YKSINHUOLTAJIEN JAKSAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKSINHUOLTAJIEN JAKSAMINEN"

Transkriptio

1 YKSINHUOLTAJIEN JAKSAMINEN Heidi Lahnamaa Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Lahnamaa, Heidi. Yksinhuoltajien jaksaminen, Pieksämäki, syksy 2005, 58 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia yksinhuoltajien omaa kokemustaan jaksamisestaan ja saamastaan tuesta sekä toiveista tulevaisuuden suhteen. Samalla kartoitettiin niitä asioita jotka ovat positiivisimpia ja negatiivisimpia yksinhuoltajuudessa. Näiden avulla pyrittiin siihen, että tulevaisuudessa yksinhuoltajat osataan kohdata paremmin asiakkaana ja yhteiskunnan jäsenenä. Tarkoituksena on myös osaltaan vähentää ennakkoluuloja joita ihmisillä on yksinhuoltajia kohtaan. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin yksinhuoltajilta kirjeiden muodossa. Tutkimukseen osallistui 23 yksinhuoltajaa Keski-Suomen alueelta. Saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että yksinhuoltajien jaksamisessa oleellinen osa on lapsilla, jotka tuovat iloa elämään ja saavat jatkamaan päivästä toiseen. Jaksamisessa oleellista on myös oman ajan saaminen sekä sosiaalisen verkoston tuki. Tärkeimpiä taloudellisen, sosiaalisen ja henkisen tuen antajia ovat omat läheiset etenkin omat vanhemmat. Muita tukijoita ovat sosiaalityö, terveydenhuolto ja toiset yksinhuoltajat. Positiivisinta yksinhuoltajuudessa on lapset sekä vapaus päättää asioista. Vastuu ja tuen puuttuminen puolestaan nousi negatiivisimmaksi puoleksi yksinhuoltajuudessa. Tutkimuksesta voi tehdä johtopäätöksen, että yksinhuoltajan elämässä lapsilla on todella tärkeä merkitys. Lapsien puolesta ollaan valmiita tekemään mitä tahansa. Jaksamisen kannalta merkittää on riittävän tuen saaminen. Etenkin läheiset ovat merkittäviä tukijoita. Viranomaisilta kaivataan lisää tukea sekä kykyä kohdata paremmin yksinhuoltajia. ASIASANAT: yksinhuoltajat; sosiaalinen tuki; henkinen tuki; jaksaminen; kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Lahnamaa, Heidi. Single Parents and How They Handle Their Life. Pieksämäki, Autumn 2005, Language: Finnish, 58 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education, Bachelor of Social Services. The aim of the study was research how single parents handle their life, what kind of support they are having and what they are hoping for in the future.we also research what is the best thing in being a single parent and what is the worst thing. With the help of these things it is aimed in the future to face the single parents better as customers and members of the society. The aim is also to decrease prejudices which people have towards single parents. The research is qualitative research. Material is from 23 single parents who live in Central Finland. Single parents wrote a letter where they told about their life. The gained data was analysed with the analysis of content. Main results imply that children are the thing that makes single parents cope in their life. The other thing that makes single parents cope is that they have time for themselves and that they have social support. Children are also the best thing in being a single parent. The other thing that is good in being a single parent is freedom. Freedom to decide everything all by themselves. Responsibility and the lack of support was one of the worst things in being a single parent. Single parents get much social support, mental support and economic support from their nearest, especially from their own parents. The others who support single parents are social services, health care and people who live in the same kind of situation. Conclusions are that children are everything for the single parent and for the children they are ready to do everything. It seems that if single parents have many near ones around, they handle their life much better than if they are alone. Single parents are hoping more support from the authorities and they are also hoping that the authorities would have better ability to meet a single parent. Keywords: Single Parent, Handling, Social Support, Mental Support, Economic Support, Qualitative Research. Deposited: Diaconia Polytechnic Library, Pieksämäki Unit.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT JOHDANTO YKSINHUOLTAJIEN TUKEMINEN Yksinhuoltajuuden määrittely Yksinhuoltajuus perhemuotona Lapsen asema yksinhuoltajaperheessä Tukeminen käsitteenä Yksinhuoltajan jaksaminen YKSINHUOLTAJUUTTA KOSKEVAT TUTKIMUKSET Yksinhuoltajuus Yksinhuoltajien tukemista koskevat tutkimukset TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN MENETELMÄLLISET RATKAISUT Perusratkaisut menetelmissä Tutkimukseen osallistujat ja aineiston hankinta Aineiston analyysi Tutkimuksen eettiset ratkaisut TUTKIMUKSEN TULOKSET Yksinhuoltajien jaksamisen osa-alueet Yksinhuoltajuuden hyvät puolet Yksinhuoltajuuden huonot puolet Taloudellinen tuki Sosiaalinen ja henkinen tuki Tulevaisuuden toiveita POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus Tulosten johtopäätökset ja käyttö LÄHTEET... 57

5 LIITTEET Liite 1. Saatekirje ja kirjoituspyyntö Liite 2. Ilmoitus yleisönosastopalstalle... 61

6 1 JOHDANTO Valitsin tutkimukseni aiheeksi yksinhuoltajien jaksamisen, koska omassa lähipiirissäni on jonkun verran yksinhuoltajia ja heidän elämäänsä seuratessani olen huomannut, että heidän elämänsä ei ole aina helppoa. Yksinhuoltajuus saattaa alkaa aivan yllättäen ja se saattaa olla aluksi hyvinkin rankaa kun kaikesta täytyy huolehtia aivan yksin. Silloin onkin tärkeää, että yksinhuoltajien ympärillä olevat ihmiset osaavat kohdata hänet ja auttaa häntä jaksamaan elämässään eteenpäin. Tutkimukseni tarkoituksena on nostaa esiin yksinhuoltajat ja heidän oma kokemuksensa jaksamisestaan. Yksinhuoltajuus on yhteiskunnassa koko ajan kasvava perhemuoto, ja siksi on tärkeää kiinnittää huomioita heidän jaksamiseensa ja tukemiseensa. Monilla ihmisillä on edelleen paljon ennakkoluuloja yksinhuoltajista ja heidän kyvyistään toimia vanhempana. Tutkimukseni yhtenä tarkoituksena on osaltaan poistaa näitä yhteiskunnassa valitsevia käsityksiä yksinhuoltajista. Tutkimukseni päätarkoituksena on selvittää yksinhuoltajien omia kokemuksia omasta jaksamisestaan sekä heidän saamastaan tuesta. Tutkimuksessa kysyttiin yksinhuoltajilta heidän jaksamiseensa vaikuttavia asioita sekä heidän mielipidettään siitä, mikä on positiivisinta ja negatiivisinta yksinhuoltajuudessa. Tämän lisäksi tutkittiin eri tukimuotoja, joita yksinhuoltajat saavat sekä tahoja jotka näitä antavat. Tutkimuksessa käytiin lävitse taloudellinen, henkinen ja sosiaalinen tuki tämän lisäksi kysyttiin, mitä tulevaisuuden toiveita yksinhuoltajilla on. Yksinhuoltajien omien kokemuksien pohjalta oli tarkoituksena poimia asioita, jotka ovat heille tärkeitä ja niiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä, kuinka tulevaisuudessa yksinhuoltajia tulisi tukea heidän jaksamisessaan. Näistä tehtiin myös päätelmiä, mitä työntekijältä vaaditaan heidän kohdatessaan yksinhuoltaja. Työni teoriaosassa käydään lävitse aiempia yksinhuoltajuuteen liittyviä tutkimuksia, sekä määritellään työni kannalta merkittäviä käsitteitä. Teoriaosassa määritellään yksin-

7 7 huoltaja sekä käydään lävitse yksinhuoltajuutta perhemuotona. Tämän lisäksi määritellään eri tukemisen muodot ja käydään lävitse tukemiseen liittyviä aiempia tutkimuksia. Merkityksellistä on määritellä myös jaksaminen, joka on tutkimuksen yksi keskeisimmistä käsitteistä. 2 YKSINHUOLTAJIEN TUKEMINEN Tässä luvussa tulen käsittelemään yksinhuoltajuutta perhemuotona, ja sen muuttumista vuosien saatossa. Käyn lävitse sitä miten ennen yksinhuoltajuus on koettu, ja mitä se on tänä päivänä. Tulen käymään lävitse tukemista käsitteenä sekä erilaisia tukemisen muotoja. Lopuksi käsittelen yksinhuoltajan jaksamista. 2.1 Yksinhuoltajuuden määrittely Yksinhuoltajuuden määrittely on hyvin riippuvainen tarkastelutavasta. Sainpalo (2001, 3) määrittelee omassa tutkimuksessaan yksinhuoltajaksi isät ja äidit, joilla asuu kotona alaikäisiä lapsia mutta ei avio- tai avopuolisoa. Äidin tai isän kanssa asuvien lasten tulee olla alle 18-vuotiaita, jotta voidaan puhua yksinhuoltajuudesta. Sainpalon (2001,3) mukaan yksinhuoltoperheitä syntyy, kun yksinäinen nainen saa lapsen, lapsiperheen isä ja äiti eroavat tai lapsiperheen äiti tai isä kuolee. Hynönen ja Koistinen (1994, 3) tuovat omassa tutkimuksessaan esille juuri määrittelyn vaikeuden. Heidän tutkimuksessaan yksinhuoltajiksi katsotaan lesket, eronneet, asumuserossa asuvat ja au-äidit, joilla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi tai lapsia. Mutta määrittelyn vaikeus tulee heistä esille silloin, kun mietitään sitä onko avoliitossa asuva yksinhuoltaja edelleen yksinhuoltaja vai pitäisikö hänet katsoa aviopuolisoksi. Samankaltaista määritelmää ovat päätyneet käyttämään myös Jäkälä, Kukkonen & Lämsä (1997, 2.)

8 8 Yksinhuoltajat joilla on yhteishuoltajuus toisen vanhemman kanssa käyttävät itsestään mieluummin käsitettä lähivanhempi kuin yksinhuoltaja. Tämä asia nousi esiin saamistani vastauksista. Jotkut toivoivat, että minäkin käyttäisin tutkimuksessa mieluummin käsitettä lähivanhempi kuin yksinhuoltaja. Mutta itse kuitenkin päädyn käyttämään yksinhuoltajaa, koska se kuitenkin yleisemmin käytetty termi. Itse aion tulevassa työssäni käyttää seuraavanlaista määritelmää yksinhuoltajasta. Yksinhuoltaja, henkilö, joka yksin kasvattaa yhtä tai useampaa alaikäistä lasta tai holhoukseen asetettua henkilöä, ja toimii heidän holhoojanaan. Yksinhuoltaja voi olla esim. leski, avioliitosta eronnut tai aviottoman lapsen äiti tai holhoojaksi asetettu henkilö. (Cd- Facta tietosanakirja 2001.) Pidän tätä määritelmää parhaana, koska tästä ilmenee myös kuinka yksinhuoltajaksi voi tulla, koska yksinhuoltajaksi voidaan tulla myös adoptoimalla lapsi. 2.2 Yksinhuoltajuus perhemuotona Perhe tarkoittaa yhteisöä, jossa siihen kuuluvat henkilöt kokevat yhteenkuuluvuutta ja heillä on halu ja tarve jakaa yhdessä arkielämä. Perhe on parhaimmillaan voimavara ja turvaverkko. (Litmala 2002, 39.)Perhe on yksilölle elämän keskeisimpiä tekijöitä. Perhe on se, joka pysyy osana läpi elämän se vaan saattaa saada monenlaisia ilmenemismuotoja. Ihmisellä saattaa olla elämänsä aikana useita sidoksia perheeseen, johon vaikuttaa osaltaan se mitä perhe käsitteenä kenellekin on. Jollekin saattaa lapsuuden perhe olla ainut oikea perhe, toiselle perhe saattaa tulla vasta kun muodostaa oman kodin ja saa omia lapsia tai perhe saattaa olla vain kahden aikuisen muodostama kokonaisuus. (Eirola 2003, 18.) Perhemuodot ovat viimevuosien aikana muuttuneet on ydinperheitä, suurperheitä, uusperheitä ja yksinhuoltajaperheitä. Ydinperheeksi määritellään talous, jossa asuvat äiti ja isä lapsineen. Ydinperhe on nykyään tavallisin perhemuoto länsimaissa. Suomessa harvinaisemmaksi käynyt perhemuoto on suurperhe, johon lasketaan kuuluviksi useampi sukupolvi ja/tai useampi toisilleen sukua oleva ydinperhe. Nykyään on paljon enemmän

9 9 uusperheitä, joihin kuuluu vähintään kahden ydinperheen jäseniä, jotka ovat aiemmin olleet naimattomia, leskiä tai eronneita, ja joilla on lapsi tai lapsia jotka he tuovat mukaan uusperheeseen. Yksinhuoltajaperheen muodostaa äiti tai isä lapsiensa kanssa. (Tiittanen 2001, 9-10.) Enemmistö (62%) vuonna 2004 lapsiperheistä oli edelleen perheitä, joissa vanhemmat elävät avioliitossa. Seuraavaksi eniten (20%) on yksinhuoltajaperheitä, joissa äiti on huoltajana. Lapsiperheitä, joissa vanhemmat asuvat avoliitossa on 14%. Yksinhuoltajaperheitä, joissa isä on huoltajana on 4 %. (Tilastokeskus 2004.) Yksinhuoltajaperheiden määrä verrattuna vuoden 2001 tilastoon on noussut selkeästi. Tuolloin yksinhuoltajaperheitä, joissa äiti oli huoltajana oli 13% ja yksinhuoltajaperheitä, joissa isä oli huoltajana oli vain 1%. (Eirola 2003, ) Yksinhuoltajaperheiden määrä on kuitenkin vähäinen verrattaessa kahden huoltajan perheisiin, vaikka yksinhuoltajaperheiden määrä on viime vuosina noussut. Yksinhuoltajaisien määrän vähäisyys näkyi omassa tutkimuksessa siinä, että vastaajista ainoastaan yksi oli mies ja loput olivat naisia. Kaupungeissa yksinhuoltajuus on yleisempää, kuin maaseudulla ja alueellisesti yksinhuoltajia on eniten Etelä-Suomen läänissä ja vähiten Lapin läänissä. (Tilastokeskus 2004). Yksinhuoltajuutta on vaikea ennakoida, ja tästä syystä useat yksinhuoltajat joutuvat kohtaamaan monenlaista ennakkoluuloja kanssa ihmisten suunnalta. Yksinhuoltajaa saatetaan pitää huonompana kasvattaja, kun häneltä puuttuu toinen vanhempi jonka kanssa jakaa kasvatusvastuu. Yksinhuoltaja voi olla kuitenkin yhtä pätevä kasvattaja, jos vain hänellä riittää aikaa ja kiinnostusta lastaan kohtaan. (Sainpalo 2001, 3.) Useimmiten muiden ihmisten heittämät tahattomat kommentit saattavat loukata yksinhuoltajaa syvästikin ja aiheuttaa suurta mielipahaa. Ihmiset saattavat olla niin ennakkoluulojensa vankeja, että he eivät pysty näkemään yksinhuoltajaa yhdenvertaisena ihmisenä ja kasvattaja itsensä kanssa, koska heillä ei ole kokemusta siitä mitä on vastata perheestä ainoana aikuisena. Ihmisten ennakkoluulojen taustalla saattaa vaikuttaa vieläkin vuosisatoja vallinnut käsitys siitä, että avioliiton ulkopuolella lapsen synnyttäminen on pahin kohtalo mikä nai-

10 10 sen osaksi saattoi tulla. Jos nainen ei mennyt naimisiin lapsen isän kanssa raskaaksi tulon jälkeen hän saattoi mennä naimisiin, jonkun muun miehen kanssa ja näin hän saattoi kasvattaa lapsensa osana sisarusparvea. Muita vaihtoehtoja oli että sukulaiset ja naapurit ottivat lapsen luokseen. Pahin vaihtoehto pari vuosisataa sitten oli, että nainen jäi lapsensa kanssa kahden jolloin hänellä ei ollut paljon mahdollisuuksia elättää ja kasvattaa lastaan. (Jousimaa 1983, ) Nykyään jos nainen jää yksin lapsen kanssa hänellä on mahdollisuus pärjätä paremmin yksin, kuin muutamia vuosisatoja sitten. Yksinhuoltajaksi jäämisen seurauksena taloudellinen tilanne kuitenkin kokee todennäköisesti jonkinasteisen romahduksen, joka saattaa olla yksi uhka riittävälle vanhemmuudelle. Taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa hyvin paljon poissaolevan vanhemman maksama elatustuki ja se tuleeko se ajallaan. Valitettavasti vain hyvin harva maksaa elatustuen säännöllisesti ja ajallaan. (Gottberg & Sairisalo 1994,11.) Yksinhuoltajat ovatkin Suomessa vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa ja osa syynä siihen on, että heillä on vain yhden henkilön tulot käytössä. Useat yksinhuoltajat ovat toimeentulotuen armoilla, kun heillä ei ole työtä, joka puolestaan lisää taloudellista ahdinkoa. (Jäkälä ym. 1997, 7.) Vuonna 2000 yksinhuoltajista 39 % kuului pienituloisimpien viidennekseen. Tuolloin lähes joka kolmas yksinhuoltaja sai toimeentulotukea. (Airola & Tarsalainen 2000, 95.) Yksinhuoltajuuteen liittyy sekä riskejä että etuja tutkija Rita Liljeströmin mukaan. Riskeinä hän pitää ylirasitusta ja taloudellista ahdinkoa. Vastuun ottaminen yksin perheestä saattaa vaikeuttaa yksinhuoltajan ammatillista edistymistä ja vapaa-ajan rajoittumista, joka saattaa johtaa sosiaalisista suhteista eristäytymiseen. Yksinhuoltajuus heijastuu myös lapseen, päivät hoidossa saattavat muuttua pitkiksi ja pienetkin käytöshäiriöt lapsella saatetaan yhdistää yksinhuoltajuuteen. (Jousimaa 1983, 117.) Etuina Liljeström näkee, että vanhempien kasvatus erimielisyydet puuttuvat ja vanhempien keskinäiset erimielisyydet eivät pääse heijastumaan lapseen. Yksinhuoltajaperheissä lasten pahoinpitely on harvinaisempaa ja tunneilmasto lapsen ja vanhemman välillä

11 11 on läheisempi. Lapsi otetaan myös mukaan päätöksentekoon tasavertaisempana. (Jousimaa 1983, 118.) Tutkimukseeni osallistuneista vanhemmista moni koki yksinhuoltajuuden etuna sen, että saa päättää yksin perheen asioista vaikka toisaalta se koettiin myös yksinhuoltajuuden heikkoutena. Yksinhuoltajuus voi olla monelle henkilölle kasvun mahdollisuus, ja ainoa ratkaisu pitkään jatkuneessa vaikeassa suhteessa. Yksinhuoltajuus alkaa useimmiten avio- tai avoeron myötä, jolloin henkilö joutuu käymään eroon liittyvän kriisin. Eron yhteydessä joutuu käymään lävitse vaikeita tunnekokemuksia, jotka saattavat johtaa persoonallisuuden kehittymiseen ja elämäntilanteen avautumiseen uusille mahdollisuuksille tai epäonnistuessaan se saattaa johtaa elämän kapeutumiseen ja paikalleen jäämiseen. Ihminen reagoi eroon aina yksilöllisesti eikä voidakaan sanoa mikä on oikea tapa reagoida. Monet eronneet naiset ovat rakentaneet itselleen itsenäisemmän identiteetin, ja löytäneet itsestään uusia mahdollisuuksia. Oleellisena arjesta selviytymisessä on ollut läheisen naisystävän tuki, joka useimmiten on samassa tilanteessa. Yksinhuoltajan selviytymiseen ja kasvun mahdollisuuteen vaikuttaa oleellisesti myös taloudellinen tuki, terveydenhuolto sekä lapsen päivähoidon järjestyminen. (Tiittanen 2001, ) 2.3 Lapsen asema yksinhuoltajaperheessä Perheen tehtävänä on pitää huolta toistensa hyvinvoinnista ja terveydestä. Lasten kannalta merkittävintä on perheen sisäiset ihmissuhteet; lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus, perheen yhteinen ajankäyttö sekä vanhempien tapa kasvattaa. Perherakenteen muuttuessa aiheutuu suuria muutoksia perheen arkielämään. Yksinhuoltajaksi jäävän taloudellinen tilanne saattaa heikentyä, ja hänen tulee selvitä yksin työn ja kodin aiheuttamista vaikeuksista. (Sainpalo 2001, 5-6.) Eroperheessä lapsi voi joutua tahtomattaan vanhempien kiistakapulaksi, jos vanhemmat eivät pysty irrottautumaan toisistaan ja käymään lävitse eron aiheuttamaa tunnemyllerrystä. Tällaisissa tilanteissa vanhemmat saattavat purkaa katkeruuttaan lapsen kautta entistä puolisoaan kohtaan, joka puolestaan vaurioittaa lasta ja siksi sitä tulisi välttää

12 12 kaikin mahdollisin keinoin. (Jäkälä ym.1997, 5.) Lapsen kuullessa tulisi välttää toisen vanhemman syyttelyä. Vanhempien ei tule käyttää lasta aseena toisiaan vastaan, eikä laittaa lasta vakoilemaan toista puolisoa puolestaan. Perheen läheisten tulisi muistuttaa vanhempia siitä, kuinka vaikea lapsen asema tilanteessa on, jossa häntä vaaditaan valitsemaan jommankumman vanhemman puoli tilanteessa. (Porio&Porio 2002, 93.) Lapsen kannalta on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus säilyttää suhteensa toiseen vanhempaan ja tämän sukulaisiin. Lapsi luo mielikuvia vanhemmasta, joka on kuollut tai jota hän ei tapaa tai tapaa vain hyvin harvoin. Lapsen mielikuviin vaikuttaa paljon toisen vanhemman antamat tiedot, joten onkin hyvin tärkeää, mitä kertoo lapselle poissaolevasta vanhemmasta.( Jäkälä ym. 1997, 6.) Tällöin tulisi kaikin tavoin välttää toisen vanhemman mustamaalaamista ja antaa lapselle realistinen kuva toisesta vanhemmasta. Lapsen elämään yksinhuoltajaperheessä vaikuttaa, kuinka itsenäistä lapsen elämä on ja kuka lapsen asioita hoitaa ja elämää järjestää. Yhteisen ajankäyttö ja se, että vanhempi tietää mitä hänen lapsensa päivittäin tekee vaikuttaa lapsen itsenäisyyteen. Pienempien lasten asiat hoitaa useimmiten vanhempi, mutta vanhemmat lapset saattavat olla asioissaan itsenäisempiä. (Sainpalo 2001, 6.) Yksinhuoltajaperheessä lapsi voi saada uudenlaista vapautta, mutta toisaalta hänelle voi tulla myös enemmän vastuuta. Lapsi voi joutua vastaamaan arkielämästä, kun vanhemman voimavarat kuluvat muihin asioihin. Yhteinen aika myös vanhemman kanssa voi tulla vähenemään (Korvuo ym.2000, 77.) Lapsi saattaa joutua ottamaan vastuuta enemmän itsestään sekä nuoremmista sisaruksistaan. Toisaalta lapsi saattaa saada mahdollisuuden osallistua perheen yhteisten asioiden päättämiseen. Vastuun antaminen lapselle tarjoaa mahdollisuuden hänelle varhaisempaan itsenäistymiseen. (Sainpalo 2001, 6.) Yksinhuoltajan voi olla toisaalta hankala asettaa lapsilleen rajoja tai sitten hän saattaa asettaa tiukemmat rajat, jotta hän pystyy säilyttämään otteensa lapsiinsa. Selkeitten rajojen asettaminen luo perusturvallisuutta lapselle. Rajojen luominen on myös lapsen kunnioittamista ja rakastamista. Selkeiden rajojen avulla vanhempi osoittaa välittävänsä lapsestaan. (Reinholm, Sipponen ja Cacciatore 2000, 52.)

13 13 Yksinhuoltajaperheessä lapsi voi joutua luopumaan, joistakin hänelle aiemmin tärkeistä asioista, kuten harrastuksista, kun vanhemmalla ei ole taloudellisesti mahdollisuutta tukea toimintaa. Tämä vaatii lapselta melkoista ymmärrystä ja yhteistä keskustelua tilanteesta vanhemman kanssa. Lasten tarpeista tinkiminen on vanhemmalle todella tiukka paikka ja lasten tarpeista kiinnipitämisestä yritetään pitää huolta mahdollisimman pitkään. Monessa perheessä pidetäänkin tärkeänä keskustelua lasten kanssa siitä mikä on perheessä tarpeellista ja mikä vähemmän tarpeellista. (Tiittanen 2001, ) 2.4 Tukeminen käsitteenä Tukeminen käsitteenä on hyvin moniselitteinen. On olemassa monenlaista tukemista voidaan puhua taloudellisesta tuesta, sosiaalisesta tuesta, henkisestä tuesta, tiedollisesta tuesta tai toiminnallisesta tuesta. Tukemiseen liittyvät määritelmät on tehty usein sosiaalipsykologian alueella, ja ne sisältävät ajatuksen sosiaalisesta kanssakäymisestä sekä tuen antamisesta ja saamisesta. Ensisijaisesti tukemista on tarkasteltu läheisten ihmisten keskeisenä vuorovaikutuksena. (Tiitanen 2001, ) Omassa työssäni käytettävät tukemisen muodot ovat taloudellinen, sosiaalinen ja henkinen tuki. Elämänmuutosten ja sairastumisen yhteyttä selitettäessä on otettu käyttöön käsite sosiaalinen tuki. Tarkoituksena on ollut, että ihminen voi käyttää hyväkseen sosiaalista verkostoaan kohdatessaan haasteita. Sosiaalisen tuen laatuun ja määrään vaikuttavat sosiaalisen verkoston piirteet: verkoston laajuus, vuorovaikutuksen tiiviys ja sosiaalinen läheisyys. Useat tutkimustulokset osoittavat, että sosiaalinen verkosto ja sen antama palaute vaikuttavat terveyteen, sairaudesta toipumiseen sekä stressistä ja elämänmuutoksista selviytymiseen. (Korvo & Tenhunen-Kejonen 2000, 58.) Sosiaalisesta tuesta Lin on tutkijatovereineen löytänyt kaksi määritelmää. Ensimmäisessä määritelmässä sosiaalinen tuki on koettua tai todellista instrumentaalista ja/tai ilmaistua huolenpitoa yhteisön, sosiaalisten verkostojen ja ystävien taholta. Toisessa määritelmässä sosiaalisiin verkostoihin kuuluminen on ensimmäinen askel, ja tuen saaminen on riippuvainen siitä minkälaisia suhteita yksilö kykenee solmimaan verkostoon-

14 14 sa, eli ovatko nämä solidaarisia, luottamuksellisia ja intiimiin kommunikaatioon mahdollistavia. (Korvo ym. 2000, ) Vaikka yksilöllä olisi kuinka laajaa sosiaalinen verkosto ei se välttämättä takaa tarvittavan tuen määrää. Mutta jos verkosto on tiivis sen pitäisi pystyä tukemaan yksilöä hyvinkin erilaisissa tukea tarvittavissa tilanteissa. Sosiaalisen tuen laadulla onkin merkittävämpi osuus, kuin sen määrällä, kun puhutaan hyvästä elämästä. (Tiittanen 2001, 16.) Omassa työssäni aion käyttää samaa määritelmää sosiaalisesta tuesta kuin Korvo ja Tenhunen-Kejonen (2000, 60-61) omassa työssään. Sosiaalisella tuella tarkoitan läheisiltä, asiantuntijoilta ja viranomaisilta saatua arvostusta ja myötätuntoa sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta, yhdessäoloa, tiedollista tukea ja instrumentaalista tukea, joka pitää sisällään sen kaiken mikä edistää välitöntä elämän hallintaa tai auttaa saavuttamaan tavoitteita. (Korvo ym.2000, ) Taloudellisella tuella tarkoitetaan rahallista apua jota henkilö saa läheisiltään ja viranomaisilta. Henkisellä tuella tarkoitetaan viran-omaisilta, asiantuntijoilta ja läheisiltä saatua huolenpitoa, luottamusta, rakkautta ja kunnioittamista. (Tiitanen 2001, 19.) Tukemista on pidetty useimmiten positiivisena asiana, mutta sillä on myös negatiivisia vaikutuksia. Tukemista tulisikin tarkastella kolmelta eri ulottuvuudelta. Ensinnä tulisi käsitellä tuen antajan ja saajan välistä henkilökohtaista läheisyyttä tai etäisyyttä, toiseksi riippuvuuden ja riippumattomuuden tuottamaa ristiriitaa sekä kolmanneksi tuen antamisen ja saamisen liittyvänä hyötymisenä. (Tiittanen 2001, 17.) 2.5 Yksinhuoltajan jaksaminen Jaksaminen on ihmiselle subjektiivinen kokemus eikä voida sanoa yleisesti missä menee jaksamisen raja. Jaksamiselle en löytänyt varsinaista määrittelyä, joten etsin tietoa määritelmän pohjaksi ja loin jaksamisen määritelmän seuraavanlaiseksi: henkilöllä on tarpeeksi ruumiillista tai henkistä voimaa ja hän kykenevä ja pystyvä toimimaan. (Nurmi 1998, 275).

15 15 Ihminen joka kokee elämässään vastoinkäymisiä saattaa kokea oman jaksamisen todella heikoksi, tällöin ihminen tulee tarvitsemaan ympäröivän yhteiskunnan tukea. Voidaan ajatella, että ihmisen jaksaminen on hyvin paljon kiinni ihmisen omasta kokemuksesta sekä hänen saamastaan tuesta. Tuen ei tässä tapauksessa tarvitse olla konkreettista ja näkyvää eikä yksilö välttämättä ajattele sitä tukena. Mutta jaksamiseen vaikuttaa hyvin paljon, että ihmisellä on toisia ihmisiä ympärillä joiden kanssa jakaa elämän ilot ja surut. Usein vasta elämässä eteen tulevien vaikeiden, ja hankalien asioiden kanssa ihminen huomaa kuinka merkittävä osuus ympäristöltä saatavalla tuella on oman jaksamisen kanssa. Yksinhuoltajan jaksamisen kannalta on merkittävää heidän tukeminen ja sosiaalisen verkoston rakentaminen. Äärimmäisissä tapauksissa tuen puuttuminen ja elämän kokeminen merkityksettömänä voi johtaa itsemurhaan. (Tiittanen 2001, 60.) 3 YKSINHUOLTAJUUTTA KOSKEVAT TUTKIMUKSET 3.1 Yksinhuoltajuus Yksinhuoltajien määrä on ollut kasvussa viime vuosina, ja määrä tulee todennäköisesti aina vaan kasvamaan. Useimmiten yksinhuoltajaksi tullaan eron jälkeen ja yksinhuoltaja on useimmiten nainen. Mies yksinhuoltajana on vielä hyvin harvinainen. Muita tapoja tulla yksinhuoltajaksi ovat leskeksi jääminen tai yksinäinen nainen tulee äidiksi. Tutkimukseni aiheeksi yksinhuoltajat valitsin, koska omassa lähipiirissäni on jonkin verran yksinhuoltajia ja heidän elämäänsä seuratessani olen huomannut, että heidän elämä ei ole aina niin helppoa. Tästä syystä halusin ryhtyä tutkimaan yksinhuoltajan näkökulmasta sitä kuinka hän kokee oman jaksamisensa, ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Aihe mielestäni on ajankohtainen, koska yksinhuoltajat ovat kasvava ryhmä. Oman tulevan ammattini kannalta näen tärkeänä perehtyä yksinhuoltajien elämään tutkimuksen

16 16 muodossa, koska olen varma että teen sitten millä alalla tahansa töitä tulen varmasti työssäni yksinhuoltajia kohtaamaan. Näen tärkeänä että perehdyn asiaan näin, jotta pystyn paremmin kohtaamaan yksinhuoltajat sekä osaltaan jo näkemään asioita, mitkä ovat heidän jaksamisen kannalta merkittävässä osassa. Tutkimukseni pohjaksi hain kirjallista materiaalia niin tutkimusten, kuin muun kirjallisen materiaalin muodossa. Yhteiskunnan on tarkoitus turvata heikommassa asemassa olevien yksilöiden mahdollisuudet elämään. Yksinhuoltajat useimmiten ovat yhteiskunnassa heikommassa asemassa. kun verrataan kahden vanhemman perheeseen. Yksinhuoltajat tulevat usein taloudellisesti huonommin toimeen, ja useat yksinhuoltajaperheet ovat maamme köyhimpiä ryhmiä. Taloudellisesti heikon tilanteen taustalla ovat mm. vanhemman työttömyys ja eron aiheuttama taloudellisen tilanteen heikkeneminen. Yksinhuoltajuuden surauksena yksilö saattaa eristäytyä sosiaalista suhteista, ja menettää asemaansa. Hän joutuu kantamaan vastuun yksin perheen taloudesta sekä tekemään yksin ratkaisut vaikeissakin asioissa, joka saattaa horjuttaa hänen omaa jaksamistaan. Siksi on erityisen tärkeää, että yksinhuoltajalla olisi käytössä turvaverkosto, jonka kanssa hän voisi jakaa vastuuseen, kasvattamiseen ja omaan jaksamiseen liittyviä asioita. Useasti yksinhuoltajalla on tukenaan vain omat läheisensä, vanhemmat, sukulaiset ja ystävät. Viranomaisilta saatu tuki on vielä hyvin pientä tai sitten saadun tuen saaminen koetaan negatiivisena. Tutkimukseni tarkoituksena onkin löytää kohtia yksinhuoltajan elämästä, jossa viranomaiset voisivat olla enemmän antamassa tukea jatkossa sekä kuinka yksinhuoltaja tulisi kohdata. Eikä ainoastaan perheen vanhempi ole se, joka tarvitsee tukea vaan yhtä lailla lapsi tarvitsee tukea elämässään. 3.2 Yksinhuoltajien tukemista koskevat tutkimukset Yksinhuoltajien tukemista käsitteleviä tutkimuksia on tehty jonkin verran ja niiden tarkastelu ulottuvuus on ollut vaihteleva. On olemassa tutkimuksia, joissa on käsitelty kuinka seurakunnan diakoniatyö voi tukea yksinhuoltajia, sekä kuinka diakoninen hoi-

17 17 totyö voi toimia yksinhuoltajaäidin tukena. On myös tutkimuksia, kuinka avioerosta selviydytään yksinhuoltajan näkökulmasta sekä minkälaista tukea saa, kun valitsee itsenäisen äitiyden. Aiemmissa tutkimuksissa yksinhuoltajuutta on tutkittu naisen näkökulmasta, ja saatavilla ei ole tutkimuksia, joissa olisi tutkittu yksinhuoltajaisiä. Yksinhuoltajaisien määrä suhteessa yksinhuoltajaäiteihin onkin hyvin pieni, joten heidän saaminen tutkimukseen mukaan on todennäköisesti hyvin hankalaa. Hyppösen (2002, 68) tutkimuksessa au-äidit kertovat eritoimijoista, joiden kanssa he saattoivat jakaa vanhemmuutta eri tavoin. Oma äiti ja/tai omat vanhemmat ovat ne, jotka yleensä auttavat lapsen hoidossa. Myös lähellä että kauempana asuvat isovanhemmat osallistuivat paljon lapsen hoitoon. Tutkimuksen mukaan vanhemmuuden jakaminen ei tarkoita aina konkreettista apua lasten hoidossa ja kasvatuksessa, vaan myös puheen ottamisen tasolla kokemusten jakoa. Vanhemmuutta saattoi jakaa myös ystävien kanssa, jotka saattoivat olla myös lasten kummeja. Heidän kanssaan saattoi jakaa lasten kasvatukseen liittyviä kysymyksiä. Äidit kertoivat myös ystävien erilaisista rooleista: yhdelle saattoi soittaa, jos kaipasi kasvatusneuvoja, toinen otti lasta välillä hoitoon ja kolmas oli äidille aikuisena seurana. Ystävät olivat sekä äitejä että lapsettomia, eronneita yksinhuoltajia ja ydinperheenäitejä, joskus myös toisia itsenäisiä äitejä. (Hyppönen 2002,69.) Korvuo ja Tenhonen-Kejonen (2000, 127) saivat samankaltaisia tuloksia tutkiessaan naisten avioerokokemuksia, ja erosta selviytymistä. Sosiaalisen tuen merkitys nousi tutkimuksessa esille selkeästi. Keskustelut läheisten ja ystävien kanssa on auttanut selviytymisessä, ja läheisen ystäväverkoston merkitys sosiaalisen tuen antajana korostui. Varsinkin keskustelut sellaisten yskävien kanssa, joilla oli samankaltaisia kokemuksia koettiin myönteisiksi. (Korvuo ym. 2000, 61.) Äitinä olemisen ja lapsen kasvatuksen saattoi jakaa myös muidenkin toimijoiden kanssa. Tällaisia toimijoita ovat mm. erilaiset yhteisöt kuten äitien keskusteluryhmät ja erilaiset äitien ja lapsiperheiden yhdistykset. Nämä saattoivat olla myös virtuaalisia kes-

18 18 kusteluryhmiä tai sähköpostilistoja. Julkisilla toimijoilla oli myös joskus tärkeä osa vanhemmuuden jakamisessa. Yhdelle äideistä neuvolan terveydenhoitajasta oli tullut tärkeä tukihenkilö, ja yksi oli joutunut olemaan synnytyksen jälkeisen väsymyksen vuoksi Ensi kodin asiakkaana. Lapsiperheiden elämässä tavallisin kolmas toimija oli päivähoito, joka ei kuitenkaan noussut esiin erityisenä lapsen hoidon jakajana, mikä varmasti johtui sen itsestään selvästä roolista. (Hyppönen 2002,69.) Päivähoidon ja kodin välistä yhteistyötä on tärkeänä pitänyt 84% vastaajista vuonna 1994 tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin yksinhuoltajia päivähoidon ja lasten kotihoidon tuen käyttäjinä. Vastaajista 57% piti hyvin tärkeänä päivähoidon henkilöstön tehtävänä vanhempien tukemista kasvattajina. Yhteistyötä vanhemmat pitivät tärkeämpänä lasten kannalta, kuin oman tukemisen kannalta. (Hynönen ym. 1994, 41.) Taloudellista tukea naiset saivat lähinnä sukulaisilta; äidiltä, mummoilta, sisaruksilta ja muilta sukulaisilta. Sosiaalitoimistosta osa sai toimeentulotukea, ja muutama diakonikeskuksesta taloudellista apua eron jossakin vaiheessa. (Korvuo ym. 2000, 72.) Tiittasen (2001, 50) tutkimuksessa yksinhuoltajien yleisin syy ottaa yhteyttä diakoniatoimistoon oli taloudellinen ahdinko. Yksinhuoltajuuden alkuvaiheessa taloudellinen ahdinko saattaa olla suuri, kun perheen talous on vain yhden ihmisen varassa. Yksinhuoltajat joutuvat miettimään tarkkaan miten he saavat rahat riittämään eikä taloudessa ole varaa ylimääräisille kuluille kuten esimerkiksi pesukoneen hajotessa. Rahavaikeudet koettelevatkin yksinhuoltajan hyvinvointia ja jaksamista. Vanhemmuuden erilaisista jakamisen merkityksistä äitien elämässä omien vanhempien että julkisten toimijoiden osa oli lapsen ja äidin elämässä pääasiassa sosiaalipoliittinen, konkreettiseen apuun perustuva, kun taas ystävien ja yhteisöjen kanssa painopiste oli psykologisessa jakamisessa. (Hyppönen 2002,69.) Sosiaalityön merkitys avioerokriisistä selviytymisessä nähtiin sekä myönteisenä että kielteisenä. Asiaan vaikutti viranomaisen kyky kohdat kriisissä oleva henkilö. Omaan asenteeseen työntekijän tulisikin kiinnittää huomiota. Asenteen tulisi olla nöyrä ja empaattinen, ja keskusteluissa täytyisi olla hienotunteinen. Asiakkaan tulisi tuntea itsensä ymmärretyksi. Jos tätä kokemusta ei synny, niin sosiaalisen tuen antaminen ja vastaan-

19 19 ottaminen ei onnistu. (Korvuo ym. 2000, 127.) Tiittasen (2001, 66-69) tutkimuksessa esille nousseita asioita, joita viranomaisten tulisi ottaa huomioon kohdatessaan asiakkaitaan ovat hädän vastaanottaminen, tilanteen näkeminen, hyväksytyksi tuleminen sekä lohdutetuksi tuleminen. Hädän vastaanottaminen on vaativa tehtävä, koska tämä voi purkautua monenlaisina tunteina kuten suruna, vihana, häpeänä, hämmennyksenä ja erialisina pelkoina. Hätääntyneen asiakkaan kohtaamisessa tärkeintä on olla läsnä ja tukea asiakasta tunteidensa ilmaisuun. Elämän ollessa umpikujassa asiakaan normaali kyky ratkaista asioitaan häviää. Siksi onkin tärkeää, että työntekijä pystyy hahmottamaan asiakkaan kokonaistilanteen ja pistämään asiat tärkeysjärjestykseen. Työntekijän tulee katsoa, mitkä asiat vaativat välittömästi hoitamista ja mitkä voivat odottaa. Kun asiat saadaan tärkeysjärjestykseen niin asiakas pystyy hahmottamaan taas elämäänsä kokonaisuutena, ja pystyy jäsentämään itse elämäänsä ja rohkaistumaan eteenpäin yrittämiseen. Hyväksytyksi tuleminen vaatii työntekijältä yksinhuoltajan kohtaamista avoimesti ja aidosti, ilman tuomitsemista ja moralisointia, siten että ihminen kokee olevansa arvokas ja tasa-arvoinen. Jotta yksinhuoltajalle syntyy lohdutetuksi tulemisen tunne se vaatii hyvin konkreettista tapahtumaa, kuten koskettamista, hartioista kiinniottamista, halaamista tai vähintään kättelyä. Henkilölle pitää syntyä tunne, että hänestä välitetään aidosti ja että hänellä on lupa olla heikko. Vanhemmuuden jakaminen ei ollut aina itsestään selvää ja helppoa. Joskus ei äideillä ollut tarpeeksi muita aikuisia jakamassa lapsen hoitoa ja kasvatusta. Sukulaiset saattoivat asua kaukana, ja ystävien elämäntilanne oli vakiintumaton jolloin ystävien muuttaminen toiselle paikalle heikensi luonnollista turvaverkkoa. (Hyppönen 2002,69.) Sosiaalisen tuen saamista vanhemmuuteen, ja arkielämän jakamiseen kaipasivat myös Korvuon ja Tenhonen-Kejosen (2000, 81) haastattelemat henkilöt. Eron jälkeen sosiaalisen tuen järjestyminen oli monelle hankalaa, eikä sitä koettu saaduksi siinä muodossa kuin olisi haluttu. Apua lastenhoidossa saatiin ex-mieheltä, uudelta kumppanilta, omilta vanhemmilta ja ystäviltä. Kasvatusasioihin apua saatiin keskustelun tasolla lasten opettajilta, kasvatus -ja perheneuvolasta, ystäviltä sekä työtovereilta.

20 20 Äitien tarpeet vanhemmuuden jakamisesta vaihtelivat, yhdelle saattoi riittää yksi henkilö jolle soittaa, kun taas toiselle se oli riittämätön. Joskus taas sosiaalinen elämä oli vilkasta, mutta äiti koki olevansa yksin suhteessa lapseen. Erilaisista vanhemmuuden jakamisen muodoista huolimatta äidillä on silti yksin vastuu lapsesta. (Hyppönen 2002,70.) Kun äidit kertoivat arjestaan aina nousi esiin tärkeimpänä itsenäisyys. Vapaus päättää kaikesta tuli esiin ensimmäisen, kun puhuttiin perheen arjesta. (Hyppönen 2002,73.) Avioero toi tullessaan naisille paljon positiivisia tunteita ja muutoksia itseen. Erilleen muuttaminen toi mukanaan vapauden tunteen, ja helpotuksen erilleen muuttamisesta, ja vaikeasta suhteesta irrottautumiseen. (Korvuo ym. 2000, 97.) Toisaalta itsenäisyys toi samanaikaisesti loputtoman, kokoaikaisen ja jakamattoman vastuun, joka tuntuu joskus uuvuttavalta. (Hyppönen 2002,76.) Myös Tiittasen (2001, 58) tutkimuksessa nousi esiin vastuun kantamisen raskaus. Yksinhuoltaja on yksin vastuussa perheen toimeentulosta ja hyvinvoinnista sekä lasten kasvatuksesta, eikä hänellä ole mahdollisuutta siirtää vastuuta toiselle väsymyksen iskiessä. Vastuun lisäksi äitejä väsytti yksinäisyys, kotona olo saattaa pudottaa pois sosiaalisesta verkostosta kodin yksinäisyyteen, vaille aikuisen seuraa. Aina yksinäisyys ei kuitenkaan tarkoittanut sosiaalisten suhteiden vähäisyyttä eikä eristäytyneisyyttä. Yksinäisyys äitien kertomuksissa oli enemmän kaipuuta, kaipuuta toisesta aikuisesta, jonka kanssa jutella tai äidit kaipasivat itselleen aikuista suhdetta (Hyppönen 2002,76.) Sosiaaliset suhteet saattavat vähentyä myös siitä syystä, että yksinhuoltajalla ei ole yksinkertaisesti varaa pitää yhteyttä sukulaisiinsa tai ystäviinsä, jotka asuvat kauempana. Lisäksi ulos lähtemi-nen vaatii useasti lastenhoidon järjestämistä, joka ei välttämättä ole helppoa. (Tiittanen 2001, 56.) Äidit saattoivat kaivata toista aikuista jakamaan arkea, vanhemmuutta ja lapsen kasvatusta, sekä lomia ja viikonloppuja. Äidit kaipasivat myös välillä läheisyyttä ja seksuaaliisuutta. Äitien itselleen aikuisena kaipaamiensa asioiden edelle meni kuitenkin lapsen hyvinvointi. Omaa aikaa ei ehkä ollut koskaan tai vastuu seurustelukumppanin tutustuttamisesta lapseen tuntui isolta. Lapsen hyvinvointi ja äitiys meni edelle omien aikuisen naisen tarpeiden kanssa. (Hyppönen 2002,77.) Korvuon (2000, 84) tutkimuksessa nousi

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena Anne Vuori Mitä ihmisten kokemukset merkitsevät Kun halutaan tukea perheen hyvää vointia, mitä ihmisten erilaiset kokemukset siinä merkitsevät

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa:

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa: Lausunto 1(5) Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan Lausuntopyyntö 29.10.2015 Lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan: Eriarvoistuva koulu? -verkosto lausuu lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan 2016 seuraavaa:

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 THL/1853/5.09.00/2012 (1(6) KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tilastotiedot

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Ero lastensuojelullisena kysymyksenä Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Taustaa Forssen K. (1991) Asiakasperheet lastensuojelun sosiaalityössä Forssén K. (1993) Suojaverkon lapsiperheet.

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot