähty edistävän hyvinvointia lieventämällä stressin ja kuormittavien elämäntapahtumien kielteisiä vaikutuksia. Kun pohditaan työelämän mahdollisuuksia edistää terveyttä, voidaan tarkastella esimerkiksi sosiaalista tukea työpaikalla. Esimiehen myönteinen suhtautuminen ja arvostus tukevat henkilöstön työkykyä. Myös työtoverit voivat toimia tärkeinä sosiaalisen tuen lähteinä. Sosiaaliseen tukeen kuuluvat tietotuki (neuvot, ehdotukset, tilannearviot), aineellinen tuki (käytännön apu), arvostustuki (myönteisen arvion lausuminen) sekä henkinen 15
16 tuki (auttamishalukkuus, luottamuksellisuus, empaattisuus, kuunteleminen ja rohkaiseminen) TYÖTOVERIEN TUKI % 100 Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) Saatko tarvittaessa tukea ja apua työssäsi työtovereilta? Kuuntelevatko työtoverisi tarvittaessa, jos kerrot työhön liittyvistä ongelmistasi? Arvostavatko työtoverisi saavutuksiasi työssäsi? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Vastaajat arvioivat toimivimmaksi työpaikan sosiaalisen tuen muodoksi työtoverien tarjoaman kuuntelutuen. Yli 54-vuotiaista reilut neljä viidennestä ja nuoremmista jopa lähes 90 % arvioi työtoverien kuuntelevan usein tai aina työhön liittyvissä ongelmissa. Useimmat (72 79 %) myös katsoivat saavansa työtovereilta tarvittaessa riittävästi apua ja tukea. Kokonaisuudessaan työtoverien tarjoama tuki arvioitiin toimivammaksi kuin esimiestuki. 9 Kivimäki M, Elovainio M, Vahtera J, Virtanen M. Johtamien ja työpaikan sosiaaliset suhteet. Teoksessa Vahtera J, Kivimäki M, Virtanen P (toim.) Työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa - tutkittua tietoa ja haasteita. Työterveyslaitos, Helsinki Riikonen E, Tuomi K, Vanhala S, Seitsamo J. Hyvinvoiva henkilöstö - menestyvä yritys. Työterveyslaitos, Helsinki
17 % ESIMIESTUKI Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) Saatko tarvittaessa tukea ja apua työssäsi lähimmältä esimieheltäsi? Kuunteleeko lähin esimiehesi tarvittaessa jos kerrot työhön liittyvistä ongelmista? Arvostaako lähin esimiehesi saavutuksiasi työssäsi? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Vain noin kolme viidennestä (56 62 %) kertoi saavansa usein tai aina tarvittavaa tukea lähimmältä esimieheltään. Niin ikään kolme viidennestä (61 62 %) katsoi esimiehen arvostavan saavutuksia työssä. Nuoremmat vastasivat sosiaalista tukea koskeviin kysymyksiin pääpiirteissään myönteisemmin kuin vanhemmat Johtaminen Se, miten työyhteisöä johdetaan, on yksi keskeinen työntekijöiden hyvinvointiin ja työyhteisön toimivuuteen vaikuttava tekijä. Esimerkiksi oikeudenmukaisen johtamisen on havaittu parantavan yhteistoiminnan edellytyksiä ja vähentävän kitkaa eri henkilöstöryhmien välillä sekä lisäävän sitoutumista työpaikkaan. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on lisäksi löydetty voimakas yhteys terveyden ja johtamisen oikeudenmukaisuuden välillä Kivimäki M, Elovainio M, Vahtera J, Virtanen M. Johtamien ja työpaikan sosiaaliset suhteet. Teoksessa Vahtera J, Kivimäki M, Virtanen P (toim.) Työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa - tutkittua tietoa ja haasteita. Työterveyslaitos, Helsinki
18 VALTUUTTAVA JOHTAMINEN Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Rohkaiseeko lähin esimiehesi sinua osallistumaan tärkeisiin päätöksiin? Rohkaiseeko lähin esimiehesi sinua sanomaan mielipiteesi, kun olette eri mieltä jostain asiasta? Auttaako lähin esimiehesi sinua kehittämään taitojasi? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Vastaajien arviot esimiestyöstä valtuuttamisen näkökulmasta eivät olleet kovinkaan myönteisiä. Ikäryhmien välillä ei ollut juuri eroja. Vain noin joka kolmas (32 34 %) katsoi, että lähin esimies rohkaisee usein tai aina eriävän mielipiteen sanomiseen tai kehittämään taitoja. 18
19 JOHTAMISEN OIKEUDENMUKAISUUS Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Jakaako lähin esimiehesi työt oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti? Kohteleeko lähin esimiehesi työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Johtamisen katsottiin kuitenkin olevan melko oikeudenmukaista; noin kaksi kolmannesta (63 66 %) arvioi lähimmän kohtelevan työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti sekä jakavan työt oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti Organisaatiokulttuuri ja työilmapiiri Yhteen hiileen puhaltava työyksikkö saavuttaa hyvän lopputuloksen suhteellisesti pienemmällä ponnistelulla kuin kitkainen ja epäyhtenäinen työyksikkö. Hyvä yhteistyö voi edistää työtyytyväisyyttä ja vähentää stressin tunnetta sekä mahdollisesti myös ehkäistä sairastelua. 12 Kehittyvien ja innovatiivisten työryhmien tapaa tehdä työtä yhdessä kuvaavat neljä keskeistä seikkaa: 1) Työlle ja kehittämiselle on asetettu selkeitä tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan. 2) Ilmapiiri on myönteinen ja avoin, ja se kannustaa kaikkia osallistumaan. 3) Työryhmä tai -yksikkö on tehtäväsuuntautunut. 19
20 4) Kehittämiseen panostetaan, kehittämistoimintaa tuetaan ja siihen on suunnattu aikaresursseja. 13 SOSIAALINEN ILMAPIIRI Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko tai erittäin paljon) % Kannustava ja tukeva Epäluuloinen ja epäilevä Leppoisa ja mukava alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Vastaajien mukaan ilmapiiri kouluissa on melko leppoisa ja mukava - lähes 70 % (67 69 %) vastaajista arvioi näin. Lähes yhtä monet (63 64 %) pitivät ilmapiiriä kannustavana ja tukevana. 12 Kivimäki M, Elovainio M, Vahtera J, Virtanen M. Johtamien ja työpaikan sosiaaliset suhteet. Teoksessa Vahtera J, Kivimäki M, Virtanen P (toim.) Työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa - tutkittua tietoa ja haasteita. Työterveyslaitos, Helsinki West MA. The social psychology of innovation in groups. Teoksessa West MA, Farr JL (toim.) Innovation and creativity at work: psychological and organizational strategies. Wiley, Chishester
21 INNOVATIIVINEN ILMAPIIRI Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko usein, hyvin usein tai aina) % Tekevätkö työntekijät koulullasi/ oppilaitoksessasi aloitteita? Kannustetaanko koulullasi/ oppilaitoksessasi työntekijöitä miettimään miten työt voisi tehdä paremmin? Onko tiedonkulku riittävää koulullasi/ oppilaitoksessasi? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Ilmapiirin innovatiivisuuteen liittyviä tekijöitä, kuten aloitteiden tekemistä ja kannustusta työn kehittämiseen, ilmeni hieman harvemmin. Tiedonkulun suhteen nuoremmat, alle 55-vuotiaat, olivat kriittisempiä kuin vanhemmat: yli 54-vuotiaista 60 % piti tiedonkulkua riittävänä kun nuoremmilla vastaava luku oli 52 %. Henkilöstövoimavarojen tukeminen organisaatiossa liittyy muun muassa siihen, missä määrin esimies on kiinnostunut työntekijän hyvinvoinnista, tyytyväisyydestä ja työolojen parantamisesta ja miten hän toimii niiden edistämiseksi. Henkilöstövoimavarojen tukeminen on yhteydessä organisaatioiden menestymiseen esimerkiksi henkilöstön työkyvyn, terveyden, sitoutumisen ja motivaation kautta Riikonen E, Tuomi K, Vanhala S, Seitsamo J. Hyvinvoiva henkilöstö - menestyvä yritys. Työterveyslaitos, Helsinki
22 HENKILÖSTÖN HUOMIOONOTTO Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko tai erittäin paljon) % Palkitaanko kunnassasi / organisaatiossasi hyvästä työsuorituksesta (raha, kannustus)? Huolehditaanko kunnassasi / organisaatiossasi työntekijöistä hyvin? Kuinka kiinnostunut kunnassasi / organisaatiossasi johto on henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Kunnat ja organisaatiot saivat vastaajilta melko heikkoja arvioita henkilöstön huomioonottamisessa. Ainoastaan muutama prosentti (1-3 %) vastaajista katsoi, että organisaatiossa palkitaan hyvästä suorituksesta melko tai erittäin paljon. Organisaation ei myös katsottu huolehtivan hyvin työntekijöistä tai johdon olevan kovinkaan kiinnostunut henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista. 22
23 3.3. Yksilön voimavarat työssä Organisaatioon sitoutuminen Työhön sitoutuneisuus heijastelee työssä koettu hyvinvointia, ja se on myös nykyajan palveluorganisaatioissa ratkaisevan tärkeää muun muassa palvelujen laadun sekä toiminnan kehittämisen jatkuvuuden kannalta. SITOUTUMINEN ORGANISAATIOON % 100 Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (lähes tai täysin samaa mieltä) Kerron ystävilleni, kuinka hyvä paikka työskennellä tämä koulu /oppilaitos on Arvoni ovat hyvin samanlaisia koulun /oppilaitoksen arvojen kanssa Tämä koulu /oppilaitos todella innostaa minua parhaaseen mahdolliseen työsuoritukseen alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Lähes kolme viidennestä (57 61 %) vastaajista kertoi ystävilleen oman koulunsa olevan hyvä työpaikka % piti työpaikan arvoja samankaltaisina omien arvojensa kanssa. Työpaikan innostavuutta arvioitiin hieman kielteisemmin, ja etenkin nuorempi ikäryhmä suhtautui kriittisesti: vain hieman yli puolet (52 %) oli sitä mieltä, että heidän työpaikkansa innosti parhaaseen mahdolliseen työsuoritukseen. 23
24 Työmotivaatio Työmotivaatiolla on suuri merkitys siihen kuinka työntekijä viihtyy työssään. Työmotivaatioon kytkeytyvät samat tekijät kuin työkykyyn, hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen; sosiaalinen tuki työssä, vaikutusmahdollisuudet työhön, työn arvostus, työn itsenäisyys ja kehittävyys. 15 TYÖMOTIVAATIO % Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (melko tai erittäin tyytyväinen) Niiden vastaajien %-osuus, jotka vastanneet 4-5 (väh. 15 pvänä/kk Oletko motivoitunut tekemään työsi? Koetko työsi haastavana? Haluaisitko tehdä lyhyempää työviikkoa, jos se olisi taloudellisesti mahdollista? Kuinka monena työpäivänä kuukaudessa koet vahvaa innostuneisuutta työskennellä? alle 55 vuotta, n= vuotta tai yli, n=234 Vastaajat olivat hyvin motivoituneita työhönsä. Lähes kaikki (93 96 %) olivat jossain määrin motivoituneita tekemään työnsä ja kokivat työnsä haastavana. Vastaajista karkeasti noin puolet koki vahvaa innostuneisuutta päivittäin tai lähes päivittäin, vähintään 15 päivänä kuukaudessa. Yli 54-vuotiaat (52 %) olivat nuorempia (46 %) useammin innostuneita työstään. 15 Tuomi K, Seitsamo J, Ilmarinen J. Työkyvyn moninaisuus ja työkykyindeksi. Teoksessa Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys tutkimuksen tuloksia. ETK, KTL, TTL, KELA, Helsinki
Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopettajien työssä jaksaminen ja jatkaminen QPS Nordic - Age Diverse Workforce
Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopettajien työssä jaksaminen ja jatkaminen QPS Nordic - Age Diverse Workforce Työterveyslaitos 08 Anna Vanhala Krista Pahkin Sisällysluettelo 1. Ikä - tärkeä teema työelämässä...
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotTyön voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla
Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin
LisätiedotYksilötutka-työhyvinvointikysely
Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotHR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy
HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu
LisätiedotKaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006
Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat
LisätiedotTyöhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden
LisätiedotKirkon työolobarometri 2011
Kirkon työolobarometri 0 Kirkon työolobarometri 0 Kirkon henkilöstön työoloja tutkittu joka toinen vuosi vuodesta 00 Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla marraskuussa 0 Lähtöotos 600, netto-otos 9 Vastanneita
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotPk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri
Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotKokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010
n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely
LisätiedotTyöolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004
Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia
LisätiedotOpetusalan työolobarometri
Opettajankoulutusfoorumi 11.9.2018 Opetusalan työolobarometri Riina Länsikallio Opetusalan ammattijärjestö OAJ Twitter @RiinaLansi riina.lansikallio@oaj.fi 13.9.2018 1 Koulujen tilanne nyt Koulun arki
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotMITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015
MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008
LisätiedotOsuva-kysely Timo Sinervo
Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018
Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 #Kevatutkii #työkyky #työhyvinvointi Laura Pekkarinen työelämäasiantuntija Finlandia-talo 14.12.2018 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus 2014 2018 Työolot ja
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotYKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA
YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö
LisätiedotKyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
LisätiedotENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN
ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen
LisätiedotPsykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä
Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä To be a Teacher Filmscreening ja keskustelutilaisuus 8.11.2017 Tarja Kantolahti, Jaana Vastamäki, työ- ja tasa-avo-osasto, STM 1 Sisaltö Psykososiaaliset
LisätiedotJaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu
LisätiedotJaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.
LisätiedotKaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö
Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Keskeiset tulokset Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia tuntee työn aiheuttamaa stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan neljännes
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotSAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI
SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot
Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)
LisätiedotTyön ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin
Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus
LisätiedotEsimiehestä kaikki irti?
Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2015
Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014,2015 ja 2016 toteutetuista kyselyistä
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta,, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden
LisätiedotRastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta
Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies
LisätiedotAlueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke
Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto
LisätiedotKaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina
Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina - Irma Väänänen-Tomppo Taustatietoa tutkimusaineistoista Kyselyn otos on poimittu satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä, jolloin
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotTiedonkulku ja vuorovaikutus
Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotSAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla
SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotKuntajohtajien työhyvinvointi 2018
Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 Timo Kietäväinen 9.8.2018 / Kuntajohtajapäivät (Joensuu) Tausta Kuntajohtajien työhyvinvointikysely on toteutettu aikaisemmin Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotHenkilöstöbarometri KOKO POLIISIHALLINTO Aikasarjaraportti,
1 Henkilöstöbarometri 2015 KOKO POLIISIHALLINTO Aikasarjaraportti, 1999 2015 Sisällys Johdanto... 2 Vastaajat ja kato... 2 Työilmapiiri... 4 Ristiriidat... 6 Syrjintä, työpaikkakiusaaminen, henkinen väkivalta...
LisätiedotIkäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen
LisätiedotHausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto
Liite nro 17 5.3.2019 Khall 29 Hausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto KYSELYN TOTEUTUS JA RAPORTOINTI Hausjärven kunta toteuttaa kahden vuoden välein työhyvinvointikyselyn, jonka avulla
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotMitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta
Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Henkilöstöjohtaja Erja Saari Kyselyn toteutus Kyselyn toteutus Kokonaisarvosanaksi saimme 7,05 (7,16 vuonna 2017). Kyselyn vastausprosentti oli 67 % (52
LisätiedotTyöhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus
Työhyvinvointikysely 2015 Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus 20.6.2016 Työhyvinvointikyselyn 2016 toteutus Työhyvinvointikysely toteutettiin 1.-30.4.2016 sähköisenä kyselynä (Webropol). Henkilökohtainen
LisätiedotOSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY
OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä
LisätiedotLääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus
Lääkärin työhyvinvointi Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus Yhteistyössä Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
LisätiedotHyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen
Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000
LisätiedotVASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies
1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin
LisätiedotMitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista?
Mitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista? Mäkiniemi, J.-P., Ahola, S., Nuutinen, S., Laitinen, J., Heikkilä-Tammi, K. & Oksanen, T. Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, JKK, TAY & Työterveyslaitos jaana-piia.makiniemi@uta.fi
LisätiedotTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
Lisätiedottyötyytyväisyyskysely perusturvayhteensä
työtyytyväisyyskysely 2013 - perusturvayhteensä 1. ikä Vastaajien määrä: 66 55 tai enemmän: 14% alle 35: 14% 35-44: 29% 45-54: 44% 2. työsuhteen laatu Vastaajien määrä: 66 määräaikainen, työllistetty,
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys Eija Leinonen ja Marja-Leena Haataja 12.9.2017 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli selvitellä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja työhyvinvoinnin yhteyttä
Lisätiedottyötyytyväisyyskysely ympäristötoimiyhteensä
työtyytyväisyyskysely 2013 - ympäristötoimiyhteensä 1. ikä alle 35: 5% 35-44: 5% 45-54: 25% 55 tai enemmän: 65% 2. työsuhteen laatu määräaikainen, työllistetty, harjoittelija: 10% vakituinen: 90% 3. työpaikkasi
LisätiedotHenkilöstökyselyn yhteenveto
20.2.2017 Oulunkaaren kuntayhtymä Henkilöstökyselyn yhteenveto Henkilöstö, esimiehet ja johto Yhteenveto 1/2 Työhyvinvointi on pääsääntöisesti pysynyt hyvällä tasolla edellisten toimintavuosien tapaan.
LisätiedotTurvattomuus työelämässä, väkivalta
Turvattomuus työelämässä, väkivalta 2.9.2019 2. 9. 2 0 1 9 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa Kyselyyn vastasi yhteensä
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
Lisätiedottyötyytyväisyyskysely KHyhteensä
työtyytyväisyyskysely 2013 - KHyhteensä 1. ikä Vastaajien määrä: 28 alle 35: 11% 55 tai enemmän: 25% 35-44: 14% 45-54: 50% 2. työsuhteen laatu Vastaajien määrä: 28 määräaikainen, työllistetty, harjoittelija:
Lisätiedot50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotVoiko työssä voida hyvin?
Voiko työssä voida hyvin? Pirjo Manninen Ylilääkäri, teemajohtaja Vaikuttava työterveyshuolto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 0.-.2.20 Helsinki Agenda Työhyvinvoinnin määrittely Työpahoinvoinnin
LisätiedotTyöurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet
Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien
LisätiedotIkäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi
Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotKun työpaikalla kiusataan ja vainotaan
Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan
LisätiedotYksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset
YKSILÖTUTKAN YHTEENVETOA FIRMA OY 15.2.2019 Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com Yksilötutkan yhteenvetoraportti voidaan ladata yrityskohtaisen käyttäjälinkin kautta. Kuvassa 1 on yhteenveto
LisätiedotVerkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?
Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää
LisätiedotOpetusalan työolobarometri
Opetusalan työolobarometri OAJ:n julkaisusarja 4:2016 Sisällys Johdanto 1 1 Kyselyn toteutus 2 2 Kyselyn kattavuus ja vastanneiden perustiedot 2 3 Työviikko venyy 4 4 Opettaja innostuu edelleen 8 5 Työt
LisätiedotValtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)
Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2014 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos 2006-2014 2013-2014 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47 3,45
LisätiedotSeinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö
Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.
LisätiedotKeski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotHYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN
HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan
LisätiedotEri-ikäisten johtamisessa onnistuminen
Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa
Lisätiedot