KATSAUS MATKAILUTOIMIALAAN ETELÄ-SAVOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSAUS MATKAILUTOIMIALAAN ETELÄ-SAVOSSA"

Transkriptio

1

2 Virpi Leskinen Nina Rinkinen KATSAUS MATKAILUTOIMIALAAN ETELÄ-SAVOSSA Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 42 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2008

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu ISBN (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 42 Tekijät Virpi Leskinen, Nina Rinkinen Nimeke Katsaus matkailutoimialaan Etelä-Savossa Tiivistelmä Tämä katsaus on yhteenveto Etelä-Savon matkailutoimialan toimijoista, kehityksestä ja rakenteista olemassa olevien tilastojen ja tietojen pohjalta. Yhteenveto antaa tiivistetyn kuvan toimialan nykytilasta maakunnassa. Katsaus on syntynyt osana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa MATTA - Matkailutalouden tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena oli mm. vahvistaa Savonlinnan matkailualan osaamiskeskittymän tutkimus- ja kehitystoimintaa vuorovaikutusta alueen matkailuelinkeinon kanssa. Hanke toteutettiin Etelä-Savon maakuntaliiton ESR-rahoituksella. Katsaus on laadittu työvälineeksi kaikille matkailun parissa työskenteleville ja siitä kiinnostuneille. Matkailu on ilmiönä monitahoinen, ja siihen sisältyy monen toimialan palveluja. Kokonaiskuvan muodostaminen jonkin alueen matkailusta on sen vuoksi vaikeaa ja tietojen keräys työlästä. Etelä- Savon matkailutoimialaa koskeva tietokin on ollut hajallaan ja osin vaikeasti löydettävissä ja vertailtavissa. Tarve koota tietoa matkailun viimeaikaisesta kehityksestä ja nykytilasta sekä alueellisesta vaikuttavuudesta yksien kansien väliin on siis ollut ilmeinen. Avainsanat (asiasanat) matkailuala, matkailu, toimiala, talous, alueelliset vaikutukset Sivumäärä Kieli 28 s. Suomi Muita tietoja MATTA Matkailutalouden tutkimushanke ISBN (pdf) ISSN Luokitukset YKL 40.7; 69.1 UDK ; 334.7

5 ALKUSANAT Matkailu on ilmiönä monitahoinen, ja siihen sisältyy monen toimialan palveluja. Kokonaiskuvan muodostaminen jonkin alueen matkailusta on sen vuoksi vaikeaa ja tietojen keräys työlästä. Etelä-Savon matkailutoimialaa koskeva tietokin on ollut hajallaan ja osin vaikeasti löydettävissä ja vertailtavissa. Tarve koota tietoa matkailun viimeaikaisesta kehityksestä ja nykytilasta sekä alueellisesta vaikuttavuudesta yksien kansien väliin on siis ollut ilmeinen. Katsaus on syntynyt osana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa MATTA, Matkailutalouden tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena oli mm. vahvistaa Savonlinnan matkailualan osaamiskeskittymän tutkimus- ja kehitystoimintaa vuorovaikutusta alueen matkailuelinkeinon kanssa. Hanke toteutettiin Etelä-Savon maakuntaliiton ESR-rahoituksella. Katsauksen ovat laatineet hankkeessa projektipäällikkönä työskennellyt MMM Virpi Leskinen ja matkailun kehittäjänä työskennellyt KTM Nina Rinkinen. Työvälineenä se toimii kuitenkin vain hetken aikaa, ennen kuin muuttuu historiaksi. Matkailutoimialan arvioinnin ja päätöksenteon pohjaksi tarvitaan ajantasaista, kattavaa ja luotettavaa tietoa, jota saadaan vain tutkimuksen keinoin. Savonlinnassa 12. joulukuuta 2008 Eeva Koivula Koulutusjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

6 SISÄLTÖ 1 Johdanto Matkailun nykyrakenne ja toimijat Matkailuyritysten määrä Matkailuneuvonta, markkinointi ja myynti Koulutus ja tutkimus Muut keskeiset matkailutoimijat Yöpymisvuorokausien kehitys ja markkinaosuudet Matkailusesongit Majoituskapasiteetti ja sen käyttö Kävijämäärät ja vapaa-ajanasutus Matkailukohteet Risteilyliikenne Vapaa-ajan asutus Kokonaismatkailijamäärä Saavutettavuus Lentoliikenne Raideliikenne Maantieliikenne Matkailun aluetaloudellinen vaikuttavuus Etelä-Savossa Matkailijoiden kulutus Matkailutoimialojen työvoima Matkailuarvonlisäys Yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Yhteenveto...27

7 1 1 JOHDANTO Tämä katsaus on yhteenveto Etelä-Savon matkailutoimialan toimijoista, kehityksestä ja rakenteista olemassa olevien tilastojen ja tietojen pohjalta. Yhteenveto antaa tiivistetyn kuvan toimialan nykytilasta maakunnassa. Katsauksen ovat tehneet Nina Rinkinen ja Virpi Leskinen Mikkelin Ammattikorkeakoulun Matta, Matkailutalouden tutkimushankkeessa. 2 MATKAILUN NYKYRAKENNE JA TOIMIJAT 2.1 Matkailuyritysten määrä Matkailuyritysten määrän tai tunnuslukujenkaan tarkka laskeminen ei ole yksiselitteistä, koska matkailutoimialaa palvelevat yritykset sijoittuvat virallisessa toimialaluokituksessa hyvin monien luokkien alle tai luokan muu taakse. Lisäksi virallisen tilastoinnin ulkopuolelle jäävät suurimmaksi osaksi ns. sivutoimiset matkailua harjoittavat yritykset, jotka kuitenkin muodostavat yhteenlaskettuna merkittävän osan matkailutarjontaa ja taloudellista vaikuttavuutta. Tästä johtuen määrien kohdalla on esitetty sekä toimialaluokituksen että kunkin alueen matkailuneuvonnan antama yritysmäärä, joka kuvaa paremmin tarjonnan laajuutta. Savonlinnan seudun kuntayhtymän ylläpitämässä toimialaluokituksen mukaisessa yritysrekisterissä, kuntayhtymän toimialueella matkailuyrityksiä on 181 kappaletta. Lisäksi Rantasalmella on 32 matkailuyritystä 1. Seudun matkailuportaalin (www.savonlinna.travel) mukaan vastaavalla alueella toimii 334 matkailuyritystä. Mikkelin seudulla elinkeinoyhtiö Miset Oy:n toimialueella (pl. Puumala) matkailuyrityksiä on toimialaluokituksen mukaan 197 kappaletta. Lisäksi Puuma- 1 Lähde: Rantasalmen Matkailu ry, Tarja Koskimaa

8 2 lassa on 35 matkailuyritystä 2 ja Juvalla 70 kappaletta 3. Mikkelin seudun matkailuportaalin (www.travel.mikkeli.fi) mukaan vastaavalla alueella toimii 372 matkailuyritystä. Heinävedellä matkailuyrityksiä on toimialaluokituksen mukaisesti 54 kappaletta. 4 Pieksämäen seudulla toimialaluokituksen mukaisesti matkailuyrityksiä on 89 kappaletta, mutta matkailuneuvonnan tietojen perusteella matkailuyritysten kokonaismäärä Pieksämäen seudulla voidaan arvioida olevan n. 125 yritystä. 5 Toimialaluokituksen mukaan Etelä-Savossa on siis 658 matkailuyritystä ja matkailuneuvontaan pohjautuvan tiedon mukaan yrityksiä on n. 885 kappaletta. 2.2 Matkailuneuvonta, markkinointi ja myynti Savonlinnan seudulla kuntien matkailuneuvonta on organisoitu Savonlinnan seudun kuntayhtymän toimesta kuntakohtaisin ostopalvelusopimuksin (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonranta, Savonlinna ja Sulkava); tästä muodostuu seudullinen matkailuneuvontaverkosto. Verkoston koordinoijana toimii Savonlinnan Matkailu Oy, joka alueorganisaationa myös myy, välittää ja markkinoi toimialueensa matkailupalveluja. Yhtiöllä on myös omaa tuotantoa, ja se vastaa laajempien matkakokonaisuuksien tuottamisesta (dmctoiminta, kokous- ja kongressitoiminta). Vuoden 2008 alusta yhtiölle tulee myös lisää matkailun kehittämisvastuuta. Savonlinnan Matkailu Oy:n omistaa yhdeksän kuntaa (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonranta, Savonlinna, Sulkava, Kesälahti, Rantasalmi ja Parikkala) ja 43 yritystä. Yhtiön rahoitus muodostuu kaupungin matkailutoimen ostopalvelusopimuksen lisäksi jä- 2 Lähde: Puumalan matkailuneuvonta, Tuula Kokki 3 Lähde: Rantasalmen Matkailu ry, Tarja Koskimaa 4 Lähde: Heinäveden kunta, Leena Vlasoff 5 Lähde: Pieksämäen Yrityspalvelut, Ritva Tissari-Ylönen

9 3 senmaksuista ja myyntituloista. Kehittämistoimintaa tullaan rahoittamaan lisäksi hankerahoituksella. Rantasalmella toimii Rantasalmen Matkailu ry, joka vastaa Rantasalmen ja Juvan kuntien matkailutoimen hoidosta sekä markkinointitoimenpiteistä palvelusopimuksella. Yhdistyksessä on 32 jäsenyritystä. Yhdistyksen toiminnan rahoitus muodostuu ostopalvelusopimusten ohella jäsenmaksuista ja välitystoiminnan tuotoista. Mikkelin seudulla matkailuneuvonnoista vastaavat kunnat itse, Mikkelin Matkatoimisto hoitaa kaupungin matkailuneuvonnan palvelusopimuksella. Mikkelin seudun Matkailupalvelu ry, jonka jäseninä on seitsemän kuntaa (Mikkeli, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala ja Ristiina) sekä n. 80 yritystä, koordinoi matkailuvastaavien toimintaa ja vastaa alueen markkinointitoimenpiteistä. Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan jäsenmaksutuloilla. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy vastaa matkailun kehittämisestä Mikkelin seudulla ja toimintaa rahoitetaan pääasiassa hankerahoituksella. Heinävedellä matkailuneuvonnasta ja markkinointitoimenpiteistä vastaa kunnan ylläpitämä matkailutoimisto. Pieksämäellä matkailuneuvonta on järjestetty ostopalvelusopimuksella paikallisen yrityksen kanssa ja muita matkailuasioita hoitaa kaupungin yrityspalvelut. 2.3 Koulutus ja tutkimus Savonlinnassa sijaitseva Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos (MOT) on Joensuun yliopiston erillislaitos, joka on kansallinen ja kansainvälinen matkailualan opetuksen ja tutkimuksen sekä tietopalvelujen yliopistoyksikkö. Laitos koordinoi ja toteuttaa 17 yliopiston yhteistä Matkailualan verkostoyliopiston (MAVY) toimintaa. Opiskelijat valmistuvat matkailuun suuntautuneiksi maistereiksi tai tutkijoiksi. Laitoksella on kaksi Suomen Akatemian tutkimushanketta sekä lukuisia muita alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Kansallinen Matkailualan tietokeskus on Matkailualan verkostoyliopiston tieteellinen kokoelma ja laitoskirjasto sekä

10 4 Maailman matkailuorganisaation tallekirjasto Suomessa. Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos sijaitsee Savonlinnan matkailun osaamiskeskittymässä. Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampukselta Savonlinnasta valmistuu matkailualan AMK-tutkinnon suorittaneita restonomeja. Lisäksi ammattikorkeakoulu tarjoaa matkailualan koulutusta avoimessa ammattikorkeakoulussa ja täydennyskoulutuksena. Opintojen pääsisältö on matkailun liiketoiminta ja yritystoiminta. Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta on soveltavaa tutkimusta. Matkailuala on osa ammattikorkeakoulun Elämystuotannon tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Matkailualan tutkimus- ja kehittämistoiminta on sijoittunut pääasiassa Savonlinnan matkailun osaamiskeskittymään. Helsingin yliopiston Mikkelissä sijaitseva Ruralia-instituutti tarjoaa opintoja ja tutkimusta osaamisalueilta, jotka ovat luomu, luonnonvarat ja elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta sekä yrittäjyys ja osuustoiminta. Ammatillista matkailualan koulutusta tarjoavat Pieksämäen ammattiopisto, Mikkelin ammattiopisto, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto sekä Suomen Nuoriso-opisto. Lisäksi lukuisat muut maakunnan oppilaitokset ja koulutusorganisaatiot tarjoavat matkailualaa palvelevaa täydennyskoulutusta eri osaamisalueilta. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Savonlinnaan on sijoittunut Matkailun osaamiskeskus, jonka toteuttajana toimii Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy. Osaamiskeskuksen palveluita ovat osaamisklusterin yhteisesti tuottamat innovaatiopalvelut, toimitilat yrityksille, kehittämis- ja koulutusorganisaatioille sekä toimintaympäristössä yhteistyökumppaneiden kanssa tuotetut muut kehittämispalvelut. Haaga-Perho on valtakunnallinen tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatio, jolla on tutkimus- ja kehittämisyksikkö Savonlinnan matkailun osaa-

11 5 miskeskittymässä. Haaga-Perho on erikoistunut matkailu-, majoitus- ja ravitsemisyritysten sekä matkailuorganisaatioiden palvelujen ja henkilöstön tutkimukseen, koulutukseen ja kehittämiseen. 2.4 Muut keskeiset matkailutoimijat Etelä-Savossa oli vuonna 2007 kolme kaupunkia ja viisitoista muuta kuntaa. Ne ovat Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna, Savonranta ja Sulkava. Asukkaita kunnissa oli vuonna 2006 yhteensä Väkiluku on maakunnassa vähentynyt 2000-luvulla noin 4 prosenttia. Kuntien merkitys matkailulle on suurin kaavoituksessa, infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä imagomarkkinoinnissa ja elinkeinojen kehittämistoiminnassa, joita puolestaan toteutetaan maakunnassa osittain erilaisilla seudullisilla yhteistyömuodoilla. KUVA 1. Etelä-Savo (www.esavo.fi)

12 6 Seudullisia matkailuun liittyviä toimijoita maakunnassa ovat jo aiemmin esille tulleet Savonlinnan seudun kuntayhtymä ja Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy. Seudulliset toimijat osallistuvat matkailun kehittämistoimintaan osana elinkeinotoiminnan kehittämistä. Matkailun kehittämisen kannalta merkittävimmät julkiset rahoittajat ovat Itä- Suomen lääninhallitus, Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus, Etelä-Savon Ympäristökeskus, Finnvera, Leadertoimintaryhmät (RaJuPuSu, Veej jakaja, Piällysmies) ja Etelä-Savon Maakuntaliitto, joka vastaa myös maakuntatasoisesta maankäytön suunnittelusta. Nämä rahoittajat tekevät yhteistyötä ns. matkailun teemaryhmänä. Tavoite 1 -ohjelmakaudella Etelä- Savossa rahoittajat myönsivät EU-rahaa matkailu- ja kulttuuriklustereiden kehittämiseen yhteensä 11,7 miljoonaa euroa 122 kehittämishankkeeseen 6. Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka tehtävät on jaettu liiketoimintaan ja toisaalta julkisiin hallintotehtäviin. Metsähallituksen matkailuun liittyviä julkisia hallintotehtäviä ovat muun muassa luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden hoito, eräasiat sekä luonnonsuojelun ja virkistyskäytön edistäminen valtion mailla ja vesillä. 7 Metsähallitus tekee laaja-alaisia luonnonvarasuunnitelmia ja niihin liittyvää kehittämistoimintaa, jotka puolestaan pohjautuvat mittavaan tutkimustoimintaan ja ohjaavat osaltaan kestävän luontomatkailun toteuttamista maakunnassa. Keskeisimpiä Metsähallituksen matkailullisia alueita ovat Etelä-Savossa Koloveden kansallispuisto, Linnansaaren kansallispuisto, Repoveden kansallispuisto, Pihlajaveden luonnonsuojelualue ja Punkaharjun luonnonsuojelualue. Saimaan Matkailu ry vastaa suuraluetason ylläpitämisestä, Pidä Saaristo siistinä ry puolestaan on valtakunnallinen vesilläliikkujien ympäristöjärjestö, joka Saimaalla vastaa luonnon- tai retkisatamien huoltotöistä (mm. jätteiden keräys) sekä opastaa 6 Heli Gynther, Etelä-Savon Maakuntaliitto, Etelä-Savon Matkailumarkkinat

13 7 osaltaan vesillä liikkuvia matkailijoita. 3 YÖPYMISVUOROKAUSIEN KEHITYS JA MARKKINAOSUUDET Yöpymisvuorokausien kehitys Etelä-Savossa Yhteensä Suomi Ulkomaiset KUVIO 1. Yöpymisvuorokausien kehitys Etelä-Savossa Maakunnan rekisteröityjen yöpymisvuorokausien 8 määrän kehitys on pysynyt vuosina lähes muuttumattomana, hieman taantuen. Tässä yhteydessä on kuitenkin muistutettava, että valtakunnallisen tilastoinnin ulkopuolelle on jäänyt n. 40 prosenttia majoitusliikkeistä (mm. kapasiteetiltaan alle 10 huonetta/mökkiä käsittävät majoitusliikkeet, yksityismajoitus, veneilysatamat), joiden osuus kokonaiskapasiteetista on alle 10 prosenttia, mutta alueellisesti voidaan olettaa merkityksen olevan Etelä-Savossa suurempi. Toistaiseksi kattavampaa valtakunnallista tilastointia ei ole näköpiirissä, vaikka asia on toimialan kehityksen seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta merkityksellistä 9. Sekä Maaseutumatkailun teemaryhmä että mökkien välittäjäorganisaatiot ovat eri vuosina ylläpitäneet erilaisia alueellisia tilastoja. Mat- 8 Tilastokeskus, Matkailutilastot Tilastokeskus, Ritva Marin,

14 8 kailukeskusten (hiihtokeskukset) osalta tilanne on korjaantunut jo vuoden 2007 aikana, kun Tilastokeskus on alkanut kerätä yöpymisvuorokausia keskusvaraamoilta ja mökkivälittäjiltä todellisten yöpymisten kirjaamiseksi. Lähitulevaisuudessa tietojen keräämistä ja ylläpitoa saatetaan lähteä ratkaisemaan muilta osin alueellisilla malleilla. Yöpymisten määrä on vähentynyt 5 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen Kotimaisten yöpymisten määrä on vähentynyt 5 prosenttia ja ulkomaisten yöpymisten määrä 4 prosenttia vuodesta Yöpymisvuorokausien kehitys Savonlinnan seudulla Yhteensä Suomi Ulkomaiset KUVIO 2. Yöpymisvuorokausien kehitys Savonlinnan seudulla Matkailukeskittymien osalta yöpymisten määrä Savonlinnan seudulla on vähentynyt 9 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen Kotimaisten yöpymisten määrä on vähentynyt 9 prosenttia ja ulkomaisten yöpymisten määrä on vähentynyt 8 prosenttia.

15 9 Yöpymisvuorokausien kehitys Mikkelin seudulla Yhteensä Suomi Ulkomaiset KUVIO 3. Yöpymisvuorokausien kehitys Mikkelin seudulla Mikkelin seudulla yöpymisvuorokausien määrän kehitys on ollut maakunnan yleisestä suunnasta poiketen positiivista. Yöpymisten määrä on kasvanut 12 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen Kotimaisten yöpymisten määrä on kasvanut 13 prosenttia ja ulkomaisten yöpymisten määrä 3 prosenttia vuodesta Etelä-Savon rekisteröidyistä yöpymisvuorokausista 87 prosenttia oli kotimaisia ja 13 prosenttia ulkomaisia vuonna Prosentuaalisissa osuuksissa ei ole merkittävää vaihtelua vuodesta Savonlinnan seudulla kotimaisten yöpymisten osuus oli 85 prosenttia ja ulkomaisten 15 prosenttia kokonaismäärästä vuonna Vastaavasti Mikkelin seudulla kotimaisten yöpymisten osuus oli 91 prosenttia ja ulkomaisten 9 prosenttia.

16 10 Ulkomaiset yöpymiset Etelä-Savossa 2006 markkina-alueittain 3 % 2 % 6 % Ruotsi 32 % Saksankielinen Eurooppa 36 % Etelä-Eurooppa Alankomaat Britannia Venäjä Viro USA 4 % 5 % 12 % KUVIO 4. Ulkomaiset yöpymiset Etelä-Savossa 2006 markkinaalueittain Maakohtaisesti tarkasteltuna vuonna 2006 venäläisten matkailijoiden osuus ulkomaisista yöpymisistä oli suurin (32 %) ja toisena saksalaisten yöpymiset (28 %). Seuraavina tulevat hyvin tasaisesti 5-6 prosentin osuuksilla Ruotsi, Alankomaat, Sveitsi ja Italia. Kun ulkomaisia yöpymisiä tarkastellaan laajemmin ns. markkina-alueittain, suurimpana on saksankielinen Eurooppa (Saksa, Sveitsi, Itävalta), josta tulee 36 prosenttia ulkomaisista yöpymisistä ja vain hieman pienemmällä osuudella Venäjä, josta tulee 32 prosenttia ulkomaisista yöpymisistä Etelä-Savossa. Kolmanneksi päämarkkina-alueeksi muodostuu yöpymisten osalta Etelä-Eurooppa (Espanja, Italia ja Ranska), josta tulee 12 prosenttia ulkomaisista yöpymisistä.

17 11 Ulkomaisten yöpymisten kehitys Etelä-Savossa vuosina Ruotsi Saksa Itävalta Sveitsi Alankomaat Britannia Ranska Italia Espanja Viro Venäjä Yhdysvallat, USA Japani KUVIO 5. Ulkomaisten yöpymisten kehitys Etelä-Savossa vuosina Ulkomaiset yöpymiset ovat lisääntyneet Etelä-Savossa määrällisesti eniten Venäjältä (27 %), mutta suhteellisesti eniten on kasvanut virolaisten (117 %), espanjalaisten (56 %) ja italialaisten (38 %) matkailijoiden määrä vuodesta Negatiivisinta kehitys on ollut saksalaisten (-21 %), ruotsalaisten (-28 %), itävaltalaisten (-33 %), sveitsiläisten (-19 %) ja alankomaalaisten (-24 %) matkailijoiden osalta. Jos lukuja verrataan valtakunnalliseen kehitykseen samana aikana, prosentuaalinen kasvu Venäjältä noudattaa maan keskiarvoa ja suhteellinen kasvu Virosta, Espanjasta ja Italiasta ylittää valtakunnallisen kasvutrendin. Valtakunnallisesti saksalaisten matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet 9 prosenttia vuodesta 2001, mutta kehitystrendi on kuitenkin ollut vuosittain laskeva vuodesta 2003 lähtien. Keskeisimpiä syitä kunkin markkina-alueen kehitykselle ovat varmasti Suomen yleinen kilpailukyky kullakin markkina-alueella, saavutettavuus sekä kunkin markkina-alueen kansantalouden kehitys ja vaikutus kulutustottumuksiin. Yhtenä selittävänä tekijänä Etelä-Savossa voitaisiin käyttää myös vuonna 2004 Matkailun edistämiskeskuksen käynnistämää kolmevuotista kesämarkkinointikampanjaa, jossa Savonlinnan ja Mikkelin seudut olivat omalla

18 12 panoksellaan mukana. Kyseisellä kampanjalla lienee ollut vaikutusta lisääntyneen matkustuksen ja parantuneiden lentoyhteyksien ohella matkailijamäärien kasvuun Etelä-Euroopasta. Markkinointikampanjalla, joka kohdistui myös saksankieliseen Eurooppaan, ei onnistuttu vaikuttamaan saksalaisiin matkailijoihin toivotulla tavalla. Lisääntyneeseen venäläisten matkailuun lienee keskeisimmin vaikuttanut vakaa rupla, edelleen heikentynyt dollari ja keskiluokan vaurastuminen, jotka ovat avanneet mahdollisuuden tehdä entisen yhden vuosittaisen ulkomaanmatkan sijaan useampia 10. Etelä-Savon saavutettavuus on hyvä, ja viisumien saanti Suomeen on edelleen suhteellisen vaivatonta ja nopeata. Lisäksi tuotteet (mm. mökit) ovat mitä ilmeisimmin vastanneet markkinoiden kysyntää ja maakunnan matkailutoimijat ovat lisänneet myynti- ja markkinointiponnistuksiaan Venäjälle. 4 MATKAILUSESONGIT Yöpymisvuorokausien valossa Etelä-Savon pääsesonki ajoittuu kesälomakaudelle kesä-syyskuulle. Vuosina kesän yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä on tasaisesti prosenttia. Kesän yöpymisten kehitys Etelä-Savossa kesä heinä elo syys KUVIO 6. Kesän yöpymisten kehitys Etelä-Savossa Maakatsaukset

19 13 Kesäkuukausien kehitys ja painoarvo sesongin sisällä on pysynyt maakunnassa varsin muuttumattomana vuodesta 2001 vuoteen Seutukunnittain tai matkailukeskittymittäin kuukausittaisessa kehityksessä ei ole havaittavissa merkittävää eroa. Ns. ykkössesongin jälkeen seuraavaksi eniten yöpymisiä on em. aikajaksolla ollut tasaisesti touko-, loka- ja maaliskuussa. Maaliskuun ja lokakuun yöpymiset selittyvät pääosin kotimaisilla lomakausilla, ja toukokuun yöpymismäärää kasvattanee selkeimpänä tekijänä koululaisten leirikoulu- ja luokkaretkiyöpymiset sekä muu ryhmämatkustus (yhdistykset yms.). 5 MAJOITUSKAPASITEETTI JA SEN KÄYTTÖ Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Savossa oli vuonna 2006 majoitusliikkeitä 35 kappaletta, joiden yhteenlaskettu huonemäärä oli ja vuoteiden lukumäärä Mikkelissä huoneita oli 504 ja vuoteita 996. Savonlinnassa huoneita oli 388 ja vuoteita 793. Tilastokeskuksen majoitustilastoon sisältyvät hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet (motellit, matkustajakodit yms.), lomakylät ja leirintäalueet, joissa on vähintään 10 huonetta, mökkiä tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat. 11 Majoitusliikkeiden määrä ja niiden kapasiteetti on pysynyt liki samana vuodesta 2003 vuoteen Tilastokeskus, Matkailutilasto, 2006

20 14 Hotellihuoneiden käyttöaste Koko maa E-Savo Mikkeli Savonlinna Koko maa 47,6 48,9 51,4 E-Savo 40,4 38,8 39,4 Mikkeli 41,5 44,8 44,8 Savonlinna 52,4 46,7 46,3 KUVIO 7. Hotellihuoneiden käyttöaste Yllä olevasta kaaviosta on nähtävissä, että huoneiden käyttöaste Etelä-Savossa jäänyt alle koko maan keskiarvon samoin kuin käyttöasteet maakunnan matkailukaupungeissa Mikkelissä ja Savonlinnassakin lukuun ottamatta vuotta 2004, jolloin käyttöaste Savonlinnassa on ylittänyt maan keskiarvon. Kyseisellä aikajaksolla Etelä-Savon käyttöasteet jäävät alle muun Itä-Suomen ja Lapin keskiarvojen.

21 15 Huoneiden keskihinta Savonlinna Mikkeli E-Savo Koko maa Savonlinna 76,31 78,09 79,41 Mikkeli 68,15 68,94 72,03 E-Savo 64,64 67,22 69,12 Koko maa 77,38 79,51 81,77 KUVIO 8. Huoneiden keskihinta Huoneiden keskihinta Etelä-Savossa on jäänyt alle koko maan keskiarvon vuosina Maakunnan yleisestä linjasta poiketen keskihinta Savonlinnassa on hyvin lähellä valtakunnallista keskihintaa ja korkeampi kuin keskihinta muualla Itä-Suomessa ja Lapissa.

22 16 6 KÄVIJÄMÄÄRÄT JA VAPAA-AJANASUTUS Rekisteröityjen yöpymisten ohella tietoa matkailijamääristä antavat matkailukohteiden (käyntikohteet ja tapahtumat) ja risteilyliikenteen kävijämäärät sekä vapaa-ajanasutus maakunnassa. 6.1 Matkailukohteet Etelä-Savon Matkailukohteiden kävijämäärät Valamon luostari Kenkävero Olavinlinna Savonlinnan Oopperajuhlat Dinosauria seikkailupuisto/visulahti Moottoripuisto, Mikkeli Ollinmäen viinitila Kylpylähotelli Casino Vahakabinetti/Visulahti Museoautonäyttely, Mikkeli Lusto Suomen Metsämuseo Linnansaaren kansallispuisto Taidekeskus Salmela Punkaharjun Kesämaa Lintulan ortodoksinen luostari Savonlinnan Maakuntamuseo Rapion Mylly St Michel Ravit TAULUKKO 1. Etelä-Savon matkailukohteiden kävijämäärät Yllä olevaan taulukkoon on poimittu ne matkailukohteet Etelä-Savosta, joiden vuotuinen kävijämäärä on vuonna 2006 ollut suurempi kuin Alla 12 Matkailunedistämiskeskus/Tuomas Santasalo Ky, Matkailukohteiden kävijämäärät 2004, MEK E: Matkailukohteiden kävijämäärät 2006, MEK E: ja Tilas-

23 olevassa kaaviossa on puolestaan nähtävissä kehitystrendiä tilastoitujen käyntikohteiden osalta viisivuotisjaksolla. 17 Matkailukohteiden kävijämäärien kehitys Etelä-Savossa Valamon luostari Kenkävero Olavinlinna Savonlinnan Oopperajuhlat Dinosauria seikkailupuisto/visulahti Moottoripuisto, Mikkeli Ollinmäen viinitila Kylpylähotelli Casino Vahakabinetti/Visulahti Museoautonäyttely, Mikkeli Lusto Suomen Metsämuseo Linnansaaren kansallispuisto Taidekeskus Salmela Punkaharjun Kesämaa Lintulan ortodoksinen luostari Savonlinnan Maakuntamuseo Rapion Mylly St Michel Ravit Oskari -Linnansaaren luontokeskus, Rantasalmi Päämajamuseo, Mikkeli Mikkelin taidemuseo Sulkavan suursoudut Koloveden kansallispuisto Nestori - Saimaan Luontotalo, Savonlinna Viestikeskus Lokki, Mikkeli Mikkelin musiikkijuhlat Joroisten musiikkipäivät Kangasniemen musiikkiviikot Suur-Savon museo, Mikkeli KUVIO 9. Matkailukohteiden kävijämäärien kehitys Etelä- Savossa Kokonaiskävijämäärä tilastoiduissa maakunnan käyntikohteissa on vähentynyt vuodesta 2002 vuoteen 2006 noin 2 prosenttia. Kokonaisuudessaan kävijämäärien kehitys on siis hyvin samankaltainen kuin yöpymisvuorokausien kehitys. Kävijämääriään ovat kasvattaneet samalla aikajaksolla tilastoiduista kohteista Kenkävero (+36 %), Savonlinnan Oopperajuhlat (+2 %), Taidekeskus Salmela (+11 %), Ollinmäen viinitila (+25 %), Mikkelin taidemuseo (+10 %), Joroisten musiikkipäivät (+4 %), Linnasaaren kansallispuisto (+5 %), Lintulan luostari (+4 %), Mikkelin taidemuseo (+31 %), Koloveden kansallispuisto (+40 %), Joroisten Musiikkipäivät (+4 %) )ja Suur-Savon museo (+10 %). Suhteellisesti eniten kasvua on tapahtunut Rapion Myllyn kävijämäärässä (+108 %) tot, Käyntikohteissa ja tapahtumissa vierailut (pdf).

24 Risteilyliikenne Tapahtumien ja käyntikohteiden ohella yksi merkittävä matkailijamääriä ilmentävä asia on risteilyliikenne. Koska risteilyliikenne painottuu voimakkaasti paikalliseen reittiliikenteeseen, tilausliikenteeseen ja lyhyisiin maisemaristeilyihin, sitä on rinnastettu enemmän matkailukohteisiin kuin alueen saavutettavuuteen liittyvänä toimintana. Alla olevassa kaaviossa on nähtävissä risteilyliikenteen matkustajamäärien kehitys Savonlinnan satamassa vuodesta 2002 vuoteen Määrässä on huomioitu sekä tilaus- että reittiliikenteen matkustajamäärät. Muista Etelä-Savon satamista vastaavia tietoja ei ollut saatavissa tähän koosteeseen. Risteilyliikenteen matkustajamäärä Savonlinnan satamassa KUVIO 10. Risteilyliikenteen matkustajamäärät Savonlinnan satamassa Matkustajamäärä on ollut tasaisessa kasvussa vuodesta 2002 vuoteen 2006, ja kasvua on tapahtunut aikajaksolla 60 prosenttia. Alusten määrä on aikajaksolla pysynyt lähes muuttumattomana, eikä reittiliikenteessä ole tapahtunut juurikaan muutoksia. Risteilyalusten matkustajakapasiteetti on kuitenkin kasvanut jonkin verran. Merkittävintä kasvu on ollut tilausliikenteen matkustajamäärien osalta Savonlinnan kaupunki, Satamalaitos, Maankäyttö- ja satamamestari Jukka Vaahtoluoto

25 Vapaa-ajan asutus KUVIO 11. Kesämökit seutukunnittain Etelä-Savossa Vuonna 2006 Etelä-Savossa oli yhteensä kesämökkiä 14 ja määrä on lisääntynyt yllä olevan kaavion mukaisesti n. 700 mökin vuosivauhdilla vuodesta 1990 vuoteen Seuraavien 4 vuoden aikana kasvua on tapahtunut n. 500 mökin vuosivauhdilla, mutta vuonna 2005 mökkien määrän lisäys on ollut liki kolminkertainen. Viimeisenä tarkasteluvuonna 2006 kehityksen suunta on kääntynyt, ja mökkien määrä vähentynyt edellisvuoteen verraten n. 30. Tutkimusten mukaan mökinomistajataloudet viettävät kesämökillään keskimäärin n vuorokautta vuodessa ja Etelä-Savon kesämökeistä noin puolet on pääkaupunkiseudulla asuvien omistuksessa 15. Näiden tunnuslukujen valossa kesämökeillään matkailevien merkitys Etelä-Savolle on suuri ja kehitys on ollut erittäin myönteistä. Maakunnassa on laadittu Suomen ensimmäinen maakunnallinen kehittämisstrategia: Vapaa-ajan asumisen strategiset linja- 14 Tilastot, Kesämökit seutukunnittain 1970, -80, -90, 2000, -06 (pdf) 15 Kati Pitkänen & Ruut Kokki, Mennäänkö mökille? Näkökulmia pääkaupunkiseutulaisten vapaa-ajan asumiseen Järvi-Suomessa, Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja n:o 11, 2005

A:1 Klemm, Kyllikki: Maalla on somaa. Sosiaalinen hyvinvointi maaseudulla. 2005. 41 s. ISBN 951-588-1551-X.

A:1 Klemm, Kyllikki: Maalla on somaa. Sosiaalinen hyvinvointi maaseudulla. 2005. 41 s. ISBN 951-588-1551-X. MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA A: Tutkimuksia ja raportteja- Research Reports ISSN 1795-9438 A:1 Klemm, Kyllikki: Maalla on somaa. Sosiaalinen hyvinvointi maaseudulla. 2005. 41 s. ISBN 951-588-1551-X.

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MATKAILUN

ETELÄ-SAVON MATKAILUN ETELÄ-SAVON MATKAILUN KEHITTÄMISOHJELMA 2007-2013 E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 8 4 : 2 0 0 7 ETELÄ-SAVON MATKAILUN KEHITTÄMISOHJELMA 2007-2013 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia Mikko Keränen, kehittämispäällikkö Jari Järviluoma, matkailututkija Aktiviteettimatkailu 11.10.2012 M i k k o K e r ä n e n 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Matkailutilinpito 2011-2013 Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Esityksen sisältö - Hankkeen tavoitteet ja organisointi - Kansainväliset suositukset - Käsitteet ja

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 1,5 prosenttia huhtikuussa 2014

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 1,5 prosenttia huhtikuussa 2014 Liikenne ja matkailu 2014 Majoitustilasto 2014, huhtikuu Ulkomaisten matkailijoiden lisääntyivät prosenttia huhtikuussa 2014 Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä lähes

Lisätiedot

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 2,1 prosenttia elokuussa 2013

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 2,1 prosenttia elokuussa 2013 Liikenne ja matkailu 2013 Majoitustilasto 2013, elokuu Kotimaisten matkailijoiden vähenivät 2,1 prosenttia elokuussa 2013 Kotimaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä lähes

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Helsingin matkailu vuonna 2012

Helsingin matkailu vuonna 2012 Helsingin matkailu vuonna 2012 1 400 000 1 400 000 Kansainvälinen 2012 Kansainvälinen 2011 Kotimaa 2012 Kotimaa 2011 1 1 1 000 000 1 000 000 800 000 800 000 600 000 600 000 400 000 400 000 0 0 Tammikuu

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 6,5 prosenttia heinäkuussa

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 6,5 prosenttia heinäkuussa Liikenne ja matkailu 2015 Majoitustilasto 2015, heinäkuu Ulkomaisten matkailijoiden lisääntyivät,5 prosenttia heinäkuussa Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä runsaat

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Helsingin matkailu vuonna 2011

Helsingin matkailu vuonna 2011 Helsingin matkailu vuonna 2011 MATKAILUVUOSI 2011 LYHYESTI 3,4 miljoonaa yöpymistä majoitusliikkeissä 46 % yöpymisistä kotimaasta 54 % yöpymisistä ulkomailta tärkeimmät markkina-alueet Venäjä, Saksa, Iso-Britannia,

Lisätiedot

Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi 10 prosenttia vuonna 2011

Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi 10 prosenttia vuonna 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Majoitustilasto 2011 Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi prosenttia vuonna 2011 Vuonna 2011 majoituspalvelujen kysyntä kasvoi 4 prosenttia edellisvuodesta. Yöpymisvuorokausien

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Markkinointiraportti 2010

Markkinointiraportti 2010 Markkinointiraportti 2010 Parasta lomaa Saimaalla Savonlinnan seutu on tällä hetkellä yksi Suomen kesän ykköskohteista. Upea Saimaan luonto, Olavinlinna ja Savonlinnan oopperajuhlat ovat matkailumme valtteja.

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan

Lisätiedot

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 6,1 prosenttia marraskuussa 2014

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 6,1 prosenttia marraskuussa 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Majoitustilasto 2014, marraskuu Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 6,1 prosenttia marraskuussa 2014 Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 9 prosenttia tammikuussa

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 9 prosenttia tammikuussa Liikenne ja matkailu 2011 Majoitustilasto 2011, tammikuu Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät prosenttia tammikuussa Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 13 prosenttia tammikuussa 2012

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 13 prosenttia tammikuussa 2012 Liikenne ja matkailu 2012 Majoitustilasto 2012, tammikuu Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 13 prosenttia tammikuussa 2012 Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi prosentin vuonna 2013

Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi prosentin vuonna 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Majoitustilasto 2013 Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi prosentin vuonna 2013 Vuonna 2012 saavutettiin ennätyksellinen 20 miljoonan yöpymisvuorokauden raja ja majoituspalvelujen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus Retkisatamaverkoston tulevaisuuden haasteina ovat: Alueiden yleisvalvontaa Ympäristökasvatus ja valistus Korjaa olemassa olevia rakenteita Olemassa olevien

Lisätiedot