Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman vuosiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman vuosiraportti 2003 2004"

Transkriptio

1 Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman vuosiraportti

2 Seppo Pyrrö Motiva Oy Copyright Motiva Oy,

3 Alkusanat Suomessa on harjoitettu teollisuuden, energiantuotannon ja -jakelun sekä kuntien ja valtion energiansäästötoimintaa jo useiden vuosien ajan. Aluksi kauppa- ja teollisuusministeriö, ja myöhemmin myös eräät muut ministeriöt ovat pyrkineet tehostamaan energiansäästöä eri alojen kanssa tehtyjen energiansäästösopimusten avulla. Energiansäästön ohessa sopimusmenettelyillä on parannettu eri toimijoiden yhteistyötä toimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Kansainvälisestikin esimerkillistä yhteistyötä ollaan edelleen kehittämässä energiansäästösopimuksista tehdyn kokonaisarvion perusteella. Keskeistä kuitenkin säästön toteuttamisessa on aina kunkin alan oma toiminta ja sen kehittäminen. YK:n Ilmastosopimus ja sen Kioton pöytäkirja sekä EU:n päätökset eri jäsenmaiden päästövähennysvelvoitteista ovat saaneet lisää painoarvoa. Pöytäkirja astuu voimaan Näiden velvoitteiden mukaan Suomen tulee pitää kasvihuonekaasupäästöt enintään vuoden 1990 tasolla keskimäärin vuosina Velvoitteensa täyttämiseksi Suomi voi käyttää EU:n sisäistä päästökauppaa ja Kioton pöytäkirjan hankemekanismeja. Päästökaupasta huolimatta merkittäviä toimia päästöjen vähentämiseksi tarvitsee tehdä omin toimin. Näitä toimia on linjattu ja linjataan jatkossa kansallisissa ilmastostrategioissa. Energiansäästöllä tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuudessakin. Liikenne on merkittävin päästökaupan ulkopuolelle jäävistä sektoreista ainakin ensimmäisellä päästökauppakaudella Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003 oli 16,3 %. Suurin osuus näistä päästöistä aiheutuu energiankäytön hiilidioksidipäästöistä ja henkilöautoliikenteestä. Maanteiden tavaraliikenteen osuus energiankulutuksesta on merkittävä eli noin 37 prosenttia. Energiankulutukseen vaikuttavat erityisesti maamme pitkät etäisyydet ja kuljetusintensiivinen teollisuus. Ympäristönäkökohtien lisäksi energiansäästöllä on siksi tärkeä merkitys myös taloudellisena kysymyksenä. Suomen Kuorma-autoliitto ry, liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja ympäristöministeriö ovat yhteistoimin toteuttaneet kuorma- ja pakettiautoliikenteelle laadittua energiansäästöohjelmaa vuosille Ohjelma on ollut jatkoa aiemmalle vuonna 1999 solmitulle sopimukselle. Keskeinen ero aiempaan sopimustyyppiseen järjestelyyn on ollut, että yhteistyön suuntaamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi on sovittu jo ohjelmaa hyväksyttäessä toimenpidealueista ja keskeisistä toimista. Kuljetuskaluston valinta, säästävä ajotapa ja logistiikan parantaminen vähentävät yritysten polttoainekustannuksia ja päästöjä. Yhteistyöllä on toimien toteutusta konkretisoitu ja lisätty yritysten motivaatiota säästöön. Tämä seurantaraportti antaa käsityksen niistä toimista, joita on toteutettu vuosina ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2005 aikana on tarkoitus, että yhä useampi alan yritys ryhtyy toteuttamaan säästötoimia. Näin saadaan mahdollisimman monissa yrityksissä polttoaineenkulutusta laskemaan siten, että kulutus kuljetussuoritetta kohden on vähintään viisi prosenttia pienempi vuonna 2010 kuin vuonna

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 1 Johdanto Energiasäästöohjelman osapuolet Yritysten liittyminen energiansäästöohjelmaan Lähtökohdat ja perusteet Ohjelman tavoitteet Ohjelmakauden projektikokonaisuudet Ohjelman kesto Ohjelman johtoryhmä Energiansäästöohjelmasta tiedottaminen 13 2 Liikenteen energian käyttö Suomessa Tieliikenteen polttoaineen kulutuksen arvioitu kehittyminen vuosina Polttoaineen kulutusseurannan ongelmat Kotimaan tavaraliikenne Tavaraliikenteen suoritteet 18 3 Toteutuneet toimenpiteet vuosina Kuljetusalan ympäristökoulutukseen panostaminen Kuljetuskaluston ympäristöhallinnan kehittäminen Asiakasyhteistyö ympäristöhallinnassa Telematiikan käytön lisääminen energiankulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi Ympäristöystävällisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen 24 LIITTEET 5

6 1 Johdanto 1.1 Energiasäästöohjelman osapuolet Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry (jatkossa SKAL), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) ja ympäristöministeriö (YM) ovat käynnistäneet yhteistoimin tässä sopimuksessa määritellyn kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman, joka on jatkoa SKAL:n, KTM:n ja LVM:n solmimalle kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimukselle. Ohjelman piiriin kuuluvat SKAL:n jäsenyhdistykset. SKAL:n jäsenyritykset ja muut halukkaat kuljetusalan yritykset liittyvät ohjelmaan, kun ne osallistuvat ohjelman toimintasuunnitelmassa esitettyihin projekteihin ja ilmoittautuvat ohjelman piiriin kohdan 1.5 mukaisesti. 1.2 Yritysten liittyminen energiansäästöohjelmaan Yksittäinen yritys liittyy kuljetusalaenergiansäästöohjelmaan samalla, kun se osallistuu johonkin liitteessä esitetyn toimintasuunnitelman mukaisista projekteista ja ilmoittaa halukkuudestaan osallistua energiansäästöohjelmaan. Yrityksen on katsottu liittyneen ohjelmaan, kun se on aloittanut jonkin toimintasuunnitelman projekteista ennen Lähtökohdat ja perusteet Sopimuksessa on sovittu yhteistoiminnasta niiden toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita vuonna 2001 hyväksytyn kansallisen ilmastostrategian ja siihen sisältyvän energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelman sekä näihin ohjelmiin vuonna 2002 tehtyjen päivitettyjen ohjelmien tavoitteet ja toteutus edellyttävät. Energiansäästöllä tarkoitetaan tässä ohjelmassa tavarakuljetusten, kaluston muun käytön ja ylläpidon sekä kuljetusyritysten kiinteistöihin liittyvän energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan ensisijaisesti kuljetus- ja liikennesuoritteen ominaiskulutuksen sekä niitä tukeviin toimintoihin käytettävän energian kulutuksen vähentämistä. 1.4 Ohjelman tavoitteet Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmalle asetettu uudistetussa vuodet kattavassa ohjelmassa seuraavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet: 6

7 a) Määrälliset tavoitteet 1) Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osuus sopimuksen piiriin kuuluvista tavarakuljetuksista mukaan ohjelmaan sekä kehittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja -menetelmiä, jotka parantavat kuljetusalan yritysten energiatehokkuutta. 2) Tavoitteena on edistää kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiankäytön tehokkuutta niin, että polttoaineenkulutus kuljetussuoritetta kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvä muu energiankulutus pienenee vastaavasti. Sopimukseen liittyvien yritysten kuljetus- ja liikennesuoritteen energiankulutusta pyritään tehostamaan lähtötasot huomioon ottaen siten, että polttoaineenkulutus kuljetussuoritetta kohti on vuonna % ja vuonna % alempi kuin vuonna b) Laadulliset tavoitteet 1) Tavoitteena on, että vuoden 2005 loppuun mennessä kaikki tämän sopimuksen mukaiseen ohjelmaan liittyneet yritykset ja yrittäjät ovat suorittaneet vähintään SKAL:n ympäristöhallinnan ensimmäisen tason koulutusohjelman tai muun vastaavan ohjelman, jonka tavoitteet ja sisältö vastaa SKAL:n ohjelmaa. Lisäksi SKAL tukee neuvoin yrityksiä, jotka katsovat tarpeelliseksi auditoida ympäristöhallintajärjestelmänsä ulkopuolisen katselmoijan avustuksella. 2) Tavoitteena on selvittää ja seurata sopimusyritysten energiankulutusta myös muun kuin kuljetusten osalta. Esim. rakennusten lämmitystä, ilmastointia, sähkönkulutusta ja veden käyttöä sekä löytää keinoja, joiden avulla kulutusta kyetään vähentämään. 3) Tavoitteena on edistää ja nopeuttaa kuorma- ja pakettiautoliikenteen alalla SKAL:n ympäristöohjelman toimenpiteiden toteuttamista, SKAL:n ympäristöhallintajärjestelmän tai muun vastaavan ympäristöjohtamisen (EN-ISO-SFS standardiin tai EMAS-järjestelmään perustuvan) hallintajärjestelmän käyttöönottoa ja toteuttamista sekä uuden, energiaa säästävän tekniikan ja telematiikan hyödyntämistä. 1.5 Ohjelmakauden projektikokonaisuudet Energiansäästöohjelma sisältää viisi keskeistä toimenpidealuetta, jotka ovat: 1) kuljetusalan ympäristökoulutukseen panostaminen, 2) kuljetuskaluston ympäristöhallinnan kehittäminen, 3) asiakasyhteistyö ympäristöhallinnassa, 4) telematiikan käytön lisääminen energiankulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä 5) ympäristöystävällisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen. 7

8 1.6 Ohjelman kesto Ohjelma käynnistyi maaliskuussa 2003 sopijaosapuolien allekirjoittaessa sopimuksen, joka on voimassa saakka. Sopimuksen mukaan osapuolet käynnistävät ohjelman sisällöstä, tavoitteista ja toteutumisesta arvioinnin vuonna Arvioinnin sekä ohjelmasta saatujen kokemusten ja tulosten pohjalta päätetään tämän ohjelman jatkoksi tarkoitetuista mahdollisista toimenpiteistä. 1.7 Ohjelman johtoryhmä Johtoryhmän tehtävä Johtoryhmän tehtävänä on ohjata ja seurata kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman toimeenpanoa. Tässä tehtävässään johtoryhmä vastaa erityisesti siitä, että: konkreettisia projekteja käynnistetään ohjelman työsuunnitelmassa esitettyjen toimenpidekokonaisuuksien mukaisesti, projektien rahoitus kyetään turvaamaan, projekteja ohjataan ja seurataan riittävällä tavalla ja ohjelman tulokset arvioidaan ja arvioinnin pohjalta luodaan edellytykset ohjelman jatkokehittämiselle. Johtoryhmän on tarkoitus käyttää hyväksi myös niitä kokemuksia ja sitä tietoa, jota on mahdollista saada muiden vapaaehtoisten energiansäästöohjelmien ohjausta ja seurantaa varten asetetuista johtoryhmistä. Johtoryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Jäsenet: Varajäsenet: Sihteeri: Raisa Valli LVM Pentti Puhakka KTM, Tarja Lahtinen YM, Pasi Moisio SKAL, Virpi Pohjola Kuljetusliike Jaakko Pohjola Oy, Simo Räihä Kuljetusliike Simo Räihä Oy, Aino Varhimo AKE, Ilari Aho Motiva Oy Nina Broadstreet KTM, Seppo Sarkkinen YM, Markku Maukonen SKAL ( asti), Heikki Lappalainen Kuljetusyhtymä Lappalainen, Tuomo Kauppinen Kuljetusliike T. Kauppinen Oy, Ove Knekt AKE, Seppo Pyrrö Motiva Oy, Tuomo Heinonen SKAL ( lähtien) Risto Saari LVM Johtoryhmän kokoukset Johtoryhmä on kokoontunut vuoden 2003 aikana viisi (5) ja vuoden 2004 kahdeksan (8) kertaa. 8

9 Johtoryhmän asiantuntijat Saara Remes LAL, Tuula Pohjola TKK, Kari Mäkelä VTT, Juhani Laurikko VTT, Nils-Olof Nylund VTT, Mårten Westerholm VTT, Juha Norppa-Rahkola SKAL, Pekka Puputti Autontuojat, Mauri Heikkonen YM, Pauli Velhonoja Tiehallinto, Arto Hovi Ratahallintokeskus, Kai Vallineva EcoDriving Center Oy, Tarja Aarla KTM, Reijo Mäkinen YTV/liikenneosasto ja Juha Talvio YTV/jätehuolto. Johtoryhmä on kuullut asiantuntijoita vuoden 2003 aikana seuraavista aihekokonaisuuksista. SKAL:n liikenneturvallisuusohjelman Sata askelta turvalliseen kuorma-autoliikenteeseen esittely, Juha Norppa-Rahkola/SKAL SKAL:n turvallisuusohjelman keskeisenä tavoitteena on tukea niin EU:n puitteissa kuin kansallisesti valtioneuvoston periaatepäätöksellä asetettu tavoitetta liikennekuolemien puolittumisesta vuoteen 2010 mennessä. Liikenneturvallisuusohjelmassa on 12 toimintakokonaisuutta, joiden yhteydessä on määritetty tavoite sekä keinot tavoitteen saavuttamiseksi. VTT:n HD-Energia ja Rake-tutkimushankkeet, jotka ovat käynnistetty ESO/SKAL-ohjelmasta riippumattomana, Juhani Laurikko/VTT Hankkeen tavoitteena on vähentää raskaan ajoneuvokaluston energiankulutusta kiinnittämällä huomiota kaluston valintaan niin, että kuljetuskalusto olisi mitoitettu ajotehtävään, ajotapaan, käyttöön ja huoltoon sekä apulaitteisiin. Hankkeessa pyritään myös kehittämään ajajan opastinlaitteita, jotka ohjaisivat kuljettajaa aktiivisesti. Miten liikenteen energiankulutuksen seurantaa tulisi kehittää, Kari Mäkelä/VTT Kari Mäkelä esitteli ESO/SKAL-ohjelman seurantaa tukevaa tietokantaa (työnimi EMISTRA), joka perustuisi lähtökohtaisesti Lipaston/Liisan tietoihin, mutta tarvitsisi tuekseen aineistoa reittikohtaisista ja yrityskohtaisista päästötiedoista yritystietokannasta; yrityksen energiansäästöaktiivisuutta koskevista tiedoista (esim. liittyminen energiansäästösopimukseen ja projektiaktiivisuus); ja ajotietokannasta (esim. kuljetusmäärät tavaratyypeittäin ja tonnikilometreittäin sekä minkälaisella autolla kuljetettu). Järjestelmässä seurataan liikennesuoritteiden ja polttoaineen kulutuksen kehitystä liikennetyypeittäin, autokannan kehitystä päästötyypeittäin ja vuosimalleittain sekä tietoa kiinteistöjen energiankulutuksesta. EkoPlussa-tietojärjestelmä, Saara Remes/LAL LAL:n EkoPlussa-tietojärjestelmä perustuu ISO standardiin. Järjestelmän tietoja on käytetty ensi kertaa vuoden 2002 raportoitavien tietojen osalta. Järjestelmän kehittämisen lähtökohtana on ollut se, minkälaisia työkaluja yritykset tarvitsevat ja se, että kuljettajia avustavat työkalut eivät saa olla liian hankalia ja aikaa vieviä. 9

10 EcoTra-hanke, Tuula Pohjola/TKK Tuula Pohjola esitteli EU:n Life-rahoituksella kehitettyä EcoTra-hanketta, joka tarjoaa työvälineen pienille ja keskisuurille kuljetusyrityksille ympäristöasioiden kehittämiseen ja seurantaan. Järjestelmässä on erilaisia työkaluja, kuten koulutuspakki sekä perustietoja ympäristöasioista ja -lainsäädännöstä. Yhteistyö ajoneuvojen maahantuojien kanssa energiansäästöohjelman toteutuksessa, Pekka Puputti/Autotuojat ry Pekka Puputti esitti johtoryhmän arvioitavaksi, voitaisiinko yhteistyötä lisätä seuraavilla osaalueilla: Autontuojien käytettävissä olevan laskentajärjestelmän hyväksikäyttö ajoneuvokaluston valinnassa (etenkin pienet kuljetusyritykset), arvioitaessa biopolttoaineiden käyttöönotosta aiheutuvia vaatimuksia ajoneuvokalustolle, arvioitaessa verotuksen vaikutuksia optimaalisen kuljetuskaluston valintaan tai arvioitaessa tavarankuljetustilastojen kehittämistarpeita. Liikennejärjestelmäsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun rooli kuljetusten energiansäästössä, Mauri Heikkonen/YM Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999, MKRL) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden keskeisenä päämääränä on myös edistää liikennesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun parempaa yhteensovittamista. Kuljetusten kannalta merkitystä on myös sillä, että kaupan suuryksiköiden ohjausta pyritään tehostamaan. LVM:n johdolla toimineessa työryhmässä on valmisteltu selvitystä valtakunnallisesti merkittävistä verkoista, joita ovat Suomen kv. yhteydet, maakuntakeskusten ja aluekeskusten väliset yhteydet, solmukohdat, matkakeskukset ja tavaraterminaalit. YM:n Alueidenkäyttö-sarjassa on valmistunut huhtikuussa 2003 opas Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa. Oppaaseen sisältyy luku tavaraliikenteestä ja citylogistiikasta. Tiehallinnon tiesuunnittelu ja sen yhteydessä toteutettava kustannus-hyötyanalyysi, Pauli Velhonoja/Tiehallinto Pauli Velhonoja esitteli hankkeen Tiehallinnon tiesuunnittelusta ja sen yhteydessä toteutettavasta kustannus-hyötyanalyysista. Liikenneturvallisuusnäkökohdat ovat etusijalla, kun teitä kehitetään ja niiden tasoa parannetaan. Väylän liikennetiheys, väylän muoto, laatutaso, väylän ohjaus ja ruuhkaisuus vaikuttavat luonnollisesti tieliikenteen energiankulutukseen. Em. tekijöihin voidaan vaikuttaa tiesuunnittelun keinoin. Ratahallinto infrastruktuurin ylläpitäjänä ja VR liikenteenharjoittajana voivat edistää rautatieliikenteen energiansäästöä, Arto Hovi/RHK Infrastruktuurin osalta sähköistysohjelma, akselipainojen ja ratakapasiteetin nostaminen ja opastusjärjestelmät edistävät energiansäästöä. VR panostaa kuljettajien koulutukseen ja opastukseen, logistiseen tehokkuuteen ja konttiliikenteen kehittämiseen energiansäästöä edistääkseen. VR panostaa myös junajärjestelyihin (esim. lyhyet kaksikerroksiset kuluttavat n prosenttia vähemmän energiaa kuin perinteiset pidemmät kaukoliikenteen junat). Rataverkko ohjelman mukaisesti RHK kehittää terminaalitoimintoja. 10

11 Johtoryhmä on kuullut asiantuntijoita vuoden 2004 aikana seuraavista aihekokonaisuuksista. TEKES:n tutkimusohjelmat ja hankkeet, jotka tukevat liikenteen energiansäästöä, Raija Pikku-Pyhältö/Tekes Liikenteen energiansäästökysymykset ovat olleet esillä seuraavissa Tekesin osaltaan rahoittamissa ohjelmissa ja hankkeissa: Mobile 2 -tutkimusohjelma (lämpöakut, AHMA-malli, kylmäkäyttö, propulsiotekniikka, hybridi- ja polttokennoautot, nestekaasu, eri polttoaineiden päästöt), ProMotor-tutkimusohjelma ja Infra-tutkimusohjelma. EU:n Älykäs energiahuolto -ohjelman puitteissa käynnistettäviä hankkeita (puolet EU-rahoitusta, puolet kansallista rahoitusta) voi olla hallinnollisesti vaikea kytkeä Tekesin ohjelmarahoitukseen. Liikenteen telematiikkahankkeet ja yhteydet raskaan ajoneuvoliikenteen kuljetusten energiansäästömahdollisuuksiin, Seppo Öörni/LVM Telematiikka on väline tukea erilaisia liikennepolitiikan tavoitteita (liikenneturvallisuus, ympäristö, ruuhkien poistaminen). Telemaitikan mahdollisuudet edistää kuljetusten energiansäästötavoitteita ovat välillisiä ja liittyvät liikenneverkon käytön ja logistiikan tehostamiseen. LVM:n talous- ja toimintasuunnitelmassa telematiikan tehtäviksi on asetettu liikenteen ja liikennehäiriöiden hallinta sekä tieverkon seuranta. AINO-ohjelman keskeisiä osa-alueita ovat: joukkoliikenteen telematiikka, logistiikka kuljetuksissa, telematiikka liikenneverkon tukena ja kuljettajan tukijärjestelmät. Näistä osakokonaisuuksista on tarkoitus käynnistää osahankkeita. Muita ajankohtaisia telematiikan sovellushankkeita liikenteessä ovat ns. musta laatikko eli ajoneuvoihin sijoitettavat tietokone- ja kommunikaatiolaitteet, E-safety ja E-Call -hätäpalvelujärjestelmät kuljettajan tukena, liikennevirtojen monitorointi ja alkolukko. Digiroad-tietojärjestelmä Suomen katu- ja tieverkosta on valmistumassa keväällä ja sen viranomais- ja kaupallisten palveluiden kehitys on käynnistynyt. Digiroad tarjoaa myös raskaan liikenteen kuljetuksille mahdollisuuksia ohjata kuljetuksia tehokkaammille reiteille. EcoDriving-koulutuksen toteutus, kuljetusliike R. Stenvall Ky:ssä, Kai Vallineva/EcoDriving Center Oy Kai Vallineva EcoDriving Center Oy:stä on toteuttanut taloudellisen ajotavan koulutusta kuljetusliike R. Stenvall Ky:ssä. Kuljetusyrityksessä työskentelee noin 40 kuljettajaa. Koulutukseen osallistui noin puolet (19) yrityksen kuljettajista. Kuljetusten energiansäästöohjelman seurantajärjestelmä, Kari Mäkelä/VTT EMISTRA-järjestelmään liittymistä ja sen käyttöä voidaan perustella kuljetusyrityksille mm. energiansäästöön ja sen seurantaan perustuvilla kilpailueduilla, energiantehokkuuden paranemisella sekä ympäristöraportoinnin yhtenäistymisellä ja vertailumahdollisuuksilla (benchmarking). 11

12 Tässä yhteydessä on mahdollista samanaikaisesti testata myös tienpinnan liukkautta ja sen havainnointia toista uutta VTT:n hankeideaa varten (ns. ajopinnan liukkauden havainnointijärjestelmä eli LIUTU-hanke). Puheenjohtaja ehdotti, että edettäisiin step by step systeemiä käyttäen (VTT:n liite sivu 16). Vuoden 2004 aikana toteutettaisiin kohdat 1 2. Tällä systeemillä pilotoidaan 2 3 yrityksen kanssa ohjelman toimivuutta. Mahdolliset jatkosuunnitelmat tehdään, kun ensimmäinen vaihe on valmis ja pilotoitu. Kaluston hankinta-asiat ja polttoainetalouden optimointikysymykset, Nils-Olof Nylund/VTT Hankkeen sisältö: Hanke on TEKES-haku Teknologia ja liiketoimintaa ilmastomuutoksen hallintaan johon sisältyy myös liikenne. Tutkijaosapuolina VTT Prosessit, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, TKK autotekniikan laboratorio, TTY, Stadia ja Motiva. Hankkeen vuosibudjetti on n. 550 k /a, rahoittajina on 16 yhteisöä ja kuljetusalan yritystä. Hankkeesta on markkinointiesite ja www-sivut, jotka seuraavat hankeen etenemistä: Hankkeeseen sisältyy kaikkiaan 11 alatehtävää, vuoden 2003 aikana toteutetusta työstä on tehty vuosiraportointiluonnos. ESS/SKAL-ohjelman/HD-hankkeen puitteissa toteutetaan kansantajuinen ja käsikirjamainen julkaisu siitä, miten raskaan ajoneuvon kuljettaja voi tehostaa polttoaineen kulutusta ja säästää kaluston hankinnassa ja käytössä. Käsiteltäviä asioita ovat: ajoneuvon oikea valinta, erilaisten ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien polttoaineen kulutus, uuden ajoneuvotekniikan tuomat haasteet sekä ajoneuvon optimaalinen käyttö sekä huolto. Käsikirjan toteutus ajoitetaan syksyyn 2005 ja julkaisun on määrä valmistua keväällä Tällä aikataululla pyritään siihen, että kaikki HD-Energian puitteissa tuotettu tieto saataisiin samoihin kansiin. Energiansäästönäkökohtien edistäminen julkisissa hankinnoissa, Suvi Kemppainen/Kuntaliitto Suvi Kemppainen esitteli kuntien ja KTM:n välisen energiasopimusmallin sekä muut ohjelmat ja strategiat, jotka tukevat energiansäästötavoitteita kunnissa (ilmastokampanja, energia-ilmastosopimukset, kuntien KEKE-ohjelmat). Julkisten hankintojen neuvontayksikön tehtäviin kuuluu mm. yritysten neuvonta, tiedottaminen hankintaan liittyvistä asioista, osallistuminen hankintalainsäädännön kehittämiseen ja suunnitteluun sekä osallistuminen kansallisen hankintatoimen muuhun kehitystyöhön. Neuvontayksikön toiminnasta on tehty sopimus vuoden 2006 loppuun asti. Kuljetusalalla tulisi olla energiansäästösopimuksissa selkeät kriteerit, joiden avulla voitaisiin palveluiden tarjouskilpailuissa saada lisäpisteitä. Tähän tarvitaan joko sertifioituja järjestelmiä tai tarkkaa kuvausta ympäristöasioiden hoidosta. 12

13 Hankinnan kriteerit ja energiansäästönäkökohdat, Tarja Aarla/KTM Tarja Aarla esitteli EY:n hankintadirektiivin (2004/18/EY) sekä erityisalojen hankintadirektiivin (2004/17/EY) perusteella kansalliseen lainsäädäntöön tulevia muutoksia. Direktiivit tulivat voimaan , kansallisesti ne tulisi saattaa voimaan mennessä. Direktiivien tavoitteiden mukaisesti hankintasopimuksen tekoperusteena tulee olla kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous (joka sallii myös ympäristönäkökohtien huomioonottamisen) tai halvin hinta. Hankinnan valintaperusteena ympäristönäkökohtiin liittyvä yleinen etu voidaan ottaa huomioon, jos se on mitattavissa ja ympäristönäkökohdat liittyvät hankinnan kohteeseen ja ne on ilmoitettu teknisissä eritelmissä. Kuljetuspalvelujen hankinnassa ongelmana on valvonta ja seuranta. Alihankintana kuljetuspalvelua tarjoava yritys ei välttämättä hoida kuljetusta ympäristön- ja energiansäästön näkökulmasta sopimuksessa luvatulla ja parhaalla mahdollisella kalustolla. Jätehuoltopalvelujen kilpailuttaminen, Juha Talvio/YTV:n jätehuollon kuljetusyksikkö Jätehuoltopalveluja kilpailuttaessaan YTV asettaa tarjouspyynnössä tietyt ehdot palveluille sekä sille, millaisella kalustolla jätehuoltopalvelut halutaan suoritettavan. Vaatimukset täyttävien tarjousehdotusten perusteella valitaan edullisin palvelun tarjoaja. Urakkasopimuksessa edellytetään mm. seuraavaa ympäristönäkökohtien osalta: ajoneuvon pitää olla vähintään EURO2-standardin mukainen, ja polttoaineiden rikkipitoisuus saa olla korkeintaan 0,005 %. YTV on ottamassa käyttöön jäteauton ajo-opastusjärjestelmää, joka perustuu ajoneuvokohtaisen tietokoneen ja GPRS-yhteyden hyväksikäyttöön. Järjestelmän avulla kuljetusten logistiikka tehostuu, saavutetaan kustannussäästöjä, tiedonkulku nopeutuu, vältytään ruuhkilta ja voidaan seurata kuljetuksia. Bussiliikenteen kilpailuttaminen, Reijo Mäkinen/YTV:n liikenneosasto Bussiliikenteen palveluja on kilpailutettu jo vuoden 1995 alusta lähtien. Valinta perustuu kokonaistaloudelliseen arviointiin, jossa tarjouksen hinnasta voi saada 87 pistettä ja kalustosta 13 pistettä. Kaluston ympäristöystävällisyyden kriteereinä käytetään NOx-päästöjä, hiukkaspäästöjä ja melupäästöjä. Näiden kriteerien osuus on noin puolet kaluston valintaan vaikuttavasta pisteytyksestä (6,75/13). 1.8 Energiansäästöohjelmasta tiedottaminen Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman markkinoinnin edistämiseksi toteutettiin esite Kuljetusyritys säästää. Esite lähetettiin kaikille SKAL:n jäsenille Kuljetusyrittäjälehden yhteydessä sekä muille sidosryhmille. Motiva on tuottanut energiansäästöohjelman markkinoinnin edistämiseksi tuotekansion. Energiansäästöohjelmasta saa ajankohtaista tietoa myös Motivan www-sivuilta osoitteessa: 13

14 Seminaarit ja tapahtumat Vuoden 2004 aikana järjestettiin kaksi seminaaria: LIFE -kuljetusseminaari, Airport Plaza Ympäristöhaitat ja polttoainetalous, Kuljetuskuutio auditorio Muut tilaisuudet: Lahden liikenneforum, Lahti Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristövaikutusten vähentäminen liikenteessä, Tampere Kuntien ympäristöpäivät, Kuntaliitto, Helsinki Lahden kaupungin kuljetuksista päättävien elinten tapaaminen, Lahti Kuntien ympäristöpäivät, Kuntaliitto, Helsinki Delta Trax -koulutus, Espoo IVECO-Uutiset 1/05, lehtikirjoitus Liikenteen energiantehokkuus - SKAL liittokokous, Seinäjoki EcoDriving -seminaari, Jyväskylä Katupäivät, Messukeskus, Helsinki Kuopion kaupungin kuljetuksista päättävien tapaaminen, Kuopio Energiamessut, Tampere SKAL laati laajan ympäristöasioita käsittelevän Kuljetusyrittäjä-lehden teemanumeron (6/04), jonka mukana toimitettiin myös uusittu Polttoainetalouden perusteet -koulutusopas kaikille SKAL:n jäsenyrityksille (n yritystä). Lisäksi lehden mukana oli lomake ja valmiiksi maksettu palautuskuori yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita energiansäästöohjelmaan liittymisestä. Lomakkeita palautettiin noin 140. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmaa on esitelty ja ympäristökysymyksistä ja -ohjelmasta on puhuttu lukuisissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa sekä SKAL:n eri suoritealoilla ja alueellisesti. Tilaisuuksia on järjestetty sekä kuntien liikennekaluston hankinnoista ja kuljetuksista päättäville elimille että Teollisuuden Työnantajien edustajille. 14

15 2 Liikenteen energian käyttö Suomessa Suomen liikenteessä (Kotimaan liikenne sekä ulkomaille suuntautuva vesiliikenne ja ilmaliikenne Suomen talousvyöhykkeellä; LIPASTO 2003) kului energiaa vuonna 2003 noin 227 PJ. Tästä määrästä suurin osa, eli noin 70 % (157 PJ) kului tieliikenteessä. Kuvasta 1 nähdään, että kuorma-autojen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta oli 26,3 % ja pakettiautoliikenteen 10,5 %, yhteensä 36,8 % eli noin 55,4 PJ. Linja-autot 4,2 % Pakettiautot 10,5 % Mopot ja moottoripyörät 0,6 % Kuorma-autot 26,3 % Henkilöautot 58,3 % Kuva 1. Tieliikenteen energiankäytön jakautuminen liikennetyypeittäin vuonna Lähde VTT, LIPASTO/LIISA Tieliikenteen polttoaineen kulutuksen arvioitu kehittyminen vuosina Tieliikenteen energiankulutus lähti nousuun 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen. Voimakkain kasvu on tapahtunut kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiankulutuksessa. Eniten kasvuun on vaikuttanut vilkastuneen teollisuustoiminnan lisääntynyt kuljetussuorite. Myöhemmin kasvu on ollut hyvin maltillista. Energiankulutuksen kasvu on ollut suurinta laman jälkeen kuorma- ja pakettiautoissa eli tavaraliikenteessä luvun puolivälin jälkeen energiankulutuksen kasvu on ollut huomattavaa myös moottoripyörien ja mopojen osalta. Sitä vastoin linja-autoliikenteen energiankulutus on edelleen laskussa. Henkilöautoliikenteen energiankulutus on samalla tasolla kuin vuonna 1990 johtuen huomattavasta henkilöautojen polttoainetalouden parantumisesta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan tieliikenteen energiankulutus on kokonaisuudessaan noussut hieman liikennesuoritteen kasvun johdosta vuoteen 2003 asti. Kuljetusten rakenteen muuttumisen ja ener- 15

16 giatehokkuuden paranemisen vuoksi energiankulutuksen kasvu tasaantuu ja kasvun ennustetaan kääntyvän laskuksi lähivuosina (kuva 2). Arvioidaan että polttoaineen kulutus laskee liikennesuoritteen kasvusta huolimatta (kuva 3). Muutos kuitenkin heilahtelee vuosittain, joten liikenteen kokonaisenergiankulutusta tulee tarkkailla useamman vuoden aikajänteellä. Henkilöautojen kokonaiskulutuksen odotetaan laskevan tulevien vuoden aikana mm. EU:n ja autoteollisuuden välillä solmitun autojen hiilidioksidipäästöjä koskevan sopimuksen seurauksena ja diesel-autojen osuuden kasvaessa. 4 3 Miljoonaa tonnia 2 MP+Mopot 1 Kuorma-autot Linja-autot Pakettiautot Henkilöautot Vuosi Kuva 2. Arvio tieliikenteen polttoaineen kulutuksen kehittymisestä vuoteen 2023 asti. Lähde VTT, LIPASTO/LIISA

17 Miljoonaa kilometriä MP+Mopot Kuorma-autot Linja-autot Pakettiautot Henkilöautot Vuosi Kuva 3. Tieliikenteen suoritteen arvioitu kehittyminen vuosina Lähde VTT, LIPASTO/LIISA Polttoaineen kulutusseurannan ongelmat Raskaan ajoneuvoliikenteen energiankulutuksen seurannan ongelmana on se, että raskaan ajoneuvoliikenteen päästö- ja polttoaineenkulutusarviot esitetään g/kwh:na, kun taas henkilö- ja pakettiautoille vastaava yksikkö on g/km. Näin ollen saatavilla ei ole rekisteröityä tietoa raskaan ajoneuvoliikenteen polttoaineen kulutuksen energiatehokkuudesta kuljetussuoritetta kohden. Hyvä mittari kuljetusten energiankäytön seuraamiseksi olisi polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/tonnikilometri). Vain hyvin harvalla yrityksellä on kirjattuna toteutuneista kuljetuksista kuljetetut tonni- ja ajokilometrimäärät sekä meno että paluukuormilta. Tarkkaan kulutuksen seurantaan päästään ainoastaan automaattisesti toimivalla kuorman tunnistamislaitteilla. 2.3 Kotimaan tavaraliikenne Rautatieliikenteen osuus tavarankuljetuksista on pysynyt % vaiheilla 1970-luvulta lähtien, mutta parin viime vuoden aikana osuus laskenut alle neljänneksen. Tieliikenteen tonnikilometrit ovat kasvaneet 1970-luvun noin 55 prosentista nykyiseen 69 prosenttiin. Eniten laskua on havaittavissa vesiliikenteessä ja uitossa, mutta parin viime vuoden aikana myös rautatieliikenne on alkanut menettää markkinaosuuttaan maantieliikenteen kuljetuksille. Parin vuoden perusteella ei voida vielä vetää lopullisia johtopäätöksiä, mutta jotakin indikoi se, että rautatieliikenteen markkinaosuus on laskenut selkeästi alle 25 prosentin. 17

18 KOTIMAAN TAVARALIIKENNE VUONNA ,7 MRD.TKM Auto 27,8 mrd.tkm ( 68,3 %) Juna 10 mrd.tkm ( 24,6 % ) Laiva 2,6mrd.tkm ( 6,4 % ) Lähde: Tiehallinto Uitto 0,3 mrd.tkm ( 0,7 % ) Kuva 4. Kotimaan tavaraliikenne vuonna Tavaraliikenteen suoritteet Kuorma-autojen lukumäärä Maassamme oli vuoden 2003 lopussa rekisterissä noin kuorma-autoa, joista ajoneuvoa (42 %) oli rekisteröity luvanvaraiseen liikenteeseen ja ajoneuvoa yksityiseen liikenteeseen. Kuorma-autokannasta perävaunuttomia kuorma-autoja oli kpl, joista autoa (77 %) oli rekisteröity yksityiseen liikenteeseen ja autoa (23 %) luvanvaraiseen liikenteeseen. Yksityiseen liikenteeseen rekisteröidyistä kuorma-autoista kpl (79 %) oli kaksiakselisia perävaunuttomia kuorma-autoja ja kpl (12 %) kolmi- tai neliakselisia kuorma-autoja. Luvanvaraiseen liikenteeseen rekisteröidyistä kuorma-autoista oli perävaunuttomia kaksiakselisia kuorma-autoja kpl (26 %) ja kpl (12 %) kolme- tai useampiakselisia kuorma-autoja. 18

19 Kuva 5. Kuorma-autojen lukumäärä vuoden 2003 lopussa ( kpl). Kuljetussuorite ja tavaramäärä kuljetusasiakkaiden mukaan Kuorma-autoliikenteen merkittävimmät kuljetusasiakkaat ovat kuljetustyön tonnikilometrien (tkm) kannalta teollisuus, kauppa, rakennusala, valtio ja kunta (kuva 6). Vuotuisesta kuljetussuoritteesta milj. tkm:stä, joka kuvaa kuljetustyön määrää, oli teollisuuden osuus milj. tkm (60,2 %), kaupan osuus milj. tkm (14,7 %) ja rakennusalan milj. tkm (13,0 %). Valtion osuus oli 561 milj. tkm (2,1 %) ja kuntien osuus 330 milj. tkm (1,2 %). Muiden kuljetus-asiakkaiden osuus oli milj. tkm (8,8 %). 19

20 Kuva 6. Kuljetussuoritteen jakaantuminen kuljetuksen ostajittain vuonna 2003 yht. n. 26,9 milj. tkm. Vuotuisesta tavaramäärästä 151,2 milj. tonnia (38,5 %) tapahtui rakennusalan kuljetuksina, 132,6 milj. tonnia (33,7 %) teollisuuden kuljetuksina ja 28,1 milj. tonnia (7,1 %) kaupan kuljetuksina. Kuntien kuljetusten osuus oli 24,5 milj. tonnia (6,2 %) ja valtion kuljetusten osuus 20,0 milj. tonnia (5,1 %). Yrityskoko kuorma-autoliikenteessä Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 2004 maassamme oli yritystä, jotka olivat ilmoittaneet toimialakseen tieliikenteen tavarankuljetus tai muuttokuljetus. Yrityksistä kappaletta oli enintään 4 työntekijän, 982 kappaletta 5 9 työntekijän, 447 kappaletta työntekijän, 139 kappaletta työntekijän ja 42 kappaletta yli 50 työntekijän yrityksiä. Enintään 4 työntekijää työllistävien yritysten osuus kaikista yrityksistä oli noin 86 %. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenrekisterin mukaan luvanvaraista tavaraliikennettä harjoittavien yritysten automäärä jakaantui syyskuussa 2004 yrityskoon mukaan siten, että 1 auton yrityksiä oli 58,0 %, 2 auton yrityksiä 18,4 %, 3 5 auton yrityksiä 17,2 %, 6 10 auton yrityksiä 4,8 %, auton yrityksiä 1,1 % ja yli 20 auton yrityksiä 0,5 %. 20

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA Liikenteen osuus Suomen koko energiankulutuksesta on noin 16 prosenttia Tieliikenteen osuus liikenteen energiankulutuksesta on noin 70 prosenttia Kuorma- ja pakettiautoliikenteen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä

Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä SOPIMUS YM26/612/2014 1 (6) Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä 1 Sopimuksen osapuolet Suomen valtion puolesta ympäristöministeriö sekä bioenergia-alan

Lisätiedot

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU 1 RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU Nils-Olof Nylund Liikenteen ympäristöhaasteet 4.12.2007 2 MÄÄRITELMÄT Paikallinen ympäristöongelma Ongelma joka uhkaa terveyttäsi ja hyvinvointiasi jo tänään

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Kaluston ja kuljetusten ympäristövaikutukset pitää ottaa huomioon heti hankintakohteen suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa.

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille

Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille 10.1.2017 Marke Lahtinen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. 11.1.2017 1 Vastuullisen ammattiliikenteen edistäminen vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004

Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 1 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 Seppo Pyrrö Motiva Oy Saara Remes Linja-autoliitto ry Copyright Motiva Oy, lokakuu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001

Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 1 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 Seppo Pyrrö Motiva Oy Saara Remes LAL Copyright Motiva Oy, 2002 2 Alkusanat Kauppa-

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen toteutuminen Harri Peltola, Juha Luoma ja Niina Sihvola Tutkimusraportti : VTT-R

Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen toteutuminen Harri Peltola, Juha Luoma ja Niina Sihvola Tutkimusraportti : VTT-R Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen toteutuminen 2006-2007 Harri Peltola, Juha Luoma ja Niina Sihvola Tutkimusraportti : VTT-R-11216-07 1 Mitä tavoiteltiin? Selvitetään kuinka paljon eri vastuutahot

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Koulutusorganisaatiolla / kouluttajalla tulee olla voimassaoleva sopimus, jonka on myöntänyt ko. tuotteen hallinnoijaorganisaatio.

Koulutusorganisaatiolla / kouluttajalla tulee olla voimassaoleva sopimus, jonka on myöntänyt ko. tuotteen hallinnoijaorganisaatio. MOTIVAN HYVÄKSYMÄ LAATULUOKITUS TALOUDELLISEN AJOTAVAN KOULUTUKSELLE Motiva on laatinut kriteerit taloudellisen ajamisen koulutukselle Suomessa. Ohjeistus sisältää vähimmäisvaatimukset koulutukselle liikenteen

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

Elvyttämällä pidetään pyörät pyörimässä!

Elvyttämällä pidetään pyörät pyörimässä! 5.1.2009 Valtiosihteeri Raimo Sailas Valtiovarainministeriö Elvyttämällä pidetään pyörät pyörimässä! 1. Tiestön liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen Päällystettävä 2009 väh.

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 1. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät tammi-maaliskuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 4. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät loka joulukuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2006 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2006 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet.

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet. -ORGANISAATIO Jäsenyritykset Suoritealayhdistykset Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät Metsäalan Kuljetusyrittäjät Suomen Säiliöautoliitto Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL SKAL Kustannus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuus

Tieliikenteen turvallisuus Liikenneneuvos Anneli Tanttu 1 Tieliikenteessä ovat mukana kaikki kansalaiset Tieliikennejärjestelmä on avoin järjestelmä, jossa jokainen tienkäyttäjä tekee päätöksiä ja valintoja Rautatie- ja tieliikenteen

Lisätiedot

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla TransEco tutkijaseminaari Jochim Donner Toimintaympäristö Tutkimuksen ja demonstraatioiden merkitys kasvaa Kansainvälisten sitoumusten takaraja tulee vastaan

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia.

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia. Hallitus 3 24.01.2017 KONSULTTIEN VALINTA HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 -SUUNNITELMAN JA SEN SISÄLTÄMÄN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ) KONSULTOINNIN PUITEJÄRJESTELYYN VUOSINA 2017 2019 59/08.00.00.00/2017

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä 6. Kilpailukohteet 7. Kaluston ja palvelun

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä 2 3 N=585 Ajosuoritteen kehitys: tarkastelu jäsenyhdistyksen mukaan Onko yrityksenne ajosuorite

Lisätiedot

Hankesuunnittelupäivä 2016

Hankesuunnittelupäivä 2016 Hankesuunnittelupäivä 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto 25.10.2016 Maakuntauudistus ja Elyt Liikennevirasto ja Liikenneverkkoyhtiö Liikennekaari Rautatieliikenteen kilpailu Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin Risto Larmio Motiva Motiva Oy 100 % valtion omistama LIIKEVAIHTO milj. 9,25 Henkilöstö: 54 hlöä Asiantuntijapalveluita 7,96

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2007 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2007 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

OPPILAS- JA PALVELUKULJETUSTEN SEKÄ ASIOINTILIIKENTEEN HANKINTA. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ( 63):

OPPILAS- JA PALVELUKULJETUSTEN SEKÄ ASIOINTILIIKENTEEN HANKINTA. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ( 63): OPPILAS- JA PALVELUKULJETUSTEN SEKÄ ASIOINTILIIKENTEEN HANKINTA Kasvatus- ja koulutuslautakunta 17.6.2015 ( 63): Lopen kunnan oppilaskuljetuksista sekä palvelu- ja asiointiliikenteestä sopimuskaudelle

Lisätiedot

M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN YKSIKKÖPÄÄSTÖT

M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN YKSIKKÖPÄÄSTÖT M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN YKSIKKÖPÄÄSTÖT Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 11 MOBILE2-vuosiraportti 2002 Projektin koodi Projektin nimi Liikennevälineiden yksikköpäästöt Vastuuorganisaatio

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö Päiväys 1/6 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Joensuun kaupunki / Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Joensuun kaupunki / Kaupunkirakenneyksikkö Joensuun kaupunki

Lisätiedot