Helsingin kaupungin opetusvirasto Neuvonta- ja palvelupiste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupungin opetusvirasto Neuvonta- ja palvelupiste"

Transkriptio

1 3(586 28/8-(1 (+,77b0,1(17859$//,6, 6, 233,0,6-$7<g<03b5,67g, 6, 7XUYDOOLVXXVW\ U\KPlQ PXLVWLR

2 ISBN ISSN HELSINKI 2003 HELSINGFORS 2003

3 3HUXVNRXOXMHQ NHKLWWlPLQHQ WXUYDOOLVLNVL RSSLPLVMD W\ \PSlULVW LNVL 7XUYDOOLVXXVW\ U\KPlQPXLVWLR +(/6,1*,1 $8381*,123(7869,5$6721-8/ $,686$5-$ %

4 HELSINGIN KAUPUNGIN OPETUSVIRASTO Julkaisija KUVAILULEHTI Helsingin kaupunki Tekijät / Työryhmän jäsenet Irmeli Halinen (pj), Gunborg Gayer, Antti-Pekka Ihalainen, Timo Ilmarinen, Markku Lemmetty, Petri Lindroos, Olli Manninen, Raija Nummelin, Anja Salonen, Eeva Toppari Nimeke Toimintayksikkö Opetusvirasto Peruskoulujen kehittäminen turvallisiksi oppimis- ja työympäristöiksi Turvallisuustyöryhmän muistio Sarjan nimeke Sarjan numero Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja B1: 2003 Julkaisuaika Sivuja, liitteet Kieli s., sis. 5 liitettä suomi ISBN ISBN, verkkojulkaisu ISSN Avainsanat Kouluhyvinvointi, terveys, turvallisuus, osallisuus Tiivistelmä Opetustoimen johtaja Rauno Jarnila asetti työryhmän kehittämään peruskouluja turvallisiksi oppimis- ja työympäristöiksi. Työryhmä luovutti muistionsa opetustoimen johtajalle Työryhmä paneutui työskentelynsä aikana erityisesti oppilaiden, opettajien ja lasten vanhempien/huoltajien näkemyksiin koulun turvallisuudesta. Turvallisuutta tarkasteltiin hyvinvoinnin osatekijänä, joka on välttämätön koulun perustehtävän hyvän hoitamisen kannalta. Selvitystyönsä perusteella työryhmä esittää, että Helsingissä asetetaan tavoitteeksi oppimisympäristönä innostava ja kannustava koulu, joka on ilmapiiriltään ystävällinen ja jossa huolehditaan oppilaiden ja henkilöstön turvallisuudesta ja mahdollisuudesta onnistumiseen ja hyviin tuloksiin opiskelussa ja työssä. Turvallisuus sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen sekä emotionaalisen, hengellisen ja seksuaalisen ulottuvuuden. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Helsingin kaupungissa huolehditaan koulujen riittävistä toimintaresursseista sekä lisätään turvallisuuteen liittyvää yleistä tietoisuutta ja toiminnan tavoitteellisuutta. Työryhmän näkemyksen mukaan peruskoulujen turvallisuudesta tulee huolehtia kolmella alueella, joita ovat 1) koko kouluyhteisön turvallisuutta rakentava toiminta ja ongelmia ennalta ehkäisevä toiminta, 2) tunnistettuihin ongelmakohtiin ja vaaravyöhykkeessä oleviin oppilaisiin sekä henkilöstöön kohdennettu varhainen puuttuminen ja 3) akuuttien ongelmien ratkaiseminen, tuki ja hoito ongelmista kärsiville sekä toiminta kriisitilanteissa. Turvallisuustyön pääpainon tulee olla turvallisuutta rakentavassa ja ongelmia ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Samanaikaisesti tulee selkeyttää ja kehittää koulujen toimintatapoja varhaisen puuttumisen ja ongelmien hoidon alueella. Hinta Jakelu/myynti Helsingin kaupungin opetusvirasto Neuvonta- ja palvelupiste

5 Turvallisuustyöryhmä luovutti muistionsa opetustoimen johtaja Rauno Jarnilalle Helsingissä 31. päivänä tammikuuta Irmeli Halinen Gunborg Gayer Timo Heikkonen Antti-Pekka Ihalainen Timo Ilmarinen Markku Lemmetty Petri Lindroos Olli Manninen Anja Salonen Eeva Toppari Raija Nummelin

6

7 6,6b//<6/8(77(/2 1. Työryhmän asettaminen, tehtävät ja työskentely 2. Työryhmän näkemys turvallisuudesta koulussa 3. Peruskoulun turvallisuuteen liittyvä säädöspohja 3.1. Oppilaiden ja oppimisympäristön turvallisuus 3.2. Henkilöstön ja työympäristön turvallisuus 4. Koulujen turvallisuutta koskevaa tietoa 4.1. Turvallisuuteen liittyvät Helsingin kaupungin strategiat 4.2. Peruskoulun turvallisuutta koskevat valtakunnalliset linjaukset 4.3. Kansainvälistä aineistoa koulun turvallisuudesta 4.4. Työryhmän kuulemien asiantuntijoiden näkemykset 5. Turvallisuusnäkökulma opetussuunnitelmissa 5.1. Opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet 5.2. Opetussuunnitelmatilanne Helsingissä 6. Turvallisuuteen liittyvä yhteistyö 6.1. Koulun sisäinen yhteistyö 6.2. Kodin ja koulun yhteistyö 6.3. Oppilaiden osallisuus ja yhteistyö nuorisotoimen kanssa 6.4. Yhteistyö poliisin kanssa 6.5. Muut yhteistyökumppanit 7. Työryhmän kehittämisehdotukset 7.1. Turvallista koulua koskeva tavoite 7.2. Tavoitteen saavuttamisen edellytykset 7.3. Turvallisuustekijöiden säännöllinen selvittäminen 7.4. Turvallisuuden edistäminen opetussuunnitelmallisin keinoin 7.5. Turvallisuutta edistävät käytänteet 7.6. Turvallisuusnäkökulma arvioinnissa 7.7. Henkilöstön koulutus 7.8. Koulu toimintaympäristönä 7.9. Kokemusten välittäminen ja tiedotustoiminta KIRJALLISUUTTA LIITTEET 5

8 7\ U\KPlQDVHWWDPLQHQWHKWlYlWMDW\ VNHQWHO\ Opetustoimen johtaja Rauno Jarnila asetti työryhmän kehittämään peruskouluja turvallisiksi oppimis- ja työympäristöksi. Asettaja määritteli työryhmän tehtävät seuraavasti: 1. Suunnitella ja tehdä ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla peruskoulujen turvallisuutta voidaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä edistää opetussuunnitelmallisin keinoin. 2. Selvittää turvallisuustavoitteita tukevia eri osapuolten yhteistyökäytäntöjä ja laatia niihin pohjautuvia esimerkinomaisia malleja kouluille. 3. Ehdottaa tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Työryhmän puheenjohtajaksi opetustoimen johtaja asetti opetuspäällikkö Irmeli Halisen ja jäseniksi opetuspäällikkö Gunborg Gayerin, rehtori Antti-Pekka Ihalaisen, työsuojelupäällikkö Timo Ilmarisen, Helsinkiläisten vanhempainyhdistysten alueyhdistys HELVARY:n johtokunnan puheenjohtajan Markku Lemmetyn, Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen HOAY:n puheenjohtajan Petri Lindroosin, opetuskonsultti Olli Mannisen sekä työsuojeluvaltuutetut Anja Salosen ja Eeva Topparin. Nuorisopoliisin edustajaksi työryhmään kutsuttiin ylikonstaapeli Timo Heikkonen ja sihteeriksi projektisuunnittelija Raija Nummelin. Työryhmä otti nimekseen Turvallisuustyöryhmä ja kokoontui seitsemän kertaa. Työryhmän määräaika päättyi Työryhmä haki lisäaikaa saakka. Opetustoimen johtaja myönsi lisäajan Työryhmän työ pohjautuu Helsingin kaupungin turvallisuusstrategiaan ( ) sekä kaupungin lapsi- ja perhepoliittiseen ohjelmaan ( ). Työ kytkeytyy myös monilta osin Helsingin kaupungin huumestrategiaan ( ). Työryhmän muistiossa konkretisoidaan näissä turvallisuusteeman kannalta keskeisissä yleisstrategioissa esitettyjä linjauksia koulun ja kouluyhteisön turvallisuuden näkökulmasta. Työryhmä on paneutunut työskentelynsä aikana erityisesti oppilaiden, opettajien ja lasten vanhempien/huoltajien näkemyksiin koulun turvallisuudesta. Työryhmä on pyrkinyt hyödyntämään myös muiden kokemuksia, sekä kotimaisia että kansainvälisiä. Osalla työryhmän jäsenistä oli mahdollisuus keskustella turvallisuudesta ja siihen liittyvistä asioista kansainvälisessä Connect fi -hankkeessa toimineiden tutkijoiden sekä Helsingin kaupungin pedagogisten yhteyshenkilöiden kanssa. Nämä keskustelut ja kertynyt aineisto on hyödynnetty työryhmän työssä. Työryhmä on kuullut seuraavia tahoja ja asiantuntijoita: - Hesan Nuorten Ääni -hankkeeseen osallistuvien Ala-Malmin peruskoulun ja Tapanilan ala-asteen koulun oppilaita - yleissivistävän koulutuslinjan johtavaa psykologia Merja Hallantietä - Kallion koulun vanhempainyhdistys ry:n puheenjohtajaa, suunnittelija Tuija Metsoa Suomen Vanhempainliitosta - Vaasan kaupungin opetustoimen turvallisuushankkeen vetäjää Seppo Mäenpäätä sekä - Vartiokylän yläasteen koulun lehtori Vuokko Rajamäkeä. 6

9 Työryhmän muistion ( ) luonnos on käsitelty teeman kannalta keskeisissä sidosryhmissä. Kommentit luonnoksesta pyydettiin Helsingin opetusviraston johtoryhmältä, yleissivistävän koulutuslinjan johtoryhmältä, suomenkielisten ja ruotsinkielisten peruskoulujen rehtori- ja johtajakokouksilta, ruotsinkielisen koulutuslinjan johtavalta psykologilta ja kuraattorilta, Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen HOAY:n hallitukselta, opetustoimen työsuojelu- ja luottamushenkilöstöltä, nuoriso- ja aluepoliisilta sekä Helsinkiläisten vanhempainyhdistysten alueyhdistys HELVARY:n johtokunnalta. Palautteen pohjalta muistio on muokattu lopulliseen muotoonsa. 7\ U\KPlQQlNHP\VWXUYDOOLVXXGHVWDNRXOXVVD Työryhmän työn lähtökohta on tehtäväksi annon mukaisesti peruskoulun turvallisuus. Työryhmän käsittelemistä asioista suurin osa on kuitenkin merkittäviä myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten turvallisuuden kannalta. Tästä syystä muistiossa ei erotella eri kouluasteiden tai koulumuotojen turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Turvallisuutta muistiossa tarkastellaan kaikkien koulussa työskentelevien näkökulmasta. Kyse on siis sekä oppilaiden että koulun henkilöstön turvallisuudesta. Myös oppilaiden huoltajien ja koulussa asioivien muiden henkilöiden tai koulun kanssa kiinteätä yhteistyötä tekevien henkilöiden turvallisuuden takaaminen on tärkeätä. Turvallisuus kuuluu koulun opetustilanteisiin, välitunteihin sekä muihin koulutyöhön liittyviin tapahtumiin, kuten ruokailuun, opintokäynteihin, koulukuljetuksiin, leirikouluihin ja juhliin. Turvallisuuden merkitystä koulun perustehtävän kannalta tarkastellaan seuraavassa kuviossa, jossa eri tekijöiden väliset suhteet on esitetty tietoisen pelkistetysti: Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet Ohjaavat normit Oppimis- ja työympäristö OPETUS, OHJAUS JA OPPIMINEN KASVATUSTYÖ JA KASVAMINEN Oppimistulokset Kehittyminen oppijana/työntekijänä ja ihmisenä KOULUYHTEISÖN HYVINVOINTI TTTerveys Osallisuus 7XUYDOOLVXXV Kuvio 1. Koulun perustehtävä ja kouluyhteisön hyvinvointi. Koulun perustehtävä on opettaminen, opiskelun ohjaus ja oppiminen sekä kasvattaminen ja kasvaminen. Tätä perustehtävää säätelevät koulutyölle asetetut tavoitteet ja työtä säätelevät muut normit sekä koulun ja sen toimintaympäristön tarjoamat olo- 7

10 suhteet. Perustehtävässä onnistuminen edellyttää huolenpitoa oppilaiden ja koulun henkilöstön hyvinvoinnista. Työryhmä on tarkastellut turvallisuutta hyvinvoinnin osatekijänä, joka on välttämätön koulun perustehtävän hyvän hoitamisen kannalta. Turvallisuuden rinnalla hyvinvointiin vaikuttavat osallisuus ja terveys. Osallisuuden, turvallisuuden ja terveyden välillä vallitsevat keskinäiset vuorovaikutussuhteet. Turvallisuus vaikuttaa terveyttä edistävästi ja terveydestä huolehtiminen puolestaan lisää turvallisuutta. Turvallisuuden toteutumista edistää Helsingissä toteutettava kouluhenkilöstön ja oppilaiden osallisuus. Turvallisuus on puolestaan omiaan vahvistamaan aitoa osallisuutta ja osallistumisen realistisia edellytyksiä. Perustehtävässä onnistuminen tuottaa hyviä tuloksia. Se merkitsee hyvien oppimistulosten saavuttamista sekä kouluyhteisön jäsenten kehittymistä ihmisinä, oppijoina ja työntekijöinä. Suomessa peruskoulu on onnistunut sekä kotimaisten että kansainvälisten arviointien mukaan perustehtävässään hyvin. Oppilaiden oppimistulokset ovat kansainvälisesti arvioiden erinomaisia ja kouluhenkilöstö arvostaa omaa työtään ja viihtyy työssään paremmin kuin työntekijät useilla muilla aloilla tai muissa tutkimuksen kohteena olleissa maissa. Oppimisen ja kasvamisen edellytyksistä huolehtiminen on sen sijaan yhä suurempi haaste suomalaisessa yhteiskunnassa. Lasten ja nuorten kasvuympäristössä ja koulun toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat saaneet aikaan sen, että koulussa joudutaan aiempaa enemmän ottamaan vastuuta oppilaiden hyvinvoinnista. Tämä merkitsee kouluhenkilöstön työn laaja-alaistumista ja henkisen kuormituksen kasvua. Koulutuksen järjestäjän haasteena on näissä olosuhteissa huolehtia koulutuksen riittävistä resursseista sekä ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudesta ja täydennyskoulutuksesta. Työryhmä pitää turvallisuuteen kuuluvina keskeisinä näkökulmina fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Lisäksi on tärkeä ottaa huomioon emotionaalinen, hengellinen ja seksuaalinen turvallisuus. Fyysinen turvallisuus sisältää mm. - kouluympäristön (sisä- ja ulkotilat, kalusteet ja välineet, koulun lähiympäristö liikennejärjestelyineen, koulukuljetusjärjestelyt) turvallisuuden, työturvallisuuden ja ergonomian - ympäristön terveellisyyteen liittyvät tekijät - fyysisen väkivallan ja kiusaamisen torjumisen. Psyykkinen turvallisuus sisältää mm. - koulun turvallisen, hyväksyvän ja kannustavan ilmapiirin - hyvään käytökseen ja ystävälliseen käyttäytymiseen liittyvät tekijät - psyykkisen väkivallan ja kiusaamisen torjumisen. Sosiaalinen turvallisuus sisältää mm. - koulun turvallisuutta ja hyvinvointia lisäävän toimintakulttuurin ja selkeän organisaation - koulun sisäiset avoimet vuorovaikutussuhteet - hyvät yhteistyösuhteet koteihin ja lähiympäristöön 8

11 - sosiaalisen väkivallan ja kiusaamisen torjumisen - syrjinnän ja rasismin torjumisen. Emotionaalinen turvallisuus sisältää mm. pelon tunnetta synnyttävien paikkojen ja tilanteiden eliminoimisen, aikuisten ja lasten välisen luottamuksen sekä aikuisten keskinäisen luottamuksen. Hengellinen turvallisuus edellyttää uskonnonvapauteen liittyvien näkökohtien toteutumista. Tähän liittyen on tärkeätä pohtia erilaisten uskontojen kohtaamiseen ja koulun yhteisissä tilaisuuksissa tapahtuvaan hengellisten asioiden käsittelyyn liittyviä toimintatapoja. Seksuaalinen turvallisuus puolestaan edellyttää nimittelyn tai muun toiminnan kautta tapahtuvan seksuaalisen ahdistelun ja häirinnän torjumisen. Opetussuunnitelman uudistumassa olevat valtakunnalliset perusteet tarkastelevat turvallisuutta ainakin neljästä keskeisestä näkökulmasta. Turvallisuus nähdään ensinnäkin oppimisympäristön tärkeänä elementtinä, joka vaikuttaa kaikkeen oppimiseen ja kasvuun. Toiseksi turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen määritellään keskeiseksi osaksi koulun oppilashuollollista toimintaa. Kolmanneksi turvallisuudesta huolehtiminen nähdään kodin ja koulun yhteistyön tärkeäksi tehtäväksi. Neljäs näkökulma liittyy opiskelun sisältöihin. Turvallisuus on tärkeä osa yhtä opetussuunnitelman määrittelemää seitsemää aihekokonaisuutta. Näiden perusteissa ilmaistun neljän näkökulman lisäksi viidentenä tärkeänä näkökulmana voidaan pitää koulun pedagogisten järjestelyjen asianmukaisuutta ja korkeaa laatua. Näistä näkökulmista turvallisuutta on tarpeen tarkastella myös Helsingin opetustoimessa. Tähän tarjoutuu hyvä mahdollisuus meneillään olevassa opetussuunnitelmatyössä sekä oppilashuollon kehittämistyössä. Yleissivistävällä koulutuslinjalla työskentelee paraikaa oppilashuollon kehittämistyöryhmä. On tärkeätä, että turvallisuus otetaan riittävän vahvasti huomioon työryhmän laatimassa oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämissuunnitelmassa. Ruotsinkielisen koulutuslinjan vuonna 2002 valmistuneessa oppilashuoltotyötä koskevassa muistiossa asiaan on jo otettu selkeästi kantaa. 3HUXVNRXOXQWXUYDOOLVXXWHHQOLLWW\YlVllG VSRKMD Koulujen turvallisuuteen liittyviä käytänteitä ohjaavat lukuisat eri säädökset. Tällaisia ovat mm. lait ja asetukset, opetussuunnitelman perusteet, työsuojeluun ja työterveyshuoltoon liittyvät säädökset, palo- ja pelastusviranomaisten ohjeistukset sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon ja ensiapuun liittyvät ohjeet. Koulussa työskentelevien on tärkeätä tuntea työtään ohjaavat säädökset. Työntekijöiden tulisi voida perehtyä säädöksiin hyvin työuransa kaikissa vaiheissa, mutta erityisesti työtä aloittaessaan. Viranhaltijoina toimivilla (rehtorit, opettajat) on työssään erityinen virkavastuu, joka edellyttää säädösten hyvää tuntemusta. Säädösten tuntemisen merkitys korostuu johtamis- ja esimiestehtävissä. Tämä on syytä ottaa huomioon uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja henkilöstön täydennyskoulutuksessa. 9

12 Koulutyötä ohjaavat säädökset muodostavat perustan koulun omille järjestyssäännöille ja muille työtä ohjaaville koulun sisäisille säännöille. Koulujen sääntöjen tulee olla voimassa olevien säädösten kirjaimen ja hengen mukaisia. Olennaista koulun henkilöstön kannalta on - olla tietoisia säädöksistä - osata tiedottaa säädöksistä ja turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä - osata toimia säädösten edellyttämällä tavalla. Koulujen turvallisuuden kannalta kaikkein keskeisimmät säädökset käsitellään seuraavassa hyvin lyhyesti. Liitteeseen 1 on koottu koulunpidon kannalta muuta keskeistä lainsäädäntöä. Peruskoulussa työskenteleville tulee säädösten mukaan taata terveellinen ja turvallinen oppimis- ja työympäristö. Säädökset koskevat siten sekä oppilaita että henkilöstöä. 2SSLODLGHQMDRSSLPLV\PSlULVW QWXUYDOOLVXXV Koululait uudistettiin vuonna 1998 ja tällöin niihin lisättiin säädös, joka määrittelee oppilaille oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Perusopetuslaissa (628/ , 29 ) ja lukiolaissa (629/ , 21 ) todetaan: Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Valtioneuvosto on myöhemmin täsmentänyt asetuksella laissa esitettyjä tavoitteita lukion osalta (Asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 955/ ). Asetuksen 2 :n ensimmäisessä momentissa määritellään lukio opiskeluympäristönä: Lukion tulee olla opiskelijalle henkisesti ja fyysisesti turvallinen, oppimisen ja osallistumisen mahdollistava avoin ja myönteinen opiskeluympäristö. Lukion tulee tukea vuorovaikutteisuutta sekä oppilaitoksen sisällä että yhteydenpidossa ympäristöön. Sekä lain että asetuksen pykälät ovat koulutuksen järjestäjän ja koulun kannalta hyvin haasteellisia. Hallituksen esityksessä perusopetuslain ja lukiolain perusteluiksi todetaan, että uudet pykälät sisältävät koulutuksen järjestäjiä velvoittavan, työturvallisuussäännöksiä vastaavan säännöksen oppilaiden oikeudesta turvalliseen työympäristöön. Säännös edellyttää, että opetukseen tarkoitetut tilat ja välineet ovat turvallisia ja toisaalta se velvoittaa koulutuksen järjestäjät huolehtimaan siitä, että oppilaat eivät joudu väkivallan tai muun kiusaamisen kohteeksi koulussa tai muussa koulun toiminnassa. (HE 86/1997 vp.) Hallituksen esityksessä laeiksi perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta todetaan, että perusopetuksessa oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa myös koulumatkat. Oppimisympäristön turvallisuutta koskevien säännösten perusteella koulutuksen ja opetuksen järjestäjän tulee luoda oppimiselle sellaiset edellytykset, että turvallinen oppimisympäristö tosiasiallisesti toteutuu. Tämä tarkoittaa sitä, että oppimisympäristön sekä fyysisten että psyykkisten puitteiden tulee tukea oppilaan hyvinvointia koko hänen opintojensa ajan. Turvallinen oppimisympäristö on myös koulujen ja oppilaitosten opettajien ja muun henkilökunnan hyvän ja tuloksellisen toiminnan perusta. Turvallinen oppi- 10

13 misympäristö edellyttää laaja-alaista yhteistyötä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken sekä riittävää tietojen vaihtoa eri toimijoiden kesken. (HE 205/2002.) Hallitus valmistelee parhaillaan hyvää oppimista, hyvää psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia edistäviä muutoksia mm. perusopetusta koskevaan lainsäädäntöön. Työ on kuitenkin vielä niin kesken, ettei sen vaikutuksia ole mahdollista käsitellä tässä muistiossa tarkemmin. Työryhmä on kuitenkin pyrkinyt omissa ehdotuksissaan ottamaan huomioon muutosten keskeiset piirteet, kuten esimerkiksi koulun järjestyssääntöjen laatimisen. +HQNLO VW QMDW\ \PSlULVW QWXUYDOOLVXXV Vuoden 2003 alussa tuli voimaan uusi työturvallisuuslaki (738/2002). Lain tavoite on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen terveyden haittoja. Lain soveltamisalaan kuuluu myös oppilaan työ opetuksen ja koulutuksen yhteydessä kuten erilainen harjoitustyö, työhön rinnastettava käytännön opetus, työharjoittelu sekä käytännön työelämään tutustuminen ja osallistuminen. Laissa korostuu työyhteisön velvollisuus omaehtoiseen turvallisuudesta huolehtimiseen. Työnantajan on yleistä huolehtimisvelvoitetta täyttäessään huomioitava työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset, kuten ammattitaito, työkokemus, ikä, sukupuoli ja muut vastaavat seikat. Huolehtiminen velvoittaa työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeellisia työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden kannalta. Työsuojelun toimintaohjelmasäännös pysyy ennallaan. Sen mukaan työnantajalla on oltava ohjelma, jonka tavoitteena on turvallisuuden ja terveyden edistäminen ja työkyvyn ylläpitäminen. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi on uusi velvoite. Uuden lain mukaan sekä fyysiset että psyykkiset vaara- ja haittatekijät tulee poistaa. Ellei tämä ole kokonaan mahdollista, tekijöiden merkitys turvallisuudelle ja terveydelle on arvioitava. Arviointi pitää olla todennettavissa. Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työn vaaroista ja haitoista sekä perehdytettävä hänet työpaikan olosuhteisiin ja työtehtäviin. Työ ja työolosuhteet, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työsuojelun toimintaohjelmasäännöksen mukaan järjestettävä siten, että uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Ilmeisen uhan ollessa kyseessä on oltava tarpeelliset turvallisuusjärjestelyt ja -laitteet. Lisäksi on laadittava menettelytapaohjeet uhkatilanteiden varalta. Työturvallisuuslainsäädännön uudistusta on ennakoitu Helsingin opetustoimessa riskien hallintaa käsittelevällä ryhmäkirjeellä (Rk 81/2002, ). Ryhmäkirje sisältää sekä vaarojen arviointiin, turvallisuusjärjestelyihin että menettelytapaohjeisiin liittyvää ohjeistusta. Samalla tavalla kuin uuden työturvallisuuslain myös voimaan tuleen työterveyshuoltolain (1383/2001) useat säädökset velvoittavat järjestämään työolosuhteet 11

14 siten, että työstä ja sen tekemisestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. Koulutilojen turvallisuus perustuu pääasiassa muuhun kuin koulutusta koskeviin säädöksiin. Se perustuu rakennuslainsäädäntöön sekä palo- ja pelastustointa ja terveystointa koskevaan lainsäädäntöön. Opetusministeriössä on parhaillaan menossa työ, jossa valmistellaan ohjeistusta ja kehittämisen suuntaviivoja turvalliselle kouluympäristölle. Tämän työn tulosten hyödyntäminen Helsingin opetustoimessa on tärkeätä. RXOXMHQWXUYDOOLVXXWWDNRVNHYDDWLHWRD 7XUYDOOLVXXWHHQOLLWW\YlW+HOVLQJLQNDXSXQJLQVWUDWHJLDW Helsingin kaupunki on tehnyt turvallisuuden kannalta merkittävät strategiset linjaukset kolmella alueella, jotka käsitellään tässä lyhyesti. Linjaukset määrittävät ne suuntaviivat, joihin myös Helsingin koulujen turvallisuuteen liittyvien ratkaisujen tulee pohjautua. Helsingin kaupungin turvallisuusstrategiassa ( ) todetaan, että turvallisuus on yksi Helsingin keskeisistä arvoista. Turvallisuuden kehittämisen nähdään edellyttävän eri tahojen yhteistyötä. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeätä. Strategiassa todetaan, että turvattomuutta aiheuttavia ongelmia eriteltäessä, toimenpiteitä valittaessa ja seurantaa suunniteltaessa monien näkökulmien yhdistäminen on välttämätöntä. Turvallisuuden parantamisessa on kiinnitettävä huomiota sekä yksilöön, yhteisöön että elinympäristöön. Strategian mukaan toimintaa voidaan tarkastella kolmella tasolla - kaikkia asukkaita tai suuria ryhmiä koskevat toimet - riskiryhmien kanssa tehtävä työ - rikosten tekijöiden ja uhrien hoitaminen ja toistumisen ehkäiseminen. Raportissa todetaan myös, että koulujen edellytyksiä tunnistaa ja puuttua varhain ongelmaiseen käytökseen tulee vahvistaa. Raportissa esitetään, että jokaisella työpaikalla tulee laatia turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmassa tulee käydä läpi mahdolliset vaaratilanteet ja niihin liittyvät kehitysasiat ja tuottaa selkeä ja lyhyt turvallisuusohje vaaratilanteita varten. Koko työyhteisön tulee osallistua tähän prosessiin. Helsingin kaupungin lapsi- ja perhepoliittisessa ohjelmassa ( ) todetaan, että erilaisille oppilaille suunnattujen tukitoimien rinnalla on tärkeätä kiinnittää huomiota yhteisöllisyyteen ja koko koulun hyvinvointiin. Opiskelu sujuu, kun koulussa on hyvä ilmapiiri, oppilaat kokevat olonsa turvalliseksi ja tietävät saavansa apua tarvittaessa. Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma ottaa myös kantaa koulukiusaamiseen. Kiusaamisen määritellään tarkoittavan systemaattista yhteen ja samaan lapseen tai nuoreen kohdistuvaa suoraa tai epäsuoraa negatiivista toimintaa. Ohjelmassa edellytetään, että kiusaamiseen suhtaudutaan aina erittäin vakavasti. Kiusaamista ehkäisevässä toiminnassa tärkeänä pidetään koko kouluyhteisöä koskevaa suunnitelmallista työtä. 12

15 Myös Helsingin kaupungin huumestrategia 2000 ( ) pyrkii edistämään helsinkiläisten terveyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on luoda hyvän lapsuuden ja nuoruuden perusedellytykset ja toimivat aikuisverkostot sekä vahvistaa koteja ja muita lähiyhteisöjä. Strategiassa todetaan mm., että - vanhempien ja kodin roolia lasten kasvun tukijoina vahvistetaan ja selkeytetään - turvallisen lapsuuden ja nuoruuden perusedellytykset luodaan huolehtimalla sosiaalisen turvallisuuden ylläpitämiseksi rakennettujen palvelujen määrästä ja laadusta - lasten ja nuorten parissa toimivien varhaisen puuttumisen ja hoitoon ohjaamisen taitoja tulee systemaattisesti parantaa - peruspalveluja painotetaan syrjäytymisen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen - kehitetään ja suunnataan erityistoimia koulunkäynnin rajapintoihin - koulun oppilashuollon aktiivista roolia kunkin koulun omassa päihdetyössä vahvistetaan - nuorille suunnattavan huumevalistuksen ja terveyskasvatuksen sisältöjä ja menetelmiä kehitetään - terveystiedon/-kasvatuksen asemaa opetuksessa vahvistetaan - jokainen helsinkiläinen koulu laatii koulukohtaisen toimintamallin/päihdeohjelman, joka pitää sisällään ehkäisevän työn, varhaisen puuttumisen ja riskiryhmät sekä hoitoonohjauksen ja tukitoimet. Päihdeohjelma laaditaan yhteistyössä opetus- ja muun henkilöstön, oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa vuosiksi ja sitä tarkistetaan vuosittain. Koulukohtaisten päihdeohjelmien laadinnan tueksi on tuotettu sekä suomen- että ruotsinkielinen tukimateriaali (ks. Päihteiden käytön ehkäisy Helsingin kouluissa ja oppilaitoksissa; Program mot rusmedel för skolorna i Helsingfors). -RKWRSllW NVHW Helsingin kaupungin strategiat korostavat sitä, että turvallisuuden luomisessa ennaltaehkäisevä työ on keskeistä. Tässä mielessä korostuu peruskoulujen rooli koko ikäluokan yhteisenä toimintaympäristönä ja elämisen mallina sekä tärkeätä asennekasvatustyötä tekevänä tahona. Koulun tapa toimia, koulussa vallitseva ilmapiiri sekä opetus- ja kasvatustyön sisältö ovat tärkeitä. Kaupungin strategioissa tähdennetään myös, että turvallisuus edellyttää aina eri osapuolten yhteistyötä. Kotien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeintä sekä ongelmien ennalta ehkäisyn että niiden rakentavan ratkaisemisen näkökulmasta. Kouluilla tulee olla riittävät edellytykset puuttua turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin niin yksilön, yhteisön kuin ympäristönkin näkökulmasta. Tämä merkitsee mm. turvallisuuteen liittyvien tekijöiden säännöllistä kartoittamista, henkilöstön riittävää tietoisuutta toimintaa ohjaavista säädöksistä ja riittäviä valmiuksia ongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ongelmiin puuttumiseen. Kouluissa työskenteleville tulee turvata mahdollisuudet toimia myös varaamalla riittävät resurssit. Tarvitaan myös kouluissa työskentelevien todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. 13

16 Olennaista on kouluyhteisön jäsenten yhteinen tietoisuus tavoitteista ja sitoutuminen turvallisuutta edistäviin arvoihin ja toimintatapoihin. Tämä voi toteutua, kun kouluyhteisön jäsenillä on mahdollisuus osallistua työtä ohjaavien arvojen ja tavoitteiden sekä turvallisuutta edistävien ratkaisumallien luomiseen. Koulukohtainen opetussuunnitelmatyö ja oppilashuoltotoiminnan kehittämistyö tarjoavat tähän hyvän tilaisuuden. 3HUXVNRXOXQWXUYDOOLVXXWWDNRVNHYDWYDOWDNXQQDOOLVHWOLQMDXNVHW Koulun turvallisuutta on pohdittu viime vuosina opetusministeriön asettamissa asiantuntijaryhmissä. Työryhmä on hyödyntänyt työskentelyssään opetusministeriön tuoreimman aineiston. Turvatyöryhmän muistiossa ( ) eritellään koulun turvallisuutta heikentäviä tekijöitä. Muistion mukaan näitä ovat - väkivalta, aggressiivisuus ja työrauhaongelmat - oppilaiden keskeinen, opettajaan kohdistuva sekä opettajan oppilaaseen kohdistama kiusaaminen - päihteiden käyttö - fyysiseen ympäristöön liittyvät riskitekijät, kuten koulurakennukseen, ilmastointiin, muihin työoloihin, välineiden ja varusteiden kuntoon, koulun pihaan sekä koulumatkoihin ja leirikouluihin liittyvät tekijät. Muistiossa viitataan Savolaisen työryhmän (1998) tutkimukseen, jossa on selvitetty oppilaiden mielipiteitä ja kokemuksia koulun työoloissa ilmenevistä puutteista. Keskeisiä oppilaiden mainitsemia seikkoja olivat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, yhteistyö ja ilmapiiri, kannustus, tuki pulmatilanteissa, koulutyön järjestelyt sekä fyysinen ympäristö. Opettajien kokemien turvallisuusongelmien osalta muistiossa viitataan Kivivuoren (1996 ja 1997; ks. Kivivuori ym. 1999) tutkimuksiin. Niiden mukaan opettajien kokeman väkivallan muotoja olivat mm. suullinen loukkaaminen, yleinen kielenkäyttö ja fyysisen väkivallan uhka. Hieman alle puolet opettajista ilmaisi joutuneensa harvoin ja noin 12% usein väkivallan uhkan kohteeksi. Vajaa puolet opettajista ei ollut koskaan kokenut väkivallan uhkaa. Muistiossa nostetaan esille myös opettajan harjoittama kiusaaminen. Sen osalta todetaan, että ilmiötä ei ole tutkittu Suomessa lainkaan. Muistiossa viitataan norjalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan kymmenisen prosenttia opettajista syyllistyy oppilaan tai oppilaiden kiusaamiseen. Opetusministeriön Turvatyöryhmä korostaa välittömän puuttumisen merkitystä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Koulukohtaiset, yhteisen suunnitteluntuloksena syntyneet toimintamallit nähdään välttämättömiksi edellytyksiksi turvallisuuden parantamisessa. Työryhmän muistiossa viitataan Tikkasen (1987) Helsingin opetustoimessa tekemiin selvityksiin, joiden mukaan oppilaiden tuottamia häiriöitä vähensivät koulun sääntöjen selkeys ja johdonmukaisuus, julkilausuttujen ja noudatettujen normien ristiriidattomuus, sääntöjen noudattaminen ja oppilaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. 14

17 Turvatyöryhmä analysoi muistiossaan opetuslainsäädäntöön sisältyvää määrittelyä oppilaan lakisääteisestä oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Turvallisuuteen nähdään sisältyväksi fyysiseen turvallisuuteen ja henkiseen turvallisuuteen liittyvät asiat. Fyysistä turvallisuutta säädellään painokkaammin muussa kuin opetuslainsäädännössä. Työryhmä toteaa, että perusopetuslakiin sisällytetty säännös oppilaiden turvallisuudesta edellyttää koulutuksen järjestäjän toimivan siten, että se pyrkii saattamaan koulun toiminnan sellaiseksi, että turvallisuuden vaarantuminen voidaan estää jo ennakolta. Opetusministeriön asettaman Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön laatuvaatimustyöryhmän muistio valmistui Muistiossa ei selkeästi määritellä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön piirteitä, mutta esitetään runsaasti siihen liittyviä erilaisia näkökohtia. Muistion toimenpidesuosituksissa ehdotetaan muun muassa, että - opiskeluympäristön turvallisuussäännökset tulee saattaa työturvallisuuden ja työturvallisuusvalvonnan osalta samalle tasolle kuin työntekijöiden turvallisuudesta annetut säädökset - kunta- ja koulukohtaisesti seurataan koulutapaturmia ja muita vaara- ja uhkatilanteita parannuskohteiden löytämiseksi - selvitetään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön vaatimukset tasavertaisen osallistumisen mahdollistamiseksi omien kykyjen mukaan - vähintään kerran valtuustokaudessa suoritetaan työoloselvitys eri osapuolten yhteistyönä. Opetusministeriön oppilashuoltotyöryhmä jätti Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto muistionsa Muistiossa todetaan, että hyvin järjestetyn opetuksen ohella oppilashuolto on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa. Hyvin toimivalla ja kattavalla oppilashuollolla on mahdollista edistää lasten ja nuorten tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista sekä ehkäistä psykososiaalisten ongelmien syntymistä. Oppilashuoltotyöryhmä toteaa muistiossaan, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta on kodin ja yhteisön antama turvallisuus, huolenpito, välittäminen ja vastuu. Hyvinvointi puolestaan on kasvun, kehityksen ja oppimisen perusta. Muistion mukaan koulussa hyvinvointi perustuu oppilaan ja opettajan väliseen aitoon vuorovaikutukseen sekä kouluyhteisön myönteiseen ilmapiiriin ja toisista välittämiseen. Yhteisöllisyys tukee oppimista, kasvua ja kehitystä. Opettaja nähdään vanhempien ohella oppilaan koulunkäynnin tärkeimpänä tukijana ja opettajan roolia oppilaan ongelmien havaitsemisessa ja ongelmiin puuttumisessa jo varhaisessa vaiheessa pidetään ensisijaisena. Muistio korostaa, että oppilaasta huolehtiminen edellyttää koulun kaikkien aikuisten keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä. Koulun on jatkuvasti kehityttävä oppilaiden, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa avoimessa kohtaamisessa ja vuorovaikutustaidoissa. Muistiossa korostetaan kodin ja koulun säännöllisen yhteistyön sekä lasten ja nuorten laajan palveluverkoston keskinäisen yhteistyön merkitystä. -RKWRSllW NVHW Opetusministeriön työryhmien ehdotukset korostavat koulun turvallisuuden kannalta hyvin keskeisiä asioita. Ne antavat suuntaviitat myös Helsingin opetustoimen kehittämistyölle. Tällaisia suuntaviittoja ovat mm. turvallisuuden laaja-alainen tarkastelu, 15

18 turvallisuuteen liittyvä seuranta ja vaaratekijöiden ennakointi, koulun toimintakulttuurin ja kannustavan ilmapiirin kehittäminen turvallisuuden perustanluojana, osallistumismahdollisuudet kouluyhteisössä, koulun sisäisten toimintasääntöjen selkeys ja johdonmukaisuus ja niiden pohjalta tapahtuva välitön puuttuminen ongelmatilanteisiin, kodin ja koulun yhteistyön ja muun yhteistyön määrätietoinen kehittäminen sekä koulukohtaisten suunnitteluprosessien ja niiden kautta tapahtuvan koko henkilöstön sitoutumisen tärkeys. DQVDLQYlOLVWlDLQHLVWRDNRXOXQWXUYDOOLVXXGHVWD Työryhmä rajasi tässä raportissa esiintuotavan kansainvälisen aineiston vain muutamaan näkökulmaan. Valinnan kriteereinä olivat sekä aineiston tuoreus että työryhmän jäsenten henkilökohtainen perehtyneisyys aineiston taustalla oleviin hankkeisiin. Euroopan parlamentin aloitteesta käynnistettiin vuonna 1999 Connect fi -ohjelma, jonka tavoitteena on luoda synergiaa ja yhteyksiä kasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin välille. Yhtenä Connect fi -hankkeen osaprojektina on laadittu esitys toimenpideohjelmaksi kouluväkivallan vastustamiseen (Salomäki 2002). Esityksessä väkivalta määritellään siten, että sillä tarkoitetaan yksilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistuvaa uhkailevaa käytöstä tai fyysistä ja psyykkistä aggressiota tai voimankäyttöä, josta aiheutuu tai on todennäköistä aiheutua vammautuminen, kuolema, psyykkisiä häiriöitä sekä yksilön jättämistä sosiaalisen ryhmän tai yhteisön ulkopuolelle. Väkivalta vähentää myönteistä minäkäsitystä ja mielenterveyttä luomalla jännittyneisyyttä, pelkoja, puolustuskyvyttömyyttä ja toivottomuutta. Esityksen mukaan kouluväkivallan torjunnassa on tärkeätä kiinnittää huomiota opetussuunnitelmaan, kouluun fyysisenä ympäristönä, koulun henkiseen ilmapiiriin,selkeisiin toimintasääntöihin kiusaamistapauksissa sekä sosiaalisiin suhteisiin ja yhteistyösuhteisiin koulun sisällä, kotien kanssa ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Toimenpide-esityksessä väkivallan ehkäisemisen keinot jaetaan kolmeen ryhmään - kaikkiin kouluyhteisön jäseniin kohdistuva myönteinen toiminta, jonka tarkoituksena on estää väkivallan ja sen riskitekijöiden syntymistä - niihin ryhmiin kohdistuva ennalta ehkäisevä toiminta, joilla on suurentunut väkivallan riski - niihin ryhmiin kohdistuva hoitava toiminta, joilla väkivaltaisen käyttäytymisen ongelma on selvästi olemassa tai jotka ovat joutuneet väkivallan uhreiksi. Näihin toimenpiteisiin tarttuminen edellyttää esityksen mukaan, että selvitetään koulun ja ympäröivän yhteisön voimavarat, heikkoudet ja pääongelmakohdat suhteessa väkivaltaan. Myös henkilöstön osaaminen ja osaamisen kehittämistarpeet tulee selvittää. Opetusvirastossa vieraili kolme koulujen turvallisuuteen perehtynyttä ja Connect fi -hankkeeseen osallistunutta tutkijaa Norjasta, Irlannista ja Belgiasta. Tutkijat korostivat seuraavia näkökohtia: - turvallisuutta edistävien käytänteiden tulee olla osa jokapäiväistä toimintaa; projektiluontoiset tempaukset tuottavat tulosta vähän aikaa, mutta vaikutus häviää pian projektin päätyttyä 16

19 - kyse on perustan luomisesta, koulukulttuurin muuttamisesta; koulusta lapset saavat kulttuurisen matkalaukun koko elämäänsä varten - kyse on siitä, että opitaan kunnioittava asenne toisiin ihmisiin ja ympäristöön - kannattaa panostaa hyvän ilmapiirin luomiseen, toiminnan selkeiden sääntöjen kehittämiseen ja niiden rinnalla paneudutaan joihinkin erityisprojekteihin tiettyjen ongelmien ehkäisemiseksi tai voittamiseksi - yhteinen arvopohja on tärkeä, opettajan moraalinen vastuu asioihin puuttumisessa on olennainen - lasten kanssa on alusta lähtien tehtävä selväksi, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei - opettajien vuorovaikutustaidot ja kyky toimia yhteistyössä toisten aikuisten kanssa on tärkeä turvallisuutta lisäävä tekijä - opetussuunnitelmatasolla tehtävä työ on perustavaa laatua - on myös seurattava toimenpiteiden vaikutusta sekä koulun että kaupungin tasolla - kyse on siitä, millaisina lapset ja nuoret kokevat yhteydet itseensä, muihin, kouluun, yhteiskuntaan ja elämään Länsi-Australian alueella sijaitseva Swan Education District on luonut ohjelman turvallisen ja ystävällisen koulun kehittämiseksi (Griffiths & Weatherilt, 2001). Hankkeen tavoitteena on luoda koulu, joka on fyysisesti turvallinen, ilmapiiriltään ystävällinen, kaikista oppilaista huolehtiva ja oppilaiden tarpeisiin vastaava. Lähtökohtana on, että jokaisella koulussa työskentelevällä aikuisella, lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ympäristöön ja samalla velvollisuus omalta osaltaan osallistua turvallisuuden luomiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Onnistumisen tärkeiksi edellytyksiksi hankkeessa nähdään - johtamisen laatu koulussa - osallistava päätöksentekotapa - oppimisen edistämiseen keskittyvä työote ja opetussuunnitelmaprosessi - hyvät vuorovaikutussuhteet ympäristöön - ongelmien ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen havaittuihin ongelmiin - hyvät tukipalvelut. Turvallisuutta lisäävä toiminta tapahtuu hankkeen mukaan kolmella alueella. Nämä ovat opetussuunnitelma, opetus, oppiminen, 2) koulu organisaationa ja fyysisenä ympäristönä sekä 3) koulun yhteistyösuhteet ja tukipalvelut. Myös turvallisuutta voidaan edistää kolmella eri tasolla, jotka ovat 1) koko koulun toiminta, 2) vaaravyöhykkeessä olevien oppilaiden kanssa tehtävä työ ja 3) ongelmallisesti käyttäytyvien oppilaiden kanssa tehtävä työ. Koulutapaturmiin liittyvää kansainvälistä tutkimustietoa on käytettävissä jonkin verran. Oppilaiden koulutapaturmat tunnetaan kuitenkin ilmiönä melko huonosti (Lounamaa 2002a; 2002b). Suomessa koko maan kattava koulutapaturmien selvitys on toteutettu viimeksi vuonna Olennaista turvallisuuden kannalta on koulutapaturmien ehkäisy. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen (ks. Lounamaa, 2000b) mukaan koulutapaturmat jakautuvat viiteen ryhmään. Yleisin tapaturmaryhmä on yhteentörmäys, tönäisy tai töytäily välitunnilla ja urheilu- tai pelitilanteissa. Myös toiseksi yleisin ryhmä ruotsalaiskouluissa liittyy välitunti- ja liikuntatuntitoimintaan. Nämä tapaturmat ovat seurausta kaatumisesta tai törmäyksestä, jossa toisena osapuolena ei ole ihmi- 17

20 nen vaan erilaiset kiinteät ja pysyvät telineet ja muut koulunrakennuksen osat. Kolmanneksi tapaturmatyypiksi erottuvat koulujen erityistunneilla (kotitalous, puu-, metalli- ja käsityöt ym.) sattuneet tapaturmat. Nämä tapaturmat liittyvät erilaisiin laitteisiin, työkaluihin ja urheiluvälineisiin. -RKWRSllW NVHW Kansainvälinen tutkimus ja näkökulmat sisältävät hyvää ja pedagogisesti perusteltua ajattelua koulun turvallisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Niissä näkyy sama jaottelu kolmeen eri toiminta-alueeseen, jota on käytetty myös Helsingin kaupungin turvallisuusstrategiassa. Tuntuu siis mielekkäältä erottaa toisistaan a) koko kouluyhteisöä koskeva ja toimintakulttuurin kehittämiseen liittyvä toiminta, b) vaaravyöhykkeessä oleviin henkilöihin tai tilanteisiin liittyvä ennalta ehkäisevä toiminta sekä c) jo ilmenneitä ongelmia ratkova ja hoitava toiminta. Suurimmat ponnistukset tulisi kohdistaa koulun toimintakulttuurin kehittämiseen siten, että jokapäiväinen työ itsessään ehkäisee turvallisuutta uhkaavat riskit ja antaa mahdollisuuden kouluyhteisön jäsenten osallisuudelle ja myönteiselle toiminnalle. Tätä työtä voidaan tehdä sekä opetussuunnitelman ja opetuksen alueella, koulun toimintaa organisoitaessa ja johdettaessa sekä yhteistyösuhteita rakennettaessa ja hoidettaessa. Aineistossa korostuu kouluyhteisön aikuisten vastuu turvallisuudesta ja moraalinen velvollisuus puuttua havaittuihin ongelmiin. Samalla pidetään tärkeänä, että oppilailla on aito mahdollisuus osallistua ja heitä ohjataan ottamaan ikä- ja kehitysvaiheensa mukaisesti vastuuta omasta ja yhteisestä turvallisuudesta. 7\ U\KPlQNXXOHPLHQDVLDQWXQWLMRLGHQQlNHP\NVHW Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana koulutyön kannalta keskeisten ryhmien, oppilaiden, opettajien ja vanhempien edustajia. Opettajien näkökulma välittyi työryhmälle sekä kuultavana olleen opettajan että yleissivistävän koulutuslinjan pedagogisina yhteyshenkilöinä toimivien noin 60 opettajan kautta. Lisäksi työryhmä halusi perehtyä koulujen turvallisuuden kannalta uraauurtavaa työtä tehneen Vaasan kaupungin ratkaisuihin. Työryhmä kuuli myös Helsingin opetustoimen yleissivistävällä koulutuslinjalla työskentelevän oppilashuollon kehittämistyöryhmän edustajaa, sillä koulun oppilashuoltotoiminnalla on tärkeä rooli turvallisuuden kehittämisessä. Kuultavana olleet oppilaat korostivat seuraavien asioiden tärkeyttä - koululla on oltava selkeät järjestyssäännöt, sääntöjen pitää olla näkyvillä ja opettajien pitää käsitellä niitä oppilaiden kanssa joka vuosi, jotta ne pysyisivät elävinä mielessä - aikuisten pitäisi puuttua asioihin aina ja nopeasti silloin, kun sääntöjä rikotaan tai tapahtuu jotain ikävää tapahtunutta on käsiteltävä yhdessä - oppilailla pitää olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa koulussa - oppilaiden oma toiminta on tärkeää, esim. oppilaskuntatoiminta, tukioppilastoiminta ja sovittelutoiminta - koulutulokkaiden vastaanotto on tärkeätä, on vahvistettava yhteishenkeä ja saatava kaikki mukaan, myös yksinäiset. Kouluun on luotava sellainen henki, ettei kiusaamista, henkistä häirintää tai nimittelyä hyväksytä. - poliisin pitäisi jakaa vielä nykyistä enemmän tietoa rikkomusten seuraamuksista 18

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta

Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta 1 (5) 15.3.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI PERUSOPETUSLAIN, LUKIOLAIN, AM- MATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN, AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6.

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6. HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 Peruskoulujen rehtoreille ja johtajille Ohje voimassa toistaiseksi PERUSKOULUN YHTEISSUUNNITTELUTYÖAIKA (OVTES 2010-11 osion B liitteen 1 6 ) Yleistä opetuksen yhteissuunnittelusta

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä

Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä on valtakunnallinen kyselytutkimus, joka tarjoaa tutkimustietoa peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaiden sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Luku 4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen opiskeluhuolto.

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot