Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman vuosiraportti
|
|
- Riikka Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman vuosiraportti
2 Seppo Pyrrö Motiva Oy Copyright Motiva Oy,
3 Alkusanat Suomessa on harjoitettu teollisuuden, energiantuotannon ja -jakelun sekä kuntien ja valtion energiansäästötoimintaa jo useiden vuosien ajan. Aluksi kauppa- ja teollisuusministeriö, ja myöhemmin myös eräät muut ministeriöt ovat pyrkineet tehostamaan energiansäästöä eri alojen kanssa tehtyjen energiansäästösopimusten avulla. Energiansäästön ohessa sopimusmenettelyillä on parannettu eri toimijoiden yhteistyötä toimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Kansainvälisestikin esimerkillistä yhteistyötä ollaan edelleen kehittämässä energiansäästösopimuksista tehdyn kokonaisarvion perusteella. Keskeistä kuitenkin säästön toteuttamisessa on aina kunkin alan oma toiminta ja sen kehittäminen. YK:n Ilmastosopimus ja sen Kioton pöytäkirja sekä EU:n päätökset eri jäsenmaiden päästövähennysvelvoitteista ovat saaneet lisää painoarvoa. Pöytäkirja astuu voimaan Näiden velvoitteiden mukaan Suomen tulee pitää kasvihuonekaasupäästöt enintään vuoden 1990 tasolla keskimäärin vuosina Velvoitteensa täyttämiseksi Suomi voi käyttää EU:n sisäistä päästökauppaa ja Kioton pöytäkirjan hankemekanismeja. Päästökaupasta huolimatta merkittäviä toimia päästöjen vähentämiseksi tarvitsee tehdä omin toimin. Näitä toimia on linjattu ja linjataan jatkossa kansallisissa ilmastostrategioissa. Energiansäästöllä tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuudessakin. Liikenne on merkittävin päästökaupan ulkopuolelle jäävistä sektoreista ainakin ensimmäisellä päästökauppakaudella Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003 oli 16,3 %. Suurin osuus näistä päästöistä aiheutuu energiankäytön hiilidioksidipäästöistä ja henkilöautoliikenteestä. Maanteiden tavaraliikenteen osuus energiankulutuksesta on merkittävä eli noin 37 prosenttia. Energiankulutukseen vaikuttavat erityisesti maamme pitkät etäisyydet ja kuljetusintensiivinen teollisuus. Ympäristönäkökohtien lisäksi energiansäästöllä on siksi tärkeä merkitys myös taloudellisena kysymyksenä. Suomen Kuorma-autoliitto ry, liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja ympäristöministeriö ovat yhteistoimin toteuttaneet kuorma- ja pakettiautoliikenteelle laadittua energiansäästöohjelmaa vuosille Ohjelma on ollut jatkoa aiemmalle vuonna 1999 solmitulle sopimukselle. Keskeinen ero aiempaan sopimustyyppiseen järjestelyyn on ollut, että yhteistyön suuntaamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi on sovittu jo ohjelmaa hyväksyttäessä toimenpidealueista ja keskeisistä toimista. Kuljetuskaluston valinta, säästävä ajotapa ja logistiikan parantaminen vähentävät yritysten polttoainekustannuksia ja päästöjä. Yhteistyöllä on toimien toteutusta konkretisoitu ja lisätty yritysten motivaatiota säästöön. Tämä seurantaraportti antaa käsityksen niistä toimista, joita on toteutettu vuosina ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2005 aikana on tarkoitus, että yhä useampi alan yritys ryhtyy toteuttamaan säästötoimia. Näin saadaan mahdollisimman monissa yrityksissä polttoaineenkulutusta laskemaan siten, että kulutus kuljetussuoritetta kohden on vähintään viisi prosenttia pienempi vuonna 2010 kuin vuonna
4 4
5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 1 Johdanto Energiasäästöohjelman osapuolet Yritysten liittyminen energiansäästöohjelmaan Lähtökohdat ja perusteet Ohjelman tavoitteet Ohjelmakauden projektikokonaisuudet Ohjelman kesto Ohjelman johtoryhmä Energiansäästöohjelmasta tiedottaminen 13 2 Liikenteen energian käyttö Suomessa Tieliikenteen polttoaineen kulutuksen arvioitu kehittyminen vuosina Polttoaineen kulutusseurannan ongelmat Kotimaan tavaraliikenne Tavaraliikenteen suoritteet 18 3 Toteutuneet toimenpiteet vuosina Kuljetusalan ympäristökoulutukseen panostaminen Kuljetuskaluston ympäristöhallinnan kehittäminen Asiakasyhteistyö ympäristöhallinnassa Telematiikan käytön lisääminen energiankulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi Ympäristöystävällisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen 24 LIITTEET 5
6 1 Johdanto 1.1 Energiasäästöohjelman osapuolet Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry (jatkossa SKAL), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) ja ympäristöministeriö (YM) ovat käynnistäneet yhteistoimin tässä sopimuksessa määritellyn kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman, joka on jatkoa SKAL:n, KTM:n ja LVM:n solmimalle kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimukselle. Ohjelman piiriin kuuluvat SKAL:n jäsenyhdistykset. SKAL:n jäsenyritykset ja muut halukkaat kuljetusalan yritykset liittyvät ohjelmaan, kun ne osallistuvat ohjelman toimintasuunnitelmassa esitettyihin projekteihin ja ilmoittautuvat ohjelman piiriin kohdan 1.5 mukaisesti. 1.2 Yritysten liittyminen energiansäästöohjelmaan Yksittäinen yritys liittyy kuljetusalaenergiansäästöohjelmaan samalla, kun se osallistuu johonkin liitteessä esitetyn toimintasuunnitelman mukaisista projekteista ja ilmoittaa halukkuudestaan osallistua energiansäästöohjelmaan. Yrityksen on katsottu liittyneen ohjelmaan, kun se on aloittanut jonkin toimintasuunnitelman projekteista ennen Lähtökohdat ja perusteet Sopimuksessa on sovittu yhteistoiminnasta niiden toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita vuonna 2001 hyväksytyn kansallisen ilmastostrategian ja siihen sisältyvän energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelman sekä näihin ohjelmiin vuonna 2002 tehtyjen päivitettyjen ohjelmien tavoitteet ja toteutus edellyttävät. Energiansäästöllä tarkoitetaan tässä ohjelmassa tavarakuljetusten, kaluston muun käytön ja ylläpidon sekä kuljetusyritysten kiinteistöihin liittyvän energiatehokkuuden parantamista. Energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan ensisijaisesti kuljetus- ja liikennesuoritteen ominaiskulutuksen sekä niitä tukeviin toimintoihin käytettävän energian kulutuksen vähentämistä. 1.4 Ohjelman tavoitteet Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmalle asetettu uudistetussa vuodet kattavassa ohjelmassa seuraavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet: 6
7 a) Määrälliset tavoitteet 1) Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osuus sopimuksen piiriin kuuluvista tavarakuljetuksista mukaan ohjelmaan sekä kehittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja -menetelmiä, jotka parantavat kuljetusalan yritysten energiatehokkuutta. 2) Tavoitteena on edistää kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiankäytön tehokkuutta niin, että polttoaineenkulutus kuljetussuoritetta kohti alenee ja kuljetustoimintaan liittyvä muu energiankulutus pienenee vastaavasti. Sopimukseen liittyvien yritysten kuljetus- ja liikennesuoritteen energiankulutusta pyritään tehostamaan lähtötasot huomioon ottaen siten, että polttoaineenkulutus kuljetussuoritetta kohti on vuonna % ja vuonna % alempi kuin vuonna b) Laadulliset tavoitteet 1) Tavoitteena on, että vuoden 2005 loppuun mennessä kaikki tämän sopimuksen mukaiseen ohjelmaan liittyneet yritykset ja yrittäjät ovat suorittaneet vähintään SKAL:n ympäristöhallinnan ensimmäisen tason koulutusohjelman tai muun vastaavan ohjelman, jonka tavoitteet ja sisältö vastaa SKAL:n ohjelmaa. Lisäksi SKAL tukee neuvoin yrityksiä, jotka katsovat tarpeelliseksi auditoida ympäristöhallintajärjestelmänsä ulkopuolisen katselmoijan avustuksella. 2) Tavoitteena on selvittää ja seurata sopimusyritysten energiankulutusta myös muun kuin kuljetusten osalta. Esim. rakennusten lämmitystä, ilmastointia, sähkönkulutusta ja veden käyttöä sekä löytää keinoja, joiden avulla kulutusta kyetään vähentämään. 3) Tavoitteena on edistää ja nopeuttaa kuorma- ja pakettiautoliikenteen alalla SKAL:n ympäristöohjelman toimenpiteiden toteuttamista, SKAL:n ympäristöhallintajärjestelmän tai muun vastaavan ympäristöjohtamisen (EN-ISO-SFS standardiin tai EMAS-järjestelmään perustuvan) hallintajärjestelmän käyttöönottoa ja toteuttamista sekä uuden, energiaa säästävän tekniikan ja telematiikan hyödyntämistä. 1.5 Ohjelmakauden projektikokonaisuudet Energiansäästöohjelma sisältää viisi keskeistä toimenpidealuetta, jotka ovat: 1) kuljetusalan ympäristökoulutukseen panostaminen, 2) kuljetuskaluston ympäristöhallinnan kehittäminen, 3) asiakasyhteistyö ympäristöhallinnassa, 4) telematiikan käytön lisääminen energiankulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä 5) ympäristöystävällisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen. 7
8 1.6 Ohjelman kesto Ohjelma käynnistyi maaliskuussa 2003 sopijaosapuolien allekirjoittaessa sopimuksen, joka on voimassa saakka. Sopimuksen mukaan osapuolet käynnistävät ohjelman sisällöstä, tavoitteista ja toteutumisesta arvioinnin vuonna Arvioinnin sekä ohjelmasta saatujen kokemusten ja tulosten pohjalta päätetään tämän ohjelman jatkoksi tarkoitetuista mahdollisista toimenpiteistä. 1.7 Ohjelman johtoryhmä Johtoryhmän tehtävä Johtoryhmän tehtävänä on ohjata ja seurata kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman toimeenpanoa. Tässä tehtävässään johtoryhmä vastaa erityisesti siitä, että: konkreettisia projekteja käynnistetään ohjelman työsuunnitelmassa esitettyjen toimenpidekokonaisuuksien mukaisesti, projektien rahoitus kyetään turvaamaan, projekteja ohjataan ja seurataan riittävällä tavalla ja ohjelman tulokset arvioidaan ja arvioinnin pohjalta luodaan edellytykset ohjelman jatkokehittämiselle. Johtoryhmän on tarkoitus käyttää hyväksi myös niitä kokemuksia ja sitä tietoa, jota on mahdollista saada muiden vapaaehtoisten energiansäästöohjelmien ohjausta ja seurantaa varten asetetuista johtoryhmistä. Johtoryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Jäsenet: Varajäsenet: Sihteeri: Raisa Valli LVM Pentti Puhakka KTM, Tarja Lahtinen YM, Pasi Moisio SKAL, Virpi Pohjola Kuljetusliike Jaakko Pohjola Oy, Simo Räihä Kuljetusliike Simo Räihä Oy, Aino Varhimo AKE, Ilari Aho Motiva Oy Nina Broadstreet KTM, Seppo Sarkkinen YM, Markku Maukonen SKAL ( asti), Heikki Lappalainen Kuljetusyhtymä Lappalainen, Tuomo Kauppinen Kuljetusliike T. Kauppinen Oy, Ove Knekt AKE, Seppo Pyrrö Motiva Oy, Tuomo Heinonen SKAL ( lähtien) Risto Saari LVM Johtoryhmän kokoukset Johtoryhmä on kokoontunut vuoden 2003 aikana viisi (5) ja vuoden 2004 kahdeksan (8) kertaa. 8
9 Johtoryhmän asiantuntijat Saara Remes LAL, Tuula Pohjola TKK, Kari Mäkelä VTT, Juhani Laurikko VTT, Nils-Olof Nylund VTT, Mårten Westerholm VTT, Juha Norppa-Rahkola SKAL, Pekka Puputti Autontuojat, Mauri Heikkonen YM, Pauli Velhonoja Tiehallinto, Arto Hovi Ratahallintokeskus, Kai Vallineva EcoDriving Center Oy, Tarja Aarla KTM, Reijo Mäkinen YTV/liikenneosasto ja Juha Talvio YTV/jätehuolto. Johtoryhmä on kuullut asiantuntijoita vuoden 2003 aikana seuraavista aihekokonaisuuksista. SKAL:n liikenneturvallisuusohjelman Sata askelta turvalliseen kuorma-autoliikenteeseen esittely, Juha Norppa-Rahkola/SKAL SKAL:n turvallisuusohjelman keskeisenä tavoitteena on tukea niin EU:n puitteissa kuin kansallisesti valtioneuvoston periaatepäätöksellä asetettu tavoitetta liikennekuolemien puolittumisesta vuoteen 2010 mennessä. Liikenneturvallisuusohjelmassa on 12 toimintakokonaisuutta, joiden yhteydessä on määritetty tavoite sekä keinot tavoitteen saavuttamiseksi. VTT:n HD-Energia ja Rake-tutkimushankkeet, jotka ovat käynnistetty ESO/SKAL-ohjelmasta riippumattomana, Juhani Laurikko/VTT Hankkeen tavoitteena on vähentää raskaan ajoneuvokaluston energiankulutusta kiinnittämällä huomiota kaluston valintaan niin, että kuljetuskalusto olisi mitoitettu ajotehtävään, ajotapaan, käyttöön ja huoltoon sekä apulaitteisiin. Hankkeessa pyritään myös kehittämään ajajan opastinlaitteita, jotka ohjaisivat kuljettajaa aktiivisesti. Miten liikenteen energiankulutuksen seurantaa tulisi kehittää, Kari Mäkelä/VTT Kari Mäkelä esitteli ESO/SKAL-ohjelman seurantaa tukevaa tietokantaa (työnimi EMISTRA), joka perustuisi lähtökohtaisesti Lipaston/Liisan tietoihin, mutta tarvitsisi tuekseen aineistoa reittikohtaisista ja yrityskohtaisista päästötiedoista yritystietokannasta; yrityksen energiansäästöaktiivisuutta koskevista tiedoista (esim. liittyminen energiansäästösopimukseen ja projektiaktiivisuus); ja ajotietokannasta (esim. kuljetusmäärät tavaratyypeittäin ja tonnikilometreittäin sekä minkälaisella autolla kuljetettu). Järjestelmässä seurataan liikennesuoritteiden ja polttoaineen kulutuksen kehitystä liikennetyypeittäin, autokannan kehitystä päästötyypeittäin ja vuosimalleittain sekä tietoa kiinteistöjen energiankulutuksesta. EkoPlussa-tietojärjestelmä, Saara Remes/LAL LAL:n EkoPlussa-tietojärjestelmä perustuu ISO standardiin. Järjestelmän tietoja on käytetty ensi kertaa vuoden 2002 raportoitavien tietojen osalta. Järjestelmän kehittämisen lähtökohtana on ollut se, minkälaisia työkaluja yritykset tarvitsevat ja se, että kuljettajia avustavat työkalut eivät saa olla liian hankalia ja aikaa vieviä. 9
10 EcoTra-hanke, Tuula Pohjola/TKK Tuula Pohjola esitteli EU:n Life-rahoituksella kehitettyä EcoTra-hanketta, joka tarjoaa työvälineen pienille ja keskisuurille kuljetusyrityksille ympäristöasioiden kehittämiseen ja seurantaan. Järjestelmässä on erilaisia työkaluja, kuten koulutuspakki sekä perustietoja ympäristöasioista ja -lainsäädännöstä. Yhteistyö ajoneuvojen maahantuojien kanssa energiansäästöohjelman toteutuksessa, Pekka Puputti/Autotuojat ry Pekka Puputti esitti johtoryhmän arvioitavaksi, voitaisiinko yhteistyötä lisätä seuraavilla osaalueilla: Autontuojien käytettävissä olevan laskentajärjestelmän hyväksikäyttö ajoneuvokaluston valinnassa (etenkin pienet kuljetusyritykset), arvioitaessa biopolttoaineiden käyttöönotosta aiheutuvia vaatimuksia ajoneuvokalustolle, arvioitaessa verotuksen vaikutuksia optimaalisen kuljetuskaluston valintaan tai arvioitaessa tavarankuljetustilastojen kehittämistarpeita. Liikennejärjestelmäsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun rooli kuljetusten energiansäästössä, Mauri Heikkonen/YM Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999, MKRL) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden keskeisenä päämääränä on myös edistää liikennesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun parempaa yhteensovittamista. Kuljetusten kannalta merkitystä on myös sillä, että kaupan suuryksiköiden ohjausta pyritään tehostamaan. LVM:n johdolla toimineessa työryhmässä on valmisteltu selvitystä valtakunnallisesti merkittävistä verkoista, joita ovat Suomen kv. yhteydet, maakuntakeskusten ja aluekeskusten väliset yhteydet, solmukohdat, matkakeskukset ja tavaraterminaalit. YM:n Alueidenkäyttö-sarjassa on valmistunut huhtikuussa 2003 opas Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa. Oppaaseen sisältyy luku tavaraliikenteestä ja citylogistiikasta. Tiehallinnon tiesuunnittelu ja sen yhteydessä toteutettava kustannus-hyötyanalyysi, Pauli Velhonoja/Tiehallinto Pauli Velhonoja esitteli hankkeen Tiehallinnon tiesuunnittelusta ja sen yhteydessä toteutettavasta kustannus-hyötyanalyysista. Liikenneturvallisuusnäkökohdat ovat etusijalla, kun teitä kehitetään ja niiden tasoa parannetaan. Väylän liikennetiheys, väylän muoto, laatutaso, väylän ohjaus ja ruuhkaisuus vaikuttavat luonnollisesti tieliikenteen energiankulutukseen. Em. tekijöihin voidaan vaikuttaa tiesuunnittelun keinoin. Ratahallinto infrastruktuurin ylläpitäjänä ja VR liikenteenharjoittajana voivat edistää rautatieliikenteen energiansäästöä, Arto Hovi/RHK Infrastruktuurin osalta sähköistysohjelma, akselipainojen ja ratakapasiteetin nostaminen ja opastusjärjestelmät edistävät energiansäästöä. VR panostaa kuljettajien koulutukseen ja opastukseen, logistiseen tehokkuuteen ja konttiliikenteen kehittämiseen energiansäästöä edistääkseen. VR panostaa myös junajärjestelyihin (esim. lyhyet kaksikerroksiset kuluttavat n prosenttia vähemmän energiaa kuin perinteiset pidemmät kaukoliikenteen junat). Rataverkko ohjelman mukaisesti RHK kehittää terminaalitoimintoja. 10
11 Johtoryhmä on kuullut asiantuntijoita vuoden 2004 aikana seuraavista aihekokonaisuuksista. TEKES:n tutkimusohjelmat ja hankkeet, jotka tukevat liikenteen energiansäästöä, Raija Pikku-Pyhältö/Tekes Liikenteen energiansäästökysymykset ovat olleet esillä seuraavissa Tekesin osaltaan rahoittamissa ohjelmissa ja hankkeissa: Mobile 2 -tutkimusohjelma (lämpöakut, AHMA-malli, kylmäkäyttö, propulsiotekniikka, hybridi- ja polttokennoautot, nestekaasu, eri polttoaineiden päästöt), ProMotor-tutkimusohjelma ja Infra-tutkimusohjelma. EU:n Älykäs energiahuolto -ohjelman puitteissa käynnistettäviä hankkeita (puolet EU-rahoitusta, puolet kansallista rahoitusta) voi olla hallinnollisesti vaikea kytkeä Tekesin ohjelmarahoitukseen. Liikenteen telematiikkahankkeet ja yhteydet raskaan ajoneuvoliikenteen kuljetusten energiansäästömahdollisuuksiin, Seppo Öörni/LVM Telematiikka on väline tukea erilaisia liikennepolitiikan tavoitteita (liikenneturvallisuus, ympäristö, ruuhkien poistaminen). Telemaitikan mahdollisuudet edistää kuljetusten energiansäästötavoitteita ovat välillisiä ja liittyvät liikenneverkon käytön ja logistiikan tehostamiseen. LVM:n talous- ja toimintasuunnitelmassa telematiikan tehtäviksi on asetettu liikenteen ja liikennehäiriöiden hallinta sekä tieverkon seuranta. AINO-ohjelman keskeisiä osa-alueita ovat: joukkoliikenteen telematiikka, logistiikka kuljetuksissa, telematiikka liikenneverkon tukena ja kuljettajan tukijärjestelmät. Näistä osakokonaisuuksista on tarkoitus käynnistää osahankkeita. Muita ajankohtaisia telematiikan sovellushankkeita liikenteessä ovat ns. musta laatikko eli ajoneuvoihin sijoitettavat tietokone- ja kommunikaatiolaitteet, E-safety ja E-Call -hätäpalvelujärjestelmät kuljettajan tukena, liikennevirtojen monitorointi ja alkolukko. Digiroad-tietojärjestelmä Suomen katu- ja tieverkosta on valmistumassa keväällä ja sen viranomais- ja kaupallisten palveluiden kehitys on käynnistynyt. Digiroad tarjoaa myös raskaan liikenteen kuljetuksille mahdollisuuksia ohjata kuljetuksia tehokkaammille reiteille. EcoDriving-koulutuksen toteutus, kuljetusliike R. Stenvall Ky:ssä, Kai Vallineva/EcoDriving Center Oy Kai Vallineva EcoDriving Center Oy:stä on toteuttanut taloudellisen ajotavan koulutusta kuljetusliike R. Stenvall Ky:ssä. Kuljetusyrityksessä työskentelee noin 40 kuljettajaa. Koulutukseen osallistui noin puolet (19) yrityksen kuljettajista. Kuljetusten energiansäästöohjelman seurantajärjestelmä, Kari Mäkelä/VTT EMISTRA-järjestelmään liittymistä ja sen käyttöä voidaan perustella kuljetusyrityksille mm. energiansäästöön ja sen seurantaan perustuvilla kilpailueduilla, energiantehokkuuden paranemisella sekä ympäristöraportoinnin yhtenäistymisellä ja vertailumahdollisuuksilla (benchmarking). 11
12 Tässä yhteydessä on mahdollista samanaikaisesti testata myös tienpinnan liukkautta ja sen havainnointia toista uutta VTT:n hankeideaa varten (ns. ajopinnan liukkauden havainnointijärjestelmä eli LIUTU-hanke). Puheenjohtaja ehdotti, että edettäisiin step by step systeemiä käyttäen (VTT:n liite sivu 16). Vuoden 2004 aikana toteutettaisiin kohdat 1 2. Tällä systeemillä pilotoidaan 2 3 yrityksen kanssa ohjelman toimivuutta. Mahdolliset jatkosuunnitelmat tehdään, kun ensimmäinen vaihe on valmis ja pilotoitu. Kaluston hankinta-asiat ja polttoainetalouden optimointikysymykset, Nils-Olof Nylund/VTT Hankkeen sisältö: Hanke on TEKES-haku Teknologia ja liiketoimintaa ilmastomuutoksen hallintaan johon sisältyy myös liikenne. Tutkijaosapuolina VTT Prosessit, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, TKK autotekniikan laboratorio, TTY, Stadia ja Motiva. Hankkeen vuosibudjetti on n. 550 k /a, rahoittajina on 16 yhteisöä ja kuljetusalan yritystä. Hankkeesta on markkinointiesite ja www-sivut, jotka seuraavat hankeen etenemistä: Hankkeeseen sisältyy kaikkiaan 11 alatehtävää, vuoden 2003 aikana toteutetusta työstä on tehty vuosiraportointiluonnos. ESS/SKAL-ohjelman/HD-hankkeen puitteissa toteutetaan kansantajuinen ja käsikirjamainen julkaisu siitä, miten raskaan ajoneuvon kuljettaja voi tehostaa polttoaineen kulutusta ja säästää kaluston hankinnassa ja käytössä. Käsiteltäviä asioita ovat: ajoneuvon oikea valinta, erilaisten ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien polttoaineen kulutus, uuden ajoneuvotekniikan tuomat haasteet sekä ajoneuvon optimaalinen käyttö sekä huolto. Käsikirjan toteutus ajoitetaan syksyyn 2005 ja julkaisun on määrä valmistua keväällä Tällä aikataululla pyritään siihen, että kaikki HD-Energian puitteissa tuotettu tieto saataisiin samoihin kansiin. Energiansäästönäkökohtien edistäminen julkisissa hankinnoissa, Suvi Kemppainen/Kuntaliitto Suvi Kemppainen esitteli kuntien ja KTM:n välisen energiasopimusmallin sekä muut ohjelmat ja strategiat, jotka tukevat energiansäästötavoitteita kunnissa (ilmastokampanja, energia-ilmastosopimukset, kuntien KEKE-ohjelmat). Julkisten hankintojen neuvontayksikön tehtäviin kuuluu mm. yritysten neuvonta, tiedottaminen hankintaan liittyvistä asioista, osallistuminen hankintalainsäädännön kehittämiseen ja suunnitteluun sekä osallistuminen kansallisen hankintatoimen muuhun kehitystyöhön. Neuvontayksikön toiminnasta on tehty sopimus vuoden 2006 loppuun asti. Kuljetusalalla tulisi olla energiansäästösopimuksissa selkeät kriteerit, joiden avulla voitaisiin palveluiden tarjouskilpailuissa saada lisäpisteitä. Tähän tarvitaan joko sertifioituja järjestelmiä tai tarkkaa kuvausta ympäristöasioiden hoidosta. 12
13 Hankinnan kriteerit ja energiansäästönäkökohdat, Tarja Aarla/KTM Tarja Aarla esitteli EY:n hankintadirektiivin (2004/18/EY) sekä erityisalojen hankintadirektiivin (2004/17/EY) perusteella kansalliseen lainsäädäntöön tulevia muutoksia. Direktiivit tulivat voimaan , kansallisesti ne tulisi saattaa voimaan mennessä. Direktiivien tavoitteiden mukaisesti hankintasopimuksen tekoperusteena tulee olla kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous (joka sallii myös ympäristönäkökohtien huomioonottamisen) tai halvin hinta. Hankinnan valintaperusteena ympäristönäkökohtiin liittyvä yleinen etu voidaan ottaa huomioon, jos se on mitattavissa ja ympäristönäkökohdat liittyvät hankinnan kohteeseen ja ne on ilmoitettu teknisissä eritelmissä. Kuljetuspalvelujen hankinnassa ongelmana on valvonta ja seuranta. Alihankintana kuljetuspalvelua tarjoava yritys ei välttämättä hoida kuljetusta ympäristön- ja energiansäästön näkökulmasta sopimuksessa luvatulla ja parhaalla mahdollisella kalustolla. Jätehuoltopalvelujen kilpailuttaminen, Juha Talvio/YTV:n jätehuollon kuljetusyksikkö Jätehuoltopalveluja kilpailuttaessaan YTV asettaa tarjouspyynnössä tietyt ehdot palveluille sekä sille, millaisella kalustolla jätehuoltopalvelut halutaan suoritettavan. Vaatimukset täyttävien tarjousehdotusten perusteella valitaan edullisin palvelun tarjoaja. Urakkasopimuksessa edellytetään mm. seuraavaa ympäristönäkökohtien osalta: ajoneuvon pitää olla vähintään EURO2-standardin mukainen, ja polttoaineiden rikkipitoisuus saa olla korkeintaan 0,005 %. YTV on ottamassa käyttöön jäteauton ajo-opastusjärjestelmää, joka perustuu ajoneuvokohtaisen tietokoneen ja GPRS-yhteyden hyväksikäyttöön. Järjestelmän avulla kuljetusten logistiikka tehostuu, saavutetaan kustannussäästöjä, tiedonkulku nopeutuu, vältytään ruuhkilta ja voidaan seurata kuljetuksia. Bussiliikenteen kilpailuttaminen, Reijo Mäkinen/YTV:n liikenneosasto Bussiliikenteen palveluja on kilpailutettu jo vuoden 1995 alusta lähtien. Valinta perustuu kokonaistaloudelliseen arviointiin, jossa tarjouksen hinnasta voi saada 87 pistettä ja kalustosta 13 pistettä. Kaluston ympäristöystävällisyyden kriteereinä käytetään NOx-päästöjä, hiukkaspäästöjä ja melupäästöjä. Näiden kriteerien osuus on noin puolet kaluston valintaan vaikuttavasta pisteytyksestä (6,75/13). 1.8 Energiansäästöohjelmasta tiedottaminen Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman markkinoinnin edistämiseksi toteutettiin esite Kuljetusyritys säästää. Esite lähetettiin kaikille SKAL:n jäsenille Kuljetusyrittäjälehden yhteydessä sekä muille sidosryhmille. Motiva on tuottanut energiansäästöohjelman markkinoinnin edistämiseksi tuotekansion. Energiansäästöohjelmasta saa ajankohtaista tietoa myös Motivan www-sivuilta osoitteessa: 13
14 Seminaarit ja tapahtumat Vuoden 2004 aikana järjestettiin kaksi seminaaria: LIFE -kuljetusseminaari, Airport Plaza Ympäristöhaitat ja polttoainetalous, Kuljetuskuutio auditorio Muut tilaisuudet: Lahden liikenneforum, Lahti Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristövaikutusten vähentäminen liikenteessä, Tampere Kuntien ympäristöpäivät, Kuntaliitto, Helsinki Lahden kaupungin kuljetuksista päättävien elinten tapaaminen, Lahti Kuntien ympäristöpäivät, Kuntaliitto, Helsinki Delta Trax -koulutus, Espoo IVECO-Uutiset 1/05, lehtikirjoitus Liikenteen energiantehokkuus - SKAL liittokokous, Seinäjoki EcoDriving -seminaari, Jyväskylä Katupäivät, Messukeskus, Helsinki Kuopion kaupungin kuljetuksista päättävien tapaaminen, Kuopio Energiamessut, Tampere SKAL laati laajan ympäristöasioita käsittelevän Kuljetusyrittäjä-lehden teemanumeron (6/04), jonka mukana toimitettiin myös uusittu Polttoainetalouden perusteet -koulutusopas kaikille SKAL:n jäsenyrityksille (n yritystä). Lisäksi lehden mukana oli lomake ja valmiiksi maksettu palautuskuori yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita energiansäästöohjelmaan liittymisestä. Lomakkeita palautettiin noin 140. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmaa on esitelty ja ympäristökysymyksistä ja -ohjelmasta on puhuttu lukuisissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa sekä SKAL:n eri suoritealoilla ja alueellisesti. Tilaisuuksia on järjestetty sekä kuntien liikennekaluston hankinnoista ja kuljetuksista päättäville elimille että Teollisuuden Työnantajien edustajille. 14
15 2 Liikenteen energian käyttö Suomessa Suomen liikenteessä (Kotimaan liikenne sekä ulkomaille suuntautuva vesiliikenne ja ilmaliikenne Suomen talousvyöhykkeellä; LIPASTO 2003) kului energiaa vuonna 2003 noin 227 PJ. Tästä määrästä suurin osa, eli noin 70 % (157 PJ) kului tieliikenteessä. Kuvasta 1 nähdään, että kuorma-autojen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta oli 26,3 % ja pakettiautoliikenteen 10,5 %, yhteensä 36,8 % eli noin 55,4 PJ. Linja-autot 4,2 % Pakettiautot 10,5 % Mopot ja moottoripyörät 0,6 % Kuorma-autot 26,3 % Henkilöautot 58,3 % Kuva 1. Tieliikenteen energiankäytön jakautuminen liikennetyypeittäin vuonna Lähde VTT, LIPASTO/LIISA Tieliikenteen polttoaineen kulutuksen arvioitu kehittyminen vuosina Tieliikenteen energiankulutus lähti nousuun 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen. Voimakkain kasvu on tapahtunut kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiankulutuksessa. Eniten kasvuun on vaikuttanut vilkastuneen teollisuustoiminnan lisääntynyt kuljetussuorite. Myöhemmin kasvu on ollut hyvin maltillista. Energiankulutuksen kasvu on ollut suurinta laman jälkeen kuorma- ja pakettiautoissa eli tavaraliikenteessä luvun puolivälin jälkeen energiankulutuksen kasvu on ollut huomattavaa myös moottoripyörien ja mopojen osalta. Sitä vastoin linja-autoliikenteen energiankulutus on edelleen laskussa. Henkilöautoliikenteen energiankulutus on samalla tasolla kuin vuonna 1990 johtuen huomattavasta henkilöautojen polttoainetalouden parantumisesta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan tieliikenteen energiankulutus on kokonaisuudessaan noussut hieman liikennesuoritteen kasvun johdosta vuoteen 2003 asti. Kuljetusten rakenteen muuttumisen ja ener- 15
16 giatehokkuuden paranemisen vuoksi energiankulutuksen kasvu tasaantuu ja kasvun ennustetaan kääntyvän laskuksi lähivuosina (kuva 2). Arvioidaan että polttoaineen kulutus laskee liikennesuoritteen kasvusta huolimatta (kuva 3). Muutos kuitenkin heilahtelee vuosittain, joten liikenteen kokonaisenergiankulutusta tulee tarkkailla useamman vuoden aikajänteellä. Henkilöautojen kokonaiskulutuksen odotetaan laskevan tulevien vuoden aikana mm. EU:n ja autoteollisuuden välillä solmitun autojen hiilidioksidipäästöjä koskevan sopimuksen seurauksena ja diesel-autojen osuuden kasvaessa. 4 3 Miljoonaa tonnia 2 MP+Mopot 1 Kuorma-autot Linja-autot Pakettiautot Henkilöautot Vuosi Kuva 2. Arvio tieliikenteen polttoaineen kulutuksen kehittymisestä vuoteen 2023 asti. Lähde VTT, LIPASTO/LIISA
17 Miljoonaa kilometriä MP+Mopot Kuorma-autot Linja-autot Pakettiautot Henkilöautot Vuosi Kuva 3. Tieliikenteen suoritteen arvioitu kehittyminen vuosina Lähde VTT, LIPASTO/LIISA Polttoaineen kulutusseurannan ongelmat Raskaan ajoneuvoliikenteen energiankulutuksen seurannan ongelmana on se, että raskaan ajoneuvoliikenteen päästö- ja polttoaineenkulutusarviot esitetään g/kwh:na, kun taas henkilö- ja pakettiautoille vastaava yksikkö on g/km. Näin ollen saatavilla ei ole rekisteröityä tietoa raskaan ajoneuvoliikenteen polttoaineen kulutuksen energiatehokkuudesta kuljetussuoritetta kohden. Hyvä mittari kuljetusten energiankäytön seuraamiseksi olisi polttoaineen kulutus suhteessa kuljetussuoritteeseen (litraa/tonnikilometri). Vain hyvin harvalla yrityksellä on kirjattuna toteutuneista kuljetuksista kuljetetut tonni- ja ajokilometrimäärät sekä meno että paluukuormilta. Tarkkaan kulutuksen seurantaan päästään ainoastaan automaattisesti toimivalla kuorman tunnistamislaitteilla. 2.3 Kotimaan tavaraliikenne Rautatieliikenteen osuus tavarankuljetuksista on pysynyt % vaiheilla 1970-luvulta lähtien, mutta parin viime vuoden aikana osuus laskenut alle neljänneksen. Tieliikenteen tonnikilometrit ovat kasvaneet 1970-luvun noin 55 prosentista nykyiseen 69 prosenttiin. Eniten laskua on havaittavissa vesiliikenteessä ja uitossa, mutta parin viime vuoden aikana myös rautatieliikenne on alkanut menettää markkinaosuuttaan maantieliikenteen kuljetuksille. Parin vuoden perusteella ei voida vielä vetää lopullisia johtopäätöksiä, mutta jotakin indikoi se, että rautatieliikenteen markkinaosuus on laskenut selkeästi alle 25 prosentin. 17
18 KOTIMAAN TAVARALIIKENNE VUONNA ,7 MRD.TKM Auto 27,8 mrd.tkm ( 68,3 %) Juna 10 mrd.tkm ( 24,6 % ) Laiva 2,6mrd.tkm ( 6,4 % ) Lähde: Tiehallinto Uitto 0,3 mrd.tkm ( 0,7 % ) Kuva 4. Kotimaan tavaraliikenne vuonna Tavaraliikenteen suoritteet Kuorma-autojen lukumäärä Maassamme oli vuoden 2003 lopussa rekisterissä noin kuorma-autoa, joista ajoneuvoa (42 %) oli rekisteröity luvanvaraiseen liikenteeseen ja ajoneuvoa yksityiseen liikenteeseen. Kuorma-autokannasta perävaunuttomia kuorma-autoja oli kpl, joista autoa (77 %) oli rekisteröity yksityiseen liikenteeseen ja autoa (23 %) luvanvaraiseen liikenteeseen. Yksityiseen liikenteeseen rekisteröidyistä kuorma-autoista kpl (79 %) oli kaksiakselisia perävaunuttomia kuorma-autoja ja kpl (12 %) kolmi- tai neliakselisia kuorma-autoja. Luvanvaraiseen liikenteeseen rekisteröidyistä kuorma-autoista oli perävaunuttomia kaksiakselisia kuorma-autoja kpl (26 %) ja kpl (12 %) kolme- tai useampiakselisia kuorma-autoja. 18
19 Kuva 5. Kuorma-autojen lukumäärä vuoden 2003 lopussa ( kpl). Kuljetussuorite ja tavaramäärä kuljetusasiakkaiden mukaan Kuorma-autoliikenteen merkittävimmät kuljetusasiakkaat ovat kuljetustyön tonnikilometrien (tkm) kannalta teollisuus, kauppa, rakennusala, valtio ja kunta (kuva 6). Vuotuisesta kuljetussuoritteesta milj. tkm:stä, joka kuvaa kuljetustyön määrää, oli teollisuuden osuus milj. tkm (60,2 %), kaupan osuus milj. tkm (14,7 %) ja rakennusalan milj. tkm (13,0 %). Valtion osuus oli 561 milj. tkm (2,1 %) ja kuntien osuus 330 milj. tkm (1,2 %). Muiden kuljetus-asiakkaiden osuus oli milj. tkm (8,8 %). 19
20 Kuva 6. Kuljetussuoritteen jakaantuminen kuljetuksen ostajittain vuonna 2003 yht. n. 26,9 milj. tkm. Vuotuisesta tavaramäärästä 151,2 milj. tonnia (38,5 %) tapahtui rakennusalan kuljetuksina, 132,6 milj. tonnia (33,7 %) teollisuuden kuljetuksina ja 28,1 milj. tonnia (7,1 %) kaupan kuljetuksina. Kuntien kuljetusten osuus oli 24,5 milj. tonnia (6,2 %) ja valtion kuljetusten osuus 20,0 milj. tonnia (5,1 %). Yrityskoko kuorma-autoliikenteessä Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 2004 maassamme oli yritystä, jotka olivat ilmoittaneet toimialakseen tieliikenteen tavarankuljetus tai muuttokuljetus. Yrityksistä kappaletta oli enintään 4 työntekijän, 982 kappaletta 5 9 työntekijän, 447 kappaletta työntekijän, 139 kappaletta työntekijän ja 42 kappaletta yli 50 työntekijän yrityksiä. Enintään 4 työntekijää työllistävien yritysten osuus kaikista yrityksistä oli noin 86 %. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenrekisterin mukaan luvanvaraista tavaraliikennettä harjoittavien yritysten automäärä jakaantui syyskuussa 2004 yrityskoon mukaan siten, että 1 auton yrityksiä oli 58,0 %, 2 auton yrityksiä 18,4 %, 3 5 auton yrityksiä 17,2 %, 6 10 auton yrityksiä 4,8 %, auton yrityksiä 1,1 % ja yli 20 auton yrityksiä 0,5 %. 20
Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus
Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotLiikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi
Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotKUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA
Liikenteen osuus Suomen koko energiankulutuksesta on noin 16 prosenttia Tieliikenteen osuus liikenteen energiankulutuksesta on noin 70 prosenttia Kuorma- ja pakettiautoliikenteen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta
LisätiedotEMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta
EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta EMISTRA on kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotKuljetusalan energiatehokkuussopimukset
Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus
LisätiedotTaustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta
Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotLIITE 1: Toimintasuunnitelma
LIITE 1: Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelman avulla täsmennetään edellä joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksessa esitettyjä tavoitteita. Toimintasuunnitelman painopisteiden valinnassa ja yksittäisten
LisätiedotEU:n energiaunioni ja liikenne
EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.
Lisätiedotliikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot
Ajankohtaista liikenteen energiansäästöpolitiikassa - puhe Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta seminaariin Messukeskus, Kuljetus ja logistiikka messut 17.5.2006 Tervetuloa tähän liikenne-
LisätiedotKOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA
Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-
LisätiedotKuljetusketjujen energiakatselmus
Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan
LisätiedotJoukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely
Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050
Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne
LisätiedotKuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN
1 Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Heikki Liimatainen 2 TTY:n osuudet asiakaskohtainen kuljetusten
LisätiedotJoukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely
Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun
LisätiedotLiikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Liikenteen energiankulutus ja khk-päästöt Tieliikenteen energiankulutus 1990-2017 Liikenteen khk-päästöt 1990-2017
LisätiedotYhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008
Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle
Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Vesa Peltola, Motiva Oy LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS-
Lisätiedot3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)
Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan
LisätiedotIEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille
IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti
LisätiedotEnergiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1
Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012 Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011)
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotMaantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari 17.5.2006. Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus
Malttia ja viisautta teille Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari 17.5.2006 Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus Asiakasryhmäpäällikkö Seppo Pyrrö, Motiva Oy Malttia
LisätiedotMitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari
Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotEnergiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016
Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan
1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä
LisätiedotLIISA-laskentajärjestelmän uudistaminen
M2T0131 LIISA-laskentajärjestelmän uudistaminen Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 203 MOBILE2-raporttikaavake 2001 Raportointiaika Tammikuu 2002 Raportointikausi 1.1.2001 31.12.2001 Projektin
LisätiedotLiikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
LisätiedotLiikennemelun torjunnan tavoitteet ja nykytila pari sanaa myös VIEME hankkeesta. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennemelun torjunnan tavoitteet ja nykytila pari sanaa myös VIEME hankkeesta Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö VIEME-ohjausryhmä, 1.11.2007 Ohjelmallinen viitekehys liikennemelun torjuntaan
LisätiedotRASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU
1 RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU Nils-Olof Nylund Liikenteen ympäristöhaasteet 4.12.2007 2 MÄÄRITELMÄT Paikallinen ympäristöongelma Ongelma joka uhkaa terveyttäsi ja hyvinvointiasi jo tänään
LisätiedotEnergiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009
Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet
LisätiedotLiikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari
Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan
LisätiedotHeikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET
Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET TransEco/TransSmart 10.9.2013 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen tulevaisuus? 16.9.2013 2 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden
LisätiedotRASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS
RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS HDENERGIA HANKKEEN (2003 2005) YHTEENVETO RASTU- HANKKEEN (2006 2008) YLEISESITTELY Nils-Olof Nylund www.motiva.fi/raskaskalusto www.rastu.fi 1 SUOMI ON KUMIPYÖRIEN
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä
LisätiedotValtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin
LisätiedotKunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta
Lisätiedotlogistiikka-alalta Tilastotietoa kuljetus- ja
SUOM EN KULJETUS JA LOGISTIIKKA Tilastotietoa kuljetus- ja logistiikka-alalta SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki www.skal.fi, sähköposti
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotAjoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1
Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa ( 1509/2011)
LisätiedotUlkoasiainministeriö, ympäristönäkökulma mukana hankinnoissa. Ylitarkastaja Vesa Leino
Ulkoasiainministeriö, ympäristönäkökulma mukana hankinnoissa Ylitarkastaja Vesa Leino Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. MISSIO: Osana
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä
SOPIMUS YM26/612/2014 1 (6) Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä 1 Sopimuksen osapuolet Suomen valtion puolesta ympäristöministeriö sekä bioenergia-alan
LisätiedotLiikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,
Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen
LisätiedotEnergiatehokkuuden ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen kuljetuspalvelujen hankinnoissa
OHJE 17.1.2007 Energiatehokkuuden ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen kuljetuspalvelujen hankinnoissa (tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen kuljetukset) Lukijalle Paine ympäristö- ja energiatehokkuusnäkökohtien
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotKokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä
LisätiedotLinja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001
Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 1 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 Seppo Pyrrö Motiva Oy Saara Remes LAL Copyright Motiva Oy, 2002 2 Alkusanat Kauppa-
LisätiedotKansallinen älyliikenteen strategia
Kansallinen älyliikenteen strategia Ehdotus 18.11.2009 Harri Pursiainen Työn kulku Professori Kulmalan raportti 2008 LVM:n toimeksianto 19.3.2009 I asiantuntijaseminaari huhtikuussa Liikenteen ja viestinnän
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotTransEco-tutkimusohjelma
TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin
LisätiedotKuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2000
Kuorma- ja pakettiautokuljetusten energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2000 1 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara
ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...
LisätiedotEnergiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Motiva Oy 1
Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa 7.11.2011 Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) Astui voimaan
LisätiedotIlmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010
Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotLiikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?
Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen cleantech-hankinnat, 9.10.14 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen
Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku
LisätiedotMaatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.
Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.fi Esityksen sisältö: Maatilojen energiaohjelman esittely tausta ja tavoitteet
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2009 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 2. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät huhti-kesäkuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä
LisätiedotYmpäristöohjelma ja ajoneuvot
Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa
LisätiedotEnergiatehokkuuden hallinta- ja kannustinjärjestelmät kuljetusyrityksissä
1 Energiatehokkuuden hallinta- ja kannustinjärjestelmät kuljetusyrityksissä Tutkija Heikki Liimatainen Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Miksi energiatehokkuuden hallintaa?
LisätiedotKunta-alan energiatehokkuussopimus
1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotIlmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto
Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista
LisätiedotLinja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004
Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 1 Linja-autoalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 Seppo Pyrrö Motiva Oy Saara Remes Linja-autoliitto ry Copyright Motiva Oy, lokakuu
LisätiedotElvyttämällä pidetään pyörät pyörimässä!
5.1.2009 Valtiosihteeri Raimo Sailas Valtiovarainministeriö Elvyttämällä pidetään pyörät pyörimässä! 1. Tiestön liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen Päällystettävä 2009 väh.
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotRASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN AJONEUVO- JA KÄYTTÖTEKNISIN RATKAISUIN
1 (8) VTT Prosessit Johtava tutkija Nils-Olof Nylund 8.12.2003 RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN AJONEUVO- JA KÄYTTÖTEKNISIN RATKAISUIN Väliraportti Raskaankaluston energiankäyttö -projekti
LisätiedotPASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut
PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,
LisätiedotEnergiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen
Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille Jouni Punnonen ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET OVAT ERINOMAINEN KEINO EDISTÄÄ ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUTTA 2 Teollisuuden energiansäästösopimus
LisätiedotPitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Jyrki Kauppinen
Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia Jyrki Kauppinen Taustaa Strategia laadittiin ensimmäisen kerran 2014 almost fully compliant ja päivitettiin 2017 fully compliant energiatehokkuusdirektiivin (EED)
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotVastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille
Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille 10.1.2017 Marke Lahtinen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. 11.1.2017 1 Vastuullisen ammattiliikenteen edistäminen vapaaehtoisuuden
LisätiedotJoukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat
Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Kaluston ja kuljetusten ympäristövaikutukset pitää ottaa huomioon heti hankintakohteen suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa.
LisätiedotEnergiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin
Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusseminaari 3.11.2011 Energiatehokkuuden mittaaminen
LisätiedotVihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö
Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Esityksen kulku 1. LVM ja vihreä ICT 2. Toimintaohjelman valmistelu
LisätiedotBussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus
Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
Lisätiedot