Sivistyksen Pohjoinen Linnoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivistyksen Pohjoinen Linnoitus"

Transkriptio

1 Sivistyksen Pohjoinen Linnoitus Riihimäen Pohjoinen koulu Toimittanut Olavi Saarinen Riihimäen kaupunki Pohjoinen koulu

2 Toimittajalta Rehtori Veijo Koistinen pyysi minua tekemään Pohjoisen koulun satavuotishistoriaa ja suostuin, kun sovimme pelisäännöistä. Kokosin kirjan koulun entisenä oppilaana ja toimittajana, koska en ole mikään ammattihistorioitsija. Suuren osan tästä kirjasta ovat tehneet muisteluillaan entiset koulun oppilaat ja heidän opettajansa. Iso merkitys on opettaja Pirkko Eran seminaariesitelmällä 1954 ja sen pohjalta tehdyllä koulun 50-vuotishistoriikillä Riihimäen Pohjoisen kansakoulun vaiheita vv Riihimäen Sanomien kaksiosaisen artikkelin lisäksi historiikki on tallentunut vain kirjoituskoneella naputettuina monistusnippuina, vaikka olisi ansainnut paremman julkipanon. Olen käyttänyt pääosin sen tietoja koulun alkuvuosikymmenten kuvaamisessa. Pirkko Era kirjoitti nasevasti muun muassa koulun jatkuvista tilaongelmista ja uskalsi arvostella päättäjiä, jotka heti alkuun rakennuttivat Pohjoisen koulun liian pieneksi. Entisenä paikallislehtien tekijänä tiedän, että paikallisen historian tuntemus on toimittajalle tärkeä asia. Lähihistorian oppii kantapään kautta, kun on vuosikymmenet tuonut julki erilaisten tapahtumien kiemuroita. Pohjoisen koulun historiaan oli mielenkiintoista syventyä, koska se toi muistoja oman koulutieni alkuvaiheista viisikymmenluvulta ja myös myöhemmistä työtehtävistäni Riihimäen Sanomien palveluksessa. Raamitus antoi kirjasen tekemiselle tiukat puitteet. Toimittajana olen yrittänyt opetella kirjoittamaan tiiviisti. Muistelijoille sovittiin pitempikin kaava. Riihimäellä syksyllä 2013 Olavi Saarinen

3 Sisällys Toimittajalta...2 Synkän korven laidalle sata vuotta sitten noussut Pohjoinen koulu heti liian ahdas...4 Ensimmäinen koulukeittola aloitti Pohjoisella Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan jälkijunassa Riihimäen kauppalassa...7 Opetus vaikeutui Venäjän vallan loppuvaiheissa ja sotien melskeissä...8 Hämeen vakavat tykkimiehet lähtivät sotaan Pohjoiselta...9 Juhlassa kaupungin johtoherrat lupailivat pikaisesti uutta koulua...10 Pohjoisen lakkautus 1970-luvulla jäi lyhyeksi uuden Uramon täyttyessä...11 Suomen nykyaikaisin koulu oli suosittu tutustumiskohde...12 Satu-Pekan räätälin-taidoilla oli käyttöä...14 Riihimäen kansakoulujen syntyvuosia...15 Kuvia vuosien varrelta...16 Muistoja Pohjoiselta...36 Sarka-asuisesta koulupojasta kehkeytyi olympiavoittaja...37 Opettajani tekivät ihmeen : Tuleva ministeri pääsi lyseoon...39 Satu Taiveaholle jälki-istuntoa rakkauskirjeen lähettämisestä...40 Koulutyö alkoi pesäpalloilulla, sillä lukujärjestys puuttui...42 Muistoja ja mielikuvia syksyllä 1949 koulunsa aloittaneilta...43 Näpsäkkä omatesti vanhuuden varalle...45 Hajamuistoja viisikymmenluvulta...46 Tarkkailuluokka kaikessa mukana muiden kanssa...47 Pohjoisen linnoitus seisoo edelleen vankasti paikallaan...48 Naapurin tytön kanssa käsikkäin ensimmäisen kerran koulutielle...51 Urheilupainotteinen ala-aste?...52 Vanhanaikaista opiskelua vielä 1980-luvun lopulla...53 Koulu antoi elämän eväitä formulamestarin valmentajalle...54 Erilaiset leirikoulut...55 Paljon hyviä ja valoisia muistoja Pohjoisen koulun arjesta ja juhlista...56

4 Synkän korven laidalle sata vuotta sitten noussut Pohjoinen koulu heti liian ahdas Pohjoinen koulu valmistui Istuinkiven rautatiesillan viereen Vihkiäiset pidettiin 16. lokakuuta. Istuinkivi sai nimensä siitä, että herajokelaisten pitkä polku Hausjärven kirkkoon kulki Riihimäen asemakylän läpi Salpausselän harjua pitkin. Istuinkiven kohdalla synkkä metsä harveni, ja paikalla oli kiviä, joiden päällä väki lepäsi. Istuinkiveltä katsoen Petsamo oli silloin asumatonta korpea. Riihimäen vanhin kansakoulu oli Rautatiehallituksen ylläpitämä Rautatien koulu, joka oli aloittanut Ensimmäinen kunnallinen kansakoulu oli Eteläinen koulu, joka käynnistyi syksyllä 1903 nimellä Riihimäen Herajoen koulu. Uuden koulun nimeksi sopi ilmansuuntien mukaisesti Pohjoinen. Koulun suunnittelu oli lapsenkengissä Eteläinen osoittautui heti perustamisensa jälkeen ahtaaksi eikä Rautatien koulussakaan ollut tilaa. Hausjärven kuntakokous päätti syksyllä 1911 uuden koulun perustamisesta. Riihimäen koulupiiri jaettiin kahtia eteläiseen ja pohjoiseen. Arolammin, Karan ja Rautatien piirit jäivät ennalleen. Emil Valorinnan piirtämä Jugend-tyylinen Pohjoisen koulun rakennus kävi heti valmistuttuaan pieneksi, koska Riihimäki kasvoi vauhdilla. Pohjoisen koulun ensimmäisestä 50-vuotistaipaleesta kirjoittanut opettaja Pirkko Era ihmetteli, miksei neljättä koulua Riihimäelle perustamassa ollut rakennustoimikunnan jäsen Alex Alftan ottanut selvää kouluun tulevien lasten lukumäärästä. Osa oppilaista oli siirrettävä Eteläiselle. Pitkän väännön jälkeen Eteläisen ja Pohjoisen koulupiirit yhdistettiin 1920, mutta kasvavalla teollistuvalla paikkakunnalla tilanne ei paljon parantunut. Lukukausi maksoi markan oppilaalta Pohjoisella oli ensimmäisenä lukuvuonna 96 oppilasta. Silloin oli vielä koulumaksu, markka oppilasta kohti. Maksaneiden oppilaiden määrä väheni vuosittain. Lukuvuonna maksu poistui. Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan Kouluun oli valittu sen aloittaessa kaksi opettajaa. Johtajaopettajaksi tuli Pekka Korhonen, joka teki koulussa 32 vuoden kunnioitettavan työrupeaman. Janakkalan Hiivolasta tuli Fanny Hivanto, jonka ura koulussa kesti myös pitkään, 27 vuotta. Koulun laajennuksen vihkiäisjuhlassa 1930 johtajaopettaja Korhonen muisteli alkuaikoja: Melkein tasan 17 vuotta sitten vietettäessä tämän koulun ensimmäistä vihkiäisjuhlaa vertasin koulua majakkaan, joka on pystytetty Riihimäen pohjoiselle kunnaalle. Siihen se on pystytetty korkeammalle paikalle siksi, että sen valo loistaisi etäälle valaisten ihmislasten kulkua maan päällä, ja myös siksi, että jo koulun asema viitoittaisi lasten pyrkimyksiä ylöspäin, korkeutta kohti. Syyspimeä kotimatka pelotti vuorolukulaisia Toisena syksynä kouluun ilmoittautui peräti 107 oppilasta, joista osa piti jälleen siirtää toiseen kouluun. Se alkoi kismittää oppilaiden vanhempia, jotka paheksuivat tilannetta jopa sanomalehden palstoilla. Se ei ollut tavanomaista vielä siihen aikaan. Koulun johtokunta taipui julkisen arvostelun edessä ja palkkasi pikahaulla kouluun kolmannen opettajan syksyllä Kolmannen opettajan mukana tuli vuoroluku, jota jatkui sittemmin vuosikymmenet, laajennuksista huolimatta. Oppitunteja oli joinakin päivinä kello 18:aan asti. Se on lapsille yövuoro silloin, kun koulua joudutaan pitämään kello 15 jälkeen. Selvimmin iltavuoron aiheuttama kauhu kuvastuu ensiluokkalaisissa marraskuun pimeänä iltapäivänä. Luokassa palavat koko päivän valot, mutta kello 15 alkavalla tunnilla huomaa, kuinka pienet oppilaat katselevat huolestunein silmin ikkunasta pimeään iltaan. Koulutyössä ei päästä iltavuorossa niihin tuloksiin kuin aamulla. Oppilaat ovat levottomia eikä 4

5 Välitunnin telmimistä ja leikkejä on lavastettu kuvaan Pohjoisen koulun alkuvuosilta. Opettajat ovat Pekka Korhonen ja Fanny Hivanto. Riihimäen kaupunginmuseo. seuraavaksi päiväksi voi antaa kotitehtäviä tavallista määrää, Pirkko Era kirjoittaa historiikissaan. Huono koulurakentaminen ei ole vain nykypäivää Homekoulut ovat nykyaikaa, mutta huono koulurakentaminen tunnettiin jo 1900-luvun alkuvuosina. Pohjoisen koulun toisena talvena luokan kattorappaus putosi lattialle suurina laattoina kolme kertaa. Johtokunta tutki muutkin katot ja merkitsi pöytäkirjaan, että kaikkien rappaus tulee putoa- maan, joten olo kouluhuoneissa on katsottava vaaralliseksi sekä oppilaille että opettajille. Peltiseppä Markkasen johtokunta velvoitti korjaamaan päärakennuksen vesikaton vuodot. Olisipa Markkanen vielä elossa, sillä taas olisi tarvetta kutsua hänet korjaamaan kattoa. Toisen kerroksen käytävälle oli viime keväänä nostettava pesuvati, kun katto ja laipio alkoivat taas sateella vuotaa, Pirkko Era toivoi

6 Ensimmäinen koulukeittola aloitti Pohjoisella 1915 Pohjoisen koulun johtokunta teki 1915 uraa uurtavan päätöksen perustamalla Riihimäen ensimmäisen koulukeittolan niille oppilaille, jotka eivät saaneet kotona lämmintä keittoruokaa. Ensimmäisen maailmansodan aikana keittola jouduttiin lopettamaan ruokapulan takia. Esimerkiksi 1917 oppilaat ja opettajat keräsivät retkellä jäkälää ravinnoksi. Vuonna 1918 Riihimäen Naisyhdistys alkoi valmistaa koulun saunan padassa ruokaa vaikeimmassa asemassa oleville oppilaille. Sotaaikana 1943 kouluruokailu tuli lakisääteiseksi. Viiden vuoden kuluessa kaikkien kansakoulujenoppilaiden tuli saada ilmaista ruokaa. Lapset osallistuivat ruuan hankintaan keräämällä marjoja ja kasvattamalla kasviksia. Uuteen jatkokouluun valmistui 1951 myös koulukeittiö, ja koululaiset alkoivat saada entistä monipuolisempaa ruokaa. Kaupungiksi tulon kunniaksi ateriat monipuolistuivat voilla, leivällä ja juustolla. Peltosaaren koulun valmistuttua 1977, koulukeittolatoiminta siirtyi kokonaan sinne. Riihimäen ensimmäinen koulukeittola aloitti Pohjoisella. Kuva on vuodelta Taustalla ovat johtajaopettaja Pekka Korhonen, opettaja Fanny Hivanto, keittäjä Hilda Eloranta ja opettaja Valma Forss. Riihimäen kaupunginmuseo. 6

7 Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan jälkijunassa Riihimäen kauppalassa Riihimäestä tuli itsenäinen kauppala Oppivelvollisuuslaki oli tullut voimaan elokuussa Kouluhuoneitten puutteen takia sitä ei pantu heti täydellisesti täytäntöön ennen kuin Opettajat kävivät henkilökohtaisesti kotona huomauttamassa, jos lapsi ei tullut kouluun. Jos se ei tehonnut, meni ilmoitus kansakoulujen johtokunnalle, jonka jäsen kävi seuraavaksi lukemassa oppivelvollisuuslakia vanhemmille. Mikäli sekään ei auttanut, ilmoitus meni viranomaisille. Nykyään jotkut koululaisten vanhemmat räyhäävät opettajille ja uhkailevat heitä käräjöinnillä. Kauppalaksi tulon jälkeen Rautatiehallitus lopetti Rautatien koulun ylläpidon. Nimeksi tuli Keskuskansakoulu, ja hallinta jäi kansakoulujen johtokunnalle, jonka alaisia olivat myös Eteläinen ja Pohjoinen koulu. Kouluolojen kehittäminen käynnistyi ripeästi Uudessa kauppalassa lähdettiin kehittämään kouluoloja. Lapset saivat kauppalan varoilla kenkiä ja vaatteita. Pirkko Era ihmetteli 1963 sitä, että vielä viisi vuotta takaperin niitä jaettiin joka viidennelle lapselle. Anojia oli joka kolmas. Täytyy ihmetellä vanhempien vastuuntunnon puutetta. Kun kotona on televisio ja muita ylellisyystavaroita, eikö muka lapsille kyetä ostamaan kenkiä. Koululääkäri alkoi tarkastaa oppilaat määrättyinä ikävuosina jo 1920-luvulla. Koululääkärin ja kouluhammaslääkärin ohjesääntö hyväksyttiin Terveyssisar alkoi käydä koululla Kauppala kustansi vähävaraisille lapsille yhden aterian päivässä. Pohjoisen oppilaat saivat käydä syömässä muun muassa rouva Palon ruokalassa.elintaso oli korkealla ennen talvisotaa, sillä aterioiden laatu oli määritelty: Velliä ei saa tarjoilla, ainoastaan puuroa, peruna- ja hernekeittoa. Pohjoinen koulu sai lisää tilaa vuonna 1930 Kauppala joutui luopumaan vuokraamastaan Rautatien koulusta muutaman vuoden kuluttua, kun koulusta tuli rautatien sairaala. Rakennus tunnetaan nykyisin Riihimäen Rautatieläisten Soittokunnan Musiikkitalona. Oppilaat piti siirtää kauppalan omiin kouluihin. Pohjoista koulua ryhdyttiin laajentamaan. Uusittu koulutalo vihittiin lokakuussa Yläkerran opettajien asunnot ja entinen veistosali muutettiin luokkahuoneiksi. Koulun pohjoista päätyä jatkettiin. Uudisosaan tuli voimistelusali ja sen päälle veistosali varastotiloineen. Luokkahuoneita oli kuusi, neljä yläluokille ja kaksi alaluokille. Keskuskoulun kaikki neljä yläkoulunopettajaa siirrettiin Pohjoiselle koululle, samoin enin osa heidän oppilaistaan, osa meni Eteläiselle. Vanha virsi toistui. Koulun laajennus ei riittänyt. Jo lukuvuonna yksi alakoululuokka joutui kansalaiskouluun. Sittenkin oli ahdasta, kun oli vain kuusi luokkahuonetta ja 13 opettajaa, joilla kullakin oli keskimäärin 38 oppilasta. Vuoroluku oli täydessä käytössä. Koulu oli laajentunut sivulle ja ylöspäin. Kun oli ahdasta, niin mentiin vielä alaskin. Vuonna 1953 koulun sokkeliin valmistui luokkahuoneita, ruokasali ja veistotilat. Entisestä veistosalista ja varastosta tuli luokkia. Viimeisin laajennus valmistui vuoden 2006 alussa. Syytteen uhalla jatkokouluopiskeluun Pakollinen jatkokoulu-opetus alkoi Pohjoisella syksyllä Sitä annettiin yhteensä 150 tuntia iltaisin, koska useat jatkokouluikäiset nuoret kävivät jo työssä. Silloin oli vielä paljon esimerkiksi juoksupojan ja -tytön paikkoja, joiden kautta työura urkeni. Johtokunnan jäsenille tuli taas töitä, kun he kävivät kodeissa kertomassa, että oppivelvollisuuslaki vaatii nuorisoa jatkokouluun. Se otti koville. Osa nuorten huoltajista joutui tuomioistuimessa syytteeseen lain rikkomisesta. Jo syyteuhka toi jatkokoulun ensimmäiselle luokalle 26 oppilasta. Pohjoisella opiskelivat työssä käyvät jatkokoululaiset iltaisin, Eteläisellä oli päiväjatkokoulu. Pohjoisen iltajatkokoulu loppui keväällä Opetus siirtyi Eteläiselle ja siitä 1951 uuteen Jatkokouluun, myöhempään Kansalaiskouluun ja Harjunrinteen yläasteelle. Siellä kävi koulua myös osa Pohjoisen kansakoululaisista, kun tilanahtaus jatkui aina vain. 7

8 Opetus vaikeutui Venäjän vallan loppuvaiheissa ja sotien melskeissä Pohjoisen koulun avatessa ovensa syksyllä 1913, Suomessa oli toinen sortokausi. Keisarillisen senaatin määräyksestä Suomessa piti lisätä Venäjän historian ja maantiedon opetusta. Samalla kiellettiin joidenkin isänmaallisten juhlien viettäminen. Tilalle tuli perintöruhtinaan nimipäivää ja leskikeisarinnan syntymäpäivää. Oppilaat eivät panneet niitä pahakseen, koska ne olivat kouluissa lupapäiviä. Ensimmäinen maailmansota toi elintarvikepulan. Koulu lopetettiin 1917 jo toukokuun 19. päivänä ja aloitettiin syyskuun puolivälissä. Koulukeittola lakkautettiin ja avattiin vasta 1925 alusta. Sisällissota koetteli kovin kourin Riihimäkeä, joka oli yksi kapinaliikkeen keskuksista. Koulun päiväkirjassa olevan merkinnän mukaan lupaa sai pommitusten takia. Koulu oli koko kesän 1918 saksalaisten sotilaiden hallussa. Saksalaiset eivät säästelleet. Sotilaat polttivat yöt ja päivät sähkövaloja, jotka oli saatu koululle Kaikki tämä ajoi Riihimäen koulut talousahdinkoon. Kunnan oli otettava pankkilainaa opettajien palkanmaksuun ja muihin menoihin. Kaikki opettajat olivat kesän töissä punaisten vankileirillä varuskunnassa. Saksalaiset lähtivät syyskesällä koululta. Lukukauden alkaminen siirtyi parilla viikolla korjaus- ja siivoustöiden takia. Puutteessa oleville koululaisille järjestettiin vaate- ja kenkäapua. Sairautta oli paljon. Espanjantautiepidemia koetteli koko Suomea. Opetustyö keskeytyi, sotilaat tarvitsivat koulun Koulutyössäkin sodan uhka tuntui syksyllä Suotta ei aavisteltu, että risteysasema tekee Riihimäen vaaralliseksi asuinpaikaksi. Pohjoisella koululla valmistettiin kaasunaamareita käsityötunnilla. Sota keskeytti koulutyön, vaikka vähän välillä vielä yriteltiin. Ensin koululle majoitettiin kertausharjoituksiin tulleita reserviläisiä, sitten puhkesivat sotatoimet. Riihimäki joutui koviin pommituksiin, ja suuri osa koululaisista oli sotaa paossa maaseudulla. Opettaja Matti Kuronen oli kaatuneiden joukossa. Talvisodan jälkeen koulu alkoi toukokuun puolivälissä. Koulutalo oli edelleen sotilaiden käytössä. Koulua kävivät vain toiset luokat Rukoushuoneella kolme tuntia päivittäin. Pula-aika tarvitsi reipasta talkooväkeä Jatkosodan alettua kesällä 1941 Pohjoisen koulun oppilailla oli edelleen lyhennettyjä koulupäiviä kolmessa vuorossa kauppaseuran talossa ja Seurakuntakodissa. Syksyllä 1942 päästiin muuttamaan takaisin koululle. Elintarvikepula paheni, ja koulun keittola oli vuoden toimimatta. Kauppala antoi oppilaille ja koulukeittolalle viljelypalstan. Lomia sai marjojen, sienien ja jäkälien poimintaan. Talvella piti lomailla polttopuupulan takia. Koulut osallistuivat luokittain mottitalkoisiin. Vaatteista ja jalkineista oli kova pula. Johtokunta valitsi toimikunnan keräämään ja kunnostamaan vaatteita ja jalkineita varattomille koululaisille. Pohjoisen koulun oppilaat saavuttivat hyviä tuloksia sota-ajan keräystalkoissa. Kuinka Suomi olisi selviytynyt suurista sotakorvauksista, elleivät myös lapset olisi osallistuneet työhön ja säästämiseen, Pirkko Era kirjoitti. Sota-aika toi kouluun evakkolapset. Kouluhallitus määräsi siirto-opettajat kouluihin, jotkut heistä hakivat paikkaa myös itse. 8

9 Hämeen vakavat tykkimiehet lähtivät sotaan Pohjoiselta Sotien aikana koulutyö oli ajoittain pitkään keskeytyksissä. Talvisodan alla ja sen aikana Pohjoinen koulu oli reserviläisten käytössä. Riihimäen rajut pommitukset ajoivat koululaiset turvaan maaseudulle. Jatkosodan alkaessa kouluväki oli kesälomalla. Koulun Karankadun puoleisessa seinässä on Raskas Patteristo 14:n muistolaatta. Joukko-osasto perustettiin Pohjoisella jatkosodan ja juhannuksen kynnyksellä Sieltä tykkimiehet lähtivät kesän valoisimpana päivänä Erkylän nummen kautta sotatantereille. Syvärin Joulu rintamalehti kuvailee tapahtumaa paatoksella: Myöhäinen kesäkuu on kulunut muutaman päivän yli puolen välin. Talonpoika on vasta päättänyt myöhästyneet kylvötoimensa. Ju- hannusjuhlan viettoa suunnitellaan. Tuskin kenenkään mieleen on tullut ajatus, että kohtalo on määrännyt alkavat viikot ja kuukaudet kansamme historian suurimmiksi. Ilmassa on sähköä. Kansakoulun pihalle on kokoontunut joukoittain kauppalamme miehiä, kaikkia piirejä edustaen. Katselemme kunnioituksella pihalle riviin asetettuja tykkejä, 6-tuumaisia. Patteriston komentajan majuri Lauri Harvilan ja sotilaspastorin isänmaallisten puheiden jälkeen vakavat Hämeen miehet lauloivat virren Jumala ompi linnamme, jonka hämäläiset hongat raikkaassa kesäillan tyyneydessä kaiullaan vahvistivat. Valtti-patteriston syntymäjuhla oli päättynyt. Nämä miehet, pois lukien vt. kaupunginjohtaja Ensi R. Louhiluoto (vaaleassa puvussa oikealla) lähtivät jatkosotaan Pohjoiselta koululta juhannuksen alla Raskas Patteristo 14:n veteraanit kokoontuivat 42 vuotta sen jälkeen, kesäkuussa 1983, paljastamaan muistolaattaa koulun seinässä. Uudelleen rakennettu Suomi on hyvä maa, sanoi puheessaan reservin majuri Lauri Jäntti (toinen vasemmalta). - Riihimäen Sanomien arkisto. Raskas Patteristo 14:n veteraanit paljastivat muistolaatan Pohjoisen koulun seinässä kesällä

10 Juhlassa kaupungin johtoherrat lupailivat pikaisesti uutta koulua Pohjoisen koulun viisikymmentävuotisjuhla kutsuvieraille oli sunnuntaina 20. lokakuuta 1963 koulun salissa. Edellisenä keskiviikkona, varsinaisena syntymäpäivänä, koululaiset juhlivat avarammissa tiloissa maauimalassa. Uimakausi oli päättynyt, joten tyhjennetyt altaat sopivat esiintymistiloiksi. Kutsuvierastilaisuudessa juhlapuhujana oli Riihimäen kansakoulujen johtokunnan puheenjohtaja Aarno J. Vuori, koska kouluneuvos Alfred Salmelalle oli tullut äkillinen este. Lyhyessä ja sotilaallisen nasevassa puheessaan everstiluutnantti evp. Vuori sanoi johtokunnan toivovan koulun huonetilakysymyksen selviävän pian ja hyvin. Hän uskoi koulun jakautuvan kahtia lähivuosina. Kaupunginjohtaja V.O. Mäkinen peesasi häntä tervehdyksessään sanoen, että kasvavan kaupungin kansakoululaitoksen polttavin kysymys on uuden koulun rakentaminen pohjoisia kaupunginosia varten. Hän toivoi sen avaavan ovensa jo parin vuoden kuluttua, jolloin alkaisi Pohjoisen koulun peruskorjaus. Mäkisen mukaan rakennuksen lopullisesta kohtalosta oli vielä liian aikaista sanoa mitään. Kaupunginvaltuusto päättikin heti tammikuussa 1964 uuden koulun rakentamisesta. Ihan heti ei pohjoisen alueen ahtaus hellittänyt, sillä Uramon koulu aloitti vasta Paikallinen ja maakunnallinen lehdistö käyttivät vuosijuhlan kulun tarkkaan raportoimiseen paljon palstatilaa. Ajan tavan mukaan jutuissa julkistettiin kaikki esiintyjät, esitysten nimet sekä onnittelijat, henkilökohtaisesti paikalla olleet ja sähkeiden lähettäjät. Puheita siteerattiin niukasti. Helsingin Sanomissakin juhlasta oli pieni yhden palstan uutinen. Koululaiset juhlivat viisikymmenvuotista opinahjoaan maauimalassa. Koulun vaiheita esittelevässä kavalkadissa opettajat olivat entisajan puvuissa. Antero Kuuliala esitti ensimmäistä johtajaopettajaa Pekka Korhosta tehden hänen tapaansa ompelukoneella tonttulakkeja oppilaille joulujuhlaa varten. Oppilaat esittivät 1900-luvun koululaisia huivit ja tonttulaki päässään. Kalle Ainolan albumi. Opettajat olivat pukeutuneet 1900-luvun alun vaatteisiin koulun viisikymmentävuotisjuhlassa 1963 maauimalassa. Kalle Ainolan albumi. 10

11 Pohjoisen lakkautus 1970-luvulla jäi lyhyeksi uuden Uramon täyttyessä Riihimäen nuoren ja kasvavan kaupungin päättäjät uskoivat keksineensä ratkaisun Pohjoisen koulun tilanahtauteen, sijaintiin ja epäkäytännöllisyyteen. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 1964 alussa uudesta Pohjoisen korvaavasta Uramon koulusta. Sen rakentaminen Sipusaaren ja Perälän väliselle pellolle viivästyi muutamalla vuodella. Koulu valmistui vuonna Pohjoinen koulu lakkautettiin samana vuonna, pääosa oppilaista siirrettiin Uramoon. Pohjoiselle jäi kuitenkin pari tavallista luokkaa ja tarkkailuluokka. Uuden koulun johtoon siirtyi Pohjoista koulua vuodesta 1957 asti johtanut Antero Kuuliala. Perinteinen nimi säilyi Riihimäen kouluhistorian valossa ei ole yllätys, että Uramon uusi koulukin kävi oitis ahtaaksi. Sipusaaren, Ilolan ja Otsolan uudet asuntoalueet olivat lapsiperheiden suosiossa. Tämän takia Pohjoisen koulun lakkautus jäi lyhyeksi, sillä jo 1971 koulu otettiin uudelleen täysipainoisesti käyttöön. Seitsemänkymmentäluvulla siirryttiin peruskoulujärjestelmään entisen kansakoulun ja oppikoulun sijasta. Kouluista tuli ala- ja yläasteita. Onneksi Pohjoisen koulun perinteinen nimi säilyi eikä siitä tehty suunniteltua Istuinkiven ala-astetta. Vanhemmat innolla mukana Koulun täyttäessä 80 vuotta 1993 sen johtaja Liisa Lehtonen luonnehti Pohjoista Riihimäen Sanomien haastattelussa näin: Pieni, suuri koulu keskellä Riihimäkeä. Lehtosen mukaan koululla ei ollut sillä hetkellä ahtautta. Tilat olivat hyvät yksisarjaiseksi kouluksi. Oppilaita oli 155. Vanhan koulun paksut seinät estivät äänien kuulumisen luokasta toiseen. Kun Riihimäellä lopetettiin koulujen omat johtokunnat, Pohjoiselle perustettiin vanhempaintoimikunta. Liisa Lehtonen kehui vanhempien aktiivisuutta. Esimerkiksi Saloisten leirikeskuksessa pidettyjen leirikoulujen menot olivat pienet, kun vanhemmat hoitivat oppilaiden kuljetuksia ja toimivat valvojina. Pohjoinen koulu tyhjeni uudelleen Tällä kerralla ei ollut kysymys lakkauttamisesta. Oppilaat ja opettajat siirtyivät yli kahdeksi vuodeksi varuskunnan vanhaan rakennukseen, kun vanhaa koulua jälleen laajennettiin ja perusparannettiin. 11

12 Suomen nykyaikaisin koulu oli suosittu tutustumiskohde Pohjoisen koulun väki muutti varuskunnan tiilikasarmin väliaikaisista tiloista uusittuun ja laajennettuun kouluunsa vuoden 2006 alussa. Rehtori Veijo Koistisen mukaan se oli siihen aikaan varmaan uudenaikaisin koulu Suomessa. Uusia luokkia tuli kuusi. Niiden lisäksi koulu sai teknisen työn, käsitöiden sekä luonnontieteiden, kemian ja fysiikan, työtilat. Kahden luokan kokoinen tila toimii kirjastona sekä kieli- ja atk-luokkana. Koululle rakennettu tekniikka oli vielä silloin harvinaista suomalaisissa opinahjoissa. Teknisiin hienouksiin kuuluvat digitaaliset kosketusnäytöt ja käytävien infotelevisiot. Koulun tietokonekanta viisinkertaistui. Uusi puoli rakennettiin avoimeksi. Käytävän luokkien seinät ovat lasista. Näköyhteys käytävään mahdollistaa luokkatilan laajentamisen ovia avaamalla. Muutoksilta ei ole vältytty Liki seitsemän vuotta myöhemmin rehtori Koistinen sanoo, että opettajat ottivat uudistuksen hyvin vastaan. Moderneja opetusvälineitä käytetään luontevasti opetuksessa. Uuden osan avoimiin tiloihinkin totuttiin. Lähetystöjä muiltakin paikkakunnilta, esimerkiksi Hämeenlinnasta ja Hausjärveltä, on käynyt tutustumassa moderniin opinahjoon. Vuosien kuluessa Riihimäen kau- Koulu tyhjeni oppilaista 2004, kun uuden osan rakentaminen alkoi. Aamupostin arkisto/ilpo Kekki pungin lukio ja yläkoulut nykyaikaistuivat perässä. Nyt myös alakouluihin asennetaan tauluja ja projektoreita. Pohjoinen koulu on vuosikymmenten aikana aina käynyt laajennusten jälkeen pian ahtaaksi. Muutoksia on tapahtunut viimeisimmänkin uudistuksen jälkeen. Koskaanhan tilaa ei ole tarpeeksi, rehtori Koistinen sanoo. Uuden talon käyttöönoton jälkeen silloisista erikoisluokista on tullut tavallisia luokkia. Kirjasto on siirretty toisiin tiloihin, luonnontieteiden opettamisen luokasta tuli atk-luokka. Uudistuksen ja laajennuksen hankesuunnitelmaa tehtäessä noin kymmenen vuotta sitten koulussa oli yksi esiopetusluokka. Syksyllä 2013 esioppilaita on kolme luokallista. Ikärakenne on mennyt nuorempaan suuntaan, kun samalla kuudesluokkalaiset siirtyivät yläkoulun puolelle. Nykyiselle tontille koulua ei enää pysty laajentamaan. Viimeisimmässä uudistuksessa Pohjoisesta koulusta tehtiin puskuria kasvavan Kokko - Taipaleen suunnan lapsille ja Uramon koulun ahtaudelle. Yksisarjaisen koulun muuttaminen kaksisarjaiseksi helpotti painetta monesta suunnasta. Hallissa tilava kenttä Pohjoisen koulun vanha pieni juhlasali on nyt opettajainhuone. Uusi juhlasali löytyy koulun laajennuksen yhteydessä rakennetusta erillisestä 12

13 Läpinäkyvää luokkaa esitteli rakennustyömaalla 2005 arkkitehti Päivi Tuomola. Aamupostin arkisto/ilpo Kekki liikuntahallista Pohjoisen Rautatienkadun varrelta. Se on yhteinen läheisen Riihimäen lukion kanssa. Koulun laajennus ja liikuntahalli on onnistuttu suunnittelemaan ahtaalle tontille siten, että piha sai lisätilaa hallin tasanteen ansiosta. Rakennukset tehtiin mahdollisimman lähelle katua tilan säästämiseksi. Kun liikuntahalli on yhteiskäytössä, joskus tulee pieniä törmäyskursseja, mutta sovittelemalla on tultu hyvin toimeen, rehtori sanoo. Halli on iltaisin kello 17 lähtien urheiluseurojen käytössä. Isoa kenttää tarvitsevat käsipalloilijat ja salibandyn pelaajat viihtyvät yli 800 neliön hallissa. Koistisen mukaan alun perin halliin suunniteltiin vain 600 neliön kenttää. Se olisi ollut liian pieni edellä mainituille lajeille ja koripalloilulle. Suunnitelmat onneksi muuttuivat. Koulun hallin isommalla kentällä helpotettiin salitilannetta, kun kaupungin Urheiluhalli oli puolitoista vuotta remontissa. Koulujen liikuntatunneilla halli on jaettavissa kolmeen osaan. Koulujen juhlatilaisuuksiin liikuntasali sopii hyvin. Moni on käynyt siellä ylioppilaiden lakkiaisjuhlissa. Viisikymmentävuotista taivalta juhlittiin koko koulun voimin Riihimäen maauimalassa. Koulun vanhan salin 50-vuotisjuhlaan mahtuivat kutsuvieraat. 13

14 Satu-Pekan räätälintaidoilla oli käyttöä Pohjoisen koulun ensimmäinen johtajaopettaja Pekka Korhonen ( ) syntyi Sotkamossa. Suurilapsisen kyläräätälin perheen poika pääsi onnekkaasti muuttamaan etelään ja opin tielle. Sortavalan seminaarin jälkeen Korhosen ensimmäinen työpaikka opettajana oli 1904 Arolammin koulu. Vaimo Alma opetti tyttöjen käsitöitä. Sieltä opettajapariskunta siirtyi kahden vuoden päästä uuteen Herajoen kouluun. Kuuden vuoden päästä Korhoset muuttivat vuodeksi Eteläiselle koululle, kunnes Pekka Korhonen valittiin 1913 Pohjoisen koulun johtajaksi. Jäätyään eläkkeelle 1944 Korhonen oli vielä koulussa sijaisena kymmenisen vuotta. Entisajan opettajien tapaan Pekka Korhonen oli paikkakunnalla monessa mukana. Nuorisoseuratyö ja sen näyttämötoiminta olivat erityisen lähellä hänen sydäntään. Korhonen järjesti helsinkiläisten teatteriseurueiden vierailuja. Muun muassa Aku Korhonen ja Ruth Snellman kävivät koululla saunassakin. Puheissaan johtajaopettaja käytti vertauksia ja kaunista kieltä. Siitä hän sai oppilailta lempinimen Satu-Pekka. Siihen aikaan juoksija Emil Zatopek oli vielä tuntematon suuruus. Nuoruudessa hankittu räätälinoppi oli ikämiehenäkin vielä muistissa. Pekka Korhonen ompeli muun muassa Pohjoisen koulun näyttämön esiripun. Joulun aikoina oli pitkään käytössä johtajaopettajan tekemiä tonttuasuja. Koulun lehtileikekokoelmassa on tallella uimalan 50-vuotisjuhlassa otettu valokuva. Siinä kuusikymmentäluvun alun johtajaopettaja Antero Kuuliala esiintyy Korhosena. Hän istuu knalli päässä ompelukoneen ääressä valmistamassa oppilaille tonttulakkeja. Pohjoisen koulun johtajaopettajat/rehtorit: Pekka Korhonen Atte Aarnio Pauli Salmi Antero Kuuliala Kalervo Lehikoinen Liisa Lehtonen Veijo Koistinen Ilmolan otos miehestä turkissa ja karvalakissa// Johtajaopettaja Pekka Korhonen kuvautti itsensä talvivarusteissa Ilmolan valokuvaamossa. 14

15 Riihimäen kansakoulujen syntyvuosia Rautatien koulu aloitti Hiivolan koulu aloitti 1897 Janakkalassa, siirtyi alueliitoksella 1922 Riihimäen kauppalaan, lakkautettiin Arolammin koulu 1899, toiminta loppui Riihimäen Herajoen Eteläinen kansakoulu aloitti 1903, omaan rakennukseen Herajoen koulu aloitti Pohjoinen koulu aloitti Lasitehtaan koulu aloitti Patastenmäen koulu aloitti 1924, uusi rakennus Patastenmäki liitettiin Hausjärvestä Riihimäkeen vasta Haapahuhdan koulu aloitti Riihiviidan koulu aloitti 1948, lakkautettiin Uramon koulu aloitti Peltosaaren koulu aloitti 1977, ensimmäinen varsinaiseksi ala-asteen kouluksi suunniteltu. Jatkokoulu alkoi Pohjoisella iltakouluna 1930 ja Eteläisellä päiväkouluna. Oma rakennus, nykyinen Harjunrinteen koulu valmistui

16 Kuvia vuosien varrelta Pohjoisen koulun ensimmäiseltä lukuvuodelta otetussa kuvassa on äärimmäisenä oikealla Arvo Rantanen. Viides oikealta on Hans Frederiksen ja kymmenes oikealta Uuno Salminen. 16

17 Kuvia vuosien varrelta Välitunti vuonna Kaupunginmuseo 17

18 Kuvia vuosien varrelta Koulurakennus vuonna Riihimäen kaupunginmuseo. 18

19 Kuvia vuosien varrelta Maantiedon opetusta 1920-luvulla, kartan ääressä on opettaja Pekka Korhonen. - Kaupunginmuseo 19

20 Kuvia vuosien varrelta Koululaisia : Kuvassa ovat muun muassa Erkki Elovaara, Tauno Pelenius, Aili Isotalo, Sisko Aalto, Kerttu Laakso, Osmo Tanskanen, Aune Perho, Unto Nieminen, Veikko Roos, Ahti Kahra, Eero Nummelin, Annikki Eloranta, Sirkka Heino, Saimi Heinonen, Martta Ruuth, Valva Kanninen, Arvo Silvan, Annikki Roine, Saara Liimatainen, Kaarina Klemetti, Aarne Lehtonen, Matti Sundström, Veikko Kuumola, Lauri Tikkanen, Pauli Pihl, Vuokko Pöllänen, Tuulikki Johansson, Rauha Suominen, Aira Vuorivirta, Karin Kangas, Mauri Korkalainen, Esko Blomster, Jaakko Koskinen. Opettaja on Elin Korpinen. 20

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Syksy aloitettiin mukavasti yöleirikoululla Ruunassa Raunin majalla. Yön vietto oli palkka yrittäjä Rauni Hietaselle keväällä tehdystä ikkunanpesusta Raunilla

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 Alustava aikataulu ( 9.1.2014 ) lähes kaikissa siirtokelpoisissa kouluissa ja parakeissa sama: 1) Lupakuvat jätetään rakennusvalvontaan n. 31.01.2014

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 1311 Sirpa Martins

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

2. Mitä asioita haluaisit tehdä - yksin lukea, tehdä matematiikkaa kokeisiin lukeminen olla vessassa kokeet läksyt mennä kotiin

2. Mitä asioita haluaisit tehdä - yksin lukea, tehdä matematiikkaa kokeisiin lukeminen olla vessassa kokeet läksyt mennä kotiin OPPILAAT 14.2.2014 1. Mitkä ovat sinulle tärkeitä asioita koulussa? hyvä opetus liikunta, matematiikka, oppii lukemaan ruoka! työrauha välitunnit ja kaverit kivat opettajat hyvä luokkahenki saa oppia uutta

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

KRONIKKA JÄRVENPÄÄN YHTEISKOULUSTA JA LUKIOSTA 2008 (80 V.) Aino Härkönen. Tuhatyhdeksänsataakakskytkahdeksan oli armon vuosi:

KRONIKKA JÄRVENPÄÄN YHTEISKOULUSTA JA LUKIOSTA 2008 (80 V.) Aino Härkönen. Tuhatyhdeksänsataakakskytkahdeksan oli armon vuosi: KRONIKKA JÄRVENPÄÄN YHTEISKOULUSTA JA LUKIOSTA 2008 (80 V.) Aino Härkönen Tuhatyhdeksänsataakakskytkahdeksan oli armon vuosi: silloin Luoja Järvenpään asukkaita suosi. Tilanomistaja Westermacki päätti:

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta MUUTOKSEN TAUSTA 1. Miksi uudistus tehdään? 2. Millä perusteella koulupaikka 3. Mitkä ovat lähikoulun osoittamisen

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin

Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin Lasten ja nuorten 5 22.01.2014 valmistelutoimikunta Kunnanhallitus 26 11.02.2014 Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin LANUVTMK 5 Kunnallislaki 45 (11.4.2003/305)

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT

TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT Tervetuloa kuulemaan ja kyselemään musiikkiluokalla opiskelusta sekä nauttimaan nykyisten musiikkiluokkalaisten esityksistä ti 28.2.2012 klo 18.30 Kirkonkylän koulun

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot