Muurlan koulu. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö. Yhteistyön muodot

Transkriptio

1 Muurlan koulu Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö Yhteistyön muodot Leirikoulu Vanhemmat asiantuntijoina Luokan oppilaiden vierailu vanhempien luona Vanhempien vierailut koululla Opintokokonaisuus viestinnästä ja kevätjuhlan puhe Arviointikeskustelut Joulun ajan juhlat Joulujuhla Kynttiläkirkko Ylimääräinen toiminta kouluajan ulkopuolella Yökoulu Joulukorttipaja-askarteluilta koululla Taidenäyttely Vanhempainillat Työryhmät ja toimikunnat Yleisurheilukilpailut HOJKS

2 Leirikoulu Leirikoulu on luokan yhteinen matka, joka toteutetaan yleensä oppilaiden alakoulun viimeisen lukuvuoden aikana. Matka kestää kohteesta riippuen 3-7 vuorokautta. Leirikoulun tarkoituksena on vahvistaa oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, kasvattaa ryhmässä toimimisen taitoja sekä tukea itsenäistymistä. Suunnittelu käynnistyy usein jo ensimmäisistä luokista alkaen. Leirikouluprojektin aloittaminen voi lähteä käyntiin opettajan, vanhempien tai oppilaiden tutustumisella leirikoulupaikkoihin esim. esitteiden ja internetsivujen avulla. Opettaja käy läpi vaihtoehdot ja valitsee niistä suppeamman valikoiman, josta lopullinen päätös tehdään. Oppilaan kotiin lähetetään kirje, jossa on valitut vaihtoehdot lyhyesti esiteltynä. Oppilaat saavat vanhempiensa kanssa kotonaan tutustua vaihtoehtoihin ja valita mieluisimman kohteen, jonka he merkitsevät kouluun palautettavaan kirjeeseen. Tämän jälkeen pidetään vanhempainilta, jossa keskustellaan rahanhankkimistavoista ja yhteistyö vanhempien kanssa lähtee käyntiin. Varainhankinta: Varainhankintatavat suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelma tehdään sen pohjalta, mitkä tulevat olemaan leirikoulukustannukset. Rahanhankkimistapoja leirikoulua varten on monenlaisia: joulumyyjäiset erilaisten tuotteiden myynti ( paperi, karamellit, keksit, sukat yms.) kilpailujen ja kahvitusten järjestäminen discon järjestäminen Vanhemmista valitaan eri tilaisuuksiin vastuuhenkilöt ja he ovat suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa. Vanhempien tehtäviä ovat olleet esimerkiksi yhteiset leipomistilaisuudet oppilaiden kanssa, myyntitoiminnan tukeminen, tuomarintehtävät kilpailuissa, järjestysmiehen tehtävät discoissa. Kun leirikoulurahoitus on kerätty, on leirikoulun aika. Mukana voi olla vapaaehtoisia oppilaiden vanhempia opettajan tukena valvomassa leirikoulun kulkua. Leirikoulun jälkeen pidetään vanhempainilta, jossa tehdään yhteenveto reissusta. Katsotaan yhdessä leirikouluvideo, tarkistetaan kustannukset ja keskustellaan leiriviikon onnistumisesta. Vanhemmat asiantuntijoina Opetustuokiot, joissa on hyödynnetty vanhempien asiantuntemusta perustuvat joko oppilaiden vierailuun eri kohteissa tai vanhempien vierailuun koululle. Luokan oppilaiden vierailu vanhempien luona Vanhempien asiantuntemusta on käytetty hyväksi esimerkiksi maatilavierailuna. Erään oppilaan vanhemmat omistivat maatilan ja kotieläimiä. Vanhemmat kertoivat työstään maatilalla. He opastivat eläinten hoidossa ja antoivat oppitunnin mm. ratsastamisesta. Vanhemmat ovat olleet myös asiantuntijoina esitellessään Muurlan historiaa ja vanhaa Muurlan maataloustyötä. Oppilaiden vanhempia on myös töissä paikallisissa yrityksissä, jolloin olemme päässeet tekemään yritysvierailuja ja katsomaan yrityksen toimintaa paikan päälle.

3 Vanhempien vierailut koululla Vanhemmat voivat tulla myös koululle kertomaan asiantuntijoina jostakin aiheesta. Kokemuksia ovat esimerkiksi Muurlan historiasta ja vanhasta myllystä kertominen asiantuntijan ominaisuudessa. Toinen esimerkki on koiran kasvattamisesta ja koiran käsittelemisestä kertominen, jolloin eräs oppilaan äiti kävi pitämässä koululla opetustuokion koiransa kanssa. Vanhemmista löytyy myös musiikin harrastajia, jolloin he ovat olleet tukemassa mm. bändin harrastustoimintaa. Opintokokonaisuus viestinnästä ja kevätjuhlan puhe Vuonna 2005 Muurlan koulun 6. luokkalaisille toteutettiin viestinnän opintokokonaisuus, jonka tuotoksena valmistui puhe kevätjuhlaan. Erään oppilaan äiti työskenteli isossa kansainvälisessä yrityksessä viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijana ja ehdotti yhteistä projektia. Projekti koostui kolmesta kahden tunnin pituisesta viestinnän alkeisiin liittyvästä oppitunnista. Suunnittelutyö käytiin puhelimitse ja sähköpostin välityksellä opettajan ja vanhemman välillä. Opetus käsitteli sanallisen viestinnän lisäksi väri- ja merkkikieltä viestinnässä. Hän kertoi myös mielenkiintoisia asioita omasta työstään ja eri kulttuurien välisiä eroja, joita hänen oli otettava päivittäin huomioon omassa työssään. Opetuskokonaisuuden lopuksi hän esitteli oman osuutensa tulevassa kevätjuhlapuheessa. Hän oli kirjoittanut pienen puheen siitä, miten hänen oma pieni poikansa kerran aloitti koulunkäynnin tässä koulussa, miltä se oli hänestä tuntunut ja miten nyt jo ollaan tässä vaiheessa, lähdössä yläasteelle. Tälle puheelle on tarkoitus yhdessä oppilaiden kanssa keksiä jatkoa. Hän toivoi, että valmiissa puheessa jokainen luokan oppilas olisi jollakin tavalla äänessä, sanoisi jotain. Puheen alustaminen ja rakentaminen jäi minun tehtäväkseni. Työskentely luokassa käynnistyi keräämällä yhteen niitä asioita, joita heille on jäänyt mieleen alaasteen kouluvuosista. Asioita oli yhtä monta kuin oppilaitakin. Yksi oppilaista johti puhetta ja jokainen sanoi vuorollaan asian, jota koulusta lähtiessään tulisi kaipaamaan. Projektia ehdottanut äiti kävi pari kertaa koulussa harjoittelemassa yhteistä puhetta luokan kanssa. Arviointikeskustelut Opettaja voi halutessaan järjestää arviointikeskusteluja haluamallaan tavalla ja parhaaksi näkemänään ajankohtana. Arviointikeskustelu tarkoittaa joko opettajan ja oppilaan tai opettajan, oppilaan ja vanhemman kesken järjestettyä tapaamista.. Keskustelun aikana kartoitetaan oppilaan perheen sen hetkistä tilannetta kotona, kerrotaan oppilaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista sekä opettajan että vanhempien näkökulmasta ja keskustellaan mahdollisista ongelmista koulussa ja kotona. Aihepiirit voivat liittyä oppimiseen, käyttäytymiseen koulussa, toisten kanssa toimeen tulemiseen tai henkilökohtaisiin asioihin. Yksi arviointikeskustelun tavoite on lisätä oppilaan tietoisuutta omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Toisaalta oppilas saa mahdollisuuden tuoda esiin asioita, joita hän ei muuten opettajalle kertoisi. Ongelmien kohdalla on mahdollisuus sopia yhdessä, miten jatkossa toimitaan, jotta asiat korjaantuisivat. Tarvittaessa sovitaan yhteisistä toimintaperiaatteista ja -käytännöistä sekä tukitoimista tulevaisuudessa.

4 Toteutus: Tapaaminen järjestetään yleensä joko aamulla ennen varsinaisen koulupäivän alkamista tai koulupäivän jälkeen koulun tiloissa. Jos tapaamisaikoja on vaikea järjestää, voi keskustelun sopia käytäväksi tiettynä ajankohtana puhelimitse. Arviointikeskustelut käydään syksyllä ja keväällä jokaisesta oppilaasta. Mitään tiettyä sääntöä vanhempainvartista ei ole, jokaisella opettajalla on oikeus valita tilanteeseen sopivin vaihtoehto. Arviointikeskusteluihin opettajan on hyvä valmistautua etukäteen huolella ja tehdä muistiinpanoja tärkeistä asioista ennen ja jälkeen keskustelun. Hän voi kirjata itselleen ylös asioita, jotka hänen mielestään on hyvä ottaa esille vartin aikana. Hän voi myös esitellä vanhemmille oppilaan kokeita, kirjoja, vihkoja, kuvaamataidon töitä, käsitöitä ja niin edelleen. Opettaja voi ottaa näistä esiin asioita, jotka kuvaavat lapsen vahvuuksia ja taitoja. Joulun ajan juhlat Muurlan koulussa vietetään erilaisia juhlia kalenteri- ja kirkkovuoden kiertoa mukaillen. Suurin osa juhlista on tarkoitettu sekä koulun oppilaille ja henkilökunnalle että oppilaiden perheille. Suurin juhla on joulujuhla. Näiden lisäksi on järjestetty useana vuonna oppilastöistä koostuvan taidenäyttely. Monelle vanhemmalle ja perheelle joulujuhla on merkkinä siitä, että syyslukukausi on lopuillaan ja jouluun on aikaa enää muutamia päiviä. Joulujuhla on tärkeä niin esiintyville lapsille kuin heidän vanhemmilleen. Oppilaat tekevät parhaansa oman esityksensä eteen ja vanhemmat seuraavat innokkaana minkälaisen esityksen oman lapsensa luokka on valmistanut. Juhlaan pukeudutaan arvokkaasti ja tilaisuus on rauhallinen ja juhlava. Joulujuhla Joulujuhla pidetään vuoro vuosina joko koulussa tai Muurlan kirkossa kynttiläkirkkona. Joulujuhlan harjoitteleminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen varsinaista juhlaa. Koulussa pidetyssä juhlassa on jokaisella luokalla oma ohjelmansa, jossa koko luokka on yleensä mukana. Ohjelma voi olla lauluesitys, tanssi, runo tms. Perinteenä on, että toisen luokan oppilaat esittävät jouluevankeliumin ja kuudennen luokan oppilaat joulunäytelmän. Joulujuhlaohjelmaan kuuluu myös joka vuosi rehtorin puhe sekä yhteislauluja. Juhlan juontaa muutama koulun oppilas. Kynttiläkirkko Kynttiläkirkko pidetään joka toinen vuosi Muurlan kirkossa. Kynttiläkirkon kesto on noin tunti. Kirkossa pappi pitää jumalanpalveluksen, jonka aikana koulumme oppilaat esittävät muutaman kirkkoon sopivan ohjelmanumeron. Toisen luokan oppilaat esittävät jouluevankeliumin. Tämän lisäksi koulumme oppilaista koostuva kuoro laulaa.

5 Ylimääräinen toiminta kouluajan ulkopuolella Opettajalla on halutessaan mahdollisuus järjestää vapaamuotoisempaa ohjelmaa oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Yhteisen toiminnan tarkoituksena on kasvattaa luokan ryhmähenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ylimääräinen toiminta on omakustanteista ja vapaaehtoista oppilaille. Opettajille tai avustajille ei makseta erillistä korvausta tästä toiminnasta. Yökoulu on koulua muistuttavaa toimintaa. Oppilaat saapuvat takaisin kouluun sovittuna kellonaikana normaalin koulupäivänsä jälkeen. Tarkoituksena on, että he käyvät illan ja tulevan yön koulua ja päivä päättyy seuraavana aamuna Yökoulupäivä on jokin arkipäivistä. Seuraava päivä on yökouluun osallistujille vapaa. Kouluillan alussa vanhemmat voivat olla mukana järjestetyssä toiminnassa. Opettaja ja oppilaat voivat järjestää esimerkiksi haasteottelun vanhempia vastaan erilaisissa peleissä tai pitää heille oppitunnin. Illan aikana oppilailla voi olla esimerkiksi koulupäivän kaltainen oppitunti, tietovisa, liikuntatunti ulkona tai sisällä. Yleensä loppuillasta on disco. Syötyään iltapalan oppilaat menevät nukkumaan luokkaansa lattialle makuupusseihinsa. Opettaja nukkuu yleensä oppilaiden kanssa tai opettajanhuoneessa. Muu toiminta Koululuokat ovat järjestäneet mm. elokuvaillan ravintolaillallisen laskettelureissun uimahallireissun keilausta Oppilaat yhdessä opettajan kanssa ideoivat koulupäivän jälkeisen illan. Vanhempien rooli on toimia kyyditsijöinä ja valvojina. Yleensä ilta vietetään Salossa, lähimmässä kaupungissa. Ilta kestää noin 3-4 tuntia. Seuraavana päivänä oppilaat tulevat normaalisti kouluun. Joulukorttipaja askarteluilta koululla Idea: Kodin ja koulun välistä yhteistyötä lisätäksemme koulussamme on järjestetty jo kahtena vuotena joulun alla joulukorttipaja, jossa askarrellaan kahden tunnin aikana ohjaajien tekemien mallien tai omien ideoiden pohjalta koulun tarjoamista materiaaleista joulukortteja esimerkiksi sukulaisille ja ystäville lähetettäviksi. Ajatuksena on näissä illoissa ollut se, että koulun oppilas tulee askarteluiltaan yhdessä vanhempansa, isovanhempansa, kumminsa tai muun aikuisen seurassa askartelemaan kortteja. Näin sellaisetkin ihmiset, jotka eivät muuten käy koulun tiloissa, pääsevät osallisiksi lapsen koulunkäyntiin ja näkevät, millaisessa ympäristössä lapsi päivänsä viettää. Koulun tarjoamien monipuolisten ja laadukkaiden materiaalien ja virikkeiden avulla askarteluillat ovat olleet työntäyteisiä ja täynnä ideoita sekä ahkeroivia korttinikkareita. Tilaisuudesta on pyritty luomaan tunnelmallinen jouluun virittävä hetki, jonka lapsi saa viettää yhdessä itselle tärkeän

6 aikuisen kanssa.. Vastuu askarteluillasta on ollut kahdella tai kolmella vapaaehtoisella opettajalla, jotka hoitavat joko keskenään tai esim. koulunkäyntiavustajien avustuksella kaikki askarteluiltaan liittyvät järjestelyt, kuten materiaalien hankinnan ja valmistelun Toteutus: Ensimmäiseksi opettajat kirjoittavat ja lähettävät oppilaiden mukana koteihin tiedotteen, jossa tapahtuman idea ja ajankohta esitellään. Askarteluiltoja on järjestetty kaksi, jotta mahdollisimman moni voi osallistua. Ajankohdista voi valita itselle sopivimman. Askarteluillan aluksi korttimallit ja materiaalit esitellään ja tämän jälkeen jokainen saa omatoimisesti tehdä kortteja. Apua ideoinnissa tai korttien toteutuksessa saa ohjaavilta henkilöiltä. Joulumusiikki soi työskentelyn aikana taustalla ja tarjolla on ollut myös glögiä ja pipareita. Vanhempainillat Luokkakohtaiset vanhempainillat Opettaja järjestää kerran tai kaksi vuodessa vanhempainillan, joka on vanhemmille vapaaehtoinen. Vanhemmat kutsutaan yleensä kirjallisesti tilaisuuteen. Ilmoittautumisen yhteydessä opettaja esittelee käsiteltävät asiat ja vanhemmat voivat kirjallisesti toivoa muita asiakokonaisuuksia. Tilaisuus järjestetään kotiluokassa, jossa opettaja tarjoaa kahvit niin halutessan. Ensin ohelmassa on vapaata seurustelua, jonka tarkoituksena on antaa vanhemmille mahdollisuus tutustua toisiinsa. Usein tilaisuuden alussa vanhemmat tutkivat oppilaiden työkansioita, piirustuksia, pulpettia ja kirjoja. Tilaisuudessa on mukava luokka-avustaja ja mahdollisesti teemoista riippuen koulun muita asiantuntijoita rehtorista kouluterveydenhoitajaan. Käsiteltäviä teemoja esimerkiksi syksyn vanhempainillassa ovat eri oppiaineiden sisällöt ja tavoiteet, luokan ja koulun säännöt ja tulevat tapahtumat. Opettaja kertoo luokasta yleensä, työskentelytavoista, lukujärjestyksestä, käytänteistä, muista opettajista, jotka luokkaa opettaa. Toivottavaa olisi, että vanhemmat osallistuisivat keskusteluihin ja jakaisivat illan aikana vinkkejä pulmallisiin ongelmakohtiin muille vanhemmille. Tilaisuus kestaa 1-2 tuntiin riipuen asiasiällöistä ja vanhempien aktiivisuudesta. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus vaihtaa nopeat kuulumiset oppilaasta henkilökohtaisesti. Koko koulun vanhempainillat Kerran lukuvuodessa koti-koulu-toimikunta tai koulun henkilökunta päättää kutsua ulkopuolisen puhujan vanhempainiltaan, joka on tarkoitettu kaikkien alakoulun oppilaiden vanhemmille. Tilaisuuden teemat vaihtelevat. Yleensä puhuja valitaan ajankohtaisen, yhteiskunnallisesti askarruttavan aihealueen mukaan. Viime vuosina teemoja ovat olleet media ja sen vaikutus lapsiin. Tilaisuudesta informoidaan kirjallisesti paria viikkoa aikaisemmin. Kutsu tulee myös koko kuntaan jaettavaan kuntatiedotteeseen. Tilaisuus järjestetään koulun tiloissa ja kestää enimmillään pari tuntia. Illan aikana vanhemmilla on tilaisuus kysymysten tekoon ja ajatusten vaihtoon muiden vanhempien sekä asiantuntijoiden kanssa.

7 Työryhmät ja toimikunnat Turvallisuustyöryhmä Turvallisuustyöryhmän tärkeimpänä tavoitteena on turvata Muurlan kunnan lapsille ja nuorille mahdollisimman hyvä kasvuympäristö. Tavoitteet pitkällä tähtäimellä ovat lapsen oikeus vanhempiin ja terveeseen kasvuun. Lähiyhteisön tehtävänä on tukea vanhempien kasvatustyötä ja taata turvallinen toimintaympäristö lapsille ja nuorille Työryhmä työskentelee seuraavien periaatteiden toteutumiseksi: - vanhempien rinnalla oleminen - hyvät käytöstavat ja asiallinen kielenkäyttö - lapsen ja nuoren suojeleminen päihteiltä ja muilta vaaroilta - kasvatusvastuu kuuluu ensisijaisesti kodeille, mutta kaikkien lapsen elinympäristössä vaikuttavien tahojen täytyy sitoutua yhteisiin pelisääntöihin LAPSEN KASVAT- TAMISEEN TARVITAAN KOKO KYLÄ - vanhemmat saavat tukea kasvatustyössä toisiltaan Työryhmän jäsenet koostuvat kunnan eri hallintokuntien edustajia sekä jokaisen luokka-asteen vanhempien edustajista. Kokoonkutsujana ja sihteerinä toimii koulun rehtori. Esimerkki työryhmän muistiosta JOKELAN KOULUTURMA Keskustelimme, miten Jokelan kouluturmasta on keskusteltu Muurlan koulun oppilaiden kanssa. Pidin tapahtumaa seuraavana aamuna henkilökunnan kanssa yhteisen palaverin, jossa sovimme yhteisistä toimintatavoista. Koulumme oppilaat ovat hyvinkin eri-ikäisiä (6-13-v.), joten päätimme, että opettajat keskustelevat luokissa oppilaiden kanssa asiasta. 2. KOULUKIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY Rehtori jakoi Muurlan koulun koulukiusaamisen käsittelymallin kaavakkeet. Toimintamalli on laadittu jo kaksi vuotta sitten, mutta koulukiusaamisen tullessa esille Jokelan tapahtumien yhteydessä, rehtori päätti muistuttaa, miten asia hoidetaan Muurlan koulussa. Toimintamalli kaavakkeineen on lähetetty huoltajille koulun syystiedotteen yhteydessä. 3. TULEVA TOIMINTA Todettiin, että koko alakoulu ja yläkoulu 8-luokkaan asti kuuluvat turvallisuustyöryhmän toimintapiiriin. Alakoulun oppilaiden kanssa järjestetään kevätlukukauden aikana yhteistä toimintaa. Toiminta pitää jakaa eri päiviin, sillä oppilaita on jo noin 130 ja vanhempia näin ollen 260. Toimintapäivät jaetaan luokka-asteittain.

8 Yläkoulun oppilaiden kohdalla pyritään edelleen kiinnittämään huomiota ns. nivelkohtaan eli siirtymiseen yläkouluun. Työryhmä on huolissaan siitä, että vanhemmat eivät osallistu kovinkaan aktiivisesti vanhemmille järjestettyihin yhteisiin tilaisuuksiin. Viime helmikuussa järjestettiin koko kunnan lasten ja nuorten vanhemmille suunnattu avoin tilaisuus mediakasvatuksesta. Tilaisuuteen osallistui 12 henkilöä, joista suurin osa oli kunnan työntekijöitä. Kokouksessa totesimme, että olimme jopa edellä aikaa. Nimittäin vasta tänä syksynä asia on tullut voimakkaammin esille tiedotusvälineissä. Työryhmässä keskusteltiin, miten monissa perheissä nykyään ei ole ns. vanhemmuutta. Lapsille annetaan liian paljon valtaa itse päättää asioista, ja kuinka paljon vanhemmat joutuvat osittain myös tahtomattaan olemaan paljon poissa kotoa työnsä takia. Päätimme, että ensi vuoden alkupuolella järjestetään Muurlan kunnan lasten ja nuorten huoltajille vanhempainilta, jossa yritetään herätellä vanhempia vastuuseen lastensa kasvatuksesta ja kaikenlaisesta huolenpidosta. Marika Heino ja koulun rehtori toimivat vastuuhenkilöinä tilaisuuden järjestämisessä. Koti-koulu toimikunta Toimikunta vastaa koulun entistä johtokuntaa, eikä sillä siten ole päätösvaltaa. Toimikunnassa käsitellään koulun toimintaan liittyviä asioita ja tapahtumia. Toimikunta koostuu jokaisen luokan vanhempien edustajista. Edustajien tehtävänä on toimia tiedon välittäjänä luokan ja toimikunnan välillä. Rehtori toimii toimikunnan kokoonkutsujana, koulun muu henkilökunta voi halutessaan osallistua kokoukseen. Lisäksi kokouksiin osallistuu koulun terveydenhoitaja. Toteutus: Kokous keväällä 2008 Rehtori kutsui toimikunnan koolle. Aiheena olivat eri luokkien kevään luokkaretket ja syksyllä tapahtuva kuudennen luokan leirikoulu Iso-Syötteelle. Lisäksi keskusteltiin tulevan syksyn luokkien koosta ja siitä, kuka opettaja opettaa mitäkin luokkaa alkavana lukuvuotena. Luokkatoimikunta Toimikunnan tarkoitus on järjestää yhteistä toimintaa sekä lapsille että aikuisille. Opettajan avuksi valitaan vanhempien ydinryhmä. Nämä avainvanhemmat ottavat vastuuta luokkakohtaisen yhteistyön suunnittelusta ja käytännön organisoinnista. Toiminnan suunnitelmallisuus antaa ryhtiä yhteistyölle ja helpottaa myös opettajaa. Luokkakohtaista yhteistyötä aloitetaan yleensä jo ensimmäisenä kouluvuotena. Yhteistyötä käynnistettäessä tulee varmistaa, että luokan vanhempien keskinäiseen tutustumiseen ja verkottumiseen kiinnitetään riittävästi huomiota heti koulun alkuvaiheessa. Tavoitteena on, että jokainen vanhempi tuntee oman lapsensa luokkatovereiden vanhemmat henkilökohtaisesti. Toteutus:

9 Yhteinen kylpylämatka. Vanhempien ydinryhmä ja opettaja ovat kokoontuneet järjestämään yhteistä kylpylämatkaa. Ensimmäisenä päätetään ajankohta, jolloin matka toteutetaan. Sovittiin, että yksi vanhempi tekee kyselyn koteihin, kuka on lähdössä matkalle. Tämän tiedon tultua, toinen vanhempi on yhteydessä kylpylään ja ilmoittaa tulijoiden määrän. Tämän jälkeen pitää varata kuljetus. Ruokailun järjestämisestä ottaa vastuun myös vanhempien ryhmä. Sovittiin, että opettaja kerää koulussa oppilailta jo etukäteen rahat kylpylän pääsymaksusta, kuljetuksesta ja ruokailusta. Yleisurheilukilpailut Joka syksy koulussamme järjestetään yleisurheilukilpailut, joissa oppilaat kisaavat oman luokkansa kesken parhaimmuudesta. Isommilla oppilailla luokka on jaettu vielä tyttöjen ja poikien sarjoihin. Kisalajeina on 60 m juoksu, pituushyppy sekä pienemmillä oppilailla pallonheitto ja isommilla kuulantyöntö. Lisäksi vapaaehtoisena lajina järjestetään 600 m juoksu. Kisojen järjestelyistä vastaa kahden opettajan tiimi, joka valmistelee mm. koteihin lähetettävän tiedotteen, osallistujalistat ja kisaohjelman sekä hankkii palkinnot. Toteutus: Koteihin lähetetään tiedote yleisurheilukilpailuista ja niiden ajankohdasta. Kisat järjestetään ulkokentällä sään salliessa. Myös vanhemmat toivotetaan tervetulleiksi seuraamaan kisoja. Kisapäivänä koulu kestää n. kaksi tuntia ja päivän aikana lapset syövät koulun tarjoamat eväät urheilukentällä. Jokaiselle suorituspisteelle valitaan koulun henkilökunnan jäsenten lisäksi oppilaiden vanhempia ja he vastaavat suorituspisteen ajanotosta, mittaamisesta, tulosten kirjaamisesta ja kannustamisesta. Vanhempien osallistumista kisoihin ei edellytetä. Kisat järjestetään kuitenkin yleensä lauantaina, joten moni heistä pääsee paikalle. Osa vanhemmista on erityisen kiinnostuneita lastensa suorituksista ja tulevat vuosittain seuraamaan kisoja. HOJKSit HOJKS on Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma. Suunnitelma laaditaan erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle yhteistyössä luokanopettajan, erityisopettajan, avustajien, oppilaan vanhempien ja oppilaan toimesta. Erityisopetussiirtoon vaikuttavat huoltajan ja oppilashuoltotyöryhmän näkemykset oppilaan tuen tarpeesta ja mahdolliset asiantuntijalausunnot. Siirtopäätös koskee yleensä yhtä tai kahta oppiainetta, jotka on yksilöllistetty. Yksilöllistämisellä tarkoitetaan oppiaineen suppeampaa oppimäärää. Vanhempien suostumuksen jälkeen rehtori vahvistaa siirtopäätöksen. HOJKSin tarkoituksena on määritellä sopivat tavoitteet ja työskentelymuodot niille oppilaille, joiden kohdalla yleisopetuksessa määritettyjä tavoitteita ei voida jostain syystä toteuttaa. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma sisältää mm. kuvauksen oppilaan oppimisvalmiuksista, taidoista, vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Lisäksi siinä määritellään opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet, joista johdetaan opetuksen keskeiset

10 sisällöt. Suunnitelmaa laadittaessa sovitaan opetussuunnitelmaan kuuluvien oppiaineiden viikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa poiketaan opetussuunnitelmasta. Suunnitelmassa määritellään myös muut oppilaan tarvitsemat tukitoimet, kuten henkilökohtainen avustajapalvelu tai opetus luokkaopetuksen sijasta pienryhmässä. Muurlan koulussa oppilaat, jotka opiskelevat oman henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan, opiskelevat osan oppiaineista pienryhmässä. HOJKS oppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana järjestämällä HOJKS- tapaamiset vanhempien ja muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman tarkistaminen ja toteutumisen arvioiminen suoritetaan HOJKSin laatijoiden kesken sille erikseen sovitussa palaverissa. Tällöin suunnitelmaan voidaan lisätä ja poistaa tavoitteita oppilaan edistymisen perusteella. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yksilöllisistä oppimääristä tehdään merkintä todistukseen ja se huomioidaan myös oppilaan arviointia suoritettaessa.