YKSINHUOLTAJIEN JAKSAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKSINHUOLTAJIEN JAKSAMINEN"

Transkriptio

1 YKSINHUOLTAJIEN JAKSAMINEN Heidi Lahnamaa Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Lahnamaa, Heidi. Yksinhuoltajien jaksaminen, Pieksämäki, syksy 2005, 58 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia yksinhuoltajien omaa kokemustaan jaksamisestaan ja saamastaan tuesta sekä toiveista tulevaisuuden suhteen. Samalla kartoitettiin niitä asioita jotka ovat positiivisimpia ja negatiivisimpia yksinhuoltajuudessa. Näiden avulla pyrittiin siihen, että tulevaisuudessa yksinhuoltajat osataan kohdata paremmin asiakkaana ja yhteiskunnan jäsenenä. Tarkoituksena on myös osaltaan vähentää ennakkoluuloja joita ihmisillä on yksinhuoltajia kohtaan. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin yksinhuoltajilta kirjeiden muodossa. Tutkimukseen osallistui 23 yksinhuoltajaa Keski-Suomen alueelta. Saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että yksinhuoltajien jaksamisessa oleellinen osa on lapsilla, jotka tuovat iloa elämään ja saavat jatkamaan päivästä toiseen. Jaksamisessa oleellista on myös oman ajan saaminen sekä sosiaalisen verkoston tuki. Tärkeimpiä taloudellisen, sosiaalisen ja henkisen tuen antajia ovat omat läheiset etenkin omat vanhemmat. Muita tukijoita ovat sosiaalityö, terveydenhuolto ja toiset yksinhuoltajat. Positiivisinta yksinhuoltajuudessa on lapset sekä vapaus päättää asioista. Vastuu ja tuen puuttuminen puolestaan nousi negatiivisimmaksi puoleksi yksinhuoltajuudessa. Tutkimuksesta voi tehdä johtopäätöksen, että yksinhuoltajan elämässä lapsilla on todella tärkeä merkitys. Lapsien puolesta ollaan valmiita tekemään mitä tahansa. Jaksamisen kannalta merkittää on riittävän tuen saaminen. Etenkin läheiset ovat merkittäviä tukijoita. Viranomaisilta kaivataan lisää tukea sekä kykyä kohdata paremmin yksinhuoltajia. ASIASANAT: yksinhuoltajat; sosiaalinen tuki; henkinen tuki; jaksaminen; kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Lahnamaa, Heidi. Single Parents and How They Handle Their Life. Pieksämäki, Autumn 2005, Language: Finnish, 58 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education, Bachelor of Social Services. The aim of the study was research how single parents handle their life, what kind of support they are having and what they are hoping for in the future.we also research what is the best thing in being a single parent and what is the worst thing. With the help of these things it is aimed in the future to face the single parents better as customers and members of the society. The aim is also to decrease prejudices which people have towards single parents. The research is qualitative research. Material is from 23 single parents who live in Central Finland. Single parents wrote a letter where they told about their life. The gained data was analysed with the analysis of content. Main results imply that children are the thing that makes single parents cope in their life. The other thing that makes single parents cope is that they have time for themselves and that they have social support. Children are also the best thing in being a single parent. The other thing that is good in being a single parent is freedom. Freedom to decide everything all by themselves. Responsibility and the lack of support was one of the worst things in being a single parent. Single parents get much social support, mental support and economic support from their nearest, especially from their own parents. The others who support single parents are social services, health care and people who live in the same kind of situation. Conclusions are that children are everything for the single parent and for the children they are ready to do everything. It seems that if single parents have many near ones around, they handle their life much better than if they are alone. Single parents are hoping more support from the authorities and they are also hoping that the authorities would have better ability to meet a single parent. Keywords: Single Parent, Handling, Social Support, Mental Support, Economic Support, Qualitative Research. Deposited: Diaconia Polytechnic Library, Pieksämäki Unit.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT JOHDANTO YKSINHUOLTAJIEN TUKEMINEN Yksinhuoltajuuden määrittely Yksinhuoltajuus perhemuotona Lapsen asema yksinhuoltajaperheessä Tukeminen käsitteenä Yksinhuoltajan jaksaminen YKSINHUOLTAJUUTTA KOSKEVAT TUTKIMUKSET Yksinhuoltajuus Yksinhuoltajien tukemista koskevat tutkimukset TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN MENETELMÄLLISET RATKAISUT Perusratkaisut menetelmissä Tutkimukseen osallistujat ja aineiston hankinta Aineiston analyysi Tutkimuksen eettiset ratkaisut TUTKIMUKSEN TULOKSET Yksinhuoltajien jaksamisen osa-alueet Yksinhuoltajuuden hyvät puolet Yksinhuoltajuuden huonot puolet Taloudellinen tuki Sosiaalinen ja henkinen tuki Tulevaisuuden toiveita POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus Tulosten johtopäätökset ja käyttö LÄHTEET... 57

5 LIITTEET Liite 1. Saatekirje ja kirjoituspyyntö Liite 2. Ilmoitus yleisönosastopalstalle... 61

6 1 JOHDANTO Valitsin tutkimukseni aiheeksi yksinhuoltajien jaksamisen, koska omassa lähipiirissäni on jonkun verran yksinhuoltajia ja heidän elämäänsä seuratessani olen huomannut, että heidän elämänsä ei ole aina helppoa. Yksinhuoltajuus saattaa alkaa aivan yllättäen ja se saattaa olla aluksi hyvinkin rankaa kun kaikesta täytyy huolehtia aivan yksin. Silloin onkin tärkeää, että yksinhuoltajien ympärillä olevat ihmiset osaavat kohdata hänet ja auttaa häntä jaksamaan elämässään eteenpäin. Tutkimukseni tarkoituksena on nostaa esiin yksinhuoltajat ja heidän oma kokemuksensa jaksamisestaan. Yksinhuoltajuus on yhteiskunnassa koko ajan kasvava perhemuoto, ja siksi on tärkeää kiinnittää huomioita heidän jaksamiseensa ja tukemiseensa. Monilla ihmisillä on edelleen paljon ennakkoluuloja yksinhuoltajista ja heidän kyvyistään toimia vanhempana. Tutkimukseni yhtenä tarkoituksena on osaltaan poistaa näitä yhteiskunnassa valitsevia käsityksiä yksinhuoltajista. Tutkimukseni päätarkoituksena on selvittää yksinhuoltajien omia kokemuksia omasta jaksamisestaan sekä heidän saamastaan tuesta. Tutkimuksessa kysyttiin yksinhuoltajilta heidän jaksamiseensa vaikuttavia asioita sekä heidän mielipidettään siitä, mikä on positiivisinta ja negatiivisinta yksinhuoltajuudessa. Tämän lisäksi tutkittiin eri tukimuotoja, joita yksinhuoltajat saavat sekä tahoja jotka näitä antavat. Tutkimuksessa käytiin lävitse taloudellinen, henkinen ja sosiaalinen tuki tämän lisäksi kysyttiin, mitä tulevaisuuden toiveita yksinhuoltajilla on. Yksinhuoltajien omien kokemuksien pohjalta oli tarkoituksena poimia asioita, jotka ovat heille tärkeitä ja niiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä, kuinka tulevaisuudessa yksinhuoltajia tulisi tukea heidän jaksamisessaan. Näistä tehtiin myös päätelmiä, mitä työntekijältä vaaditaan heidän kohdatessaan yksinhuoltaja. Työni teoriaosassa käydään lävitse aiempia yksinhuoltajuuteen liittyviä tutkimuksia, sekä määritellään työni kannalta merkittäviä käsitteitä. Teoriaosassa määritellään yksin-

7 7 huoltaja sekä käydään lävitse yksinhuoltajuutta perhemuotona. Tämän lisäksi määritellään eri tukemisen muodot ja käydään lävitse tukemiseen liittyviä aiempia tutkimuksia. Merkityksellistä on määritellä myös jaksaminen, joka on tutkimuksen yksi keskeisimmistä käsitteistä. 2 YKSINHUOLTAJIEN TUKEMINEN Tässä luvussa tulen käsittelemään yksinhuoltajuutta perhemuotona, ja sen muuttumista vuosien saatossa. Käyn lävitse sitä miten ennen yksinhuoltajuus on koettu, ja mitä se on tänä päivänä. Tulen käymään lävitse tukemista käsitteenä sekä erilaisia tukemisen muotoja. Lopuksi käsittelen yksinhuoltajan jaksamista. 2.1 Yksinhuoltajuuden määrittely Yksinhuoltajuuden määrittely on hyvin riippuvainen tarkastelutavasta. Sainpalo (2001, 3) määrittelee omassa tutkimuksessaan yksinhuoltajaksi isät ja äidit, joilla asuu kotona alaikäisiä lapsia mutta ei avio- tai avopuolisoa. Äidin tai isän kanssa asuvien lasten tulee olla alle 18-vuotiaita, jotta voidaan puhua yksinhuoltajuudesta. Sainpalon (2001,3) mukaan yksinhuoltoperheitä syntyy, kun yksinäinen nainen saa lapsen, lapsiperheen isä ja äiti eroavat tai lapsiperheen äiti tai isä kuolee. Hynönen ja Koistinen (1994, 3) tuovat omassa tutkimuksessaan esille juuri määrittelyn vaikeuden. Heidän tutkimuksessaan yksinhuoltajiksi katsotaan lesket, eronneet, asumuserossa asuvat ja au-äidit, joilla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi tai lapsia. Mutta määrittelyn vaikeus tulee heistä esille silloin, kun mietitään sitä onko avoliitossa asuva yksinhuoltaja edelleen yksinhuoltaja vai pitäisikö hänet katsoa aviopuolisoksi. Samankaltaista määritelmää ovat päätyneet käyttämään myös Jäkälä, Kukkonen & Lämsä (1997, 2.)

8 8 Yksinhuoltajat joilla on yhteishuoltajuus toisen vanhemman kanssa käyttävät itsestään mieluummin käsitettä lähivanhempi kuin yksinhuoltaja. Tämä asia nousi esiin saamistani vastauksista. Jotkut toivoivat, että minäkin käyttäisin tutkimuksessa mieluummin käsitettä lähivanhempi kuin yksinhuoltaja. Mutta itse kuitenkin päädyn käyttämään yksinhuoltajaa, koska se kuitenkin yleisemmin käytetty termi. Itse aion tulevassa työssäni käyttää seuraavanlaista määritelmää yksinhuoltajasta. Yksinhuoltaja, henkilö, joka yksin kasvattaa yhtä tai useampaa alaikäistä lasta tai holhoukseen asetettua henkilöä, ja toimii heidän holhoojanaan. Yksinhuoltaja voi olla esim. leski, avioliitosta eronnut tai aviottoman lapsen äiti tai holhoojaksi asetettu henkilö. (Cd- Facta tietosanakirja 2001.) Pidän tätä määritelmää parhaana, koska tästä ilmenee myös kuinka yksinhuoltajaksi voi tulla, koska yksinhuoltajaksi voidaan tulla myös adoptoimalla lapsi. 2.2 Yksinhuoltajuus perhemuotona Perhe tarkoittaa yhteisöä, jossa siihen kuuluvat henkilöt kokevat yhteenkuuluvuutta ja heillä on halu ja tarve jakaa yhdessä arkielämä. Perhe on parhaimmillaan voimavara ja turvaverkko. (Litmala 2002, 39.)Perhe on yksilölle elämän keskeisimpiä tekijöitä. Perhe on se, joka pysyy osana läpi elämän se vaan saattaa saada monenlaisia ilmenemismuotoja. Ihmisellä saattaa olla elämänsä aikana useita sidoksia perheeseen, johon vaikuttaa osaltaan se mitä perhe käsitteenä kenellekin on. Jollekin saattaa lapsuuden perhe olla ainut oikea perhe, toiselle perhe saattaa tulla vasta kun muodostaa oman kodin ja saa omia lapsia tai perhe saattaa olla vain kahden aikuisen muodostama kokonaisuus. (Eirola 2003, 18.) Perhemuodot ovat viimevuosien aikana muuttuneet on ydinperheitä, suurperheitä, uusperheitä ja yksinhuoltajaperheitä. Ydinperheeksi määritellään talous, jossa asuvat äiti ja isä lapsineen. Ydinperhe on nykyään tavallisin perhemuoto länsimaissa. Suomessa harvinaisemmaksi käynyt perhemuoto on suurperhe, johon lasketaan kuuluviksi useampi sukupolvi ja/tai useampi toisilleen sukua oleva ydinperhe. Nykyään on paljon enemmän

9 9 uusperheitä, joihin kuuluu vähintään kahden ydinperheen jäseniä, jotka ovat aiemmin olleet naimattomia, leskiä tai eronneita, ja joilla on lapsi tai lapsia jotka he tuovat mukaan uusperheeseen. Yksinhuoltajaperheen muodostaa äiti tai isä lapsiensa kanssa. (Tiittanen 2001, 9-10.) Enemmistö (62%) vuonna 2004 lapsiperheistä oli edelleen perheitä, joissa vanhemmat elävät avioliitossa. Seuraavaksi eniten (20%) on yksinhuoltajaperheitä, joissa äiti on huoltajana. Lapsiperheitä, joissa vanhemmat asuvat avoliitossa on 14%. Yksinhuoltajaperheitä, joissa isä on huoltajana on 4 %. (Tilastokeskus 2004.) Yksinhuoltajaperheiden määrä verrattuna vuoden 2001 tilastoon on noussut selkeästi. Tuolloin yksinhuoltajaperheitä, joissa äiti oli huoltajana oli 13% ja yksinhuoltajaperheitä, joissa isä oli huoltajana oli vain 1%. (Eirola 2003, ) Yksinhuoltajaperheiden määrä on kuitenkin vähäinen verrattaessa kahden huoltajan perheisiin, vaikka yksinhuoltajaperheiden määrä on viime vuosina noussut. Yksinhuoltajaisien määrän vähäisyys näkyi omassa tutkimuksessa siinä, että vastaajista ainoastaan yksi oli mies ja loput olivat naisia. Kaupungeissa yksinhuoltajuus on yleisempää, kuin maaseudulla ja alueellisesti yksinhuoltajia on eniten Etelä-Suomen läänissä ja vähiten Lapin läänissä. (Tilastokeskus 2004). Yksinhuoltajuutta on vaikea ennakoida, ja tästä syystä useat yksinhuoltajat joutuvat kohtaamaan monenlaista ennakkoluuloja kanssa ihmisten suunnalta. Yksinhuoltajaa saatetaan pitää huonompana kasvattaja, kun häneltä puuttuu toinen vanhempi jonka kanssa jakaa kasvatusvastuu. Yksinhuoltaja voi olla kuitenkin yhtä pätevä kasvattaja, jos vain hänellä riittää aikaa ja kiinnostusta lastaan kohtaan. (Sainpalo 2001, 3.) Useimmiten muiden ihmisten heittämät tahattomat kommentit saattavat loukata yksinhuoltajaa syvästikin ja aiheuttaa suurta mielipahaa. Ihmiset saattavat olla niin ennakkoluulojensa vankeja, että he eivät pysty näkemään yksinhuoltajaa yhdenvertaisena ihmisenä ja kasvattaja itsensä kanssa, koska heillä ei ole kokemusta siitä mitä on vastata perheestä ainoana aikuisena. Ihmisten ennakkoluulojen taustalla saattaa vaikuttaa vieläkin vuosisatoja vallinnut käsitys siitä, että avioliiton ulkopuolella lapsen synnyttäminen on pahin kohtalo mikä nai-

10 10 sen osaksi saattoi tulla. Jos nainen ei mennyt naimisiin lapsen isän kanssa raskaaksi tulon jälkeen hän saattoi mennä naimisiin, jonkun muun miehen kanssa ja näin hän saattoi kasvattaa lapsensa osana sisarusparvea. Muita vaihtoehtoja oli että sukulaiset ja naapurit ottivat lapsen luokseen. Pahin vaihtoehto pari vuosisataa sitten oli, että nainen jäi lapsensa kanssa kahden jolloin hänellä ei ollut paljon mahdollisuuksia elättää ja kasvattaa lastaan. (Jousimaa 1983, ) Nykyään jos nainen jää yksin lapsen kanssa hänellä on mahdollisuus pärjätä paremmin yksin, kuin muutamia vuosisatoja sitten. Yksinhuoltajaksi jäämisen seurauksena taloudellinen tilanne kuitenkin kokee todennäköisesti jonkinasteisen romahduksen, joka saattaa olla yksi uhka riittävälle vanhemmuudelle. Taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa hyvin paljon poissaolevan vanhemman maksama elatustuki ja se tuleeko se ajallaan. Valitettavasti vain hyvin harva maksaa elatustuen säännöllisesti ja ajallaan. (Gottberg & Sairisalo 1994,11.) Yksinhuoltajat ovatkin Suomessa vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa ja osa syynä siihen on, että heillä on vain yhden henkilön tulot käytössä. Useat yksinhuoltajat ovat toimeentulotuen armoilla, kun heillä ei ole työtä, joka puolestaan lisää taloudellista ahdinkoa. (Jäkälä ym. 1997, 7.) Vuonna 2000 yksinhuoltajista 39 % kuului pienituloisimpien viidennekseen. Tuolloin lähes joka kolmas yksinhuoltaja sai toimeentulotukea. (Airola & Tarsalainen 2000, 95.) Yksinhuoltajuuteen liittyy sekä riskejä että etuja tutkija Rita Liljeströmin mukaan. Riskeinä hän pitää ylirasitusta ja taloudellista ahdinkoa. Vastuun ottaminen yksin perheestä saattaa vaikeuttaa yksinhuoltajan ammatillista edistymistä ja vapaa-ajan rajoittumista, joka saattaa johtaa sosiaalisista suhteista eristäytymiseen. Yksinhuoltajuus heijastuu myös lapseen, päivät hoidossa saattavat muuttua pitkiksi ja pienetkin käytöshäiriöt lapsella saatetaan yhdistää yksinhuoltajuuteen. (Jousimaa 1983, 117.) Etuina Liljeström näkee, että vanhempien kasvatus erimielisyydet puuttuvat ja vanhempien keskinäiset erimielisyydet eivät pääse heijastumaan lapseen. Yksinhuoltajaperheissä lasten pahoinpitely on harvinaisempaa ja tunneilmasto lapsen ja vanhemman välillä

11 11 on läheisempi. Lapsi otetaan myös mukaan päätöksentekoon tasavertaisempana. (Jousimaa 1983, 118.) Tutkimukseeni osallistuneista vanhemmista moni koki yksinhuoltajuuden etuna sen, että saa päättää yksin perheen asioista vaikka toisaalta se koettiin myös yksinhuoltajuuden heikkoutena. Yksinhuoltajuus voi olla monelle henkilölle kasvun mahdollisuus, ja ainoa ratkaisu pitkään jatkuneessa vaikeassa suhteessa. Yksinhuoltajuus alkaa useimmiten avio- tai avoeron myötä, jolloin henkilö joutuu käymään eroon liittyvän kriisin. Eron yhteydessä joutuu käymään lävitse vaikeita tunnekokemuksia, jotka saattavat johtaa persoonallisuuden kehittymiseen ja elämäntilanteen avautumiseen uusille mahdollisuuksille tai epäonnistuessaan se saattaa johtaa elämän kapeutumiseen ja paikalleen jäämiseen. Ihminen reagoi eroon aina yksilöllisesti eikä voidakaan sanoa mikä on oikea tapa reagoida. Monet eronneet naiset ovat rakentaneet itselleen itsenäisemmän identiteetin, ja löytäneet itsestään uusia mahdollisuuksia. Oleellisena arjesta selviytymisessä on ollut läheisen naisystävän tuki, joka useimmiten on samassa tilanteessa. Yksinhuoltajan selviytymiseen ja kasvun mahdollisuuteen vaikuttaa oleellisesti myös taloudellinen tuki, terveydenhuolto sekä lapsen päivähoidon järjestyminen. (Tiittanen 2001, ) 2.3 Lapsen asema yksinhuoltajaperheessä Perheen tehtävänä on pitää huolta toistensa hyvinvoinnista ja terveydestä. Lasten kannalta merkittävintä on perheen sisäiset ihmissuhteet; lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus, perheen yhteinen ajankäyttö sekä vanhempien tapa kasvattaa. Perherakenteen muuttuessa aiheutuu suuria muutoksia perheen arkielämään. Yksinhuoltajaksi jäävän taloudellinen tilanne saattaa heikentyä, ja hänen tulee selvitä yksin työn ja kodin aiheuttamista vaikeuksista. (Sainpalo 2001, 5-6.) Eroperheessä lapsi voi joutua tahtomattaan vanhempien kiistakapulaksi, jos vanhemmat eivät pysty irrottautumaan toisistaan ja käymään lävitse eron aiheuttamaa tunnemyllerrystä. Tällaisissa tilanteissa vanhemmat saattavat purkaa katkeruuttaan lapsen kautta entistä puolisoaan kohtaan, joka puolestaan vaurioittaa lasta ja siksi sitä tulisi välttää

12 12 kaikin mahdollisin keinoin. (Jäkälä ym.1997, 5.) Lapsen kuullessa tulisi välttää toisen vanhemman syyttelyä. Vanhempien ei tule käyttää lasta aseena toisiaan vastaan, eikä laittaa lasta vakoilemaan toista puolisoa puolestaan. Perheen läheisten tulisi muistuttaa vanhempia siitä, kuinka vaikea lapsen asema tilanteessa on, jossa häntä vaaditaan valitsemaan jommankumman vanhemman puoli tilanteessa. (Porio&Porio 2002, 93.) Lapsen kannalta on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus säilyttää suhteensa toiseen vanhempaan ja tämän sukulaisiin. Lapsi luo mielikuvia vanhemmasta, joka on kuollut tai jota hän ei tapaa tai tapaa vain hyvin harvoin. Lapsen mielikuviin vaikuttaa paljon toisen vanhemman antamat tiedot, joten onkin hyvin tärkeää, mitä kertoo lapselle poissaolevasta vanhemmasta.( Jäkälä ym. 1997, 6.) Tällöin tulisi kaikin tavoin välttää toisen vanhemman mustamaalaamista ja antaa lapselle realistinen kuva toisesta vanhemmasta. Lapsen elämään yksinhuoltajaperheessä vaikuttaa, kuinka itsenäistä lapsen elämä on ja kuka lapsen asioita hoitaa ja elämää järjestää. Yhteisen ajankäyttö ja se, että vanhempi tietää mitä hänen lapsensa päivittäin tekee vaikuttaa lapsen itsenäisyyteen. Pienempien lasten asiat hoitaa useimmiten vanhempi, mutta vanhemmat lapset saattavat olla asioissaan itsenäisempiä. (Sainpalo 2001, 6.) Yksinhuoltajaperheessä lapsi voi saada uudenlaista vapautta, mutta toisaalta hänelle voi tulla myös enemmän vastuuta. Lapsi voi joutua vastaamaan arkielämästä, kun vanhemman voimavarat kuluvat muihin asioihin. Yhteinen aika myös vanhemman kanssa voi tulla vähenemään (Korvuo ym.2000, 77.) Lapsi saattaa joutua ottamaan vastuuta enemmän itsestään sekä nuoremmista sisaruksistaan. Toisaalta lapsi saattaa saada mahdollisuuden osallistua perheen yhteisten asioiden päättämiseen. Vastuun antaminen lapselle tarjoaa mahdollisuuden hänelle varhaisempaan itsenäistymiseen. (Sainpalo 2001, 6.) Yksinhuoltajan voi olla toisaalta hankala asettaa lapsilleen rajoja tai sitten hän saattaa asettaa tiukemmat rajat, jotta hän pystyy säilyttämään otteensa lapsiinsa. Selkeitten rajojen asettaminen luo perusturvallisuutta lapselle. Rajojen luominen on myös lapsen kunnioittamista ja rakastamista. Selkeiden rajojen avulla vanhempi osoittaa välittävänsä lapsestaan. (Reinholm, Sipponen ja Cacciatore 2000, 52.)

13 13 Yksinhuoltajaperheessä lapsi voi joutua luopumaan, joistakin hänelle aiemmin tärkeistä asioista, kuten harrastuksista, kun vanhemmalla ei ole taloudellisesti mahdollisuutta tukea toimintaa. Tämä vaatii lapselta melkoista ymmärrystä ja yhteistä keskustelua tilanteesta vanhemman kanssa. Lasten tarpeista tinkiminen on vanhemmalle todella tiukka paikka ja lasten tarpeista kiinnipitämisestä yritetään pitää huolta mahdollisimman pitkään. Monessa perheessä pidetäänkin tärkeänä keskustelua lasten kanssa siitä mikä on perheessä tarpeellista ja mikä vähemmän tarpeellista. (Tiittanen 2001, ) 2.4 Tukeminen käsitteenä Tukeminen käsitteenä on hyvin moniselitteinen. On olemassa monenlaista tukemista voidaan puhua taloudellisesta tuesta, sosiaalisesta tuesta, henkisestä tuesta, tiedollisesta tuesta tai toiminnallisesta tuesta. Tukemiseen liittyvät määritelmät on tehty usein sosiaalipsykologian alueella, ja ne sisältävät ajatuksen sosiaalisesta kanssakäymisestä sekä tuen antamisesta ja saamisesta. Ensisijaisesti tukemista on tarkasteltu läheisten ihmisten keskeisenä vuorovaikutuksena. (Tiitanen 2001, ) Omassa työssäni käytettävät tukemisen muodot ovat taloudellinen, sosiaalinen ja henkinen tuki. Elämänmuutosten ja sairastumisen yhteyttä selitettäessä on otettu käyttöön käsite sosiaalinen tuki. Tarkoituksena on ollut, että ihminen voi käyttää hyväkseen sosiaalista verkostoaan kohdatessaan haasteita. Sosiaalisen tuen laatuun ja määrään vaikuttavat sosiaalisen verkoston piirteet: verkoston laajuus, vuorovaikutuksen tiiviys ja sosiaalinen läheisyys. Useat tutkimustulokset osoittavat, että sosiaalinen verkosto ja sen antama palaute vaikuttavat terveyteen, sairaudesta toipumiseen sekä stressistä ja elämänmuutoksista selviytymiseen. (Korvo & Tenhunen-Kejonen 2000, 58.) Sosiaalisesta tuesta Lin on tutkijatovereineen löytänyt kaksi määritelmää. Ensimmäisessä määritelmässä sosiaalinen tuki on koettua tai todellista instrumentaalista ja/tai ilmaistua huolenpitoa yhteisön, sosiaalisten verkostojen ja ystävien taholta. Toisessa määritelmässä sosiaalisiin verkostoihin kuuluminen on ensimmäinen askel, ja tuen saaminen on riippuvainen siitä minkälaisia suhteita yksilö kykenee solmimaan verkostoon-

14 14 sa, eli ovatko nämä solidaarisia, luottamuksellisia ja intiimiin kommunikaatioon mahdollistavia. (Korvo ym. 2000, ) Vaikka yksilöllä olisi kuinka laajaa sosiaalinen verkosto ei se välttämättä takaa tarvittavan tuen määrää. Mutta jos verkosto on tiivis sen pitäisi pystyä tukemaan yksilöä hyvinkin erilaisissa tukea tarvittavissa tilanteissa. Sosiaalisen tuen laadulla onkin merkittävämpi osuus, kuin sen määrällä, kun puhutaan hyvästä elämästä. (Tiittanen 2001, 16.) Omassa työssäni aion käyttää samaa määritelmää sosiaalisesta tuesta kuin Korvo ja Tenhunen-Kejonen (2000, 60-61) omassa työssään. Sosiaalisella tuella tarkoitan läheisiltä, asiantuntijoilta ja viranomaisilta saatua arvostusta ja myötätuntoa sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta, yhdessäoloa, tiedollista tukea ja instrumentaalista tukea, joka pitää sisällään sen kaiken mikä edistää välitöntä elämän hallintaa tai auttaa saavuttamaan tavoitteita. (Korvo ym.2000, ) Taloudellisella tuella tarkoitetaan rahallista apua jota henkilö saa läheisiltään ja viranomaisilta. Henkisellä tuella tarkoitetaan viran-omaisilta, asiantuntijoilta ja läheisiltä saatua huolenpitoa, luottamusta, rakkautta ja kunnioittamista. (Tiitanen 2001, 19.) Tukemista on pidetty useimmiten positiivisena asiana, mutta sillä on myös negatiivisia vaikutuksia. Tukemista tulisikin tarkastella kolmelta eri ulottuvuudelta. Ensinnä tulisi käsitellä tuen antajan ja saajan välistä henkilökohtaista läheisyyttä tai etäisyyttä, toiseksi riippuvuuden ja riippumattomuuden tuottamaa ristiriitaa sekä kolmanneksi tuen antamisen ja saamisen liittyvänä hyötymisenä. (Tiittanen 2001, 17.) 2.5 Yksinhuoltajan jaksaminen Jaksaminen on ihmiselle subjektiivinen kokemus eikä voida sanoa yleisesti missä menee jaksamisen raja. Jaksamiselle en löytänyt varsinaista määrittelyä, joten etsin tietoa määritelmän pohjaksi ja loin jaksamisen määritelmän seuraavanlaiseksi: henkilöllä on tarpeeksi ruumiillista tai henkistä voimaa ja hän kykenevä ja pystyvä toimimaan. (Nurmi 1998, 275).

15 15 Ihminen joka kokee elämässään vastoinkäymisiä saattaa kokea oman jaksamisen todella heikoksi, tällöin ihminen tulee tarvitsemaan ympäröivän yhteiskunnan tukea. Voidaan ajatella, että ihmisen jaksaminen on hyvin paljon kiinni ihmisen omasta kokemuksesta sekä hänen saamastaan tuesta. Tuen ei tässä tapauksessa tarvitse olla konkreettista ja näkyvää eikä yksilö välttämättä ajattele sitä tukena. Mutta jaksamiseen vaikuttaa hyvin paljon, että ihmisellä on toisia ihmisiä ympärillä joiden kanssa jakaa elämän ilot ja surut. Usein vasta elämässä eteen tulevien vaikeiden, ja hankalien asioiden kanssa ihminen huomaa kuinka merkittävä osuus ympäristöltä saatavalla tuella on oman jaksamisen kanssa. Yksinhuoltajan jaksamisen kannalta on merkittävää heidän tukeminen ja sosiaalisen verkoston rakentaminen. Äärimmäisissä tapauksissa tuen puuttuminen ja elämän kokeminen merkityksettömänä voi johtaa itsemurhaan. (Tiittanen 2001, 60.) 3 YKSINHUOLTAJUUTTA KOSKEVAT TUTKIMUKSET 3.1 Yksinhuoltajuus Yksinhuoltajien määrä on ollut kasvussa viime vuosina, ja määrä tulee todennäköisesti aina vaan kasvamaan. Useimmiten yksinhuoltajaksi tullaan eron jälkeen ja yksinhuoltaja on useimmiten nainen. Mies yksinhuoltajana on vielä hyvin harvinainen. Muita tapoja tulla yksinhuoltajaksi ovat leskeksi jääminen tai yksinäinen nainen tulee äidiksi. Tutkimukseni aiheeksi yksinhuoltajat valitsin, koska omassa lähipiirissäni on jonkin verran yksinhuoltajia ja heidän elämäänsä seuratessani olen huomannut, että heidän elämä ei ole aina niin helppoa. Tästä syystä halusin ryhtyä tutkimaan yksinhuoltajan näkökulmasta sitä kuinka hän kokee oman jaksamisensa, ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Aihe mielestäni on ajankohtainen, koska yksinhuoltajat ovat kasvava ryhmä. Oman tulevan ammattini kannalta näen tärkeänä perehtyä yksinhuoltajien elämään tutkimuksen

16 16 muodossa, koska olen varma että teen sitten millä alalla tahansa töitä tulen varmasti työssäni yksinhuoltajia kohtaamaan. Näen tärkeänä että perehdyn asiaan näin, jotta pystyn paremmin kohtaamaan yksinhuoltajat sekä osaltaan jo näkemään asioita, mitkä ovat heidän jaksamisen kannalta merkittävässä osassa. Tutkimukseni pohjaksi hain kirjallista materiaalia niin tutkimusten, kuin muun kirjallisen materiaalin muodossa. Yhteiskunnan on tarkoitus turvata heikommassa asemassa olevien yksilöiden mahdollisuudet elämään. Yksinhuoltajat useimmiten ovat yhteiskunnassa heikommassa asemassa. kun verrataan kahden vanhemman perheeseen. Yksinhuoltajat tulevat usein taloudellisesti huonommin toimeen, ja useat yksinhuoltajaperheet ovat maamme köyhimpiä ryhmiä. Taloudellisesti heikon tilanteen taustalla ovat mm. vanhemman työttömyys ja eron aiheuttama taloudellisen tilanteen heikkeneminen. Yksinhuoltajuuden surauksena yksilö saattaa eristäytyä sosiaalista suhteista, ja menettää asemaansa. Hän joutuu kantamaan vastuun yksin perheen taloudesta sekä tekemään yksin ratkaisut vaikeissakin asioissa, joka saattaa horjuttaa hänen omaa jaksamistaan. Siksi on erityisen tärkeää, että yksinhuoltajalla olisi käytössä turvaverkosto, jonka kanssa hän voisi jakaa vastuuseen, kasvattamiseen ja omaan jaksamiseen liittyviä asioita. Useasti yksinhuoltajalla on tukenaan vain omat läheisensä, vanhemmat, sukulaiset ja ystävät. Viranomaisilta saatu tuki on vielä hyvin pientä tai sitten saadun tuen saaminen koetaan negatiivisena. Tutkimukseni tarkoituksena onkin löytää kohtia yksinhuoltajan elämästä, jossa viranomaiset voisivat olla enemmän antamassa tukea jatkossa sekä kuinka yksinhuoltaja tulisi kohdata. Eikä ainoastaan perheen vanhempi ole se, joka tarvitsee tukea vaan yhtä lailla lapsi tarvitsee tukea elämässään. 3.2 Yksinhuoltajien tukemista koskevat tutkimukset Yksinhuoltajien tukemista käsitteleviä tutkimuksia on tehty jonkin verran ja niiden tarkastelu ulottuvuus on ollut vaihteleva. On olemassa tutkimuksia, joissa on käsitelty kuinka seurakunnan diakoniatyö voi tukea yksinhuoltajia, sekä kuinka diakoninen hoi-

17 17 totyö voi toimia yksinhuoltajaäidin tukena. On myös tutkimuksia, kuinka avioerosta selviydytään yksinhuoltajan näkökulmasta sekä minkälaista tukea saa, kun valitsee itsenäisen äitiyden. Aiemmissa tutkimuksissa yksinhuoltajuutta on tutkittu naisen näkökulmasta, ja saatavilla ei ole tutkimuksia, joissa olisi tutkittu yksinhuoltajaisiä. Yksinhuoltajaisien määrä suhteessa yksinhuoltajaäiteihin onkin hyvin pieni, joten heidän saaminen tutkimukseen mukaan on todennäköisesti hyvin hankalaa. Hyppösen (2002, 68) tutkimuksessa au-äidit kertovat eritoimijoista, joiden kanssa he saattoivat jakaa vanhemmuutta eri tavoin. Oma äiti ja/tai omat vanhemmat ovat ne, jotka yleensä auttavat lapsen hoidossa. Myös lähellä että kauempana asuvat isovanhemmat osallistuivat paljon lapsen hoitoon. Tutkimuksen mukaan vanhemmuuden jakaminen ei tarkoita aina konkreettista apua lasten hoidossa ja kasvatuksessa, vaan myös puheen ottamisen tasolla kokemusten jakoa. Vanhemmuutta saattoi jakaa myös ystävien kanssa, jotka saattoivat olla myös lasten kummeja. Heidän kanssaan saattoi jakaa lasten kasvatukseen liittyviä kysymyksiä. Äidit kertoivat myös ystävien erilaisista rooleista: yhdelle saattoi soittaa, jos kaipasi kasvatusneuvoja, toinen otti lasta välillä hoitoon ja kolmas oli äidille aikuisena seurana. Ystävät olivat sekä äitejä että lapsettomia, eronneita yksinhuoltajia ja ydinperheenäitejä, joskus myös toisia itsenäisiä äitejä. (Hyppönen 2002,69.) Korvuo ja Tenhonen-Kejonen (2000, 127) saivat samankaltaisia tuloksia tutkiessaan naisten avioerokokemuksia, ja erosta selviytymistä. Sosiaalisen tuen merkitys nousi tutkimuksessa esille selkeästi. Keskustelut läheisten ja ystävien kanssa on auttanut selviytymisessä, ja läheisen ystäväverkoston merkitys sosiaalisen tuen antajana korostui. Varsinkin keskustelut sellaisten yskävien kanssa, joilla oli samankaltaisia kokemuksia koettiin myönteisiksi. (Korvuo ym. 2000, 61.) Äitinä olemisen ja lapsen kasvatuksen saattoi jakaa myös muidenkin toimijoiden kanssa. Tällaisia toimijoita ovat mm. erilaiset yhteisöt kuten äitien keskusteluryhmät ja erilaiset äitien ja lapsiperheiden yhdistykset. Nämä saattoivat olla myös virtuaalisia kes-

18 18 kusteluryhmiä tai sähköpostilistoja. Julkisilla toimijoilla oli myös joskus tärkeä osa vanhemmuuden jakamisessa. Yhdelle äideistä neuvolan terveydenhoitajasta oli tullut tärkeä tukihenkilö, ja yksi oli joutunut olemaan synnytyksen jälkeisen väsymyksen vuoksi Ensi kodin asiakkaana. Lapsiperheiden elämässä tavallisin kolmas toimija oli päivähoito, joka ei kuitenkaan noussut esiin erityisenä lapsen hoidon jakajana, mikä varmasti johtui sen itsestään selvästä roolista. (Hyppönen 2002,69.) Päivähoidon ja kodin välistä yhteistyötä on tärkeänä pitänyt 84% vastaajista vuonna 1994 tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin yksinhuoltajia päivähoidon ja lasten kotihoidon tuen käyttäjinä. Vastaajista 57% piti hyvin tärkeänä päivähoidon henkilöstön tehtävänä vanhempien tukemista kasvattajina. Yhteistyötä vanhemmat pitivät tärkeämpänä lasten kannalta, kuin oman tukemisen kannalta. (Hynönen ym. 1994, 41.) Taloudellista tukea naiset saivat lähinnä sukulaisilta; äidiltä, mummoilta, sisaruksilta ja muilta sukulaisilta. Sosiaalitoimistosta osa sai toimeentulotukea, ja muutama diakonikeskuksesta taloudellista apua eron jossakin vaiheessa. (Korvuo ym. 2000, 72.) Tiittasen (2001, 50) tutkimuksessa yksinhuoltajien yleisin syy ottaa yhteyttä diakoniatoimistoon oli taloudellinen ahdinko. Yksinhuoltajuuden alkuvaiheessa taloudellinen ahdinko saattaa olla suuri, kun perheen talous on vain yhden ihmisen varassa. Yksinhuoltajat joutuvat miettimään tarkkaan miten he saavat rahat riittämään eikä taloudessa ole varaa ylimääräisille kuluille kuten esimerkiksi pesukoneen hajotessa. Rahavaikeudet koettelevatkin yksinhuoltajan hyvinvointia ja jaksamista. Vanhemmuuden erilaisista jakamisen merkityksistä äitien elämässä omien vanhempien että julkisten toimijoiden osa oli lapsen ja äidin elämässä pääasiassa sosiaalipoliittinen, konkreettiseen apuun perustuva, kun taas ystävien ja yhteisöjen kanssa painopiste oli psykologisessa jakamisessa. (Hyppönen 2002,69.) Sosiaalityön merkitys avioerokriisistä selviytymisessä nähtiin sekä myönteisenä että kielteisenä. Asiaan vaikutti viranomaisen kyky kohdat kriisissä oleva henkilö. Omaan asenteeseen työntekijän tulisikin kiinnittää huomiota. Asenteen tulisi olla nöyrä ja empaattinen, ja keskusteluissa täytyisi olla hienotunteinen. Asiakkaan tulisi tuntea itsensä ymmärretyksi. Jos tätä kokemusta ei synny, niin sosiaalisen tuen antaminen ja vastaan-

19 19 ottaminen ei onnistu. (Korvuo ym. 2000, 127.) Tiittasen (2001, 66-69) tutkimuksessa esille nousseita asioita, joita viranomaisten tulisi ottaa huomioon kohdatessaan asiakkaitaan ovat hädän vastaanottaminen, tilanteen näkeminen, hyväksytyksi tuleminen sekä lohdutetuksi tuleminen. Hädän vastaanottaminen on vaativa tehtävä, koska tämä voi purkautua monenlaisina tunteina kuten suruna, vihana, häpeänä, hämmennyksenä ja erialisina pelkoina. Hätääntyneen asiakkaan kohtaamisessa tärkeintä on olla läsnä ja tukea asiakasta tunteidensa ilmaisuun. Elämän ollessa umpikujassa asiakaan normaali kyky ratkaista asioitaan häviää. Siksi onkin tärkeää, että työntekijä pystyy hahmottamaan asiakkaan kokonaistilanteen ja pistämään asiat tärkeysjärjestykseen. Työntekijän tulee katsoa, mitkä asiat vaativat välittömästi hoitamista ja mitkä voivat odottaa. Kun asiat saadaan tärkeysjärjestykseen niin asiakas pystyy hahmottamaan taas elämäänsä kokonaisuutena, ja pystyy jäsentämään itse elämäänsä ja rohkaistumaan eteenpäin yrittämiseen. Hyväksytyksi tuleminen vaatii työntekijältä yksinhuoltajan kohtaamista avoimesti ja aidosti, ilman tuomitsemista ja moralisointia, siten että ihminen kokee olevansa arvokas ja tasa-arvoinen. Jotta yksinhuoltajalle syntyy lohdutetuksi tulemisen tunne se vaatii hyvin konkreettista tapahtumaa, kuten koskettamista, hartioista kiinniottamista, halaamista tai vähintään kättelyä. Henkilölle pitää syntyä tunne, että hänestä välitetään aidosti ja että hänellä on lupa olla heikko. Vanhemmuuden jakaminen ei ollut aina itsestään selvää ja helppoa. Joskus ei äideillä ollut tarpeeksi muita aikuisia jakamassa lapsen hoitoa ja kasvatusta. Sukulaiset saattoivat asua kaukana, ja ystävien elämäntilanne oli vakiintumaton jolloin ystävien muuttaminen toiselle paikalle heikensi luonnollista turvaverkkoa. (Hyppönen 2002,69.) Sosiaalisen tuen saamista vanhemmuuteen, ja arkielämän jakamiseen kaipasivat myös Korvuon ja Tenhonen-Kejosen (2000, 81) haastattelemat henkilöt. Eron jälkeen sosiaalisen tuen järjestyminen oli monelle hankalaa, eikä sitä koettu saaduksi siinä muodossa kuin olisi haluttu. Apua lastenhoidossa saatiin ex-mieheltä, uudelta kumppanilta, omilta vanhemmilta ja ystäviltä. Kasvatusasioihin apua saatiin keskustelun tasolla lasten opettajilta, kasvatus -ja perheneuvolasta, ystäviltä sekä työtovereilta.

20 20 Äitien tarpeet vanhemmuuden jakamisesta vaihtelivat, yhdelle saattoi riittää yksi henkilö jolle soittaa, kun taas toiselle se oli riittämätön. Joskus taas sosiaalinen elämä oli vilkasta, mutta äiti koki olevansa yksin suhteessa lapseen. Erilaisista vanhemmuuden jakamisen muodoista huolimatta äidillä on silti yksin vastuu lapsesta. (Hyppönen 2002,70.) Kun äidit kertoivat arjestaan aina nousi esiin tärkeimpänä itsenäisyys. Vapaus päättää kaikesta tuli esiin ensimmäisen, kun puhuttiin perheen arjesta. (Hyppönen 2002,73.) Avioero toi tullessaan naisille paljon positiivisia tunteita ja muutoksia itseen. Erilleen muuttaminen toi mukanaan vapauden tunteen, ja helpotuksen erilleen muuttamisesta, ja vaikeasta suhteesta irrottautumiseen. (Korvuo ym. 2000, 97.) Toisaalta itsenäisyys toi samanaikaisesti loputtoman, kokoaikaisen ja jakamattoman vastuun, joka tuntuu joskus uuvuttavalta. (Hyppönen 2002,76.) Myös Tiittasen (2001, 58) tutkimuksessa nousi esiin vastuun kantamisen raskaus. Yksinhuoltaja on yksin vastuussa perheen toimeentulosta ja hyvinvoinnista sekä lasten kasvatuksesta, eikä hänellä ole mahdollisuutta siirtää vastuuta toiselle väsymyksen iskiessä. Vastuun lisäksi äitejä väsytti yksinäisyys, kotona olo saattaa pudottaa pois sosiaalisesta verkostosta kodin yksinäisyyteen, vaille aikuisen seuraa. Aina yksinäisyys ei kuitenkaan tarkoittanut sosiaalisten suhteiden vähäisyyttä eikä eristäytyneisyyttä. Yksinäisyys äitien kertomuksissa oli enemmän kaipuuta, kaipuuta toisesta aikuisesta, jonka kanssa jutella tai äidit kaipasivat itselleen aikuista suhdetta (Hyppönen 2002,76.) Sosiaaliset suhteet saattavat vähentyä myös siitä syystä, että yksinhuoltajalla ei ole yksinkertaisesti varaa pitää yhteyttä sukulaisiinsa tai ystäviinsä, jotka asuvat kauempana. Lisäksi ulos lähtemi-nen vaatii useasti lastenhoidon järjestämistä, joka ei välttämättä ole helppoa. (Tiittanen 2001, 56.) Äidit saattoivat kaivata toista aikuista jakamaan arkea, vanhemmuutta ja lapsen kasvatusta, sekä lomia ja viikonloppuja. Äidit kaipasivat myös välillä läheisyyttä ja seksuaaliisuutta. Äitien itselleen aikuisena kaipaamiensa asioiden edelle meni kuitenkin lapsen hyvinvointi. Omaa aikaa ei ehkä ollut koskaan tai vastuu seurustelukumppanin tutustuttamisesta lapseen tuntui isolta. Lapsen hyvinvointi ja äitiys meni edelle omien aikuisen naisen tarpeiden kanssa. (Hyppönen 2002,77.) Korvuon (2000, 84) tutkimuksessa nousi

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa:

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa: Lausunto 1(5) Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan Lausuntopyyntö 29.10.2015 Lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan: Eriarvoistuva koulu? -verkosto lausuu lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan 2016 seuraavaa:

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa 1 2 3 Päiväkirjamerkintä 21.1.2014 Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa aina järkeistää, mutta mikä ohjaa valintoja sen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot