Sivistyksen Pohjoinen Linnoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivistyksen Pohjoinen Linnoitus"

Transkriptio

1 Sivistyksen Pohjoinen Linnoitus Riihimäen Pohjoinen koulu Toimittanut Olavi Saarinen Riihimäen kaupunki Pohjoinen koulu

2 Toimittajalta Rehtori Veijo Koistinen pyysi minua tekemään Pohjoisen koulun satavuotishistoriaa ja suostuin, kun sovimme pelisäännöistä. Kokosin kirjan koulun entisenä oppilaana ja toimittajana, koska en ole mikään ammattihistorioitsija. Suuren osan tästä kirjasta ovat tehneet muisteluillaan entiset koulun oppilaat ja heidän opettajansa. Iso merkitys on opettaja Pirkko Eran seminaariesitelmällä 1954 ja sen pohjalta tehdyllä koulun 50-vuotishistoriikillä Riihimäen Pohjoisen kansakoulun vaiheita vv Riihimäen Sanomien kaksiosaisen artikkelin lisäksi historiikki on tallentunut vain kirjoituskoneella naputettuina monistusnippuina, vaikka olisi ansainnut paremman julkipanon. Olen käyttänyt pääosin sen tietoja koulun alkuvuosikymmenten kuvaamisessa. Pirkko Era kirjoitti nasevasti muun muassa koulun jatkuvista tilaongelmista ja uskalsi arvostella päättäjiä, jotka heti alkuun rakennuttivat Pohjoisen koulun liian pieneksi. Entisenä paikallislehtien tekijänä tiedän, että paikallisen historian tuntemus on toimittajalle tärkeä asia. Lähihistorian oppii kantapään kautta, kun on vuosikymmenet tuonut julki erilaisten tapahtumien kiemuroita. Pohjoisen koulun historiaan oli mielenkiintoista syventyä, koska se toi muistoja oman koulutieni alkuvaiheista viisikymmenluvulta ja myös myöhemmistä työtehtävistäni Riihimäen Sanomien palveluksessa. Raamitus antoi kirjasen tekemiselle tiukat puitteet. Toimittajana olen yrittänyt opetella kirjoittamaan tiiviisti. Muistelijoille sovittiin pitempikin kaava. Riihimäellä syksyllä 2013 Olavi Saarinen

3 Sisällys Toimittajalta...2 Synkän korven laidalle sata vuotta sitten noussut Pohjoinen koulu heti liian ahdas...4 Ensimmäinen koulukeittola aloitti Pohjoisella Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan jälkijunassa Riihimäen kauppalassa...7 Opetus vaikeutui Venäjän vallan loppuvaiheissa ja sotien melskeissä...8 Hämeen vakavat tykkimiehet lähtivät sotaan Pohjoiselta...9 Juhlassa kaupungin johtoherrat lupailivat pikaisesti uutta koulua...10 Pohjoisen lakkautus 1970-luvulla jäi lyhyeksi uuden Uramon täyttyessä...11 Suomen nykyaikaisin koulu oli suosittu tutustumiskohde...12 Satu-Pekan räätälin-taidoilla oli käyttöä...14 Riihimäen kansakoulujen syntyvuosia...15 Kuvia vuosien varrelta...16 Muistoja Pohjoiselta...36 Sarka-asuisesta koulupojasta kehkeytyi olympiavoittaja...37 Opettajani tekivät ihmeen : Tuleva ministeri pääsi lyseoon...39 Satu Taiveaholle jälki-istuntoa rakkauskirjeen lähettämisestä...40 Koulutyö alkoi pesäpalloilulla, sillä lukujärjestys puuttui...42 Muistoja ja mielikuvia syksyllä 1949 koulunsa aloittaneilta...43 Näpsäkkä omatesti vanhuuden varalle...45 Hajamuistoja viisikymmenluvulta...46 Tarkkailuluokka kaikessa mukana muiden kanssa...47 Pohjoisen linnoitus seisoo edelleen vankasti paikallaan...48 Naapurin tytön kanssa käsikkäin ensimmäisen kerran koulutielle...51 Urheilupainotteinen ala-aste?...52 Vanhanaikaista opiskelua vielä 1980-luvun lopulla...53 Koulu antoi elämän eväitä formulamestarin valmentajalle...54 Erilaiset leirikoulut...55 Paljon hyviä ja valoisia muistoja Pohjoisen koulun arjesta ja juhlista...56

4 Synkän korven laidalle sata vuotta sitten noussut Pohjoinen koulu heti liian ahdas Pohjoinen koulu valmistui Istuinkiven rautatiesillan viereen Vihkiäiset pidettiin 16. lokakuuta. Istuinkivi sai nimensä siitä, että herajokelaisten pitkä polku Hausjärven kirkkoon kulki Riihimäen asemakylän läpi Salpausselän harjua pitkin. Istuinkiven kohdalla synkkä metsä harveni, ja paikalla oli kiviä, joiden päällä väki lepäsi. Istuinkiveltä katsoen Petsamo oli silloin asumatonta korpea. Riihimäen vanhin kansakoulu oli Rautatiehallituksen ylläpitämä Rautatien koulu, joka oli aloittanut Ensimmäinen kunnallinen kansakoulu oli Eteläinen koulu, joka käynnistyi syksyllä 1903 nimellä Riihimäen Herajoen koulu. Uuden koulun nimeksi sopi ilmansuuntien mukaisesti Pohjoinen. Koulun suunnittelu oli lapsenkengissä Eteläinen osoittautui heti perustamisensa jälkeen ahtaaksi eikä Rautatien koulussakaan ollut tilaa. Hausjärven kuntakokous päätti syksyllä 1911 uuden koulun perustamisesta. Riihimäen koulupiiri jaettiin kahtia eteläiseen ja pohjoiseen. Arolammin, Karan ja Rautatien piirit jäivät ennalleen. Emil Valorinnan piirtämä Jugend-tyylinen Pohjoisen koulun rakennus kävi heti valmistuttuaan pieneksi, koska Riihimäki kasvoi vauhdilla. Pohjoisen koulun ensimmäisestä 50-vuotistaipaleesta kirjoittanut opettaja Pirkko Era ihmetteli, miksei neljättä koulua Riihimäelle perustamassa ollut rakennustoimikunnan jäsen Alex Alftan ottanut selvää kouluun tulevien lasten lukumäärästä. Osa oppilaista oli siirrettävä Eteläiselle. Pitkän väännön jälkeen Eteläisen ja Pohjoisen koulupiirit yhdistettiin 1920, mutta kasvavalla teollistuvalla paikkakunnalla tilanne ei paljon parantunut. Lukukausi maksoi markan oppilaalta Pohjoisella oli ensimmäisenä lukuvuonna 96 oppilasta. Silloin oli vielä koulumaksu, markka oppilasta kohti. Maksaneiden oppilaiden määrä väheni vuosittain. Lukuvuonna maksu poistui. Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan Kouluun oli valittu sen aloittaessa kaksi opettajaa. Johtajaopettajaksi tuli Pekka Korhonen, joka teki koulussa 32 vuoden kunnioitettavan työrupeaman. Janakkalan Hiivolasta tuli Fanny Hivanto, jonka ura koulussa kesti myös pitkään, 27 vuotta. Koulun laajennuksen vihkiäisjuhlassa 1930 johtajaopettaja Korhonen muisteli alkuaikoja: Melkein tasan 17 vuotta sitten vietettäessä tämän koulun ensimmäistä vihkiäisjuhlaa vertasin koulua majakkaan, joka on pystytetty Riihimäen pohjoiselle kunnaalle. Siihen se on pystytetty korkeammalle paikalle siksi, että sen valo loistaisi etäälle valaisten ihmislasten kulkua maan päällä, ja myös siksi, että jo koulun asema viitoittaisi lasten pyrkimyksiä ylöspäin, korkeutta kohti. Syyspimeä kotimatka pelotti vuorolukulaisia Toisena syksynä kouluun ilmoittautui peräti 107 oppilasta, joista osa piti jälleen siirtää toiseen kouluun. Se alkoi kismittää oppilaiden vanhempia, jotka paheksuivat tilannetta jopa sanomalehden palstoilla. Se ei ollut tavanomaista vielä siihen aikaan. Koulun johtokunta taipui julkisen arvostelun edessä ja palkkasi pikahaulla kouluun kolmannen opettajan syksyllä Kolmannen opettajan mukana tuli vuoroluku, jota jatkui sittemmin vuosikymmenet, laajennuksista huolimatta. Oppitunteja oli joinakin päivinä kello 18:aan asti. Se on lapsille yövuoro silloin, kun koulua joudutaan pitämään kello 15 jälkeen. Selvimmin iltavuoron aiheuttama kauhu kuvastuu ensiluokkalaisissa marraskuun pimeänä iltapäivänä. Luokassa palavat koko päivän valot, mutta kello 15 alkavalla tunnilla huomaa, kuinka pienet oppilaat katselevat huolestunein silmin ikkunasta pimeään iltaan. Koulutyössä ei päästä iltavuorossa niihin tuloksiin kuin aamulla. Oppilaat ovat levottomia eikä 4

5 Välitunnin telmimistä ja leikkejä on lavastettu kuvaan Pohjoisen koulun alkuvuosilta. Opettajat ovat Pekka Korhonen ja Fanny Hivanto. Riihimäen kaupunginmuseo. seuraavaksi päiväksi voi antaa kotitehtäviä tavallista määrää, Pirkko Era kirjoittaa historiikissaan. Huono koulurakentaminen ei ole vain nykypäivää Homekoulut ovat nykyaikaa, mutta huono koulurakentaminen tunnettiin jo 1900-luvun alkuvuosina. Pohjoisen koulun toisena talvena luokan kattorappaus putosi lattialle suurina laattoina kolme kertaa. Johtokunta tutki muutkin katot ja merkitsi pöytäkirjaan, että kaikkien rappaus tulee putoa- maan, joten olo kouluhuoneissa on katsottava vaaralliseksi sekä oppilaille että opettajille. Peltiseppä Markkasen johtokunta velvoitti korjaamaan päärakennuksen vesikaton vuodot. Olisipa Markkanen vielä elossa, sillä taas olisi tarvetta kutsua hänet korjaamaan kattoa. Toisen kerroksen käytävälle oli viime keväänä nostettava pesuvati, kun katto ja laipio alkoivat taas sateella vuotaa, Pirkko Era toivoi

6 Ensimmäinen koulukeittola aloitti Pohjoisella 1915 Pohjoisen koulun johtokunta teki 1915 uraa uurtavan päätöksen perustamalla Riihimäen ensimmäisen koulukeittolan niille oppilaille, jotka eivät saaneet kotona lämmintä keittoruokaa. Ensimmäisen maailmansodan aikana keittola jouduttiin lopettamaan ruokapulan takia. Esimerkiksi 1917 oppilaat ja opettajat keräsivät retkellä jäkälää ravinnoksi. Vuonna 1918 Riihimäen Naisyhdistys alkoi valmistaa koulun saunan padassa ruokaa vaikeimmassa asemassa oleville oppilaille. Sotaaikana 1943 kouluruokailu tuli lakisääteiseksi. Viiden vuoden kuluessa kaikkien kansakoulujenoppilaiden tuli saada ilmaista ruokaa. Lapset osallistuivat ruuan hankintaan keräämällä marjoja ja kasvattamalla kasviksia. Uuteen jatkokouluun valmistui 1951 myös koulukeittiö, ja koululaiset alkoivat saada entistä monipuolisempaa ruokaa. Kaupungiksi tulon kunniaksi ateriat monipuolistuivat voilla, leivällä ja juustolla. Peltosaaren koulun valmistuttua 1977, koulukeittolatoiminta siirtyi kokonaan sinne. Riihimäen ensimmäinen koulukeittola aloitti Pohjoisella. Kuva on vuodelta Taustalla ovat johtajaopettaja Pekka Korhonen, opettaja Fanny Hivanto, keittäjä Hilda Eloranta ja opettaja Valma Forss. Riihimäen kaupunginmuseo. 6

7 Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan jälkijunassa Riihimäen kauppalassa Riihimäestä tuli itsenäinen kauppala Oppivelvollisuuslaki oli tullut voimaan elokuussa Kouluhuoneitten puutteen takia sitä ei pantu heti täydellisesti täytäntöön ennen kuin Opettajat kävivät henkilökohtaisesti kotona huomauttamassa, jos lapsi ei tullut kouluun. Jos se ei tehonnut, meni ilmoitus kansakoulujen johtokunnalle, jonka jäsen kävi seuraavaksi lukemassa oppivelvollisuuslakia vanhemmille. Mikäli sekään ei auttanut, ilmoitus meni viranomaisille. Nykyään jotkut koululaisten vanhemmat räyhäävät opettajille ja uhkailevat heitä käräjöinnillä. Kauppalaksi tulon jälkeen Rautatiehallitus lopetti Rautatien koulun ylläpidon. Nimeksi tuli Keskuskansakoulu, ja hallinta jäi kansakoulujen johtokunnalle, jonka alaisia olivat myös Eteläinen ja Pohjoinen koulu. Kouluolojen kehittäminen käynnistyi ripeästi Uudessa kauppalassa lähdettiin kehittämään kouluoloja. Lapset saivat kauppalan varoilla kenkiä ja vaatteita. Pirkko Era ihmetteli 1963 sitä, että vielä viisi vuotta takaperin niitä jaettiin joka viidennelle lapselle. Anojia oli joka kolmas. Täytyy ihmetellä vanhempien vastuuntunnon puutetta. Kun kotona on televisio ja muita ylellisyystavaroita, eikö muka lapsille kyetä ostamaan kenkiä. Koululääkäri alkoi tarkastaa oppilaat määrättyinä ikävuosina jo 1920-luvulla. Koululääkärin ja kouluhammaslääkärin ohjesääntö hyväksyttiin Terveyssisar alkoi käydä koululla Kauppala kustansi vähävaraisille lapsille yhden aterian päivässä. Pohjoisen oppilaat saivat käydä syömässä muun muassa rouva Palon ruokalassa.elintaso oli korkealla ennen talvisotaa, sillä aterioiden laatu oli määritelty: Velliä ei saa tarjoilla, ainoastaan puuroa, peruna- ja hernekeittoa. Pohjoinen koulu sai lisää tilaa vuonna 1930 Kauppala joutui luopumaan vuokraamastaan Rautatien koulusta muutaman vuoden kuluttua, kun koulusta tuli rautatien sairaala. Rakennus tunnetaan nykyisin Riihimäen Rautatieläisten Soittokunnan Musiikkitalona. Oppilaat piti siirtää kauppalan omiin kouluihin. Pohjoista koulua ryhdyttiin laajentamaan. Uusittu koulutalo vihittiin lokakuussa Yläkerran opettajien asunnot ja entinen veistosali muutettiin luokkahuoneiksi. Koulun pohjoista päätyä jatkettiin. Uudisosaan tuli voimistelusali ja sen päälle veistosali varastotiloineen. Luokkahuoneita oli kuusi, neljä yläluokille ja kaksi alaluokille. Keskuskoulun kaikki neljä yläkoulunopettajaa siirrettiin Pohjoiselle koululle, samoin enin osa heidän oppilaistaan, osa meni Eteläiselle. Vanha virsi toistui. Koulun laajennus ei riittänyt. Jo lukuvuonna yksi alakoululuokka joutui kansalaiskouluun. Sittenkin oli ahdasta, kun oli vain kuusi luokkahuonetta ja 13 opettajaa, joilla kullakin oli keskimäärin 38 oppilasta. Vuoroluku oli täydessä käytössä. Koulu oli laajentunut sivulle ja ylöspäin. Kun oli ahdasta, niin mentiin vielä alaskin. Vuonna 1953 koulun sokkeliin valmistui luokkahuoneita, ruokasali ja veistotilat. Entisestä veistosalista ja varastosta tuli luokkia. Viimeisin laajennus valmistui vuoden 2006 alussa. Syytteen uhalla jatkokouluopiskeluun Pakollinen jatkokoulu-opetus alkoi Pohjoisella syksyllä Sitä annettiin yhteensä 150 tuntia iltaisin, koska useat jatkokouluikäiset nuoret kävivät jo työssä. Silloin oli vielä paljon esimerkiksi juoksupojan ja -tytön paikkoja, joiden kautta työura urkeni. Johtokunnan jäsenille tuli taas töitä, kun he kävivät kodeissa kertomassa, että oppivelvollisuuslaki vaatii nuorisoa jatkokouluun. Se otti koville. Osa nuorten huoltajista joutui tuomioistuimessa syytteeseen lain rikkomisesta. Jo syyteuhka toi jatkokoulun ensimmäiselle luokalle 26 oppilasta. Pohjoisella opiskelivat työssä käyvät jatkokoululaiset iltaisin, Eteläisellä oli päiväjatkokoulu. Pohjoisen iltajatkokoulu loppui keväällä Opetus siirtyi Eteläiselle ja siitä 1951 uuteen Jatkokouluun, myöhempään Kansalaiskouluun ja Harjunrinteen yläasteelle. Siellä kävi koulua myös osa Pohjoisen kansakoululaisista, kun tilanahtaus jatkui aina vain. 7

8 Opetus vaikeutui Venäjän vallan loppuvaiheissa ja sotien melskeissä Pohjoisen koulun avatessa ovensa syksyllä 1913, Suomessa oli toinen sortokausi. Keisarillisen senaatin määräyksestä Suomessa piti lisätä Venäjän historian ja maantiedon opetusta. Samalla kiellettiin joidenkin isänmaallisten juhlien viettäminen. Tilalle tuli perintöruhtinaan nimipäivää ja leskikeisarinnan syntymäpäivää. Oppilaat eivät panneet niitä pahakseen, koska ne olivat kouluissa lupapäiviä. Ensimmäinen maailmansota toi elintarvikepulan. Koulu lopetettiin 1917 jo toukokuun 19. päivänä ja aloitettiin syyskuun puolivälissä. Koulukeittola lakkautettiin ja avattiin vasta 1925 alusta. Sisällissota koetteli kovin kourin Riihimäkeä, joka oli yksi kapinaliikkeen keskuksista. Koulun päiväkirjassa olevan merkinnän mukaan lupaa sai pommitusten takia. Koulu oli koko kesän 1918 saksalaisten sotilaiden hallussa. Saksalaiset eivät säästelleet. Sotilaat polttivat yöt ja päivät sähkövaloja, jotka oli saatu koululle Kaikki tämä ajoi Riihimäen koulut talousahdinkoon. Kunnan oli otettava pankkilainaa opettajien palkanmaksuun ja muihin menoihin. Kaikki opettajat olivat kesän töissä punaisten vankileirillä varuskunnassa. Saksalaiset lähtivät syyskesällä koululta. Lukukauden alkaminen siirtyi parilla viikolla korjaus- ja siivoustöiden takia. Puutteessa oleville koululaisille järjestettiin vaate- ja kenkäapua. Sairautta oli paljon. Espanjantautiepidemia koetteli koko Suomea. Opetustyö keskeytyi, sotilaat tarvitsivat koulun Koulutyössäkin sodan uhka tuntui syksyllä Suotta ei aavisteltu, että risteysasema tekee Riihimäen vaaralliseksi asuinpaikaksi. Pohjoisella koululla valmistettiin kaasunaamareita käsityötunnilla. Sota keskeytti koulutyön, vaikka vähän välillä vielä yriteltiin. Ensin koululle majoitettiin kertausharjoituksiin tulleita reserviläisiä, sitten puhkesivat sotatoimet. Riihimäki joutui koviin pommituksiin, ja suuri osa koululaisista oli sotaa paossa maaseudulla. Opettaja Matti Kuronen oli kaatuneiden joukossa. Talvisodan jälkeen koulu alkoi toukokuun puolivälissä. Koulutalo oli edelleen sotilaiden käytössä. Koulua kävivät vain toiset luokat Rukoushuoneella kolme tuntia päivittäin. Pula-aika tarvitsi reipasta talkooväkeä Jatkosodan alettua kesällä 1941 Pohjoisen koulun oppilailla oli edelleen lyhennettyjä koulupäiviä kolmessa vuorossa kauppaseuran talossa ja Seurakuntakodissa. Syksyllä 1942 päästiin muuttamaan takaisin koululle. Elintarvikepula paheni, ja koulun keittola oli vuoden toimimatta. Kauppala antoi oppilaille ja koulukeittolalle viljelypalstan. Lomia sai marjojen, sienien ja jäkälien poimintaan. Talvella piti lomailla polttopuupulan takia. Koulut osallistuivat luokittain mottitalkoisiin. Vaatteista ja jalkineista oli kova pula. Johtokunta valitsi toimikunnan keräämään ja kunnostamaan vaatteita ja jalkineita varattomille koululaisille. Pohjoisen koulun oppilaat saavuttivat hyviä tuloksia sota-ajan keräystalkoissa. Kuinka Suomi olisi selviytynyt suurista sotakorvauksista, elleivät myös lapset olisi osallistuneet työhön ja säästämiseen, Pirkko Era kirjoitti. Sota-aika toi kouluun evakkolapset. Kouluhallitus määräsi siirto-opettajat kouluihin, jotkut heistä hakivat paikkaa myös itse. 8

9 Hämeen vakavat tykkimiehet lähtivät sotaan Pohjoiselta Sotien aikana koulutyö oli ajoittain pitkään keskeytyksissä. Talvisodan alla ja sen aikana Pohjoinen koulu oli reserviläisten käytössä. Riihimäen rajut pommitukset ajoivat koululaiset turvaan maaseudulle. Jatkosodan alkaessa kouluväki oli kesälomalla. Koulun Karankadun puoleisessa seinässä on Raskas Patteristo 14:n muistolaatta. Joukko-osasto perustettiin Pohjoisella jatkosodan ja juhannuksen kynnyksellä Sieltä tykkimiehet lähtivät kesän valoisimpana päivänä Erkylän nummen kautta sotatantereille. Syvärin Joulu rintamalehti kuvailee tapahtumaa paatoksella: Myöhäinen kesäkuu on kulunut muutaman päivän yli puolen välin. Talonpoika on vasta päättänyt myöhästyneet kylvötoimensa. Ju- hannusjuhlan viettoa suunnitellaan. Tuskin kenenkään mieleen on tullut ajatus, että kohtalo on määrännyt alkavat viikot ja kuukaudet kansamme historian suurimmiksi. Ilmassa on sähköä. Kansakoulun pihalle on kokoontunut joukoittain kauppalamme miehiä, kaikkia piirejä edustaen. Katselemme kunnioituksella pihalle riviin asetettuja tykkejä, 6-tuumaisia. Patteriston komentajan majuri Lauri Harvilan ja sotilaspastorin isänmaallisten puheiden jälkeen vakavat Hämeen miehet lauloivat virren Jumala ompi linnamme, jonka hämäläiset hongat raikkaassa kesäillan tyyneydessä kaiullaan vahvistivat. Valtti-patteriston syntymäjuhla oli päättynyt. Nämä miehet, pois lukien vt. kaupunginjohtaja Ensi R. Louhiluoto (vaaleassa puvussa oikealla) lähtivät jatkosotaan Pohjoiselta koululta juhannuksen alla Raskas Patteristo 14:n veteraanit kokoontuivat 42 vuotta sen jälkeen, kesäkuussa 1983, paljastamaan muistolaattaa koulun seinässä. Uudelleen rakennettu Suomi on hyvä maa, sanoi puheessaan reservin majuri Lauri Jäntti (toinen vasemmalta). - Riihimäen Sanomien arkisto. Raskas Patteristo 14:n veteraanit paljastivat muistolaatan Pohjoisen koulun seinässä kesällä

10 Juhlassa kaupungin johtoherrat lupailivat pikaisesti uutta koulua Pohjoisen koulun viisikymmentävuotisjuhla kutsuvieraille oli sunnuntaina 20. lokakuuta 1963 koulun salissa. Edellisenä keskiviikkona, varsinaisena syntymäpäivänä, koululaiset juhlivat avarammissa tiloissa maauimalassa. Uimakausi oli päättynyt, joten tyhjennetyt altaat sopivat esiintymistiloiksi. Kutsuvierastilaisuudessa juhlapuhujana oli Riihimäen kansakoulujen johtokunnan puheenjohtaja Aarno J. Vuori, koska kouluneuvos Alfred Salmelalle oli tullut äkillinen este. Lyhyessä ja sotilaallisen nasevassa puheessaan everstiluutnantti evp. Vuori sanoi johtokunnan toivovan koulun huonetilakysymyksen selviävän pian ja hyvin. Hän uskoi koulun jakautuvan kahtia lähivuosina. Kaupunginjohtaja V.O. Mäkinen peesasi häntä tervehdyksessään sanoen, että kasvavan kaupungin kansakoululaitoksen polttavin kysymys on uuden koulun rakentaminen pohjoisia kaupunginosia varten. Hän toivoi sen avaavan ovensa jo parin vuoden kuluttua, jolloin alkaisi Pohjoisen koulun peruskorjaus. Mäkisen mukaan rakennuksen lopullisesta kohtalosta oli vielä liian aikaista sanoa mitään. Kaupunginvaltuusto päättikin heti tammikuussa 1964 uuden koulun rakentamisesta. Ihan heti ei pohjoisen alueen ahtaus hellittänyt, sillä Uramon koulu aloitti vasta Paikallinen ja maakunnallinen lehdistö käyttivät vuosijuhlan kulun tarkkaan raportoimiseen paljon palstatilaa. Ajan tavan mukaan jutuissa julkistettiin kaikki esiintyjät, esitysten nimet sekä onnittelijat, henkilökohtaisesti paikalla olleet ja sähkeiden lähettäjät. Puheita siteerattiin niukasti. Helsingin Sanomissakin juhlasta oli pieni yhden palstan uutinen. Koululaiset juhlivat viisikymmenvuotista opinahjoaan maauimalassa. Koulun vaiheita esittelevässä kavalkadissa opettajat olivat entisajan puvuissa. Antero Kuuliala esitti ensimmäistä johtajaopettajaa Pekka Korhosta tehden hänen tapaansa ompelukoneella tonttulakkeja oppilaille joulujuhlaa varten. Oppilaat esittivät 1900-luvun koululaisia huivit ja tonttulaki päässään. Kalle Ainolan albumi. Opettajat olivat pukeutuneet 1900-luvun alun vaatteisiin koulun viisikymmentävuotisjuhlassa 1963 maauimalassa. Kalle Ainolan albumi. 10

11 Pohjoisen lakkautus 1970-luvulla jäi lyhyeksi uuden Uramon täyttyessä Riihimäen nuoren ja kasvavan kaupungin päättäjät uskoivat keksineensä ratkaisun Pohjoisen koulun tilanahtauteen, sijaintiin ja epäkäytännöllisyyteen. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 1964 alussa uudesta Pohjoisen korvaavasta Uramon koulusta. Sen rakentaminen Sipusaaren ja Perälän väliselle pellolle viivästyi muutamalla vuodella. Koulu valmistui vuonna Pohjoinen koulu lakkautettiin samana vuonna, pääosa oppilaista siirrettiin Uramoon. Pohjoiselle jäi kuitenkin pari tavallista luokkaa ja tarkkailuluokka. Uuden koulun johtoon siirtyi Pohjoista koulua vuodesta 1957 asti johtanut Antero Kuuliala. Perinteinen nimi säilyi Riihimäen kouluhistorian valossa ei ole yllätys, että Uramon uusi koulukin kävi oitis ahtaaksi. Sipusaaren, Ilolan ja Otsolan uudet asuntoalueet olivat lapsiperheiden suosiossa. Tämän takia Pohjoisen koulun lakkautus jäi lyhyeksi, sillä jo 1971 koulu otettiin uudelleen täysipainoisesti käyttöön. Seitsemänkymmentäluvulla siirryttiin peruskoulujärjestelmään entisen kansakoulun ja oppikoulun sijasta. Kouluista tuli ala- ja yläasteita. Onneksi Pohjoisen koulun perinteinen nimi säilyi eikä siitä tehty suunniteltua Istuinkiven ala-astetta. Vanhemmat innolla mukana Koulun täyttäessä 80 vuotta 1993 sen johtaja Liisa Lehtonen luonnehti Pohjoista Riihimäen Sanomien haastattelussa näin: Pieni, suuri koulu keskellä Riihimäkeä. Lehtosen mukaan koululla ei ollut sillä hetkellä ahtautta. Tilat olivat hyvät yksisarjaiseksi kouluksi. Oppilaita oli 155. Vanhan koulun paksut seinät estivät äänien kuulumisen luokasta toiseen. Kun Riihimäellä lopetettiin koulujen omat johtokunnat, Pohjoiselle perustettiin vanhempaintoimikunta. Liisa Lehtonen kehui vanhempien aktiivisuutta. Esimerkiksi Saloisten leirikeskuksessa pidettyjen leirikoulujen menot olivat pienet, kun vanhemmat hoitivat oppilaiden kuljetuksia ja toimivat valvojina. Pohjoinen koulu tyhjeni uudelleen Tällä kerralla ei ollut kysymys lakkauttamisesta. Oppilaat ja opettajat siirtyivät yli kahdeksi vuodeksi varuskunnan vanhaan rakennukseen, kun vanhaa koulua jälleen laajennettiin ja perusparannettiin. 11

12 Suomen nykyaikaisin koulu oli suosittu tutustumiskohde Pohjoisen koulun väki muutti varuskunnan tiilikasarmin väliaikaisista tiloista uusittuun ja laajennettuun kouluunsa vuoden 2006 alussa. Rehtori Veijo Koistisen mukaan se oli siihen aikaan varmaan uudenaikaisin koulu Suomessa. Uusia luokkia tuli kuusi. Niiden lisäksi koulu sai teknisen työn, käsitöiden sekä luonnontieteiden, kemian ja fysiikan, työtilat. Kahden luokan kokoinen tila toimii kirjastona sekä kieli- ja atk-luokkana. Koululle rakennettu tekniikka oli vielä silloin harvinaista suomalaisissa opinahjoissa. Teknisiin hienouksiin kuuluvat digitaaliset kosketusnäytöt ja käytävien infotelevisiot. Koulun tietokonekanta viisinkertaistui. Uusi puoli rakennettiin avoimeksi. Käytävän luokkien seinät ovat lasista. Näköyhteys käytävään mahdollistaa luokkatilan laajentamisen ovia avaamalla. Muutoksilta ei ole vältytty Liki seitsemän vuotta myöhemmin rehtori Koistinen sanoo, että opettajat ottivat uudistuksen hyvin vastaan. Moderneja opetusvälineitä käytetään luontevasti opetuksessa. Uuden osan avoimiin tiloihinkin totuttiin. Lähetystöjä muiltakin paikkakunnilta, esimerkiksi Hämeenlinnasta ja Hausjärveltä, on käynyt tutustumassa moderniin opinahjoon. Vuosien kuluessa Riihimäen kau- Koulu tyhjeni oppilaista 2004, kun uuden osan rakentaminen alkoi. Aamupostin arkisto/ilpo Kekki pungin lukio ja yläkoulut nykyaikaistuivat perässä. Nyt myös alakouluihin asennetaan tauluja ja projektoreita. Pohjoinen koulu on vuosikymmenten aikana aina käynyt laajennusten jälkeen pian ahtaaksi. Muutoksia on tapahtunut viimeisimmänkin uudistuksen jälkeen. Koskaanhan tilaa ei ole tarpeeksi, rehtori Koistinen sanoo. Uuden talon käyttöönoton jälkeen silloisista erikoisluokista on tullut tavallisia luokkia. Kirjasto on siirretty toisiin tiloihin, luonnontieteiden opettamisen luokasta tuli atk-luokka. Uudistuksen ja laajennuksen hankesuunnitelmaa tehtäessä noin kymmenen vuotta sitten koulussa oli yksi esiopetusluokka. Syksyllä 2013 esioppilaita on kolme luokallista. Ikärakenne on mennyt nuorempaan suuntaan, kun samalla kuudesluokkalaiset siirtyivät yläkoulun puolelle. Nykyiselle tontille koulua ei enää pysty laajentamaan. Viimeisimmässä uudistuksessa Pohjoisesta koulusta tehtiin puskuria kasvavan Kokko - Taipaleen suunnan lapsille ja Uramon koulun ahtaudelle. Yksisarjaisen koulun muuttaminen kaksisarjaiseksi helpotti painetta monesta suunnasta. Hallissa tilava kenttä Pohjoisen koulun vanha pieni juhlasali on nyt opettajainhuone. Uusi juhlasali löytyy koulun laajennuksen yhteydessä rakennetusta erillisestä 12

13 Läpinäkyvää luokkaa esitteli rakennustyömaalla 2005 arkkitehti Päivi Tuomola. Aamupostin arkisto/ilpo Kekki liikuntahallista Pohjoisen Rautatienkadun varrelta. Se on yhteinen läheisen Riihimäen lukion kanssa. Koulun laajennus ja liikuntahalli on onnistuttu suunnittelemaan ahtaalle tontille siten, että piha sai lisätilaa hallin tasanteen ansiosta. Rakennukset tehtiin mahdollisimman lähelle katua tilan säästämiseksi. Kun liikuntahalli on yhteiskäytössä, joskus tulee pieniä törmäyskursseja, mutta sovittelemalla on tultu hyvin toimeen, rehtori sanoo. Halli on iltaisin kello 17 lähtien urheiluseurojen käytössä. Isoa kenttää tarvitsevat käsipalloilijat ja salibandyn pelaajat viihtyvät yli 800 neliön hallissa. Koistisen mukaan alun perin halliin suunniteltiin vain 600 neliön kenttää. Se olisi ollut liian pieni edellä mainituille lajeille ja koripalloilulle. Suunnitelmat onneksi muuttuivat. Koulun hallin isommalla kentällä helpotettiin salitilannetta, kun kaupungin Urheiluhalli oli puolitoista vuotta remontissa. Koulujen liikuntatunneilla halli on jaettavissa kolmeen osaan. Koulujen juhlatilaisuuksiin liikuntasali sopii hyvin. Moni on käynyt siellä ylioppilaiden lakkiaisjuhlissa. Viisikymmentävuotista taivalta juhlittiin koko koulun voimin Riihimäen maauimalassa. Koulun vanhan salin 50-vuotisjuhlaan mahtuivat kutsuvieraat. 13

14 Satu-Pekan räätälintaidoilla oli käyttöä Pohjoisen koulun ensimmäinen johtajaopettaja Pekka Korhonen ( ) syntyi Sotkamossa. Suurilapsisen kyläräätälin perheen poika pääsi onnekkaasti muuttamaan etelään ja opin tielle. Sortavalan seminaarin jälkeen Korhosen ensimmäinen työpaikka opettajana oli 1904 Arolammin koulu. Vaimo Alma opetti tyttöjen käsitöitä. Sieltä opettajapariskunta siirtyi kahden vuoden päästä uuteen Herajoen kouluun. Kuuden vuoden päästä Korhoset muuttivat vuodeksi Eteläiselle koululle, kunnes Pekka Korhonen valittiin 1913 Pohjoisen koulun johtajaksi. Jäätyään eläkkeelle 1944 Korhonen oli vielä koulussa sijaisena kymmenisen vuotta. Entisajan opettajien tapaan Pekka Korhonen oli paikkakunnalla monessa mukana. Nuorisoseuratyö ja sen näyttämötoiminta olivat erityisen lähellä hänen sydäntään. Korhonen järjesti helsinkiläisten teatteriseurueiden vierailuja. Muun muassa Aku Korhonen ja Ruth Snellman kävivät koululla saunassakin. Puheissaan johtajaopettaja käytti vertauksia ja kaunista kieltä. Siitä hän sai oppilailta lempinimen Satu-Pekka. Siihen aikaan juoksija Emil Zatopek oli vielä tuntematon suuruus. Nuoruudessa hankittu räätälinoppi oli ikämiehenäkin vielä muistissa. Pekka Korhonen ompeli muun muassa Pohjoisen koulun näyttämön esiripun. Joulun aikoina oli pitkään käytössä johtajaopettajan tekemiä tonttuasuja. Koulun lehtileikekokoelmassa on tallella uimalan 50-vuotisjuhlassa otettu valokuva. Siinä kuusikymmentäluvun alun johtajaopettaja Antero Kuuliala esiintyy Korhosena. Hän istuu knalli päässä ompelukoneen ääressä valmistamassa oppilaille tonttulakkeja. Pohjoisen koulun johtajaopettajat/rehtorit: Pekka Korhonen Atte Aarnio Pauli Salmi Antero Kuuliala Kalervo Lehikoinen Liisa Lehtonen Veijo Koistinen Ilmolan otos miehestä turkissa ja karvalakissa// Johtajaopettaja Pekka Korhonen kuvautti itsensä talvivarusteissa Ilmolan valokuvaamossa. 14

15 Riihimäen kansakoulujen syntyvuosia Rautatien koulu aloitti Hiivolan koulu aloitti 1897 Janakkalassa, siirtyi alueliitoksella 1922 Riihimäen kauppalaan, lakkautettiin Arolammin koulu 1899, toiminta loppui Riihimäen Herajoen Eteläinen kansakoulu aloitti 1903, omaan rakennukseen Herajoen koulu aloitti Pohjoinen koulu aloitti Lasitehtaan koulu aloitti Patastenmäen koulu aloitti 1924, uusi rakennus Patastenmäki liitettiin Hausjärvestä Riihimäkeen vasta Haapahuhdan koulu aloitti Riihiviidan koulu aloitti 1948, lakkautettiin Uramon koulu aloitti Peltosaaren koulu aloitti 1977, ensimmäinen varsinaiseksi ala-asteen kouluksi suunniteltu. Jatkokoulu alkoi Pohjoisella iltakouluna 1930 ja Eteläisellä päiväkouluna. Oma rakennus, nykyinen Harjunrinteen koulu valmistui

16 Kuvia vuosien varrelta Pohjoisen koulun ensimmäiseltä lukuvuodelta otetussa kuvassa on äärimmäisenä oikealla Arvo Rantanen. Viides oikealta on Hans Frederiksen ja kymmenes oikealta Uuno Salminen. 16

17 Kuvia vuosien varrelta Välitunti vuonna Kaupunginmuseo 17

18 Kuvia vuosien varrelta Koulurakennus vuonna Riihimäen kaupunginmuseo. 18

19 Kuvia vuosien varrelta Maantiedon opetusta 1920-luvulla, kartan ääressä on opettaja Pekka Korhonen. - Kaupunginmuseo 19

20 Kuvia vuosien varrelta Koululaisia : Kuvassa ovat muun muassa Erkki Elovaara, Tauno Pelenius, Aili Isotalo, Sisko Aalto, Kerttu Laakso, Osmo Tanskanen, Aune Perho, Unto Nieminen, Veikko Roos, Ahti Kahra, Eero Nummelin, Annikki Eloranta, Sirkka Heino, Saimi Heinonen, Martta Ruuth, Valva Kanninen, Arvo Silvan, Annikki Roine, Saara Liimatainen, Kaarina Klemetti, Aarne Lehtonen, Matti Sundström, Veikko Kuumola, Lauri Tikkanen, Pauli Pihl, Vuokko Pöllänen, Tuulikki Johansson, Rauha Suominen, Aira Vuorivirta, Karin Kangas, Mauri Korkalainen, Esko Blomster, Jaakko Koskinen. Opettaja on Elin Korpinen. 20

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 1/ Käsiteltävät asiat. 1 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4

PÖYTÄKIRJA 1/ Käsiteltävät asiat. 1 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 1/2012 1 Aika 13.03.2012 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 1311 Sirpa Martins

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Sohvalle vai lenkille?

Sohvalle vai lenkille? Sohvalle vai lenkille? 7.5.15 Aleksi Perkiö 8lk Isojoen Koulukolmio Sisällysluettelo Aleksi Perkiö, Sohvalle vai lenkille? 7.5.15 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Mikä satuolento haluaisit olla?...4

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(6) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Kuva 1 Tässä vielä harjoiteltiin Viimeisiä veneitä Anne-Maija näyttää sanoja etupenkissä Itsenäisyyspäivänä olikin sunnuntai ja perinteinen

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Viestikarnevaalit 47. Käsiohjelma. Aamulehden järjestämä. Koulumaailma. Aamulehden. Pyynikin urheilukenttä, Tampere. Yhteistyössä:

Viestikarnevaalit 47. Käsiohjelma. Aamulehden järjestämä. Koulumaailma. Aamulehden. Pyynikin urheilukenttä, Tampere. Yhteistyössä: Käsiohjelma 47. Viestikarnevaalit Yhteistyössä: Aamulehden Koulumaailma Aamulehden järjestämä koululaisurheilun suurtapahtuma tiistaina 4.9.2012 klo 16, Pyynikin urheilukenttä, Tampere Urheilukesän päätapahtuma

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

(Varsinais-S) (Vaasa)

(Varsinais-S) (Vaasa) T 3 Yritysdemokratiatyöryhmä Eero Joutsijoki (1.11.1979 asti) Matti Lipiäinen (14.12.1979 lähtien) Martti Koivisto Aulis Alamattila Martti Salo (Satakunta) SÄÄN TÖVAL IOKUNTA Martti Hoffren (Kuopio) Esko

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja olemalla kohtelias sekä noudattamalla

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016 Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Maanantai 18.04.2016 klo 18.00 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

OMPELUSEURAT KOULUISSA

OMPELUSEURAT KOULUISSA OMPELUSEURAT KOULUISSA HETKI ON KÄSILLÄ MARTTOJEN OMPELUSEURAT KOULUISSA 2017 Kohderyhmä: Alakoulut 7-11 vuotiaat, tai 7 8 vuotiaat, joiden opetussuunnitelmaan napin ompelu kuuluu Toteutus: Kädentaitotunnilla

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman Meidän koulu»isojoen koulukolmio«milja Forsman 31.5.2016 Sisällysluettelo Meidän koulu...1 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli?...4 2.2 Luokka?...4 2.3 Silmien väri?...5 2.4 Koulumatkan pituus?...5

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

PALLO JALASSA VAI HUKASSA?

PALLO JALASSA VAI HUKASSA? Wanuvan toimintapäivä aloitettiin Vauhtikellarissa, erilaisilla leikkimielisillä kilpailuilla. Vetäjänä ja tuomarina kisoissa toimi Eetu Putkinen, joka työskentelee Vauhtikellarissa ja Energy Fitness Clubilla.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot