VSSHP VARSINAIS SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VSSHP VARSINAIS SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT"

Transkriptio

1 VSSHP VARSINAIS SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Ohjeita kuormittumisen hallintaan HENKINEN KUORMITTUMINEN KEVÄT 2006 TYÖSUOJELU

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HENKINEN HYVINVOINTI TYÖN AIHEUTTAMA KUORMITTUMINEN TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT TYÖNTEKIJÄN KUORMITTUMINEN KUORMITTUMISEN MITTARIT KUORMITTUMISEN KEHÄ KUORMITTUMISEN ENNALTAEHKÄISY KUORMITTUMISESTA SELVIYTYMINEN TYÖN HALLINTA TYÖN MONIPUOLISUUS OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET TYÖYHTEISÖN SOSIAALINEN TUKI POSITIIVINEN KUORMITTUMINEN...17 Työturvallisuuslaki ( /738)

3 1 JOHDANTO Varsinais Suomen sairaanhoitopiirin vuosia koskevan strategian mukaan sairaanhoitopiiriä kehitetään korkeatasoisten, potilaslähtöisten erikoissairaanhoitopalvelujen tuottajana. Tässä tavoitteessa onnistumisen kannalta tärkeintä on, että sairaanhoitopiirin palveluksessa on vaativien tehtävien kannalta oikein mitoitettu määrä osaavaa ja hyvin motivoitunutta henkilöstöä. Käytännön kokemuksesta tiedetään, että motivoitunut henkilö tarvitsee työltä sopivan määrän niin henkistä kuin fyysistä kuormittavuutta. Työ, joka ei kuormita henkisesti eikä fyysisesti, ei tunnu motivoivalta. Usein henkistä ja fyysistä kuormittumista on vaikeaa erottaa toisistaan. Tämän opas käsittelee henkistä kuormittumista. Työn aiheuttamasta fyysisestä kuormittumisesta on sairaanhoitopiirillä erillinen opas. Henkinen kuormittuminen on moniselitteinen ilmiö, johon liittyy työstä johtuvat psyykkiset ja fyysiset tekijät, henkilökohtaiset kyvyt ja ominaisuudet sekä tunteet ja tuntemukset. Yleisesti voidaan sanoa, että kuormittuneisuus liittyy: työn sisältöön työn laatuun ja määrään työyhteisön toimintatapoihin yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen yksilön ominaisuuksiin yhteiskunnallisiin tekijöihin 3

4 2 HENKINEN HYVINVOINTI Henkinen hyvinvointi ilmenee haluna tehdä työtä, työn sujumisena ja hallintana. Hyvin järjestetty ja mitoitettu työ on mielekästä, sopivan haastavaa ja se antaa oppimis ja kehitysmahdollisuuksia. Kun näissä tekijöissä esiintyy ristiriitaa ja epätasapainoa, henkinen hyvinvointi kärsii ja henkilö kokee kuormittuvansa. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan myös työhön liittyvien haitallisten kuormitustekijöiden vähentämisestä. Haitallista henkistä kuormitusta voidaan vähentää lisäämällä työntekijän mahdollisuuksia kehittää omia selviytymiskeinojaan. Ammattitaito ja hyvä työn hallinta edistävät parhaiten työntekijän työhyvinvointia. Työn vaatimuksien kasvaessa on työnantajan huolehdittava myös siitä, että toimintavaltuudet kasvavat samassa suhteessa vaatimusten kasvun kanssa. Valta vastuu tasapaino vaikuttaa siihen, ettei työn tekeminen kuormita työntekijää kohtuuttomasti. Kuormitustilanteen arviointi voi olla erityisen tarpeellista: organisaation muutostilanteessa työtapojen uudistuessa yhteistyökäytäntöjen muuttuessa tai jos tyytymättömyys jaksamisongelmat tai sairausoireet lisääntyvät. Sairaanhoitopiirin henkilöstöstrategian mukaan keskeisiä työhyvinvoinnin osatekijöitä ovat johtaminen, vaikutusmahdollisuudet, työolosuhteet, työvälineet, työn haasteellisuus ja sisältörikkaus ja työyhteisön keskinäiset ihmissuhteet. Työyhteisön toimivuus ilmenee: 4 avun ja tuen antamisena vastuuntuntona avoimena mielipiteiden ilmaisuna muiden arvostamisena palautteen antamisena taitona ristiriitojen selvittelyyn.

5 3 TYÖN AIHEUTTAMA KUORMITTUMINEN Työn aiheuttamaa henkistä kuormittumista arvioitaessa on tarpeellista arvioida erikseen työn kuormitustekijöitä ja työntekijän kuormittumista. Kuormitustekijät johtuvat työstä tai työympäristöstä riippumatta siitä, kuka työtä tekee. Kuormittuminen sitä vastoin on yksilöllistä, sen laatu ja määrä vaihtelevat henkilön tilanteen mukaan. 3.1 TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT Työn kuormitustekijät voivat olla laadullisia tai määrällisiä ja aiheuttaa yli tai alikuormittumista. Työ kuormittaa määrällisesti, jos sitä on liikaa tai työn tekemiseen liittyy kiire. Työmäärään liittyviä kuormitusta lisääviä tekijöitä ovat esim. ylipaikoilla olevat potilaat, työn aikasidonnaisuus, tehtävien vaativuus, lomien ja sairaslomien aiheuttama vajaamiehitys sekä työn suunnittelemattomuus. Työaikojen muuttuminen, työpäivien venyminen, taukojen riittämättömyys, sijaisten puute ja liian lyhyt palautumisaika tekevät työstä pakkotahtisen ja aiheuttavat epäsuotuisaa määrällistä kuormittumista. Työn aiheuttama kuormitus on laadullista, jos työ kuormittaa muistia, vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta, nopeita reaktioita ja ihmisten kohtaamista. Työn organisointi, sidonnaisuus, kilpailuasetelmat sekä liiallinen vastuu ja liian korkeat tavoitteet voivat kuormittaa. Epäselvät ja ristiriitaiset odotukset, työhön kohdistuvat muutokset sekä tiedonsaannin ongelmat lisäävät omalta osaltaan kuormittumista. Yksintyöskentely, vuoro ja yötyö, työn aiheuttama fyysinen kuormittuminen, fyysisesti vaarallinen työ sekä ulkoiset työympäristön epäkohdat ovat myös haasteena henkisestä kuormittumisesta selviämiselle. Vuorovaikutus ja ihmissuhdetaitoja vaativassa työssä kuormittuu ihmisen oma persoonallisuus, joka on hänen tärkein työvälineensä. 5

6 3.2 TYÖNTEKIJÄN KUORMITTUMINEN Haitallinen henkinen kuormittuminen syntyy, kun ihminen kokee ympäristön asettamat vaatimukset omia selviytymiskeinojaan suuremmiksi. Vaatimukset voivat johtua työstä, työympäristöstä tai ne voivat olla itse asetettuja. Jokainen kokee ympäristön aiheuttamat kuormitustekijät omalla tavallaan. Kuormittuminen voi ilmetä turhautumisena ja masentumisena, väsymyksenä, jännittyneisyytenä, hermostuneisuutena, ärtymyksenä, ahdistuneisuutena, vihaisuutena sekä tyytymättömyyden ja epävarmuuden tunnekokemuksina. Henkilökunnan kuormittumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi: kiire ja työpaine ongelmat johtamisessa henkilökunnan väliset ristiriidat sosiaalisen tuen puute vaikeasti sairaiden hoitaminen kuolevan ja kuoleman kohtaaminen epävarmuus ja tietojen puute vaikeus kohdata potilaan ja omaisten tunteet ja tarpeet kuulluksi tulemisen tarve työn hallinnan katoaminen mieliala Kuormittuminen on omakohtainen kokemus. Eri ihmiset kuormittuvat eri tavoin, eivätkä kaikki koe yhtä voimakasta kuormittumista samassa tilanteessa. Henkilökohtaisella elämäntilanteella on myös vaikutusta työssä koettavaan kuormittumiseen. Fyysisesti hyväkuntoinen työntekijä voi yleensä myös psyykkisesti paremmin. Työn fyysinen rasittavuus ei yksin riitä ylläpitämään fyysistä kuntoa. Kuntoa kannattaa vaalia myös vapaa ajan harrastuksien avulla. Arkielämä itsessään luo vastapainoa työnteolle ja siksi hyvästä sosiaalisesta verkostosta, kuten perheestä ja ystävistä on syytä pitää huolta. Sosiaalinen verkosto suojaa omalta osaltaan henkisesti rasittavassa ihmissuhdetyössä. 6

7 4 KUORMITTUMISEN MITTARIT Henkisen kuormittumisen määrää on vaikea mitata. Jokainen kokee kuormittumisen omalla tavallaan ja eri voimakkuudella. Yleisestä lisääntyneestä kuormituksesta kertovat esimerkiksi: Työvuorolistojen toistuva muuttuminen: työvuoron vaihdoksia, työajan ylityksiä, peräkkäisten vuorojen tekemistä ja vapaapäiviltä töihin hälyttämistä Työstä johtuvien poissaolojen lisääntyminen Hoitoisuusluokituksien nousu Ylipaikkatilanne Riskien arvioinnissa todettu korkea riskitaso Yksilötasolla kuormittuminen voi ilmetä tuki ja liikuntaelimistön vaivoina, sydänoireina, päänsärkynä, jännittyneisyytenä, mielialan muutoksina, univaikeuksina, väsymyksenä, turhautuneisuutena, alkoholin liikakäyttönä, poissaolojen lisääntymisenä, työmotivaation laskuna, työn laadun heikkenemisenä, töiden kasaantumisena jne. Työyhteisötasolla kuormittuneisuus voi näkyä myös mm. erilaisina työyhteisön ihmissuhteiden ongelmina, perustehtävän hämärtymisenä ja töiden sujumattomuutena. Kuormitusta työssä voidaan mitata ja arvioida eri lähtökohdista: Tarkastellaan ryhmän tai organisaation toimintaa. Haastatellaan työntekijää hänen tehtäviään, työryhmäänsä ja organisaatioonsa liittyvien tekijöiden osalta tai käytetään kyselylomaketta. Kehityskeskustelujen avulla. Tunnuslukuja vertailemalla ja erilaisten mittareiden avulla. 7

8 5 KUORMITTUMISEN KEHÄ Tutkimusten ja käytännön kokemuksen mukaan henkinen kuormittuminen seuraa kehää. Jos omia psyykkisiä ja fyysisiä voimavarojen rajoja ei tunnisteta vaikeissa tilanteissa, vaan valitaan kiireen ja toimintaedellytysten puuttuessa yksin tilanteesta selviytyminen, kohdataan ylikuormittumisen oireita. Jos tukea ei osata hakea, alkavat fyysiset ja psyykkiset voimavarat entisestään heiketä. Kiire, työpaine Vaikea ja ahdistava potilaan kohtaamistilanne Epävarmuus omasta osaamisesta: avuttomuuden tunne lisääntyy. Kipeiden kokemusten vähättely Fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ylläpitäminen unohtuu väsymyksen vuoksi. Ei keskustella vaikeista hoitotilanteista työyhteisössä eikä läheisiltä ole saatavilla tukea Työskennellään hammasta purren ja lokeroidaan hankala asia sisimpään Toimintaedellytysten puute Nuikka

9 6 KUORMITTUMISEN ENNALTAEHKÄISY Sairaanhoitopiirin strategian mukaan työyhteisöjen hyvinvointia parannetaan yhteistoimintamenettelyllä, johtamisen kehittämisellä, avoimella viestinnällä ja laajentamalla kehityskeskustelukäytäntöä. Lisäksi työn kuormittavuutta ja henkilöstön työkuntoisuutta seurataan säännöllisesti. Työn tarjoamiin mahdollisuuksiin kuuluvat esimiesten ja työyhteisön tuki, johtamistavat ja työnopastus, täydennys ja jatkokoulutus. Työntekijöille annetaan sopivasti sekä päätösvaltaa että vastuuta omaa työtään ja työtahtiaan koskevissa asioissa. Ennakoiva suunnittelu on ensisijainen keino hallita kuormitusta. Perehdyttäminen ja perehtyminen Uuden työntekijän perehdytys työtehtäviinsä ja työyhteisön toimintaperiaatteisiin on edellytys sille että työntekijä pääse nopeasti hyödyntämään ammattitaitoaan ja suoriutuu työtehtävistään. Tähän pyritään kaikki yksiköt ja ammattiryhmät kattavan perehdytysohjelman avulla. Uusille työntekijöille järjestetään keskitetysti perehdytystä sairaanhoitopiirin, osavastuualueitten ja tulosyksiköitten toimesta. Perehdytys varsinaiseen työhön tapahtuu työyksikössä, jossa tulee olla perehdytyksestä vastaava henkilö. Yleiskirje nro 8/2003, perehdyttäminen sairaanhoitopiirissä Täydennys ja jatkokoulutus Työnantajan tehtävänä on tukea henkilöstön positiivista urakehitystä työyhteisössä. Tämä tapahtuu täydennyskoulutukseen panostamalla ja koulutussuunnitelmien avulla. Omalla ajalla tapahtuvaan työtehtäviä hyödyntävään koulutukseen hakeutumista kannustettaan. Ulkopuolisiin koulutuksiin osallistuneiden hankkimia tietoja ja taitoja hyödynnetään työyksiköissä. Yleiskirje nro 7/2004, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus 9

10 Työaika Työaikalaki sekä työ ja virkaehtosopimukset velvoittavat sairaanhoitopiiriä/esimiehiä laatimaan työyksiköille etukäteen työvuoroluettelo. Luettelo saatetaan työntekijän tietoon kirjallisena hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta ennalta arvaamattomasta syystä. Työnjaosta sopiminen ja vastuunjako Toimivassa työyhteisössä ollaan tehtäväsuuntautuneita ja siellä on avoin ilmapiiri. Tehtäväsuuntautuneisuus tarkoittaa, että työntekijöiden mielenkiinto ja huomio kohdistuvat työhön. Sairaanhoitopiirissä kiinnitetään huomiota ammattiryhmien väliseen työnjakoon. Tehtävien jako kirjataan ja tehtäviin liittyvä vastuu määritellään. Mitä enemmän henkilöltä edellytetään vastuun ottamista työssään, sitä enemmän hän tarvitsee työhönsä liittyvää päätösvaltaa. Työnjaossa tapahtuviin muutoksiin vastataan täydennyskoulutuksella sekä virkojen ja toimien vapautuessa tehtävillä nimikkeiden ja tehtäväsisältöjen uudelleen määrittelyllä. Tiedonkulun varmistaminen Tiedonkulun oikea aikaisuuteen ja työyhteisön sisäiseen tiedonkulkuun kiinnitetään erityistä huomiota. Linjaorganisaatiossa tieto kulkee niin ylhäältä alas kuin alhaalta ylöspäin. Yleiskirjeet, erilliset ohjeet, tiedotteet, tiedotustilaisuudet, työyksikön kokoukset sekä intranet toimivat tiedonkulun välineinä. Tiedon kulun varmistamiseksi asioita on käsiteltävä työyksiköissä ja niitä pidettävä tarpeen mukaan esillä. Säännölliset työpaikkakokoukset ja palaverit ovat olennainen osa tiedonkulkua. Samalla ne antavat esimiehelle tilaisuuden kuulla työntekijöitään ja tulla itse myös kuulluksi. Työpaikkakokouksista tehdään kirjallinen muistio, jotta myös he, jotka eivät osallistuneet kokoukseen saavat tiedon käsitellyistä asioista. 10

11 Kehityskeskustelut Esimiehen ja työntekijän välisiä kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti. Kehityskeskusteluissa esimies kuulee työntekijää. Tällöin keskustellaan muun muassa työntekijän kuormittuneisuudesta sekä etsitään tilanteeseen ratkaisua. Lisätietoa kehityskeskusteluista löytyy yleiskirjeestä. Lisäksi kehityskeskustelujen tueksi on olemassa lomake HT 49a. Yleiskirje nro11/2003, kehityskeskustelut Varsinais Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2003 Johtaminen Esimiehellä on velvollisuus jatkuvasti tarkkailla työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työyhteisön tarkkailu sisältää myös sosiaalisen toimivuuden tarkkailun. Hyvässä esimiehen toiminnassa korostuu oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu. Hyvään johtamiseen kuuluu myös henkilöstön osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksista huolehtiminen. Työyhteisössä osallistumis ja vaikuttamismahdollisuus on jaksamisen, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kannalta tärkeää. Yhteistoimintasopimus määrittelee viralliset puitteet henkilöstön ja työnantajan välisille yhteistyön pelisäännöille. Työnohjaus Työnohjaus on keskusteluun ja/tai toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa työn kehittämistä. Se on koulutetun työnohjaajan ohjaamaa tavoitteellista ja luottamuksellista yksilö, pienryhmä tai työyhteisötoimintaa. Henkilöstöstrategian tavoitteiden mukaisesti henkilöstöllä on mahdollisuus saada työnohjausta ammatillisen osaamisensa kehittämiseksi ja työssä jaksamisensa turvaamiseksi. Työnohjaus järjestetään joko sisäisenä tai ulkoisena palveluna. Työnantaja kustantaa työnohjauksen. Lisätietoja intranet/henkilöstöasiat/työnohjaus 11

12 Debriefing jälkipuinti Kriisitilanteiden jälkihoidolla tarkoitetaan henkilökunnan huomattavien tunnerasitusta aiheuttavien tapahtumien jälkipuinti istuntoja (psykologinen debriefing). Tilanteita, jolloin jälkipuinti käynnistetään, ovat vakavat onnettomuudet, läheltä piti tilanteet, väkivallan kohteeksi joutuminen tai muu vastaavanlainen tapahtuma. Työterveyshuollon intranet sivuilta ja suuronnettomuusohjeista löytyy tarkempaa tietoa debriefingistä ja siihen hakeutumisesta. TYHY toiminta Sairaanhoitopiirin työyksiköissä järjestetään työhyvinvointia (TYHY) tukevaa toimintaa. Siihen kuuluvat paitsi fyysisen kunnon ylläpito ja kohentaminen, myös itse työ, työympäristö, työtavat, johtaminen ja osaaminen. TYHY toimintaan voi osallistua jokainen sairaanhoitopiirin työntekijä. Osavastuualuekohtaiset TYHY ryhmät ohjaavat ja suunnittelevat periaatteellisia asioita ja järjestävät työyksiköistä riippumatonta TYHY toimintaa. Yleiskirje nro 5/2003, työkykyä ylläpitävä toiminta osaksi klinikoiden ja yksiköiden omaa toimintaa ja Yleiskirje nro 15/2005, yksiköille jaettava työhyvinvointia tukeva määräraha. Sairaanhoitopiiri tukee myös kuntouttavien toimintojen järjestämistä. Tällaisia ovat muun muassa Aslak ja kuntoremontti kurssit. Heille, jotka haluavat toiminnan sijasta mieluummin hiljentyä, järjestetään viikonlopun kestäviä Retriittejä. Virkistystoiminta Työyksiköissä järjestetään työnantajan tukemaa virkistys ja vapaa ajan toimintaa. Esimerkiksi TYKSissä henkilökuntaneuvosto ja Turun yliopistollisen keskussairaalan vapaa ajanvietto säätiö ovat tahoja jotka toimivat käytännössä toiminnan järjestäjinä. Tuettuun virkistystoimintaan liittyy mm. alennuslippuja teatteriin, elokuviin ja uimahalleihin sekä vapaaajanviettopaikkojen käyttöoikeus. Lisätietoja on mm. intranetissä Henkilöstöasiat/AY asiat/henkilökuntaneuvosto. 12

13 Työympäristö Sairaanhoitopiirissä tavoitellaan hyvällä suunnitellulla sellaista siistiä sekä toimivaa työympäristöä, joka tukee työssä viihtymistä. Työtilat pyritään järjestämään niin, että työrauha ja keskittyminen työhön on mahdollista. Riskien hallinta Kaikissa työyksiköissä on riskit arvioitu kertaalleen ja riskien hallitsemiseksi on käynnistetty toimenpiteitä. Riskejä arvioitaessa on huomioitu myös työn henkinen kuormittavuus sekä väkivallanuhka. Riskeissä, joita ei voida kokonaan poistaa, vähennetään sen merkitystä. Ihmissuhteet Työpaikan ihmissuhteet on merkittävä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen vaikuttava kokonaisuus. Ihmissuhteet ovat voimavara, mutta toisaalta saattavat joskus aiheuttaa negatiivisen vaikutuksen. Ihmissuhteet ovat tärkeitä sekä yksilölle että yhteisön toimivuudelle. Työyhteisön ihmissuhteet ovat yhteydessä työtyytyväisyyteen, työviihtyvyyteen ja työn kuormittavuuteen. Hyvän työyhteisön rikkaus on erilaiset ihmiset kykyineen ja puutteineen. Tunnistamalla omat ja työtoverien erilaiset vahvuudet ja myös puutteet voidaan vaikuttaa työyhteisön mahdollisuuksiin kehittyä ja oppia. Samalla kun työyhteisö kehittyy se antaa mahdollisuuden myös yksilöiden kasvulle. Ihmissuhteissa ilmeneviin puutteisiin tai ongelmiin voidaan vaikuttaa. Lisätietoja oppaasta: Hyvää kohtelua Varsinais Suomen sairaanhoitopiirissä. Jotta välttyisit liialliselta kuormittumiselta: Pysähdy Kuuntele itseäsi Anna itsellesi aikaa Erota työ ja vapaa aika Älä lyö päätäsi seinään; etsi ovi! 13

14 7 KUORMITTUMISESTA SELVIYTYMINEN Sosiaalinen tuki, tehtävien selkeä organisointi ja oikeudenmukaisuus ovat voimavaroja, joiden avulla voidaan ehkäistä kuormituksen muuttumista haitalliseksi stressiksi tai työuupumusoireyhtymäksi. Osallistuminen ja mahdollisuus hallita omaa työtään ovat hyvinvoinnin edellytyksiä työssä. Nopeasti muuttuvassa työelämässä työntekijän oma näkemys selviytymiskeinoistaan onkin tärkeä tekijä kuormituksen hallinnassa. Oma työyhteisö ja esimies ovat ensisijaisia tukijoita kuormittumistilanteissa. Jos omat voimat ja työyhteisön tuki eivät riitä apua on saatavilla myös työterveyshuollosta ja työsuojelusta. Esimies Esimies vastaa toimista, jotka mahdollistavat työyhteisön hyvinvoinnin. Hän myös huolehtii siitä, että kuormittuminen työyhteisössä on sopivaa. Esimiehen rooli on tärkeässä roolissa myös kuormittumisen ennaltaehkäisemisessä ja siitä selviytymisessä. Esimiehen tulee yhdessä työntekijöiden kanssa tunnistaa ja olla selvillä työyhteisön kuormittuneisuudesta ja puuttua tilanteeseen. Esimieheltä edellytetään töiden sisällön tuntemuksen, hallinnollisten tietojen ja taitojen osaamisen lisäksi kykyä vuorovaikutukselliseen ihmisten johtamiseen. Työterveyshuolto Työterveyshuoltolain mukaan työntekijällä on oikeus pyytää työterveyshuollolta selvitys työkuormituksestaan. Työn kuormitusta voidaan arvioida myös työyhteisön kannalta. Työnantajalla on oikeus saada työntekijää koskeva työkyky arviointi, jonka toteuttaa työterveyshuolto. Työterveyshuolto selvittää ja arvioi työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta työpaikkaselvityksissään niin että myös työn kuormittavuus otetaan huomioon. Työstä johtuvista terveydentilaan liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä työterveyshoitajaan tai lääkäriin. Työterveyshuollosta saat myös työterveyspsykologin apua. 14

15 Työsuojelu Työsuojelutoiminnan toteuttamisvastuu on työnantajalla eli käytännössä esimiehillä sekä työyhteisöllä ja sen jäsenillä. Työsuojelun yhteistoiminnan (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut) tehtävä on toimia asiantuntijana ja tukea työyhteisöä työsuojeluasioiden hoidossa. Linjaorganisaatiossa toteutettavan työsuojelutoiminnan päämääränä on se, että henkilöstö kokee sekä fyysisen että psyykkisen työympäristön hyväksi ja viihtyy työssään. Päämääränä on myös se, että työtapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseltä vältytään. Työsuojelun yhteistoiminta auttaa selvittämään työyhteisön tilaa yksilön ja työyhteisön tasolla etsien ratkaisuja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toteuttamisvastuu on työyhteisöllä. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut seuraavat tavoitteiden toteutumista mm. seurantapalavereissa ja tekemällä sisäisiä työsuojelutarkastuksia. Jos kuormitus lisääntyy: Puhu tilanteestasi esimiehen, työsuojeluvaltuutetun, työterveyshuollon tai luottamusmiehen kanssa. Selvittäkää kuormittumiseen vaikuttavat syyt. Osallistu toimenpiteitten toteuttamiseen. Seuraa toimenpiteiden vaikutuksia. Varaa aikaa itsellesi. Lepää ja liiku riittävästi. Aseta asiat tärkeysjärjestykseen. Pyydä apua, kun kiire yllättää. Läheisten tuki auttaa jaksamaan. Kysy myös työtoveriltasi, hänen tilannettaan ja voitko olla avuksi. 8 TYÖN HALLINTA Työn hallinnalla tarkoitetaan työntekijän mahdollisuutta hallita työtään ja työympäristöään. Työn hallinnan avulla työntekijä voi vaikuttaa esimerkiksi työtään koskevien toimenpiteiden suunnitteluun, toiminnan tavoitteisiin ja olosuhteisiin. Hyvään työn hallintaan liittyy työtyytyväisyys, työhön 15

16 sitoutuminen, hyvä työsuoritus, hyvä fyysinen ja psyykkinen suorituskyky sekä vähäiset sairaus poissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus. 8.1 TYÖN MONIPUOLISUUS Tavoitteena on luoda työntekijälle edellytykset käyttää erilaisia taitojaan ja osaamistaan työssä. Henkilön taidot jäävät helposti hyödyntämättä yksipuolisissa tehtävissä. Toisaalta työ voi olla hyvinkin vaihtelevaa ja edellyttää työntekijältä monipuolista tietojen ja taitojen käyttämistä. Työntekijällä voi olla mahdollisuus valita useiden toimintatapojen joukosta itselleen parhaiten sopiva ja mielekkäin työskentelytapa. 8.2 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET Osallistumismahdollisuuksilla tarkoitetaan työntekijän mahdollisuuksia osallistua työtään, työolosuhteitaan ja työympäristöään koskevien päätösten suunnitteluun. Osallistumismahdollisuudet voivat toteutua ennalta sovittujen tiedonkulku ja osallistumisjärjestelmien kautta. Esimerkiksi tiedon saaminen etukäteen työpaikalla tapahtuvista muutoksista mahdollistaa ihmisten henkisen varautumisen tulevaan. 8.3 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Vaikutusmahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työtehtäviin, työvälineisiin ja menetelmiin, työtahtiin, työtehtävien suoritusjärjestykseen sekä töiden jakoon ja aikataulutukseen. Vaikuttaminen voi kohdistua myös laajempiin kokonaisuuksiin, kuten esimerkiksi työnteon yhteisiin sääntöihin. Hyvä työhön perehdyttäminen auttaa omien työtehtävien hallinnassa ja myös yhteisten sääntöjen sopimisessa. Hyvän perehdytyksen avulla työntekijä oppii käyttämään harkintaansa sekä aikatauluttamaan ja järjestämään työtehtävänsä itse. 16

17 8.4 TYÖYHTEISÖN SOSIAALINEN TUKI Sosiaalisella tuella tarkoitetaan työyhteisöltä saatavaa apua, tukea ja arvostusta. Erityisen tärkeäksi ja usein myös vaikeaksi asiaksi on osoittautunut esimieheltä ja työtovereilta saatava tuki. Suomalaisessa työelämässä avunpyytämistä vältetään, koska se voi leimata pyytäjän heikoksi ja kyvyttömäksi selviytymään omin voimin tehtävistään. Toimivassa ja hyvinvoivassa työyhteisössä avun antaminen ja vastaanottaminen on helppoa, koska ilmapiiri on avoin ja luottamuksellinen. Työyhteisön toimivuus ilmenee: avun ja tuen antamisena vastuuntuntona avoimena mielipiteiden ilmaisuna muiden arvostamisena palautteen antamisena taitona ristiriitojen selvittelyyn Työ tai työympäristö voivat vaikeuttaa työntekijöiden välisiä sosiaalisia suhteita ja yhteydenpitoa. Meluisa työympäristö tai henkilökohtaiset suojaimet voivat pahimmillaan kokonaan estää työtekijöiden välisen vuorovaikutuksen. Työn kova aikapaine ja kiire voivat myös vaikeuttaa yhteydenpitoa. Erityisen ongelmallista sosiaalisen tuen saaminen on yksintyöskentelyä sisältävissä ammateissa. 9 POSITIIVINEN KUORMITTUMINEN Työn aiheuttama kuormittuminen saa positiivisen merkityksen, kun kuormitustekijät tarjoavat työntekijälle riittävästi mahdollisuuksia kehittää omaa työtään ja kehittyä omassa työssään. Työssä saatavat haasteet motivoivat yrittämään ja haasteisiin vastaaminen tuottaa tyydytystä ja on siten palkitsevaa. Henkilöstön työkyky, motivaatio ja luovuus säilyvät jos työn vaatimukset ovat tasapainossa henkilöstön määrän ja laadun kanssa. Kuormitustekijöiden voimakkuus kesto ja kohdistuminen ihmiseen tekevät niistä kuormittavia. Ratkaisevaa on kuinka pitkään jatkuvia kuormitushuiput ovat. 17

18 Työturvallisuuslaki ( /738) 8 TYÖNANTAJAN YLEISET VELVOLLISUUDET Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. 18 TYÖNTEKIJÄN YLEISET VELVOLLISUUDET Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. 18

19 Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden. 17 TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista arvioinneista ja muista selvityksistä ja suunnitelmista. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kesken. Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa tämän lain mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä muita asioita koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute. Positiivinen asenne on kaikkea muuta kuin pehmeää pumpulia elämän kolhuja helpottamassa. Positiivinen asenne on kivijalka, jonka päälle jokainen arvokas rakennus on rakennettu. Suuria asioita ei saavuteta voimalla vaan sitkeydellä Älä hikeenny pikkuasioista! 19

20 Lisätietoja: Lait ja muut säädökset Työaikalaki 605/1996 Työsopimuslaki 55/2001 Työturvallisuuslaki 738/2002 Sosiaali ja terveysministeriö (www.stm.fi) Turun ja Porin työsuojelupiiri (www.tyosuojelu.fi) Työturvallisuuskeskus (www.tyoturva.fi) Työterveyslaitos (www.ttl.fi) Nuikka Marja Liisa, Sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotilanteessa. Väitöskirja

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Työsuojelupaneeli VII PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen 16.11.2016 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 1 Työsuojelupaneeli VII Työsuojelupaneeli

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Toimintamalli psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja seuraamiseksi

Toimintamalli psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja seuraamiseksi Toimintamalli psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja seuraamiseksi 2 HENKINEN HYVINVOINTI Henkinen hyvinvointi ilmenee haluna tehdä työtä, työn sujumisena ja hallintana. Hyvin järjestetty

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille. uef.fi/tyosuojelupaivat2016

Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille. uef.fi/tyosuojelupaivat2016 Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille uef.fi/tyosuojelupaivat2016 Yliopistosta hyvinvoiva työyhteisö Työhyvinvoinnin kehittäminen säästövaateiden puristuksessa Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind 30.1.2015 Tavoite ja aineisto Tavoite: tarkentaa kuvaa järjestöjen asiantuntijatyötä tekevien työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Sivutoimet ja kilpailevan toiminnan kielto

Sivutoimet ja kilpailevan toiminnan kielto Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Sivutoimet ja kilpailevan toiminnan kielto Henkilöstön tulee käyttää työaikansa ja työkapasiteettinsa kaupungin päätoimisen viran tai tehtävän hoitamiseen. Sivutoimi ei

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiini?

Miten voin itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiini? Miten voin itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiini? Patria 24.1.2017 Dosentti, KTT Pia Heilmann Pia.Heilmann@lut.fi Työhyvinvointi Laaja käsite Mutta työhyvinvointia tarkastellaan useimmin työtyytyväisyyden

Lisätiedot