Helsingin kaupungin opetusvirasto Neuvonta- ja palvelupiste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupungin opetusvirasto Neuvonta- ja palvelupiste"

Transkriptio

1 3(586 28/8-(1 (+,77b0,1(17859$//,6, 6, 233,0,6-$7<g<03b5,67g, 6, 7XUYDOOLVXXVW\ U\KPlQ PXLVWLR

2 ISBN ISSN HELSINKI 2003 HELSINGFORS 2003

3 3HUXVNRXOXMHQ NHKLWWlPLQHQ WXUYDOOLVLNVL RSSLPLVMD W\ \PSlULVW LNVL 7XUYDOOLVXXVW\ U\KPlQPXLVWLR +(/6,1*,1 $8381*,123(7869,5$6721-8/ $,686$5-$ %

4 HELSINGIN KAUPUNGIN OPETUSVIRASTO Julkaisija KUVAILULEHTI Helsingin kaupunki Tekijät / Työryhmän jäsenet Irmeli Halinen (pj), Gunborg Gayer, Antti-Pekka Ihalainen, Timo Ilmarinen, Markku Lemmetty, Petri Lindroos, Olli Manninen, Raija Nummelin, Anja Salonen, Eeva Toppari Nimeke Toimintayksikkö Opetusvirasto Peruskoulujen kehittäminen turvallisiksi oppimis- ja työympäristöiksi Turvallisuustyöryhmän muistio Sarjan nimeke Sarjan numero Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja B1: 2003 Julkaisuaika Sivuja, liitteet Kieli s., sis. 5 liitettä suomi ISBN ISBN, verkkojulkaisu ISSN Avainsanat Kouluhyvinvointi, terveys, turvallisuus, osallisuus Tiivistelmä Opetustoimen johtaja Rauno Jarnila asetti työryhmän kehittämään peruskouluja turvallisiksi oppimis- ja työympäristöiksi. Työryhmä luovutti muistionsa opetustoimen johtajalle Työryhmä paneutui työskentelynsä aikana erityisesti oppilaiden, opettajien ja lasten vanhempien/huoltajien näkemyksiin koulun turvallisuudesta. Turvallisuutta tarkasteltiin hyvinvoinnin osatekijänä, joka on välttämätön koulun perustehtävän hyvän hoitamisen kannalta. Selvitystyönsä perusteella työryhmä esittää, että Helsingissä asetetaan tavoitteeksi oppimisympäristönä innostava ja kannustava koulu, joka on ilmapiiriltään ystävällinen ja jossa huolehditaan oppilaiden ja henkilöstön turvallisuudesta ja mahdollisuudesta onnistumiseen ja hyviin tuloksiin opiskelussa ja työssä. Turvallisuus sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen sekä emotionaalisen, hengellisen ja seksuaalisen ulottuvuuden. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Helsingin kaupungissa huolehditaan koulujen riittävistä toimintaresursseista sekä lisätään turvallisuuteen liittyvää yleistä tietoisuutta ja toiminnan tavoitteellisuutta. Työryhmän näkemyksen mukaan peruskoulujen turvallisuudesta tulee huolehtia kolmella alueella, joita ovat 1) koko kouluyhteisön turvallisuutta rakentava toiminta ja ongelmia ennalta ehkäisevä toiminta, 2) tunnistettuihin ongelmakohtiin ja vaaravyöhykkeessä oleviin oppilaisiin sekä henkilöstöön kohdennettu varhainen puuttuminen ja 3) akuuttien ongelmien ratkaiseminen, tuki ja hoito ongelmista kärsiville sekä toiminta kriisitilanteissa. Turvallisuustyön pääpainon tulee olla turvallisuutta rakentavassa ja ongelmia ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Samanaikaisesti tulee selkeyttää ja kehittää koulujen toimintatapoja varhaisen puuttumisen ja ongelmien hoidon alueella. Hinta Jakelu/myynti Helsingin kaupungin opetusvirasto Neuvonta- ja palvelupiste

5 Turvallisuustyöryhmä luovutti muistionsa opetustoimen johtaja Rauno Jarnilalle Helsingissä 31. päivänä tammikuuta Irmeli Halinen Gunborg Gayer Timo Heikkonen Antti-Pekka Ihalainen Timo Ilmarinen Markku Lemmetty Petri Lindroos Olli Manninen Anja Salonen Eeva Toppari Raija Nummelin

6

7 6,6b//<6/8(77(/2 1. Työryhmän asettaminen, tehtävät ja työskentely 2. Työryhmän näkemys turvallisuudesta koulussa 3. Peruskoulun turvallisuuteen liittyvä säädöspohja 3.1. Oppilaiden ja oppimisympäristön turvallisuus 3.2. Henkilöstön ja työympäristön turvallisuus 4. Koulujen turvallisuutta koskevaa tietoa 4.1. Turvallisuuteen liittyvät Helsingin kaupungin strategiat 4.2. Peruskoulun turvallisuutta koskevat valtakunnalliset linjaukset 4.3. Kansainvälistä aineistoa koulun turvallisuudesta 4.4. Työryhmän kuulemien asiantuntijoiden näkemykset 5. Turvallisuusnäkökulma opetussuunnitelmissa 5.1. Opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet 5.2. Opetussuunnitelmatilanne Helsingissä 6. Turvallisuuteen liittyvä yhteistyö 6.1. Koulun sisäinen yhteistyö 6.2. Kodin ja koulun yhteistyö 6.3. Oppilaiden osallisuus ja yhteistyö nuorisotoimen kanssa 6.4. Yhteistyö poliisin kanssa 6.5. Muut yhteistyökumppanit 7. Työryhmän kehittämisehdotukset 7.1. Turvallista koulua koskeva tavoite 7.2. Tavoitteen saavuttamisen edellytykset 7.3. Turvallisuustekijöiden säännöllinen selvittäminen 7.4. Turvallisuuden edistäminen opetussuunnitelmallisin keinoin 7.5. Turvallisuutta edistävät käytänteet 7.6. Turvallisuusnäkökulma arvioinnissa 7.7. Henkilöstön koulutus 7.8. Koulu toimintaympäristönä 7.9. Kokemusten välittäminen ja tiedotustoiminta KIRJALLISUUTTA LIITTEET 5

8 7\ U\KPlQDVHWWDPLQHQWHKWlYlWMDW\ VNHQWHO\ Opetustoimen johtaja Rauno Jarnila asetti työryhmän kehittämään peruskouluja turvallisiksi oppimis- ja työympäristöksi. Asettaja määritteli työryhmän tehtävät seuraavasti: 1. Suunnitella ja tehdä ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla peruskoulujen turvallisuutta voidaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä edistää opetussuunnitelmallisin keinoin. 2. Selvittää turvallisuustavoitteita tukevia eri osapuolten yhteistyökäytäntöjä ja laatia niihin pohjautuvia esimerkinomaisia malleja kouluille. 3. Ehdottaa tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Työryhmän puheenjohtajaksi opetustoimen johtaja asetti opetuspäällikkö Irmeli Halisen ja jäseniksi opetuspäällikkö Gunborg Gayerin, rehtori Antti-Pekka Ihalaisen, työsuojelupäällikkö Timo Ilmarisen, Helsinkiläisten vanhempainyhdistysten alueyhdistys HELVARY:n johtokunnan puheenjohtajan Markku Lemmetyn, Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen HOAY:n puheenjohtajan Petri Lindroosin, opetuskonsultti Olli Mannisen sekä työsuojeluvaltuutetut Anja Salosen ja Eeva Topparin. Nuorisopoliisin edustajaksi työryhmään kutsuttiin ylikonstaapeli Timo Heikkonen ja sihteeriksi projektisuunnittelija Raija Nummelin. Työryhmä otti nimekseen Turvallisuustyöryhmä ja kokoontui seitsemän kertaa. Työryhmän määräaika päättyi Työryhmä haki lisäaikaa saakka. Opetustoimen johtaja myönsi lisäajan Työryhmän työ pohjautuu Helsingin kaupungin turvallisuusstrategiaan ( ) sekä kaupungin lapsi- ja perhepoliittiseen ohjelmaan ( ). Työ kytkeytyy myös monilta osin Helsingin kaupungin huumestrategiaan ( ). Työryhmän muistiossa konkretisoidaan näissä turvallisuusteeman kannalta keskeisissä yleisstrategioissa esitettyjä linjauksia koulun ja kouluyhteisön turvallisuuden näkökulmasta. Työryhmä on paneutunut työskentelynsä aikana erityisesti oppilaiden, opettajien ja lasten vanhempien/huoltajien näkemyksiin koulun turvallisuudesta. Työryhmä on pyrkinyt hyödyntämään myös muiden kokemuksia, sekä kotimaisia että kansainvälisiä. Osalla työryhmän jäsenistä oli mahdollisuus keskustella turvallisuudesta ja siihen liittyvistä asioista kansainvälisessä Connect fi -hankkeessa toimineiden tutkijoiden sekä Helsingin kaupungin pedagogisten yhteyshenkilöiden kanssa. Nämä keskustelut ja kertynyt aineisto on hyödynnetty työryhmän työssä. Työryhmä on kuullut seuraavia tahoja ja asiantuntijoita: - Hesan Nuorten Ääni -hankkeeseen osallistuvien Ala-Malmin peruskoulun ja Tapanilan ala-asteen koulun oppilaita - yleissivistävän koulutuslinjan johtavaa psykologia Merja Hallantietä - Kallion koulun vanhempainyhdistys ry:n puheenjohtajaa, suunnittelija Tuija Metsoa Suomen Vanhempainliitosta - Vaasan kaupungin opetustoimen turvallisuushankkeen vetäjää Seppo Mäenpäätä sekä - Vartiokylän yläasteen koulun lehtori Vuokko Rajamäkeä. 6

9 Työryhmän muistion ( ) luonnos on käsitelty teeman kannalta keskeisissä sidosryhmissä. Kommentit luonnoksesta pyydettiin Helsingin opetusviraston johtoryhmältä, yleissivistävän koulutuslinjan johtoryhmältä, suomenkielisten ja ruotsinkielisten peruskoulujen rehtori- ja johtajakokouksilta, ruotsinkielisen koulutuslinjan johtavalta psykologilta ja kuraattorilta, Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen HOAY:n hallitukselta, opetustoimen työsuojelu- ja luottamushenkilöstöltä, nuoriso- ja aluepoliisilta sekä Helsinkiläisten vanhempainyhdistysten alueyhdistys HELVARY:n johtokunnalta. Palautteen pohjalta muistio on muokattu lopulliseen muotoonsa. 7\ U\KPlQQlNHP\VWXUYDOOLVXXGHVWDNRXOXVVD Työryhmän työn lähtökohta on tehtäväksi annon mukaisesti peruskoulun turvallisuus. Työryhmän käsittelemistä asioista suurin osa on kuitenkin merkittäviä myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten turvallisuuden kannalta. Tästä syystä muistiossa ei erotella eri kouluasteiden tai koulumuotojen turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Turvallisuutta muistiossa tarkastellaan kaikkien koulussa työskentelevien näkökulmasta. Kyse on siis sekä oppilaiden että koulun henkilöstön turvallisuudesta. Myös oppilaiden huoltajien ja koulussa asioivien muiden henkilöiden tai koulun kanssa kiinteätä yhteistyötä tekevien henkilöiden turvallisuuden takaaminen on tärkeätä. Turvallisuus kuuluu koulun opetustilanteisiin, välitunteihin sekä muihin koulutyöhön liittyviin tapahtumiin, kuten ruokailuun, opintokäynteihin, koulukuljetuksiin, leirikouluihin ja juhliin. Turvallisuuden merkitystä koulun perustehtävän kannalta tarkastellaan seuraavassa kuviossa, jossa eri tekijöiden väliset suhteet on esitetty tietoisen pelkistetysti: Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet Ohjaavat normit Oppimis- ja työympäristö OPETUS, OHJAUS JA OPPIMINEN KASVATUSTYÖ JA KASVAMINEN Oppimistulokset Kehittyminen oppijana/työntekijänä ja ihmisenä KOULUYHTEISÖN HYVINVOINTI TTTerveys Osallisuus 7XUYDOOLVXXV Kuvio 1. Koulun perustehtävä ja kouluyhteisön hyvinvointi. Koulun perustehtävä on opettaminen, opiskelun ohjaus ja oppiminen sekä kasvattaminen ja kasvaminen. Tätä perustehtävää säätelevät koulutyölle asetetut tavoitteet ja työtä säätelevät muut normit sekä koulun ja sen toimintaympäristön tarjoamat olo- 7

10 suhteet. Perustehtävässä onnistuminen edellyttää huolenpitoa oppilaiden ja koulun henkilöstön hyvinvoinnista. Työryhmä on tarkastellut turvallisuutta hyvinvoinnin osatekijänä, joka on välttämätön koulun perustehtävän hyvän hoitamisen kannalta. Turvallisuuden rinnalla hyvinvointiin vaikuttavat osallisuus ja terveys. Osallisuuden, turvallisuuden ja terveyden välillä vallitsevat keskinäiset vuorovaikutussuhteet. Turvallisuus vaikuttaa terveyttä edistävästi ja terveydestä huolehtiminen puolestaan lisää turvallisuutta. Turvallisuuden toteutumista edistää Helsingissä toteutettava kouluhenkilöstön ja oppilaiden osallisuus. Turvallisuus on puolestaan omiaan vahvistamaan aitoa osallisuutta ja osallistumisen realistisia edellytyksiä. Perustehtävässä onnistuminen tuottaa hyviä tuloksia. Se merkitsee hyvien oppimistulosten saavuttamista sekä kouluyhteisön jäsenten kehittymistä ihmisinä, oppijoina ja työntekijöinä. Suomessa peruskoulu on onnistunut sekä kotimaisten että kansainvälisten arviointien mukaan perustehtävässään hyvin. Oppilaiden oppimistulokset ovat kansainvälisesti arvioiden erinomaisia ja kouluhenkilöstö arvostaa omaa työtään ja viihtyy työssään paremmin kuin työntekijät useilla muilla aloilla tai muissa tutkimuksen kohteena olleissa maissa. Oppimisen ja kasvamisen edellytyksistä huolehtiminen on sen sijaan yhä suurempi haaste suomalaisessa yhteiskunnassa. Lasten ja nuorten kasvuympäristössä ja koulun toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat saaneet aikaan sen, että koulussa joudutaan aiempaa enemmän ottamaan vastuuta oppilaiden hyvinvoinnista. Tämä merkitsee kouluhenkilöstön työn laaja-alaistumista ja henkisen kuormituksen kasvua. Koulutuksen järjestäjän haasteena on näissä olosuhteissa huolehtia koulutuksen riittävistä resursseista sekä ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudesta ja täydennyskoulutuksesta. Työryhmä pitää turvallisuuteen kuuluvina keskeisinä näkökulmina fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Lisäksi on tärkeä ottaa huomioon emotionaalinen, hengellinen ja seksuaalinen turvallisuus. Fyysinen turvallisuus sisältää mm. - kouluympäristön (sisä- ja ulkotilat, kalusteet ja välineet, koulun lähiympäristö liikennejärjestelyineen, koulukuljetusjärjestelyt) turvallisuuden, työturvallisuuden ja ergonomian - ympäristön terveellisyyteen liittyvät tekijät - fyysisen väkivallan ja kiusaamisen torjumisen. Psyykkinen turvallisuus sisältää mm. - koulun turvallisen, hyväksyvän ja kannustavan ilmapiirin - hyvään käytökseen ja ystävälliseen käyttäytymiseen liittyvät tekijät - psyykkisen väkivallan ja kiusaamisen torjumisen. Sosiaalinen turvallisuus sisältää mm. - koulun turvallisuutta ja hyvinvointia lisäävän toimintakulttuurin ja selkeän organisaation - koulun sisäiset avoimet vuorovaikutussuhteet - hyvät yhteistyösuhteet koteihin ja lähiympäristöön 8

11 - sosiaalisen väkivallan ja kiusaamisen torjumisen - syrjinnän ja rasismin torjumisen. Emotionaalinen turvallisuus sisältää mm. pelon tunnetta synnyttävien paikkojen ja tilanteiden eliminoimisen, aikuisten ja lasten välisen luottamuksen sekä aikuisten keskinäisen luottamuksen. Hengellinen turvallisuus edellyttää uskonnonvapauteen liittyvien näkökohtien toteutumista. Tähän liittyen on tärkeätä pohtia erilaisten uskontojen kohtaamiseen ja koulun yhteisissä tilaisuuksissa tapahtuvaan hengellisten asioiden käsittelyyn liittyviä toimintatapoja. Seksuaalinen turvallisuus puolestaan edellyttää nimittelyn tai muun toiminnan kautta tapahtuvan seksuaalisen ahdistelun ja häirinnän torjumisen. Opetussuunnitelman uudistumassa olevat valtakunnalliset perusteet tarkastelevat turvallisuutta ainakin neljästä keskeisestä näkökulmasta. Turvallisuus nähdään ensinnäkin oppimisympäristön tärkeänä elementtinä, joka vaikuttaa kaikkeen oppimiseen ja kasvuun. Toiseksi turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen määritellään keskeiseksi osaksi koulun oppilashuollollista toimintaa. Kolmanneksi turvallisuudesta huolehtiminen nähdään kodin ja koulun yhteistyön tärkeäksi tehtäväksi. Neljäs näkökulma liittyy opiskelun sisältöihin. Turvallisuus on tärkeä osa yhtä opetussuunnitelman määrittelemää seitsemää aihekokonaisuutta. Näiden perusteissa ilmaistun neljän näkökulman lisäksi viidentenä tärkeänä näkökulmana voidaan pitää koulun pedagogisten järjestelyjen asianmukaisuutta ja korkeaa laatua. Näistä näkökulmista turvallisuutta on tarpeen tarkastella myös Helsingin opetustoimessa. Tähän tarjoutuu hyvä mahdollisuus meneillään olevassa opetussuunnitelmatyössä sekä oppilashuollon kehittämistyössä. Yleissivistävällä koulutuslinjalla työskentelee paraikaa oppilashuollon kehittämistyöryhmä. On tärkeätä, että turvallisuus otetaan riittävän vahvasti huomioon työryhmän laatimassa oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämissuunnitelmassa. Ruotsinkielisen koulutuslinjan vuonna 2002 valmistuneessa oppilashuoltotyötä koskevassa muistiossa asiaan on jo otettu selkeästi kantaa. 3HUXVNRXOXQWXUYDOOLVXXWHHQOLLWW\YlVllG VSRKMD Koulujen turvallisuuteen liittyviä käytänteitä ohjaavat lukuisat eri säädökset. Tällaisia ovat mm. lait ja asetukset, opetussuunnitelman perusteet, työsuojeluun ja työterveyshuoltoon liittyvät säädökset, palo- ja pelastusviranomaisten ohjeistukset sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon ja ensiapuun liittyvät ohjeet. Koulussa työskentelevien on tärkeätä tuntea työtään ohjaavat säädökset. Työntekijöiden tulisi voida perehtyä säädöksiin hyvin työuransa kaikissa vaiheissa, mutta erityisesti työtä aloittaessaan. Viranhaltijoina toimivilla (rehtorit, opettajat) on työssään erityinen virkavastuu, joka edellyttää säädösten hyvää tuntemusta. Säädösten tuntemisen merkitys korostuu johtamis- ja esimiestehtävissä. Tämä on syytä ottaa huomioon uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja henkilöstön täydennyskoulutuksessa. 9

12 Koulutyötä ohjaavat säädökset muodostavat perustan koulun omille järjestyssäännöille ja muille työtä ohjaaville koulun sisäisille säännöille. Koulujen sääntöjen tulee olla voimassa olevien säädösten kirjaimen ja hengen mukaisia. Olennaista koulun henkilöstön kannalta on - olla tietoisia säädöksistä - osata tiedottaa säädöksistä ja turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä - osata toimia säädösten edellyttämällä tavalla. Koulujen turvallisuuden kannalta kaikkein keskeisimmät säädökset käsitellään seuraavassa hyvin lyhyesti. Liitteeseen 1 on koottu koulunpidon kannalta muuta keskeistä lainsäädäntöä. Peruskoulussa työskenteleville tulee säädösten mukaan taata terveellinen ja turvallinen oppimis- ja työympäristö. Säädökset koskevat siten sekä oppilaita että henkilöstöä. 2SSLODLGHQMDRSSLPLV\PSlULVW QWXUYDOOLVXXV Koululait uudistettiin vuonna 1998 ja tällöin niihin lisättiin säädös, joka määrittelee oppilaille oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Perusopetuslaissa (628/ , 29 ) ja lukiolaissa (629/ , 21 ) todetaan: Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Valtioneuvosto on myöhemmin täsmentänyt asetuksella laissa esitettyjä tavoitteita lukion osalta (Asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 955/ ). Asetuksen 2 :n ensimmäisessä momentissa määritellään lukio opiskeluympäristönä: Lukion tulee olla opiskelijalle henkisesti ja fyysisesti turvallinen, oppimisen ja osallistumisen mahdollistava avoin ja myönteinen opiskeluympäristö. Lukion tulee tukea vuorovaikutteisuutta sekä oppilaitoksen sisällä että yhteydenpidossa ympäristöön. Sekä lain että asetuksen pykälät ovat koulutuksen järjestäjän ja koulun kannalta hyvin haasteellisia. Hallituksen esityksessä perusopetuslain ja lukiolain perusteluiksi todetaan, että uudet pykälät sisältävät koulutuksen järjestäjiä velvoittavan, työturvallisuussäännöksiä vastaavan säännöksen oppilaiden oikeudesta turvalliseen työympäristöön. Säännös edellyttää, että opetukseen tarkoitetut tilat ja välineet ovat turvallisia ja toisaalta se velvoittaa koulutuksen järjestäjät huolehtimaan siitä, että oppilaat eivät joudu väkivallan tai muun kiusaamisen kohteeksi koulussa tai muussa koulun toiminnassa. (HE 86/1997 vp.) Hallituksen esityksessä laeiksi perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta todetaan, että perusopetuksessa oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa myös koulumatkat. Oppimisympäristön turvallisuutta koskevien säännösten perusteella koulutuksen ja opetuksen järjestäjän tulee luoda oppimiselle sellaiset edellytykset, että turvallinen oppimisympäristö tosiasiallisesti toteutuu. Tämä tarkoittaa sitä, että oppimisympäristön sekä fyysisten että psyykkisten puitteiden tulee tukea oppilaan hyvinvointia koko hänen opintojensa ajan. Turvallinen oppimisympäristö on myös koulujen ja oppilaitosten opettajien ja muun henkilökunnan hyvän ja tuloksellisen toiminnan perusta. Turvallinen oppi- 10

13 misympäristö edellyttää laaja-alaista yhteistyötä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken sekä riittävää tietojen vaihtoa eri toimijoiden kesken. (HE 205/2002.) Hallitus valmistelee parhaillaan hyvää oppimista, hyvää psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia edistäviä muutoksia mm. perusopetusta koskevaan lainsäädäntöön. Työ on kuitenkin vielä niin kesken, ettei sen vaikutuksia ole mahdollista käsitellä tässä muistiossa tarkemmin. Työryhmä on kuitenkin pyrkinyt omissa ehdotuksissaan ottamaan huomioon muutosten keskeiset piirteet, kuten esimerkiksi koulun järjestyssääntöjen laatimisen. +HQNLO VW QMDW\ \PSlULVW QWXUYDOOLVXXV Vuoden 2003 alussa tuli voimaan uusi työturvallisuuslaki (738/2002). Lain tavoite on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen terveyden haittoja. Lain soveltamisalaan kuuluu myös oppilaan työ opetuksen ja koulutuksen yhteydessä kuten erilainen harjoitustyö, työhön rinnastettava käytännön opetus, työharjoittelu sekä käytännön työelämään tutustuminen ja osallistuminen. Laissa korostuu työyhteisön velvollisuus omaehtoiseen turvallisuudesta huolehtimiseen. Työnantajan on yleistä huolehtimisvelvoitetta täyttäessään huomioitava työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset, kuten ammattitaito, työkokemus, ikä, sukupuoli ja muut vastaavat seikat. Huolehtiminen velvoittaa työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeellisia työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden kannalta. Työsuojelun toimintaohjelmasäännös pysyy ennallaan. Sen mukaan työnantajalla on oltava ohjelma, jonka tavoitteena on turvallisuuden ja terveyden edistäminen ja työkyvyn ylläpitäminen. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi on uusi velvoite. Uuden lain mukaan sekä fyysiset että psyykkiset vaara- ja haittatekijät tulee poistaa. Ellei tämä ole kokonaan mahdollista, tekijöiden merkitys turvallisuudelle ja terveydelle on arvioitava. Arviointi pitää olla todennettavissa. Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työn vaaroista ja haitoista sekä perehdytettävä hänet työpaikan olosuhteisiin ja työtehtäviin. Työ ja työolosuhteet, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työsuojelun toimintaohjelmasäännöksen mukaan järjestettävä siten, että uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Ilmeisen uhan ollessa kyseessä on oltava tarpeelliset turvallisuusjärjestelyt ja -laitteet. Lisäksi on laadittava menettelytapaohjeet uhkatilanteiden varalta. Työturvallisuuslainsäädännön uudistusta on ennakoitu Helsingin opetustoimessa riskien hallintaa käsittelevällä ryhmäkirjeellä (Rk 81/2002, ). Ryhmäkirje sisältää sekä vaarojen arviointiin, turvallisuusjärjestelyihin että menettelytapaohjeisiin liittyvää ohjeistusta. Samalla tavalla kuin uuden työturvallisuuslain myös voimaan tuleen työterveyshuoltolain (1383/2001) useat säädökset velvoittavat järjestämään työolosuhteet 11

14 siten, että työstä ja sen tekemisestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. Koulutilojen turvallisuus perustuu pääasiassa muuhun kuin koulutusta koskeviin säädöksiin. Se perustuu rakennuslainsäädäntöön sekä palo- ja pelastustointa ja terveystointa koskevaan lainsäädäntöön. Opetusministeriössä on parhaillaan menossa työ, jossa valmistellaan ohjeistusta ja kehittämisen suuntaviivoja turvalliselle kouluympäristölle. Tämän työn tulosten hyödyntäminen Helsingin opetustoimessa on tärkeätä. RXOXMHQWXUYDOOLVXXWWDNRVNHYDDWLHWRD 7XUYDOOLVXXWHHQOLLWW\YlW+HOVLQJLQNDXSXQJLQVWUDWHJLDW Helsingin kaupunki on tehnyt turvallisuuden kannalta merkittävät strategiset linjaukset kolmella alueella, jotka käsitellään tässä lyhyesti. Linjaukset määrittävät ne suuntaviivat, joihin myös Helsingin koulujen turvallisuuteen liittyvien ratkaisujen tulee pohjautua. Helsingin kaupungin turvallisuusstrategiassa ( ) todetaan, että turvallisuus on yksi Helsingin keskeisistä arvoista. Turvallisuuden kehittämisen nähdään edellyttävän eri tahojen yhteistyötä. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeätä. Strategiassa todetaan, että turvattomuutta aiheuttavia ongelmia eriteltäessä, toimenpiteitä valittaessa ja seurantaa suunniteltaessa monien näkökulmien yhdistäminen on välttämätöntä. Turvallisuuden parantamisessa on kiinnitettävä huomiota sekä yksilöön, yhteisöön että elinympäristöön. Strategian mukaan toimintaa voidaan tarkastella kolmella tasolla - kaikkia asukkaita tai suuria ryhmiä koskevat toimet - riskiryhmien kanssa tehtävä työ - rikosten tekijöiden ja uhrien hoitaminen ja toistumisen ehkäiseminen. Raportissa todetaan myös, että koulujen edellytyksiä tunnistaa ja puuttua varhain ongelmaiseen käytökseen tulee vahvistaa. Raportissa esitetään, että jokaisella työpaikalla tulee laatia turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmassa tulee käydä läpi mahdolliset vaaratilanteet ja niihin liittyvät kehitysasiat ja tuottaa selkeä ja lyhyt turvallisuusohje vaaratilanteita varten. Koko työyhteisön tulee osallistua tähän prosessiin. Helsingin kaupungin lapsi- ja perhepoliittisessa ohjelmassa ( ) todetaan, että erilaisille oppilaille suunnattujen tukitoimien rinnalla on tärkeätä kiinnittää huomiota yhteisöllisyyteen ja koko koulun hyvinvointiin. Opiskelu sujuu, kun koulussa on hyvä ilmapiiri, oppilaat kokevat olonsa turvalliseksi ja tietävät saavansa apua tarvittaessa. Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma ottaa myös kantaa koulukiusaamiseen. Kiusaamisen määritellään tarkoittavan systemaattista yhteen ja samaan lapseen tai nuoreen kohdistuvaa suoraa tai epäsuoraa negatiivista toimintaa. Ohjelmassa edellytetään, että kiusaamiseen suhtaudutaan aina erittäin vakavasti. Kiusaamista ehkäisevässä toiminnassa tärkeänä pidetään koko kouluyhteisöä koskevaa suunnitelmallista työtä. 12

15 Myös Helsingin kaupungin huumestrategia 2000 ( ) pyrkii edistämään helsinkiläisten terveyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on luoda hyvän lapsuuden ja nuoruuden perusedellytykset ja toimivat aikuisverkostot sekä vahvistaa koteja ja muita lähiyhteisöjä. Strategiassa todetaan mm., että - vanhempien ja kodin roolia lasten kasvun tukijoina vahvistetaan ja selkeytetään - turvallisen lapsuuden ja nuoruuden perusedellytykset luodaan huolehtimalla sosiaalisen turvallisuuden ylläpitämiseksi rakennettujen palvelujen määrästä ja laadusta - lasten ja nuorten parissa toimivien varhaisen puuttumisen ja hoitoon ohjaamisen taitoja tulee systemaattisesti parantaa - peruspalveluja painotetaan syrjäytymisen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen - kehitetään ja suunnataan erityistoimia koulunkäynnin rajapintoihin - koulun oppilashuollon aktiivista roolia kunkin koulun omassa päihdetyössä vahvistetaan - nuorille suunnattavan huumevalistuksen ja terveyskasvatuksen sisältöjä ja menetelmiä kehitetään - terveystiedon/-kasvatuksen asemaa opetuksessa vahvistetaan - jokainen helsinkiläinen koulu laatii koulukohtaisen toimintamallin/päihdeohjelman, joka pitää sisällään ehkäisevän työn, varhaisen puuttumisen ja riskiryhmät sekä hoitoonohjauksen ja tukitoimet. Päihdeohjelma laaditaan yhteistyössä opetus- ja muun henkilöstön, oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa vuosiksi ja sitä tarkistetaan vuosittain. Koulukohtaisten päihdeohjelmien laadinnan tueksi on tuotettu sekä suomen- että ruotsinkielinen tukimateriaali (ks. Päihteiden käytön ehkäisy Helsingin kouluissa ja oppilaitoksissa; Program mot rusmedel för skolorna i Helsingfors). -RKWRSllW NVHW Helsingin kaupungin strategiat korostavat sitä, että turvallisuuden luomisessa ennaltaehkäisevä työ on keskeistä. Tässä mielessä korostuu peruskoulujen rooli koko ikäluokan yhteisenä toimintaympäristönä ja elämisen mallina sekä tärkeätä asennekasvatustyötä tekevänä tahona. Koulun tapa toimia, koulussa vallitseva ilmapiiri sekä opetus- ja kasvatustyön sisältö ovat tärkeitä. Kaupungin strategioissa tähdennetään myös, että turvallisuus edellyttää aina eri osapuolten yhteistyötä. Kotien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeintä sekä ongelmien ennalta ehkäisyn että niiden rakentavan ratkaisemisen näkökulmasta. Kouluilla tulee olla riittävät edellytykset puuttua turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin niin yksilön, yhteisön kuin ympäristönkin näkökulmasta. Tämä merkitsee mm. turvallisuuteen liittyvien tekijöiden säännöllistä kartoittamista, henkilöstön riittävää tietoisuutta toimintaa ohjaavista säädöksistä ja riittäviä valmiuksia ongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ongelmiin puuttumiseen. Kouluissa työskenteleville tulee turvata mahdollisuudet toimia myös varaamalla riittävät resurssit. Tarvitaan myös kouluissa työskentelevien todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. 13

16 Olennaista on kouluyhteisön jäsenten yhteinen tietoisuus tavoitteista ja sitoutuminen turvallisuutta edistäviin arvoihin ja toimintatapoihin. Tämä voi toteutua, kun kouluyhteisön jäsenillä on mahdollisuus osallistua työtä ohjaavien arvojen ja tavoitteiden sekä turvallisuutta edistävien ratkaisumallien luomiseen. Koulukohtainen opetussuunnitelmatyö ja oppilashuoltotoiminnan kehittämistyö tarjoavat tähän hyvän tilaisuuden. 3HUXVNRXOXQWXUYDOOLVXXWWDNRVNHYDWYDOWDNXQQDOOLVHWOLQMDXNVHW Koulun turvallisuutta on pohdittu viime vuosina opetusministeriön asettamissa asiantuntijaryhmissä. Työryhmä on hyödyntänyt työskentelyssään opetusministeriön tuoreimman aineiston. Turvatyöryhmän muistiossa ( ) eritellään koulun turvallisuutta heikentäviä tekijöitä. Muistion mukaan näitä ovat - väkivalta, aggressiivisuus ja työrauhaongelmat - oppilaiden keskeinen, opettajaan kohdistuva sekä opettajan oppilaaseen kohdistama kiusaaminen - päihteiden käyttö - fyysiseen ympäristöön liittyvät riskitekijät, kuten koulurakennukseen, ilmastointiin, muihin työoloihin, välineiden ja varusteiden kuntoon, koulun pihaan sekä koulumatkoihin ja leirikouluihin liittyvät tekijät. Muistiossa viitataan Savolaisen työryhmän (1998) tutkimukseen, jossa on selvitetty oppilaiden mielipiteitä ja kokemuksia koulun työoloissa ilmenevistä puutteista. Keskeisiä oppilaiden mainitsemia seikkoja olivat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, yhteistyö ja ilmapiiri, kannustus, tuki pulmatilanteissa, koulutyön järjestelyt sekä fyysinen ympäristö. Opettajien kokemien turvallisuusongelmien osalta muistiossa viitataan Kivivuoren (1996 ja 1997; ks. Kivivuori ym. 1999) tutkimuksiin. Niiden mukaan opettajien kokeman väkivallan muotoja olivat mm. suullinen loukkaaminen, yleinen kielenkäyttö ja fyysisen väkivallan uhka. Hieman alle puolet opettajista ilmaisi joutuneensa harvoin ja noin 12% usein väkivallan uhkan kohteeksi. Vajaa puolet opettajista ei ollut koskaan kokenut väkivallan uhkaa. Muistiossa nostetaan esille myös opettajan harjoittama kiusaaminen. Sen osalta todetaan, että ilmiötä ei ole tutkittu Suomessa lainkaan. Muistiossa viitataan norjalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan kymmenisen prosenttia opettajista syyllistyy oppilaan tai oppilaiden kiusaamiseen. Opetusministeriön Turvatyöryhmä korostaa välittömän puuttumisen merkitystä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Koulukohtaiset, yhteisen suunnitteluntuloksena syntyneet toimintamallit nähdään välttämättömiksi edellytyksiksi turvallisuuden parantamisessa. Työryhmän muistiossa viitataan Tikkasen (1987) Helsingin opetustoimessa tekemiin selvityksiin, joiden mukaan oppilaiden tuottamia häiriöitä vähensivät koulun sääntöjen selkeys ja johdonmukaisuus, julkilausuttujen ja noudatettujen normien ristiriidattomuus, sääntöjen noudattaminen ja oppilaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. 14

17 Turvatyöryhmä analysoi muistiossaan opetuslainsäädäntöön sisältyvää määrittelyä oppilaan lakisääteisestä oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Turvallisuuteen nähdään sisältyväksi fyysiseen turvallisuuteen ja henkiseen turvallisuuteen liittyvät asiat. Fyysistä turvallisuutta säädellään painokkaammin muussa kuin opetuslainsäädännössä. Työryhmä toteaa, että perusopetuslakiin sisällytetty säännös oppilaiden turvallisuudesta edellyttää koulutuksen järjestäjän toimivan siten, että se pyrkii saattamaan koulun toiminnan sellaiseksi, että turvallisuuden vaarantuminen voidaan estää jo ennakolta. Opetusministeriön asettaman Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön laatuvaatimustyöryhmän muistio valmistui Muistiossa ei selkeästi määritellä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön piirteitä, mutta esitetään runsaasti siihen liittyviä erilaisia näkökohtia. Muistion toimenpidesuosituksissa ehdotetaan muun muassa, että - opiskeluympäristön turvallisuussäännökset tulee saattaa työturvallisuuden ja työturvallisuusvalvonnan osalta samalle tasolle kuin työntekijöiden turvallisuudesta annetut säädökset - kunta- ja koulukohtaisesti seurataan koulutapaturmia ja muita vaara- ja uhkatilanteita parannuskohteiden löytämiseksi - selvitetään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön vaatimukset tasavertaisen osallistumisen mahdollistamiseksi omien kykyjen mukaan - vähintään kerran valtuustokaudessa suoritetaan työoloselvitys eri osapuolten yhteistyönä. Opetusministeriön oppilashuoltotyöryhmä jätti Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto muistionsa Muistiossa todetaan, että hyvin järjestetyn opetuksen ohella oppilashuolto on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa. Hyvin toimivalla ja kattavalla oppilashuollolla on mahdollista edistää lasten ja nuorten tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista sekä ehkäistä psykososiaalisten ongelmien syntymistä. Oppilashuoltotyöryhmä toteaa muistiossaan, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta on kodin ja yhteisön antama turvallisuus, huolenpito, välittäminen ja vastuu. Hyvinvointi puolestaan on kasvun, kehityksen ja oppimisen perusta. Muistion mukaan koulussa hyvinvointi perustuu oppilaan ja opettajan väliseen aitoon vuorovaikutukseen sekä kouluyhteisön myönteiseen ilmapiiriin ja toisista välittämiseen. Yhteisöllisyys tukee oppimista, kasvua ja kehitystä. Opettaja nähdään vanhempien ohella oppilaan koulunkäynnin tärkeimpänä tukijana ja opettajan roolia oppilaan ongelmien havaitsemisessa ja ongelmiin puuttumisessa jo varhaisessa vaiheessa pidetään ensisijaisena. Muistio korostaa, että oppilaasta huolehtiminen edellyttää koulun kaikkien aikuisten keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä. Koulun on jatkuvasti kehityttävä oppilaiden, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa avoimessa kohtaamisessa ja vuorovaikutustaidoissa. Muistiossa korostetaan kodin ja koulun säännöllisen yhteistyön sekä lasten ja nuorten laajan palveluverkoston keskinäisen yhteistyön merkitystä. -RKWRSllW NVHW Opetusministeriön työryhmien ehdotukset korostavat koulun turvallisuuden kannalta hyvin keskeisiä asioita. Ne antavat suuntaviitat myös Helsingin opetustoimen kehittämistyölle. Tällaisia suuntaviittoja ovat mm. turvallisuuden laaja-alainen tarkastelu, 15

18 turvallisuuteen liittyvä seuranta ja vaaratekijöiden ennakointi, koulun toimintakulttuurin ja kannustavan ilmapiirin kehittäminen turvallisuuden perustanluojana, osallistumismahdollisuudet kouluyhteisössä, koulun sisäisten toimintasääntöjen selkeys ja johdonmukaisuus ja niiden pohjalta tapahtuva välitön puuttuminen ongelmatilanteisiin, kodin ja koulun yhteistyön ja muun yhteistyön määrätietoinen kehittäminen sekä koulukohtaisten suunnitteluprosessien ja niiden kautta tapahtuvan koko henkilöstön sitoutumisen tärkeys. DQVDLQYlOLVWlDLQHLVWRDNRXOXQWXUYDOOLVXXGHVWD Työryhmä rajasi tässä raportissa esiintuotavan kansainvälisen aineiston vain muutamaan näkökulmaan. Valinnan kriteereinä olivat sekä aineiston tuoreus että työryhmän jäsenten henkilökohtainen perehtyneisyys aineiston taustalla oleviin hankkeisiin. Euroopan parlamentin aloitteesta käynnistettiin vuonna 1999 Connect fi -ohjelma, jonka tavoitteena on luoda synergiaa ja yhteyksiä kasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin välille. Yhtenä Connect fi -hankkeen osaprojektina on laadittu esitys toimenpideohjelmaksi kouluväkivallan vastustamiseen (Salomäki 2002). Esityksessä väkivalta määritellään siten, että sillä tarkoitetaan yksilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistuvaa uhkailevaa käytöstä tai fyysistä ja psyykkistä aggressiota tai voimankäyttöä, josta aiheutuu tai on todennäköistä aiheutua vammautuminen, kuolema, psyykkisiä häiriöitä sekä yksilön jättämistä sosiaalisen ryhmän tai yhteisön ulkopuolelle. Väkivalta vähentää myönteistä minäkäsitystä ja mielenterveyttä luomalla jännittyneisyyttä, pelkoja, puolustuskyvyttömyyttä ja toivottomuutta. Esityksen mukaan kouluväkivallan torjunnassa on tärkeätä kiinnittää huomiota opetussuunnitelmaan, kouluun fyysisenä ympäristönä, koulun henkiseen ilmapiiriin,selkeisiin toimintasääntöihin kiusaamistapauksissa sekä sosiaalisiin suhteisiin ja yhteistyösuhteisiin koulun sisällä, kotien kanssa ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Toimenpide-esityksessä väkivallan ehkäisemisen keinot jaetaan kolmeen ryhmään - kaikkiin kouluyhteisön jäseniin kohdistuva myönteinen toiminta, jonka tarkoituksena on estää väkivallan ja sen riskitekijöiden syntymistä - niihin ryhmiin kohdistuva ennalta ehkäisevä toiminta, joilla on suurentunut väkivallan riski - niihin ryhmiin kohdistuva hoitava toiminta, joilla väkivaltaisen käyttäytymisen ongelma on selvästi olemassa tai jotka ovat joutuneet väkivallan uhreiksi. Näihin toimenpiteisiin tarttuminen edellyttää esityksen mukaan, että selvitetään koulun ja ympäröivän yhteisön voimavarat, heikkoudet ja pääongelmakohdat suhteessa väkivaltaan. Myös henkilöstön osaaminen ja osaamisen kehittämistarpeet tulee selvittää. Opetusvirastossa vieraili kolme koulujen turvallisuuteen perehtynyttä ja Connect fi -hankkeeseen osallistunutta tutkijaa Norjasta, Irlannista ja Belgiasta. Tutkijat korostivat seuraavia näkökohtia: - turvallisuutta edistävien käytänteiden tulee olla osa jokapäiväistä toimintaa; projektiluontoiset tempaukset tuottavat tulosta vähän aikaa, mutta vaikutus häviää pian projektin päätyttyä 16

19 - kyse on perustan luomisesta, koulukulttuurin muuttamisesta; koulusta lapset saavat kulttuurisen matkalaukun koko elämäänsä varten - kyse on siitä, että opitaan kunnioittava asenne toisiin ihmisiin ja ympäristöön - kannattaa panostaa hyvän ilmapiirin luomiseen, toiminnan selkeiden sääntöjen kehittämiseen ja niiden rinnalla paneudutaan joihinkin erityisprojekteihin tiettyjen ongelmien ehkäisemiseksi tai voittamiseksi - yhteinen arvopohja on tärkeä, opettajan moraalinen vastuu asioihin puuttumisessa on olennainen - lasten kanssa on alusta lähtien tehtävä selväksi, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei - opettajien vuorovaikutustaidot ja kyky toimia yhteistyössä toisten aikuisten kanssa on tärkeä turvallisuutta lisäävä tekijä - opetussuunnitelmatasolla tehtävä työ on perustavaa laatua - on myös seurattava toimenpiteiden vaikutusta sekä koulun että kaupungin tasolla - kyse on siitä, millaisina lapset ja nuoret kokevat yhteydet itseensä, muihin, kouluun, yhteiskuntaan ja elämään Länsi-Australian alueella sijaitseva Swan Education District on luonut ohjelman turvallisen ja ystävällisen koulun kehittämiseksi (Griffiths & Weatherilt, 2001). Hankkeen tavoitteena on luoda koulu, joka on fyysisesti turvallinen, ilmapiiriltään ystävällinen, kaikista oppilaista huolehtiva ja oppilaiden tarpeisiin vastaava. Lähtökohtana on, että jokaisella koulussa työskentelevällä aikuisella, lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ympäristöön ja samalla velvollisuus omalta osaltaan osallistua turvallisuuden luomiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Onnistumisen tärkeiksi edellytyksiksi hankkeessa nähdään - johtamisen laatu koulussa - osallistava päätöksentekotapa - oppimisen edistämiseen keskittyvä työote ja opetussuunnitelmaprosessi - hyvät vuorovaikutussuhteet ympäristöön - ongelmien ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen havaittuihin ongelmiin - hyvät tukipalvelut. Turvallisuutta lisäävä toiminta tapahtuu hankkeen mukaan kolmella alueella. Nämä ovat opetussuunnitelma, opetus, oppiminen, 2) koulu organisaationa ja fyysisenä ympäristönä sekä 3) koulun yhteistyösuhteet ja tukipalvelut. Myös turvallisuutta voidaan edistää kolmella eri tasolla, jotka ovat 1) koko koulun toiminta, 2) vaaravyöhykkeessä olevien oppilaiden kanssa tehtävä työ ja 3) ongelmallisesti käyttäytyvien oppilaiden kanssa tehtävä työ. Koulutapaturmiin liittyvää kansainvälistä tutkimustietoa on käytettävissä jonkin verran. Oppilaiden koulutapaturmat tunnetaan kuitenkin ilmiönä melko huonosti (Lounamaa 2002a; 2002b). Suomessa koko maan kattava koulutapaturmien selvitys on toteutettu viimeksi vuonna Olennaista turvallisuuden kannalta on koulutapaturmien ehkäisy. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen (ks. Lounamaa, 2000b) mukaan koulutapaturmat jakautuvat viiteen ryhmään. Yleisin tapaturmaryhmä on yhteentörmäys, tönäisy tai töytäily välitunnilla ja urheilu- tai pelitilanteissa. Myös toiseksi yleisin ryhmä ruotsalaiskouluissa liittyy välitunti- ja liikuntatuntitoimintaan. Nämä tapaturmat ovat seurausta kaatumisesta tai törmäyksestä, jossa toisena osapuolena ei ole ihmi- 17

20 nen vaan erilaiset kiinteät ja pysyvät telineet ja muut koulunrakennuksen osat. Kolmanneksi tapaturmatyypiksi erottuvat koulujen erityistunneilla (kotitalous, puu-, metalli- ja käsityöt ym.) sattuneet tapaturmat. Nämä tapaturmat liittyvät erilaisiin laitteisiin, työkaluihin ja urheiluvälineisiin. -RKWRSllW NVHW Kansainvälinen tutkimus ja näkökulmat sisältävät hyvää ja pedagogisesti perusteltua ajattelua koulun turvallisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Niissä näkyy sama jaottelu kolmeen eri toiminta-alueeseen, jota on käytetty myös Helsingin kaupungin turvallisuusstrategiassa. Tuntuu siis mielekkäältä erottaa toisistaan a) koko kouluyhteisöä koskeva ja toimintakulttuurin kehittämiseen liittyvä toiminta, b) vaaravyöhykkeessä oleviin henkilöihin tai tilanteisiin liittyvä ennalta ehkäisevä toiminta sekä c) jo ilmenneitä ongelmia ratkova ja hoitava toiminta. Suurimmat ponnistukset tulisi kohdistaa koulun toimintakulttuurin kehittämiseen siten, että jokapäiväinen työ itsessään ehkäisee turvallisuutta uhkaavat riskit ja antaa mahdollisuuden kouluyhteisön jäsenten osallisuudelle ja myönteiselle toiminnalle. Tätä työtä voidaan tehdä sekä opetussuunnitelman ja opetuksen alueella, koulun toimintaa organisoitaessa ja johdettaessa sekä yhteistyösuhteita rakennettaessa ja hoidettaessa. Aineistossa korostuu kouluyhteisön aikuisten vastuu turvallisuudesta ja moraalinen velvollisuus puuttua havaittuihin ongelmiin. Samalla pidetään tärkeänä, että oppilailla on aito mahdollisuus osallistua ja heitä ohjataan ottamaan ikä- ja kehitysvaiheensa mukaisesti vastuuta omasta ja yhteisestä turvallisuudesta. 7\ U\KPlQNXXOHPLHQDVLDQWXQWLMRLGHQQlNHP\NVHW Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana koulutyön kannalta keskeisten ryhmien, oppilaiden, opettajien ja vanhempien edustajia. Opettajien näkökulma välittyi työryhmälle sekä kuultavana olleen opettajan että yleissivistävän koulutuslinjan pedagogisina yhteyshenkilöinä toimivien noin 60 opettajan kautta. Lisäksi työryhmä halusi perehtyä koulujen turvallisuuden kannalta uraauurtavaa työtä tehneen Vaasan kaupungin ratkaisuihin. Työryhmä kuuli myös Helsingin opetustoimen yleissivistävällä koulutuslinjalla työskentelevän oppilashuollon kehittämistyöryhmän edustajaa, sillä koulun oppilashuoltotoiminnalla on tärkeä rooli turvallisuuden kehittämisessä. Kuultavana olleet oppilaat korostivat seuraavien asioiden tärkeyttä - koululla on oltava selkeät järjestyssäännöt, sääntöjen pitää olla näkyvillä ja opettajien pitää käsitellä niitä oppilaiden kanssa joka vuosi, jotta ne pysyisivät elävinä mielessä - aikuisten pitäisi puuttua asioihin aina ja nopeasti silloin, kun sääntöjä rikotaan tai tapahtuu jotain ikävää tapahtunutta on käsiteltävä yhdessä - oppilailla pitää olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa koulussa - oppilaiden oma toiminta on tärkeää, esim. oppilaskuntatoiminta, tukioppilastoiminta ja sovittelutoiminta - koulutulokkaiden vastaanotto on tärkeätä, on vahvistettava yhteishenkeä ja saatava kaikki mukaan, myös yksinäiset. Kouluun on luotava sellainen henki, ettei kiusaamista, henkistä häirintää tai nimittelyä hyväksytä. - poliisin pitäisi jakaa vielä nykyistä enemmän tietoa rikkomusten seuraamuksista 18

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus 2009 Työrauha tavaksi kouluyhteisön itsearviointi Lyhyt virittäytyminen aiheeseen ennakointikysymysten avulla/

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen Johtamisen foorumi 5.6.2013 Lukion uudistamisen johtaminen Veli-Matti Malinen opetusneuvos, yksikön päällikkö Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus Opetushallitus Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

ERÄIDEN PERUSOPETUSLAIN KURINPITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN

ERÄIDEN PERUSOPETUSLAIN KURINPITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN 4/001/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Opetusministeri Jukka Gustafssonin suullinen toimeksianto ERÄIDEN PERUSOPETUSLAIN KURINPITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Suomenkielinen koulutusjaosto Suomenkielinen koulutusjaosto Suomenkielinen koulutusjaosto

Suomenkielinen koulutusjaosto Suomenkielinen koulutusjaosto Suomenkielinen koulutusjaosto Suomenkielinen koulutusjaosto 41 29.04.2010 Suomenkielinen koulutusjaosto 92 15.12.2010 Suomenkielinen koulutusjaosto 5 02.02.2011 Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Sipoon kouluissa / Perusopetuslain

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 9/2010 1. JOHDANTO 1.1. Mitä koulukiusaaminen on? 1.2. Yleisohjeita kiusaamiseen puuttumisesta 1.3. Ongelmia kiusaamiseen puuttumisessa 2. KIUSAAMISEN

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10.

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. 2013 Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön

Lisätiedot