Pori Lapsiystävällinen kaupunki Toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Pori Lapsiystävällinen kaupunki Toimintasuunnitelma Johdanto Porissa on pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti tehty työtä lasten ja nuorten palvelujen ja hyvinvoinnin eteen. Vuodesta 2000 alkaen Porissa on toiminut aluksi kaupunginhallituksen, myöhemmin kaupunginjohtajan asettama lapsi- ja nuorisopoliittinen johtoryhmä (LaNu), jossa on sivistyskeskuksen, vapaa-aikaviraston, kulttuuritoimen, perusturvan, konsernihallinnon (kehittäminen ja työllisyyden hoito), teknisen palvelukeskuksen sekä nuorisovaltuuston edustajat. Työryhmä toimii myös nuorisolain tarkoittamana monialaisena ohjaus- ja palveluverkostona, johon tarpeen mukaan kutsutaan työ- ja poliisihallinnon edustajia tai muita viranomaistahoja. Osa työryhmän tehtävistä on määritelty nuorisolaissa, osa on kaupunginjohtajan työryhmälle määräämiä. Lapsi- ja nuorisopoliittista johtoryhmää tulee kuulla strategiasta johdettujen, lapsia ja nuoria koskevien tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten laadinnassa talousarvioprosessin aikana. Työryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Lapsi- ja nuorisopoliittisen johtoryhmän asettamat toiminnalliset tavoitteet jakautuvat kolmeen keskeiseen kehittämiskokonaisuuteen 1. Lasten ja nuorten elinympäristö 2. Lasten ja nuorten terveys, hyvinvointi ja turvallisuus 3. Lasten ja nuorten osallisuus Porin kaupunginhallitus päätti , että Porin kaupunki liittyy Unicefin lapsiystävällinen kunta toimintamalliin vuoden 2016 alusta lukien. 1

2 2. Alkukartoituksen johtopäätökset Lähtötilannetta tarkasteltiin ja arvioitiin ensimmäisen koulutuksen yhteydessä sekä koordinaatioryhmän työpajassa ja lapsi- ja nuorisopoliittisessa työryhmässä syksyn 2016 aikana. Monet asiat ovat lähtökohtaisesti kunnossa Porissa lasten ja nuorten peruspalvelut ovat laadultaan hyviä asiakaspalautteiden sekä valtakunnallisten selvitysten ja tutkimusten perusteella. Lasten ja nuorten osallisuusjärjestelmä on vakiintunut. Lasten ja nuorten osallisuusjärjestelmää on rakennettu usean vuoden ajan. Nuorisovaltuusto on toiminut Porissa jo vuodesta Sen jälkeen on laajennettu osallisuusjärjestelmää alueparlamenteilla sekä verkkodemokratialla. Samaan järjestelmään kytkettiin koulujen oppilaskunnat. Myöhemmin 2010-luvulla nuorisovaltuustolle on annettu paikka keskeisissä lautakunnissa läsnäolo- ja puheoikeudella. Virkamiesten ja poliittisten päättäjien tapaamiset ovat säännöllisiä. Sekä alueparlamenteilla (1000 euroa vuodessa) että nuorisovaltuustolla ( euroa vuodessa) on käytössään budjettirahaa, jonka käytöstä he itse päättävät. Lapset ja nuoret ovat osallistuneet erilaisten paikkojen ja tapahtumien suunnitteluun ja/tai toteutukseen (muun muassa skateparkki ja halli, lähiliikuntapaikat, Pori Park, puistojen penkit, nuorisotila sekä OMG:t, Tiäksää ohi o ja Tiäksää ny o bileet jne.) Kaikille Porin yläkouluikäisille annetaan nuorisopassit, joilla nuoret voivat vapaa-ajallaan osallistua ilmaiseksi erilaisiin harrastuksiin. Nuorisopassien tavoitteena on lisätä nuorten keskuudessa harrastamista, liikkumista ja kulttuurituntemusta ja sitä kautta myös nuorten osallisuutta porilaiseen arkielämään. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta lasten ja nuorten yhdenvertaisuus ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen ovat keskeisiä toimintaa ohjaavia periaatteita. Opetussuunnitelmassa korostuvat yhdessä tekeminen, oppilaslähtöisyys sekä lasten ja nuorten yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen opetuksen ja koulun toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Koulujen toimintaa arvioidaan muun muassa oppilaskyselyjen avulla. Sivistystoimen yksiköissä on erilaisia toimintamalleja syrjintään puuttumiseksi, kouluilla on käytössään esimerkiksi suunnitelmat kiusaamisen ehkäisemiseksi ja moni koulu on mukana KiVa koulu -ohjelmassa. Kotien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Oppilaskunnat toimivat Porissa kaikilla kouluasteilla. Jokaisessa koulussa on nimetty ohjaava opettaja, joka vastaa lasten ja nuorten vaikuttamisasioista. Ohjaaville opettajille ja oppilaskuntien edustajille järjestetään säännöllisesti koulutusta. Sosiaalipalveluissa nuorten kokemusasiantuntijuutta ja vertaistukea hyödynnetään lastensuojelutyössä, jossa Satanuoret-ryhmä kehittää lastensuojelua omien kokemusten kautta. Lapset huomioidaan myös aikuisten palveluissa, esimerkiksi kaupungissa on käytössä Lapset puheeksi menetelmä. Uutena vaikuttavana menetelmänä otetaan käyttöön Ihmeelliset vuodet. 2

3 Neuvolatyössä varhaista vuorovaikutusta rakennetaan yhdessä taiteen ja kulttuurin kanssa. Perhevalmennuksessa hyödynnetään aistipajatoimintaa ja lasten puolivuotisryhmäneuvolassa värikylpymenetelmää. Toiminnassa on myös taide- ja kulttuurineuvola "Kultane". Vakiintunut Pakka- toimintamalli on käytössä monialaisesti ennaltaehkäisevässä päihdetyössä. Nuorten kanssa toteutetaan Valomerkki- ja Omin jaloin toimintaa. Lapset tavataan elinympäristössään, esimerkiksi lastenneuvola jalkautuu päiväkotiin, jolloin moniammatillisesti tuetaan perhettä ja lapsen tervettä kasvua. Lasten osallisuutta edistetään siten, että lastensuojelussa ovat mukana vertaistukea antavat kokemusasiantuntijat (Satanuoret). Porin Kulttuuripolku tukee paikallisen opetussuunnitelman toteutumista yhteistyössä sivistyskeskuksen, oppilaskuntien, taiteilijoiden ja alueen taide- ja kulttuurilaitosten kanssa. Porin Kulttuuripolussa tuodaan esiin kulttuurin ja taiteen mahdollisuudet tukea eheyttävää opetusta ja esitetään opettajan työtä tukeva koulun ja kulttuurin yhteistyösuunnitelma kulttuurikasvatuksen ja - opetuksen toteuttamiseksi. Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto tukee lasten ja nuorten kulttuurisia oikeuksia, tuottaa ja välittää kulttuuripääomaa ja parantaa monipuolisten ja laadukkaiden kulttuuripalveluiden saavutettavuutta. Toiminnan keskeinen arvo on lapsilähtöisyys, jolloin toiminta rakentuu lasten ja nuorten ääntä ja tarpeita kuunnellen. Lastenkulttuurikeskus on alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisessä verkottunut. Toimintamuotoja ovat muun muassa julkiset teokset (lasten ja taitelijoiden yhteistyö), lapsilähtöiset innovatiiviset työpajat, lasten toiminnan näkyväksi tekeminen ja rajat ylittävä yhteistyö. Nuorisotyötä toteutetaan monin eri menetelmin (nuorisotilatoiminta, verkkonuorisotyö, kansainvälinen nuorisotyö jne.). Johtoajatuksena on yhdessä tekeminen eli kaikkea toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan koko ajan enenevässä määrin yhdessä nuorten kanssa. Lasten ja nuorten liikkumista tuetaan sekä omalla ohjatulla toiminnalla että kannustamalla omatoimiseen liikkumiseen. Kaupungin liikunta-avustukset kohdistuvat yksinomaan lasten ja nuorten liikuntaan. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa kuvataan vuosittain Porin kaupungissa laadittavassa hyvinvointiraportissa/kertomuksessa, johon on koottu lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia keskeisiä indikaattoreita. Lisäksi lapsi ja nuorisopoliittinen johtoryhmä (LaNu) päivittää ja seuraa omaa toimintasuunnitelmaansa vuosittain. Mitkä rakennuspalikoista vaativat kehittämistä Eniten puutteita on tietoisuudessa lapsen oikeuksista. Puutteita on esimerkiksi tietoisuudessa lasten kulttuurisista oikeuksista. Jokaisella on oikeus osallistua taide- ja kulttuuritoimintaan ja tulla osaksi moninaista yhteiskuntaa. Lasten kulttuuriset oikeudet tulee nähdä laajasti. Kulttuuriset oikeudet ovat osa sosiaalisia, sivistyksellisiä ja taloudellisia oikeuksia. Ne koskevat jokaisen oikeutta kieleen, kulttuuriin ja luovaan ilmaisuun. Lisäksi lasten ja nuorten osallisuuskäytännöissä on kehitettävää. Yleisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua opetuksen ja koulun muun toiminnan sekä muiden palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen pitää lisätä. 3

4 3. Kehittämiskohteet Kehittämistoimenpiteillä on lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Osa toimenpiteistä on sellaisia, jotka arvioidaan ja päivitetään vuoden 2018 alussa. Osa toimenpiteistä arvioidaan samanaikaisesti, mutta niiden toteutus jatkuu kunnes tavoitteet ovat toteutuneet. Vuosille kolme kriittisintä kehittämiskohdetta ovat: 1. Lapsen oikeudet tunnetaan (kohta 1) o Selvitetään lasten ja nuorten näkemyksiä ja kokemuksia heidän oikeuksiensa toteutumisesta arjessa Kehitetään vuorovaikutteinen malli, jolla nämä kerrotaan vanhemmille o Uusien työntekijöiden ja päättäjien perehdytykseen sisällytetään lasten oikeudet Johto ja luottamushenkilöt, työntekijät erityisesti varhaiskasvatus, perusopetus, toinen aste, sosiaali- ja terveydenhuolto, nuorisotyö o Tiedottamisen kehittäminen Lasten oikeuksien päivä huomioidaan ja tuodaan näkyvästi esille kaikessa toiminnassa Selkokielisyyteen kiinnitetään huomiota 2. Lasten ja nuorten osallisuus (kohdat 3-6) o Lapset ja nuoret ovat mukana suunnittelijoina, toimijoina ja toteuttajina Lasten ja nuorten toimintaympäristö: koulut, päiväkodit, pihat, viheralueet, vapaa-aikatilat, liikuntapaikat, liikenne, tapahtumat Heikommassa asemassa olevien ja hiljaisten lasten ja nuorten aktivointi Eri-ikäisten lasten ja nuorten kuuleminen Järjestöjen ja yhteisöjen kanssa tehtävän suunnitelmallisen ja järjestelmällisen yhteistyön lisääminen o Kehitetään malli, jolla voidaan todentaa lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttaminen eri hallintokunnissa Osallistuminen lautakuntatyöskentelyyn Mallinnetaan koulujen osallisuuteen liittyvät hyvät käytännöt o Sähköisten palvelujen mahdollisuuksien laajentaminen Nuortenideat.fi kanavan laajempi käyttö eri toimialoilla 3. Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti (kohta 9) o Uudistetaan lasten ja nuorten asioiden koordinaatio (kaupunginhallitus, sivistystoimiala, lautakunnat, hyvinvointiryhmä, LANU) 4

5 4. Toteutus, arviointi ja viestintä Suunnitelman valmisteluun osallistui Porin koordinaatioryhmän lisäksi Porin nuorisovaltuusto sekä sosiaalisen median kautta porilaiset lapset ja nuoret (nuortenideat.fi) Toimenpiteitä tehtäessä hyödynnetään vakiintunutta lasten ja nuorten osallisuusjärjestelmää (Vaikuttamisen polku: koulujen oppilaskunnat, alueparlamentit, nuorisovaltuusto, nuorten verkkodemokratia). Käsillä olevan suunnitelman kehittämiskohteiden mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista arvioidaan vuosittain osana lapsi- ja nuorisopoliittisen johtoryhmän (LaNu) toimintasuunnitelman seurantaa. 5