Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen"

Transkriptio

1 TERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKUS RY (TEKRY) JULKAISU 9/2011 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Järjestöt suunnan näyttäjinä Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist (toim.)

2 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Järjestöt suunnan näyttäjinä Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist (toim.)

3 ISBN ISSN Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 9/2011 Taitto: Marko Liukkonen Kannen kuva: Antero Aaltonen Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki

4 Järjestöt suunnan näyttäjinä 3 Saatteeksi Tämä kolmeosainen työkirja on syntynyt tarpeesta tarkastella terveyden tasa-arvoa tuottavia tekijöitä voimavarana. Tarkoitus on antaa aineksia terveyden tasa-arvo- ja osallisuuskäsitteiden haltuunotolle sekä kuvata sellaisia lähestymistapoja, jotka auttavat ymmärtämään terveyden tasa-arvoa moniulotteisena ilmiönä. Erilaisia lähestymistapoja hyödyntäen tuotetaan voimavaroja vahvistava ajattelukehikko järjestöjen toiminnan arvioinnin tueksi. Järjestötoiminnassa on runsaasti elementtejä, jotka mahdollistavat terveyden tasa-arvon tavoittelun järjestön toiminnassa (Ojaniemi ym. 2008, 47 48). Tästä syystä osallisuuden arviointimenetelmille on nähty tarvetta luoda oma arvioinnin työväline. Työkirjan taustalla on Terveyden edistämisen keskus ry:ssä (Tekry) tehty kehittämistyö, joka liittyy terveyden ja osallisuuden yhtymäkohtien tarkasteluun, terveysvaikutusten arviointiin, terveyttä tukevien rakenteiden vahvistamiseen sekä terveyden tasa-arvon taustalla vaikuttavien tekijöiden osoittamiseen. Näitä teemoja on lähestytty osana köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta 2010, terveyden edistämisen toimintakentän tulevaisuuden ennakointityötä, terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kokonaisuutta sekä osana terveyden (epä)tasa-arvokehitystä synnyttävien rakenteiden tunnistamistyötä. Teokseen valittu näkökulma suosittelee moniulotteista yhteiskunnallista vaikuttamista ja nykyistä laaja-alaisempaa yhteiskunnallista keskustelua. (Koskinen, Sihto, Keskimäki & Lahelma 2002, 45 64; Sihto 2003, ; STM 1986.) Teoksen tekijät ovat työtä tehdessään olleet tietoisia siitä, että kirjassa terveyden tasa-arvon tarkastelun pohjaksi ei ole koottu tieteellistä näyttöä ja tutkimusta Pohjoismaissa (esimerkiksi Povlsen ym. 2011). Moninaisen tausta-aineiston pohjalta päädyttiin rakentamaan kolmeosainen kirja, jonka ensimmäisen osan keskiössä ovat terveyden tasa-arvo, sen viitekehykseen sisältyvien terveyden taustatekijöiden tarkastelu ja terveyden tasa-arvon edistäminen. Toisessa osassa käsitellään osallisuutta. Osallisuuden mahdollistaminen on järjestötoiminalle ominaista. Osallisuuden avulla voidaan vaikuttaa myös terveyden tasa-arvon toteuttamiseen. Kolmannessa osassa kuvataan työvälineet, joita ovat terveyden tasa-arvokriteeristö ja osallisuuden arviointityökalut. Työkirja on ensimmäinen askel kohti voimavaralähtöistä terveyden tasa-arvon tarkastelua, ja se on luonteeltaan mahdollisuuksia tarkasteleva ja antaa pohjaa edelleen jatkuvalle työlle. Työkirja on tarkoitettu ensisijaisesti järjestöjen käyttöön edelleen

5 4 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen kehitettäväksi, sovellettavaksi ja jalostettavaksi. Olennaista on, että voimavarojen merkitystä ja osuutta terveyden tasa-arvon tekijöinä voidaan arvioida. Tämä teos tuo yhden näkökulman terveyden tasa-arvon rakentamiseen. Tekijät toivovat, että työkirja antaisi eväitä jatkotyöhön ja kannustaisi tarkastelemaan terveyden tasa-arvoa erilaisista näkökulmista ja pohtimaan, olisiko esitetty lähestymistapa yksi varteenotettava vaihtoehto terveyden tasa-arvon tutkimukseen ja terveyserojen kaventamistyöhön. Kiitokset Elämäntapaliitolle ja A-klinikkasäätiölle antoisista keskusteluista, joiden avulla erityisesti tasa-arvokriteeristö on jäsentynyt järjestölähtöisemmäksi. Teoksen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist. Toisen osan kirjoittajat ovat Päivi Rouvinen-Wilenius, Mervi Aalto- Kallio, Pirjo Koskinen-Ollonqvist ja Tuuli Nikula. Työkirjaosuudesta vastaa pääasiassa Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist. Erityinen kiitos kuuluu Tiia Kotilaiselle rakentavasta palautteesta kirjoitusprosessin aikana.

6 Järjestöt suunnan näyttäjinä 5 Sisällys Johdanto...7 Osa 1. Terveyden epätasa-arvosta tasa-arvoon...9 Mitä on terveyden tasa-arvo?...10 Terveyden tasa-arvon edistämiseksi tehty työ Suomessa Terveyden tasa-arvon viitekehyksiä Terveyden taustatekijöiden yhteiskunnallinen viitekehys Yhteisölähtöiset terveyden tasa-arvoa vahvistavat tekijät...20 Yksilölähtöinen lähestymistapa terveyden taustatekijöihin Järjestöjen tuottaman terveyden tasa-arvon arviointi...28 Järjestön asiakkaat kohti parempaa terveyden tasa-arvoa...30 Järjestön toiminta ja hankkeet keinona vahvistaa terveyden tasa-arvoa...32 Järjestöjen edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminta terveyden tasa-arvon tuottamisen välineenä...36 Lähteet...40 Osa 2. Osallisuus osana tasa-arvoa Mitä osallisuus on?...50 Osallisuuden muodot Osallisuus kansallisissa ohjelmissa, asiakirjoissa ja laeissa...53 Osallisuuden yhteys terveyteen, voimavaroihin ja terveyden tasa-arvoon...56 Osallisuuden vahvistaminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla...63 Järjestöt asiakkaiden osallisuuden edistäjinä...63 Osallisuus järjestön edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä...64 Osallisuus järjestön toiminnassa ja hankkeissa...65 Osallisuuden edistäminen yksilötasolla...67 Osallisuuden neljä terveyttä edistävää teemaa...68 Lähteet...71 Osa 3. Työkaluja tasa-arvon ja osallisuuden vahvistamiseen...77 Terveyden tasa-arvokriteeristö...78 Terveyden tasa-arvokriteeristön käyttö Työpohja 1. Terveyden tasa-arvokriteeristö... 79

7 6 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Osallisuuden arvioinnin työkaluja...84 Kyselyä ohjaavan henkilön tukimateriaali...85 Työpohja 2. Asiakkaalle suunnattu kysymyslomake osallisuudesta...89 Työpohja 3. Asiakkaan osallisuuslomakkeiden yhteenveto...90 Työpohja 4. Asiakkaan osallisuutta koskevien vastausten tulkinta...92 Työpohja 5. Järjestön itsearviointilomake osallistavan toimintaotteen arviointiin...94 Työpohja 6. Osallisuuden ilmenemisen kokonaisarvio suhteessa arvioitavaan toimintaan...97 Lopuksi...99 Taulukot Taulukko 1. Osallisuus ja terveyden eri ulottuvuudet...57 Taulukko 2. Voimaantumisen ja osallisuuden kehitysvaiheet...60 Taulukko 3. Osallisuutta määrittävien tekijöiden vaikutukset terveyteen yksilön ja yhteiskunnan tasolla...62 Taulukko 6. Tieto-osallisuus...90 Taulukko 7. Suunnitteluosallisuus...90 Taulukko 8. Toimintaosallisuus Taulukko 9. Päätösosallisuus Taulukko 10. Koonti osallisuuden eri muodoista Taulukko 11. Osallisuuden pistemäärien tulkinta...92 Taulukko 12. Osallisuuden vahvistaminen...97 Kuviot Kuvio 1. Terveyden epätasa-arvoa ja terveyden tasa-arvoa tarkastelevien lähestymistapojen keskeiset eroavuudet Kuvio 2. Väestön terveydentila sosiaalisen aseman mukaan Kuvio 3. Välittömät, edeltävät, välittävät ja rakenteelliset terveyteen vaikuttavat taustatekijät...20 Kuvio 4. Terveyden tasa-arvoon ja yhteisön voimaantumiseen yhteydessä olevia tekijöitä Kuvio 5. Vaikuttamisen prosessit ja valinnat terveyden tasa-arvoon vaikuttavien tekijöiden taustalla...25 Kuvio 6. Viitekehys järjestön terveyden tasa-arvovaikutusten arviointiin...29 Kuvio 7. Terveyden yhteys osallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja voimaantumiseen...59 Kuvio 8. Osallisuus yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla...64 Liitteet Liite 1: Taulukko 4. Terveyden tasa-arvo ja terveyserojen ilmeneminen kansallisissa ohjelmissa ja eräissä tutkimuksissa Liite 2. Taulukko 5. Osallisuus erilaissa asiakirjoissa Liite 3: Sanasto

8 Järjestöt suunnan näyttäjinä 7 Johdanto Teoksessa tarkastellaan terveyttä, terveyden tasa-arvoa ja osallisuutta eri näkökulmista, esitetään erilaisia malleja ja lähestymistapoja sekä luodaan lähtökohtia vahvistaa tasa-arvoa. Aiemmin ei tästä lähestymistavasta ole tarkasteltu tasa-arvoa, eikä näyttöä tällaisen lähestymistavan merkityksellisyydestä ole saatavilla. Tasa-arvoa käsittelevien tieteellisten julkaisujen analyysin avulla yritetään saada tarttumapintaa moniulotteiseen ja vaikeasti tartuttavaan ilmiöön. Järjestöt voivat vaikuttaa terveyden tasa-arvoon monilla eri tasoilla yhteiskunnassa. Järjestöjen keskeisiä tehtäviä ovat edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminta, tiedon tuottaminen ja välittäminen sekä jäsenistön osallisuuden varmistaminen esimerkiksi palveluiden tai vertaistoiminnan avulla. Nämä eri vaikuttamisen tasot ovat sisällytetty työkirjassa esitettävään arviointimalliin, joka koostuu kolmesta viitekehyksestä. Mallin avulla voidaan jäsentää järjestön toimintaa eri tasoille ja tarkastella sitä, millaisena järjestön tehtävät näyttäytyisivät näillä eri tasoilla. Osallisuus on yksi keskeinen tarkastelukohde laajemmassa terveyden tasa-arvon kokonaisuudessa. Teoksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan voimavaralähtöisen terveyden edistämisen näkökulman soveltumista terveyden tasa-arvoajatteluun ja luodaan edellytyksiä tämänkaltaisen lähestymistavan avulla osoittaa toimintojen terveyttä ja terveyden tasa-arvoa tuottavia vaikutuksia. Terveyden epätasa-arvon sijaan tarkastellaan terveyden tasa-arvoa. Terveyden tasa-arvo on tavoitetila, joka toteutuu silloin, kun kaikilla sosiaalisesta asemasta tai muista terveyden taustatekijöistä riippumatta on mahdollisuus saavuttaa esteettä täydellinen terveyspotentiaali (Dahlgren & Whitehead 2006, 6). Näin ollen työkirjassa korostuvat terveyden edistämisen voimavaralähtöiset tekijät, joita ovat voimaantuminen, osallisuus ja kriittinen oppiminen (health litteracy) tavoiteltaessa terveyden tasa-arvoisuutta. Teoksen toisessa osassa tuodaan esille asiakkaan näkökulma, josta osallisuutta tarkastellaan järjestötoiminnan tuloksena. Lisäksi hahmotellaan osallisuuden ja terveyden yhteyksiä ja luodaan katsaus siihen, millaisia keinoja osallisuuden vahvistamiseen on käytännössä. Osallisuuden tarkastelu pohjaa pääosin suomalaiseen osallisuustutkimukseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta siinä otetaan soveltuvin osin huomioon myös kansainvälinen keskustelu aiheesta. Osallisuuden tarkastelu on välttämätöntä, jotta järjestöt voisivat vaikuttaa terveyden tasa-arvoa vahvistavasti.

9 8 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Teoksen kolmas osa on työkirja. Tuotettujen työkalujen (tasa-arvokriteeristö ja osallisuustyökalut) avulla järjestöjen on mahdollista osoittaa muille toimijoille järjestöjen toiminnan tärkeyttä, merkitystä ja erityisyyttä yhteiskunnassa. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä on järjestöjen rooli osallisuuden ja terveyden edistämisessä tavoiteltaessa terveyden tasa-arvoa. Järjestöjen työn tueksi tarjotaan työkalu osallisuuden kokemuksen mittaamiseen. Työkalun avulla voidaan tarkastella järjestön omassa toiminnassa osallisuuden kokemuksen kehitystä asiakkaissa ja kehittää järjestön toimintaa sitä edelleen vahvistavaksi.

10 Järjestöt suunnan näyttäjinä 9 Osa 1. Terveyden epätasaarvosta tasa-arvoon Päivi Rouvinen-Wilenius Pirjo Koskinen-Ollonqvist

11 10 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Mitä on terveyden tasa-arvo? Tässä osiossa tarkastellaan terveyden tasa-arvoon keskittyviä määritelmiä ja osittain niiden avulla terveyden tasa-arvo määritellään voimavaralähtöisestä näkökulmasta. Terveyden edistäminen (health promotion) on arvoihin perustuvaa, tavoitteellista ja välineellistä vaikuttamistoimintaa ihmisten kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja siten sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistäminen on vaikuttamista sekä yksilöön, yhteisöön, ympäristöön että koko yhteiskuntaan (WHO 1986; Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 15). Terveyden edistämisen voimavaralähtöinen toiminta mahdollistaa hyvän terveyden tasa-arvon tavoittelun. Molemmissa on vahvana oletus ihmisoikeuksien toteutumisesta ja eettisestä arvopohjasta. Terveyden tasa-arvo toteutuu silloin, kun ihmisillä on ja he osaavat hyödyntää omia ja yhteisön voimavaroja valintoja tehdessään. Terveyden tasa-arvo edellyttää, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa voimaantuminen yksilötasolla. Yhteiskunnan tehtävänä on turvata terveysvoimavaroihin pääsy mukaan lukien osallisuus yhteisötasolla. Voimavaralähtöisen terveyden tasa-arvoajattelun perustana on katsaus tasa-arvoon kansainvälisessä kirjallisuudessa, jossa esiintyvät sekä equity- että equality-käsitteet. Terveyden tasa-arvo (equity) ei siis tarkoita samaa kuin terveydentilan tasa-arvoisuus (equality). Molemmat käsitteet ovat moraalisia käsitteitä, jotka ilmentävät sitoutumista sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen (Kawachi ym. 2002) (ks. liite 3. Sanasto). Käsitteisiin sisältyvät voimavaralähtöisyys, jota tarvitaan terveyden tasa-arvoon vaikuttavien taustatekijöiden erittelyssä (esimerkiksi Sahu 2009; Braveman & Gruskin 2007). WHO:n (1996; 2011) globaali strategia Terveyttä kaikille pyrkii perustavanlaatuisen tasa-arvon luomiseen. WHO tavoittelee asiakirjallaan aiempaan verrattuna suurempaa eri väestöryhmien ja maiden välistä ja sisäistä terveyden tasa-arvoisuutta. Terveyden tasa-arvo edellyttää kaikkien hallinnonalojen ja toimijoiden sitoutumista ja yhteisen vastuun kantamista (WHO 2011). Yhteiskunnan rakenteet toimivat kehyksenä, jotka rajoittavat tai edistävät ihmisen toimintaa yhteiskunnassa ja yhteisön jäsenenä. Lainsäädäntö määrittää merkittävän osan niistä yhteiskunnallisista rakenteista, joissa ihmisten arki toteutuu. (THL 2009.) Nämä kaikki edellä mainitut tekijät ovat merkityksellisiä terveyden tasa-arvon tavoittelussa. Terveyden tasa-arvon

12 Järjestöt suunnan näyttäjinä 11 saavuttaminen edellyttää sitä, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet parantaa ja ylläpitää terveyttään saavuttamalla oikeudenmukainen ja oikea-aikainen pääsy terveysresursseihin. Olemassa olevissa tasa-arvon määritelmissä (erityisesti equity) on sisältöjä, joiden avulla on mahdollista luoda voimavaralähtöinen terveyden tasa-arvon määritelmä. Terveyden tasa-arvossa yhdenvertaisuuden periaate ja positiivisen diskriminaation (Finlex) tulisi toteutua kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, niiden toiminnoissa ja palveluissa. Parsonage ja Friedli (2010) taas korostavat varhaisten universaalien toimien merkitystä tavoitteiden saavuttamiseksi. Voimavaroja voidaan tukea vahvistamalla rakenteita, jotka mahdollistavat kriittisen oppimisen (terveydenlukutaidon) kehittymisen, vahvistavat luottamusta sekä tuottavat sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista pääomaa. Rakenteet myös tuottavat osallisuutta, voimaantumista, yhteisöllisyyttä ja koherenssin tunnetta. Nämä kaikki ovat merkittäviä terveyteen yhteydessä olevia tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa. (Perkiö 2008; Nutbean 2006; Leskinen & Koskinen- Ollonqvist 2000; Eriksson 2007; Feld, 2000; Ilmonen 2000; Ilmonen & Jokinen 2002.) Voimavaralähtöisen lähestymistavan päämäärä on löytää ja vahvistaa yksilö- ja yhteisötasoilla voimavaroja, joita hyödyntämällä ihmisillä on mahdollisuudet kehittyä ja ottaa aktiivinen tiedostava rooli ja hallita omaa terveyttään. Voimavarat ja elinolot yhdessä luovat edellytyksiä yksilön kyvylle hyödyntää tietoa ja käyttää tarjolla olevia mahdollisuuksia. (WHO 1986.) Terveyden tasa-arvon saavuttamiseksi on vaikutettava välittömiin voimaannuttaviin tekijöihin, joita ovat ihmisten omat ja yhteisölliset voimavarat. Näitä voimavaroja voidaan tukea mahdollistamalla ihmisten siirtyminen passiivisesta tiedon vastaanottajasta aktiiviseksi tiedontuottajaksi sekä tukemalla häntä omien voimavarojensa tiedostamisessa ja hyödyntämisessä. Yksilön voimavaroja voidaan vahvistaa esimerkiksi koulutuksen, harrastusten tai vertaisryhmien avulla. Toinen tärkeä vaikuttamisen alue on suotuisat elinolot, joita voidaan rakentaa yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen päätöksenteon keinoin vaikuttamalla voimavaralähtöisiin ja terveyden tasa-arvoa tuottaviin päätöksiin. Voimavaralähtöisen terveyden tasa-arvon toteutuminen on sidoksissa myös lainsäädäntöön. (Freire 2005; Dahlgren & Whiteheadin 1991; Koskinen-Ollonqvist ym 2007; Rouvinen-Wilenius & Leino 2010; Rouvinen-Wilenius & Koskinen-Ollonqvist 2010; Finlex; WHO 1986, 2011.) Terveyden tasa-arvo on tavoitetila, joka toteutuu silloin, kun kaikilla sosiaalisesta asemasta tai muista terveyden taustatekijöistä riippumatta on mahdollisuus saavuttaa esteettä täydellinen terveyspotentiaali (Dahlgren & Whitehead 2006, 6).

13 12 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Terveyden tasa-arvo edellyttää, että yksilön ja yhteisön voimaannuttavien (esimerkiksi osallisuus, luottamus, sosiaalinen pääoma) tekijöiden edellytyksiä vahvistetaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Terveyden tasa-arvo toteutuu silloin, kun ihmisillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet ottaa aktiivinen tiedostava rooli oman terveytensä hallinnasta. Voimavarat ja elinolot yhdessä luovat edellytyksiä ihmisten kyvyille hyödyntää tietoa ja käyttää tarjolla olevia mahdollisuuksia saavuttaa tasa-arvon edellytykset. Terveyden tasa-arvo yhteiskunnassa ilmenee siten, että ihmisten selviytymistä edistävät taloudelliset, ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset resurssit jakautuvat tasa-arvoisesti. Kuviossa 1 jäsennetään terveyden tasa-arvon ja epätasa-arvon keskeisiä eroja (WHO/Paho 2004). Malli on luotu kuvaamaan erityisesti sukupuolten välisiä tasaarvoeroja, mutta soveltuu myös laajempaan käyttöön. Kuviota on tässä yhteydessä sovellettu valottamaan tasa-arvo- ja epätasa-arvonäkökulmien keskeisimpiä eroavuuksia. (WHO/PAHO Kuvio 1. Terveyden epätasa-arvoa ja terveyden tasa-arvoa tarkastelevien lähestymistapojen keskeiset eroavuudet (PAHO/WHO 2004) (sovellus). Epätasa-arvo Tasa-arvo Vaikutetaan riskeihin Huomioidaan hyvinvointivajeet Sairauslähtöiset palvelut (lakiin kirjattujen velvoitteiden hoitaminen) Mahdollistetaan voimaantuminen ja hyvän elämän kokemus Tuetaan terveysvoimavarojen hyödyntämistä: Ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen Julkisten terveyttä edistävien palvelujen (kaikki yhteiskunnan palvelut) ihmisten voimavaroja vahvistava tehtävä Ihminen on kohteena Osallisuus on voimavarana

14 Järjestöt suunnan näyttäjinä 13 Kuvion 1 vasemmanpuoleisessa osassa on kolme keskeisintä epätasapainoaluetta, jotka heikentävät terveyden tasa-arvoa. Kun tarkastellaan epätasa-arvoa ja siihen pyritään vaikuttamaan, keskeinen lähestymistapa on vaikuttaa riskeihin, esimerkiksi yksilötasolla elintapoihin, joilla on yhteyttä kuolleisuuteen. Yhteisön ja yhteiskunnan tasolla tarkastellaan hyvinvointivajeita ja palveluilla pyritään hoitamaan niiden seurauksena syntynyt palvelutarve. Epätasa-arvotilannetta kuvaa myös se, että ihminen nähdään toiminnan kohteena. Terveyden edistäminen tarkoittaa silloin riskeihin vaikuttamista, sairauksien ja haittojen ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Nämä tekijät ovat keskeisiä silloin, kun tarkastelutapa on preventiivinen. Kuvion 1 oikeanpuoleisessa osassa on tasa-arvon edellytyksiä kuvaavia tekijöitä, joiden avulla ihmisten terveyttä edistetään tukemalla voimavaroja ja luomalla siten mahdollisuuksia. Tarkastelutapa on promotiivinen. Terveyden tasa-arvon edellytys on, että lähdetään liikkeelle ihmisten voimavaroista. Ihmisillä on voimavaroja, ja ne tulee saada käyttöön tietoisesti ja tavoitteellisesti. Terveyden tasa-arvoa tavoiteltaessa terveyden edistämisen keinoissa tulee korostua oikeudenmukaisuus, ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, tarvelähtöisyys, voimaantuminen (empowerment), osallisuus, kulttuurisidonnaisuus ja kestävä kehitys (ks. myös liite 3). (Lahtinen ym. 2003, 20 21; 2005; Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 13 16; CSHD 2008; Rifkin 2003.) Yksi keskeinen voimavara on osallisuus (kuvio 1). Voimavarojen taustalla on ihmisen tietoa, taitoja ja osaamista, joita vahvistamalla ihminen voi kokea onnistumisia. Keskeisiä voimavaroja ovat sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen pääoma, elämän merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemisen tunne ja osallisuus. Terveyden tasa-arvon edistäminen mahdollistaa voimavarojen saavuttamisen ja hyödyntämisen. Voimavarojen saavutettavuus pyritään varmistamaan siten, että ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuus toteutuvat. Kaikkien julkisten palvelujen tehtävänä on vahvistaa ihmisten voimavaroja ja niiden käyttöönottoa. Esimerkiksi kirjastoista ihmiset saavat tietoa, liikuntapalveluista taitoja, päiväkodeissa ja kouluissa opitaan tiedon lisäksi myös sosiaalisia taitoja. Tasa-arvoisuutta kuvaa myös se, että ihminen on osallinen omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa. Terveyden edistäminen tarkoittaa sitä, että ihmisen voimavaroja vahvistamalla saadaan heidät tekemään hyviä valintoja (Koskinen- Ollonqvist ym. 2007).

15 14 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Terveyden tasa-arvon edistämiseksi tehty työ Suomessa Terveyden tasa-arvoa tarkastellaan eri näkökulmista. Taustaksi on koottu lyhyt katsaus terveyden tasa-arvo käsitteen näyttäytymisestä kotimaisissa julkaisuissa. Lisäksi luodaan perustaa voimavaralähtöisen tasa-arvokäsitteen näkyväksi tekemiselle järjestöjen toiminnassa. Tasa-arvoon vaikuttamisen ja ilmenemisen arviointiin sovellettava viitekehys pohjautuu terveyden edistämisen malleihin, joissa korostuvat kaikki toiminnan tasot laajasta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta käytännölliseen arkiseen järjestötyöhön. Eriarvoisuus kansallisena haasteena on johtanut siihen, että terveyserojen kaventaminen on asetettu keskeiseksi terveyspolitiikan tavoitteeksi viimeisten vuosikymmenten aikana. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu kuitenkin vain osittain. Suomalaisen terveyspolitiikan tavoitteena on tasotavoitteen (väestön keskimääräisen terveydentilan parantaminen ja odotettavissa olevan elinajan pidentäminen) lisäksi jakaumatavoite eli sosioekonomisten ja muiden väestöryhmittäisten terveyserojen kaventaminen ja terveyden tasainen jakautuminen. (STM 2008.) Suomessa erityisesti terveyserotutkimusta on tehty vuosien mittaan runsaasti. Terveys 2015 ohjelman (STM 2001) terveyserojen kaventamistavoitteen saavuttamiseksi perustetussa TEROKA-hankkeessa (STM 2008) on kehitetty toimintatapoja ja koottu tietoa terveyseroista. Hanketta ovat toteuttaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. TEROKA-hankkeessa on tarkasteltu terveyseroja sosioekonomisten erojen mukaan. Näistä tutkimuksista ilmenee yhteys terveyden taustatekijöihin. Sosioekonomista asemaa määrittäviä tekijöitä ovat aineelliset voimavarat (esimerkiksi, tulot, omaisuus, asumistaso), aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet (esimerkiksi koulutus, ammatti, työmarkkina-asema) sekä arvostus, vaikuttamismahdollisuudet, verkostot tai suhteet ja luottamus (esimerkiksi kulttuuri, lähiyhteisön arvot). Voidaan katsoa, että riittävä terveyden tasa-arvon tila on mahdollinen silloin, kun kaikki saavuttavat keskigradientin tason terveyden tasa-arvon sosioekonomisissa edellytyksissä. (Rotko )

16 Järjestöt suunnan näyttäjinä 15 Kuvio 2. Väestön terveydentila sosiaalisen aseman mukaan (Rotko, 2011.) Väestön terveys Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.) Kuviosta 2 ilmenee, että keskimääräinen terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman mukana. Tämä ei näy vain parhaimman ja huonompiosaisen ryhmän välisessä erossa, vaan eroissa, jotka kulkevat läpi koko hierarkian. (Rotko 2011.) Terveyden tasa-arvo- ja epätasa-arvo käsitteiden sisällöistä yleiskuvan saamiseksi käytiin läpi joukko TEROKA-hankkeen sivustolle koottua kirjallisuutta. Kustakin lähteestä kirjattiin ydintulos tai -asia ja se, miten terveyden tasa-arvon (voimavaralähtöinen) ja epätasa-arvon (ongelmalähtöinen) näkökulmat esiintyivät lähteessä. Läpikäyty aineisto koostui tutkimuksista, valtakunnallista ohjelmista ja artikkeleista, joissa tarkasteltiin terveyden tasa-arvoa. Liitteeseen 1 on koottu kirjallisuus sekä analyysi terveyden tasa-arvon tarkastelutavoista aineistoissa. Tarkastelusta jätettiin pois kuolleisuuteen liittyvät tutkimukset sekä sellaiset lehdet tai julkaisut, jotka eivät olleet ajankohtaisia tai tuoneet oleellista lisätietoa. Aineiston analyysissa pohjana on käytetty kuvion 1 jaottelua. Terveyden edistämisen toimien valinta ja kohdentuminen perustuvat terveyden ja voimavarojen vahvistamiseen tai yksittäisten riskien ja sairauksien ehkäisyyn. Lähes kaikissa läpikäydyissä julkaisuissa (liite 1) terveyserot nähtiin yksilötasolla terveysriskien ja sosioekonomisen aseman tuotoksena ja vaikuttamiskeinot valikoituvat sen mukaisesti. Lähtökohtana julkaisuissa oli usein olettamus jo olemassa olevista, aiempiin tutkimuksiin pohjautuvista ja jokseenkin pysyvistä terveyseroista. Näihin pitäisi puuttua muuttamalla rakenteita siten, että terveyden taustalla olevia riskejä saa-

17 16 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen taisiin vähennettyä lisäämällä päätöksentekijöiden ymmärtämystä terveyseroista sekä tuomalla tutkimustietoa ja kehittämällä toimia koko kansan ja erityisesti riskiryhmien terveydentilan parantamiseksi. Kolmessa tarkastelun kohteena olevassa artikkelissa (liite 1) ja Terveys 2015 ohjelmassa (STM 2001, 11) todetaan, että alueelliset ja sukupuolten väliset terveyserot ovat joiltain osin vuosien saatossa parantuneet; samaan aikaan kuitenkin sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat jopa kasvaneet. Terveyden eriarvoisuus, joka ei perustu yksilöiden vapaaseen valintaan, on merkittävä ongelma tasa-arvoon tähtäävässä suomalaisessa hyvinvointivaltiossa (Martelin, Koskinen & Lahelma 2005). Terveys ja 2015 ohjelmaa lukuun ottamatta ei näissä tarkastelluissa artikkeleissa tai teoksissa ole määritelty tavoiteltavaa terveyden tasa-arvon tilaa eikä tarkasteltu keinoja tuottaa terveyden tasa-arvoa voimavaralähtöisesti. Lähimpänä tasa-arvon voimavaranäkökulmaa on Sihdon (2003) artikkeli, jossa todetaan poliittisien toimien merkitys terveyserojen kehittymisessä. (Liite 1.) Useissa julkaisuissa terveyseroja käsiteltiin sosioekonomisten ja -demografisten tekijöiden pohjalta riski-, kuolleisuus- ja sairauskeskeisesti. Terveyseroja selviteltiin yleisten sairauksien valossa, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen, ja niitä tarkasteltiin myös sairauspoissaoloina. Lisäksi useissa julkaisuissa tarkasteltiin terveyspalveluiden käyttöä. Lähes kaikissa julkaisuissa terveyden riskitekijöinä mainittiin tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta- ja ruokatottumukset, lihavuus sekä uni ja nukkuminen. Terveyserojen sosioekonomisena mittarina käytettiin useimmiten esimerkiksi koulutusta, tulotasoa ja työmarkkina-asemaa. (Liite 1.) Mikäli voimavarakeskeinen terveyden edistämisen näkökulma näkyi julkaisuissa, se näkyi yleensä toimenpide-ehdotuksissa, esimerkiksi suositus kuntalaisia aktivoivan ja osallistavan toiminnan kehittämisestä. Terveyden tasa-arvon käsite näkyi terveyden edistämistoimien kohdalla tavoiteltavana tilana (ks. esimerkiksi Kaikkonen ym. 2009, 259). Terveyserot nähtiin epäeettisinä ja puhuttiin yleiseen tasa-arvoon tähtäävästä yhteiskunnasta, jonka ongelmana ovat suuret terveyserot eri väestöryhmien välillä (ks. esimerkiksi Murto ym. 2009, 133). Erilaisena esimerkkinä tästä voidaan mainita Lahelman (2000) artikkeli, jossa nostettiin esiin se, että terveyden tasa-arvoon tulee pyrkiä useilla eri yhteiskunta-alueiden strategioilla ja että kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus osallistua terveyttä koskeviin päätöksiin ja toimiin. Tämä tapahtuu Lahelman mukaan esimerkiksi saattamalla uusin tutkimustieto terveydestä yleisön saataville ja kuuntelemalla maallikoiden mielipiteitä terveyden edistämisestä. (Emt., 153.)

18 Järjestöt suunnan näyttäjinä 17 Terveyden tasa-arvo ja osallisuus eivät käsitteinä esiintyneet julkaisuissa määrällisesti kovinkaan paljon. Voimavaralähtöinen terveyskäsitys jäi sairauskeskeisen terveyskäsityksen varjoon. Syynä siihen, etteivät terveyden tasa-arvo ja osallisuus nousseet käsitteinä vahvasti esiin, voi olla se, että useat julkaisuista olivat tilastollisia katsauksia. Näiden tarkoituksena oli lähinnä raportoida väestön terveystilannetta, ei niinkään ottaa kantaa yhteiskunnalliseen terveyden tasa-arvotilanteeseen laajemmin. Lähes kaikissa analysoiduissa julkaisuissa terveyttä tarkasteltiin sairaus- ja ongelmalähtöisesti. Vallitseva tarkastelunäkökulma oli fyysinen tai psyykkinen terveydentila. Mielenterveyttä tarkasteltiin mielensairauden kautta, työhyvinvointia työpahoinvoinnin kautta ja terveydentilaa sairauksien kautta. Terveydenhuollossakin riskitekijöiden ehkäisy on terveyden edistämistä, vaikka kyse on preventiivisestä riskitekijöihin vaikuttamisesta ja hoidosta. Vastaavasti terveyden tasa-arvoa tarkasteltiin pääasiassa epätasa-arvon kautta. Kaikissa tarkastelluissa aineistoissa käytettiin terveyden epätasa-arvon määritelmää, jossa merkittävässä roolissa ovat fyysisen terveyden mittarit ja useimmissa tapauksissa tarkastelun kohteena olivat ennenaikaisten kuolemien syyt, riskitekijät ja niihin vaikuttaminen. Nykyään niin tutkimuksissa, erilaisissa kansallisissa ohjelmissa kuin puheissakin terveyden tasa-arvon sijaan esiintyy yleensä terveyden epätasa-arvo. Asioita tarkastellaan ongelmalähtöisestä lääketieteellisesti määritellystä terveydestä käsin. Terveyden tasa-arvon määritelmissäkin korostuu terveys- ja hyvinvointivajeiden poistaminen, ei niinkään voimavarojen vahvistaminen.

19 18 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen Terveyden tasa-arvon viitekehyksiä Tässä luvussa esitetään kolme mallia terveyden tasa-arvon tarkasteluun. Terveyden tasa-arvoa voidaan tarkastella yhteiskunnallisesta, yhteisöllisestä tai yksilölähtöisestä terveyden tasa-arvoa vahvistavien toimien näkökulmasta. Ensimmäinen on yhteiskunnallinen viitekehys terveyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Toinen viitekehys kuvaa yhteisölähtöistä mallia, jolla jäsennetään terveyden edistämisen keinovalikoimaa terveyden tasa-arvon tavoittelemiseksi, ja kolmas viitekehys kuvaa yksilölähtöisiä terveyden tasa-arvoa vahvistavia tekijöitä. Näiden kolmen viitekehyksen pohjalta rakennettu malli ohjaa tasa-arvon arviointikriteeristön sisältöä. Mallia tarkastellaan järjestönäkökulmasta. Terveyden taustatekijöiden yhteiskunnallinen viitekehys Dahlgren ja Whitehead (1991) ja Palosuo ym. (2004) ovat kuvanneet terveyteen vaikuttavat tekijät nelitasoisella sateenkaarimallilla, jota on sovellettu (Huynen ym. 2005) ja edelleen jalostettu terveyden edistämiseen (ks. Rouvinen-Wilenius ja Koskinen- Ollonqvist 2010, 20). Tässä mallissa (kuvio 3) lähestytään terveyden tasa-arvoa yhteiskunnallisesta viitekehyksestä käsin. Jokaisella tasolla on terveyttä vahvistavia sekä sitä suojaavia ja siihen liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi Dalhgren on tarkastellut näiden eri tekijöiden keskinäisiä vuorovaikutuksia, jotka voimistavat terveyden epätasa-arvoa. Näitä vuorovaikutuksia hän kutsuu jakautumis-, synergia-, elämänkaari- ja erottautumisvaikutuksiksi (Dahgren 2005). Terveyden tasa-arvon vahvistamisen näkökulmasta vuorovaikutusten kohteet ovat erilaisia. Jakautumisvaikutukset eli rakenteelliset tekijät tarkoittavat pääsyä tasaarvoresursseihin. Ylipäätään päätöksenteko, lainsäädäntö, palvelut ja yhteisöt ovat sellaisia, jotka vahvistavat ihmisen osallisuutta ja mahdollistavat vaikuttamisen demokraattiseen päätöksentekoon. Järjestöjen tulisi pystyä vaikuttamaan näihin olosuhde- ja päätöksentekoprosesseihin siten, että ihmiset voivat vahvistaa omaa osallisuuttaan tavoittelemalleen tasolle. Synergiavaikutukset tarkoittavat sitä, että mahdollistetaan ihmisen voimaantuminen ja hyvän elämän kokemus (esimerkiksi osallisuuden vahvistaminen) ja vaikutetaan laajasti ihmisen elämän eri alueilla voimavaroja vahvistavasti. Synergiavaikutuksia

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta

Lisätiedot

Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri. Lapissa

Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri. Lapissa Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Lapissa PÄRJÄTÄÄN YHDESSÄ 2016-2018 Pärjätään Yhdessä Perusajatus Pärjätään yhdessä -hanke aktivoi ihmisiä oman lähiyhteisönsä hyvinvoinnin

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön 22.8.2017 Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin

Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin Uutta tutkimusta taiteista ja hyvinvoinnista: katsauksia kansainväliseen tutkimukseen Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin 26.10.2017 Sitra Helena Malmivirta KT, LTO,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Työpaja 23.4.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.

Lisätiedot

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Lisätiedot

Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina

Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina Mirjam Kalland 14.08.2013 Järjestöt hyvinvoinnin luojina Esityksen palapelin osat Yhteisön resilienssi mitä se on? Sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista Reflektiivisyyden yhteydet resilienssiin Järjestöt

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?

KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? Toimenpidesuositusten analyysi käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta Eveliina Korkiakangas Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta. 16.5.2017 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Viite: Lausuntopyyntö 3.4.2017 Dnro 9972/2017 Asia: Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten

Lisätiedot

Kansalaisuuden kynnykset

Kansalaisuuden kynnykset Kansalaisuuden kynnykset 3/31/2017 Sadassa vuodessa kansalaiseksi juhlakonferenssi Sakari Kainulainen dosentti, asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Kynnyksiä osallisuuden edessä Taloudellinen /Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta?

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Anne Pyykkönen 5.4.2016 Strategia 2015-2020 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Ihmisen asialla Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on vakaa

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot