Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen"

Transkriptio

1 TERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKUS RY (TEKRY) JULKAISU 9/2011 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Järjestöt suunnan näyttäjinä Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist (toim.)

2 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Järjestöt suunnan näyttäjinä Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist (toim.)

3 ISBN ISSN Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 9/2011 Taitto: Marko Liukkonen Kannen kuva: Antero Aaltonen Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki

4 Järjestöt suunnan näyttäjinä 3 Saatteeksi Tämä kolmeosainen työkirja on syntynyt tarpeesta tarkastella terveyden tasa-arvoa tuottavia tekijöitä voimavarana. Tarkoitus on antaa aineksia terveyden tasa-arvo- ja osallisuuskäsitteiden haltuunotolle sekä kuvata sellaisia lähestymistapoja, jotka auttavat ymmärtämään terveyden tasa-arvoa moniulotteisena ilmiönä. Erilaisia lähestymistapoja hyödyntäen tuotetaan voimavaroja vahvistava ajattelukehikko järjestöjen toiminnan arvioinnin tueksi. Järjestötoiminnassa on runsaasti elementtejä, jotka mahdollistavat terveyden tasa-arvon tavoittelun järjestön toiminnassa (Ojaniemi ym. 2008, 47 48). Tästä syystä osallisuuden arviointimenetelmille on nähty tarvetta luoda oma arvioinnin työväline. Työkirjan taustalla on Terveyden edistämisen keskus ry:ssä (Tekry) tehty kehittämistyö, joka liittyy terveyden ja osallisuuden yhtymäkohtien tarkasteluun, terveysvaikutusten arviointiin, terveyttä tukevien rakenteiden vahvistamiseen sekä terveyden tasa-arvon taustalla vaikuttavien tekijöiden osoittamiseen. Näitä teemoja on lähestytty osana köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta 2010, terveyden edistämisen toimintakentän tulevaisuuden ennakointityötä, terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kokonaisuutta sekä osana terveyden (epä)tasa-arvokehitystä synnyttävien rakenteiden tunnistamistyötä. Teokseen valittu näkökulma suosittelee moniulotteista yhteiskunnallista vaikuttamista ja nykyistä laaja-alaisempaa yhteiskunnallista keskustelua. (Koskinen, Sihto, Keskimäki & Lahelma 2002, 45 64; Sihto 2003, ; STM 1986.) Teoksen tekijät ovat työtä tehdessään olleet tietoisia siitä, että kirjassa terveyden tasa-arvon tarkastelun pohjaksi ei ole koottu tieteellistä näyttöä ja tutkimusta Pohjoismaissa (esimerkiksi Povlsen ym. 2011). Moninaisen tausta-aineiston pohjalta päädyttiin rakentamaan kolmeosainen kirja, jonka ensimmäisen osan keskiössä ovat terveyden tasa-arvo, sen viitekehykseen sisältyvien terveyden taustatekijöiden tarkastelu ja terveyden tasa-arvon edistäminen. Toisessa osassa käsitellään osallisuutta. Osallisuuden mahdollistaminen on järjestötoiminalle ominaista. Osallisuuden avulla voidaan vaikuttaa myös terveyden tasa-arvon toteuttamiseen. Kolmannessa osassa kuvataan työvälineet, joita ovat terveyden tasa-arvokriteeristö ja osallisuuden arviointityökalut. Työkirja on ensimmäinen askel kohti voimavaralähtöistä terveyden tasa-arvon tarkastelua, ja se on luonteeltaan mahdollisuuksia tarkasteleva ja antaa pohjaa edelleen jatkuvalle työlle. Työkirja on tarkoitettu ensisijaisesti järjestöjen käyttöön edelleen

5 4 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen kehitettäväksi, sovellettavaksi ja jalostettavaksi. Olennaista on, että voimavarojen merkitystä ja osuutta terveyden tasa-arvon tekijöinä voidaan arvioida. Tämä teos tuo yhden näkökulman terveyden tasa-arvon rakentamiseen. Tekijät toivovat, että työkirja antaisi eväitä jatkotyöhön ja kannustaisi tarkastelemaan terveyden tasa-arvoa erilaisista näkökulmista ja pohtimaan, olisiko esitetty lähestymistapa yksi varteenotettava vaihtoehto terveyden tasa-arvon tutkimukseen ja terveyserojen kaventamistyöhön. Kiitokset Elämäntapaliitolle ja A-klinikkasäätiölle antoisista keskusteluista, joiden avulla erityisesti tasa-arvokriteeristö on jäsentynyt järjestölähtöisemmäksi. Teoksen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist. Toisen osan kirjoittajat ovat Päivi Rouvinen-Wilenius, Mervi Aalto- Kallio, Pirjo Koskinen-Ollonqvist ja Tuuli Nikula. Työkirjaosuudesta vastaa pääasiassa Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist. Erityinen kiitos kuuluu Tiia Kotilaiselle rakentavasta palautteesta kirjoitusprosessin aikana.

6 Järjestöt suunnan näyttäjinä 5 Sisällys Johdanto...7 Osa 1. Terveyden epätasa-arvosta tasa-arvoon...9 Mitä on terveyden tasa-arvo?...10 Terveyden tasa-arvon edistämiseksi tehty työ Suomessa Terveyden tasa-arvon viitekehyksiä Terveyden taustatekijöiden yhteiskunnallinen viitekehys Yhteisölähtöiset terveyden tasa-arvoa vahvistavat tekijät...20 Yksilölähtöinen lähestymistapa terveyden taustatekijöihin Järjestöjen tuottaman terveyden tasa-arvon arviointi...28 Järjestön asiakkaat kohti parempaa terveyden tasa-arvoa...30 Järjestön toiminta ja hankkeet keinona vahvistaa terveyden tasa-arvoa...32 Järjestöjen edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminta terveyden tasa-arvon tuottamisen välineenä...36 Lähteet...40 Osa 2. Osallisuus osana tasa-arvoa Mitä osallisuus on?...50 Osallisuuden muodot Osallisuus kansallisissa ohjelmissa, asiakirjoissa ja laeissa...53 Osallisuuden yhteys terveyteen, voimavaroihin ja terveyden tasa-arvoon...56 Osallisuuden vahvistaminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla...63 Järjestöt asiakkaiden osallisuuden edistäjinä...63 Osallisuus järjestön edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä...64 Osallisuus järjestön toiminnassa ja hankkeissa...65 Osallisuuden edistäminen yksilötasolla...67 Osallisuuden neljä terveyttä edistävää teemaa...68 Lähteet...71 Osa 3. Työkaluja tasa-arvon ja osallisuuden vahvistamiseen...77 Terveyden tasa-arvokriteeristö...78 Terveyden tasa-arvokriteeristön käyttö Työpohja 1. Terveyden tasa-arvokriteeristö... 79

7 6 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Osallisuuden arvioinnin työkaluja...84 Kyselyä ohjaavan henkilön tukimateriaali...85 Työpohja 2. Asiakkaalle suunnattu kysymyslomake osallisuudesta...89 Työpohja 3. Asiakkaan osallisuuslomakkeiden yhteenveto...90 Työpohja 4. Asiakkaan osallisuutta koskevien vastausten tulkinta...92 Työpohja 5. Järjestön itsearviointilomake osallistavan toimintaotteen arviointiin...94 Työpohja 6. Osallisuuden ilmenemisen kokonaisarvio suhteessa arvioitavaan toimintaan...97 Lopuksi...99 Taulukot Taulukko 1. Osallisuus ja terveyden eri ulottuvuudet...57 Taulukko 2. Voimaantumisen ja osallisuuden kehitysvaiheet...60 Taulukko 3. Osallisuutta määrittävien tekijöiden vaikutukset terveyteen yksilön ja yhteiskunnan tasolla...62 Taulukko 6. Tieto-osallisuus...90 Taulukko 7. Suunnitteluosallisuus...90 Taulukko 8. Toimintaosallisuus Taulukko 9. Päätösosallisuus Taulukko 10. Koonti osallisuuden eri muodoista Taulukko 11. Osallisuuden pistemäärien tulkinta...92 Taulukko 12. Osallisuuden vahvistaminen...97 Kuviot Kuvio 1. Terveyden epätasa-arvoa ja terveyden tasa-arvoa tarkastelevien lähestymistapojen keskeiset eroavuudet Kuvio 2. Väestön terveydentila sosiaalisen aseman mukaan Kuvio 3. Välittömät, edeltävät, välittävät ja rakenteelliset terveyteen vaikuttavat taustatekijät...20 Kuvio 4. Terveyden tasa-arvoon ja yhteisön voimaantumiseen yhteydessä olevia tekijöitä Kuvio 5. Vaikuttamisen prosessit ja valinnat terveyden tasa-arvoon vaikuttavien tekijöiden taustalla...25 Kuvio 6. Viitekehys järjestön terveyden tasa-arvovaikutusten arviointiin...29 Kuvio 7. Terveyden yhteys osallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja voimaantumiseen...59 Kuvio 8. Osallisuus yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla...64 Liitteet Liite 1: Taulukko 4. Terveyden tasa-arvo ja terveyserojen ilmeneminen kansallisissa ohjelmissa ja eräissä tutkimuksissa Liite 2. Taulukko 5. Osallisuus erilaissa asiakirjoissa Liite 3: Sanasto

8 Järjestöt suunnan näyttäjinä 7 Johdanto Teoksessa tarkastellaan terveyttä, terveyden tasa-arvoa ja osallisuutta eri näkökulmista, esitetään erilaisia malleja ja lähestymistapoja sekä luodaan lähtökohtia vahvistaa tasa-arvoa. Aiemmin ei tästä lähestymistavasta ole tarkasteltu tasa-arvoa, eikä näyttöä tällaisen lähestymistavan merkityksellisyydestä ole saatavilla. Tasa-arvoa käsittelevien tieteellisten julkaisujen analyysin avulla yritetään saada tarttumapintaa moniulotteiseen ja vaikeasti tartuttavaan ilmiöön. Järjestöt voivat vaikuttaa terveyden tasa-arvoon monilla eri tasoilla yhteiskunnassa. Järjestöjen keskeisiä tehtäviä ovat edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminta, tiedon tuottaminen ja välittäminen sekä jäsenistön osallisuuden varmistaminen esimerkiksi palveluiden tai vertaistoiminnan avulla. Nämä eri vaikuttamisen tasot ovat sisällytetty työkirjassa esitettävään arviointimalliin, joka koostuu kolmesta viitekehyksestä. Mallin avulla voidaan jäsentää järjestön toimintaa eri tasoille ja tarkastella sitä, millaisena järjestön tehtävät näyttäytyisivät näillä eri tasoilla. Osallisuus on yksi keskeinen tarkastelukohde laajemmassa terveyden tasa-arvon kokonaisuudessa. Teoksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan voimavaralähtöisen terveyden edistämisen näkökulman soveltumista terveyden tasa-arvoajatteluun ja luodaan edellytyksiä tämänkaltaisen lähestymistavan avulla osoittaa toimintojen terveyttä ja terveyden tasa-arvoa tuottavia vaikutuksia. Terveyden epätasa-arvon sijaan tarkastellaan terveyden tasa-arvoa. Terveyden tasa-arvo on tavoitetila, joka toteutuu silloin, kun kaikilla sosiaalisesta asemasta tai muista terveyden taustatekijöistä riippumatta on mahdollisuus saavuttaa esteettä täydellinen terveyspotentiaali (Dahlgren & Whitehead 2006, 6). Näin ollen työkirjassa korostuvat terveyden edistämisen voimavaralähtöiset tekijät, joita ovat voimaantuminen, osallisuus ja kriittinen oppiminen (health litteracy) tavoiteltaessa terveyden tasa-arvoisuutta. Teoksen toisessa osassa tuodaan esille asiakkaan näkökulma, josta osallisuutta tarkastellaan järjestötoiminnan tuloksena. Lisäksi hahmotellaan osallisuuden ja terveyden yhteyksiä ja luodaan katsaus siihen, millaisia keinoja osallisuuden vahvistamiseen on käytännössä. Osallisuuden tarkastelu pohjaa pääosin suomalaiseen osallisuustutkimukseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta siinä otetaan soveltuvin osin huomioon myös kansainvälinen keskustelu aiheesta. Osallisuuden tarkastelu on välttämätöntä, jotta järjestöt voisivat vaikuttaa terveyden tasa-arvoa vahvistavasti.

9 8 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Teoksen kolmas osa on työkirja. Tuotettujen työkalujen (tasa-arvokriteeristö ja osallisuustyökalut) avulla järjestöjen on mahdollista osoittaa muille toimijoille järjestöjen toiminnan tärkeyttä, merkitystä ja erityisyyttä yhteiskunnassa. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä on järjestöjen rooli osallisuuden ja terveyden edistämisessä tavoiteltaessa terveyden tasa-arvoa. Järjestöjen työn tueksi tarjotaan työkalu osallisuuden kokemuksen mittaamiseen. Työkalun avulla voidaan tarkastella järjestön omassa toiminnassa osallisuuden kokemuksen kehitystä asiakkaissa ja kehittää järjestön toimintaa sitä edelleen vahvistavaksi.

10 Järjestöt suunnan näyttäjinä 9 Osa 1. Terveyden epätasaarvosta tasa-arvoon Päivi Rouvinen-Wilenius Pirjo Koskinen-Ollonqvist

11 10 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Mitä on terveyden tasa-arvo? Tässä osiossa tarkastellaan terveyden tasa-arvoon keskittyviä määritelmiä ja osittain niiden avulla terveyden tasa-arvo määritellään voimavaralähtöisestä näkökulmasta. Terveyden edistäminen (health promotion) on arvoihin perustuvaa, tavoitteellista ja välineellistä vaikuttamistoimintaa ihmisten kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja siten sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistäminen on vaikuttamista sekä yksilöön, yhteisöön, ympäristöön että koko yhteiskuntaan (WHO 1986; Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 15). Terveyden edistämisen voimavaralähtöinen toiminta mahdollistaa hyvän terveyden tasa-arvon tavoittelun. Molemmissa on vahvana oletus ihmisoikeuksien toteutumisesta ja eettisestä arvopohjasta. Terveyden tasa-arvo toteutuu silloin, kun ihmisillä on ja he osaavat hyödyntää omia ja yhteisön voimavaroja valintoja tehdessään. Terveyden tasa-arvo edellyttää, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa voimaantuminen yksilötasolla. Yhteiskunnan tehtävänä on turvata terveysvoimavaroihin pääsy mukaan lukien osallisuus yhteisötasolla. Voimavaralähtöisen terveyden tasa-arvoajattelun perustana on katsaus tasa-arvoon kansainvälisessä kirjallisuudessa, jossa esiintyvät sekä equity- että equality-käsitteet. Terveyden tasa-arvo (equity) ei siis tarkoita samaa kuin terveydentilan tasa-arvoisuus (equality). Molemmat käsitteet ovat moraalisia käsitteitä, jotka ilmentävät sitoutumista sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen (Kawachi ym. 2002) (ks. liite 3. Sanasto). Käsitteisiin sisältyvät voimavaralähtöisyys, jota tarvitaan terveyden tasa-arvoon vaikuttavien taustatekijöiden erittelyssä (esimerkiksi Sahu 2009; Braveman & Gruskin 2007). WHO:n (1996; 2011) globaali strategia Terveyttä kaikille pyrkii perustavanlaatuisen tasa-arvon luomiseen. WHO tavoittelee asiakirjallaan aiempaan verrattuna suurempaa eri väestöryhmien ja maiden välistä ja sisäistä terveyden tasa-arvoisuutta. Terveyden tasa-arvo edellyttää kaikkien hallinnonalojen ja toimijoiden sitoutumista ja yhteisen vastuun kantamista (WHO 2011). Yhteiskunnan rakenteet toimivat kehyksenä, jotka rajoittavat tai edistävät ihmisen toimintaa yhteiskunnassa ja yhteisön jäsenenä. Lainsäädäntö määrittää merkittävän osan niistä yhteiskunnallisista rakenteista, joissa ihmisten arki toteutuu. (THL 2009.) Nämä kaikki edellä mainitut tekijät ovat merkityksellisiä terveyden tasa-arvon tavoittelussa. Terveyden tasa-arvon

12 Järjestöt suunnan näyttäjinä 11 saavuttaminen edellyttää sitä, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet parantaa ja ylläpitää terveyttään saavuttamalla oikeudenmukainen ja oikea-aikainen pääsy terveysresursseihin. Olemassa olevissa tasa-arvon määritelmissä (erityisesti equity) on sisältöjä, joiden avulla on mahdollista luoda voimavaralähtöinen terveyden tasa-arvon määritelmä. Terveyden tasa-arvossa yhdenvertaisuuden periaate ja positiivisen diskriminaation (Finlex) tulisi toteutua kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, niiden toiminnoissa ja palveluissa. Parsonage ja Friedli (2010) taas korostavat varhaisten universaalien toimien merkitystä tavoitteiden saavuttamiseksi. Voimavaroja voidaan tukea vahvistamalla rakenteita, jotka mahdollistavat kriittisen oppimisen (terveydenlukutaidon) kehittymisen, vahvistavat luottamusta sekä tuottavat sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista pääomaa. Rakenteet myös tuottavat osallisuutta, voimaantumista, yhteisöllisyyttä ja koherenssin tunnetta. Nämä kaikki ovat merkittäviä terveyteen yhteydessä olevia tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa. (Perkiö 2008; Nutbean 2006; Leskinen & Koskinen- Ollonqvist 2000; Eriksson 2007; Feld, 2000; Ilmonen 2000; Ilmonen & Jokinen 2002.) Voimavaralähtöisen lähestymistavan päämäärä on löytää ja vahvistaa yksilö- ja yhteisötasoilla voimavaroja, joita hyödyntämällä ihmisillä on mahdollisuudet kehittyä ja ottaa aktiivinen tiedostava rooli ja hallita omaa terveyttään. Voimavarat ja elinolot yhdessä luovat edellytyksiä yksilön kyvylle hyödyntää tietoa ja käyttää tarjolla olevia mahdollisuuksia. (WHO 1986.) Terveyden tasa-arvon saavuttamiseksi on vaikutettava välittömiin voimaannuttaviin tekijöihin, joita ovat ihmisten omat ja yhteisölliset voimavarat. Näitä voimavaroja voidaan tukea mahdollistamalla ihmisten siirtyminen passiivisesta tiedon vastaanottajasta aktiiviseksi tiedontuottajaksi sekä tukemalla häntä omien voimavarojensa tiedostamisessa ja hyödyntämisessä. Yksilön voimavaroja voidaan vahvistaa esimerkiksi koulutuksen, harrastusten tai vertaisryhmien avulla. Toinen tärkeä vaikuttamisen alue on suotuisat elinolot, joita voidaan rakentaa yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen päätöksenteon keinoin vaikuttamalla voimavaralähtöisiin ja terveyden tasa-arvoa tuottaviin päätöksiin. Voimavaralähtöisen terveyden tasa-arvon toteutuminen on sidoksissa myös lainsäädäntöön. (Freire 2005; Dahlgren & Whiteheadin 1991; Koskinen-Ollonqvist ym 2007; Rouvinen-Wilenius & Leino 2010; Rouvinen-Wilenius & Koskinen-Ollonqvist 2010; Finlex; WHO 1986, 2011.) Terveyden tasa-arvo on tavoitetila, joka toteutuu silloin, kun kaikilla sosiaalisesta asemasta tai muista terveyden taustatekijöistä riippumatta on mahdollisuus saavuttaa esteettä täydellinen terveyspotentiaali (Dahlgren & Whitehead 2006, 6).

13 12 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Terveyden tasa-arvo edellyttää, että yksilön ja yhteisön voimaannuttavien (esimerkiksi osallisuus, luottamus, sosiaalinen pääoma) tekijöiden edellytyksiä vahvistetaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Terveyden tasa-arvo toteutuu silloin, kun ihmisillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet ottaa aktiivinen tiedostava rooli oman terveytensä hallinnasta. Voimavarat ja elinolot yhdessä luovat edellytyksiä ihmisten kyvyille hyödyntää tietoa ja käyttää tarjolla olevia mahdollisuuksia saavuttaa tasa-arvon edellytykset. Terveyden tasa-arvo yhteiskunnassa ilmenee siten, että ihmisten selviytymistä edistävät taloudelliset, ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset resurssit jakautuvat tasa-arvoisesti. Kuviossa 1 jäsennetään terveyden tasa-arvon ja epätasa-arvon keskeisiä eroja (WHO/Paho 2004). Malli on luotu kuvaamaan erityisesti sukupuolten välisiä tasaarvoeroja, mutta soveltuu myös laajempaan käyttöön. Kuviota on tässä yhteydessä sovellettu valottamaan tasa-arvo- ja epätasa-arvonäkökulmien keskeisimpiä eroavuuksia. (WHO/PAHO Kuvio 1. Terveyden epätasa-arvoa ja terveyden tasa-arvoa tarkastelevien lähestymistapojen keskeiset eroavuudet (PAHO/WHO 2004) (sovellus). Epätasa-arvo Tasa-arvo Vaikutetaan riskeihin Huomioidaan hyvinvointivajeet Sairauslähtöiset palvelut (lakiin kirjattujen velvoitteiden hoitaminen) Mahdollistetaan voimaantuminen ja hyvän elämän kokemus Tuetaan terveysvoimavarojen hyödyntämistä: Ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen Julkisten terveyttä edistävien palvelujen (kaikki yhteiskunnan palvelut) ihmisten voimavaroja vahvistava tehtävä Ihminen on kohteena Osallisuus on voimavarana

14 Järjestöt suunnan näyttäjinä 13 Kuvion 1 vasemmanpuoleisessa osassa on kolme keskeisintä epätasapainoaluetta, jotka heikentävät terveyden tasa-arvoa. Kun tarkastellaan epätasa-arvoa ja siihen pyritään vaikuttamaan, keskeinen lähestymistapa on vaikuttaa riskeihin, esimerkiksi yksilötasolla elintapoihin, joilla on yhteyttä kuolleisuuteen. Yhteisön ja yhteiskunnan tasolla tarkastellaan hyvinvointivajeita ja palveluilla pyritään hoitamaan niiden seurauksena syntynyt palvelutarve. Epätasa-arvotilannetta kuvaa myös se, että ihminen nähdään toiminnan kohteena. Terveyden edistäminen tarkoittaa silloin riskeihin vaikuttamista, sairauksien ja haittojen ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Nämä tekijät ovat keskeisiä silloin, kun tarkastelutapa on preventiivinen. Kuvion 1 oikeanpuoleisessa osassa on tasa-arvon edellytyksiä kuvaavia tekijöitä, joiden avulla ihmisten terveyttä edistetään tukemalla voimavaroja ja luomalla siten mahdollisuuksia. Tarkastelutapa on promotiivinen. Terveyden tasa-arvon edellytys on, että lähdetään liikkeelle ihmisten voimavaroista. Ihmisillä on voimavaroja, ja ne tulee saada käyttöön tietoisesti ja tavoitteellisesti. Terveyden tasa-arvoa tavoiteltaessa terveyden edistämisen keinoissa tulee korostua oikeudenmukaisuus, ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, tarvelähtöisyys, voimaantuminen (empowerment), osallisuus, kulttuurisidonnaisuus ja kestävä kehitys (ks. myös liite 3). (Lahtinen ym. 2003, 20 21; 2005; Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 13 16; CSHD 2008; Rifkin 2003.) Yksi keskeinen voimavara on osallisuus (kuvio 1). Voimavarojen taustalla on ihmisen tietoa, taitoja ja osaamista, joita vahvistamalla ihminen voi kokea onnistumisia. Keskeisiä voimavaroja ovat sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen pääoma, elämän merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemisen tunne ja osallisuus. Terveyden tasa-arvon edistäminen mahdollistaa voimavarojen saavuttamisen ja hyödyntämisen. Voimavarojen saavutettavuus pyritään varmistamaan siten, että ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuus toteutuvat. Kaikkien julkisten palvelujen tehtävänä on vahvistaa ihmisten voimavaroja ja niiden käyttöönottoa. Esimerkiksi kirjastoista ihmiset saavat tietoa, liikuntapalveluista taitoja, päiväkodeissa ja kouluissa opitaan tiedon lisäksi myös sosiaalisia taitoja. Tasa-arvoisuutta kuvaa myös se, että ihminen on osallinen omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa. Terveyden edistäminen tarkoittaa sitä, että ihmisen voimavaroja vahvistamalla saadaan heidät tekemään hyviä valintoja (Koskinen- Ollonqvist ym. 2007).

15 14 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Terveyden tasa-arvon edistämiseksi tehty työ Suomessa Terveyden tasa-arvoa tarkastellaan eri näkökulmista. Taustaksi on koottu lyhyt katsaus terveyden tasa-arvo käsitteen näyttäytymisestä kotimaisissa julkaisuissa. Lisäksi luodaan perustaa voimavaralähtöisen tasa-arvokäsitteen näkyväksi tekemiselle järjestöjen toiminnassa. Tasa-arvoon vaikuttamisen ja ilmenemisen arviointiin sovellettava viitekehys pohjautuu terveyden edistämisen malleihin, joissa korostuvat kaikki toiminnan tasot laajasta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta käytännölliseen arkiseen järjestötyöhön. Eriarvoisuus kansallisena haasteena on johtanut siihen, että terveyserojen kaventaminen on asetettu keskeiseksi terveyspolitiikan tavoitteeksi viimeisten vuosikymmenten aikana. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu kuitenkin vain osittain. Suomalaisen terveyspolitiikan tavoitteena on tasotavoitteen (väestön keskimääräisen terveydentilan parantaminen ja odotettavissa olevan elinajan pidentäminen) lisäksi jakaumatavoite eli sosioekonomisten ja muiden väestöryhmittäisten terveyserojen kaventaminen ja terveyden tasainen jakautuminen. (STM 2008.) Suomessa erityisesti terveyserotutkimusta on tehty vuosien mittaan runsaasti. Terveys 2015 ohjelman (STM 2001) terveyserojen kaventamistavoitteen saavuttamiseksi perustetussa TEROKA-hankkeessa (STM 2008) on kehitetty toimintatapoja ja koottu tietoa terveyseroista. Hanketta ovat toteuttaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. TEROKA-hankkeessa on tarkasteltu terveyseroja sosioekonomisten erojen mukaan. Näistä tutkimuksista ilmenee yhteys terveyden taustatekijöihin. Sosioekonomista asemaa määrittäviä tekijöitä ovat aineelliset voimavarat (esimerkiksi, tulot, omaisuus, asumistaso), aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet (esimerkiksi koulutus, ammatti, työmarkkina-asema) sekä arvostus, vaikuttamismahdollisuudet, verkostot tai suhteet ja luottamus (esimerkiksi kulttuuri, lähiyhteisön arvot). Voidaan katsoa, että riittävä terveyden tasa-arvon tila on mahdollinen silloin, kun kaikki saavuttavat keskigradientin tason terveyden tasa-arvon sosioekonomisissa edellytyksissä. (Rotko )

16 Järjestöt suunnan näyttäjinä 15 Kuvio 2. Väestön terveydentila sosiaalisen aseman mukaan (Rotko, 2011.) Väestön terveys Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.) Kuviosta 2 ilmenee, että keskimääräinen terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman mukana. Tämä ei näy vain parhaimman ja huonompiosaisen ryhmän välisessä erossa, vaan eroissa, jotka kulkevat läpi koko hierarkian. (Rotko 2011.) Terveyden tasa-arvo- ja epätasa-arvo käsitteiden sisällöistä yleiskuvan saamiseksi käytiin läpi joukko TEROKA-hankkeen sivustolle koottua kirjallisuutta. Kustakin lähteestä kirjattiin ydintulos tai -asia ja se, miten terveyden tasa-arvon (voimavaralähtöinen) ja epätasa-arvon (ongelmalähtöinen) näkökulmat esiintyivät lähteessä. Läpikäyty aineisto koostui tutkimuksista, valtakunnallista ohjelmista ja artikkeleista, joissa tarkasteltiin terveyden tasa-arvoa. Liitteeseen 1 on koottu kirjallisuus sekä analyysi terveyden tasa-arvon tarkastelutavoista aineistoissa. Tarkastelusta jätettiin pois kuolleisuuteen liittyvät tutkimukset sekä sellaiset lehdet tai julkaisut, jotka eivät olleet ajankohtaisia tai tuoneet oleellista lisätietoa. Aineiston analyysissa pohjana on käytetty kuvion 1 jaottelua. Terveyden edistämisen toimien valinta ja kohdentuminen perustuvat terveyden ja voimavarojen vahvistamiseen tai yksittäisten riskien ja sairauksien ehkäisyyn. Lähes kaikissa läpikäydyissä julkaisuissa (liite 1) terveyserot nähtiin yksilötasolla terveysriskien ja sosioekonomisen aseman tuotoksena ja vaikuttamiskeinot valikoituvat sen mukaisesti. Lähtökohtana julkaisuissa oli usein olettamus jo olemassa olevista, aiempiin tutkimuksiin pohjautuvista ja jokseenkin pysyvistä terveyseroista. Näihin pitäisi puuttua muuttamalla rakenteita siten, että terveyden taustalla olevia riskejä saa-

17 16 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen taisiin vähennettyä lisäämällä päätöksentekijöiden ymmärtämystä terveyseroista sekä tuomalla tutkimustietoa ja kehittämällä toimia koko kansan ja erityisesti riskiryhmien terveydentilan parantamiseksi. Kolmessa tarkastelun kohteena olevassa artikkelissa (liite 1) ja Terveys 2015 ohjelmassa (STM 2001, 11) todetaan, että alueelliset ja sukupuolten väliset terveyserot ovat joiltain osin vuosien saatossa parantuneet; samaan aikaan kuitenkin sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat jopa kasvaneet. Terveyden eriarvoisuus, joka ei perustu yksilöiden vapaaseen valintaan, on merkittävä ongelma tasa-arvoon tähtäävässä suomalaisessa hyvinvointivaltiossa (Martelin, Koskinen & Lahelma 2005). Terveys ja 2015 ohjelmaa lukuun ottamatta ei näissä tarkastelluissa artikkeleissa tai teoksissa ole määritelty tavoiteltavaa terveyden tasa-arvon tilaa eikä tarkasteltu keinoja tuottaa terveyden tasa-arvoa voimavaralähtöisesti. Lähimpänä tasa-arvon voimavaranäkökulmaa on Sihdon (2003) artikkeli, jossa todetaan poliittisien toimien merkitys terveyserojen kehittymisessä. (Liite 1.) Useissa julkaisuissa terveyseroja käsiteltiin sosioekonomisten ja -demografisten tekijöiden pohjalta riski-, kuolleisuus- ja sairauskeskeisesti. Terveyseroja selviteltiin yleisten sairauksien valossa, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen, ja niitä tarkasteltiin myös sairauspoissaoloina. Lisäksi useissa julkaisuissa tarkasteltiin terveyspalveluiden käyttöä. Lähes kaikissa julkaisuissa terveyden riskitekijöinä mainittiin tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta- ja ruokatottumukset, lihavuus sekä uni ja nukkuminen. Terveyserojen sosioekonomisena mittarina käytettiin useimmiten esimerkiksi koulutusta, tulotasoa ja työmarkkina-asemaa. (Liite 1.) Mikäli voimavarakeskeinen terveyden edistämisen näkökulma näkyi julkaisuissa, se näkyi yleensä toimenpide-ehdotuksissa, esimerkiksi suositus kuntalaisia aktivoivan ja osallistavan toiminnan kehittämisestä. Terveyden tasa-arvon käsite näkyi terveyden edistämistoimien kohdalla tavoiteltavana tilana (ks. esimerkiksi Kaikkonen ym. 2009, 259). Terveyserot nähtiin epäeettisinä ja puhuttiin yleiseen tasa-arvoon tähtäävästä yhteiskunnasta, jonka ongelmana ovat suuret terveyserot eri väestöryhmien välillä (ks. esimerkiksi Murto ym. 2009, 133). Erilaisena esimerkkinä tästä voidaan mainita Lahelman (2000) artikkeli, jossa nostettiin esiin se, että terveyden tasa-arvoon tulee pyrkiä useilla eri yhteiskunta-alueiden strategioilla ja että kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus osallistua terveyttä koskeviin päätöksiin ja toimiin. Tämä tapahtuu Lahelman mukaan esimerkiksi saattamalla uusin tutkimustieto terveydestä yleisön saataville ja kuuntelemalla maallikoiden mielipiteitä terveyden edistämisestä. (Emt., 153.)

18 Järjestöt suunnan näyttäjinä 17 Terveyden tasa-arvo ja osallisuus eivät käsitteinä esiintyneet julkaisuissa määrällisesti kovinkaan paljon. Voimavaralähtöinen terveyskäsitys jäi sairauskeskeisen terveyskäsityksen varjoon. Syynä siihen, etteivät terveyden tasa-arvo ja osallisuus nousseet käsitteinä vahvasti esiin, voi olla se, että useat julkaisuista olivat tilastollisia katsauksia. Näiden tarkoituksena oli lähinnä raportoida väestön terveystilannetta, ei niinkään ottaa kantaa yhteiskunnalliseen terveyden tasa-arvotilanteeseen laajemmin. Lähes kaikissa analysoiduissa julkaisuissa terveyttä tarkasteltiin sairaus- ja ongelmalähtöisesti. Vallitseva tarkastelunäkökulma oli fyysinen tai psyykkinen terveydentila. Mielenterveyttä tarkasteltiin mielensairauden kautta, työhyvinvointia työpahoinvoinnin kautta ja terveydentilaa sairauksien kautta. Terveydenhuollossakin riskitekijöiden ehkäisy on terveyden edistämistä, vaikka kyse on preventiivisestä riskitekijöihin vaikuttamisesta ja hoidosta. Vastaavasti terveyden tasa-arvoa tarkasteltiin pääasiassa epätasa-arvon kautta. Kaikissa tarkastelluissa aineistoissa käytettiin terveyden epätasa-arvon määritelmää, jossa merkittävässä roolissa ovat fyysisen terveyden mittarit ja useimmissa tapauksissa tarkastelun kohteena olivat ennenaikaisten kuolemien syyt, riskitekijät ja niihin vaikuttaminen. Nykyään niin tutkimuksissa, erilaisissa kansallisissa ohjelmissa kuin puheissakin terveyden tasa-arvon sijaan esiintyy yleensä terveyden epätasa-arvo. Asioita tarkastellaan ongelmalähtöisestä lääketieteellisesti määritellystä terveydestä käsin. Terveyden tasa-arvon määritelmissäkin korostuu terveys- ja hyvinvointivajeiden poistaminen, ei niinkään voimavarojen vahvistaminen.

19 18 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Terveyden tasa-arvon viitekehyksiä Tässä luvussa esitetään kolme mallia terveyden tasa-arvon tarkasteluun. Terveyden tasa-arvoa voidaan tarkastella yhteiskunnallisesta, yhteisöllisestä tai yksilölähtöisestä terveyden tasa-arvoa vahvistavien toimien näkökulmasta. Ensimmäinen on yhteiskunnallinen viitekehys terveyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Toinen viitekehys kuvaa yhteisölähtöistä mallia, jolla jäsennetään terveyden edistämisen keinovalikoimaa terveyden tasa-arvon tavoittelemiseksi, ja kolmas viitekehys kuvaa yksilölähtöisiä terveyden tasa-arvoa vahvistavia tekijöitä. Näiden kolmen viitekehyksen pohjalta rakennettu malli ohjaa tasa-arvon arviointikriteeristön sisältöä. Mallia tarkastellaan järjestönäkökulmasta. Terveyden taustatekijöiden yhteiskunnallinen viitekehys Dahlgren ja Whitehead (1991) ja Palosuo ym. (2004) ovat kuvanneet terveyteen vaikuttavat tekijät nelitasoisella sateenkaarimallilla, jota on sovellettu (Huynen ym. 2005) ja edelleen jalostettu terveyden edistämiseen (ks. Rouvinen-Wilenius ja Koskinen- Ollonqvist 2010, 20). Tässä mallissa (kuvio 3) lähestytään terveyden tasa-arvoa yhteiskunnallisesta viitekehyksestä käsin. Jokaisella tasolla on terveyttä vahvistavia sekä sitä suojaavia ja siihen liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi Dalhgren on tarkastellut näiden eri tekijöiden keskinäisiä vuorovaikutuksia, jotka voimistavat terveyden epätasa-arvoa. Näitä vuorovaikutuksia hän kutsuu jakautumis-, synergia-, elämänkaari- ja erottautumisvaikutuksiksi (Dahgren 2005). Terveyden tasa-arvon vahvistamisen näkökulmasta vuorovaikutusten kohteet ovat erilaisia. Jakautumisvaikutukset eli rakenteelliset tekijät tarkoittavat pääsyä tasaarvoresursseihin. Ylipäätään päätöksenteko, lainsäädäntö, palvelut ja yhteisöt ovat sellaisia, jotka vahvistavat ihmisen osallisuutta ja mahdollistavat vaikuttamisen demokraattiseen päätöksentekoon. Järjestöjen tulisi pystyä vaikuttamaan näihin olosuhde- ja päätöksentekoprosesseihin siten, että ihmiset voivat vahvistaa omaa osallisuuttaan tavoittelemalleen tasolle. Synergiavaikutukset tarkoittavat sitä, että mahdollistetaan ihmisen voimaantuminen ja hyvän elämän kokemus (esimerkiksi osallisuuden vahvistaminen) ja vaikutetaan laajasti ihmisen elämän eri alueilla voimavaroja vahvistavasti. Synergiavaikutuksia

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina

Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina Mirjam Kalland 14.08.2013 Järjestöt hyvinvoinnin luojina Esityksen palapelin osat Yhteisön resilienssi mitä se on? Sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista Reflektiivisyyden yhteydet resilienssiin Järjestöt

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta?

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Anne Pyykkönen 5.4.2016 Strategia 2015-2020 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Ihmisen asialla Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on vakaa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

ATH laajeni kansalliseksi vuosina Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot