Muurlan koulu. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö. Yhteistyön muodot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muurlan koulu. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö. Yhteistyön muodot"

Transkriptio

1 Muurlan koulu Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö Yhteistyön muodot Leirikoulu Vanhemmat asiantuntijoina Luokan oppilaiden vierailu vanhempien luona Vanhempien vierailut koululla Opintokokonaisuus viestinnästä ja kevätjuhlan puhe Arviointikeskustelut Joulun ajan juhlat Joulujuhla Kynttiläkirkko Ylimääräinen toiminta kouluajan ulkopuolella Yökoulu Joulukorttipaja-askarteluilta koululla Taidenäyttely Vanhempainillat Työryhmät ja toimikunnat Yleisurheilukilpailut HOJKS

2 Leirikoulu Leirikoulu on luokan yhteinen matka, joka toteutetaan yleensä oppilaiden alakoulun viimeisen lukuvuoden aikana. Matka kestää kohteesta riippuen 3-7 vuorokautta. Leirikoulun tarkoituksena on vahvistaa oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, kasvattaa ryhmässä toimimisen taitoja sekä tukea itsenäistymistä. Suunnittelu käynnistyy usein jo ensimmäisistä luokista alkaen. Leirikouluprojektin aloittaminen voi lähteä käyntiin opettajan, vanhempien tai oppilaiden tutustumisella leirikoulupaikkoihin esim. esitteiden ja internetsivujen avulla. Opettaja käy läpi vaihtoehdot ja valitsee niistä suppeamman valikoiman, josta lopullinen päätös tehdään. Oppilaan kotiin lähetetään kirje, jossa on valitut vaihtoehdot lyhyesti esiteltynä. Oppilaat saavat vanhempiensa kanssa kotonaan tutustua vaihtoehtoihin ja valita mieluisimman kohteen, jonka he merkitsevät kouluun palautettavaan kirjeeseen. Tämän jälkeen pidetään vanhempainilta, jossa keskustellaan rahanhankkimistavoista ja yhteistyö vanhempien kanssa lähtee käyntiin. Varainhankinta: Varainhankintatavat suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelma tehdään sen pohjalta, mitkä tulevat olemaan leirikoulukustannukset. Rahanhankkimistapoja leirikoulua varten on monenlaisia: joulumyyjäiset erilaisten tuotteiden myynti ( paperi, karamellit, keksit, sukat yms.) kilpailujen ja kahvitusten järjestäminen discon järjestäminen Vanhemmista valitaan eri tilaisuuksiin vastuuhenkilöt ja he ovat suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa. Vanhempien tehtäviä ovat olleet esimerkiksi yhteiset leipomistilaisuudet oppilaiden kanssa, myyntitoiminnan tukeminen, tuomarintehtävät kilpailuissa, järjestysmiehen tehtävät discoissa. Kun leirikoulurahoitus on kerätty, on leirikoulun aika. Mukana voi olla vapaaehtoisia oppilaiden vanhempia opettajan tukena valvomassa leirikoulun kulkua. Leirikoulun jälkeen pidetään vanhempainilta, jossa tehdään yhteenveto reissusta. Katsotaan yhdessä leirikouluvideo, tarkistetaan kustannukset ja keskustellaan leiriviikon onnistumisesta. Vanhemmat asiantuntijoina Opetustuokiot, joissa on hyödynnetty vanhempien asiantuntemusta perustuvat joko oppilaiden vierailuun eri kohteissa tai vanhempien vierailuun koululle. Luokan oppilaiden vierailu vanhempien luona Vanhempien asiantuntemusta on käytetty hyväksi esimerkiksi maatilavierailuna. Erään oppilaan vanhemmat omistivat maatilan ja kotieläimiä. Vanhemmat kertoivat työstään maatilalla. He opastivat eläinten hoidossa ja antoivat oppitunnin mm. ratsastamisesta. Vanhemmat ovat olleet myös asiantuntijoina esitellessään Muurlan historiaa ja vanhaa Muurlan maataloustyötä. Oppilaiden vanhempia on myös töissä paikallisissa yrityksissä, jolloin olemme päässeet tekemään yritysvierailuja ja katsomaan yrityksen toimintaa paikan päälle.

3 Vanhempien vierailut koululla Vanhemmat voivat tulla myös koululle kertomaan asiantuntijoina jostakin aiheesta. Kokemuksia ovat esimerkiksi Muurlan historiasta ja vanhasta myllystä kertominen asiantuntijan ominaisuudessa. Toinen esimerkki on koiran kasvattamisesta ja koiran käsittelemisestä kertominen, jolloin eräs oppilaan äiti kävi pitämässä koululla opetustuokion koiransa kanssa. Vanhemmista löytyy myös musiikin harrastajia, jolloin he ovat olleet tukemassa mm. bändin harrastustoimintaa. Opintokokonaisuus viestinnästä ja kevätjuhlan puhe Vuonna 2005 Muurlan koulun 6. luokkalaisille toteutettiin viestinnän opintokokonaisuus, jonka tuotoksena valmistui puhe kevätjuhlaan. Erään oppilaan äiti työskenteli isossa kansainvälisessä yrityksessä viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijana ja ehdotti yhteistä projektia. Projekti koostui kolmesta kahden tunnin pituisesta viestinnän alkeisiin liittyvästä oppitunnista. Suunnittelutyö käytiin puhelimitse ja sähköpostin välityksellä opettajan ja vanhemman välillä. Opetus käsitteli sanallisen viestinnän lisäksi väri- ja merkkikieltä viestinnässä. Hän kertoi myös mielenkiintoisia asioita omasta työstään ja eri kulttuurien välisiä eroja, joita hänen oli otettava päivittäin huomioon omassa työssään. Opetuskokonaisuuden lopuksi hän esitteli oman osuutensa tulevassa kevätjuhlapuheessa. Hän oli kirjoittanut pienen puheen siitä, miten hänen oma pieni poikansa kerran aloitti koulunkäynnin tässä koulussa, miltä se oli hänestä tuntunut ja miten nyt jo ollaan tässä vaiheessa, lähdössä yläasteelle. Tälle puheelle on tarkoitus yhdessä oppilaiden kanssa keksiä jatkoa. Hän toivoi, että valmiissa puheessa jokainen luokan oppilas olisi jollakin tavalla äänessä, sanoisi jotain. Puheen alustaminen ja rakentaminen jäi minun tehtäväkseni. Työskentely luokassa käynnistyi keräämällä yhteen niitä asioita, joita heille on jäänyt mieleen alaasteen kouluvuosista. Asioita oli yhtä monta kuin oppilaitakin. Yksi oppilaista johti puhetta ja jokainen sanoi vuorollaan asian, jota koulusta lähtiessään tulisi kaipaamaan. Projektia ehdottanut äiti kävi pari kertaa koulussa harjoittelemassa yhteistä puhetta luokan kanssa. Arviointikeskustelut Opettaja voi halutessaan järjestää arviointikeskusteluja haluamallaan tavalla ja parhaaksi näkemänään ajankohtana. Arviointikeskustelu tarkoittaa joko opettajan ja oppilaan tai opettajan, oppilaan ja vanhemman kesken järjestettyä tapaamista.. Keskustelun aikana kartoitetaan oppilaan perheen sen hetkistä tilannetta kotona, kerrotaan oppilaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista sekä opettajan että vanhempien näkökulmasta ja keskustellaan mahdollisista ongelmista koulussa ja kotona. Aihepiirit voivat liittyä oppimiseen, käyttäytymiseen koulussa, toisten kanssa toimeen tulemiseen tai henkilökohtaisiin asioihin. Yksi arviointikeskustelun tavoite on lisätä oppilaan tietoisuutta omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Toisaalta oppilas saa mahdollisuuden tuoda esiin asioita, joita hän ei muuten opettajalle kertoisi. Ongelmien kohdalla on mahdollisuus sopia yhdessä, miten jatkossa toimitaan, jotta asiat korjaantuisivat. Tarvittaessa sovitaan yhteisistä toimintaperiaatteista ja -käytännöistä sekä tukitoimista tulevaisuudessa.

4 Toteutus: Tapaaminen järjestetään yleensä joko aamulla ennen varsinaisen koulupäivän alkamista tai koulupäivän jälkeen koulun tiloissa. Jos tapaamisaikoja on vaikea järjestää, voi keskustelun sopia käytäväksi tiettynä ajankohtana puhelimitse. Arviointikeskustelut käydään syksyllä ja keväällä jokaisesta oppilaasta. Mitään tiettyä sääntöä vanhempainvartista ei ole, jokaisella opettajalla on oikeus valita tilanteeseen sopivin vaihtoehto. Arviointikeskusteluihin opettajan on hyvä valmistautua etukäteen huolella ja tehdä muistiinpanoja tärkeistä asioista ennen ja jälkeen keskustelun. Hän voi kirjata itselleen ylös asioita, jotka hänen mielestään on hyvä ottaa esille vartin aikana. Hän voi myös esitellä vanhemmille oppilaan kokeita, kirjoja, vihkoja, kuvaamataidon töitä, käsitöitä ja niin edelleen. Opettaja voi ottaa näistä esiin asioita, jotka kuvaavat lapsen vahvuuksia ja taitoja. Joulun ajan juhlat Muurlan koulussa vietetään erilaisia juhlia kalenteri- ja kirkkovuoden kiertoa mukaillen. Suurin osa juhlista on tarkoitettu sekä koulun oppilaille ja henkilökunnalle että oppilaiden perheille. Suurin juhla on joulujuhla. Näiden lisäksi on järjestetty useana vuonna oppilastöistä koostuvan taidenäyttely. Monelle vanhemmalle ja perheelle joulujuhla on merkkinä siitä, että syyslukukausi on lopuillaan ja jouluun on aikaa enää muutamia päiviä. Joulujuhla on tärkeä niin esiintyville lapsille kuin heidän vanhemmilleen. Oppilaat tekevät parhaansa oman esityksensä eteen ja vanhemmat seuraavat innokkaana minkälaisen esityksen oman lapsensa luokka on valmistanut. Juhlaan pukeudutaan arvokkaasti ja tilaisuus on rauhallinen ja juhlava. Joulujuhla Joulujuhla pidetään vuoro vuosina joko koulussa tai Muurlan kirkossa kynttiläkirkkona. Joulujuhlan harjoitteleminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen varsinaista juhlaa. Koulussa pidetyssä juhlassa on jokaisella luokalla oma ohjelmansa, jossa koko luokka on yleensä mukana. Ohjelma voi olla lauluesitys, tanssi, runo tms. Perinteenä on, että toisen luokan oppilaat esittävät jouluevankeliumin ja kuudennen luokan oppilaat joulunäytelmän. Joulujuhlaohjelmaan kuuluu myös joka vuosi rehtorin puhe sekä yhteislauluja. Juhlan juontaa muutama koulun oppilas. Kynttiläkirkko Kynttiläkirkko pidetään joka toinen vuosi Muurlan kirkossa. Kynttiläkirkon kesto on noin tunti. Kirkossa pappi pitää jumalanpalveluksen, jonka aikana koulumme oppilaat esittävät muutaman kirkkoon sopivan ohjelmanumeron. Toisen luokan oppilaat esittävät jouluevankeliumin. Tämän lisäksi koulumme oppilaista koostuva kuoro laulaa.

5 Ylimääräinen toiminta kouluajan ulkopuolella Opettajalla on halutessaan mahdollisuus järjestää vapaamuotoisempaa ohjelmaa oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Yhteisen toiminnan tarkoituksena on kasvattaa luokan ryhmähenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ylimääräinen toiminta on omakustanteista ja vapaaehtoista oppilaille. Opettajille tai avustajille ei makseta erillistä korvausta tästä toiminnasta. Yökoulu on koulua muistuttavaa toimintaa. Oppilaat saapuvat takaisin kouluun sovittuna kellonaikana normaalin koulupäivänsä jälkeen. Tarkoituksena on, että he käyvät illan ja tulevan yön koulua ja päivä päättyy seuraavana aamuna Yökoulupäivä on jokin arkipäivistä. Seuraava päivä on yökouluun osallistujille vapaa. Kouluillan alussa vanhemmat voivat olla mukana järjestetyssä toiminnassa. Opettaja ja oppilaat voivat järjestää esimerkiksi haasteottelun vanhempia vastaan erilaisissa peleissä tai pitää heille oppitunnin. Illan aikana oppilailla voi olla esimerkiksi koulupäivän kaltainen oppitunti, tietovisa, liikuntatunti ulkona tai sisällä. Yleensä loppuillasta on disco. Syötyään iltapalan oppilaat menevät nukkumaan luokkaansa lattialle makuupusseihinsa. Opettaja nukkuu yleensä oppilaiden kanssa tai opettajanhuoneessa. Muu toiminta Koululuokat ovat järjestäneet mm. elokuvaillan ravintolaillallisen laskettelureissun uimahallireissun keilausta Oppilaat yhdessä opettajan kanssa ideoivat koulupäivän jälkeisen illan. Vanhempien rooli on toimia kyyditsijöinä ja valvojina. Yleensä ilta vietetään Salossa, lähimmässä kaupungissa. Ilta kestää noin 3-4 tuntia. Seuraavana päivänä oppilaat tulevat normaalisti kouluun. Joulukorttipaja askarteluilta koululla Idea: Kodin ja koulun välistä yhteistyötä lisätäksemme koulussamme on järjestetty jo kahtena vuotena joulun alla joulukorttipaja, jossa askarrellaan kahden tunnin aikana ohjaajien tekemien mallien tai omien ideoiden pohjalta koulun tarjoamista materiaaleista joulukortteja esimerkiksi sukulaisille ja ystäville lähetettäviksi. Ajatuksena on näissä illoissa ollut se, että koulun oppilas tulee askarteluiltaan yhdessä vanhempansa, isovanhempansa, kumminsa tai muun aikuisen seurassa askartelemaan kortteja. Näin sellaisetkin ihmiset, jotka eivät muuten käy koulun tiloissa, pääsevät osallisiksi lapsen koulunkäyntiin ja näkevät, millaisessa ympäristössä lapsi päivänsä viettää. Koulun tarjoamien monipuolisten ja laadukkaiden materiaalien ja virikkeiden avulla askarteluillat ovat olleet työntäyteisiä ja täynnä ideoita sekä ahkeroivia korttinikkareita. Tilaisuudesta on pyritty luomaan tunnelmallinen jouluun virittävä hetki, jonka lapsi saa viettää yhdessä itselle tärkeän

6 aikuisen kanssa.. Vastuu askarteluillasta on ollut kahdella tai kolmella vapaaehtoisella opettajalla, jotka hoitavat joko keskenään tai esim. koulunkäyntiavustajien avustuksella kaikki askarteluiltaan liittyvät järjestelyt, kuten materiaalien hankinnan ja valmistelun Toteutus: Ensimmäiseksi opettajat kirjoittavat ja lähettävät oppilaiden mukana koteihin tiedotteen, jossa tapahtuman idea ja ajankohta esitellään. Askarteluiltoja on järjestetty kaksi, jotta mahdollisimman moni voi osallistua. Ajankohdista voi valita itselle sopivimman. Askarteluillan aluksi korttimallit ja materiaalit esitellään ja tämän jälkeen jokainen saa omatoimisesti tehdä kortteja. Apua ideoinnissa tai korttien toteutuksessa saa ohjaavilta henkilöiltä. Joulumusiikki soi työskentelyn aikana taustalla ja tarjolla on ollut myös glögiä ja pipareita. Vanhempainillat Luokkakohtaiset vanhempainillat Opettaja järjestää kerran tai kaksi vuodessa vanhempainillan, joka on vanhemmille vapaaehtoinen. Vanhemmat kutsutaan yleensä kirjallisesti tilaisuuteen. Ilmoittautumisen yhteydessä opettaja esittelee käsiteltävät asiat ja vanhemmat voivat kirjallisesti toivoa muita asiakokonaisuuksia. Tilaisuus järjestetään kotiluokassa, jossa opettaja tarjoaa kahvit niin halutessan. Ensin ohelmassa on vapaata seurustelua, jonka tarkoituksena on antaa vanhemmille mahdollisuus tutustua toisiinsa. Usein tilaisuuden alussa vanhemmat tutkivat oppilaiden työkansioita, piirustuksia, pulpettia ja kirjoja. Tilaisuudessa on mukava luokka-avustaja ja mahdollisesti teemoista riippuen koulun muita asiantuntijoita rehtorista kouluterveydenhoitajaan. Käsiteltäviä teemoja esimerkiksi syksyn vanhempainillassa ovat eri oppiaineiden sisällöt ja tavoiteet, luokan ja koulun säännöt ja tulevat tapahtumat. Opettaja kertoo luokasta yleensä, työskentelytavoista, lukujärjestyksestä, käytänteistä, muista opettajista, jotka luokkaa opettaa. Toivottavaa olisi, että vanhemmat osallistuisivat keskusteluihin ja jakaisivat illan aikana vinkkejä pulmallisiin ongelmakohtiin muille vanhemmille. Tilaisuus kestaa 1-2 tuntiin riipuen asiasiällöistä ja vanhempien aktiivisuudesta. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus vaihtaa nopeat kuulumiset oppilaasta henkilökohtaisesti. Koko koulun vanhempainillat Kerran lukuvuodessa koti-koulu-toimikunta tai koulun henkilökunta päättää kutsua ulkopuolisen puhujan vanhempainiltaan, joka on tarkoitettu kaikkien alakoulun oppilaiden vanhemmille. Tilaisuuden teemat vaihtelevat. Yleensä puhuja valitaan ajankohtaisen, yhteiskunnallisesti askarruttavan aihealueen mukaan. Viime vuosina teemoja ovat olleet media ja sen vaikutus lapsiin. Tilaisuudesta informoidaan kirjallisesti paria viikkoa aikaisemmin. Kutsu tulee myös koko kuntaan jaettavaan kuntatiedotteeseen. Tilaisuus järjestetään koulun tiloissa ja kestää enimmillään pari tuntia. Illan aikana vanhemmilla on tilaisuus kysymysten tekoon ja ajatusten vaihtoon muiden vanhempien sekä asiantuntijoiden kanssa.

7 Työryhmät ja toimikunnat Turvallisuustyöryhmä Turvallisuustyöryhmän tärkeimpänä tavoitteena on turvata Muurlan kunnan lapsille ja nuorille mahdollisimman hyvä kasvuympäristö. Tavoitteet pitkällä tähtäimellä ovat lapsen oikeus vanhempiin ja terveeseen kasvuun. Lähiyhteisön tehtävänä on tukea vanhempien kasvatustyötä ja taata turvallinen toimintaympäristö lapsille ja nuorille Työryhmä työskentelee seuraavien periaatteiden toteutumiseksi: - vanhempien rinnalla oleminen - hyvät käytöstavat ja asiallinen kielenkäyttö - lapsen ja nuoren suojeleminen päihteiltä ja muilta vaaroilta - kasvatusvastuu kuuluu ensisijaisesti kodeille, mutta kaikkien lapsen elinympäristössä vaikuttavien tahojen täytyy sitoutua yhteisiin pelisääntöihin LAPSEN KASVAT- TAMISEEN TARVITAAN KOKO KYLÄ - vanhemmat saavat tukea kasvatustyössä toisiltaan Työryhmän jäsenet koostuvat kunnan eri hallintokuntien edustajia sekä jokaisen luokka-asteen vanhempien edustajista. Kokoonkutsujana ja sihteerinä toimii koulun rehtori. Esimerkki työryhmän muistiosta JOKELAN KOULUTURMA Keskustelimme, miten Jokelan kouluturmasta on keskusteltu Muurlan koulun oppilaiden kanssa. Pidin tapahtumaa seuraavana aamuna henkilökunnan kanssa yhteisen palaverin, jossa sovimme yhteisistä toimintatavoista. Koulumme oppilaat ovat hyvinkin eri-ikäisiä (6-13-v.), joten päätimme, että opettajat keskustelevat luokissa oppilaiden kanssa asiasta. 2. KOULUKIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY Rehtori jakoi Muurlan koulun koulukiusaamisen käsittelymallin kaavakkeet. Toimintamalli on laadittu jo kaksi vuotta sitten, mutta koulukiusaamisen tullessa esille Jokelan tapahtumien yhteydessä, rehtori päätti muistuttaa, miten asia hoidetaan Muurlan koulussa. Toimintamalli kaavakkeineen on lähetetty huoltajille koulun syystiedotteen yhteydessä. 3. TULEVA TOIMINTA Todettiin, että koko alakoulu ja yläkoulu 8-luokkaan asti kuuluvat turvallisuustyöryhmän toimintapiiriin. Alakoulun oppilaiden kanssa järjestetään kevätlukukauden aikana yhteistä toimintaa. Toiminta pitää jakaa eri päiviin, sillä oppilaita on jo noin 130 ja vanhempia näin ollen 260. Toimintapäivät jaetaan luokka-asteittain.

8 Yläkoulun oppilaiden kohdalla pyritään edelleen kiinnittämään huomiota ns. nivelkohtaan eli siirtymiseen yläkouluun. Työryhmä on huolissaan siitä, että vanhemmat eivät osallistu kovinkaan aktiivisesti vanhemmille järjestettyihin yhteisiin tilaisuuksiin. Viime helmikuussa järjestettiin koko kunnan lasten ja nuorten vanhemmille suunnattu avoin tilaisuus mediakasvatuksesta. Tilaisuuteen osallistui 12 henkilöä, joista suurin osa oli kunnan työntekijöitä. Kokouksessa totesimme, että olimme jopa edellä aikaa. Nimittäin vasta tänä syksynä asia on tullut voimakkaammin esille tiedotusvälineissä. Työryhmässä keskusteltiin, miten monissa perheissä nykyään ei ole ns. vanhemmuutta. Lapsille annetaan liian paljon valtaa itse päättää asioista, ja kuinka paljon vanhemmat joutuvat osittain myös tahtomattaan olemaan paljon poissa kotoa työnsä takia. Päätimme, että ensi vuoden alkupuolella järjestetään Muurlan kunnan lasten ja nuorten huoltajille vanhempainilta, jossa yritetään herätellä vanhempia vastuuseen lastensa kasvatuksesta ja kaikenlaisesta huolenpidosta. Marika Heino ja koulun rehtori toimivat vastuuhenkilöinä tilaisuuden järjestämisessä. Koti-koulu toimikunta Toimikunta vastaa koulun entistä johtokuntaa, eikä sillä siten ole päätösvaltaa. Toimikunnassa käsitellään koulun toimintaan liittyviä asioita ja tapahtumia. Toimikunta koostuu jokaisen luokan vanhempien edustajista. Edustajien tehtävänä on toimia tiedon välittäjänä luokan ja toimikunnan välillä. Rehtori toimii toimikunnan kokoonkutsujana, koulun muu henkilökunta voi halutessaan osallistua kokoukseen. Lisäksi kokouksiin osallistuu koulun terveydenhoitaja. Toteutus: Kokous keväällä 2008 Rehtori kutsui toimikunnan koolle. Aiheena olivat eri luokkien kevään luokkaretket ja syksyllä tapahtuva kuudennen luokan leirikoulu Iso-Syötteelle. Lisäksi keskusteltiin tulevan syksyn luokkien koosta ja siitä, kuka opettaja opettaa mitäkin luokkaa alkavana lukuvuotena. Luokkatoimikunta Toimikunnan tarkoitus on järjestää yhteistä toimintaa sekä lapsille että aikuisille. Opettajan avuksi valitaan vanhempien ydinryhmä. Nämä avainvanhemmat ottavat vastuuta luokkakohtaisen yhteistyön suunnittelusta ja käytännön organisoinnista. Toiminnan suunnitelmallisuus antaa ryhtiä yhteistyölle ja helpottaa myös opettajaa. Luokkakohtaista yhteistyötä aloitetaan yleensä jo ensimmäisenä kouluvuotena. Yhteistyötä käynnistettäessä tulee varmistaa, että luokan vanhempien keskinäiseen tutustumiseen ja verkottumiseen kiinnitetään riittävästi huomiota heti koulun alkuvaiheessa. Tavoitteena on, että jokainen vanhempi tuntee oman lapsensa luokkatovereiden vanhemmat henkilökohtaisesti. Toteutus:

9 Yhteinen kylpylämatka. Vanhempien ydinryhmä ja opettaja ovat kokoontuneet järjestämään yhteistä kylpylämatkaa. Ensimmäisenä päätetään ajankohta, jolloin matka toteutetaan. Sovittiin, että yksi vanhempi tekee kyselyn koteihin, kuka on lähdössä matkalle. Tämän tiedon tultua, toinen vanhempi on yhteydessä kylpylään ja ilmoittaa tulijoiden määrän. Tämän jälkeen pitää varata kuljetus. Ruokailun järjestämisestä ottaa vastuun myös vanhempien ryhmä. Sovittiin, että opettaja kerää koulussa oppilailta jo etukäteen rahat kylpylän pääsymaksusta, kuljetuksesta ja ruokailusta. Yleisurheilukilpailut Joka syksy koulussamme järjestetään yleisurheilukilpailut, joissa oppilaat kisaavat oman luokkansa kesken parhaimmuudesta. Isommilla oppilailla luokka on jaettu vielä tyttöjen ja poikien sarjoihin. Kisalajeina on 60 m juoksu, pituushyppy sekä pienemmillä oppilailla pallonheitto ja isommilla kuulantyöntö. Lisäksi vapaaehtoisena lajina järjestetään 600 m juoksu. Kisojen järjestelyistä vastaa kahden opettajan tiimi, joka valmistelee mm. koteihin lähetettävän tiedotteen, osallistujalistat ja kisaohjelman sekä hankkii palkinnot. Toteutus: Koteihin lähetetään tiedote yleisurheilukilpailuista ja niiden ajankohdasta. Kisat järjestetään ulkokentällä sään salliessa. Myös vanhemmat toivotetaan tervetulleiksi seuraamaan kisoja. Kisapäivänä koulu kestää n. kaksi tuntia ja päivän aikana lapset syövät koulun tarjoamat eväät urheilukentällä. Jokaiselle suorituspisteelle valitaan koulun henkilökunnan jäsenten lisäksi oppilaiden vanhempia ja he vastaavat suorituspisteen ajanotosta, mittaamisesta, tulosten kirjaamisesta ja kannustamisesta. Vanhempien osallistumista kisoihin ei edellytetä. Kisat järjestetään kuitenkin yleensä lauantaina, joten moni heistä pääsee paikalle. Osa vanhemmista on erityisen kiinnostuneita lastensa suorituksista ja tulevat vuosittain seuraamaan kisoja. HOJKSit HOJKS on Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma. Suunnitelma laaditaan erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle yhteistyössä luokanopettajan, erityisopettajan, avustajien, oppilaan vanhempien ja oppilaan toimesta. Erityisopetussiirtoon vaikuttavat huoltajan ja oppilashuoltotyöryhmän näkemykset oppilaan tuen tarpeesta ja mahdolliset asiantuntijalausunnot. Siirtopäätös koskee yleensä yhtä tai kahta oppiainetta, jotka on yksilöllistetty. Yksilöllistämisellä tarkoitetaan oppiaineen suppeampaa oppimäärää. Vanhempien suostumuksen jälkeen rehtori vahvistaa siirtopäätöksen. HOJKSin tarkoituksena on määritellä sopivat tavoitteet ja työskentelymuodot niille oppilaille, joiden kohdalla yleisopetuksessa määritettyjä tavoitteita ei voida jostain syystä toteuttaa. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma sisältää mm. kuvauksen oppilaan oppimisvalmiuksista, taidoista, vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Lisäksi siinä määritellään opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet, joista johdetaan opetuksen keskeiset

10 sisällöt. Suunnitelmaa laadittaessa sovitaan opetussuunnitelmaan kuuluvien oppiaineiden viikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa poiketaan opetussuunnitelmasta. Suunnitelmassa määritellään myös muut oppilaan tarvitsemat tukitoimet, kuten henkilökohtainen avustajapalvelu tai opetus luokkaopetuksen sijasta pienryhmässä. Muurlan koulussa oppilaat, jotka opiskelevat oman henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan, opiskelevat osan oppiaineista pienryhmässä. HOJKS oppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana järjestämällä HOJKS- tapaamiset vanhempien ja muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman tarkistaminen ja toteutumisen arvioiminen suoritetaan HOJKSin laatijoiden kesken sille erikseen sovitussa palaverissa. Tällöin suunnitelmaan voidaan lisätä ja poistaa tavoitteita oppilaan edistymisen perusteella. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yksilöllisistä oppimääristä tehdään merkintä todistukseen ja se huomioidaan myös oppilaan arviointia suoritettaessa.

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Keskustelu luokissa Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Ohjeistus koululle ennen vanhempainiltaa 1. Päättäkää missä tilassa ryhmäosuus pidetään. Suosittelemme luokkiin

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö (PO)

Kodin ja koulun yhteistyö (PO) Kodin ja koulun yhteistyö (PO) 1. Koulu, jossa lapsesi opiskelee Vastaajien määrä: 756 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Asema 87 Hakala/Aamutuuli 37 Hakalanpolku 11 Hyvinkäänkylä 32 Hämeenkatu 79 Härkävehmas/Talvisilta

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET TAI MUU KIRJALLI- NEN MATERIAALI ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun loppuun

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14 Koulu: Iisveden koulu Lukuvuosi: 2014-2015 Virat ja toimet Viran ja toimen nimike Määrä Lisätietoja Rehtori Luokanopettaja 4 yhdellä rehtorin tehtävät Aineen lehtori Erityisopettaja Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys.

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys. Harhalan koulu Sivu 1/6 Vuosisuunnitelma Koulun perustiedot Koulu:Harhalan koulu Ylläpitäjä:Kaupungm ylläpitämä koulu Koulumuoto:Ala-asteen koulu Oppilasmäärä luokittain Suunnitelma l. luokka 5 2. luokka

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu 1. LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖ JA LOMA-AJAT Syyslukukausi 12.8.2013 (ma) - 21.12.2013 (lauantai) Syysloma 14.10.-20.10.2013

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Hoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016

Hoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollisen tuen työnkuva koulussa Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollinen työ Tukea oppilasta/opettajaa/ohjaajaa koulunkäynnin kannalta haastavissa ja aggressiivisissa tilanteissa Ennakointi:

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu. Koulu Hyrylän yläaste Hyökkälän koulu Jokelan yläaste Kellokosken koulu Kirkonkylän koulu Klemetskogin koulu Kolsan koulu Lepolan koulu Mikkolan koulu Nahkelan koulu Paijalan koulu Pertun koulu Riihikallion

Lisätiedot

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20 1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 22.5. 4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Arvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014

Arvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014 Koulun nimi: Kunnas Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppimisen arvioinnissa arvioinnin kohteena on oppilaan oppimisen edistyminen ja tavoitteiden toteutuminen tarkasteltavan ajanjakson päättyessä.

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Meritalon koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Meritalon koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Erityiskoulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TAITOJA

KOULUTULOKKAAN TAITOJA KOULUTULOKKAAN TAITOJA Pukee itse ja osaa sitoa kengännauhat. Syö haarukalla ja veitsellä. Osaa käydä itsenäisesti WC:ssä ja pesulla/suihkussa. Liikuntatuntien jälkeen tulee peseytyä. Osaa huolehtia omista

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Uudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa

Uudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖN PARHAAT KÄYTÄNNÖT Yhteenveto 14.11.2016 osallisuusiltapäivästä Uudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa - miten voimme vahvistaa kodin ja koulun

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa

Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa Perusopetukseen valmistava opetus -opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa 23.9.2016 1. Kokkola/Hollihaan koulu Väestö ja kielisyys

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Louhen koulun kokonaistuntikehys on lukuvuonna yhteensä 61 tuntia, josta 5 tuntia on varattu erityisopetukseen.

Louhen koulun kokonaistuntikehys on lukuvuonna yhteensä 61 tuntia, josta 5 tuntia on varattu erityisopetukseen. Louhen koulu 1. Koulun tiedot 1. Koulun tiedot Koulu: Louhen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: yhteinen Opiskelijamäärä: Louhen koulun

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22 KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan päätöksen mukaiset työ-/loma-ajat. Lauantaityöpäivät: Liikunta- ja liikenneturvallisuuspäivä

Sivistyslautakunnan päätöksen mukaiset työ-/loma-ajat. Lauantaityöpäivät: Liikunta- ja liikenneturvallisuuspäivä Pyhäjoen kunta Yppärin koulun vuosisuunnitelma lv. 2017-2018 1. Koulun perustiedot: Oppilasmäärä: 54 oppilasta ja 10 esikoululaista Perusopetusryhmien määrä: 3, lisäksi esikouluryhmä 2. Lukuvuoden työ-/ja

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo

Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo YMMERSTAN KOTI- JA KOULUYHDISTYS RY:N JOHTOKUNNAN KOKOUS 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA Aika: 11.3.2014 klo 18.15 Paikka: Läsnä: Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo Hallikas Sami-Pekka Hovila

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Siilinjärven alakoulujen opettajat Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1

Siilinjärven alakoulujen opettajat Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1 Siilinjärven alakoulujen opettajat 4.4.2017 Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1 Ohjelma Klo 13.45 Asiaa arvioinnista formatiivisesta arvioinnista oppiaineiden arvioinnista nivelvaiheiden arvioinnista Asiaa

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Osasto-opetus - prosessikuvaukset. Kalliomaan koulu, Tuusula 2012

Osasto-opetus - prosessikuvaukset. Kalliomaan koulu, Tuusula 2012 Osasto-opetus - prosessikuvaukset n koulu, Tuusula 2012 Prosessit n koulun osasto-opetus ja kriisi-opetus Tulovaihe Koulunkäynti Paluu Huoltajat Tulovaihe osasto-opetus Rehtori kartoittaa oppilaan taustatiedot

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot