4/2012 AMMATTI - SOTILAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2012 AMMATTI - SOTILAS"

Transkriptio

1 4/2012 AMMATTI - SOTILAS

2 Ammattisotilas 4/2012 Aliupseeriliitto ry 25.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 20,-/vuosi. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax etunimi.sukunimi@aliupseeriliitto.fi Päätoimittaja Petteri Leino petteri.leino@aliupseeriliitto.fi PÄÄKIRJOITUS... 3 Ansiosidonnainen työttömyysturva - jäsenen perusturva... 4 Eläke häämöttää... 8 Koulutustuki ja palvelusaikakorvaukset Puolustusvoimien muutto- ja siirtokustannusten korvaukset Puolustusvoimien yhteistoimintamenettelyn laillisuus puntarissa 16 Tanssimusiikkia suurella sydämellä Tavoitteena vähemmän tapaturmia Uutisia Aliupseerikonferenssi Kroatiassa Aliupseerista kadetiksi Sotilassoittokunnat - katoavaa kansanperinnettä? Vakoilu ja Supo esillä poliisimuseossa Kirja-arvostelut Jukka Partanen: Mannerheim ja Hitler Lukuvinkkejä Antikvaarista kirjasatoa Lottanen: Laulavat kädet, soittavat sormet Toimisto tiedottaa Toimitussihteeri Asta Ruuskanen asta.ruuskanen@aliupseeriliitto.fi Toimituskunta Kimmo Alpiranta Jukka Klemetti Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: KS-Paino Oy Lönnrotinkatu Kajaani Puh: (08) Fax: (08) Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Esa Piisilä Pääkirjoitussivun kuva: Petri Asikainen Ammattisotilaan aikataulu 2012 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/ Ammattisotilas 4/2012

3 Ehdoton EI palkkojen alentamiselle Puolustusvoimien rakennemuutosta viedään vauhdilla eteenpäin. Tämän syksyn aikana selviää, keille työnantaja tarjoaa tehtäviä uudessa organisaatiossa ja ketkä jäävät vähennettävien joukkoon. Vauhti on hurjaa ja henkilöstösuunnittelussa näkemyksiä lähes yhtä monta kuin valmistelijoita. Puolustushaaraesikunnilla ja joukko-osastoilla on omia tavoitteita ja näkemyksiä, mutta Pääesikunnan koordinaatio on toiminut tähän saakka erinomaisesti. Puolustusvoimauudistuksessa on jäänyt vähemmälle huomiolle työnantajan tavoite leikata henkilöstömenoja laskemalla palkkatasoja. Tähän ei ole kiinnitetty huomiota siksi, että työnantaja ei ole kertonut tätä tavoitetta ääneen. Huhujen mukaan piirustuslaudalla oli jopa systemaattinen kaikkien tehtävien vaativuustasojen laskeminen kahdella vaativuusluokalla. Näin saatava säästö olisi ollut vaikutuksiltaan samaa mittaluokkaa kuin tehtävä pysyvä vähentäminen. Tehtävien vaativuuden mittaaminen on virkaehtosopimusasia, eikä sitä peukaloida sotilaskäskyllä. Olisi luullut, että tämä on kaikille selvää. Aliupseeriliitolle tämän asian valvominen on pyhä asia, eikä siinäkään anneta periksi tuumaakaan. Läpinäkyvämpää on eräiden työnantajatahojen tavoite siirtää henkilöstöä vaativuustasoiltaan nykyistä alhaisempiin tehtäviin siten, että korkeakoulutettuja siirretään tehtävätasoissa alaspäin ja tätä ketjutetaan aliupseereihin ja opistoupseereihin. Pääesikunta on oikeudenmukaisuuden nimissä linjannut, että nykyiset tehtävänhoitajat jatkavat sellaisenaan säilyvissä tehtävissä. Puolustusvoimauudistuksen yhtenä tavoitteena on vähentää henkilöstökuluja. Näin olisi täysin järjetöntä, että korkeammin koulutetuilla ja paremmin palkatuilla henkilöillä korvattaisiin samoja tehtäviä pienemmillä henkilöstökustannuksilla tekeviä henkilöitä. Pysyvien henkilöstösäästöjen saavuttamiseksi kehitys pitäisi olla juuri päinvastainen. Työnantaja julkistaa tämän kuun lopulla henkilöstösuunnittelun tulokset. Samalla jäljelle jääville henkilöille kerrotaan tuleva tehtävä. Mikäli on havaittavissa uuden tehtävän olevan vaatimattomampi kuin nykyinen, on henkilön otettava heti yhteyttä luottamusmieheen. Luottamus ajan hoitavan asian kuntoon ei toimi. Tässä asiassa vastuu on jokaisella henkilöllä itsellään. Aliupseeriliitto ja sen edustajat ovat valmistautuneet tähän syksyyn. Onnistuaksemme edessä olevassa muutoksessa on jokaisen oltava hereillä. Vain nopealla reagoinnilla saamme estettyä, että palkkoja lasketaan peukaloimalla tehtävien vaativuustasoja. Ammattisotilas 4/2012 3

4 4 Ammattisotilas 4/2012

5 Ansiosidonnainen työttömyysturva - jäsenen perusturva Työttömyyskassan jäsenyys on vakuutusturvan kaltainen perusturva. Kun kaikki on kunnossa, maksaminen tuntuu turhalta. Jos työttömyys osuu kohdalle, turva on korvaamaton. Tulevissa muutostilanteissa työttömyyskassan jäsenyys on syytä olla kunnossa. Työttömyyden kohdatessa työttömyyskassan jäsen on oikeutettu peruspäivärahaa korkeampaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen lakisääteisiä etuuksia kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. JATTK-työttömyyskassan johtaja Eeva Kivijärvi kertoo, että ansiopäivärahan saamisen ehtona on, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan sääntöjen mukaan. Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 34 edellistä viikkoa. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut jäsenyysaikana 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä, jossa työaika on kunakin kalenteriviikkona ollut vähintään 18 tuntia. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, vaan työssäoloehtoa kerryttäviä viikkoja voi kerätä välittömästi työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumista edeltäneen 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana. 28 kuukauden tarkastelujaksoa pidennetään, jos henkilö on ollut hyväksyttävästä syystä estynyt olemasta työmarkkinoiden käytettävissä Hyväksyttäviä syitä ovat muun muassa sairaus, asevelvollisuus, päätoiminen opiskelu, vuorotteluvapaa, alle 3-vuotiaan lapsen hoito tai osallistuminen TEtoimiston määräämään työllistymistä edistävään palveluun. Työssäoloehdon täytyttävä Kivijärvi muistuttaa, että työssäoloehdon voimassaolo päättyy, kun henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä. Saadakseen jälleen päivärahaa, henkilön on poissaolon jälkeen täytettävä työssäoloehto. Enimmäismaksuaika Varmistaaksesi työssäoloehdon voimassaolon, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi välittömästi työttömyyden kohdatessa. Alä jää odottamaan, vaikka olisit saanut erorahaa tai muuta etuutta ja taloudellisesti pärjäisit ilman työttömyysturvaa. Jos olet Aliupseeriliittoon liittyessäsi liittynyt myös JATTK työttömyyskassaan, kassan jäsenyys on kunnossa. Kassan jäsenmaksu sisältyy tällöin liiton jäsenmaksuun. Varmista jäsenmaksun perintä tarkistamalla palkkalaskelmasta- Ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa ja enintään 500 työttömyyspäivältä. Enimmäisaikalaskuri nollataan aina kun 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy. 500 päivän jälkeen voi saada Kelalta työmarkkinatukea 180 päivää ilman tarveharkintaa. Saadakseen ansiopäivärahaa uudet 500 työttömyyspäivää henkilön tulee olla työssäoloehdon täyttävässä työssä 34 kalenteriviikkoa Ammattisotilas 4/2012 5

6 Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi välittömästi kun työttömyys kohtaan. Näin varmistat, että ansiosidonnaisen päivärahan maksatus käynnistyy mahdollisimman nopeasti. si, että työnantaja on perinyt jäsenmaksun palkastasi. Mikäli maksat jäsenmaksusi itse suoraan liittoon, varmista maksujen katkottomuus ja ajantasaisuus. Työttömyyskassan jäsenyysehtoa ei voi täyttää jälkikäteen. Jos jäsenmaksuissasi on epäselvyyttä, ole välittömästi yhteydessä liiton toimistoon asian selvittämiseksi. Kivijärvi kertoo, että oikeus ansiopäivärahaan työttömyyden ajalta on Suomessa asuvalla, työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ilmoittaneella henkilöllä, joka on täyttänyt työttömyyskassan jäsenyys- ja työssäoloehdon. Tämän lisäksi edellytetään, että henkilö on vuotias. Lomautustilanteessa voidaan maksaa ansiopäivärahaa myös vuotiaalle. Päivärahaa voidaan maksaa, jos henkilö on kokonaan työtön, lomautettu kokonaan tai osa-aikaisesti, työnantajan aloitteesta osa-aikatyötä tekevä tai sivutoiminen yrittäjä. Ansiopäivärahahakemuksen mukaan laitettavat liitteet alkuperäinen palkkatodistus/palkkalaskelma vähintään 34 työssäoloviikolta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdolliset korvaukset (esim. tukipaketti, palkkiot yms.) kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta kopio työtodistuksesta työttömyyskassa saa pääsääntöisesti ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, mutta jos hakijalla on ennakonpidätystä varten muutosverokortti, se tulee liittää alkuperäisenä hakemukseen päätös tai maksukuitti, jos saat esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, kotihoidontukea, eläkettä tai muuta etuutta selvitys, jos haet lapsikorotusta avio- tai avopuolisosi lapsista palkkatodistus hakujakson osa-aikatyön palkasta tai muista tuloista ansiotyöluettelo haettaessa korotettua ansio-osaa (julkisen työnantajan palveluksessa olevat pyytävät sen omalta eläkelaitokselta) Ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi Henkilön on heti työttömäksi jäätyään ilmoittauduttava työnhakijaksi työja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä sähköinen ilmoittautumislomake osoitteessa tai käymällä TEtoimistossa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Sähköisen ilmoittautumisen jälkeen henkilön tulee käydä henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistossa. Henkilökohtainen käynti on välttämätön, jotta henkilö saa työttömyysturva-asiansa vireille. Asioidessaan ensimmäistä kertaa TE-toimistossa, henkilön on otettava mukaan kaikki alkuperäiset työ- ja koulutodistukset. Kivijärvi korostaa, että TE-toimistossa käyntien suhteen on noudatettava toimiston antamia ohjeita. Työttömyysetuutta maksetaan vain siltä ajalta, kun henkilön työnhaku on voimassa. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassalle kassaa sitovan lausunnon työnhakijan työvoimapoliittisen edellytysten täyttymisestä. Tärkeitä määräaikoja Työttömyyspäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa omavastuuajan vähentämisen jälkeen. Omavastuuaika on seitsemän työtöntä päivää tai seitsemää työtöntä päivää vastaava aika, jolloin henkilö on ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa 6 Ammattisotilas 4/2012

7 Varmista jäsenmaksun perintä tarkistamalla palkkalaskelmastasi, että työnantaja on perinyt jäsenmaksun palkastasi. Omavastuuaika asetetaan aina, kun 500 päivän enimmäismaksuaika alkaa. Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä 8 peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Mikäli henkilö on toiminnallaan itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen tai sen, ettei työsopimusta ole syntynyt, voi seurauksena olla TE-toimiston määräämä korvaukseton aika eli niin sanottu karenssiaika, jolta ei ole oikeutta etuuteen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos työnantaja tarjoaa tehtävää toisaalla puolustusvoimissa ja kieltäydyt vastaanottamasta tarjottua tehtävää. Karenssiajat vaihtelevat 15 päivästä 90 päivään perusteesta riippuen. Toistuva työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen tai muu vastaava menettely voi aiheuttaa päivärahan maksamisen lakkauttamisen. Päiväraha myönnetään tällöin uudelleen vasta, kun henkilö on ollut työssä tai koulutuksessa yhteensä vähintään 3 kuukautta. Jos henkilö osallistuu TE-toimiston työllistymistä edistävään palveluun, esimerkiksi työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai opiskelee omaehtoisesti, ei kieltäytyminen työstä sen aikana johda korvauksettomaan määräaikaan Ansiopäivärahan hakeminen Kivijärvi muistuttaa, että ansiopäivärahaa haetaan omalta työttömyyskassalta. Hakemus on toimitettava kassalle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus etuuteen syntyy. Hakemuksia saa TE-toimistosta, netistä: tyj.fi, jattk.fi ja kassasta. Päivärahahakemus tulee täyttää huolellisesti ja liitteeksi tulee hankkia tarvittavat asiakirjat. Etuutta haetaan jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen voi toimittaa kahden-kolmen viikon työttömyyden jälkeen. Hakemus tulee täyttää ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Kassa ottaa JATTK-työttömyyskassan johtaja Eeva Kivijärvi muistuttaa, että ansiopäivärahaa haetaan omalta työttömyyskassalta. huomioon seitsemän omavastuupäivää ja muut mahdolliset korvauksettomat päivät Teksti: Lassi Majamaa Kuvat: Asta Ruuskanen Milloin ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan? Päivärahaa ei makseta, jos henkilö on päätoiminen opiskelija tai päätoiminen yrittäjä. Päivärahaoikeutta ei myöskään ole ajalta, jolta henkilö saa muun muassa irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta tai muuta työsuhteen päättymiseen liittyvää taloudellista etuutta työnantajalta. Päivärahaa ei myöskään makseta jos henkilö saa Vuosiloma-ajan palkkaa, lomakorvausta ajalta, jolle lomakorvaus jaksotetaan kokoaikaisen työsuhteen päättyessä, sairaus- tai osasairauspäivärahaa, äitiys-, isyys-, vanhempainrahaa tai muuta vastaavaa. Ammattisotilas 4/2012 7

8 Kuva: Esa Piisilä Eläke häämöttää? Lähivuosina eroamisiän saavuttavien aliupseerien kannattaa olla tarkkana puolustusvoimauudistuksessa. Oikeus sotilaseläkkeeseen säilyy ainoastaan sotilasvirassa palvelemalla. Irtisanominen aliupseerin virasta ennen eroamisikää johtaa sotilaseläkkeen menettämiseen. Aliupseeri siirtyy eläkkeelle eroamisiässä. Aliupseereiden eläkemääräyksissä on omat määräykset uusille sotilaille ( tai sen jälkeen sotilasammattihenkilöksi tai aliupseeriksi tullut henkilö) sekä vanhoille sotilaille (värvätty/sotilasammattihenkilö, nykyinen aliupseeri, joka on ollut puolustusvoimien palveluksessa ). Uusilla sotilailla eroamisikä on 55 vuotta. Kirjoitan tässä artikkelissa ainoastaan tätä jälkimmäistä ryhmää koskevista erityispiirteistä. Vanhoilla sotilailla (aliupseereilla) on porrastettu eroamisikä sen mukaisesti, paljonko henkilölle oli kertynyt VaEL-eläkeaikaa mennessä. Eroamisikä on porrastettu miehillä vuoden välille. Naisilla eroamisikä on 60 vuotta (jos oli värvätty ). Aliupseerin virassa palvelevilla naisilla on oikeus jäädä eläkkeelle saman ikäisinä kuin miehet. Tällöin eläkkeeseen tulee varhennusvähennys, joka on 0,27 % jokaiselta varhennetulta kuukaudelta ajalta ennen Varhennus lasketaan 55 ikävuodesta alkaen. Sotilaseläkkeelle eroamisiässä Aliupseeri ei voi jäädä sotilaseläkkeelle ennen eroamisikää. Jos eroaa palveluksesta ennen eroamisikää, menettää oikeuden sotilaseläkkeeseen. Tällaisessa 8 Ammattisotilas 4/2012

9 Aliupseeri ei voi jäädä sotilaseläkkeelle ennen eroamisikää. Jos eroaa palveluksesta ennen eroamisikää, menettää oikeuden sotilaseläkkeeseen. tilanteessa ansaittu eläke tulee maksuun vasta yleisen eläkeiän täyttyessä. Niillä aliupseereilla, joiden eroamisikä on porrastuksen mukaisesti alle 55 vuotta, on mahdollista tietyin edellytyksin jatkaa palvelustaan 55 ikävuoteen saakka. Päätöksen jatkoajasta tekee pääesikunta joukko-osaston hakemuksen perusteella. Hakemuksesta on käytävä ilmi henkilön suostumus mahdolliseen jatkoaikaan. Jatkoajalle on muutoinkin oltava laissa määritellyt perusteet eli työnantajan tarve ja toisaalta henkilön eläkkeen jääminen selkeästi alle eläkkeen tavoitetason. Tavoitetaso on porrastettu prosentin välille vastaavasti kuin eroamisikä. Puolustusvoimissa ei ole tehty sellaista päätöstä, että jatkoaika ja palvelu 55 vuoden eroamisikään saakka eivät olisi mahdollisia. Aliupseereiden osalta jatkoaika edellyttää aina edellä kuvatun hakumenettelyn, mutta on siis edelleen mahdollinen. Upseereiden ja opistoupseereiden osalta tilanne on toisenkaltainen, he voivat halutessaan jatkaa palvelustaan eroamisikään saakka, vaikka olisivat jo saavuttaneet eläkeoikeuden palvelusvuosien perusteella. Jatkoajalla oleva henkilö voi halutessaan erota palveluksesta ennen jatkoajan päättymistä. Kevasta (aikaisemmin Kuntien Eläkevakuutus) saadun tiedon mukaan Keva lähettää kaikille sotilaille vuoden loppuun mennessä työeläkeotteen. Työeläkeotteesta käyvät ilmi työeläkkeeseen oikeuttavat palvelusajat. Otteessa ei ole valtion eläketurvan piirissä olevia tietoja. Niitä koskevan otteen voi halutessaan pyytää Kevasta. Sotilaseläkkeet lasketaan aina erikseen. Myös sotilaseläkelaskelma tilataan Kevasta entiseen malliin. Laskelmaa tilattaessa Kevaan on toimitettava nimikirjanote. Työeläkeotteen mukana tulee informaatiota sotilaseläkkeiden laskemisesta ja menettelytavoista eläkkeen lähestyessä. Kevan verkkosivuilla on paljon tietoa sotilaseläkkeistä. Kuva: Asta Ruuskanen Lisätietoa sotilaseläkkeistä löytyy osoitteesta Lassi Majamaa Pääluottamusmies VaEL-eläkeaika mennessä Eroamisikä Tavoitetaso 16 vuotta 50 vuotta 66 % 13 vuotta 51 vuotta 65 % 10 vuotta 52 vuotta 64 % 7 vuotta 53 vuotta 63 % 3 vuotta 54 vuotta 62 % alle 3 vuotta 55 vuotta 61 % Jos värvätyn tehtävästä sotilasammattihenkilön virkaan siirtyvällä on ollut VaEL-eläkeaikaa vähintään 16 vuotta, eläkkeen tavoitetaso on 66 %. Muutoin värvätyn tehtävästä sotilasammattihenkilön virkaan siirtyneellä tavoitetaso porrastetaan eroamisiän mukaan yllä olevan taulukon mukaisesti. Ammattisotilas 4/2012 9

10 Kuva: Asta Ruuskanen Koulutustuki ja palvelusaikakorvaus - Määräaikaisessa aliupseerin virassa palvelevat Puolustusvoimauudistus on lisännyt jäsenistön kiinnostusta koulutustukea ja palvelusaikakorvausta kohtaan. Tähän on kaksi syytä. Ensiksikin jäsenistö on epävarma tulevaisuudestaan joukko-osastoja lakkautettaessa ja toimintoja uudelleen järjesteltäessä. Toiseksi työnantaja on julkisesti todennut, että määräaikaisuudet ovat eräs keskeisimmistä keinoista henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että määräaikaisuuksia ei jatkettaisi tai määräaikaisessa virassa palveleville ei tarjottaisikaan aliupseerin vakinaista virkaa, mikä pääsääntöisesti on tähän asti ollut käytäntönä. Määräaikaisissa aliupseerin viroissa palvelee noin 550 aliupseeria, mikä on lähes neljännes koko aliupseeristosta. Aliupseerien koulutustuki ja palvelusaikakorvaus perustuvat lakiin puolustusvoimista (46 ). Pääesikunnan ohjeistus löytyy henkilöstöosaston PAK 03:06 asiakirjasta aina määräajaksi täytettävään sotilasvirkaan nimettyjen palvelussuhteen ehdoista. Lain perustelut, kirjain ja henki lähtee siitä, että tukimuodoista koulutustuki on ensisijainen. Virkamiehen kouluttautumista tuetaan palvelussuhteen aikana ja koulutustukena maksetaan puolustusvoimien ulkopuolella tapahtuvasta opiskelusta aiheutuvia kustannuksia. Palvelusaikakorvaus on toissijainen ja sitä maksetaan siltä osin, kuin mitä koulutustukea ei ole annettu. Edellytykset ja määrä Koulutustuki ja palvelusaikakorvaus maksetaan palvelussuhteen alusta lukien, jos palvelussuhde tukiin oikeuttavissa viroissa on kestänyt vähintään kolme vuotta. Tukiin oikeuttavia virkoja ovat määräaikaisen nuoremman upseerin virka, määräaikainen reservinupseerinvirka (MARU), määräaikainen erikoisupseerin virka ja määräaikainen aliupseerin virka. Eri viroissa palvellut ajat lasketaan yhteen tukien määräytymisperusteita laskettaessa. Koulutustuen/ palvelusaikakorvauksen määrä on 12 % verotettavasta työtulosta. Esimerkiksi: palkka/vuosi korvaukset ja lisät/vuosi työtulo/vuosi koulutustuki/vuosi (12 %) 3960 Oletuksella, että palkka säilyisi samana, koulutustuen/palvelusaikakorvauk- 10 Ammattisotilas 4/2012

11 sen määrä yleisimmän viiden vuoden määräajan mukaan laskettuna olisi 5 x 3960 = yhteensä Koulutukea voidaan kolmen vuoden täyttymisen jälkeen käyttää enintään se määrä, joka koulutustuen antamishetkeen mennessä on ansaittu. Koulutustuki Koulutustuen tarkoituksena on korvata määräaikaisen palvelusuhteen päättymisen takia toteutettavaa omaehtoisen opiskelun tukemista ja siten syntyviä kouluttautumiskustannuksia uuteen ammattiin. Koulutustukea myönnetään opintovapaalain mukaisiin opintoihin. Koulutustuki on yleensä joko palkallista tai osapalkallista virkavapaata (opintovapaata) tai opinnoista aiheutuvien kustannusten korvauksia kuten kurssimaksuja, oppimateriaalikustannuksia tai matkakuluja. Koulutustukena maksetut korvaukset maksetaan tositetta vastaan. Käytännössä opintovapaalain ( /273 muutoksineen) mukainen opiskelu tarkoittaa, että koulutus tai opiskelu tapahtuu julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa, jossa opinnoille on määritelty alkamis- ja päättymisajankohta, opiskelun muoto ja sen tavoitteet/tutkinto sekä päätoimisessa itseopiskelussa hyväksytty opintosuunnitelma sekä opiskeluaika mahdolliseen tutkintoon. Opintovapaa-asetuksen ( /864 muutoksineen) mukaisia opiskelun muotoja voivat olla muun muassa opetuksen seuraaminen (lähiopiskelu), käytännön harjoittelu, tutkintoon tai opinnäytteen antamiseen valmistautuminen tai päätoiminen ohjattu itseopiskelu. Koulutustuen mukainen opiskelu toteutetaan opintovapaalain puitteissa. Koska koulutustukeen edellyttämiä opintoja suoritetaan työn ohessa, työnantajalla on myös harkintavaltaa niin opintovirkavapaan myöntämisessä kuin siinä, mitä se katsoo koulutuesta maksettaviksi korvauksiksi. Mikäli työnantajalle koituisi opintovapaan myöntämisestä tuntuvaa haittaa, työnantaja voi siirtää opintovapaan alkamiskohtaa enintään kuudella kuukaudella tai enintään seuraavaan vastaavan koulutustilaisuuden alkuun. Sama koskee, jos edellisestä opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin puoli vuotta eivätkä opinnot liity aiempien opintojen loppuun saattamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toiselle vastaavalle kurssille virkamies anomuksesta viimeistään pääsee. Koulutustuen mukainen opiskelu toteutetaan opintovapaalain puitteissa. Koska koulutustukeen edellyttämiä opintoja suoritetaan työn ohessa, työnantajalla on myös harkintavaltaa niin opintovirkavapaan myöntämisessä kuin siinä, mitä se katsoo koulutuesta maksettaviksi korvauksiksi. Palvelusaikakorvaus Palvelusaikakorvaus maksetaan siltä osin, kuin mitä virkamies ei ole käyttänyt hänelle syntynyttä oikeutta koulutustukeen hänen palvelussuhteensa päättyessä. Erittäin tärkeää korvauksen saamisen kannalta on, että palvelussuhde puolustusvoimiin todella päättyy. Mikäli virkamies otetaan toiseen sotilasvirkaan tähtäävään koulutukseen, menettää hän oikeutensa koulutustukeen/ palvelusaikakorvaukseen koulutusaikana. Mikäli virkamies koulutuksen jälkeen nimitetään uuteen määräaikaiseen virkaan, myös aiemmassa määräaikaisessa virassa ansaitut etuudet otetaan huomioon. Mikäli virkamies taas nimitetään toistaiseksi (vakinaisesti) sotilasvirkaan, menettää henkilö oikeutensa koulutustukeen/palvelusaikakorvaukseen. Koulutustuki ja palvelusaikakorvaus realisoituvat siis vain, jos määräaikainen virkasuhde päättyy tai virkasuhteen laatu sotilasvirassa säilyy/jatkuu määräaikaisena. Jos henkilö, jolle on maksettu koulutustukea tai palvelusaikakorvausta nimitetään viimeistään vuoden kuluttua määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä toistaiseksi (vakinaiseen) sotilasvirkaan, peritään maksetuista koulutustuesta tai palvelusaikakorvauksesta puolet takaisin. Jos kulunut aika on vuotta pitempi, ei etuuksia peritä takaisin. Palvelusaikakorvaus on veronalaista tuloa. Näin sillä on vaikutusta niin verotukseen, kuin eräisiin tukiin, kuten opintotukeen tai aikuiskoulutustukeen. Palvelusaikakorvaus suoritetaan aikaisintaan palvelussuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana ja viimeistään kahden vuoden kuluessa palveluksen päättymisestä. Joukko-osaston tulee sopia palvelusaikakorvauksen maksutavasta siihen oikeutetun virkamiehen kanssa tarkoituksenmukaisen maksatuksen sopimiseksi. Viimeaikainen palaute on osoittanut, että koulutustuen ja palvelusaikakorvauksen perusteet ja menettelytavat etuuksien käytöstä ovat niin aliupseeriston kuin työnantajan henkilöstöhallinnon osalta heikosti tunnettuja. Tämä johtunee siitä, että kyseisiä tukia on varsin niukalti käytetty, koska pääosa aliupseeristosta on määräaikaisuuden kuluessa saanut ja ottanut vastaan vakinaisen viran. Aliupseeriliitto käy soveltamiskysymyksistä neuvotteluja Pääesikunnan palvelusuhdesektorin kanssa soveltamiskysymyksistä. Neuvottelut ovat kesken. Neuvottelun piirissä on ehkä tärkeimpänä palkattomien vapaiden, esimerkiksi kriisinhallintapalveluksen, vaikutus tukien kertymiseen. Myös siitä, mitä kuluja voidaan katsoa koulutustuesta maksettaviksi, välittömästi opintoihin liittyviksi kuluiksi (auton hankinta matkoihin? vuokrakulut opiskelupaikkakunnalla?) käydään neuvoa. Aliupseeriliiton lähtökohta on, että koulutustukea tulee voida käyttää todennettuihin, opintovapaalain mukaisiin opintoihin siten, että lain tarkoitus luoda valmiuksia kouluttautumisen kautta uuteen ammattiin, toteutuu. Palvelusaikakorvauksen osalta taas tärkeintä on, että sen maksatuksesta sovitaan virkamiehen kanssa. Mika Oranen Pääluottamusmies Ammattisotilas 4/

12 Puolustusvoimien muutto- ja siirtokustannusten korvaukset Puolustusvoimauudistus rassaa perheitä Puolustusvoimien muutto- ja siirtokustannusten korvaamista koskevia sopimusmääräyksiä sovelletaan virkamieheen, joka puolustusvoimien rauhanajan organisaation uudelleenjärjestelyn taikka siirtymävelvollisuuteen perustuvan siirron takia joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Laki puolustusvoimista määrittää, että puolustusvoimien virkamies on velvollinen siirtymään toiseen puo- lustusvoimien virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen tehtävien hoidon tai asianomaisen palveluksen asianmukaista järjestelyä varten. Siirtovelvollisuuteen perustuvissa siirroissa muuttokustannusten korvaukset on vakiintuneen käytännön mukaan maksettu vaikka virkamies itse hakeutuisi avoimeen tehtävään tai on siihen ilmoituksellaan käytettävissä. Työnantaja kuitenkin tekee lopullisen päätöksen, johon siirtovelvollinen virkamies on sidottu. Puolustusvoimauudistuksen kaltaisissa tilanteissa muutto- ja siirtokustannusten korvaussopimus (muutto-ves) on eräs yleisimmin sovellettavista sopimuksista. Muutto-VES on rakenteeltaan hyvin yksityiskohtainen ja täynnä erilasia erityistilanteita koskevia määräyksiä. Tässä artikkelissa esitetään sopimuksen tärkeimmät kohdat. Yksityiskohtaisissa tilanteissa ota yhteyttä oma joukkoosastosi henkilöstöosastoon asioiden selvittämiseksi ja erityisesti ongelmatilanteissa luottamusmieheesi. Pysyvä muutto oikeuttaa korvauksiin Muutolla tarkoitetaan muutto-ves:n mukaan virkamiehen pysyväisluonteista siirtymistä toiselle paikkakunnalle, johon tulee liittyä vakituisena asuntona olevan kodin tai muun asuintilan muuttuminen. Sopimusteksti on työtuomioistuimen tul- 12 Ammattisotilas 4/2012

13 Virkamiehelle maksetaan muuttorahaa korvauksena muutosta aiheutuneista kustannuksista. Muuttorahan määrä riippuu muuttavien henkilöiden lukumäärästä. kintakäytännön mukainen ja siinä korostuu muuton pysyväinen luonne. Tietyillä kaupunkiseuduilla (pääkaupunkiseutu, Kouvola, Hamina, Joensuu, Kuopio, Hämeenlinna, Tampere, Jyväskylä, Lahti, Turku) korvauksia ei kuitenkaan makseta erikseen mainittujen lähikuntien piirissä tapahtuvista muutoista. Lisäksi sopimuksessa on niin sanottu 50 kilometrin ja kahden tunnin sääntö, jolla tarkoitetaan yhdensuuntaista työmatkaa ja sen kestoa klo välillä, joka on mahdollista tehdä julkisella kulkuneuvolla. Tällöinkään ei muuttokustannusten korvauksiin synny oikeutta. Muuttoraha Muuttoraha maksetaan virkamiehelle ja hänen perheelleen. Muuttoraha maksetaan korvauksena muista muutosta aiheutuvista kustannuksista. Muuttoraha määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mukaisesti: muuttavia henkilöitä ,88 euroa muuttavia henkilöitä ,82 euroa muuttavia henkilöitä 3 tai enemmän 3363,76 euroa. Perheenjäseniksi katsotaan samassa taloudessa asuvat virkamiehen puoliso, lapset, puolisoiden vanhemmat, vajaavaltaiset-, otto- ja kasvattilapset sekä avopuoliso, jos hän on asunut samassa taloudessa virkamiehen kanssa vähintään vuoden tai jos heillä on yhteisiä lapsia. Myös rekisteröidyssä parisuhteessa asuvat kuuluvat sopimuksen soveltamisalan piiriin. Koti-irtaimiston muutto Virkamiehelle korvataan tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet ja kuljetukseen liittyvät välittömät kohtuulliset kustannukset. Käytännössä joukko-osastoilla on sopimuksia muuttopalveluita tarjoavien yrittäjien kanssa ja virkamies ei joudu näin ollen käyttämään muuttoihin omaa rahaansa. Työnantajan tarjoamaa muuttokuljetusta on käytettävä. Muuttoon liittyvät yksityiskohdat ja oman joukko-osaston käytännöt tulee selvittää ennen muuttokuljetuksesta sopimista. Matkustamiskustannukset ja päiväraha muuttomatkalta Virkamiehelle ja hänen perheenjäsenille maksetaan varsinaiselta muuttomatkalta uudelle paikkakunnalle syntyvät matkustamiskustannukset sekä virkamiehelle itselleen myös päivärahaa, mikäli sen maksuperusteet täyttyvät. Edellä mainitut virkamiehen ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset sekä lisäksi mahdollinen päiväraha virkamiehelle itselleen maksetaan valtion matkakustannusten korvaamista koskevien sopimusmääräysten mukaisesi. Erityiset asumiskustannukset; majoittumiskorvaus Virkamiehelle voidaan suorittaa erityistä majoittumiskorvausta tilapäisestä asumisesta aiheutuneista kuluista, mikäli virkamiehen muutto uudelle sijoittumispaikkakunnalle tapahtuu hyväksyttävän syyn johdosta joko ennen tai jälkeen varsinaisen siirtymisajankohdan. Hyväksyttyjä syitä ovat asunnon saantivaikeudet uudella paikkakunnalla, lasten koulunkäynti (lukuvuoden loppuun, Muutolla tarkoitetaan muutto- VES:n mukaan virkamiehen pysyväisluonteista siirtymistä toiselle paikkakunnalle, johon tulee liittyä vakituisena asuntona olevan kodin tai muun asuintilan muuttuminen Sotilasperheet joutuvat pohtimaan monenlaisia käytännön asioita kun tekevät muuttopäätöksiä. enintään 6 kuukautta) tai puolison vakinainen työpaikka tai vakinainen opiskelu (enintään 3 kuukautta). Sopimusmääräysten lähtökohtana on, että virkamiehelle korvataan tilapäisestä asumisesta johtuvat toisen asunnon kustannukset, esimerkiksi sen vuokra. Toisena vaihtoehtona on, että virkamiehelle maksetaan uuden sijoituspaikan ja kodin välisiä matkustamiskustannuksia se määrä, mitä tilapäisen asumisen kustannuksina toisella paikkakunnalla olisi työnantajalle syntynyt. Mikäli työnantaja tarjoaa toisella paikkakunnalla vastikkeettomasti virkamiehelle kohtuullisen majoituksen, sitä on käytettävä. Majoittumiskorvaukseen liittyy runsaasti erityisiä soveltamismääräyksiä, jotka täytyy jokaisessa yksittäistapauksessa tarkastella erikseen. Uuden asunnon hallintakustannukset Uuden asunnon hallintakustannuksia maksetaan, mikäli virkamies on ostanut Ammattisotilas 4/

14 tai vuokrannut asunnon uudelta paikkakunnalta ennen siirtymisajankohtaa mutta hyväksyttävän syyn takia siirtää muuttoaan tähän asuntoon. Hyväksyttävinä syinä pidetään samoja, kuin mitä majoittumiskorvausten osalta edellä on mainittu. Hallintakustannuksina maksetaan ostamis- tai vuokraamisajankohdan ja varsinaisen siirtymisajankohdan väliseltä ajalta syntyneet hallintakustannukset. Käytännössä hallintakustannuksina maksetaan joko vuokra tai yhtiövastike, ei pääomakustannuksia. Virkamiehelle maksetaan erityiskorvausta, mikäli hän siirtovelvollisuuteen perustuvan siirron johdosta on joutunut hankkimaan toisen asunnon uudelta virantoimituspaikkakunnalta Perheellisen virkamiehen erityiskorvaus Erityiskorvausta maksetaan, mikäli virkamies siirtovelvollisuuteen perustuvan siirron johdosta on joutunut hankkimaan toisen asunnon uudelta virantoimituspaikkakunnalta. Erityiskorvauksena maksetaan 24 kuukauden ajan kultakin työssäolovuorokaudelta 15 % matkakustannusten korvaussopimuksen mukaisesta päivärahasta. Vaihtoehtoisesti mainittu erityiskorvaus voidaan maksaa 12 kuukauden ajalta 30 % suuruisena osuutena päivärahasta/työssäolopäivä. Mikäli etäisyys perheestä on yli 400 kilometriä tai matka-ajassa yli 4 tuntia, edellä mainittu asumiskorvaus maksetaan 30 % (24 kk) tai 60 % (12 kk) mukaisesti. Lisäksi erityiskorvauksena maksetaan virkamiehelle tai yhdelle hänen perheenjäsenelleen 52 edestakaista matkaa kerran viikossa perheen asuinpaikkakunnan ja uuden sijoittumispaikkakunnan välillä. Nämä matkat on tehtävä 36 kuukauden kuluessa siirtohetkestä. Valmistelutoimenpiteet Virkamiehelle voidaan myöntää 6 vuorokautta palkallista virkavapaata uudelle paikkakunnalle siirtymiseen liittyvien valmistelutoimenpiteiden hoitoa varten. Lisäksi virkamiehelle ja yhdelle hänen perheenjäsenelleen voidaan suorittaa siirtoon liittyen matkustamiskustannusten korvausta enintään kolmelta edestakaiselta matkalta ja majoittumiskorvausta enintään kolmelta matkavuorokaudelta. Joukko-osasto voi siirtyvälle virkamiehelle suorittaa harkinnan perusteella lisäksi matkustamiskustannuksia enintään kahdelta edestakaiselta matkalta. Muutto- ja siirtokustannusten korvaussopimus on rakenteeltaan monisyinen ja jokaisen siirtovelvollisena siirron saavan tuleekin omalla kohdallaan selvittää joukko-osaston vastaavien virkamiesten kanssa, mihin sopimusmääräyksen korvauksiin on oikeutettu ja mitkä ovat menettelytavat (esimerkiksi anomis-, myöntämis- ja seurantakäytännöt) omassa joukko-osastossa. Tukeudu tarvittaessa oman paikallisen luottamusmiehesi apuun. Mika Oranen Pääluottamusmies Kuvat: Asta Ruuskanen 14 Ammattisotilas 4/2012

15 Victorinox SwissTool CN on Suomen Puolustusvoimien käyttämä monitoimityökalu. VOITTAMATON Victorinox SwissTool Military CN SwissTool/ Suomen Puolustusvoimat MAKERS OF THE ORIGINAL SWISS ARMY KNIFE MAAHANTUOJA: Mastermark Brands Oy, Ravurinkatu 11, TURKU, (02) , Ammattisotilas 4/

16 Kuva: Asta Ruuskanen Puolustusvoimien yhteistoimintamenettelyn laillisuus puntarissa Aliupseeriliiton tutkintapyyntö puolustusvoimien yhteistoimintamenettelyn laillisuudesta on herättänyt niin julkista kiinnostusta kuin myös suuria tunteita. Ehkä joidenkin pettymykseksi, kysymys on jossain määrin kuivikkaastikin todeten Aliupseeriliiton edunvalvontatoimenpiteestä, jolle suomalaisessa oikeuskäytännössä on määritelty tietyt muodot ja toimintatavat. Toisaalta on olennaista, että vain yhteistoimintalain rikkomisesta esimerkiksi laittomasti irtisanottu voi saada hyvityksen, ei yhteistoimintasopimuksen rikkomisesta. Lainmukaisuuden varmistamisella on myös edunvalvonnallista merkitystä Aliupseeriliitossa todettiin heti kun puolustusvoimauudistuksen suuntalinjat alkoivat valjeta, että siihen liittyvä jäsenten edunvalvonta voidaan normaalin luottamusmiestyön lisäksi tehokkaimmin hoitaa ammattimaisesti hoidetulla yhteistoimintamenettelyllä. Näin siksi, että pääosa puolustusvoimauudistuksen toimenpiteistä ja vaikutuksista ovat sellaisia, että ne eivät ole perinteisesti luottamusmiestyönä hoidettavia sopimusasioita. Mutta yhteistoiminta-asioita ne ovat käytännössä kaikki. Perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot Toiseksi periaatteeksi linjattiin, että aikaisemmista rakennemuutoksista poiketen Aliupseeriliiton edustajat ovat aktiivisia vaikuttamaan yhteistoimintalain tarkoittamalla tavalla myös itse tehtävien päätösten sisältöön, ei pelkästään päätösten jälkeisten seurausten, kuten henkilöstövaikutusten, hoitoon. Käytännössä tämä tarkoitti, että yhteistoimintaneuvotelluissa pitää neuvotella puolustusvoimauudistuksen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista siten, että liiton edustajilla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon saamalla asiaa koskevat tarvittavat tiedot, arvioimalla esitettyjä perusteita, vertailemalla vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sekä tekemään näitä koskevia esityksiä. Tämä Aliupseeriliiton lähestymistapa puolustusvoimauudistuksen yhteistoimintamenettelyyn osoittautui työnantajalle, erityisesti puolustusvoimien henkilöstöjohdolle, mahdottomaksi hyväksyä. 16 Ammattisotilas 4/2012

17 Tutkintapyynnön sisältö Aliupseeriliiton tutkintapyynnössä pyydetään selvittämään muun muassa seuraavia puolustusvoimauudistuksen yhteistoimintamenettelyn lainmukaisuutta koskevia kysymyksiä. Asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot Yhteistoimintalaki lähtee siitä, että viraston tulee ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille virkamiehille tai työntekijöille sekä asianomaisille henkilöstön edustajille. Näitä tietoja, kuten tietoja suunnitellun vähentämisen perusteista, arviota vähentämisen kohteeksi joutuvien virkamiesten ja työntekijöiden lukumäärästä eri henkilöstöryhmissä, ei yhteistoimintamenettelyssä missään vaiheessa kirjallisista vaatimuksista huolimatta annettu. Työnantaja esitti yleisellä tasolla puolustusvoimien rakenteelliset muutostarpeet ja taloudelliset säästöpaineet, joiden perusteella pelkästään puolustusvoimauudistuksen perusteiden ja vaihtoehtojen arviointi oli mahdotonta. Sittemmin toukokuussa 2012 pyydetyt tiedot julkistettiin laajasti puolustusvoimien wwwsivustolla yt-menettelyssä niitä ei käsitelty milloinkaan. Aliupseeriliiton hallinnon päätökseen perustuva tutkintapyyntö poliisille yhteistoimintalain toteutumisen lainmukaisuudesta lienee ainutkertainen valtiolla, mikä lisää sen yleistä kiinnostavuutta Perusteiden, vaihtoehtojen ja vaikutusten käsittely. Yhteistoimintalaki edellyttää, että valtiotyönantajan ja henkilöstön välinen yhteistoimintamenettely on toteutettava ennen kuin valtion viranomainen tosiasiallisesti tekee päätöksen yhteistoimintalain 7 :ssä tarkoitetuista asioista. Tällaisia ovat muun muassa puolustusvoimauudistuksen kaltaiset viraston osien lakkauttamiset ja muut rationalisointitoimet. Neuvotteluissa on lain mukaan ennen asian ratkaisemista neuvoteltava valmisteilla olevan toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista (esimerkiksi lakkautettavien joukko-osastojen osalta) niiden virkamiesten ja työntekijöiden kanssa, joita asia koskee tai heidän edustajiensa kanssa. Vaatimuksista huolimatta niitä eri vaihtoehtoisia malleja, joita ennen valmistelun pohjana olevan mallin valitsemista sen rinnalla suunniteltiin, ei esitetty. Tällaisia malleja on ollut useampia puolustusvoimain komentajan julkisuudessakin esittämien haastattelulausuntojen perusteella. Puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä on esitetty vain niin sanottu puolustusvoimien ratkaisumalli. Vaihtoehtoja ei ole pyrittykään esittämään ja niitä ei ole tuotu puolustusvoimissa yhteistoimintamenettelyyn. Yhteistoimintamenettely muodostui puolustusvoimien esittämän mallin hyväksymismenettelyksi ilman vaihtoehtoja. Kirjallinen neuvotteluesitys Valtion yhteistoimintalaki edellyttää työnantajan aktiivisia toimia ennen yhteistoimintamenettelyn käynnistämistä. Työnantajan tulee antaa neuvotteluesitys, joka sisältää vähintään yhteistoimintalaissa säädetyt tiedot, jotta henkilöstön edustajat voivat asianmukaisesti valmistautua yhteistoimintaneuvotteluun. Tällaisia ovat tiedot suunnitellun vähentämisen perusteista, arvio vähentämisen kohteeksi joutuvien virkamiesten ja työntekijöiden lukumäärästä eri ryhmissä, arvio ajasta, jonka kuluessa suunnitellut vähentämiset aiotaan toteuttaa sekä tiedot periaatteista, joiden mukaan vähentämisen kohteena olevat virkamiehet tai työntekijät määräytyvät. Nämä tiedot on lain mukaan annettava kirjallisesti puolustusvoimauudistuksen laajuisessa toimenpiteessä. Lain edellyttämää yksilöityä neuvotteluesitystä ei vaatimuksista huolimatta työnantajan toimesta koskaan annettu. Yt-neuvottelujen kulun kirjaaminen pöytäkirjaan Yhteistoimintalain mukaan viraston on pyynnöstä huolehdittava siitä, että ytneuvotteluun sisältyvien kokousten ajankohdat, osallistujat, neuvottelun tulos tai osapuolten kannanotot kirjataan pöytäkirjaan. Yhteistoimintalaki siis edellyttää, että myös yhteistoimintaneuvotteluun osallistuvien henkilöstön edustajien kannanotot kirjataan neuvottelupöytäkirjaan. Puolustusvoimien yt-elimen kokouksissa työnantajaa edustava kokouksissa puhetta johtanut virkamies esti tai yhteistoimintaelimen työnantajaa edustava sihteeri muutti tai jätti kirjaamatta Aliupseeriliiton edustajan esittämiä kannanottoja kokousten pöytäkirjaan. Aliupseeriliitto katsoo, että henkilöstön edustajan kannanotot tulee kirjata pöytäkirjaan hänen esittämällään tavalla, ei puheenjohtajan tai sihteerin sensuroimalla tavalla. Tutkintapyyntö edunvalvontatoimena Aliupseeriliiton hallinnon päätökseen perustuva tutkintapyyntö poliisille yhteistoimintalain toteutumisen lainmukaisuudesta lienee ainutkertainen valtiolla, mikä lisää sen yleistä kiinnostavuutta. Kiinnostavuutta lisää myös se, että tutkintapyynnön vaatima muoto väistämättä johtaa siihen, että asia henkilöityy niin tutkintapyynnön tekijään kuin tutkintapyynnössä yksilöidyn toiminnan viraston vastuuhenkilöihin tässä tapauksessa Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leinoon ja työnantajapuolelta kontraamiraali Antero Karumaahan ja kenraalimajuri Sakari Honkamaahan. Tässä suhteessa tilanne poikkeaa esimerkiksi työtuomioistuinkanteesta, jossa kantaja ja vastaaja yleensä jäävät kasvottomiksi; puolustusvoimia koskevissa kanteissa aliupseerien osalta nämä ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja työnantajapuolelta Valtiovarainministeriö. Aliupseeriliiton näkökulmasta tutkintapyyntö on aiheuttanut ehkä turhaakin dramatiikkaa kentällä. Kysymys on edunvalvonnan eräästä toimintatavasta. Siinä missä yhteistoimintasopimuksen soveltamiserimielisyydet käsitellään työtuomioistuimessa, siinä yhteistoimintalain mukaiset erimielisyydet käsitellään yleisessä tuomioistuimessa. Ja huomattava on, että näin pitkällä ei vielä olla. Aliupseeriliiton toimenpiteessä kysymyksessä on vasta tutkintapyyntö. Mika Oranen Pääluottamusmies Ammattisotilas 4/

18 Tanssimusiikkia suurella sydämellä Kuva: Seinäjoen Tangomarkkinat/Tuomas Rauhala Ylivääpeli Harri Mutka (52) valittiin Tangomarkkinoilla vuoden 2012 miesten tangosenioriksi. Neljätoistavuotiaasta lähtien tanssimusiikkia soittanut aliupseeri toivoo, että voitto lisää soittokeikkoja tulevina vuosina. Mutka osallistui ensimmäisen kerran tangomarkkinoille vuonna 1996 ja sijoittui tuolloin 19 parhaan mieslaulajan joukkoon. Hän on myös ollut rumpalina tapahtumassa useita kertoja eri orkestereissa. Kilpailutilanne on aina jännittävä kokemus. Lavalla olet yksin tekemässä suoritustasi ja sinulla on kolme minuut- tia aikaa vakuuttaa tuomareille olevasi paras kilpailijoista. Eikä pelkkä laulaminen riitä. Kokonaisuudessa on huomioitava pukeutuminen, spiikit, eleet, ilmeet ja yleisön huomioiminen. Kolmannen kerran järjestetyn Tangoseniorikilpailun tarkoituksena on luoda 45 vuotta täyttäneille laulajille foorumi, jossa he voivat esittää osaamistaan ja jonka kautta heillä on mahdollisuus julkiseen esiintymiseen ja oman uran luomiseen. Neljällä vuosikymmenellä tanssivaa kansaa soittamalla viihdyttänyt Mutka ei laulukilpailun voitosta huolimatta vielä ripusta rumpukapuloita naulakkoon. Koko soittajaurani ajan olen laulanut ja soittanut rumpuja. Tulevaisuus näyttää, nousenko rumpujen takaa solistiksi vai pysynkö loppuun saakka kiinni kapuloissa. Mutka on nuoresta miehestä asti viihtynyt tanssimusiikin parissa. Hän harmittelee, että lavatanssi- ja tanssiravintolakulttuuri näyttävät olevan hiipumassa. Vaikka tanssiharrastus on kokenut viime vuosina jonkinasteisen renessanssin erilaisten televisio-ohjelmienkin johdosta, eivät pelkät tanssinharrastajat taida riittää ylläpitämään nykyistä tanssilavakulttuuria. Melkoisen vähän tanssilavoilla nuorisoa liikkuu. Turvallisuuden yleishöylä Mutka aloitti puolustusvoimien palveluksessa vuonna Sitä ennen hän työskenteli muutaman vuoden teräsrakenneasentajana Lemminkäisellä. Rauhanturvaajavuosi Libanonissa synnytti miehessä kipinän hakeutua puolus- 18 Ammattisotilas 4/2012

19 tusvoimiin töihin. Keskeisiä syitä työpaikan vaihtoon olivat työpaikan varmuus ja puolustusvoimien hyvä maine työnantajana. Mutka aloitti puolustusvoimissa siviilityöntekijänä räjähteiden valmistus-, huolto-, ja tarkastustehtävissä. Vuonna 1988 alkaen hän siirtyi sotilaspoliisiksi ja vuonna 2001 turvallisuusaliupseerin tehtäviin. Nykyiseen tehtävääni kuuluu uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen liittyvää tilaturvallisuuden suunnittelua ja ohjausta, turvallisuustekniikan ja pelastusturvallisuuden valvontaa, ylläpitoa ja suunnittelua sekä päivittäistä lupahallintoa. Lisäksi toimin turvallisuushankintojen teknisenä toteuttajana. Eli olen jonkinlainen turvallisuuden yleishöylä. Mutka on ollut kansainvälisissä tehtävissä viidesti. Kaksi reissua Libanoniin ja kolme Balkanille pitävät sisällään hyvin monenlaisia töitä. Päällimmäisenä miehen mieleen on jäänyt viimeinen keikka Balkanilla. Hän toimi silloin suurlähettiläs Alpo Rusin turvamiehenä ja kuljettajana. Toimialueenani oli tuolloin Kroatia, Bosnia-Herzegovina, Makedonia, Serbia, Albania ja Montenegro. Vaikka sijoituspaikkani oli Camp Eagle-Bace Tuzlassa ja kuuluin EUFOR:n henkilöstöön, käytännössä tehtäväni tulivat suoraan ulkoministeriöstä. Aktiivisuus kannattaa Mutka on ollut tyytyväinen uraansa puolustusvoimissa. Mutka keikkailee keskimäärin kerran tai kaksi kertaa viikossa. Kuva: Jussi Salomaa Olen päässyt tekemään hyvin erilaisia tehtäviä eri joukko-osastoissa ja rauhanturvatehtävissä, joten pitkästymään en ole päässyt. Tosin kaikkihan on kuitenkin viime kädessä kiinni omasta aktiivisuudesta ja kouluttautumishalukkuudesta. Mutka kokee, että työnantaja on tarjonnut hänelle hyviä koulutusmahdollisuuksia. Hän onkin kehittänyt turvallisuusalan ammattitaitoaan aktiivisesti koko työuransa ajan. Turvallisuusalan koulutuksista merkittävimpinä voisi mainita turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon, palotarkastajan koulutuksen, radioaktiivisista säteilyä käyttävien laitteiden käytön johtajan koulutuksen sekä Finnavian turvatarkastaja-koulutuksen. Työnteon ohessa Mutka on lisäksi opiskellut hierontaa ja jäsenkorjausta. Mutka pitää kouluttautumista kiinnostavana ja palkitsevana. Vuonna 2014 reserviin siirtyvä mies kokee kuitenkin, että työuran loppuvaiheessa on jo aika antaa tilaa nuoremmille. Sotilasurani alkaa jo olla siinä vaiheessa, että lienee parasta antaa tilaa nuoremmille opiskelijoille. Lisäksi puolustusvoimauudistus tuottaa päivittäisten töiden päälle lisätöitä sen verran, ettei kouluttautumiseen taitaisi jäädä edes aikaa viimeisten vuosien aikana. Harri Mutkan mielestä jokaisella reserviin jäävällä tulisi olla jokin rakas harrastus, jolla täyttää vapaa-aikaa. Kuva: Jussi Salomaa Elämää työuran jälkeen Soittoharrastus on ollut Mutkalle hyvä vastapaino työnteolle. Se on tuonut mukanaan paljon iloa ja uusia kokemuksia. Musiikkiharrastus on tuonut minulle paljon hyviä ystäviä, hienoja hetkiä ja mahdollisuuden nähdä tätä Suomenmaata pohjoisesta etelään. Lisäksi minulla on ollut muutamia ulkomaille suuntautuneita esiintymismatkoja esimerkiksi Ruotsiin, Turkkiin, Kreikkaan ja Kanadaan. Hän pitää tärkeänä, että jokaiselle reserviin jäävällä olisi jokin rakas harrastus, jolla täyttää vapaa-aikansa mielekkäästi. Uskon, että musiikki, jäsenkorjausja hierontatyöt sekä kuntoliikunta tulevat täyttämään reserviläispäiväni kiitettävästi. Ja jos aikaa jää yli, niin tontin nurkalla odottelee pari huolenpitoa vaativaa autovanhusta. Ja koirakin tarvitsee lenkittäjää. Mutka keikkailee eri orkesterien kanssa ahkerasti. Pelkästään Jaska Mäkysen Nelostie-orkesteri vie hänet tanssipaikoille kerran, kaksi viikossa. Keikat painottuvat pitkälti viikonloppuihin, joten työ ja harrastus ovat yhdistyneet melko mutkattomasti. Vuoden 2012 merkittävin orkesterikokemus Mutkalle oli tangokuningatar Kaija Pohjolan ja tangokuningas Jaska Mäkysen Elämän Tie -konserttikiertue. Hän soitti Petri Ikkelän johtamassa konserttiorkesterissa yksitoista paikkakuntaa käsittävällä kiertueella. Mutka ei ole asettanut harrastukselleen suurempia tavoitteita. Hän pitää tosin mahdollisena, että jossakin vaiheessa hänellä olisi vielä oma orkesteri. Tangoseniorikilpailun voitto poiki kuitenkin yhden uuden asian Syksyn aikana tavoitteenani on taltioida single, johon tulee vuonna 2011 Seinäjoen tangomarkkinoiden tangosävellyskilpailussa hyvin sijoittunut Petri Anttilan sävellys Ei Kyyneltäkään. Mutka luonnehtii musiikkia itselleen vakavahkoksi harrastukseksi. Jotenkin esiintyminen vain vei mukanaan, eikä sitä näiden 38 vuoden jälkeen taitaisi osata enää lopettaakaan. Kerran olin muutaman kuukauden virkavapaalla ja tein päätyökseni keikkaa. Silloin huomasin, ettei hyvästä harrastuksesta kannata tehdä työtä. Hommasta häviää hauskuus. Teksti: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 4/

20 Tavoitteena vähemmän tapaturmia Henkilöturvallisuustoiminnan toimintatapojen ja -menetelmien testaus päättyi Pohjois-Karjalan Prikaatissa heinäkuussa. Keskeisimmät havainnot liittyvät henkilöturvallisuusjärjestelmän toimivuuteen, henkilöstön sitoutumiseen sekä henkilöturvallisuuspäällikön tehtäviin ja osaamiseen. Puolustusvoimien työntekijöille sattuu vuosittain noin 600 tapaturmaa joista kertyy yli 7000 vuorokautta sai- rauspoissaoloja. Poissaolojen kustannusvaikutus puolustusvoimille on arviolta 2,1 miljoonaa euroa. Varusmiehille sattuu vuosittain noin tapaturmaa ja he ovat pois palveluksesta niiden takia yli vuorokautta. Tapaturmista johtuvia palveluksen keskeytyksiä on vuosittain noin 450, kertoo hankepäällikkö, everstiluutnantti Pekka Intke Henkilöturvallisuushankkeessa on kyse näiden lukujen pienentämisestä. Pohjois-Karjalan prikaati aloitti uusien henkilöturvallisuuden toimintamallien ja ohjelmien testaamisen keväällä Siellä testattiin koko henkilöturvallisuusjärjestelmää; ohjeistuksen toimivuutta, henkilöstön tehtäviä, vaaratilanteiden ilmoitusmallia, vaaratilanteiden seurantarekisteriä ja riskianalyysiohjelmaa. Hankkeen myötä syntyi uusia, nykyiseen verrattuna systemaattisempia, työkaluja tilannetiedon keräämiseen ja sen analysointiin. Intken mukaan esimiehen tulee luonnollisesti tietää, mitä hänen yksikössään tapahtuu. Uusi järjestelmä mahdollistaa ilmoitusmenettelyn ja riskiarvioinnin. Se tuottaa tilannetietoa ja tunnuslukuja toiminnan suunnittelun avuksi. 20 Ammattisotilas 4/2012

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa VUOROTTELUKORVAUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA,

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA, VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA, 19.3.2018 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

TYÖTTÖMÄNÄ ALOITETTU YRITYSOIMINTA. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

TYÖTTÖMÄNÄ ALOITETTU YRITYSOIMINTA. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa TYÖTTÖMÄNÄ ALOITETTU YRITYSOIMINTA Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa 4 kk ajan ei vielä tutkita pää- tai sivutoimisuutta Kun aloittaa

Lisätiedot

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi Selkoesite Vuorotteluvapaa te-palvelut.fi Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa tarkoittaa, että työntekijä jää pois työstä määräajaksi ja työnantaja palkkaa hänen tilalleen työttömän työnhakijan. Työntekijä

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Virkamiesten lomauttaminen

Virkamiesten lomauttaminen Virkamiesten lomauttaminen Päivitetty 11/2016 Valtion virkamieslaki 8 luku 36 39 Jos viranomainen voisi 27 :n 1 momentin nojalla irtisanoa virkamiehen, virkamies voidaan 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

TEM esitteet 1/2017 Opintovapaa. TEM esitteet 1/2017 Opintovapaa

TEM esitteet 1/2017 Opintovapaa. TEM esitteet 1/2017 Opintovapaa TEM esitteet 1/2017 Opintovapaa TEM esitteet 1/2017 Opintovapaa Opintovapaa Opintovapaa tarjoaa työssä oleville joustavan mahdollisuuden opiskeluun. Oikeus opintovapaaseen perustuu opintovapaalakiin (273/1979).

Lisätiedot

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke 1 Sisällys 3 Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 3 Eläkesanastoa 4 Milloin oikeus eläkkeeseen? 4 Eläkeoikeus palvelusvuosien

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva Selkoesite Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömyysturva Tämä esite kertoo, mitä palveluja ja tukia työtön saa. Esite kertoo myös, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työttömällä työnhakijalla

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

Alkusanat. Helsingissä

Alkusanat. Helsingissä MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Työttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa

Työttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa Työttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa Kuinka lakia luetaan seminaari 31.10.2018 Tampere Juristi Eeva Vartio Kela Esityksen sisältö Kenelle maksetaan työttömyysetuutta? Kuka päättää työttömyysturvasta?

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Eläkkeelle. Olemme koonneet tähän esitykseen olennaiset osat ja miten ne vaikuttaa eri-ikäluokissa sekä ohjeita ja linkkejä aiheeseen.

Eläkkeelle. Olemme koonneet tähän esitykseen olennaiset osat ja miten ne vaikuttaa eri-ikäluokissa sekä ohjeita ja linkkejä aiheeseen. Eläkkeelle Eläkejärjestelmään tuli muutoksia 2017 alusta mm. osittain varhennettu vanhuuseläke (OVE). Kentällä on kiinnostusta ja epäselvyyttä ns. työttömyysputkijärjestelmästä sekä uudesta (OVE) eläkkeestä.

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Voit hakea työttömyysetuutta 3 kuukauden ajalta takautuvasti.

Voit hakea työttömyysetuutta 3 kuukauden ajalta takautuvasti. Kela Hakemus Työttömyysturva Peruspäiväraha/työmarkkinatuki TT 1 Voit tehdä tämän hakemuksen myös verkossa ja lähettää sen liitteet Kelaan asiointipalvelussa Viestit-toiminnolla, /asiointi Lisätietoja

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hall. 15.11.2016 Valt. 23.11.2016 Voimassaolo: valtuustokausi 2017-2021 1 1 Soveltamisala Kuntayhtymän luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä upseerin virassa syntymävuoden mukaan vuotta:

kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä upseerin virassa syntymävuoden mukaan vuotta: Alimpien eroamisikien nostaminen (55->57) johtuu julkisten alojen eläkelain mukaisesta sotilaan alimman vanhuuseläkeiän nostamisesta Upseerin, määräaikaisen nuoremman upseerin, määräaikaisen reserviupseerin,

Lisätiedot

Laki. rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta

Laki. rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 25 e, 25 f, 26 a ja 27, 28 :n 1 momentin

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA. OTTY ry

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA. OTTY ry YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OTTY ry 7.6.2017 TAUSTAA Suomessa 26 palkansaajakassaa ja kaksi vuonna 1995 perustettua yrittäjäkassaa työttömyyskassojen määrä vähentynyt 42lla vuoden 1992 jälkeen työttömyyskassojen

Lisätiedot

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 2 Vanhuuseläke Vanhuuseläkkeelle, kun ikä täyttyy Aikaisintaan oman ikäluokan mukaisesta alimmasta vanhuuseläkeiästä Kansaneläkkeessä vanhuuseläkeikänä

Lisätiedot

Etuustärppi. Toimeentulotuki. Katja Heikkilä Suunnittelija Toimeentulotukiryhmä

Etuustärppi. Toimeentulotuki. Katja Heikkilä Suunnittelija Toimeentulotukiryhmä Etuustärppi Toimeentulotuki Katja Heikkilä Suunnittelija Toimeentulotukiryhmä Vankien toimeentulotuki Hakeminen Liitteet: vankilan maksukortin tiliote tai tilikortti, vankilan ansiokortti, siviilitiliotteet

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Luottamushenkilöiden palkkiosääntö SISÄLLYS 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot 3 Vuosipalkkiot 4 Osa-aikaiset luottamushenkilöt 5 Vaalitoimielinten palkkiot 6 Erillispalkkiot 7 Toimielimen sihteerin palkkio 8

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Muonion kunta Sääntö 1 (6) Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Hyväksytty x) Voimaantulo 1.1.2013 x) Hyväksytty 20.9.1993 ja tarkistettu 29.1.1999, 25.2.2002, 12.12.2005, 26.1.2009 ja Muonion kunta Sääntö

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET Kaupunginhallitus 22.5.2017 Kaupunginvaltuusto 29.5.2017 1 (7) SISÄLLYS Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet... 2 1 Soveltamisala...

Lisätiedot

SOPIMUS LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMITILAT -TULOSYKSIKÖN HENKILÖSTÖN SIIRROSTA LIEKSAN KIINTEISTÖT -OSAKEYHTIÖÖN ALKAEN

SOPIMUS LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMITILAT -TULOSYKSIKÖN HENKILÖSTÖN SIIRROSTA LIEKSAN KIINTEISTÖT -OSAKEYHTIÖÖN ALKAEN SOPIMUS LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMITILAT -TULOSYKSIKÖN HENKILÖSTÖN SIIRROSTA LIEKSAN KIINTEISTÖT -OSAKEYHTIÖÖN 1.1. 2018 ALKAEN 1. Sopimuksen osapuolet 1) Lieksan kaupunki luovuttajana 2) Lieksan Kiinteistöt

Lisätiedot

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Lomakorvaukset, lomallelähtöraha Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Ansiopäivärahan

Lisätiedot

YLITORNION KUNNAN LUOTTAMUSHENKI- LÖIDEN PALKKIO- SÄÄNTÖ

YLITORNION KUNNAN LUOTTAMUSHENKI- LÖIDEN PALKKIO- SÄÄNTÖ Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta ja korvausta ansionmenetyksestä sekä kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 02 HENKILÖSTÖASIAT LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA 2013 MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuusto 18.6.2012/36 Voimaantulo 1.1.2013

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 1 SOVELTAMISALA Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Muistilista Edunvalvontaosasto

Muistilista Edunvalvontaosasto Muistilista - Irtisanominen tuta-perusteella - Osa-aikaistaminen - Lomauttaminen - Yhteistoimintaneuvottelut - Muutosturva irtisanomistilanteessa 2019 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen

Lisätiedot

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen Maaret Laakso Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Jenni Korkeaoja , Tampere

Työttömyysturvan muutokset. Jenni Korkeaoja , Tampere Työttömyysturvan muutokset Jenni Korkeaoja 21.10.2017, Tampere Työttömyys tänään Työttömyyden trendi laskussa koko Suomessa Suomi pääsemässä kiinni maailmantalouden ja Euroopan talouden kasvuun 202 000

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNGIN PALKKIOSÄÄNTÖ

ULVILAN KAUPUNGIN PALKKIOSÄÄNTÖ ULVILAN KAUPUNGIN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Valtuusto 29.5.2017 Voimaantulo: 1.6.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala... 1 2 Kokouspalkkiot... 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 1 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN TÄYTTÖ- JA TARKISTUSOHJEET

TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN TÄYTTÖ- JA TARKISTUSOHJEET TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN TÄYTTÖ- JA TARKISTUSOHJEET Jos jäät työttömäksi, ilmoittaudu välittömästi työ- ja elinkeinotoimistoon (TEtoimisto). Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta,

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

alkaen. Salomonkatu 17 B, Helsinki.

alkaen. Salomonkatu 17 B, Helsinki. 1 Työeläkevakuuttajien suositus ammatilliseen kuntoutukseen liittyvien kustannusten korvaamisesta sekä työkyvyttömyyseläkeratkaisun tai kuntoutuksen vaatimista selvityksistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien

Lisätiedot

Liite 1 Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset

Liite 1 Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset 1 Soveltamisala Tätä hallintosäännön liitettä sovelletaan kunnan luottamushenkilöille kuntalain ja valtuuston päätösten mukaisesti maksettaviin palkkioihin ja

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 102 1 Soveltamisala Kaupungin luottamushenkilöille maksetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta sekä korvausta ansionmenetyksestä ja

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 Kaupunginhallitus 14.4.2008 Kaupunginvaltuusto 28.4.2008 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA... 1

Lisätiedot

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 93 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet

Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet 1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet Yhtymävaltuuston hyväksymä 15.6.2017 28 1. 2. Yleiset määräykset Tässä asiakirjassa annetaan tarpeelliset määräykset

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.1.2013 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvasta

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta TYÖTTÖMYYSTURV A 2013 Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Muutosturvan ansio-osa Lomakorvauksen jaksotus Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Voit saada

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KOR- VAAMISEN SOPIMUSMÄÄRÄYKSET JA SOVELTAMISOHJE (Tekninen koonnos ml. muutokset)

PUOLUSTUSVOIMIEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KOR- VAAMISEN SOPIMUSMÄÄRÄYKSET JA SOVELTAMISOHJE (Tekninen koonnos ml. muutokset) Puolustusministeriön muutto- ja siirtotyöryhmässä 22.10.2013 hyväksytty tekninen koonnos. PUOLUSTUSVOIMIEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KOR- VAAMISEN SOPIMUSMÄÄRÄYKSET JA SOVELTAMISOHJE (Tekninen koonnos

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013

Oulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013 Oulun kaupunki Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNGIN PALKKIOSÄÄNTÖ

ULVILAN KAUPUNGIN PALKKIOSÄÄNTÖ ULVILAN KAUPUNGIN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty:..2017 Voimaantulo: 1.6.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala... 1 2 Kokouspalkkiot... 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 1 4 Vuosipalkkiot... 2 5 Sihteerin

Lisätiedot

TIETO OYJ:N INFO-TILAISUUS. 19.4.2012 OTL, VT Esa Schön

TIETO OYJ:N INFO-TILAISUUS. 19.4.2012 OTL, VT Esa Schön TIETO OYJ:N INFO-TILAISUUS 19.4.2012 OTL, VT Esa Schön Esityksen sisältö Työsuhteen päättämismenettely Työsuhteen päättäminen sopimuksella Työttömyysturva TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMISMENETTELY Työsuhteen päättämismenettely

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 17.12.2012 hyväksymä Voimassa 1.1.2013 lukien Soveltamisala 1 Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota

Lisätiedot

KITTILÄN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

KITTILÄN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ KITTILÄN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kvalt 8.4.2013 37 Voimaantulo: 1.5.2013 1 SOVELTAMISALA Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot