KATSAUS MATKAILUTOIMIALAAN ETELÄ-SAVOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSAUS MATKAILUTOIMIALAAN ETELÄ-SAVOSSA"

Transkriptio

1

2 Virpi Leskinen Nina Rinkinen KATSAUS MATKAILUTOIMIALAAN ETELÄ-SAVOSSA Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 42 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2008

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu ISBN (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 42 Tekijät Virpi Leskinen, Nina Rinkinen Nimeke Katsaus matkailutoimialaan Etelä-Savossa Tiivistelmä Tämä katsaus on yhteenveto Etelä-Savon matkailutoimialan toimijoista, kehityksestä ja rakenteista olemassa olevien tilastojen ja tietojen pohjalta. Yhteenveto antaa tiivistetyn kuvan toimialan nykytilasta maakunnassa. Katsaus on syntynyt osana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa MATTA - Matkailutalouden tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena oli mm. vahvistaa Savonlinnan matkailualan osaamiskeskittymän tutkimus- ja kehitystoimintaa vuorovaikutusta alueen matkailuelinkeinon kanssa. Hanke toteutettiin Etelä-Savon maakuntaliiton ESR-rahoituksella. Katsaus on laadittu työvälineeksi kaikille matkailun parissa työskenteleville ja siitä kiinnostuneille. Matkailu on ilmiönä monitahoinen, ja siihen sisältyy monen toimialan palveluja. Kokonaiskuvan muodostaminen jonkin alueen matkailusta on sen vuoksi vaikeaa ja tietojen keräys työlästä. Etelä- Savon matkailutoimialaa koskeva tietokin on ollut hajallaan ja osin vaikeasti löydettävissä ja vertailtavissa. Tarve koota tietoa matkailun viimeaikaisesta kehityksestä ja nykytilasta sekä alueellisesta vaikuttavuudesta yksien kansien väliin on siis ollut ilmeinen. Avainsanat (asiasanat) matkailuala, matkailu, toimiala, talous, alueelliset vaikutukset Sivumäärä Kieli 28 s. Suomi Muita tietoja MATTA Matkailutalouden tutkimushanke ISBN (pdf) ISSN Luokitukset YKL 40.7; 69.1 UDK ; 334.7

5 ALKUSANAT Matkailu on ilmiönä monitahoinen, ja siihen sisältyy monen toimialan palveluja. Kokonaiskuvan muodostaminen jonkin alueen matkailusta on sen vuoksi vaikeaa ja tietojen keräys työlästä. Etelä-Savon matkailutoimialaa koskeva tietokin on ollut hajallaan ja osin vaikeasti löydettävissä ja vertailtavissa. Tarve koota tietoa matkailun viimeaikaisesta kehityksestä ja nykytilasta sekä alueellisesta vaikuttavuudesta yksien kansien väliin on siis ollut ilmeinen. Katsaus on syntynyt osana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa MATTA, Matkailutalouden tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena oli mm. vahvistaa Savonlinnan matkailualan osaamiskeskittymän tutkimus- ja kehitystoimintaa vuorovaikutusta alueen matkailuelinkeinon kanssa. Hanke toteutettiin Etelä-Savon maakuntaliiton ESR-rahoituksella. Katsauksen ovat laatineet hankkeessa projektipäällikkönä työskennellyt MMM Virpi Leskinen ja matkailun kehittäjänä työskennellyt KTM Nina Rinkinen. Työvälineenä se toimii kuitenkin vain hetken aikaa, ennen kuin muuttuu historiaksi. Matkailutoimialan arvioinnin ja päätöksenteon pohjaksi tarvitaan ajantasaista, kattavaa ja luotettavaa tietoa, jota saadaan vain tutkimuksen keinoin. Savonlinnassa 12. joulukuuta 2008 Eeva Koivula Koulutusjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

6 SISÄLTÖ 1 Johdanto Matkailun nykyrakenne ja toimijat Matkailuyritysten määrä Matkailuneuvonta, markkinointi ja myynti Koulutus ja tutkimus Muut keskeiset matkailutoimijat Yöpymisvuorokausien kehitys ja markkinaosuudet Matkailusesongit Majoituskapasiteetti ja sen käyttö Kävijämäärät ja vapaa-ajanasutus Matkailukohteet Risteilyliikenne Vapaa-ajan asutus Kokonaismatkailijamäärä Saavutettavuus Lentoliikenne Raideliikenne Maantieliikenne Matkailun aluetaloudellinen vaikuttavuus Etelä-Savossa Matkailijoiden kulutus Matkailutoimialojen työvoima Matkailuarvonlisäys Yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Yhteenveto...27

7 1 1 JOHDANTO Tämä katsaus on yhteenveto Etelä-Savon matkailutoimialan toimijoista, kehityksestä ja rakenteista olemassa olevien tilastojen ja tietojen pohjalta. Yhteenveto antaa tiivistetyn kuvan toimialan nykytilasta maakunnassa. Katsauksen ovat tehneet Nina Rinkinen ja Virpi Leskinen Mikkelin Ammattikorkeakoulun Matta, Matkailutalouden tutkimushankkeessa. 2 MATKAILUN NYKYRAKENNE JA TOIMIJAT 2.1 Matkailuyritysten määrä Matkailuyritysten määrän tai tunnuslukujenkaan tarkka laskeminen ei ole yksiselitteistä, koska matkailutoimialaa palvelevat yritykset sijoittuvat virallisessa toimialaluokituksessa hyvin monien luokkien alle tai luokan muu taakse. Lisäksi virallisen tilastoinnin ulkopuolelle jäävät suurimmaksi osaksi ns. sivutoimiset matkailua harjoittavat yritykset, jotka kuitenkin muodostavat yhteenlaskettuna merkittävän osan matkailutarjontaa ja taloudellista vaikuttavuutta. Tästä johtuen määrien kohdalla on esitetty sekä toimialaluokituksen että kunkin alueen matkailuneuvonnan antama yritysmäärä, joka kuvaa paremmin tarjonnan laajuutta. Savonlinnan seudun kuntayhtymän ylläpitämässä toimialaluokituksen mukaisessa yritysrekisterissä, kuntayhtymän toimialueella matkailuyrityksiä on 181 kappaletta. Lisäksi Rantasalmella on 32 matkailuyritystä 1. Seudun matkailuportaalin (www.savonlinna.travel) mukaan vastaavalla alueella toimii 334 matkailuyritystä. Mikkelin seudulla elinkeinoyhtiö Miset Oy:n toimialueella (pl. Puumala) matkailuyrityksiä on toimialaluokituksen mukaan 197 kappaletta. Lisäksi Puuma- 1 Lähde: Rantasalmen Matkailu ry, Tarja Koskimaa

8 2 lassa on 35 matkailuyritystä 2 ja Juvalla 70 kappaletta 3. Mikkelin seudun matkailuportaalin (www.travel.mikkeli.fi) mukaan vastaavalla alueella toimii 372 matkailuyritystä. Heinävedellä matkailuyrityksiä on toimialaluokituksen mukaisesti 54 kappaletta. 4 Pieksämäen seudulla toimialaluokituksen mukaisesti matkailuyrityksiä on 89 kappaletta, mutta matkailuneuvonnan tietojen perusteella matkailuyritysten kokonaismäärä Pieksämäen seudulla voidaan arvioida olevan n. 125 yritystä. 5 Toimialaluokituksen mukaan Etelä-Savossa on siis 658 matkailuyritystä ja matkailuneuvontaan pohjautuvan tiedon mukaan yrityksiä on n. 885 kappaletta. 2.2 Matkailuneuvonta, markkinointi ja myynti Savonlinnan seudulla kuntien matkailuneuvonta on organisoitu Savonlinnan seudun kuntayhtymän toimesta kuntakohtaisin ostopalvelusopimuksin (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonranta, Savonlinna ja Sulkava); tästä muodostuu seudullinen matkailuneuvontaverkosto. Verkoston koordinoijana toimii Savonlinnan Matkailu Oy, joka alueorganisaationa myös myy, välittää ja markkinoi toimialueensa matkailupalveluja. Yhtiöllä on myös omaa tuotantoa, ja se vastaa laajempien matkakokonaisuuksien tuottamisesta (dmctoiminta, kokous- ja kongressitoiminta). Vuoden 2008 alusta yhtiölle tulee myös lisää matkailun kehittämisvastuuta. Savonlinnan Matkailu Oy:n omistaa yhdeksän kuntaa (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonranta, Savonlinna, Sulkava, Kesälahti, Rantasalmi ja Parikkala) ja 43 yritystä. Yhtiön rahoitus muodostuu kaupungin matkailutoimen ostopalvelusopimuksen lisäksi jä- 2 Lähde: Puumalan matkailuneuvonta, Tuula Kokki 3 Lähde: Rantasalmen Matkailu ry, Tarja Koskimaa 4 Lähde: Heinäveden kunta, Leena Vlasoff 5 Lähde: Pieksämäen Yrityspalvelut, Ritva Tissari-Ylönen

9 3 senmaksuista ja myyntituloista. Kehittämistoimintaa tullaan rahoittamaan lisäksi hankerahoituksella. Rantasalmella toimii Rantasalmen Matkailu ry, joka vastaa Rantasalmen ja Juvan kuntien matkailutoimen hoidosta sekä markkinointitoimenpiteistä palvelusopimuksella. Yhdistyksessä on 32 jäsenyritystä. Yhdistyksen toiminnan rahoitus muodostuu ostopalvelusopimusten ohella jäsenmaksuista ja välitystoiminnan tuotoista. Mikkelin seudulla matkailuneuvonnoista vastaavat kunnat itse, Mikkelin Matkatoimisto hoitaa kaupungin matkailuneuvonnan palvelusopimuksella. Mikkelin seudun Matkailupalvelu ry, jonka jäseninä on seitsemän kuntaa (Mikkeli, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala ja Ristiina) sekä n. 80 yritystä, koordinoi matkailuvastaavien toimintaa ja vastaa alueen markkinointitoimenpiteistä. Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan jäsenmaksutuloilla. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy vastaa matkailun kehittämisestä Mikkelin seudulla ja toimintaa rahoitetaan pääasiassa hankerahoituksella. Heinävedellä matkailuneuvonnasta ja markkinointitoimenpiteistä vastaa kunnan ylläpitämä matkailutoimisto. Pieksämäellä matkailuneuvonta on järjestetty ostopalvelusopimuksella paikallisen yrityksen kanssa ja muita matkailuasioita hoitaa kaupungin yrityspalvelut. 2.3 Koulutus ja tutkimus Savonlinnassa sijaitseva Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos (MOT) on Joensuun yliopiston erillislaitos, joka on kansallinen ja kansainvälinen matkailualan opetuksen ja tutkimuksen sekä tietopalvelujen yliopistoyksikkö. Laitos koordinoi ja toteuttaa 17 yliopiston yhteistä Matkailualan verkostoyliopiston (MAVY) toimintaa. Opiskelijat valmistuvat matkailuun suuntautuneiksi maistereiksi tai tutkijoiksi. Laitoksella on kaksi Suomen Akatemian tutkimushanketta sekä lukuisia muita alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Kansallinen Matkailualan tietokeskus on Matkailualan verkostoyliopiston tieteellinen kokoelma ja laitoskirjasto sekä

10 4 Maailman matkailuorganisaation tallekirjasto Suomessa. Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos sijaitsee Savonlinnan matkailun osaamiskeskittymässä. Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampukselta Savonlinnasta valmistuu matkailualan AMK-tutkinnon suorittaneita restonomeja. Lisäksi ammattikorkeakoulu tarjoaa matkailualan koulutusta avoimessa ammattikorkeakoulussa ja täydennyskoulutuksena. Opintojen pääsisältö on matkailun liiketoiminta ja yritystoiminta. Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta on soveltavaa tutkimusta. Matkailuala on osa ammattikorkeakoulun Elämystuotannon tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Matkailualan tutkimus- ja kehittämistoiminta on sijoittunut pääasiassa Savonlinnan matkailun osaamiskeskittymään. Helsingin yliopiston Mikkelissä sijaitseva Ruralia-instituutti tarjoaa opintoja ja tutkimusta osaamisalueilta, jotka ovat luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta sekä yrittäjyys ja osuustoiminta. Ammatillista matkailualan koulutusta tarjoavat Pieksämäen ammattiopisto, Mikkelin ammattiopisto, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto sekä Suomen Nuoriso-opisto. Lisäksi lukuisat muut maakunnan oppilaitokset ja koulutusorganisaatiot tarjoavat matkailualaa palvelevaa täydennyskoulutusta eri osaamisalueilta. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Savonlinnaan on sijoittunut Matkailun osaamiskeskus, jonka toteuttajana toimii Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy. Osaamiskeskuksen palveluita ovat osaamisklusterin yhteisesti tuottamat innovaatiopalvelut, toimitilat yrityksille, kehittämis- ja koulutusorganisaatioille sekä toimintaympäristössä yhteistyökumppaneiden kanssa tuotetut muut kehittämispalvelut. Haaga-Perho on valtakunnallinen tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatio, jolla on tutkimus- ja kehittämisyksikkö Savonlinnan matkailun osaa-

11 5 miskeskittymässä. Haaga-Perho on erikoistunut matkailu-, majoitus- ja ravitsemisyritysten sekä matkailuorganisaatioiden palvelujen ja henkilöstön tutkimukseen, koulutukseen ja kehittämiseen. 2.4 Muut keskeiset matkailutoimijat Etelä-Savossa oli vuonna 2007 kolme kaupunkia ja viisitoista muuta kuntaa. Ne ovat Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna, Savonranta ja Sulkava. Asukkaita kunnissa oli vuonna 2006 yhteensä Väkiluku on maakunnassa vähentynyt 2000-luvulla noin 4 prosenttia. Kuntien merkitys matkailulle on suurin kaavoituksessa, infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä imagomarkkinoinnissa ja elinkeinojen kehittämistoiminnassa, joita puolestaan toteutetaan maakunnassa osittain erilaisilla seudullisilla yhteistyömuodoilla. KUVA 1. Etelä-Savo (www.esavo.fi)

12 6 Seudullisia matkailuun liittyviä toimijoita maakunnassa ovat jo aiemmin esille tulleet Savonlinnan seudun kuntayhtymä ja Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy. Seudulliset toimijat osallistuvat matkailun kehittämistoimintaan osana elinkeinotoiminnan kehittämistä. Matkailun kehittämisen kannalta merkittävimmät julkiset rahoittajat ovat Itä- Suomen lääninhallitus, Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus, Etelä-Savon Ympäristökeskus, Finnvera, Leadertoimintaryhmät (RaJuPuSu, Veej jakaja, Piällysmies) ja Etelä-Savon Maakuntaliitto, joka vastaa myös maakuntatasoisesta maankäytön suunnittelusta. Nämä rahoittajat tekevät yhteistyötä ns. matkailun teemaryhmänä. Tavoite 1 -ohjelmakaudella Etelä- Savossa rahoittajat myönsivät EU-rahaa matkailu- ja kulttuuriklustereiden kehittämiseen yhteensä 11,7 miljoonaa euroa 122 kehittämishankkeeseen 6. Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka tehtävät on jaettu liiketoimintaan ja toisaalta julkisiin hallintotehtäviin. Metsähallituksen matkailuun liittyviä julkisia hallintotehtäviä ovat muun muassa luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden hoito, eräasiat sekä luonnonsuojelun ja virkistyskäytön edistäminen valtion mailla ja vesillä. 7 Metsähallitus tekee laaja-alaisia luonnonvarasuunnitelmia ja niihin liittyvää kehittämistoimintaa, jotka puolestaan pohjautuvat mittavaan tutkimustoimintaan ja ohjaavat osaltaan kestävän luontomatkailun toteuttamista maakunnassa. Keskeisimpiä Metsähallituksen matkailullisia alueita ovat Etelä-Savossa Koloveden kansallispuisto, Linnansaaren kansallispuisto, Repoveden kansallispuisto, Pihlajaveden luonnonsuojelualue ja Punkaharjun luonnonsuojelualue. Saimaan Matkailu ry vastaa suuraluetason ylläpitämisestä, Pidä Saaristo siistinä ry puolestaan on valtakunnallinen vesilläliikkujien ympäristöjärjestö, joka Saimaalla vastaa luonnon- tai retkisatamien huoltotöistä (mm. jätteiden keräys) sekä opastaa 6 Heli Gynther, Etelä-Savon Maakuntaliitto, Etelä-Savon Matkailumarkkinat

13 7 osaltaan vesillä liikkuvia matkailijoita. 3 YÖPYMISVUOROKAUSIEN KEHITYS JA MARKKINAOSUUDET Yöpymisvuorokausien kehitys Etelä-Savossa Yhteensä Suomi Ulkomaiset KUVIO 1. Yöpymisvuorokausien kehitys Etelä-Savossa Maakunnan rekisteröityjen yöpymisvuorokausien 8 määrän kehitys on pysynyt vuosina lähes muuttumattomana, hieman taantuen. Tässä yhteydessä on kuitenkin muistutettava, että valtakunnallisen tilastoinnin ulkopuolelle on jäänyt n. 40 prosenttia majoitusliikkeistä (mm. kapasiteetiltaan alle 10 huonetta/mökkiä käsittävät majoitusliikkeet, yksityismajoitus, veneilysatamat), joiden osuus kokonaiskapasiteetista on alle 10 prosenttia, mutta alueellisesti voidaan olettaa merkityksen olevan Etelä-Savossa suurempi. Toistaiseksi kattavampaa valtakunnallista tilastointia ei ole näköpiirissä, vaikka asia on toimialan kehityksen seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta merkityksellistä 9. Sekä Maaseutumatkailun teemaryhmä että mökkien välittäjäorganisaatiot ovat eri vuosina ylläpitäneet erilaisia alueellisia tilastoja. Mat- 8 Tilastokeskus, Matkailutilastot Tilastokeskus, Ritva Marin,

14 8 kailukeskusten (hiihtokeskukset) osalta tilanne on korjaantunut jo vuoden 2007 aikana, kun Tilastokeskus on alkanut kerätä yöpymisvuorokausia keskusvaraamoilta ja mökkivälittäjiltä todellisten yöpymisten kirjaamiseksi. Lähitulevaisuudessa tietojen keräämistä ja ylläpitoa saatetaan lähteä ratkaisemaan muilta osin alueellisilla malleilla. Yöpymisten määrä on vähentynyt 5 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen Kotimaisten yöpymisten määrä on vähentynyt 5 prosenttia ja ulkomaisten yöpymisten määrä 4 prosenttia vuodesta Yöpymisvuorokausien kehitys Savonlinnan seudulla Yhteensä Suomi Ulkomaiset KUVIO 2. Yöpymisvuorokausien kehitys Savonlinnan seudulla Matkailukeskittymien osalta yöpymisten määrä Savonlinnan seudulla on vähentynyt 9 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen Kotimaisten yöpymisten määrä on vähentynyt 9 prosenttia ja ulkomaisten yöpymisten määrä on vähentynyt 8 prosenttia.

15 9 Yöpymisvuorokausien kehitys Mikkelin seudulla Yhteensä Suomi Ulkomaiset KUVIO 3. Yöpymisvuorokausien kehitys Mikkelin seudulla Mikkelin seudulla yöpymisvuorokausien määrän kehitys on ollut maakunnan yleisestä suunnasta poiketen positiivista. Yöpymisten määrä on kasvanut 12 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen Kotimaisten yöpymisten määrä on kasvanut 13 prosenttia ja ulkomaisten yöpymisten määrä 3 prosenttia vuodesta Etelä-Savon rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista 87 prosenttia oli kotimaisia ja 13 prosenttia ulkomaisia vuonna Prosentuaalisissa osuuksissa ei ole merkittävää vaihtelua vuodesta Savonlinnan seudulla kotimaisten yöpymisten osuus oli 85 prosenttia ja ulkomaisten 15 prosenttia kokonaismäärästä vuonna Vastaavasti Mikkelin seudulla kotimaisten yöpymisten osuus oli 91 prosenttia ja ulkomaisten 9 prosenttia.

16 10 Ulkomaiset yöpymiset Etelä-Savossa 2006 markkina-alueittain 3 % 2 % 6 % Ruotsi 32 % Saksankielinen Eurooppa 36 % Etelä-Eurooppa Alankomaat Britannia Venäjä Viro USA 4 % 5 % 12 % KUVIO 4. Ulkomaiset yöpymiset Etelä-Savossa 2006 markkinaalueittain Maakohtaisesti tarkasteltuna vuonna 2006 venäläisten matkailijoiden osuus ulkomaisista yöpymisistä oli suurin (32 %) ja toisena saksalaisten yöpymiset (28 %). Seuraavina tulevat hyvin tasaisesti 5-6 prosentin osuuksilla Ruotsi, Alankomaat, Sveitsi ja Italia. Kun ulkomaisia yöpymisiä tarkastellaan laajemmin ns. markkina-alueittain, suurimpana on saksankielinen Eurooppa (Saksa, Sveitsi, Itävalta), josta tulee 36 prosenttia ulkomaisista yöpymisistä ja vain hieman pienemmällä osuudella Venäjä, josta tulee 32 prosenttia ulkomaisista yöpymisistä Etelä-Savossa. Kolmanneksi päämarkkina-alueeksi muodostuu yöpymisten osalta Etelä-Eurooppa (Espanja, Italia ja Ranska), josta tulee 12 prosenttia ulkomaisista yöpymisistä.

17 11 Ulkomaisten yöpymisten kehitys Etelä-Savossa vuosina Ruotsi Saksa Itävalta Sveitsi Alankomaat Britannia Ranska Italia Espanja Viro Venäjä Yhdysvallat, USA Japani KUVIO 5. Ulkomaisten yöpymisten kehitys Etelä-Savossa vuosina Ulkomaiset yöpymiset ovat lisääntyneet Etelä-Savossa määrällisesti eniten Venäjältä (27 %), mutta suhteellisesti eniten on kasvanut virolaisten (117 %), espanjalaisten (56 %) ja italialaisten (38 %) matkailijoiden määrä vuodesta Negatiivisinta kehitys on ollut saksalaisten (-21 %), ruotsalaisten (-28 %), itävaltalaisten (-33 %), sveitsiläisten (-19 %) ja alankomaalaisten (-24 %) matkailijoiden osalta. Jos lukuja verrataan valtakunnalliseen kehitykseen samana aikana, prosentuaalinen kasvu Venäjältä noudattaa maan keskiarvoa ja suhteellinen kasvu Virosta, Espanjasta ja Italiasta ylittää valtakunnallisen kasvutrendin. Valtakunnallisesti saksalaisten matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet 9 prosenttia vuodesta 2001, mutta kehitystrendi on kuitenkin ollut vuosittain laskeva vuodesta 2003 lähtien. Keskeisimpiä syitä kunkin markkina-alueen kehitykselle ovat varmasti Suomen yleinen kilpailukyky kullakin markkina-alueella, saavutettavuus sekä kunkin markkina-alueen kansantalouden kehitys ja vaikutus kulutustottumuksiin. Yhtenä selittävänä tekijänä Etelä-Savossa voitaisiin käyttää myös vuonna 2004 Matkailun edistämiskeskuksen käynnistämää kolmevuotista kesämarkkinointikampanjaa, jossa Savonlinnan ja Mikkelin seudut olivat omalla

18 12 panoksellaan mukana. Kyseisellä kampanjalla lienee ollut vaikutusta lisääntyneen matkustuksen ja parantuneiden lentoyhteyksien ohella matkailijamäärien kasvuun Etelä-Euroopasta. Markkinointikampanjalla, joka kohdistui myös saksankieliseen Eurooppaan, ei onnistuttu vaikuttamaan saksalaisiin matkailijoihin toivotulla tavalla. Lisääntyneeseen venäläisten matkailuun lienee keskeisimmin vaikuttanut vakaa rupla, edelleen heikentynyt dollari ja keskiluokan vaurastuminen, jotka ovat avanneet mahdollisuuden tehdä entisen yhden vuosittaisen ulkomaanmatkan sijaan useampia 10. Etelä-Savon saavutettavuus on hyvä, ja viisumien saanti Suomeen on edelleen suhteellisen vaivatonta ja nopeata. Lisäksi tuotteet (mm. mökit) ovat mitä ilmeisimmin vastanneet markkinoiden kysyntää ja maakunnan matkailutoimijat ovat lisänneet myynti- ja markkinointiponnistuksiaan Venäjälle. 4 MATKAILUSESONGIT Yöpymisvuorokausien valossa Etelä-Savon pääsesonki ajoittuu kesälomakaudelle kesä-syyskuulle. Vuosina kesän yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä on tasaisesti prosenttia. Kesän yöpymisten kehitys Etelä-Savossa kesä heinä elo syys KUVIO 6. Kesän yöpymisten kehitys Etelä-Savossa Maakatsaukset

19 13 Kesäkuukausien kehitys ja painoarvo sesongin sisällä on pysynyt maakunnassa varsin muuttumattomana vuodesta 2001 vuoteen Seutukunnittain tai matkailukeskittymittäin kuukausittaisessa kehityksessä ei ole havaittavissa merkittävää eroa. Ns. ykkössesongin jälkeen seuraavaksi eniten yöpymisiä on em. aikajaksolla ollut tasaisesti touko-, loka- ja maaliskuussa. Maaliskuun ja lokakuun yöpymiset selittyvät pääosin kotimaisilla lomakausilla, ja toukokuun yöpymismäärää kasvattanee selkeimpänä tekijänä koululaisten leirikoulu- ja luokkaretkiyöpymiset sekä muu ryhmämatkustus (yhdistykset yms.). 5 MAJOITUSKAPASITEETTI JA SEN KÄYTTÖ Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Savossa oli vuonna 2006 majoitusliikkeitä 35 kappaletta, joiden yhteenlaskettu huonemäärä oli ja vuoteiden lukumäärä Mikkelissä huoneita oli 504 ja vuoteita 996. Savonlinnassa huoneita oli 388 ja vuoteita 793. Tilastokeskuksen majoitustilastoon sisältyvät hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet (motellit, matkustajakodit yms.), lomakylät ja leirintäalueet, joissa on vähintään 10 huonetta, mökkiä tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat. 11 Majoitusliikkeiden määrä ja niiden kapasiteetti on pysynyt liki samana vuodesta 2003 vuoteen Tilastokeskus, Matkailutilasto, 2006

20 14 Hotellihuoneiden käyttöaste Koko maa E-Savo Mikkeli Savonlinna Koko maa 47,6 48,9 51,4 E-Savo 40,4 38,8 39,4 Mikkeli 41,5 44,8 44,8 Savonlinna 52,4 46,7 46,3 KUVIO 7. Hotellihuoneiden käyttöaste Yllä olevasta kaaviosta on nähtävissä, että huoneiden käyttöaste Etelä-Savossa jäänyt alle koko maan keskiarvon samoin kuin käyttöasteet maakunnan matkailukaupungeissa Mikkelissä ja Savonlinnassakin lukuun ottamatta vuotta 2004, jolloin käyttöaste Savonlinnassa on ylittänyt maan keskiarvon. Kyseisellä aikajaksolla Etelä-Savon käyttöasteet jäävät alle muun Itä-Suomen ja Lapin keskiarvojen.

21 15 Huoneiden keskihinta Savonlinna Mikkeli E-Savo Koko maa Savonlinna 76,31 78,09 79,41 Mikkeli 68,15 68,94 72,03 E-Savo 64,64 67,22 69,12 Koko maa 77,38 79,51 81,77 KUVIO 8. Huoneiden keskihinta Huoneiden keskihinta Etelä-Savossa on jäänyt alle koko maan keskiarvon vuosina Maakunnan yleisestä linjasta poiketen keskihinta Savonlinnassa on hyvin lähellä valtakunnallista keskihintaa ja korkeampi kuin keskihinta muualla Itä-Suomessa ja Lapissa.

22 16 6 KÄVIJÄMÄÄRÄT JA VAPAA-AJANASUTUS Rekisteröityjen yöpymisten ohella tietoa matkailijamääristä antavat matkailukohteiden (käyntikohteet ja tapahtumat) ja risteilyliikenteen kävijämäärät sekä vapaa-ajanasutus maakunnassa. 6.1 Matkailukohteet Etelä-Savon Matkailukohteiden kävijämäärät Valamon luostari Kenkävero Olavinlinna Savonlinnan Oopperajuhlat Dinosauria seikkailupuisto/visulahti Moottoripuisto, Mikkeli Ollinmäen viinitila Kylpylähotelli Casino Vahakabinetti/Visulahti Museoautonäyttely, Mikkeli Lusto Suomen Metsämuseo Linnansaaren kansallispuisto Taidekeskus Salmela Punkaharjun Kesämaa Lintulan ortodoksinen luostari Savonlinnan Maakuntamuseo Rapion Mylly St Michel Ravit TAULUKKO 1. Etelä-Savon matkailukohteiden kävijämäärät Yllä olevaan taulukkoon on poimittu ne matkailukohteet Etelä-Savosta, joiden vuotuinen kävijämäärä on vuonna 2006 ollut suurempi kuin Alla 12 Matkailunedistämiskeskus/Tuomas Santasalo Ky, Matkailukohteiden kävijämäärät 2004, MEK E: Matkailukohteiden kävijämäärät 2006, MEK E: ja Tilas-

23 olevassa kaaviossa on puolestaan nähtävissä kehitystrendiä tilastoitujen käyntikohteiden osalta viisivuotisjaksolla. 17 Matkailukohteiden kävijämäärien kehitys Etelä-Savossa Valamon luostari Kenkävero Olavinlinna Savonlinnan Oopperajuhlat Dinosauria seikkailupuisto/visulahti Moottoripuisto, Mikkeli Ollinmäen viinitila Kylpylähotelli Casino Vahakabinetti/Visulahti Museoautonäyttely, Mikkeli Lusto Suomen Metsämuseo Linnansaaren kansallispuisto Taidekeskus Salmela Punkaharjun Kesämaa Lintulan ortodoksinen luostari Savonlinnan Maakuntamuseo Rapion Mylly St Michel Ravit Oskari -Linnansaaren luontokeskus, Rantasalmi Päämajamuseo, Mikkeli Mikkelin taidemuseo Sulkavan suursoudut Koloveden kansallispuisto Nestori - Saimaan Luontotalo, Savonlinna Viestikeskus Lokki, Mikkeli Mikkelin musiikkijuhlat Joroisten musiikkipäivät Kangasniemen musiikkiviikot Suur-Savon museo, Mikkeli KUVIO 9. Matkailukohteiden kävijämäärien kehitys Etelä- Savossa Kokonaiskävijämäärä tilastoiduissa maakunnan käyntikohteissa on vähentynyt vuodesta 2002 vuoteen 2006 noin 2 prosenttia. Kokonaisuudessaan kävijämäärien kehitys on siis hyvin samankaltainen kuin yöpymisvuorokausien kehitys. Kävijämääriään ovat kasvattaneet samalla aikajaksolla tilastoiduista kohteista Kenkävero (+36 %), Savonlinnan Oopperajuhlat (+2 %), Taidekeskus Salmela (+11 %), Ollinmäen viinitila (+25 %), Mikkelin taidemuseo (+10 %), Joroisten musiikkipäivät (+4 %), Linnasaaren kansallispuisto (+5 %), Lintulan luostari (+4 %), Mikkelin taidemuseo (+31 %), Koloveden kansallispuisto (+40 %), Joroisten Musiikkipäivät (+4 %) )ja Suur-Savon museo (+10 %). Suhteellisesti eniten kasvua on tapahtunut Rapion Myllyn kävijämäärässä (+108 %) tot, Käyntikohteissa ja tapahtumissa vierailut (pdf).

24 Risteilyliikenne Tapahtumien ja käyntikohteiden ohella yksi merkittävä matkailijamääriä ilmentävä asia on risteilyliikenne. Koska risteilyliikenne painottuu voimakkaasti paikalliseen reittiliikenteeseen, tilausliikenteeseen ja lyhyisiin maisemaristeilyihin, sitä on rinnastettu enemmän matkailukohteisiin kuin alueen saavutettavuuteen liittyvänä toimintana. Alla olevassa kaaviossa on nähtävissä risteilyliikenteen matkustajamäärien kehitys Savonlinnan satamassa vuodesta 2002 vuoteen Määrässä on huomioitu sekä tilaus- että reittiliikenteen matkustajamäärät. Muista Etelä-Savon satamista vastaavia tietoja ei ollut saatavissa tähän koosteeseen. Risteilyliikenteen matkustajamäärä Savonlinnan satamassa KUVIO 10. Risteilyliikenteen matkustajamäärät Savonlinnan satamassa Matkustajamäärä on ollut tasaisessa kasvussa vuodesta 2002 vuoteen 2006, ja kasvua on tapahtunut aikajaksolla 60 prosenttia. Alusten määrä on aikajaksolla pysynyt lähes muuttumattomana, eikä reittiliikenteessä ole tapahtunut juurikaan muutoksia. Risteilyalusten matkustajakapasiteetti on kuitenkin kasvanut jonkin verran. Merkittävintä kasvu on ollut tilausliikenteen matkustajamäärien osalta Savonlinnan kaupunki, Satamalaitos, Maankäyttö- ja satamamestari Jukka Vaahtoluoto

25 Vapaa-ajan asutus KUVIO 11. Kesämökit seutukunnittain Etelä-Savossa Vuonna 2006 Etelä-Savossa oli yhteensä kesämökkiä 14 ja määrä on lisääntynyt yllä olevan kaavion mukaisesti n. 700 mökin vuosivauhdilla vuodesta 1990 vuoteen Seuraavien 4 vuoden aikana kasvua on tapahtunut n. 500 mökin vuosivauhdilla, mutta vuonna 2005 mökkien määrän lisäys on ollut liki kolminkertainen. Viimeisenä tarkasteluvuonna 2006 kehityksen suunta on kääntynyt, ja mökkien määrä vähentynyt edellisvuoteen verraten n. 30. Tutkimusten mukaan mökinomistajataloudet viettävät kesämökillään keskimäärin n vuorokautta vuodessa ja Etelä-Savon kesämökeistä noin puolet on pääkaupunkiseudulla asuvien omistuksessa 15. Näiden tunnuslukujen valossa kesämökeillään matkailevien merkitys Etelä-Savolle on suuri ja kehitys on ollut erittäin myönteistä. Maakunnassa on laadittu Suomen ensimmäinen maakunnallinen kehittämisstrategia: Vapaa-ajan asumisen strategiset linja- 14 Tilastot, Kesämökit seutukunnittain 1970, -80, -90, 2000, -06 (pdf) 15 Kati Pitkänen & Ruut Kokki, Mennäänkö mökille? Näkökulmia pääkaupunkiseutulaisten vapaa-ajan asumiseen Järvi-Suomessa, Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja n:o 11, 2005

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

5 Etelä-Savo. 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 5 Etelä-Savo 5.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 5.1. ETELÄ-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 2 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Savossa

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous 10.3.2009 Satu Luiro Matkailutilastojen seuranta Lapin liitossa: Art Travel:n tilastopaketti kuukausittain internetsivuille (majoitustilastot

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupunginhallitus 18.1.2016 Liite 1 10 MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupungin työttömyysprosentit kuvataan tässä esityksessä suhteessa koko maahan ja Etelä-Savoon.

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Matkailun turvallisuus meillä ja hiukan maailmallakin Keskiyön Savotta

Matkailun turvallisuus meillä ja hiukan maailmallakin Keskiyön Savotta Matkailun turvallisuus meillä ja hiukan maailmallakin Keskiyön Savotta 20. 21.6.2011 Pekka Iivari Mitä Lapissa? Muutama fakta - Lapin majoitusliikkeissä rekisteröidään vuosittain noin 2 miljoonaa yöpymistä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot