Vielä Herra kutsuu. Varrelle virran

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vielä Herra kutsuu. Varrelle virran"

Transkriptio

1 1

2 2 Vielä Herra kutsuu Ylistaron seutuja nimitetään milloin lakeudeksi ja Komian kirkon tienooksi, milloin pohjalaisuuden ja yritteliäisyyden juurevaksi alueeksi. Tunnuksellaan Ylistaron herättäjäjuhlien järjestäjät tahtovat muistuttaa juhlavieraita siitä, että pohjalaisia seurakuntia on ruokittu ja siunattu herätysliikkeiden vaikutuksella. Ylistarossa, kuten jokaisen juhlille tulevan kotiseuduilla, kyetään esittelemään saavutuksia sekä näyttämään käyriä ja prosentteja. Väinö Malmivaaran virren säe ei kuitenkaan ole mainoslause, vaan rukous: Säilytä, Herra, armotyösi näillä mailla. Muille näyttämisen asemesta virsi on pieneksi tekevää pyyntöä ja samalla kiitosta siitä, että vielä Jumala kutsuu. Herättäjäjuhlille tulijoita yhdistäköön kiitollisuus, että meillä on Jumala, joka kääntää meihin kasvonsa. Monen mielessä kiertävät juhlankin aikana omat huolet, mutta muista myös kiittämisen aiheet. Ajatusten viipyessä omissa lapsissa, omassa kirkossa ja tämän maan asioissa pyydä kaikkein tärkeintä, Jumalan armotyötä. Martti Luther sanoi, että kaikki Jumalan hyvyydet voidaan tiivistää kahdeksi sanaksi: armoksi ja rauhaksi. Sellaista lahjaa kannattaa tulla kaukaakin kiittämään ja siitä veisaamaan. Olet lämpimästi tervetullut Ylistaroon ja Lapuan hiippakuntaan. Vielä Herra kutsuu ja jakaa köyhille. Jorma Laulaja Lapuan hiippakunnan piispa Varrelle virran Hannu Keski-Heiska Kolmenkymmenen, neljänkymmenen vuoden välein on herättäjäjuhlakansa kokoontunut Komian kirkon maisemiin Kyrönmaalle. Edellisen kerran oltiin koolla vuonna 1968 väkevän lupauksen sanan alla: Herra käy teidän edellänne. Juhlakentän alttarin taustaksi oli valittu parasta, mitä Ylistarosta löytyy - lakeuden keskellä kohoava valtava kirkko. Yhä edelleen sama kirkko toimii maamerkkinä ja kutsuvana eri suunnilta saapuville juhlavieraille. Juhlan tunnus - Armotyösi näillä mailla - kertoo vuosisatojen työstä ja siunauksesta, jonka alla Kyrönjokivarren ihmiset ovat eläneet. Kyrönjoki on milloin vuolaammin ja milloin rauhallisemmin virrannut läpi peltolakeuksien antaen niin virkistyksen kuin leivänkin lakeuden kansalle. Siksi me tahdomme näillä vuoden 2004 juhlilla kokoontua juuri Kirkonkosken rantamille kiittämään Taivaallisen Isämme lahjoista ja johdatuksesta. Hänen armotyönsä ovat ihmeelliset. Paikka, jossa kokoonnutaan on erilainen kuin aikaisemmin. Se muodostaa tiiviin seuratupamaisen tunnelman ja kuitenkin ollaan avoimen taivaan alla ja virtaavan kosken rannalla. Juhlakentän vieressä oleva sankarihautausmaa, vanha pankin rakennus, rukoushuone ja meijeri kertovat omaa karua kieltään kansan vaikeista ajoista, joista selvittiin.sekin on ollut sitä armoa, jota Herra on osoittanut. Varrelle virran kutsumme sinua levähtämään ja virkistymään yhdessä olosta ja ennen muuta ihmettelemään ja kiittämään Herramme hyvyydestä. Saamme olla koolla rukoilemassa: Armotyösi näillä mailla, Herra, aina säilytä, ettei synti myrkyn lailla koko kansaa näännytä... Me ylistarolaiset toivomme, että jokainen virran varrelle saapunut saa maistaa Herramme hyvyyttä ja tuntea olevansa rakastettu ja tärkeä. Tervetuloa Ylistaroon! Markku Toivio Ylistaron kirkkoherra

3 3 Tervetuloa Ylistaroon! Hannu Keski-Heiska Ylistaro on juurevien ja perinteitä kunnioittavien ihmisten pitäjä Etelä-Pohjanmaan sydämessä. Vettä ja järviä on täällä niukasti, mutta sitäkin enemmän on maan ja taivaan avaruutta, silmin kantamattomiin lakeuden tuulissa aaltoilevia viljapeltoja. Ylistaro on ihmisen kokoinen asuinpaikka Seinäjoen seudulla. Alueen väkiluku on runsaat asukasta ja sen tasaisesti kasvanut vuosi vuoden perään. Ylistarosta kodin on löytänyt noin asukasta, todennäköisesti tulevina vuosina hieman useampikin. Seinäjoen seutu, johon Ylistarokin lukeutuu, on panostanut viime vuosina voimakkaasti teknologiakeskuksiin ja EPANET tutkimusprofessuuriverkoston kehittämiseen. Nämä panostukset ovat kantaneet hedelmää. Alueesta onkin tullut yksi valtakunnan harvoista kasvukeskuksista. Ylistaron vahvuudet ovat voimakkaasti kehittyvä metalliteollisuus ja puutuoteteollisuus. Herättäjäjuhlien antaminen Ylistaron järjestettäväksi on täällä otettu vastaan suurella kiitollisuudella. Juhlia voi aiheesta pitää kunnianosoituksena Ylistaron kristillisiä elämänarvoja vaalivalle arkielämälle. Kökkä- eli talkooväki on innolla ryhtynyt työhön mahdollisimman onnistuneiden herättäjäjuhlien järjestämiseksi. Toivotan sinut ja läheisesi lämpimästi tervetulleeksi herättäjäjuhlille Ylistaroon. Me haluamme, että sinä viihdyt juhlilla nauttien yhdessäolosta, hengen ravinnosta ja kuuluisasta eteläpohjalaisesta vieraanvaraisuudesta. Tervetuloa lakeudelle! puh , Ylistaron kunta, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Pasi Marjakangas Kunnanjohtaja KAIKKI PAINOTYÖT TEIPPAUKSET LAUTASLIINAPAINATUKSET JUHLIISI Vatajantie 21, Ylistaro puh./fax AGRO-TUONTI OY Iivaalantie 21, YLISTARO puh , fax Palvelee tukkuliikkeenä kauppiaita eri puolille Suomea. Valikoimiin kuuluu: nurmisiemenet paalaustarvikkeet käärintämuovit käärintäverkot paalauslangat säkit nivelakselit pressut

4 4 Kynnys matalalla Toivotamme kaikki tervetulleiksi kuudensille Ylistarossa pidettäville herättäjäjuhlille! Jälleen uusi ylistarolainen sukupolvi on saanut mahdollisuuden kutsua seuravieraita läheltä ja kaukaa hiljentymään Jumalan sanan kuuloon ja veisaamaan sielua ruokkivia Siionin Virsiä. Aivan samalla tavoin kuin ensimmäisten herättäjäjuhlien aikaan v Ylistaron Malkamäessä. Juhla-alueemme on keskellä vanhaa Ylistaron kirkonkylää. Paikalla ovat sijainneet pankit, kaupat, meijeri, myllyt, koulut, rukoushuone ja myös kaksi edellistä kirkkoamme. Juhlakentälle johtavat tiet kaikista suunnista. Tähän teiden risteykseen pystytämme ristin. Rakennamme vieraillemme kirkon, herättäjäjuhlakentän. Kynnys on matalalla, kaikki ovat juhlillemme tervetulleita! Juhlia järjestellään hyvässä yhteistyössä kunnan, seurakunnan, Herättäjä-Yhdistyksen ja sen viiden ylistarolaisen paikallisosaston voimin. Myös läheltä ja kaukaa saatava ystävien apu otetaan kiitollisina vastaan. Järjestelyissä on vallinnut lämmin ja luottavainen henki. Raja-aitoja ei ole pystytetty: olemme saaneet tarvitsemamme tuen. Paljon on vielä tehtävää, mutta kiitos jo tähänastisesta! Talkooväkemme, pohjalaisittain sanottuna kökkäväkemme, haluaa kovalla työllään tehdä vieraillemme juhlat, joille on hyvä tulla ja olla. Juhliemme tunnus on Siionin Virrestä 193: Armotyösi näillä mailla. Menneet sukupolvet ovat näillä mailla tehneet ankarasti työtä, viljelleet maata ja Jumalan sanaa, kokeneet siunausta ja jättäneet meille jälkipolville hyvän kotiseudun ja maan. Aikana, jota sävyttää juurettomuus, turvattomuus ja välinpitämättömyys lähimmäistä kohtaan, olemme saaneet kokea hoitavamme myös esi-isiemme hengellistä perintöä rakentaessamme tämän sukupolven juhlia Ylistaroon. Jos Jumala suo, kutsumme sinut sananviljelyyn Ylistaroon Katso Ylistaron matkailutarjonta Tilaa ilmainen esite, puh (06) YLISTARON MATKAILUYRITTÄJÄT RY Konekorjaamo Savunen Ky Kauppatie 14, puh , fax , Kaikkien maatalouskoneiden korjaus öljyn ja akkujen myynti Myös viljakärryjen valmistus YLISTARON MAATALOUSTARVIKE OY MARTTI MATTILA PL 3, Iivaalantie 21, Ylistaro puh , Palvelee lähiseudun viljelijöitä, tehden kauppaa: viljasta - lannoitteista kasvinsuojeluaineista - siemenistä myös monipuolinen tarvikemyymälä Tapio Hautala ja Arvi Viita Ylistaron herättäjäjuhlien pääsihteerit Ylistaron kirkon länsipääty. Hannu Keski-Heiska YLISTARO puh

5 5 KORJAAMO JUHANI HAKALA Vanhatie 141, puh , HERKUT PERINTEISTEN LEIPOMOPIPARIEN, PIKKULEIPIEN JA KORPPUJEN VALMISTAJA TASANGON HERKKUTUOTE OY puh. (06) , fax (06) La suljettu Kellot ja korut Lahjatavarat Palkinnot Kaiverrukset Korjaukset YLISTARON KENKÄKAUPPA Kaukolanraitti 44, puh Palvelemme herättäjäjuhlaviikolla: To-Pe La Palvelee kauppiaita eri puolelle Suomea, Su toimien keskusliikkeenä laskutuksessa. Yhteydet merkittäviin tavarantoimittajiin, mm. Kemira Growhow, Rehuraisio, Suomen Rehu, Nordkalk ja Berner Kaukolanraitti 7 p. (06) KYLMÄ-SAARI Ylistaro - puh. (06) , Tuurinkoski-yhtymä Oy Iivaalantie 15, Ylistaro VYÖHYKETERAPIA ESKO LINTALA puh J UHLAVIESTI YLISTAROSTA Konepajatyöt: levyleikkaukset, särmäykset, koneistukset, hitsaukset Filarc-hitsaustuotteet - myynti - koneet - Mig Mag-langat - hitsauspuikot - työsuojaimet. Reiniläntie 60, Ylistaro puh. (06) ,

6 6 Ylistaron herättäjäjuhlat 2004 saadaan viettää historiallisessa ympäristössä Ylistaron vanhan kirkonkylän alueella. Kunnan virastotalon valmistuttua vuonna 1966 varsinainen kunnan keskusta on sieltä siirtynyt sen nykyiselle alueelle. Juhlakentän ohi virtaa Kyrönjoki ja Kirkonkoski. Koski on Ylistaron koskista suurin. Sen yli johtava Kirkonsilta rakennettiin vuonna 1881 ja uusittiin Nykyinen silta on rakennettu kunnan keskustan halkaisevan Kaukolanraitin peruskorjaustyön yhteydessä vuonna Suojeltu meijeri Ylistarolainen aktiiviopas Airi Ylkänen asuu juhlapaikan läheisyydessä. Hän kertoo, että alueen suurin rakennus on entinen Ylistaron Osuusmeijeri, josta hän itsekin haki tyttösenä tuotteita kotiin. Rakennuksella on keskeisen ja näkyvän sijaintinsa vuoksi huomattava maisemallinen merkitys. Rakennustyyliltään se edustaa kansallisromanttista suuntausta puhtaimmillaan. Tämä tyyli ilmenee esimerkiksi seinien alaosaan näkyviin jätetyistä punatiilistä sekä isoista, meijerisaliin avautuvista ikkunoista. Museoviraston mukaan meijeri on valtakunnallisestikin arvokas rakennus, joka on suojeltu rakennuslain nojalla vuonna Sen perustaminen näet liittyy osuuskuntien viriämiseen Suomessa 1900-luvun alussa. Juhlat historiallisessa ympäristössä Rakennuksen teollisuusarkkitehtuuria pidetään korkeatasoisena. Suojelupäätöksen mukaan meijeriä ei saa purkaa eikä sen ulkonäköä muuttaa tavalla, joka vaarantaisi rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon. Meijeri on edelleen ryhdikäs ja varsin hyväkuntoinen, vaikka se on kärsinyt sekä ilkivallasta että hoitamattomuudesta. Nykyisin meijerin rakennuksen omistaa Tommi Soininen, joka aikoo kunnostaa sen julkisivut museoviraston ja ympäristökeskuksen avustamana kesällä Ylistaron Osuusmeijeri perustettiin vuonna 1906, kun osuustoimintalaki oli tehnyt mahdolliseksi laajamittaisen osuuskuntien perustamisen. Siellä valmistettiin milloin juustoa, milloin pakattiin maitoa ja milloin taas Airi Ylkänen tarkastelee meijerin isoja kaari-ikkunoita. Vasemmalla monitoimitalo, vanha meijeri taustalla. Juhlakenttä oikealla olevan rakennuksen takana. jokin toiminta lopetettiin. Lopulta 1970-luvun alussa se joutui kohtaamaan samankokoisten meijerien ongelmat, eli maidontuottajien vähenemisen ja ahtaat, huonokuntoiset työtilat, kohonneet palkkakustannukset sekä työvoiman saannin vaikeudet. Toiminta itsenäisenä osuuskuntana loppui vuonna 1984, jolloin se fuusioitui Isonkyrön Osuusmeijerin kanssa Kyrönmaan Osuusmeijeriksi. Historialliset portaat Tien toisella puolella meijeristä kuntakeskukseen päin sijaitsee nykyinen monitoimitalo. Talon Veikko Rekunen on suunnitellut Ahto Sippola ja se on alkuaan rakennettu Säästöpankin taloksi vuonna 1916 keskelle Ylistaron silloista kirkonkylää. Talon historiaan liittyvät vapaussodan alkutapahtumat tammikuussa Ylistarolaiset aloittivat vapaussodan anastamalla venäläisiltä aseita Herttualan kansakoulun aitasta. Venäläisiähän oli jouduttu sijoittamaan eri rakennuksiin Ylistaron alueella. Tammikuun 1918 tapahtumiin liittyy kuuluisa senaattorijunan kaato Ylistaron Peränevalla Kainaston kylässä. Kaatajat uskoivat junassa olevan suuren määrän venäläisiä sotilaita, mutta tieto osittain osoittautuikin perättömäksi, kertoo Airi Ylkänen. Junassa olivat senaattorit Frey, Pehkonen ja Renvall, jotka Ylistaron valtauspäivän aamuna Tammisunnuntaina 1918 ottivat talon portailla vastaan vapaan, valkoisen Suomen ensimmäisen ohimarssin. Senaattori Renvall piti portailta puheen, jota kuuntelemaan kokoontui suuri ihmisjoukko. Tästä päivästä on rakennuksen portaikossa muistolaatat. Säästöpankin toiminta siirtyi ajan mittaan nykyiseen kuntakeskukseen. Sen jälkeen entinen toimitalo on palvellut muun muassa poliisilaitoksena 1980-luvun loppupuolelle saakka. Nykyään siellä järjestetään toimintaa kaikenikäisille nuorista eläkeläisiin. Lottakioski ja rukoushuone Monitoimitalon pihalla meijerin puolella on entisöity lottain myymälä vuodelta Siellä myytiin punaista limsaa, kahvia ja jäätelöä. Lotilla oli oma leipomo, jossa leivottiin leipää ja kahvileipää myös paikkakunnan liikkeisiin. Lottakioski on toiminut sankarihauta-alueen vieressä Kirkonkosken partaalla. Ylistaron Lions-klubi kunnosti sen keväällä Meijerin takana on entinen käräjätalo, josta sittemmin tuli rukoushuone. Ennen nykyisen Komian kirkon viereen rakennetun seurakuntatalon valmistumista vuonna 1974 pidettiin suuri osa seurakunnan tilaisuuksista rukoushuoneella. Sankarihautausmaa Juhla-alueen reunassa on Ylistaron vanhin hautausmaa, jolla ovat myös Ylistaron sankarihaudat. Hautausmaalle on haudattu ihmisiä ilmeisesti kolmeen kerrokseen. Koska kylistä tuotiin lisämaata peittämään hautoja, on hautausmaa kohonnut pieneksi kumpareeksi keskelle kylää. Hautausmaan vanhaan osaan on haudattu kirkollisia merkkihenkilöitä, muun muassa herännäisjohtaja Niilo Kustaa Malmbergin isä Herman Malmberg. Vanhoja valokuvia tutkimalla Airi Ylkänen on selvittänyt hänen merkitsemättömän hautansa sijainnin. Vanhan hautausmaan osana on sankarihautausmaa, johon on haudattu 306 vuosina sodissa kaatunutta sankarivainajaa. Heidän muistomerkkinsä on tehnyt Kalervo Kallio. Sankarihautausmaalla on samaten kolmenkymmenenkolmen vuoden 1918 sodassa kaatuneen muistomerkki. Patsaan on tehnyt Eljas Ilkka. Veikko Rekunen

7 Pohjoismainen Ilmakuvaus Oy 7 Juhlakenttä on vanhan kirkonsillan takana. Muistomerkin edessä on kaksi laattaa, joista toisessa muistetaan ensimmäistä rauhan aikana kuollutta vapaussoturia, ja toinen on tehty Ylistaron pommituksissa surmansa saaneiden kahden naisen muistoksi. Kuuluisa murhamies Kirja-Matin patsas. Marja Rekunen Marja Rekunen Juhlakentän paikalla oli aikaisemmin Ylistaron keskusta. Junnoon Salun keräämät vanhat esineet ovat Kansallismuseossa. Vanhalle hautausmaalle haudataan nykyään vain poikkeuksellisesti. Viimeisin on ollut murhamies Matti Haapojan luuranko, joka oli pitkään ensin lääketieteen opiskelijoiden käytössä Pietarin yliopistossa ja sittemmin näytillä Helsingin rikosmuseossa vastaanottamassa siellä käyviä. Luuranko tuotiin sieltä kotiseurakunnan multiin vuonna Haapoja oli kuollut jo sata vuotta aiemmin. Vuonna 1845 syntynyt Haapoja tunnettiin 1800-luvulla moninkertaisena murhamiehenä, josta silloinen lehdistö kirjoitti ahkerasti. Hän oli Kakolassa elinkautisvankina 1870-luvulla, ja karkasi sieltä ainakin neljästi. Siperiaan hänet karkotettiin vuonna 1880, mutta sieltäkin hän pakeni Tämän jälkeen hän joutui uudestaan Kakolaan. Matti Haapojan elämän loppuvaiheisiin kuului tuttavuus vankien auttajan Matilda Wreden kanssa. Sankarihauta-alueella on Haapojan takoma risti, jonka Matilda Wrede toi sinne Matti Haapojan isän haudalle. Samassa ristissä on nyt myös itsensä Matti Haapojan nimikilpi. Kirkollisia rakennuksia Hautausmaalla on myös Ylistaron kahden ensimmäisen kirkon muistokivi. Kivessä on teksti: Wuonna 1658 luvatta rakennettu kirkko oli tällä paikalla vuoteen Toinen vuonna 1775 laajennettu kirkko, joka on ollut 50 kyynärää pitkä ja 30 kyynärää leveä, hajotettiin vuonna Airi Ylkänen kertoo perimätietona kulkeneen jutun isäntämiehestä, joka pelkäsi uuden Komian kirkon kaatuvan, kun tornissa oli muka halkeama. Hän kulki kirkkoaikana veisaten edelleen yksin vanhassa kirkossa kunnes se purettiin. Kulttuurialue Monitoimitalon tontilla on ylistarolaisen kulttuurihenkilön Junnoon Salun eli Salomon Wilskmanin muistomerkki. Junnoon Salu keräsi 1800-luvun loppupuolella runsaasti esineistöä sekä esihistorialliselta että uudemmalta ajalta. Nämä esineet ovat nykyisin Kansallismuseossa. Oppaiden kokoaman tiedon mukaan erääseen tunnettuun Kalevala-koruun on saatu malli Ylistarosta löydetystä rintasoljesta. Ylistaron museo on hiukan monitoimitalosta kauempana entisissä lainaviljamakasiineissa, jotka on rakennettu Museossa on noin 1300 esinettä. Monitoimitalosta katsoen tien toisella puolella aivan sankari-

8 8 hautausmaan kupeessa on puolestaan entinen Välimäen kauppa, joka on Ylistaron vanhimpia. Se perustettiin vuonna 1910, ja kaupan toiminta lopetettiin vasta 1990-luvun alussa. Kirja-Matin koulun pihassa sankarihauta-alueesta hiukan kauempana on toisen ylistarolaisen kulttuurihenkilön, myös koululle nimensä antaneen, Matti Pohdon eli Kirja-Matin muistomerkki vuodelta Matti Pohto oli vanhaan kirjaan kokooja, joka syntyi Kuljeskelun halu vei hänet ympäri Suomea. Matti myi arkki-veisuja ja sitoi kirjoja. Täytettyään 21 vuotta hän alkoi kerätä kirjoja. Ennen vuotta 1850 ilmestyneitä suomenkielisiä kirjoja oli kaikkiaan noin 6600, joista Matti Pohdolla oli 3500 eri kirjaa. Kun Suomen ainoa suurkirjasto tuhoutui Turun palossa vuonna 1827, Matti Pohdon keräämät kirjat pelastivat suuren osan Suomen kirjallisuutta. Hänet surmattiin Viipurissa Juhla-aluetta vastapäätä joen toisella puolella on Kyrönjoen ainoa kolmikerroksinen mylly vuodelta Sen vieressä Kirkonkosken partaalla on nykyisin myllykahvila. Kahvilassa on tarjolla siitakepiirakkaa ja siitakekeittoa talon omista siitakkeista. Myllyssä on Kyrönjoen myllyjen näyttely ja alueella sijaitsee myös vanha sepän paja, jossa kesäisin on työnäytöksiä. Myllyt ja myllytupa on suojeltu. Juhlakenttä puistoon Kunnan tekninen johtaja Anssi Luoma vastaa juhla-alueen kunnostuksesta. Asemakaavassa ranta-alue on varattu pääosin puistoksi. Meijerin rannassa on harvinainen ja paikallisesti arvokas lehtolaikku, joka on luonnollisesti suojeltava myös juhlien aikana. Herättäjäjuhlien jälkeen ranta-alue jää puistoksi kaikkien kuntalaisten virkistysalueeksi. Ylistaron kunta on laatinut Luoman johdolla rannan kunnostamisesta juhlien käyttöön oman suunnitelman. Joen ja tien välinen alue muotoillaan alkuperäiseen tasoonsa ja kylvetään nurmikolle. Rantapuustoa harvennetaan niin, että alueelta avautuvat komeat näkymät Kirkonkoskelle ja Peltokosken Ylistarolainen opas Airi Ylkänen ja tekninen johtaja Anssi Luoma suunnittelevat juhlien alttarin paikkaa. padolle. Rantaan rakennetaan polku. Juhlien erityispiirteet huomioidaan Anssi Luoman kertoman mukaan rakentamalla luonnonkivistä rannassa olevan lahdelman rinteeseen puhujakorokkeeksi kumpare. Purettujen rakennusten perustuksien kiila- kivistä rakennetaan jokirantaan herättäjäjuhlien alttari puhujakumpareen eteen. Erikoinen piirre juhla-alueessa on, että sitä halkoo maantie. Juhlien ajaksi puistoalueelle ja sen ympäristöön levitetään viuhkamaisesti vieraille istumapenkkejä useita kilometrejä. Anssi Luoma uskoo, että keskellä kylää ja kuitenkin joen partaalla sijaitseva juhla-alue on jo sinänsä näkemisen arvoinen ja tarjoaa mahtavat, luonnonläheiset puitteet Ylistaron herättäjäjuhlille. Veikko Rekunen Veikko Rekunen Ylistaron herättäjäjuhlat 1968 Herra käy teidän edellänne Heinä niitettiin tavallista aikaisemmin Ylistaron komian kirkon tienoilta. Pelloille ilmestyi ravintolakatoksia, myyntikojuja, penkkirivejä ja alttari koivuisine risteineen Kohta saapui eri suunnilta kiiltäväkattoisten autojen kolonnia ja niiden mukana juhlakansaa, tummaa ja kirjavaa rintarinnan. Kesäiseen luontoon sulautuva juhlakenttä tunnettiin kotoiseksi - oltiinhan Ylistarossa sitä paitsi jo viidettä kertaa. Jälleen kokoonnuttiin Etelä-Pohjanmaalle, missä herännäisyys on saanut elää murrosvuotensa, kilvoitella läpi erimielisyyksien vaikeitten vuosien, iloita saavutetuista voitoista ja todeta johdatuksen tuomat siunaukset. Ylistarossa vietettiin juhlien juhlaa. Sen huomasi jo tiedotustilaisuudessa, johon osallistui ennätysmäärä, kolmattakymmentä, julkisen sanan edustajaa. Television miehille ja Herättäjän omalle filmiryhmälle tarjoutui ihanteellisia kuvaustilanteita. Ja mikä tärkeintä: tavallinen juhlavieras talletti näiltä juhlilta harvinaisen ehyen ja kauniin muiston. Sääkin näytti juhlapäivinä parhaimmat puolensa. Koko Ylistaro, sekä herännyt että evankeelinen kansa, oli tehnyt juhlien onnistumiseksi kaikkensa. Hengellinen Kuukauslehti n:o Traktori- ja kaivinkoneurakointi Matti Koski Koskenmäentie Hanhikoski puh Muovin ruiskuvalua alihankintana konekanta 25 t t Lahdentie 11, Ylistaro, puh. (06) , fax (06) Autoilija Jari Kangas Vanhatie 30, puh , Matkapuhelin Maa-aines-kuljetukset Hienohiekka, sepelit, murskeet, kalkinajo Lanaukset tiekarhulla Muuttokuljetukset Juhlaväen majoittuminen Pekka Varismäki Perhemajoitus on perinteinen majoitusmuoto, käytössä myös Ylistaron juhlilla. Asuntolamajoitusmahdollisuus on Seinäjoella ja Lapualla puolen tunnin ajomatkan päässä. Seinäjoen ja Lapuan hotellit ovat juhlavieraiden käytettävissä. Maaseutu- ja mökkimajoitusvuodepaikkoja on Ylistarossa noin 100. Ryhmämajoitus järjestetään kouluilla. Asuntovaunu- ja telttaalue on juhla-alueen lähistöllä, majoittujat sijoitetaan saapumisjärjestyksessä. Myös ylistarolaiset kodit avaavat ovensa juhlavieraille. Majoitustoimisto avataan helmikuun alussa Tietoja majoituksesta saa Ylistaron herättäjäjuhlien nettisivuilta syksystä 2003 alkaen sekä puhelimitse (06) Nettisivuille tulee myös ilmoittautumismahdollisuus. Majoitusta tarvitseva huolehtii itse varauksesta. Asuntovaunun vuokrausmahdollisuus majoitustoimistosta. Johanna Tuurinkoski Majoitustoimikunnan puheenjohtaja

9 9 Ylistarosta löytyy lähetysrakkautta. Viimeisten tilastojen mukaan seurakuntamme lähetyskannatus oli runsaat 13 euroa jokaista seurakunnan jäsentä kohti. Se on lähes kaksinkertainen määrä verrattuna maan keskiarvoon. Seurakunnallamme on tällä hetkellä neljä nimikkolähettiä, joista osa on ollut nimikkoina jo hyvin pitkään. Lähetysystävät keräävät varoja Pirkko Igendian perheen Keniassa, Leena Pasasen Tansaniassa, Kelton perheen Senegalissa ja Arvo Survon Venäjällä työn tukemiseksi. Mikä saa sydämen syttymään lähetykselle? Nimikkomme, Tansaniassa jo vajaat parikymmentä vuotta lastenlääkärinä toiminut Leena Pasanen päättää vaikuttavan työstään kertovan kirjansa Daktarin lapset ajatukseen siitä, että hän on Vireää lähetystyötä Vaikutelmia Ylistaron herättäjäjuhlilta 1939 etuoikeutettu. Hän on etuoikeutettu siitä, että saa elää elämää, jonka käsikirjoitus on kirjoitettu taivaassa. Välillä ihmettelevänä katsojana ja esirukoilijana, välillä eläen kaikin voimin päivittäin tiiviisti mukana, samoja itkuja itkemässä ja samoja nauruja nauramassa. Jatkon hän voi jättää turvallisin mielin Taivaallisen Ohjaajan käsiin. Ylistaron lähetysystävät ovat kokeneet jotakin samaa. Se, että lähetyskannatus on euromääräisesti hyvä, ei ole mikään ylpistelyn aihe. Se on etuoikeus, mahdollisuus olla mukana. Meillä kokoontuvat spontaanisti syntyneet, vuosikymmeniä yhdessä toimineet lähetyksen ystävät koolle valmistelemaan myyjäisiä, huutokauppoja, lähetysseuroja. Jokainen oman herätysliikkeensä ja nimikkonsa hyväksi, mutta osallistuen tarvittaessa myös tilaisuuksiin ilman mitään liikkeiden välisiä rajoja. On totta, että aktiivijoukko ei ole suuren suuri, mutta se on tehokas ja se pyrkii vetämään mukaan muitakin seurakuntalaisia. Lähetysystävät ovat pitkään leiponeet ja myyneet markettien pihoilla tasauspäivän leipiä ja limppuja nimikkolähettien työn hyväksi. Eräs uskollisista leivänostajista sanoi kerran leipäostostaan maksaessaan: -Siinäköhän on tämän leivän herkullisen maun salaisuus, että siihen on leivottu mukaan paljon rakkautta. Se tunne on kantanut ja kantaa ylistarolaista lähetystyötä vuodesta toiseen. Pekka Varismäki Lähetystyön johtokunnan puheenjohtaja Saimme tällä kertaa olla Pohjanmaan heränneen kansan rintamailla, pyhillä, muistorikkailla paikoilla. Juhlakenttä sijaitsi mahtavan, mieltä kohottavan Ylistaron kirkon vierellä. Mikä suunnaton nuorten joukko oli siellä mukana sanan kuulossa. Tuli ajatelleeksi, että kunpa Etelä-Suomen nuoriso näkisi tämän Eteläpohjanmaan tuhansiin nousevan nuoriso- joukon, joka pyrkii kilvoittelemaan kaidalla tiellä ja jonka ulkoasukin jo osoittaa, ettei se tahdo mukautua tämän maailman mukaan, niin ehkä saisivat monet kehoituksen lähteä samalle taivaan tielle. Ja kun näki, miten monet äidit taluttivat polvenkorkuisia lapsiaan, joita eivät tämän maailman turhuuden hepenet verhonneet, vaan jotka jo lapsina oli puettu heränneen kansan tapaan, niin muisti murheella, miten täällä moni äiti lapseensa istuttaa turhamaisuuden ja maailman rakkauden jo lapsuusiässä. Monet ulkonaiset seikat, kuten heränneen kansansan yksinkertainen, tumma, maailman turhuutta ja koreutta vastaan saarnaava puku, voimakas virrenveisuu ym. puhuivat omaa vakavaa kieltään Etelä-Suomesta tulleelle, joka ympärillään on tottunut näkemään vain koreilua ja turhuutta puvuissa, elämässä ja tavoissa. W. A. Urhonen Hengellisessä Kuukauslehdessä 1939 YLISTARON KUORMA-AUTOILIJAT KARI KUOPPALA KITINOJA puh , auto JAAKKO MARTTALA HANHIKOSKI puh , auto HIEKAT, MURSKEET, RUOKAMULTAA, KALKINLEVITYS JA KULJETUKSET MATTI NIVUKOSKI Puh , auto ANTTI KEISALA YLISTARO RAJAMÄKI puh , auto E. IIVARI KY YLISTARO, Rajamäki, puh , auto KULJETUSLIIKE JUSSI LINTALA OY YLISTARO puh , auto , JAAKKO RINTALUHTA KY YLISTARO puh , auto , , Koko perheen tavaratalo Ylistaro puh Juhlakansaa vuoden 1939 juhlilla Vesijohtoliike V. Hirvilammi Kitinoja,

10 10 Sinun virtasi on vettä täynnä Meillä ylistarolaisilla on ilo toivottaa vuoden 2004 juhlavieraat tervetulleiksi herättäjäjuhlien syntysijoille Ylistaroon. Kun kustannusosakeyhtiö Herättäjä oli perustettu vuonna 1892 Ylivieskassa, niin jo seuraavana vuonna vietettiin Ylistaron Malkamäessä ensimmäisiä vuosijuhlia heinäkuun 5-6 päivinä. Ison Malkamäen talon isännästä, Juho Malkamäestä, oli Jumalan koulussa kasvanut sellaisen sisällisen elämän energiakeskus, joka sähköisti ympäristönsä ja jonka elähdyttävä vaikutus tuntui monella tavalla varsinkin hänen lähimmässä ympäristössään Etelä- Pohjanmaalla heränneen kansan keskuudessa. (Kares, Heränneen kansan vaellus IV, s. 8) Linnamm Jumal taivaass Ensimmäisillä juhlilla kerrotaan olleen vieraita ainakin 28. seurakunnasta. Ison Malkamäen talon pihapiiri oli koristeltu kesäisillä lehtipuilla ja juhlat aloitettiin Wanhan virsikirjan virrellä: Meidän linnamm on Jumal taivaass. Rehtori Maunu Rosendal piti juhlapuheen. Juhlat jatkuivat seuroilla. Juhlaväen kerrotaan ihmetelleen aivan ääneensä: Onko tämä totta?. Sydämet kiittivät ystävien yhteydestä, virsistä, Jumalan sanasta. (Hengellinen Kuukauslehti 1893) Rakkaus Sanaan kokosi Ensimmäisistä herättäjäjuhlista ehti kulua vain viisi vuotta, kun ylistarolaiset halusivat jälleen kutsua ystäviä, nyt toiselle puolelle pitäjää Untamalan kylään. Juhlat aloitettiin jumalanpalveluksella kirkossa. Saarnassaan Vilhelmi Malmivaara kyseli, miksi olemme kokoontuneet yhteen? Ja hän vastasi: Rakkaus Herran sanaan on rakkaus Häneen itseensä ja tuo Herran rakkauden voima on läheltä ja kaukaa koonnut meitä. Paljon kansaa olikin liikkeellä. Kun juhlaväki siirtyi kirkolta Untamalan kylän Aution taloon kerrottiin, että hevosia, jotka kuljettivat juhlaan meneviä, oli matkassa noin 900 ja jalankulkevia tie mustanaan. Pappeja juhlakansan joukossa kerrotaan olleen noin 35. Kun kaikki järjestelyt hoidettiin talkootyönä, voimme vain aavistella, miten yösijan löytyminen ja ilmaisen ruokapöydän kattaminen oli suuri rakkauden osoitus seuravieraille (Hengellinen Kuukauslehti 1898). Vapauden kaipuu Pohjanmaan lakeuksilla on harvoin seesteistä ja tyyntä. Herätystuulien puhaltaessa on jouduttu kyselemään, miten pääsen perille. Kun vieraan maan ies on Arvi Kallio teki koivurististä könninkellon. Hannu Keski-Heiska kahlinnut, vapauden kaipuun pakottamana on ollut pakko lähteä liikkeelle. Kun vuoden 1918 jälkeen saatiin kyntää ja kylvää vapaan isänmaan kamaralla, halusivat ylistarolaiset jo vuonna 1921 kutsua ystäviä kolmannen kerran juhlille. Juhlapaikka oli kirkon lähellä Herttualan talon ympäristö. Vilho Pesonen kertoo vuoden 1921 Hengellisessä Kuukauslehdessä, että juhlakansaa oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Saarnassaan, joka jäi viimeiseksi Vilhelmi Malmivaaran pitämistä lukuisista herättäjäjuhlasaarnoista, hän käsitteli aihetta Te olette maan suola (Matt. 5:13). Vilhelmi Malmivaara sai olla viimeisillä herättäjäjuhlilla isiensä mailla, sillä hänen isoisänsä Herman Malmberg (s.1779) oli papiksi valmistuttuaan (v.1805) kaikki pappisvuodet Ylistarossa, ensin appensa apulaisena, sitten Isonkyrön pitäjänapulaisena varhaiseen kuolemaansa saakka (v.1809). Hänen hautasijansakin on on tulevan juhlakentän vieressä vanhalla hautausmaalla. Pitäjänapulaisena ollessaan Herman Malmberg asui Ookilassa. Siellä syntyi vuonna 1807 hänen poikansa, Niilo Kustaa Malmberg, myöhemmän herännäisyyden ehkä merkittävin pappismies. Ensimmäinen körttiopisto Vilhelmi Malmivaaran poika, Arvi Malmivaara, valittiin vuonna 1928 Ylistaron seurakunnan kirkkoherraksi. Ylistarolaisia hän sai palvella peräti kolmekymmentä vuotta, eläkkeelle siirtymiseensä saakka, vuoteen Tuona aikana seurakuntaelämä ja seuratoiminta oli vilkasta koko Etelä-Pohjanmaalla. Tähän oli vaikuttamassa vuonna 1914 Lapuan ja Ylistaron rajamaille perustettu Karhunmäen ensimmäinen herännäishenkinen kansanopisto. Sen vaikutus säteili monella tapaa Ylistaronkin seurakuntaelämään. Herra sotii puolestanne Kun toisen maailmansodan lähestyessä maamme ylle alkoi kerääntyä uhkaavia pilviä, saivat ylistarolaiset vahvistaa ystäviä edessä olevien vaikeitten sotavuosien yli. Näillä Ylistaron neljänsillä juhlilla toisteltiin usein Mooseksen kehoitusta kansalleen: Herra sotii teidän puolestanne, olkaa te hiljaa (2 Moos. 14:14). Monet vuoden 1939 juhlilla mukana olleet muistelevat kiitollisina näitä juhlia. Vuoden 1968 juhlia hallitsi suuri koivuristi. Juhlien jälkeen sen huusi huutokaupassa pastori Arvi Kallio. Rohkaiseva matkaeväs Jälleen vuonna 1968 kokoonnuttiin Etelä-Pohjanmaalle, missä herännäisyys on saanut elää murrosvuotensa, iloita voitoista ja surra tappioitaan. Mutta se on saanut myöskin tuntea armahtavan Jumalan runsaan siunauksen. Ylistaron viidensiä herättäjäjuhlia vuonna 1968 leimasi yhteyttävä rakkauden työ. Koko pitäjä, sekä herännyt että evankelinen kansa, oli tehnyt juhlien onnistumiseksi kaikkensa. Juhlien tunnus: Herra käy teidän edellänne jäi rohkaisevana matkaevääksi. Jo aattoseuroissa noin juhlavierasta täytti penkit, jotka oli hankittu keräyksen penkki parempi kuin penkka tuotoilla. Moni silloin juhlavalmisteluissa mukana ollut on jo nukkunut pois. Heidän joukossaan on muun muassa Yrjö Takala. Kun hän oppikoulun rehtorina Ylistarossa aloitti uuden lukuvuoden, hänellä oli tapana pyydellä, että koko koulun väki vetäisi kelkkaa samaan suuntaan. Kun me ylistarolaiset nyt valmistelemme seuraavia juhlia, meillä on ollut sama pyyntö. Se on kuultu. Olemme saaneet kansan liikkeelle, talkoihin, kokouksiin, tukkikeräykseen. Kiitollisuus täyttää sydämemme. Armon virta Vaikka meidän viidessä Herättäjän paikallisosastossa on ollut hiljaisiakin toiminnan vuosia, kantautuvat seurakutsut jälleen korviimme ilahduttavan usein. Kyrönjoessa, jonka partaalla tulevat juhlat vietetään, vettä saattaa sydänkesällä virrata hyvinkin vähän. Silti me saamme uskoa, että Jumalan armon virta on vettä täynnä. Kirkkomme alttaritauluun kuvatun kirkastusvuoritapahtuman kokeneena Pietarikin sai sanoa Vapahtajan läheisyydessä: Herra, on hyvä, että me olemme täällä. (Matt. 17:4). Jo Psalmit kertovat, että Jumalaan luottavalla kansalla ovat virret olleet matkaeväänä. Miten lukemattomat kerrat on Wanhan virsikirjan ja Siionin virsien sävelet soineen juhlamatkoilla! Ylistaron Untamalan kuoro, joka on herännäiskuoroista vanhin, on saanut yli 80 vuoden ajan kuljettaa näitä säveliä matkassaan aina Amerikan mantereelle saakka. Hyvä ystävä, me odotamme juuri Sinua yhdessä veisaamaan ja hiljentymään Kyrönjoen partaalle. Olet tervetullut. Arvi Kallio Pekka Varismäki

11 11 Täällä on hyvä olo Ylistaro on osa Kyrönjokivarren ikivanhaa asutusta. Kesän 2004 herättäjäjuhlat tulevat historialliseen ympäristöön, jossa voi aistia eri aikakausien kerrostumia - siihen, missä muinoin uhrattiin kuohuvaan koskeen, mistä kansa sittemmin kulki ohi kohti Isonkyrön emäseurakunnan kivistä kirkkoa, ja mihin lopulta 1600-ja 1700-luvuilla pystytettiin ensimmäiset omat kirkot. Häjyt ovat siinä keskeyttäneet rehvakkaan laulunsa ja paljastaneet päänsä. Itsenäisen Suomen ensimmäinen ohimarssi on siinä tapahtunut, ja viime sotien ylistarolaiset sankarivainajat ovat siihen päässeet lepoon. Kyläteillä Ne, jotka Ylistaroon tullessaan poikkeavat valtatieltä ja kulkevat pitkin pieniä kyläteitä, löytävät kauneimmat pohjalaiset jokivarsimaisemat ja arvokkaan talonpoikaisen rakennusperinteen. Nämä näkymät ovat innoittaneet niin maanviljelijöitä kuin hengenmiehiäkin, sekä leivän että sanan kylväjiä. Ylistarossa pitkään vaikuttaneet taiteilijat Armas Vainio ja Veikko Vionoja ovat niistä saaneet runsaasti aiheita luomistyöhönsä. Ylistarosta on lyhyessä ajassa tullut vieraanvarainen matkailupitäjä. On maaseutumajoitusta, kahviloita ja hyvää ruokaa, ostosmahdollisuuksia ja mukavasti tekemisen ja osallistumisen vaihtoehtoja. On metsämökkejä ja saunoja, joiden porraspäästä voi pulahtaa veteen viilentymään, on mahdollisuus kalastella, meloa ja pyöräillä. Vauhtia tai rauhaa Jos haluaa pakoon kiireeltä ja hyörinältä, luonnon rauha laavulla nokipannukahvia keitellen, eväitä syöden ja marjoja tai sieniä poimien virkistää mielen. Pääsiäisenä syttyvät lukemattomat kokot jäänteenä ajoista, jolloin Pohjanmaan pahamaineisia noitia piti valkioilla karkottaa pois. Kesän tullen pidetään Joutopäivämarkkinoita ja järjestetään Multi-Sport-seikkailukilpailu, jossa lihasvoimat joutuvat lujille sekä maalla että vedessä. Lapsille on pihaleikkejä ja myllykärryajelua, sekä 4Helämysmaailman seikkailurata, leikkipuisto ja jättikeinu, unohtamatta vaikkapa talutusratsastusta ja Cross-Karting-autoilua. Lasten maailmaa Eläimet ja niiden kanssa harrastaminen ovat Ylistarossa poikkeuksellisen vahvasti esillä. Pohjanmaan hevosurheilukeskuksessa on ratsastuskoulu ja mahdollisuus saada este- tai kouluratsastusvalmennusta. Raviradalla tapahtuu kesäisten Ponitrysköiden aikaan, ja 4H:lla siinä vieressä on vanhojen hevostyökalujen näyttely. Kotieläinpuistossa voi tutustua lampaisiin ja vuohiin, sikoihin ja vasikoihin, kanoihin, ankkoihin ja hanhiin. Koiraharrastajia varten on agilitykenttä, vinttikoirille löytyy juoksurata, ja lintukoirien harjoittaminen onnistuu hyvässä maastossa, istutetun riistalintukannan keskellä. Lisäksi juuri täällä on aloittanut toimintansa Suomen ensimmäinen eläinten vanhainkoti! Perinnettä Pohjanmaalla on aina arvostettu työn tekemistä ja käden taitoja. Rannikon laivanrakentajien maine kantautui aikoinaan kaukomaille saakka, talonpoikaisten kirkonveistäjien taidot hämmästyttävät yhä, ja ylväät kaksifooninkiset tuparadit herättävät ihailua. Maan antiikkiliikkeissä arvokkaimmat esineet ovat pohjalaista alkuperää, ja nykyinenkin puusepänverstaiden tuotanto on laadultaan huippuluokkaa. Museoista löytyy valtava määrä toinen toistaan taidokkaampia täkänöitä, rekiryijyjä ja muita tekstiilejä, jotka kertovat tänäkin päivänä hallussa oleva osaamisen pitkästä historiasta. Olipa pohjalainen käsityö sitten puusta veistettyä, villasta kudottua, oljesta punottua tai vaikka raudasta taottua, se on taatusti perinteikästä ja hyvin tehtyä. Ylistaron matkailuyrittäjät Prikka ry Taina Hautamäki, puheenjohtaja HIEKAT, MURSKEET, RUOKAMULTAA, KALKINLEVITYS JA KULJETUKSET MATTI NIVUKOSKI Puh , auto HKT MYLLYMÄKI OY Hanhikoski puh , fax KITINOJAN KAUPPA puh SALAOJAURAKOINTI JAAKKO VIITA Jaurintie 125, Ylistaro puh tai Kukat ja erilaiset sidontatyöt Iloon ja suruun monipuolisesta valikoimasta Pohdon Kauppapuutarha puh YLISTARO - puh. (06) Ylistaron kirkko.

12 12 Aktiivisia nuoria Ylistaron seurakunnan vanha Ojalan pappila on ollut jo usean vuoden ajan eri ikäisten seurakuntanuorten kokoontumispaikka. Torstaisin luetaan ja tutkitaan raamattua sekä lauletaan nuortenlauluja, perjantaisin on avoimet ovet ja lauantaisin perinteinen nuortenilta. Vanha seuratupa Virtala on nuorten keskuudessa hyvin suosittu paikka rantasaunoineen. Sinne nuoret kokoontuvat kesäisin pelailemaan lentopalloa, saunomaan ja hiljentymään Jumalan sanan äärelle. Nuorisotyöstä seurakunnassamme vastaa nuorisotyönohjaaja Sami Nortunen. Nuorisotyöstä vastaavana pappina toimii pastori Jukka Tuppurainen ja osa-aikaisena nuoriso- ja diakoniatyöntekijänä Johanna Piuhola. Ylistarossa on ollut aina aktiivisia seurakuntanuoria, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Koskaan ei pappilassa ole kuitenkaan tarvinnut tyhjille seinille puhua. Aktiivisuudesta kertoo sekin, että moni entinen ylistarolainen seurakuntanuori on löytänyt leipätyönsä seurakunnan työntekijänä. Maailmalle on lähtenyt monta pappia, diakonia ja nuorisotyönohjaajaa. Mistä tämä johtuu? Perustana on ollut vankka nuorisotyö, jossa erilaiset nuoret eri herätysliikkeistä ovat saaneet kokoontua yhteen; yhteisen tekemisen, sanan, virsien ja välillä menevämpien hengellisten laulujen ääreen. Kaikki erilaiset nuoret ovat mahtuneet saman katon alle rikastuttamaan hengellistä elämää. Ketään ei ole käännytetty ovelta pois. Aina on ollut tilaa uusille tulijoille. Pappila on parhaimpina aikoina vetänyt nuoria illanviettoon runsaat sata henkeä. Johanna Piuhola Ylistaron seurakunnan nuoriso- ja diakoniatyöntekijä Ylistaron Herättäjäjuhlissa 1921 Viime kesän juhla pidettiin Ylistaron pitäjän Herttoolan talossa. Kansaa oli niihin kokoontunut kymmeniä tuhansia, aina Amerikasta asti. Juhlakansan joukossa oli pappejakin puoleentoista sataan, ylioppilaita yli senkin määrän, kansakoulunopettajia, tohtoreita, tuomareita ja yleensä kaiken säätyistä kansaa. Meidän eteläsuomalaisten pitkä rautatiematka kului hupaisesti Siionin Wirsiä veisatessa ja parannuksesta haastellessa. Tampereella poikkesimme lehtori Sowerin ystävällisessä kodissa. Lehtori kertoi waikutelmiaan äskeiseltä matkaltaan Niwalasta, jossa hän oli ollut heränneiltä kuulemisen taitoa oppimassa. Yösydännä lähdimme Tampereelta jatkamaan matkaamme pohjoista kohden. Seinäjoelle saawuttaessa olivat muutamat körttipukuiset juhlawieraat halunneet mennä Seinäjoen asemalle aamupuurolle, mutta heitä ei laskettu owesta sisään. Täällä ei anneta ruokaa kolmannen luokan wäelle, sanottiin heille. Tyynenä ja wakaisena peräytyivät miehet owelta, leikillinen hymy huulilla, arwellen: me körttiset olemmekin kolmannen luokan kansaa. Vihtori Tiihonen Herättäjän Talwikynttilät-lehdessä 1921 Seinäjoki ja ympäröivä seutukunta on yrittäjämaakunta Etelä-Pohjanmaan virkeää ydinaluetta. Yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys on myös 2000-luvulla aito pohjalaisuuteen - niin yrittäjään itseensä kuin hänen työntekijöihinsä - liitettävä hyve. Reilun asukkaan kasvavalla Seinäjoen seudulla on yritystä. Valtaosa on pieniä, tehokkaita ja joustavia teollisuusja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat työntekijöilleen monipuolisia ja haasteellisia tehtäviä esimerkiksi alallaan maailman huippua edustavien teknisten tuotteiden tuotekehittelyssä. Toimialoista seudun vahvimpia ovat elintarvike-, metalli-, puu- ja palveluala. Yrittäjämaakunnan ytimessä Hirsimökkejä ulkomaille Ylistaron elinkeinoelämän perustan muodostavat vahva ja elinvoimainen maatalous sekä kasvava metalli- ja puutuoteteollisuus. Maa -ja metsätalouden parissa työskentelee lähes 20 % väestöstä. Ylistarossa on perinteistä maanviljelystä ja karjataloutta, mutta paljon on myös sika- ja siipikarjatiloja Teollisuuden työpaikkojen määrä on kunnassa viime vuosina lisääntynyt ja nykyisin lähes 30 % työpaikoista on teollisuudessa. Luoman Puutuote Oy valmistaa hirsimökkejä, joista 90 % menee kansainvälisille markkinoille. Yrityksen liikevaihto on ollut tasaisessa parinkymmenen prosentin vuosittaisessa kasvussa ja runsaalla sadalla työntekijällään yritys on kunnan suurin yksityinen työnantaja. Huonekaluteollisuuden osaamista edustaa Huonekalutehdas Myllymäki Oy. Ylistarossa on myös metalliteollisuuden taitamista. valmistetaan muun muassa puunpilkkomiskoneita, joiden suosio on ollut tasaisessa kasvussa. Kunnassa on lisäksi useita pienempiä konepajoja. Uutta teknologiaa Perinteisiä toimialoja vahvistavia ja uutta yritystoimintaa luovia uusia toimialoja Seinäjoen seudulla ovat informaatio-, ympäristö- ja terveysteknologia. Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokylä on koko Etelä-Pohjanmaan kehitys- ja innovaatiotyön keskus ja verkostojen solmukohta. Tutkimus- ja kehitystyöllä tavoitellaan suoraa hyötyä alueen elinkeinoelämälle. Esimerkiksi koko maassa ainutlaatuisen eteläpohjalaisen tutkimusprofessorimallin (Epanet) tutkimusalat on valittu. Sen tavoitteet on myös määritelty paljolti yritysten tarpeista lähtien. Yritykset myös osallistuvat tutkimustoiminnan rahoittamiseen. Junalla viiteen suuntaan Liikenteellisesti Seinäjoen seutu sijaitsee oivallisella paikalla. Junat vievät viiteen suuntaan ja esimerkiksi Helsingistä Seinäjoelle matkaaja ehtii Pendolinojunalla nopeimmillaan 2,5 tunnissa ja lentokoneella vajaassa tunnissa. Maan sisäisiltä lennoilta on hyvät yhteydet kansainvälisille lennoille. Vaasan ja Kaskisten satamat puolestaan takaavat, että myös isot eteläpohjalaistuotteet matkaavat jouhevasti maailmalle. Tuula Lahti ja Pasi Marjakangas ALA TALKKARI Veljekset Ala-Talkkari Oy Hannu Keski-Heiska Hellanmaa, Lapua puh , fax

13 13 Komiassa kirkossa Ylistaron kirkon esittelijöinä parin kesän aikana tiekirkkoon poikkeavia opastaneet Susanna Kääriäinen ja Anna Toivio arvaavat jo etukäteen, mitä ensi kertaa Komiaan kirkkoon tulevat matkalaiset kysyvät. - Paljonko tänne mahtuu väkeä istumaan? - Vaasanko kirkon piirustuksiin tämän kirkon piirustukset ovat vaihtuneet? Tyttöjen mielestä on mukava oikoa vääriä käsityksiä. Ylistaron kirkko valmistui ihan oikeilla piirustuksilla vuonna 1852 ylistarolaisille. Iso ja komia tarvittiin, koska kirkkokansaa oli paljon. Väki kasvoi ja vanha puukirkko oli aivan liian ahdas. Se sijaitsi Kirkonkosken vieressä, vanhalla kappelikirkkojen paikalla, jossa nyt ovat muun muassa sankarihaudat. Pitäjällä oli voimakasta herätystä ja kirkkoon tultiin kuulemaan sananjulistajia. Kun uutta kirkkoa ruvettiin hankkimaan ylistarolaisille, oli tärkeää, että kaikki sanakuuloon haluavat mahtuvat sisälle. Kun Venäjällä oli tuolloin palanut useita puukirkkoja, keisari antoi määräyksen, että uudet kirkot on rakennettava kivestä. Tähän oli ylistarolaistenkin tyytyminen. Niinpä valtionarkkitehti E. Lohrman suunnitteli uusgoottilaisen kirkon, jossa on näköä ja kokoa, istumapaikkoja peräti Ylistarolaiset rakensivat suurin taloudellisin ponnistuksin kirkkonsa pätevän mestarin, kirkonrakentaja Jaakko Kuorikosken valvomana. Rakennusmestari tosin joskus valitteli, että joutui rakentamaan kirkon paimenpoikien kanssa. Nykytilanteeseen verrattuna ylistarolaisia oli tuolloin noin kaksinkertainen määrä, kymmenisen tuhatta. Isoissa maakunnallisissa tilaisuuksissa väkeä on vieläkin kirkossamme paljon. Herättäjäjuhlien aikana kirkossa on iltamessu ja konsertte- ja. Onhan se mukava, että on tilaa. Ei tarvitse kenenkään pelätä, ettei saa istuinpaikkaa. Paljon koettavaa Osa tutustujista, usein lapsiperheet, tyytyvät ihmettelemään kirkon kauneutta ja holvien korkeutta, ja lähtevät taas jatkamaan matkaa. Mutta usein opas saa esitellä koko kirkkoa, sen sakastia, ylimpiä lehtereitä ja kellotornia myöten. - Varsinkin vanhemmat ihmiset haluavat viipyä ja ovat hyvin kiinnostuneita kirkon historiasta ja myös monista tarinoista, jotka tähän liittyvät, kirkon oppaat kertovat. Ilmeisesti harvoissa kirkoissa matkailija pääsee tutustumaan myös sakastiin. Täällä pääsee ja tulijat kyllä antavat sille arvoa. Ylistaron kirkon sakasti on suurimpia koko maassa. Sakastissa on paljon arvokasta näytettävää, vanha vihkiryijy, Isonkyrön kirkkoherran Isak Brennerin muotokuva 1600-luvulta ja kahdesta vanhimmasta kirkosta 1600-luvulta lähtien säilyneitä sakraaliesineitä, messukasukkoja sekä alttaritaulut. Ylistaron seurakunnalla on kalleutenaan myös ensimmäinen suomenkielinen Raamattu vuodelta Sitä tosin säilytetään arkistossa ja alttarin vieressä lukupulpetilla on sen täydellinen kopio. - Alkuperäinen on liian arvokas täällä käänneltäväksi, joutuvat oppaat selittämään. Kirkossa avustavat myös eläkeläiset vapaaehtoisina talkoolaisina. Molemmat tytöt harrastavat ja opiskelevat musiikkia. Kun kirkkosali tyhjenee, he usein istahtavat pianon ääreen tai kipaisevat urkuparvelle. Silloin voi penkkiin hiljentyvä tulija päästä osalliseksi yksityisestä kirkkokonsertista. Marja-Liisa Kriikku Anna Toivio ja Susanna Kääriäinen esittelevät vanhaa juhlakasukkaa Ensimmäiset herättäjäjuhlat 1893 Heinäkuun 6. päivä koitti ihanana ja kirkkaana; täydessä kukoistuksessaan oleva luontokin kehoitti katovuosien nöyryyttämää kansaaparempain aikain toivossa kiittämään Herraa. Päivän kuluessa kokoontui ainakin 28 seurakunnasta ääretön kansasto, joka täytti melkein kokonaan suuren lehtipuilla koristetun pihamaan. Juhlavierasten joukossa nähtiin kahdeksan pappia, muutamia ylioppilaita ja säätyhenkilöitä läheltä ja kaukaa, jotka olivat kunnioittaneet kokousta läsnäolollaan. Juhlatilaisuus alettiin vanhan virsikirjan virrellä: Meidän linnamm on Jumal taivaass, jonka veisattua rehtori M. Rosendal piti puheen. Sen päätyttyä veisattiin virsi: Tykös Herra Jeesus Kristus jne, jonka jälkeen alettiin keskustella yhtiön toiminnasta. Kun kokouksen virallinen osa oli loppuun suoritettu, jatkettiin Jumalan sanan viljelystä. Kun pari puhujaa ensin oli esiintynyt, toinen niistä Herättäjän kirjain kaupitsija Rissanen, päättyi juhlallisuus rukoukseen, jonka piti pastori P. Korhonen. Tuntui siltä, että sydämet sulivat yhdeksi Jumalan kasvojen edessä, ja epäilemätöntä on, että Herran läsnäolo tässä tilaisuudessa piirti useampain juhlavieraiden sydämiin haihtumattomat muistot. Hengellinen Kuukauslehti 1893 Muistelmia käynnistä Herättäjän wuosijuhlassa Marja-Liisa Kriikku RAKENNUS JSR-LEHTONEN OY Jos rakennat tai korjaat, ota yhteyttä, autamme myös suunnittelussa. Soita ja kysy lisää. Hakalantie 30, Kylänpää puh , Aamulla kello 9 aikana kokoonnuttiin Ylistaron juhlalliseen kirkkoon, jonka ystäwällinen kirkkoherra oli antanut käytettäwäksi. Pian täyttyi tämä avara, kaksilla lehterillä warustettu temppeli tungokseen asti. Pappeja oli 35. Kirkolta lähdettiin ystäwäin kyydillä juhlapaikalle Aution taloon Untamalan kylässä, toista peninkulmaa kirkolta. Paljon näytti sinne kansaa karttuwan. Hewosia, jotka kulettiwat juhlaan menewiä, oli matkassa noin 900 ja jalan kulkewia tie mustanaan. Niin keräysi suuri kansan paljous, arweltiin olevan kymmenen tuhatta henkeä, juhlakentälle. johon johti lehtikuja, ja johon kallion juurelle oli rakennettu wiheriöillä köynnöksillä seppelöity puhujalawa. Koristukset oliwat entisiltä juhlilta tunnetun puutarhurin Jaako Lindemanin käsialaa. Paljon oli tällä matkalla Herralta saatu, Wirwoitushetkiä owat Herran kansalle jo täällä murheen laaksossa ne hetket, jolloin Hänen läsnäolostaan saadaan todistus. Nepä hetket sitten vielä arkielämän waivoissa elättäwät salaista toiwoa, että Herran kansalle on wielä yksi lepo tarjona, josta ei enää waiwoihin palata. E. Pesonen Hengellisessä Kuukauslehdessä

14 14 Lammin tilaa on viljelty yli kolmesataa vuotta Ylistarolaisen lypsykarjatilan nuori isäntä Jaakko Lammi tuntee tekevänsä tärkeää työtä. Hän ei kavahda Euroopan unionin ukaaseja, ei irvailuja maataloustuista eikä ammattinsa vähäistä arvostusta. Koulutettu ja ennakkoluuloton viljelijä tietää, että suomalaiset tarvitsevat tulevaisuudessakin ruokapöytiinsä maitoa ja leipää. Lammin tilaa on viljelty vuodesta 1699 lähtien. Viime keväänä sukupolvien ketjuun kytkeytyi uusi lenkki, sillä Laura ja Jaakko Lammista tuli sukupolvenvaihdoksessa virallisestikin tilan isäntäpari. Lammit ovat asuneet tilalla jo neljä vuotta. Jaakko ja Laura Lammi muuttivat neljä vuotta sitten Seinäjoelta Jaakon kotitilalle Ylistaroon. Kolmevuotias Juuso on perheen kolmesta pojasta nuorin. Koulutuksesta kipinä - Lukion jälkeen muistan vähän kapinoineeni. Mielessä liikkui silloin muitakin ajatuksia kuin ryhtyä viljelijäksi, mutta selvää oli, että viljelen kotitilaani ainakin sivutoimisesti, Jaakko muistelee. Jaakko opiskeli ammattikorkeakoulussa agrologiksi, tutustui samanhenkisiin ihmisiin ja innostui. Lammit asuivat siihen aikaan palvelujen ääressä Seinäjoella, mutta paluu maaseutukylään ei arveluttanut. - Emme viihtyneet kerrostalossa. Viikonloput vietimme jommankumman kotona, ylihärmäläissyntyinen Laura kertoo. - Sukutila on tärkeä, ja haluan siirtää sen seuraavalle polvelle, Jaakko perustelee ratkaisuaan. Hän huomauttaa, ettei maatalous ole pelkkä elinkeino, vaan myös elämäntapa. Lauralla ja Jaakolla on 9-, 7- ja 3-vuotiaat pojat. Neljäs lapsi syntyy syksyllä. Laura on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja kulkee töissä Seinäjoen keskussairaalassa. - Koska Laura ei työskentele maataloudessa, hän tuo tilan asioihin näkökulmia, joita en itse huomaisi. Jos kumpikin tekisi töitä tilalla, saattaisimme olla aina töissä. Vaimon palkkatyö auttaa minuakin rytmittämään töitäni siten, että jää vapaa-aikaa, Jaakko pohtii. - Sunnuntain yritän pyhittää levolle ja perheelle. Paljon työtä Lammissa on 40 lypsylehmää ja peltoa vuokramaineen 80 hehtaaria. Isännän työpäivä alkaa navetasta kuudelta aamulla ja päättyy iltaseitsemän aikoihin. Kiireisinä toukotyö- ja rehuntekoaikoina työt voivat jatkua iltalypsyn jälkeen kello 23:een. Viljelijä on toisinaan pestannut töihin urakoitsijoita ja toivoo, että sitä voisi lisätä tulevaisuudessa. Kirjanpito ja muut kirjalliset työt vaativat nekin oman aikansa. - Tietoja hankin ammattilehdistä ja netistä, jossa käyn päivittäin. Hyviä neuvoja saan myös opiskelutovereiltani, Jaakko kertoo. - Eniten pelkään työmäärän jatkuvaa kasvua. Tuntuu siltä, että mikään ei riitä. Se huolestuttaa. Elina Koski Kasvun ihmeestä voimaa Jaakko Lammi on EU-viljelijä, joka hyväksyy sen, että unioni säätelee hänen elinkeinoaan. - Se on arkea. Aloittaessani viljelijänä Suomi oli jo unionin jäsen. Vanhoista ajoista en tiedä mitään. - Vaikuttaa siltä, että Suomessakin on alettu hiljalleen arvostaa maanviljelijän työtä. Meillä on lietsottu ristiriitoja toisaalta maaseudun ja kaupungin, toisaalta tuottajien ja kuluttajien välille. Mielestäni nämä ristiriidat ovat alkaneet lientyä unioniaikana. Viljelijää surettaa kuitenkin, että Suomessa ei ymmärretä arvostaa ruokaa. - Asenteista kertoo jotain se, että ruoan ei saisi maksaa mitään. Yhteiskunta ei arvosta ruokaa, koska sen puutetta ei ole nähty. - Maatalouden tukipolitiikassa ei ole mitään salattavaa, mutta minua ärsyttää, että siitä puhutaan vääristellen. Jokainen viljelijä haluaa, että tuet poistettaisiin, mutta silloin kuluttaja joutuisi maksamaan ruoastaan nykyistä enemmän. Mistä Jaakko Lammi sitten erityisesti nauttii työstään? - Kasvun ihme antaa tyydytystä. Tuntuu hyvältä elää ja tehdä työtä lähellä luontoa ja nähdä, miten se puhkeaa kasvuun keväisin. Elina Koski Pesunkestäviä körttejä Viulunsoitonopettaja Maija Koivusalo, lähihoitaja Kaisa Lammi ja diakoni Johanna Piuhola tunnustautuvat pesunkestäviksi ylistarolaisiksi körteiksi. He ovat saaneet herännäisyydestä vankat juuret ja perustan, jolle omat elämänarvot rakentuvat. - Tuntuu hienolta olla pitkän perinteen kantaja. Toivottavasti osaan siirtää saman perinnön lapsilleni, Johanna miettii. Hän muistelee, että omat vanhemmat eivät koskaan pakottaneet lähtemään seuroihin tai herättäjäjuhlille. Alle kolmikymppiset ystävykset ovat kolunneet herättäjäjuhlia koko ikänsä. Juhlareissu kuuluu vuodenkiertoon niin itsestään selvästi, että ilman juhlia kesä menisi pilalle. Kaisa Lammi arvelee käyneensä ensimmäisillä herättäjäjuhlillaan parivuotiaana. Kuopiossa vuonna 1989 järjestetyistä juhlista lähtien hän on päässyt herättäjäjuhlille vuosittain. Maija, Kaisa ja Johanna ovat tehneet Laihian juhlista lähtien porukalla seitsemän juhlareissua. Useimmiten he ovat yöpyneet teltassa. Siionin virsien tyhjät lehdet ovat täyttyneet muistiinpanoista, joista voi tarkistaa, missä juhlat järjestettiin minäkin vuonna. Miksi juhlille on päästävä vuosittain? - Minulla on ystäviä, joita tapaan kerran vuodessa herättäjäjuhlilla. Myös virrenveisuun takia on lähdettävä matkaan, Johanna kertoo. - Juhlien tunnelma on lämmin ja rauhallinen, vaikka siellä on paljon väkeä, Maija ja Kaisa kuvailevat. Herättäjäjuhlat ovat Johanna Piuholan, Maija Koivusalon ja Kaisa Lammin kesän kohokohta. Virret koskettavat Maija, Kaisa ja Johanna istuvat juhlilla nykyään paljon seurapenkissä. Kaikki pitävät seuroja juhlien tärkeimpänä asiana. Erityisen paljon kirpaisee, jos nuorten veisuut ja juhlien päätösseurat polvirukouksineen ja Herraa hyvää kiittäkää -virsineen jäävät kokematta. Polvirukous on joskus välitetty kotiin jääneiden kuultavaksi kännykällä. Herännäisyyden sydänäänet sykkivät Siionin virsissä. Kaisalle, Maijalle ja Johannalle virret ovat tulleet rakkaiksi paitsi seuroissa ja rippikoululeirillä Aholansaaressa myös heidän kotikylänsä Untamalan kuorossa. Sen ohjelmisto koostuu Siionin virsistä ja Vanhan virsikirjan virsistä. Kuoro esiintyy Ylistaron herättäjäjuhlilla ensi kesänä. - Siionin virsien sanoitukset ovat käsittämättömän hienoja. Ne ovat kuin pieniä puheita tai rukouksia. Virsi voi myös ilmaista ajatuksia, joita seurapuhe on kuulijassa herättänyt. Nuorten kotiseuraperinnettä voisimme elvyttää, Johanna pohtii. Monet Veisuut-vihkosen ehdotukset uusiksi Siionin virsiksi ovat tulleet kolmikolle tutuiksi Untamalan kuoron harjoituksissa. Ajatukset ovat ristiriitaisia. Osa virsistä on sykähdyttänyt, mutta monet ovat tuntuneet vierailta. - Niistä puuttuu Siionin virsien poljento. Joidenkin virsien sanoituksetkin oudoksuttavat, Maija ja Kaisa arvioivat. - Veisuut on harvoin kädessä käynyt kirja, Johanna tunnustaa. Elina Koski

15 15 Ylistarossa kökkään Maija Koivusalo, Kaisa Lammi ja Johanna Piuhola toivovat, että herättäjäjuhliin ei tulevaisuudessakaan tupattaisi kovin paljon uutta ohjelmaa. Seurat säilyköön juhlien runkona. - Koska juhlilla on paljon väkeä, pitää tietysti olla vaihtoehtoja. Olen nauttinut juhlien iltakonserteista. Mieleen on jäänyt esimerkiksi Mozartin Requiem, Johanna kertoo. - Seurat ovat juhlien päiväohjelmaa, konsertit ja muut tapahtumat puolestaan iltaohjelmaa. On hyvä, että ihmisillä on iltaisinkin tekemistä, Maija huomauttaa. Maija, Kaisa ja Johanna käyvät myös lähetysjuhlilla ja evankeliumijuhlilla, kun niitä järjestetään lähiseudulla. He arvelevat, että ensimmäistä kertaa herättäjäjuhlille tuleva voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Kaikki ovat kuitenkin tervetulleita. Ystäväporukka valmistelee Ylistarossa ensi kesänä järjestettäviä herättäjäjuhlia niiden nuorisotoimikunnassa. Kotijuhlilla Maija, Kaisa ja Johanna eivät ehdi paljon istua seuroissa, sillä ylistarolaisina he ovat ilmoittautuneet juhlien kökkäeli talkooväkeen. - Sievin viimekesäisillä juhlilla olimme jo opintomatkalla. Elina Koski Ravintolaa Tervetuloa kökkään! Pekka Varismäki Herättäjäjuhlat ovat koko Ylistaron pitäjää ja lähikuntia koskettava tapahtuma. Kökkä- eli talkooväkeä tarvitaan runsaasti. Tällä lomakkeella voit ilmoittautua talkoihin. Se on myös netissä osoitteessa hj2004/juhla.htm ja edelleen Lomakkeet. Ylistaron Sankarihautausmaa-alue on juhlakentän vieressä. Lahjapuoti Pirpana Kaukolanraitti 24, Ylistaro puh Yksilölliset matkamuistot ja lahjat Ylistaron Autokoulu ky KIRKKOTIE 24, YLISTARO , Puutavaran koneellinen hakkuu ja lähikuljetus sekä metsämaan äestys ja koneellinen kylvö

16 16 AUTOMYYNTI RAUMALA & CO Kärkimäentie 6, Ylistaro puh , fax Vesa , Heikki RAJAMÄEN TAKSI puh Kaukolanraitti 37, YLISTARO Tervetuloa pankkiin, joka on yhtä suomalainen kuin sinä. MEIJERIN MYYMÄLÄ Avoinna klo 9-17 ( 9-14 ) puh Esim. juustoja, raakapakasteita sekä muita elintarvikkeita edullisin hinnoin. Osuuspankki on nimeään myöten suomalainen. Aidosti itsenäinen, koko kansan pankki, jossa ihminen voi vaikuttaa omistajajäsenenä mm. pankin hallinnon valintaan. Sadan vuoden ajan olemme osaltamme olleet paremman elämän mahdollistaja ja asiantuntija niin pienissä kuin vähän suuremmissakin raha-asioissa. Esimerkiksi asuntolainoituksessa olemme Suomen suurin. Tervetuloa asiakkaaksi pankkiin, joka on yhtä suomalainen kuin sinä. Oltermannitie 6, Isokyrö Luomanluonnollisesti! Finland ISO 9001 CERTIFIED FIRM Luoman tuotannossa on kaikki hirsirakentamisen alueet - omakotitalot, vapaa-ajanasunnot, saunat ja pihapiirin rakennukset. Luoman menestys perustuu vahvaan laatuajatteluun, erittäin moderniin valmistusteknologiaan ja logistiseen osaamiseen. Vuositasolla valmistamme 120 työntekijän voimin yli elementti- ja hirsimökkiä. Suurin osa toimituksista suuntautuu tiukasti kilpailuille markkinoille Saksaan, Ranskaan, Pohjoismaihin ja Japaniin. puh fax Kriikun Wanha vesimylly Tunnelmallinen kahvi- ja ruokapaikka Kirkonkoskella. Museopaja ja Kyrönjoen myllyistä kertova näyttely. Tule ja tutustu! , Juhlaviesti Ylistarosta Päätoimittaja: Pekka Varismäki Toimituskunta: Hannu Keski-Heiska Elina Koski Marja-Liisa Kriikku Veikko Rekunen Ilmoitukset: Lions Club Ylistaro/ Aimo Hakala Sivunvalmistus: Ylistaron Painopalvelu Painopaikka: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino, Kokkola

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä Toimintakalenteri Marraskuu-Joulukuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Pyhien isiemme esirukouksien tähden Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, armahda meitä. Aamen. Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B Aino Välkkilä Jaakko Ilkan koulu 9B Minun Ilmajokeni Suomessa on n. 320 kuntaa ja yksi niistä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva kotikuntani Ilmajoki. Ilmola, kuten se ruotsin kielellä kuuluu,

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN Retki alkoi aamukahvilla matkan varrella, retkeläisiä oli 13. Kuljetuksesta huolehti Salon Tilausmatkojen oma julkkis, maailmanmatkaaja Jani, jonka

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA sivu 1 Kokouksen paikka ja aika: ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA Kokoukseen osallistui henkilöä. 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi klo. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kokouksen

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Herättäjä-Yhdistys Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Hyväksytty päätoimikunnassa 11.12.2010 Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 Herättäjä-Yhdistyksen ja sen paikallisosastojen toimintaa säätelevät

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

RUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat

RUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat RUKOUHETKI EURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖTÄ POITETTAEA 1. Alkuvirsi Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 38: 1-3, 176: 1-3, 181: 1-3, 194, 317. Virren sijasta voi olla muuta musiikkia. 2. Johdanto Alkusiunaus

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

26. LIPUN SIUNAAMINEN

26. LIPUN SIUNAAMINEN 26. LIPUN IUNAAMINEN Pappi siunaa pyydettäessä lipun. Lipun siunaaminen voidaan toimittaa kirkossa tai muussa sopivassa paikassa. Ennen toimitusta kannetaan kuoriin uomen lippu ja sen jäljessä siunattava

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

SYNTIINLANKEEMUS JA LUPAUS VAPAHTAJASTA

SYNTIINLANKEEMUS JA LUPAUS VAPAHTAJASTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(8) SYNTIINLANKEEMUS JA LUPAUS VAPAHTAJASTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Eedenin paratiisissa

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot