Tiekuljetusalan tulevaisuuskatsaus (LOGHO 3) Selvityksen tuloksia. Tiedotustilaisuus. Helsingin Messukeskus, tila 306

Transkriptio

1 Tiekuljetusalan tulevaisuuskatsaus (LOGHO 3) Selvityksen tuloksia Tiedotustilaisuus klo 11 Helsingin Messukeskus, tila 306

2 SELVITYKSEN OHJAUS JA TOTEUTUS Selvityksen ohjausryhmä: Heikki Anteroinen (Liikenneturva), Sakari Backlund (SKAL), Jari Gröhn (Liikenne- ja viestintäministeriö), Kirsi Heikkilä (SKAL), Ari Herrala (Ajoneuvohallintokeskus), Arja Holopainen (Liikennevakuutuskeskus), Harri Kallberg (Tampereen teknillinen yliopisto, Logistiikan tutkimuksen edistämissäätiö), Esko Keskinen (Turun Yliopisto), Anna-Kaisa Lehtinen (Rahtarit ry), Mikko Melasniemi (Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry), Leena Nieminen (Työterveyslaitos), Heikki Nordman (Liikenne- ja viestintäministeriö), Seppo Olkkonen (Työterveyslaitos) Selvityksen rahoitus Ajoneuvohallintokeskus, Liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry (koordinaattori), Rahtarit ry, Liikenneturva, Logistiikan tutkimuksen edistämissäätiö (Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry), VOLVO säätiö Tutkimusorganisaatio Sito yhtiöt Ilkka Salanne (projektipäällikkö), Marko Tikkanen (suunnittelija) 2

3 SELVITYKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Selvityksen tavoitteena oli muodostaa tiekuljetusalan tulevaisuuskatsaus vuoteen 2020 Selvityksessä kartoitettiin ja arvioitiin eri toimintaympäristötekijöiden vaikutuksia alan tulevaisuudelle kuljetusalan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehittymistä vuoteen 2020 kuljetusalan koulutustarpeita sekä ammattikuljettajan ammattipätevyysdirektiivin mukaisen jatkokoulutuksen toteutumista ja sisältövaihtoehtoja Selvityksen tavoitteena oli myös osaltaan tuottaa arvioita tiekuljetusalan tulevaisuudennäkymistä ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä Suomen logistiikkastrategian 2030 laatimiselle 3

4 SELVITYKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Selvitys y perustuu laajaan internet -kyselyyn, yy joka suunnattiin kuljetusalan yrityksille, niiden asiakkaille ja kuljetusalan koulutusorganisaatioille Kyselyyn saatiin 214 vastausta. Vastauksia saatiin riittävästi kaikista yrityskokoluokista ja eri kuljetussuoritealoilta. Valtaosa vastaajista t edusti kuljetusalan l yrityksiä. iä 4

5 Kyselyssä korostuneita toimintaympäristötekijöitä ja niiden mahdollisia vaikutuksia tiekuljetusalan kehitykseen Vihreiden logistiikkapalveluiden ja ekologisen tehokkuuden merkityksen kasvu Tiekuljetuspalvelujen saatavuuden mahdollinen heikkeneminen, tiekuljetusten hintatason mahd. nousu Liikenne- ja työturvallisuus, työolot Tiekuljetusten tehokkuuden kasvu Kuljetusalan yritysten ja asiakasyritysten välinen kumppanuus Kilpailun lisääntyminen Tiekuljetusalan yritysten kannattavuuden kehittyminen Yrityskoon kasvu Tiedonkulun ongelmat Toimitus- it ja kuljetuserien suurentuminen Omistajapolitiikan pitkä-/lyhytjänteisyys Kilpailun avautuminen Teknologian kehittyminen Perusteollisuuden kysynnän väheneminen, kysynnän rakenne Kuljetusalan työvoiman riittävyys ja alan houkuttavuus Ilmastonmuutoksen se ja sen hillinnän vaikutus Teollisuuden rakennemuutos Ajo- ja lepoaikasäädökset, tuotekohtaiset määräykset ja asiakasvastuun lisääntyminen Ammattipätevyysdirektiivin mukainen koulutus Kaupunkilogistiikan ongelmat Erityis- ja lisäarvopalveluita tuottavien alihankintayritysten syntyminen Pitkä-/lyhytjänteinen liiketoiminnan kehittäminen Toimitusketjun kokonaishallinnan ja kehittämiskyvyn korostuminen kilpailuttamisessa Toimitusketjuyhteistyön vähäisyys Kiireen lisääntyminen Kuljetusalan työvoimapula (jakelukuljetukset ja erityisalat) Polttoaineen hinta ja vaihtoehtoiset polttoaineet Lisäarvopalvelujen kysynnän kasvu Tiedonkulun ja poikkeamatilanteiden hallinnan kehitys Pienten kuljetusyritysten erikoistuminen Kuljetusmatkojen pidentyminen ja kuljetusten keskittyminen Ympäristöystävällisen kuljetuskaluston lisääntyminen Kuljetusjärjestelmien ja toimintamallien muuttuminen 5

6 TIEKULJETUSALAN JATKOKOULUTUSJÄRJESTELMÄ Vastaajien näkemys ammattipätevyysdirektiivin mukaisen jatkokoulutuksen osa-alueiden alueiden tärkeydestä Ennakoivan (taloudellisen ja ympäristöystävällisen) ajotavan koulutus. Suoritealan erityisvaatimukset (esim. ADR, erikoiskuljetukset, hygienia). Kuljettajan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Kuljetusten vastuukysymykset. Turvallisuuskulttuuriin (työ- ja liikenneturvallisuus) vaikuttavat tekijät. Asiakaspalvelu ja markkinointi. Ensiapuvalmius. Tieliikennelainsäädäntö. Poikkeamien käsittely. Tietotekniikka. Laatu- ja ympäristökoulutus. Kuljetusketjujen erityispiirteet. Toimitusketjun toimintaperiaatteet. Tuotetuntemus ja tuotetietämys. Sopimuskäytännöt. Liiketoimintaprosessit. Henkilöstöhallinto. Tärkeä ko tärkeä Mel 6

7 Väittämä TIEKULJETUSALAN JATKOKOULUTUSJÄRJESTELMÄ Kuljettajien ammattipätevyysdirektiivi Kuljetusala Asiakasyritykset Jatkokoulutus lisää kuljettajien ammattitaitoa. Jatkokoulutuksella on mahdollisuus parantaa kuljetusalan toimintamalleja ja kustannustehokkuutta. Koulutuksen sisällön suunnittelun pitää olla yrityskohtainen. Koko toimitusketju on saatava koulutukseen mukaan. Ammattikuljettaja tarvitsee tietoa koko toimitusketjun toimintamalleista oman roolin selkiinnyttämiseksi. Yrityskohtainen työhön perehdyttäminen on tärkeää. Työhön perehdyttäminen ja kouluttaminen on yrityksessämme suunniteltu prosessi. Oppisopimuskoulutus kiinnostaa kuljetusyrityksiä. Oppilaitoksista valmistuvien osaaminen vastaa tiekuljetusalan tarpeita. Eri Ei samaa eikä eri Eri / Ei samaa eikä eri -Väittämiin vastattiin valitsemalla vaihtoehdoista täysin eri, jokseenkin eri, ei samaa eikä eri, jokseenkin samaa, täysin samaa -Kuljetusala -sarake o = yli puolet vastaajista on vastannut väittämään täysin samaa tai jokseenkin samaa oeri = yli puolet vastaajista on vastannut väittämään täysin eri tai jokseenkin eri ojos tai Eri -vastauksia on alle puolet, väittämää ei ole esitetty taulukossa -Asiakasyritykset -sarake o = vastaajista suurin osa on vastannut väittämään täysin samaa tai jokseenkin samaa oei samaa eikä eri = vastaajista suurin osa on vastannut väittämään ei samaa eikä eri oeri = vastaajista suurin osa on vastannut väittämään täysin eri tai jokseenkin eri 7

8 TIEKULJETUSALAN TYÖVOIMAN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KEHITTYMINEN VUOTEEN 2020 Tiekuljetusalan tulevaisuuskyselyyn perustuva työvoimaennuste verrattuna toteutuneen kehityksen ja tilastojen perusteella laadittuun työvoimaennusteeseen (mukana ainoastaan luvanvaraisen tavaraliikenteen työntekijät) Työntekijää Ennuste vuosien työntekijöiden määrän keskiarvon ja vuosien työikäisten määrän muutoksen perusteella Ennuste tulevaisuuskyselyn vastausten perusteella

9 TIEKULJETUSALAN TYÖVOIMAN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KEHITTYMINEN VUOTEEN 2020 Ennuste tiekuljetusalan uusista ammattipätevyyden suorittavista kuljettajista Muut = muualla kuin puolustusvoimissa Ajoneuvohallintokeskuksen luvalla suoritettavat perustason ammattipätevyydet vuodesta 2010 alkaen (esim. yksityiset kouluttajat) 6000 Lukumäärä ä Muut Oppisopimus Näyttötutkinnot Oppilaitosmuoto Puolustusvoimat 9

10 TIEKULJETUSALAN TYÖVOIMAN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KEHITTYMINEN VUOTEEN 2020 Ennuste tiekuljetusalan uusien ammattipätevyyden suorittavien kuljettajien alalle jäämisestä Luku umäärä Ammattipätevyyden suorittaneet Alalle jäävät 10

11 Arvioita työmarkkinoiden kehityksestä vuosille 2010, 2015 ja 2020 Vuosi Työvoima Henkilöä Henkilöä Muutos Henkilöä Muutos Trendiennuste* ,5 % ,9 % Tulevaisuuskyselyn ennuste* ,3 % ,7 % Ammattipätevyyden suorittaneet Ammattipätevyyden suorittaneet, trendiennuste ,9 % ,2 % Ammattipätevyyden suorittaneista i t alalle ll jäävät, ät ,1 91% ,5 % ennuste Taulukossa on mukana ainoastaan luvanvaraisen tavaraliikenteen työvoima. Lisäksi muussa kuin luvanvaraisessa liikenteessä toimii arviolta ammattikuljettajaa. Nykyisin tieliikenteen tavarakuljetuksissa toimii arviolta yhteensä noin ammattikuljettajaa. 11

12 Lisätyövoiman tarve vuoteen 2020 verrattuna eri työvoiman kehittymisennusteiden ja työvoiman kysyntäennusteiden kesken (henkilöä) Nollakasvu Minimikasvu Maksimikasvu Ennuste vuosien työntekijöiden määrän keskiarvon perusteella (trendiennuste)* Ennuste tulevaisuuskyselyn vastausten perusteella* työvoimaennusteissa on mukana luvanvaraisen tavaraliikenteen lisäksi arvio muussa kuin luvanvaraisessa tavaraliikenteessä toimivat henkilöt (noin henkilöä) työvoiman kysynnän minimikasvu = vuotuinen työvoiman kysynnän kasvu 250 henkilöä työvoiman kysynnän maksimikasvu = vuotuinen työvoiman kysynnän kasvu 350 henkilöä (lähde: Työministeriö) 12

13 Työvoiman riittävyyteen vaikuttavia toimintaympäristön tekijöitä Työvoiman määrän (reservin) yleinen väheneminen Tiekuljetusten määrän lisääntyminen Ajo- ja lepoajat Tilapäistyövoiman osittainen poistuminen työmarkkinoilta Tuotekohtaisten määräysten lisääntyminen Lisäarvopalveluiden ja ekologisten palveluiden kysynnän lisääntyminen Kuljettajien tehtävien lisääntyminen Keskimääräisten äi kuljetusmatkojen kljt tkj pidentyminen i perusteollisuudessa Tuotantorakenteen muutos jalostavampaan suuntaan Ympäristötehtävien ja kierrätyksen lisääntyminen Työvoiman rekrytointi / kouluttaminen ulkomailta Rautatiekuljetusten osuuden kasvu Ekologisen jalanjäljen mittaaminen toimitus- ja kuljetusketjuissa Varastoinnin lisääntyminen ja suuruuden ekonomia joidenkin teollisuustuotteiden kuljetuksissa Ammattipätevyysdirektiivin mukainen koulutus Kuljetusyritysten keskimääräisen koon kasvu Kuljettajien työolojen ja työympäristön paraneminen Kuljettajien ammatin houkuttelevuuden kasvu erityisesti jakelukuljetuksissa ja erityissuoritealoilla Alalle valmistuvien määrän ennustettu kasvu Alalle jäävien osuuden kasvu valmistuvista Heikkenee ys man riittävyy Työvoim Paranee 13

14 VASTAAJIEN ARVIOT TIEKULJETUSALASTA VUONNA 2020 Kuljetusjärjestelmät, toimitusketjut ja kuljetusala vuonna 2020 Väittämä Kuljetusala Asiakasyritykset Kuljetusketjujen toimintamallit ja rakenteet ovat muuttuneet oleellisesti. Toimitusketjun suunnitteluperiaatteiden kehittyminen on liittänyt kuljetusyrityksen saumattomasti osaksi toimitusketjua ja asiakasyritysten prosesseja. Tiekuljetusyritysten it t koko k on kasvanut ja palvelutarjonta l t on laajentunut. t Tiekuljettajien ajo- ja lepoaikasäädökset ja niiden valvonnan kiristyminen on muuttanut oleellisesti Suomen jakelurakenteita. Ajo- ja lepoaikasäädösten ja niiden valvonnan kehittyminen on lisännyt työvoiman tarvetta tiekuljetusalalla. EU-säädösten aiheuttama harmonisointikehitys ja tuotekohtaisten kuljetusvaatimusten lisääntyminen on vaikeuttanut kuljetusten tehokasta suunnittelua ja lisännyt kuljettamisen määrää. EU-säädösten tuoma harmonisointi ja tuotekohtaiset määräykset ovat lisänneet kuljetusalan työvoimapulaa. Teollisuuden rakennemuutos on muuttanut tiekuljetusten suoritealojen painopisteitä, volyymejä ja kuljetusmatkoja. Ei samaa eikä eri / Samaa Ei samaa eikä eri Teknologian kehitys on parantanut kuljetusjärjestelmän tehokkuutta. Kuljettajien työtehtävät ovat edelleen monipuolistuneet. Polttoaineen hinnannousun vuoksi kuljetetaan entistä enemmän kerralla ja aluevarastot ovat jälleen yleistymässä. Ei samaa eikä eri Kuljettajien ammattipätevyysdirektiivin mukainen koulutusjärjestelmä on lisännyt kuljettajien ammattitaitoa. Ulkomailta rekrytoitu työvoima on helpottanut työvoimapulaa. Eri -Väittämiin vastattiin valitsemalla vaihtoehdoista täysin eri, jokseenkin eri, ei samaa eikä eri, jokseenkin samaa, täysin samaa -Kuljetusala -sarake o = yli puolet vastaajista on vastannut väittämään täysin samaa tai jokseenkin samaa oeri = yli puolet vastaajista on vastannut väittämään täysin eri tai jokseenkin eri ojos tai Eri -vastauksia on alle puolet, väittämää ei ole esitetty taulukossa -Asiakasyritykset -sarake o = vastaajista suurin osa on vastannut väittämään täysin samaa tai jokseenkin samaa oei samaa eikä eri = vastaajista suurin osa on vastannut väittämään ei samaa eikä eri oeri = vastaajista suurin osa on vastannut väittämään täysin eri tai jokseenkin eri 14

15 VASTAAJIEN ARVIOT TIEKULJETUSALASTA VUONNA 2020 Tiekuljetusalan kilpailutilanne vuonna 2020 Väittämä Kuljetusala Asiakasyritykset Poikkeamat Kilpailussa pärjäämisen edellytyksenä on monipuolisten eri asiakassegmenteille räätälöityjen lisäarvopalveluiden tuottaminen. Lisäarvopalveluita tuottamaan on syntynyt kuljetusyrityksille palveluja tarjoavia alihankintayrityksiä. Pienet kuljetusyritykset ovat erikoistuneet määrättyihin palveluihin, kuljetuksiin ja asiakkaisiin ja pärjäävät tällä tavoin hyvin kilpailussa. Ympäristövaikutuksista on tullut merkittävä päätöksentekoon vaikuttava tekijä. Kuljettajapula on heikentänyt kuljetusten saatavuutta. Ei samaa eikä eri / Samaa Kuljettajapula on nostanut kuljetusten hintoja. Venäläiset tai venäläisomisteiset kuljetusyritykset hoitavat myös Suomen sisäisiä kuljetuksia. Kabotaasi / kilpailun vapauttaminen johtaa pienempään verokertymään Suomen valtiolle. Ei samaa eikä eri Ympäristöystävälliset ajoneuvot ovat yleistymässä jakelussa ja ovat korottaneet kuljetushintoja. Kuljetusten hinnan nousu on vaikuttanut yritysten toimintastrategioihin ja kuljetusjärjestelmiin (kuljetusmuodot, varastointi) Kilpailun vapautuminen (kabotaasi) on parantanut t kuljetusten t kustannustehokkuutta. t kk tt Ei Eri Suomalaiset kuljetus- ja logistiikkayritykset toimivat entistä enemmän Venäjän kuljetuksissa ja markkinoilla. Eri Ei samaa eikä eri Suuret kuljetusalan yritykset samaa Venäjän kuljetusten markkinat ovat avautuneet ja kasvaneet huomattavasti ja muodostavat merkittävän markkinapotentiaalin suomalaiselle kuljetuselinkeinolle. Eri Ei samaa eikä eri Suuret kuljetusalan yritykset samaa Kilpailun vapautuminen on vähentänyt työvoimapulaa Suomessa. Eri Ei samaa eikä eri 15

16 TIEKULJETUSALAN KEHITYKSEN KANNALTA TÄRKEITÄ TEKIJÖITÄ 1 1. Työvoima, koulutus ja alan houkuttelevuus Työvoiman ja kuljetusalan yrittäjien riittävyys ja alan houkuttelevuus (mm. jakelu, erityisosaamista vaativat alat) Ammattikuljettajien tehtävien ja osaamistarpeiden lisääntyminen Kokonaisvaltaisen tietämyksen ja osaamisen sekä jatkuvan kouluttautumisen korostuminen kilpailussa Pienten kuljetusyritysten t asenteet t ammattipätevyysdirektiivin i mukaista koulutusta kohtaan Ammattipätevyysdirektiivin mukaisen jatkokoulutuksen riittävyys toimintaympäristön muutosten, kuljetustoiminnan ja alan kehittymisen kannalta Ammattikuljettajan peruskoulutuksen kehittäminen käytännönläheisemmäksi ja entistä paremmin alan vaatimuksia vastaavaksi Jakelukuljetusten ja erityisosaamista vaativien kuljetussuoritealojen toimintaja työympäristön kehittyminen Toimitusketjun eri osapuolten tietämyksen kehittyminen toistensa toiminnasta ja tavoitteista i 16

17 TIEKULJETUSALAN KEHITYKSEN KANNALTA TÄRKEITÄ TEKIJÖITÄ 2 2. Kuljetusala ja toimintaympäristö Kuljetussuoritealojen painopisteiden muutokset tuotantorakenteen muutoksen johdosta Tiekuljetusten lisääntyvään ja rakenteeltaan muuttuvaan kysyntään vastaaminen Lisäarvopalveluiden kysynnän lisääntyminen ja palvelurakenteen muutokset Uusien säännösten vaikutukset ja niihin varautuminen Liiketoiminnan kannattavuuden kehittyminen erityisesti pienissä yrityksissä Pienten kuljetusyritysten kehitysresurssit, muuntautumiskyky ja erikoistuminen Ulkomaisen kilpailun lisääntyminen kotimaan sisäisissä kuljetuksissa Suunnittelutaidon ja toimitusketjujen kehittämiskyvyn korostuminen kilpailussa Keskimääräisen yrityskoon y kasvu (kyselyn y mukaan 3,4 autosta 6,6 autoon per yritys vuoteen 2020, ala säilyy edelleen aika pienyritysvaltaisena.) Varautuminen Ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin 17

18 TIEKULJETUSALAN KEHITYKSEN KANNALTA TÄRKEITÄ TEKIJÖITÄ 3 3. Toimitusketjut ja yhteistyö Yhteistyön nykyiset kehittämistarpeet ja yhteistyön kehittyminen toimitusketjujen suunnittelussa ja toiminnassa Toimitusketjujen ympäristöystävällisyyden korostuminen toimitusketjujen suunnittelussa (lainsäädäntö / pakko, asiakaspaineet, ekotehokkuus / taloudellinen tehokkuus) Tiekuljetusjärjestelmien ympäristöystävällisyyden kasvattaminen osana eri alojen toimitusketjuja Toimitusketjujen j ekotehokkuutta lisäävien kuljetuksiin liittyvien lisäarvopalvelujen kysynnän kasvu Kiireen lisääntyminen kuljetuksissa ja sen vaikutukset työoloihin, liikenneturvallisuuteen, riskin ottoon ja ammatin houkuttelevuuteen (myös kiireeseen suhtautuminen) Lastaus- ja purkutilojen työympäristön työturvallisuuden puutteet ja kehittyminen 18

19 SUOSITUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tutkimustuloksista YHTEISTOIMINTARYHMÄT Osaavan ja motivoituneen henkilöstön riittävyyden turvaaminen sekä kuljetuselinkeinon kehittäminen Ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutuksiin ja muihin toimintaympäristön muutoksiin varautuminen Toimitusketju- ja kuljetusasiakasyhteistyön edistäminen Pienten kuljetusyritysten liiketoiminnan, koulutuksen ja kannattavuuden kehittäminen Jakelukuljetusten toiminta- ja työympäristön ja koulutuksen kehittäminen sekä yhteistyöryhmän perustaminen Ammattipätevyysdirektiivin mukaisen jatko- ja peruskoulutuksen toteuttamis-, sisältö- ja arviointimallien kehittäminen Yritysjohdon valmennus Erityisosaamista vaativien kuljetusalojen työympäristön ja houkuttelevuuden parantaminen Kuljettajan ammatin markkinoinnin ja kuljetusalasta tiedottamisen jatkaminen eri tasoilla Tiekuljetusten ympäristöystävällisyyden ja ekologisen tehokkuuden kehittäminen osana toimitusketjuja Ympäristövaatimusten kehittymisen seuraaminen ja niistä seuraavien uusien liiketoimintamahdollisuuksien ennakointi ja hyödyntäminen Vihreiden logistiikan lisäarvopalvelujen kehittäminen ja asiakastarpeiden kartoitus Vihreän kuljetus- ja logistiikkateknologian vaihtoehtojen kartoitus ja käyttöönoton edistäminen Toimitus- ja kuljetusketjujen ympäristöystävällisyyttä parantavien kehittämistoimenpiteiden kartoitus ja tiekuljetusalan ympäristövaatimusten ennakointi Uusien säännösten ja direktiivien vaikutukset / niihin vaikuttaminen Suomen kannalta Kuljetusjärjestelmän saaminen kiinteäksi osaksi toimitusketjun prosesseja Yhteiset määrämuotoiset pelisäännöt vastuistajavelvoitteista(logterms) Kuljetusjärjestelmän kannalta tärkeän toimitusketjun tiedon läpinäkyvyyden kehittäminen Toimitusketjuissa syntyvän kiireen vähentäminen ja liikenne- /työturvallisuuden parantaminen Lastaus- ja purkutilojen työympäristön kehittämisyhteistyö Yhteiskoulutus toimitusketjujen eri osapuolille Kumppanuuteen perustuvien toimintamallien kehitys ja niiden kustannus- ja palvelutehokkuuden mittaus Kuljetuskysyntään ja sen rakenteeseen sekä asiakastarpeisiin vaikuttavien toimintaympäristön muutostekijöiden seuranta ja ennakointi 19