VSSHP VARSINAIS SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VSSHP VARSINAIS SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT"

Transkriptio

1 VSSHP VARSINAIS SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Ohjeita kuormittumisen hallintaan HENKINEN KUORMITTUMINEN KEVÄT 2006 TYÖSUOJELU

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HENKINEN HYVINVOINTI TYÖN AIHEUTTAMA KUORMITTUMINEN TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT TYÖNTEKIJÄN KUORMITTUMINEN KUORMITTUMISEN MITTARIT KUORMITTUMISEN KEHÄ KUORMITTUMISEN ENNALTAEHKÄISY KUORMITTUMISESTA SELVIYTYMINEN TYÖN HALLINTA TYÖN MONIPUOLISUUS OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET TYÖYHTEISÖN SOSIAALINEN TUKI POSITIIVINEN KUORMITTUMINEN...17 Työturvallisuuslaki ( /738)

3 1 JOHDANTO Varsinais Suomen sairaanhoitopiirin vuosia koskevan strategian mukaan sairaanhoitopiiriä kehitetään korkeatasoisten, potilaslähtöisten erikoissairaanhoitopalvelujen tuottajana. Tässä tavoitteessa onnistumisen kannalta tärkeintä on, että sairaanhoitopiirin palveluksessa on vaativien tehtävien kannalta oikein mitoitettu määrä osaavaa ja hyvin motivoitunutta henkilöstöä. Käytännön kokemuksesta tiedetään, että motivoitunut henkilö tarvitsee työltä sopivan määrän niin henkistä kuin fyysistä kuormittavuutta. Työ, joka ei kuormita henkisesti eikä fyysisesti, ei tunnu motivoivalta. Usein henkistä ja fyysistä kuormittumista on vaikeaa erottaa toisistaan. Tämän opas käsittelee henkistä kuormittumista. Työn aiheuttamasta fyysisestä kuormittumisesta on sairaanhoitopiirillä erillinen opas. Henkinen kuormittuminen on moniselitteinen ilmiö, johon liittyy työstä johtuvat psyykkiset ja fyysiset tekijät, henkilökohtaiset kyvyt ja ominaisuudet sekä tunteet ja tuntemukset. Yleisesti voidaan sanoa, että kuormittuneisuus liittyy: työn sisältöön työn laatuun ja määrään työyhteisön toimintatapoihin yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen yksilön ominaisuuksiin yhteiskunnallisiin tekijöihin 3

4 2 HENKINEN HYVINVOINTI Henkinen hyvinvointi ilmenee haluna tehdä työtä, työn sujumisena ja hallintana. Hyvin järjestetty ja mitoitettu työ on mielekästä, sopivan haastavaa ja se antaa oppimis ja kehitysmahdollisuuksia. Kun näissä tekijöissä esiintyy ristiriitaa ja epätasapainoa, henkinen hyvinvointi kärsii ja henkilö kokee kuormittuvansa. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan myös työhön liittyvien haitallisten kuormitustekijöiden vähentämisestä. Haitallista henkistä kuormitusta voidaan vähentää lisäämällä työntekijän mahdollisuuksia kehittää omia selviytymiskeinojaan. Ammattitaito ja hyvä työn hallinta edistävät parhaiten työntekijän työhyvinvointia. Työn vaatimuksien kasvaessa on työnantajan huolehdittava myös siitä, että toimintavaltuudet kasvavat samassa suhteessa vaatimusten kasvun kanssa. Valta vastuu tasapaino vaikuttaa siihen, ettei työn tekeminen kuormita työntekijää kohtuuttomasti. Kuormitustilanteen arviointi voi olla erityisen tarpeellista: organisaation muutostilanteessa työtapojen uudistuessa yhteistyökäytäntöjen muuttuessa tai jos tyytymättömyys jaksamisongelmat tai sairausoireet lisääntyvät. Sairaanhoitopiirin henkilöstöstrategian mukaan keskeisiä työhyvinvoinnin osatekijöitä ovat johtaminen, vaikutusmahdollisuudet, työolosuhteet, työvälineet, työn haasteellisuus ja sisältörikkaus ja työyhteisön keskinäiset ihmissuhteet. Työyhteisön toimivuus ilmenee: 4 avun ja tuen antamisena vastuuntuntona avoimena mielipiteiden ilmaisuna muiden arvostamisena palautteen antamisena taitona ristiriitojen selvittelyyn.

5 3 TYÖN AIHEUTTAMA KUORMITTUMINEN Työn aiheuttamaa henkistä kuormittumista arvioitaessa on tarpeellista arvioida erikseen työn kuormitustekijöitä ja työntekijän kuormittumista. Kuormitustekijät johtuvat työstä tai työympäristöstä riippumatta siitä, kuka työtä tekee. Kuormittuminen sitä vastoin on yksilöllistä, sen laatu ja määrä vaihtelevat henkilön tilanteen mukaan. 3.1 TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT Työn kuormitustekijät voivat olla laadullisia tai määrällisiä ja aiheuttaa yli tai alikuormittumista. Työ kuormittaa määrällisesti, jos sitä on liikaa tai työn tekemiseen liittyy kiire. Työmäärään liittyviä kuormitusta lisääviä tekijöitä ovat esim. ylipaikoilla olevat potilaat, työn aikasidonnaisuus, tehtävien vaativuus, lomien ja sairaslomien aiheuttama vajaamiehitys sekä työn suunnittelemattomuus. Työaikojen muuttuminen, työpäivien venyminen, taukojen riittämättömyys, sijaisten puute ja liian lyhyt palautumisaika tekevät työstä pakkotahtisen ja aiheuttavat epäsuotuisaa määrällistä kuormittumista. Työn aiheuttama kuormitus on laadullista, jos työ kuormittaa muistia, vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta, nopeita reaktioita ja ihmisten kohtaamista. Työn organisointi, sidonnaisuus, kilpailuasetelmat sekä liiallinen vastuu ja liian korkeat tavoitteet voivat kuormittaa. Epäselvät ja ristiriitaiset odotukset, työhön kohdistuvat muutokset sekä tiedonsaannin ongelmat lisäävät omalta osaltaan kuormittumista. Yksintyöskentely, vuoro ja yötyö, työn aiheuttama fyysinen kuormittuminen, fyysisesti vaarallinen työ sekä ulkoiset työympäristön epäkohdat ovat myös haasteena henkisestä kuormittumisesta selviämiselle. Vuorovaikutus ja ihmissuhdetaitoja vaativassa työssä kuormittuu ihmisen oma persoonallisuus, joka on hänen tärkein työvälineensä. 5

6 3.2 TYÖNTEKIJÄN KUORMITTUMINEN Haitallinen henkinen kuormittuminen syntyy, kun ihminen kokee ympäristön asettamat vaatimukset omia selviytymiskeinojaan suuremmiksi. Vaatimukset voivat johtua työstä, työympäristöstä tai ne voivat olla itse asetettuja. Jokainen kokee ympäristön aiheuttamat kuormitustekijät omalla tavallaan. Kuormittuminen voi ilmetä turhautumisena ja masentumisena, väsymyksenä, jännittyneisyytenä, hermostuneisuutena, ärtymyksenä, ahdistuneisuutena, vihaisuutena sekä tyytymättömyyden ja epävarmuuden tunnekokemuksina. Henkilökunnan kuormittumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi: kiire ja työpaine ongelmat johtamisessa henkilökunnan väliset ristiriidat sosiaalisen tuen puute vaikeasti sairaiden hoitaminen kuolevan ja kuoleman kohtaaminen epävarmuus ja tietojen puute vaikeus kohdata potilaan ja omaisten tunteet ja tarpeet kuulluksi tulemisen tarve työn hallinnan katoaminen mieliala Kuormittuminen on omakohtainen kokemus. Eri ihmiset kuormittuvat eri tavoin, eivätkä kaikki koe yhtä voimakasta kuormittumista samassa tilanteessa. Henkilökohtaisella elämäntilanteella on myös vaikutusta työssä koettavaan kuormittumiseen. Fyysisesti hyväkuntoinen työntekijä voi yleensä myös psyykkisesti paremmin. Työn fyysinen rasittavuus ei yksin riitä ylläpitämään fyysistä kuntoa. Kuntoa kannattaa vaalia myös vapaa ajan harrastuksien avulla. Arkielämä itsessään luo vastapainoa työnteolle ja siksi hyvästä sosiaalisesta verkostosta, kuten perheestä ja ystävistä on syytä pitää huolta. Sosiaalinen verkosto suojaa omalta osaltaan henkisesti rasittavassa ihmissuhdetyössä. 6

7 4 KUORMITTUMISEN MITTARIT Henkisen kuormittumisen määrää on vaikea mitata. Jokainen kokee kuormittumisen omalla tavallaan ja eri voimakkuudella. Yleisestä lisääntyneestä kuormituksesta kertovat esimerkiksi: Työvuorolistojen toistuva muuttuminen: työvuoron vaihdoksia, työajan ylityksiä, peräkkäisten vuorojen tekemistä ja vapaapäiviltä töihin hälyttämistä Työstä johtuvien poissaolojen lisääntyminen Hoitoisuusluokituksien nousu Ylipaikkatilanne Riskien arvioinnissa todettu korkea riskitaso Yksilötasolla kuormittuminen voi ilmetä tuki ja liikuntaelimistön vaivoina, sydänoireina, päänsärkynä, jännittyneisyytenä, mielialan muutoksina, univaikeuksina, väsymyksenä, turhautuneisuutena, alkoholin liikakäyttönä, poissaolojen lisääntymisenä, työmotivaation laskuna, työn laadun heikkenemisenä, töiden kasaantumisena jne. Työyhteisötasolla kuormittuneisuus voi näkyä myös mm. erilaisina työyhteisön ihmissuhteiden ongelmina, perustehtävän hämärtymisenä ja töiden sujumattomuutena. Kuormitusta työssä voidaan mitata ja arvioida eri lähtökohdista: Tarkastellaan ryhmän tai organisaation toimintaa. Haastatellaan työntekijää hänen tehtäviään, työryhmäänsä ja organisaatioonsa liittyvien tekijöiden osalta tai käytetään kyselylomaketta. Kehityskeskustelujen avulla. Tunnuslukuja vertailemalla ja erilaisten mittareiden avulla. 7

8 5 KUORMITTUMISEN KEHÄ Tutkimusten ja käytännön kokemuksen mukaan henkinen kuormittuminen seuraa kehää. Jos omia psyykkisiä ja fyysisiä voimavarojen rajoja ei tunnisteta vaikeissa tilanteissa, vaan valitaan kiireen ja toimintaedellytysten puuttuessa yksin tilanteesta selviytyminen, kohdataan ylikuormittumisen oireita. Jos tukea ei osata hakea, alkavat fyysiset ja psyykkiset voimavarat entisestään heiketä. Kiire, työpaine Vaikea ja ahdistava potilaan kohtaamistilanne Epävarmuus omasta osaamisesta: avuttomuuden tunne lisääntyy. Kipeiden kokemusten vähättely Fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ylläpitäminen unohtuu väsymyksen vuoksi. Ei keskustella vaikeista hoitotilanteista työyhteisössä eikä läheisiltä ole saatavilla tukea Työskennellään hammasta purren ja lokeroidaan hankala asia sisimpään Toimintaedellytysten puute Nuikka

9 6 KUORMITTUMISEN ENNALTAEHKÄISY Sairaanhoitopiirin strategian mukaan työyhteisöjen hyvinvointia parannetaan yhteistoimintamenettelyllä, johtamisen kehittämisellä, avoimella viestinnällä ja laajentamalla kehityskeskustelukäytäntöä. Lisäksi työn kuormittavuutta ja henkilöstön työkuntoisuutta seurataan säännöllisesti. Työn tarjoamiin mahdollisuuksiin kuuluvat esimiesten ja työyhteisön tuki, johtamistavat ja työnopastus, täydennys ja jatkokoulutus. Työntekijöille annetaan sopivasti sekä päätösvaltaa että vastuuta omaa työtään ja työtahtiaan koskevissa asioissa. Ennakoiva suunnittelu on ensisijainen keino hallita kuormitusta. Perehdyttäminen ja perehtyminen Uuden työntekijän perehdytys työtehtäviinsä ja työyhteisön toimintaperiaatteisiin on edellytys sille että työntekijä pääse nopeasti hyödyntämään ammattitaitoaan ja suoriutuu työtehtävistään. Tähän pyritään kaikki yksiköt ja ammattiryhmät kattavan perehdytysohjelman avulla. Uusille työntekijöille järjestetään keskitetysti perehdytystä sairaanhoitopiirin, osavastuualueitten ja tulosyksiköitten toimesta. Perehdytys varsinaiseen työhön tapahtuu työyksikössä, jossa tulee olla perehdytyksestä vastaava henkilö. Yleiskirje nro 8/2003, perehdyttäminen sairaanhoitopiirissä Täydennys ja jatkokoulutus Työnantajan tehtävänä on tukea henkilöstön positiivista urakehitystä työyhteisössä. Tämä tapahtuu täydennyskoulutukseen panostamalla ja koulutussuunnitelmien avulla. Omalla ajalla tapahtuvaan työtehtäviä hyödyntävään koulutukseen hakeutumista kannustettaan. Ulkopuolisiin koulutuksiin osallistuneiden hankkimia tietoja ja taitoja hyödynnetään työyksiköissä. Yleiskirje nro 7/2004, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus 9

10 Työaika Työaikalaki sekä työ ja virkaehtosopimukset velvoittavat sairaanhoitopiiriä/esimiehiä laatimaan työyksiköille etukäteen työvuoroluettelo. Luettelo saatetaan työntekijän tietoon kirjallisena hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta ennalta arvaamattomasta syystä. Työnjaosta sopiminen ja vastuunjako Toimivassa työyhteisössä ollaan tehtäväsuuntautuneita ja siellä on avoin ilmapiiri. Tehtäväsuuntautuneisuus tarkoittaa, että työntekijöiden mielenkiinto ja huomio kohdistuvat työhön. Sairaanhoitopiirissä kiinnitetään huomiota ammattiryhmien väliseen työnjakoon. Tehtävien jako kirjataan ja tehtäviin liittyvä vastuu määritellään. Mitä enemmän henkilöltä edellytetään vastuun ottamista työssään, sitä enemmän hän tarvitsee työhönsä liittyvää päätösvaltaa. Työnjaossa tapahtuviin muutoksiin vastataan täydennyskoulutuksella sekä virkojen ja toimien vapautuessa tehtävillä nimikkeiden ja tehtäväsisältöjen uudelleen määrittelyllä. Tiedonkulun varmistaminen Tiedonkulun oikea aikaisuuteen ja työyhteisön sisäiseen tiedonkulkuun kiinnitetään erityistä huomiota. Linjaorganisaatiossa tieto kulkee niin ylhäältä alas kuin alhaalta ylöspäin. Yleiskirjeet, erilliset ohjeet, tiedotteet, tiedotustilaisuudet, työyksikön kokoukset sekä intranet toimivat tiedonkulun välineinä. Tiedon kulun varmistamiseksi asioita on käsiteltävä työyksiköissä ja niitä pidettävä tarpeen mukaan esillä. Säännölliset työpaikkakokoukset ja palaverit ovat olennainen osa tiedonkulkua. Samalla ne antavat esimiehelle tilaisuuden kuulla työntekijöitään ja tulla itse myös kuulluksi. Työpaikkakokouksista tehdään kirjallinen muistio, jotta myös he, jotka eivät osallistuneet kokoukseen saavat tiedon käsitellyistä asioista. 10

11 Kehityskeskustelut Esimiehen ja työntekijän välisiä kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti. Kehityskeskusteluissa esimies kuulee työntekijää. Tällöin keskustellaan muun muassa työntekijän kuormittuneisuudesta sekä etsitään tilanteeseen ratkaisua. Lisätietoa kehityskeskusteluista löytyy yleiskirjeestä. Lisäksi kehityskeskustelujen tueksi on olemassa lomake HT 49a. Yleiskirje nro11/2003, kehityskeskustelut Varsinais Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2003 Johtaminen Esimiehellä on velvollisuus jatkuvasti tarkkailla työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työyhteisön tarkkailu sisältää myös sosiaalisen toimivuuden tarkkailun. Hyvässä esimiehen toiminnassa korostuu oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu. Hyvään johtamiseen kuuluu myös henkilöstön osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksista huolehtiminen. Työyhteisössä osallistumis ja vaikuttamismahdollisuus on jaksamisen, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kannalta tärkeää. Yhteistoimintasopimus määrittelee viralliset puitteet henkilöstön ja työnantajan välisille yhteistyön pelisäännöille. Työnohjaus Työnohjaus on keskusteluun ja/tai toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa työn kehittämistä. Se on koulutetun työnohjaajan ohjaamaa tavoitteellista ja luottamuksellista yksilö, pienryhmä tai työyhteisötoimintaa. Henkilöstöstrategian tavoitteiden mukaisesti henkilöstöllä on mahdollisuus saada työnohjausta ammatillisen osaamisensa kehittämiseksi ja työssä jaksamisensa turvaamiseksi. Työnohjaus järjestetään joko sisäisenä tai ulkoisena palveluna. Työnantaja kustantaa työnohjauksen. Lisätietoja intranet/henkilöstöasiat/työnohjaus 11

12 Debriefing jälkipuinti Kriisitilanteiden jälkihoidolla tarkoitetaan henkilökunnan huomattavien tunnerasitusta aiheuttavien tapahtumien jälkipuinti istuntoja (psykologinen debriefing). Tilanteita, jolloin jälkipuinti käynnistetään, ovat vakavat onnettomuudet, läheltä piti tilanteet, väkivallan kohteeksi joutuminen tai muu vastaavanlainen tapahtuma. Työterveyshuollon intranet sivuilta ja suuronnettomuusohjeista löytyy tarkempaa tietoa debriefingistä ja siihen hakeutumisesta. TYHY toiminta Sairaanhoitopiirin työyksiköissä järjestetään työhyvinvointia (TYHY) tukevaa toimintaa. Siihen kuuluvat paitsi fyysisen kunnon ylläpito ja kohentaminen, myös itse työ, työympäristö, työtavat, johtaminen ja osaaminen. TYHY toimintaan voi osallistua jokainen sairaanhoitopiirin työntekijä. Osavastuualuekohtaiset TYHY ryhmät ohjaavat ja suunnittelevat periaatteellisia asioita ja järjestävät työyksiköistä riippumatonta TYHY toimintaa. Yleiskirje nro 5/2003, työkykyä ylläpitävä toiminta osaksi klinikoiden ja yksiköiden omaa toimintaa ja Yleiskirje nro 15/2005, yksiköille jaettava työhyvinvointia tukeva määräraha. Sairaanhoitopiiri tukee myös kuntouttavien toimintojen järjestämistä. Tällaisia ovat muun muassa Aslak ja kuntoremontti kurssit. Heille, jotka haluavat toiminnan sijasta mieluummin hiljentyä, järjestetään viikonlopun kestäviä Retriittejä. Virkistystoiminta Työyksiköissä järjestetään työnantajan tukemaa virkistys ja vapaa ajan toimintaa. Esimerkiksi TYKSissä henkilökuntaneuvosto ja Turun yliopistollisen keskussairaalan vapaa ajanvietto säätiö ovat tahoja jotka toimivat käytännössä toiminnan järjestäjinä. Tuettuun virkistystoimintaan liittyy mm. alennuslippuja teatteriin, elokuviin ja uimahalleihin sekä vapaaajanviettopaikkojen käyttöoikeus. Lisätietoja on mm. intranetissä Henkilöstöasiat/AY asiat/henkilökuntaneuvosto. 12

13 Työympäristö Sairaanhoitopiirissä tavoitellaan hyvällä suunnitellulla sellaista siistiä sekä toimivaa työympäristöä, joka tukee työssä viihtymistä. Työtilat pyritään järjestämään niin, että työrauha ja keskittyminen työhön on mahdollista. Riskien hallinta Kaikissa työyksiköissä on riskit arvioitu kertaalleen ja riskien hallitsemiseksi on käynnistetty toimenpiteitä. Riskejä arvioitaessa on huomioitu myös työn henkinen kuormittavuus sekä väkivallanuhka. Riskeissä, joita ei voida kokonaan poistaa, vähennetään sen merkitystä. Ihmissuhteet Työpaikan ihmissuhteet on merkittävä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen vaikuttava kokonaisuus. Ihmissuhteet ovat voimavara, mutta toisaalta saattavat joskus aiheuttaa negatiivisen vaikutuksen. Ihmissuhteet ovat tärkeitä sekä yksilölle että yhteisön toimivuudelle. Työyhteisön ihmissuhteet ovat yhteydessä työtyytyväisyyteen, työviihtyvyyteen ja työn kuormittavuuteen. Hyvän työyhteisön rikkaus on erilaiset ihmiset kykyineen ja puutteineen. Tunnistamalla omat ja työtoverien erilaiset vahvuudet ja myös puutteet voidaan vaikuttaa työyhteisön mahdollisuuksiin kehittyä ja oppia. Samalla kun työyhteisö kehittyy se antaa mahdollisuuden myös yksilöiden kasvulle. Ihmissuhteissa ilmeneviin puutteisiin tai ongelmiin voidaan vaikuttaa. Lisätietoja oppaasta: Hyvää kohtelua Varsinais Suomen sairaanhoitopiirissä. Jotta välttyisit liialliselta kuormittumiselta: Pysähdy Kuuntele itseäsi Anna itsellesi aikaa Erota työ ja vapaa aika Älä lyö päätäsi seinään; etsi ovi! 13

14 7 KUORMITTUMISESTA SELVIYTYMINEN Sosiaalinen tuki, tehtävien selkeä organisointi ja oikeudenmukaisuus ovat voimavaroja, joiden avulla voidaan ehkäistä kuormituksen muuttumista haitalliseksi stressiksi tai työuupumusoireyhtymäksi. Osallistuminen ja mahdollisuus hallita omaa työtään ovat hyvinvoinnin edellytyksiä työssä. Nopeasti muuttuvassa työelämässä työntekijän oma näkemys selviytymiskeinoistaan onkin tärkeä tekijä kuormituksen hallinnassa. Oma työyhteisö ja esimies ovat ensisijaisia tukijoita kuormittumistilanteissa. Jos omat voimat ja työyhteisön tuki eivät riitä apua on saatavilla myös työterveyshuollosta ja työsuojelusta. Esimies Esimies vastaa toimista, jotka mahdollistavat työyhteisön hyvinvoinnin. Hän myös huolehtii siitä, että kuormittuminen työyhteisössä on sopivaa. Esimiehen rooli on tärkeässä roolissa myös kuormittumisen ennaltaehkäisemisessä ja siitä selviytymisessä. Esimiehen tulee yhdessä työntekijöiden kanssa tunnistaa ja olla selvillä työyhteisön kuormittuneisuudesta ja puuttua tilanteeseen. Esimieheltä edellytetään töiden sisällön tuntemuksen, hallinnollisten tietojen ja taitojen osaamisen lisäksi kykyä vuorovaikutukselliseen ihmisten johtamiseen. Työterveyshuolto Työterveyshuoltolain mukaan työntekijällä on oikeus pyytää työterveyshuollolta selvitys työkuormituksestaan. Työn kuormitusta voidaan arvioida myös työyhteisön kannalta. Työnantajalla on oikeus saada työntekijää koskeva työkyky arviointi, jonka toteuttaa työterveyshuolto. Työterveyshuolto selvittää ja arvioi työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta työpaikkaselvityksissään niin että myös työn kuormittavuus otetaan huomioon. Työstä johtuvista terveydentilaan liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä työterveyshoitajaan tai lääkäriin. Työterveyshuollosta saat myös työterveyspsykologin apua. 14

15 Työsuojelu Työsuojelutoiminnan toteuttamisvastuu on työnantajalla eli käytännössä esimiehillä sekä työyhteisöllä ja sen jäsenillä. Työsuojelun yhteistoiminnan (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut) tehtävä on toimia asiantuntijana ja tukea työyhteisöä työsuojeluasioiden hoidossa. Linjaorganisaatiossa toteutettavan työsuojelutoiminnan päämääränä on se, että henkilöstö kokee sekä fyysisen että psyykkisen työympäristön hyväksi ja viihtyy työssään. Päämääränä on myös se, että työtapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseltä vältytään. Työsuojelun yhteistoiminta auttaa selvittämään työyhteisön tilaa yksilön ja työyhteisön tasolla etsien ratkaisuja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toteuttamisvastuu on työyhteisöllä. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut seuraavat tavoitteiden toteutumista mm. seurantapalavereissa ja tekemällä sisäisiä työsuojelutarkastuksia. Jos kuormitus lisääntyy: Puhu tilanteestasi esimiehen, työsuojeluvaltuutetun, työterveyshuollon tai luottamusmiehen kanssa. Selvittäkää kuormittumiseen vaikuttavat syyt. Osallistu toimenpiteitten toteuttamiseen. Seuraa toimenpiteiden vaikutuksia. Varaa aikaa itsellesi. Lepää ja liiku riittävästi. Aseta asiat tärkeysjärjestykseen. Pyydä apua, kun kiire yllättää. Läheisten tuki auttaa jaksamaan. Kysy myös työtoveriltasi, hänen tilannettaan ja voitko olla avuksi. 8 TYÖN HALLINTA Työn hallinnalla tarkoitetaan työntekijän mahdollisuutta hallita työtään ja työympäristöään. Työn hallinnan avulla työntekijä voi vaikuttaa esimerkiksi työtään koskevien toimenpiteiden suunnitteluun, toiminnan tavoitteisiin ja olosuhteisiin. Hyvään työn hallintaan liittyy työtyytyväisyys, työhön 15

16 sitoutuminen, hyvä työsuoritus, hyvä fyysinen ja psyykkinen suorituskyky sekä vähäiset sairaus poissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus. 8.1 TYÖN MONIPUOLISUUS Tavoitteena on luoda työntekijälle edellytykset käyttää erilaisia taitojaan ja osaamistaan työssä. Henkilön taidot jäävät helposti hyödyntämättä yksipuolisissa tehtävissä. Toisaalta työ voi olla hyvinkin vaihtelevaa ja edellyttää työntekijältä monipuolista tietojen ja taitojen käyttämistä. Työntekijällä voi olla mahdollisuus valita useiden toimintatapojen joukosta itselleen parhaiten sopiva ja mielekkäin työskentelytapa. 8.2 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET Osallistumismahdollisuuksilla tarkoitetaan työntekijän mahdollisuuksia osallistua työtään, työolosuhteitaan ja työympäristöään koskevien päätösten suunnitteluun. Osallistumismahdollisuudet voivat toteutua ennalta sovittujen tiedonkulku ja osallistumisjärjestelmien kautta. Esimerkiksi tiedon saaminen etukäteen työpaikalla tapahtuvista muutoksista mahdollistaa ihmisten henkisen varautumisen tulevaan. 8.3 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Vaikutusmahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työtehtäviin, työvälineisiin ja menetelmiin, työtahtiin, työtehtävien suoritusjärjestykseen sekä töiden jakoon ja aikataulutukseen. Vaikuttaminen voi kohdistua myös laajempiin kokonaisuuksiin, kuten esimerkiksi työnteon yhteisiin sääntöihin. Hyvä työhön perehdyttäminen auttaa omien työtehtävien hallinnassa ja myös yhteisten sääntöjen sopimisessa. Hyvän perehdytyksen avulla työntekijä oppii käyttämään harkintaansa sekä aikatauluttamaan ja järjestämään työtehtävänsä itse. 16

17 8.4 TYÖYHTEISÖN SOSIAALINEN TUKI Sosiaalisella tuella tarkoitetaan työyhteisöltä saatavaa apua, tukea ja arvostusta. Erityisen tärkeäksi ja usein myös vaikeaksi asiaksi on osoittautunut esimieheltä ja työtovereilta saatava tuki. Suomalaisessa työelämässä avunpyytämistä vältetään, koska se voi leimata pyytäjän heikoksi ja kyvyttömäksi selviytymään omin voimin tehtävistään. Toimivassa ja hyvinvoivassa työyhteisössä avun antaminen ja vastaanottaminen on helppoa, koska ilmapiiri on avoin ja luottamuksellinen. Työyhteisön toimivuus ilmenee: avun ja tuen antamisena vastuuntuntona avoimena mielipiteiden ilmaisuna muiden arvostamisena palautteen antamisena taitona ristiriitojen selvittelyyn Työ tai työympäristö voivat vaikeuttaa työntekijöiden välisiä sosiaalisia suhteita ja yhteydenpitoa. Meluisa työympäristö tai henkilökohtaiset suojaimet voivat pahimmillaan kokonaan estää työtekijöiden välisen vuorovaikutuksen. Työn kova aikapaine ja kiire voivat myös vaikeuttaa yhteydenpitoa. Erityisen ongelmallista sosiaalisen tuen saaminen on yksintyöskentelyä sisältävissä ammateissa. 9 POSITIIVINEN KUORMITTUMINEN Työn aiheuttama kuormittuminen saa positiivisen merkityksen, kun kuormitustekijät tarjoavat työntekijälle riittävästi mahdollisuuksia kehittää omaa työtään ja kehittyä omassa työssään. Työssä saatavat haasteet motivoivat yrittämään ja haasteisiin vastaaminen tuottaa tyydytystä ja on siten palkitsevaa. Henkilöstön työkyky, motivaatio ja luovuus säilyvät jos työn vaatimukset ovat tasapainossa henkilöstön määrän ja laadun kanssa. Kuormitustekijöiden voimakkuus kesto ja kohdistuminen ihmiseen tekevät niistä kuormittavia. Ratkaisevaa on kuinka pitkään jatkuvia kuormitushuiput ovat. 17

18 Työturvallisuuslaki ( /738) 8 TYÖNANTAJAN YLEISET VELVOLLISUUDET Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. 18 TYÖNTEKIJÄN YLEISET VELVOLLISUUDET Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. 18

19 Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden. 17 TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista arvioinneista ja muista selvityksistä ja suunnitelmista. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kesken. Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa tämän lain mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä muita asioita koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute. Positiivinen asenne on kaikkea muuta kuin pehmeää pumpulia elämän kolhuja helpottamassa. Positiivinen asenne on kivijalka, jonka päälle jokainen arvokas rakennus on rakennettu. Suuria asioita ei saavuteta voimalla vaan sitkeydellä Älä hikeenny pikkuasioista! 19

20 Lisätietoja: Lait ja muut säädökset Työaikalaki 605/1996 Työsopimuslaki 55/2001 Työturvallisuuslaki 738/2002 Sosiaali ja terveysministeriö (www.stm.fi) Turun ja Porin työsuojelupiiri (www.tyosuojelu.fi) Työturvallisuuskeskus (www.tyoturva.fi) Työterveyslaitos (www.ttl.fi) Nuikka Marja Liisa, Sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotilanteessa. Väitöskirja

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen hallinta LUONNOS

Psykososiaalisen kuormittumisen hallinta LUONNOS 1 Psykososiaalisen kuormittumisen hallinta LUONNOS 2 JOHDANTO Tämä ohje käsittelee psykososiaalista kuormittumista työyhteisössä. Työelämässä esiintyy aina jonkin verran stressiä eli työssä kuormittumista.

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla?

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? 19.2.2014 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto Päivi Hyvärinen paivi.hyvarinen@omaoivallus.fi Työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja www.finlex.fi Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN Tätä henkisen kuormituksen kartoitusmenetelmää käytettäessä pitää ottaa huomioon seuraavaa: 1. Menetelmä on tarkoitettu henkisen kuormituksen kartoittamiseen

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Sosiaalisen median pyörteissä Miten yrityksen kannattaa toimia, kun sosiaalisessa mediassa kuohuu? Viestintäpäällikkö Lotta Knuutinen MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM Lectio praecursoria Aalto Yliopisto, Teknillinen korkeakoulu 8.10.2010 World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work Niina Nurmi, KM HAJAUTETTU TIIMI = Työryhmä,

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi 10.2.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri 1 työturvallisuus on kiinteä

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot