Kansainvälinen Itä-Suomi. Itä-Suomen maahanmuuttopoliittisen strategian laadintaa tukeva selvitystyö. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälinen Itä-Suomi. Itä-Suomen maahanmuuttopoliittisen strategian laadintaa tukeva selvitystyö. Loppuraportti 16.2.2012"

Transkriptio

1

2 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttopoliittisen strategian laadintaa tukeva selvitystyö Loppuraportti Sari Pitkänen, Sosiaalikehitys Oy Kari Huotari ja Sinikka Törmä, Referenssi Oy Robert Arnkil, Arnkil Dialogues 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Itä-Suomen väestörakenne Ulkomaalaisen väestön määrä Väestömuutokset Väestön muuttoliike Työ- ja elinkeinopolitiikka Työllisyystilanne ja työvoiman tarpeen muutokset Elinkeinorakenne ja toimialakohtaiset ennusteet Eläköityminen eri toimialoilla Yritysten kiinnostus ja mahdollisuudet kansainväliseen rekrytointiin Kuntien työvoiman tarpeet ja varautuminen muuttuvaan työmarkkinatilanteeseen Koulutusrakenne Yhteiskuntapolitiikka Maahanmuuttajat palveluiden käyttäjinä Kuntien maahanmuuttajille tarkoitetut lakisääteiset palvelut ja suunnitelmat Alkuvaiheen ohjaus- ja opastuspalvelut ja paikallistason yhteistyö Kotouttamisohjelmat, alkukartoitukset ja kotoutumissuunnitelmat... 5 Kansainvälistyvä kansalaisyhteiskunta Yhdenvertaisuus Monimuotoisuus ja suvaitsevaisuus Itä-Suomen maahanmuuttotyö SWOT-analyysi Työpajoissa ja kyselyssä esille tulleet strategian linjaukset Ehdottuja arvoja Ehdotettuja painopistealueita Loppusanat Lähteet

4 1 Johdanto Sosiaalikehitys Oy on toteuttanut yhteistyössä Referenssi Oy:n ja Arnkil Dialoguesin kanssa Itä- Suomen maahanmuuttopoliittisen strategian laadintaa tukevan selvitystyön. Käsillä oleva julkaisu on selvitystyön loppuraportti. Selvitystyö on toteutettu Pohjois-Savon ELY-keskuksen oman tuotannon hankkeena toteutettavan Maahanmuuttajien Osaaminen käyttöön (MOK) ESR -hankkeen toimeksiannosta. Selvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissa mm. osaavan ulkomaisen työvoiman tarvetta ja käyttöä, kuntien maahanmuuttajaväestön työllistymistä, maahanmuuttajien huomioimista kuntien elinkeinopolitiikassa, kuntien kotouttamisohjelmien tilaa ja kuntien halukkuutta ottaa vastaan humanitaarisin syin maahan tulleita sekä muita maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä seikkoja. Selvitystyön yhteydessä järjestetyn työpajatyöskentelyn, seminaarin ja viestinnän avulla tuetaan alueen kuntia, TE-toimistoja, ELY-keskuksia, oppilaitoksia, kolmatta sektoria ja muita maahanmuuttopolitiikan toimijoita Itä-Suomen maahanmuuttopoliittisen strategian laadinnassa. Selvitystyön toteuttaminen Selvitystyötä varten on toteutettu syksyllä 2011 kolme työpajaa, jotka järjestettiin Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Työpajoihin osallistui edustajia julkiselta sektorilta, kolmannelta sektorilta ja elinkeinoelämästä (ks. liite osallistujalistat). Etelä-Savon työpaja järjestettiin Mikkelissä, Pohjois-Karjalan työpaja Joensuussa ja Pohjois-Savon työpaja Kuopiossa Maakunnallisiin työpajoihin osallistui yhteensä noin 110 henkilöä (ks. liite 1 osallistujalista). Selvitystyön lopuksi on järjestetty loppuseminaari, jossa on jaettu käsillä oleva raportti sekä määritelty yhdessä konkreettisia toimenpidelinjauksia tulevaa strategiaa varten. Selvitystyössä on huomioitu vuoden 2011 syksyllä tehty kotoutumislain uudistus, jossa korostetaan kuntien ja työhallinnon sekä muiden maahanmuuton kannalta keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Selvityksessä on kartoitettu kuntien näkemyksiä niiden edustajille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyssä on selvitetty kuntien palveluiden ja suunnitelmien tilannetta sekä pyydetty kertomaan näkemyksiä ja odotuksia strategiassa huomioitavista asioista. Itä-Suomen maahanmuuttostrategian valmistelua tukeva kuntakysely lähetettiin kuntien sosiaalijohtajille ja kunnanjohtajille niissä kunnissa, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään kuntayhtymän tai liikelaitoksen kautta. Tavoitteena oli saada kyselyyn yksi vastaus kuntaa kohden. Kyselyyn saatiin vastauksia 36/52 kunnasta eli 69 % kunnista vastasi. (ks. liite 2 taustatietoja) Kyselyyn kokonaisvastausprosenttia laski Pohjois-Karjalan keskimääräistä alhaisempi vastausprosentti. Pohjois-Savon ELY-keskus on koonnut tästä selvitystyöstä erillisesti, mutta siinä nousseiden tarpeiden pohjalta mikro- ja pk-yritysten näkemyksiä. Pohjois-Savon ELYkeskuksen ja alueen yrittäjäjärjestöjen yhteistyönä laaditussa selvityksessä on kartoitettu alueen yritysten halukkuutta palkata ulkomaalaista työvoimaa. 1 Selvityksen aluksi esitellään taustatietoja Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan väestöön, sen muutoksiin ja sitä koskeviin ennusteisiin liittyvistä asioista. Tämän jälkeen käydään läpi selvitystyön tuloksia esille tulleiden kärkiteemojen kautta. Nämä teemat ovat työ- ja elinkeinopolitiikka, yhteiskuntapolitiikka ja kansalaisyhteiskunta. Selvityksessä esitellään näihin teemoihin liittyviä tilastoja sekä työpajoissa ja kuntakyselyssä esille tulleita asioita. Raportin loppuosa koostuu strategiaosuudesta, jossa esitellään SWOT Itä-Suomen maahanmuuttotyöstä ja ehdotuksia strategisiksi linjauksiksi. 1 3

5 2 Itä-Suomen väestörakenne 2.1 Ulkomaalaisen väestön määrä Väestön maahanmuuttajataustaisuutta voidaan tarkastella suuntaa-antavasti henkilöiden kansalaisuuden, kielen ja syntymävaltion mukaan. Näillä mittareilla saadaan erilaista tietoa Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrästä. Ulkomailla syntyneet eivät ole yksiselitteisesti ulkomaalaisia, sillä he voivat olla Suomen kansalaisia ja/tai puhua suomen kieltä. Vieraskielisyyden käyttämistä ulkomaalaisten määrästä kertovana mittarina vaikeuttaa se, ettei kaikkien ulkomailta tulleiden kieliä ei voida määritellä. Luotettavimpana lukuna pidetään laskemaa siitä, kuinka monta ulkomailla syntynyttä ja äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvia henkilöitä on 2. Koska yhtä ulkomaalaisten määrästä kertomaa mittaria ei ole käytössä, tässä selvityksessä esitellään ulkomailla syntymisen, kansalaisuuden ja kielen mukaiset tilastot. (ks. taulukko 1) Itä-Suomessa asui vuonna 2010 yhteensä noin asukasta. Heistä noin asui Pohjois- Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Ulkomailla syntyneiden asukkaiden osuus on kasvanut Itä-Suomessa 2000-luvulla. Itä-Suomessa on kuitenkin valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna vähemmän ulkomailla syntyneitä asukkaita. Suomessa oli vuonna 2010 ulkomailla syntyneitä noin henkilöä eli 4,6 % väestöstä. Pohjois-Karjalassa oli ulkomailla syntyneitä 2,7 % väestöstä, Etelä-Savossa 2,2 % ja Pohjois-Savossa 1,9 % väestöstä. Ulkomaan kansalaisten osuus on Itä-Suomessa muuta maata alhaisempi. Ulkomaan kansalaisten osuus ei ole kasvanut merkittävästi Itä-Suomessa 2000-luvulla. Eurooppalaisten osuus ulkomaan kansalaisista on pysynyt suhteellisen ennallaan Pohjois-Savossa, kun etenkin Pohjois- Karjalassa, mutta myös Etelä-Savossa ovat Afrikan ja Aasian kansalaisten osuudet ulkomaan kansalaisista kasvaneet. Ulkomaan kansalaisten osuus oli vuonna 2000 Manner-Suomessa keskimäärin 1,7 % väestöstä, kun vuonna 2010 se oli 3,1 %. Vuonna 2010 ulkomaan kansalaisia oli Pohjois- Karjalassa 1,8 % väestöstä, Etelä-Savossa 1,5 % ja Pohjois-Savossa 1,2 % väestöstä. Itä-Suomessa on eniten venäjänkielisiä asukkaita. Pohjois- ja Etelä-Savossa asuu enemmän vironkielisiä ja arabiankielisiä asukkaita kuin Pohjois-Karjalassa, jossa on muita maakuntia enemmän somalinkielisiä asukkaita. Yleisimpiä vieraskielisiä ovat Etelä-Savossa venäjänkieliset (noin 1270), vironkieliset (noin 340), arabiankieliset (noin 170) ja saksankieliset (noin 130). Pohjois- Savossa vieraskielisissä on eniten venäjänkielisiä (noin 1400), vironkielisiä (noin 450), arabiankielisiä (noin 370) ja englanninkielisiä (noin 260) asukkaita. Myös Pohjois-Karjalassa on eniten venäjänkielisiä (noin 2300), somalinkielisiä (noin 300), vironkielisiä (noin 170) ja saksankielisiä (noin 130) asukkaita. Taulukko 1: Itä-Suomen väestö vuonna 2010 Väestö yhteensä Ulkomailla Vieraskieliset syntyneet Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Yhteensä Ulkomaan kansalaiset 2 Mm. Markus Rapo (2011), 4

6 Kuviossa 1 esitetään Itä-Suomen maakuntien kartassa vieraskielinen väestö kunnittain. Kuviossa näkyvät maakunnat eri värisävyisinä: punainen kuvaa Etelä-Savon, sininen Pohjois-Karjalan ja vihreä Pohjois-Savon aluetta. Mitä tummempisävyinen alue on, sitä enemmän kunnassa asuu vieraskielisiä henkilöitä. Kuvio 1: Vieraskielinen väestö Itä-Suomen kunnissa vuonna 2010 (lähde: Tilastokeskus väestötilasto 2010). 2.2 Väestömuutokset Itä-Suomen alueen asukkaiden määrä on vähentynyt 2000-luvulla. Vieraskielisten määrä on Itä- Suomessa lisääntynyt etenkin työikäisten ikäluokassa. Vähiten on kasvanut vieraskielisten vanhusten määrä. Suomenkielisten joukossa taas on vähentynyt etenkin työikäisten aikuisten määrä ja ikääntyvien määrä on kasvanut (ks. kuvio 2). Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa asui vuonna 2000 noin asukasta. Asukkaiden määrä laski noin henkilöllä vuoteen 2010 mennessä. Vuosina Itä-Suomen vieraskielisessä väestössä on kasvanut etenkin työikäisten vuotiaiden ikäluokkiin kuuluvien osuus. Kasvua on ollut vähiten vanhimmassa yli 70-vuotiaiden ikäluokassa. Suomenkielisten eli äidinkieleltään Suomen virallisten kielten (suomi, ruotsi ja saame) puhujien määrä on kasvanut selvästi yli 55-vuotiaiden ikäluokassa, kun eniten laskua suomenkielisissä on vuotiaiden työikäisten aikuisten ikäluokassa. 5

7 Suomenkielinen väestö Itä-Suomessa ikäryhmittäin vuonna Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Vieraskielinen väestö Itä-Suomessa ikäryhmittäin vuuonna Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kuvio 2: Suomenkielinen ja vieraskielinen väestö Itä-Suomessa iän mukaan (lähde: Tilastokeskus väestötilasto 2010) Itä-Suomen maakuntien väestömäärän ennakoidaan vähenevän jokaisella Itä-Suomen alueella ja niistä voimakkaimmin Etelä-Savossa. Väestö vähenee muuttoliikkeestä huolimatta, sillä kuolleisuus on Itä-Suomessa syntyvyyttä suurempi. Itä-Suomen maakuntien väestö väheni osakuntaliitokset huomioivalla laskennalla Etelä-Savossa vuosien välisenä aikana 0,6 % sekä Pohjois- Savon ja Pohjois-Karjalan alueella 0,1 %. Tilastokeskuksen tekemien väestömäärää koskevien ennusteiden mukaan Etelä-Savon väkiluvun ennustetaan edelleen vähenevän vuoteen 2040 mennessä noin henkilöllä sekä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa noin henkilöllä. Iäkkään väestön määrä lisääntyy Itä-Suomen maakunnissa huomattavasti etenkin vuoden 2020 jälkeen. Tilastokeskuksen ennakointitietojen mukaan Etelä-Savossa yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa vuoden 2010 noin kymmenesosasta vuonna 2030 noin viidesosaan ja vuonna 2040 noin neljäsosaan väestöstä. Pohjois- 6

8 Savossa ja Pohjois-Karjalassa on vuoteen 2020 asti noin kymmenesosa väestöstä yli 75-vuotiaita ja sen jälkeen noin viidesosa. Itä-Suomessa kokonaisnettomuuton 3 ennakoidaan muuttuvan positiiviseksi vuonna 2020, jonka jälkeen se kasvaa tasaisesti vuoteen 2040 asti. Väestönlisäyksen ennakoidaan kuitenkin olevan etenkin Etelä- Savossa ja muissa Itä-Suomen maakunnissa negatiivinen etenkin välisenä ajanjaksona ja myös sen jälkeen, sillä luonnollinen väestönlisäys on negatiivinen ja vähenee koko ajan vuosien myötä. (ks. kuvio 3) Väestömäärän ennakointia tehdään myös omavaraislaskelman avulla. Laskelma ilmaisee, millainen tuleva väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä ja siinä otetaan huomioon vain syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutus kunnan väestönkehitykseen. Itä-Suomen omavaraislaskelman mukaan Etelä-Savon väestö vähenisi ilman muuttoliikettä noin henkilöllä, Pohjois-Savon noin ja Pohjois- Karjalan noin henkilöllä vuosien välisenä ajanjaksona. 0 Väestöennusteiden tunnusluvut Itä-Suomessa vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto Kuvio 3: Väestöennusteita kuvaavat tunnusluvut Itä-Suomessa vuosina (lähde: Tilastokeskus väestöennuste 2009) Itä-Suomen väestöllinen huoltosuhde kasvaa nopeammin ja paljon korkeammalle kuin Suomessa keskimäärin. Huoltosuhteen kasvu ja väestön ikääntymisen kustannukset näkyvät etenkin Etelä-Savossa. (ks. kuvio 4) Väestöllinen huoltosuhde 4 on tunnusluku, joka ilmoittaa lasten ja vanhusten määrän 100 työikäistä kohden. Itä-Suomen väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2010 kansallisella tasolla ja maan keskiarvoa hieman korkeampi Etelä-Savon alueella, jossa suhde on jo vuonna 2015 maan keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Myös muissa Itä-Suomen maakunnissa huoltosuhteen en- 3 Luonnollinen väestönlisäys on tunnusluku, joka kertoo syntyneiden enemmyydestä ja se lasketaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotuksena. Kokonaisnettomuutto on väestömäärien muutoksesta kertova tunnusluku, joka lasketaan kuntien välisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden summana. Väestönlisäys on väestömäärän tunnusluku, joka lasketaan luonnollisen väestönlisäyksen ja kokonaisnettomuuton summana. 4 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. 7

9 nakoidaan olevan selvästi maan keskiarvoa korkeampi vuodesta 2020 lähtien ja se saavuttaa huippunsa mukaan TEMin aluekehityksen tuottaman alueellisen kehitysarvion mukaan taloudellinen huoltosuhde on korkein Etelä-Savossa, jossa myös väestön ikääntymisestä koituvan hinnan ennakoidaan olevan korkein. Itä-Suomen muihin maakuntiin verrattuna Pohjois-Savossa ennakoidaan olevan alhaisimmat väestön ikääntymisestä koituvat kustannukset asukasta kohden. Jokaisella alueella ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten hinta nousee jatkuvasti ja on vuonna 2030 noin euroa asukasta kohden vuodessa. 59,9 54,354,2 51,6 Väestöllisen huoltosuhteen ennuste Itä-Suomen maakunnissa ja Manner-Suomessa vuosina ,6 62,863,2 59,1 81,6 71,8 73,9 65,3 91,1 83,1 79,4 69, ,4 88,7 84,7 86,1 97,4 84,1 86, ,1 73, Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Manner-Suomi Kuvio 4: Väestöllinen huoltosuhde Itä-Suomen maakunnissa ja Manner-Suomessa vuosina (lähde: Tilastokeskus Väestöennuste 2009) 2.3 Väestön muuttoliike Itä-Suomeen muutetaan enemmän ulkomailta, kuin alueelta muutetaan ulkomaille (ks. kuvio 5) Nettomaahanmuutto on maahanmuuttoa kuvaava mittari, joka lasketaan maahanmuuton ja maastamuuton välisenä erotuksena. Itä-Suomen maakunta on nettomaahanmuutoltaan positiivinen alue, jolloin maahanmuuttaneita on enemmän kuin maastamuuttaneita. Itä-Suomessa on kasvanut 2000-luvulla nettomaahanmuuttajuus eniten Pohjois-Karjalan alueella, toiseksi eniten Pohjois-Savossa ja pienintä kasvu on ollut Etelä-Savossa. Jokaisessa Itä-Suomen maakunnassa enemmistö maahanmuuttajista on miehiä. Suomeen tulleet maahanmuuttajat ovat tyypillisesti nuoria aikuisia. Nuorissa ikäluokissa maahanmuutto on yleisempää kuin maastamuutto. Nettomaahanmuuttajuus on suurinta vuotiaiden ikäryhmässä ja tyypillisesti voimakkaimmillaan vuotiaiden ikäryhmässä. 8

10 Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Etelä-Savossa vuosina Etelä-Savo Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Pohjois-Savossa Pohjois-Savo Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjala Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Kuvio 5: Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Itä-Suomen maakunnissa vuosina (lähde: Tilastokeskus väestötilasto 2010) Suomeen EU-alueen ulkopuolelta tulevat ulkomaalaiset tarvitsevat yleensä oleskeluluvan 5 pitkäaikaista oleskelua varten Suomessa. EU-maiden ulkopuolelta tulevat tarvitsevat maahantuloa ja maassa oleskelua varten myönnettävän oleskeluluvan silloin, kun ulkomaalaisen oleskelu Suomessa kestää yli kolme kuukautta. Oleskelulupaa on haettava myös alle kolmen kuukauden matkaa varten, jos oleske- 5 Maahanmuuttovirasto Oleskelulupa Suomeen muut kuin EU/ETA-kansalaiset 9

11 lun aikana on tarkoitus tehdä ansiotyötä. Tätä ansiotyön tekemistä varten vaaditaan työntekijän oleskelulupa. Määräaikainen oleskelulupa myönnetään oleskelun luonteen mukaan joko tilapäisenä (B-lupa) tai jatkuvana (A-lupa). Ensimmäinen lupa on aina määräaikainen. Jatkuvaan oleskelulupaan voi saada jatkoa enintään neljä vuotta kerrallaan ja tilapäiseen oleskelulupaan enintään vuoden kerrallaan. Ulkomaalainen voi saada pysyvän oleskeluluvan kun hän on ollut Suomessa neljä vuotta jatkuvalla oleskeluluvalla. Itä-Suomessa oleskelulupa on saatu huomattavasti useammin työhön ja opiskeluun liittyvin perustein kuin perhe- ja humanitaarisiin syihin liittyvin perustein (ks. kuvio 6). Seuraavaan kuvioon on yhdistetty havainnollistamisen vuoksi erilaisiin työhön ja opiskeluun liittyviin syihin, perhesyihin ja humanitaarisiin syihin liittyviä luokituksia. Poikkileikkaustilanteesta tehdystä suuntaa-antavasta kuviosta ilmenee, kuinka Itä-Suomen poliisilaitosten eli Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan poliisipiirialueilla myönnettyjen oleskelulupien saamisen perusteena ovat yleisimmin työntekoon ja perhesyihin liittyvät asiat. Esimerkiksi vuoden 2010 oli tammi-lokakuun välisenä aikana myönnetty yli 700 jatkolupaa työhön tai opiskeluun liittyvien syiden perusteella, kun perhe- ja humanitaaristen syiden perusteella lupia oli myönnetty alle 500 henkilölle. Itä-Suomen alueen poliisilaitosten myönteiset jatkoluvat Poliisin myönteiset jatkoluvat / Päätösperuste Työhön ja opiskeluun liittyvät perusteet Elinkeinonharjoittaminen Työnteko (ei osaratkaisua, osaratkaisua edellyttävä työnteko) Muu työhön liittyvä syy (harjoittelija, tutkija, erityisasiantuntija, urheilu ja valmentaminen, Suomessa tutkinnon suorittaneen työnhaku) Opiskelu Humanitaarisiin ja perhesyihin liittyvät perusteet Entinen Suomen kansalainen, suomalainen syntyperä, paluumuuttaja Perhesyyt (kv. suojelua saaneen lapsi, muun ulkomaalaisen huoltaja, muun ulkomaalaisen lapsi, muun ulkomaalaisen puoliso, Suomen kansalaisen Humanitaariset syyt (pakolaisasema, humanitaarinen suojelu, toissijainen suojelu, yksilöllinen inhimillinen syy, oleskeluluvan epääminen ilmeisen kohtuutonta) Muu syy (muu syy, jatkuva oleskelulupa 4 v., ei esteitä pysyvälle) Poliisin myönteiset jatkoluvat (yht. 1054) Työhön ja opiskeluun liittyvät jatkolupaperu steet Työnteko Opiskelu Suomalainen syntyperä 11 Humanitaarisiin ja perhesyihin liittyvät perusteet Perheside, perheenjäsen (jatkolupa/myönteinen ) Suojelun tarve Muu syy Kuvio 6: Itä-Suomen alueen poliisilaitosten myönteiset jatkoluvat (oleskeluluvat) luokiteltuina 6. (lähde: Maahanmuuttovirasto tilastot elokuu 2010, ks. alaviitteestä peruste luokittelulle) 6 Maahanmuuttoviraston luokitteluperusteet muuttuivat marraskuussa 2011, joten kuviossa on käytetty käytössä olleita luokitusten diaariryhmiä. Uudessa järjestelmässä diaariryhmät poistuivat ja luokitukset muuttuivat. Kuviossa on käytetty tarkempaa päätösperustetta, joka voi olla erilainen kuin hakemuksen tullessa laitettu käsittelyperuste. 10

12 Suomi on sitoutunut Geneven vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen ja muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti vastaanottamaan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijat ovat henkilöitä jotka hakevat suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen, sillä hänen pakolaisuuttaan ei ole vielä selvitetty. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n katsoo olevan pakolainen. Kiintiöpakolaiset ovat YK:n pakolaisjärjestön pakolaiseksi katsomia henkilöitä, jolle on myönnetty maahantulolupa Suomen valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Kunta voi tehdä ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä sellaisista henkilöistä, joille on myönnetty kansainväliseen suojeluun perustuva oleskelulupa tai joka on otettu Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, pykälät ). Valtio maksaa kunnalle korvauksia humanitaarisin syiden takia kuntaan muuttaneiden vastaanoton järjestämisestä (44-55 ). Itä-Suomeen on vastaanotettu 2000-luvulla noin 1800 humanitaarisin syin maahan tullutta eli turvapaikanhakijana tai kiintiöpakolaisena Suomeen saapunutta henkilöä. (ks. kuvio 7). Itä- Suomessa on vastaanotettu vuosina yhteensä 1786 turvapaikanhakijaa ja kiintiöpakolaisia. Pohjois-Karjalaan on otettu noin 740 humanitaarisin syin maahan tullutta henkilöä, Etelä-Savoon noin 690 ja Pohjois-Savoon vain noin 360 henkilöä Itä-Suomeen humanitaarisin syin tulleet henkilöt maakunnittain vuosina Etelä-Savo (yht. 688) Pohjois-Savo (yht. 356) Pohjois-Karjala (yht. 742) Kuvio 7: Itä-Suomeen humanitaarisin syin maahan tulleet henkilöt maakunnittain vuosina (lähde: Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Tilastoja 1/2011) Yli puolessa Itä-Suomen kunnista ei ole sijoitettu yhtään humanitaarisin syin maahan tullutta henkilöä. Noin neljäsosassa on otettu vastaan humanitaarisin syin maahan tulleita 1990-luvulla ja noin viidesosassa myös 2000-luvulla. Osa kunnista on ottanut vastaan humanitaarisin syin maahan tulleita 1990-luvun alussa, muttei enää sen jälkeen. (ks. taulukko 2) Lukuihin eivät sisälly vastaanottokeskuksissa kuntiin osoittamista odottavat henkilöt 11

13 Taulukko 2: Itä-Suomen kuntien vastaanottamat humanitaarisin syin maahan tulleet, 1. sijoitus vuosina Kunta Yht. Joensuu Kitee Kontiolahti Kuopio Lieksa Mikkeli Nurmes Pieksämäki Puumala 1 1 Savonlinna Varkaus 1 1 Vain ennen 2000-lukua vastaanottaneet* Ei vastaanottaneet ** Hirvensalmi, Ilomantsi, Juva, Kangasniemi, Kesälahti, Kiuruvesi, Mäntyharju, Pertunmaa, Pielavesi, Rantasalmi, Ristiina, Siilinjärvi, Tuusniemi, Valtimo Enonkoski, Heinävesi, Iisalmi, Ilomantsi, Joroinen, Juankoski,Juuka,Kaavi, Kangasniemi, Karttula, Keitele, Kerimäki,Outokumpu, Lapinlahti, Leppävirta, Liperi, Maaninka,Nilsiä, Polvijärvi, Punkaharju, Rautalampi, Rautavaara, Rääkkylä, Sonkajärvi, Sulkava, Suonenjoki, Tervo, Tohmajärvi, Varpaisjärvi, Vesanto, Vieremä Lähde: Suomen vastaanottamat pakolaiset. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto. Tilastoja 1/2011. * Hirvensalmi ja Mäntyharju päättivät ottaa pakolaisia vuonna 2011, ** Suonenjoella sijaitsee alaikäisten turvanpaikanhakijoiden perheryhmäkoti, joka on perustettu vuonna 2009 Humanitaarisin syin maahan tulleet voidaan jakaa statuksen mukaan kiintiöpakolaisiin, oleskeluluvan saaneisiin turvapaikanhakijoihin ja henkilöihin, joiden kohdalla on kysymys perheenyhdistämisestä. Vuonna 2010 Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa otettiin vastaan humanitaarisin syin Suomeen tulleita henkilöitä suurimmissa kaupungeissa ja Pohjois- Karjalassa myös joissakin pienemmissä kunnissa. (ks. kuvio 8, kuviosta on jätetty pois alle viiden henkilön osuudet) Itä-Suomeen humanitaarisin syin maahan tulleet statuksen mukaan vuonna 2010 Etelä-Savo (yhteensä 59) Mikkeli Savonlinna Pohjois-Savo (yhteensä 40) Kuopio Pohjois-Karjala (yhteensä 191) Joensuu Kontiolahti Lieksa Kiintiöpakolainen Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija Perheenyhdistäminen Kuvio 8: Itä-Suomeen humanitaarisin syin maahan tulleet statuksen mukaan vuonna 2010 (lähde: Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Tilastoja 1/2011) 12

14 Selvitystyötä varten toteutetussa kuntakyselyssä vastaajilta tiedusteltiin heidän näkemyksiään pakolaisten vastaanottamisesta. Kuntakyselyyn saatiin vastauksia noin 70 prosentista kunnista, joten kyselyn tulokset ovat suuntaa-antavia. Kysymykseen pakolaisten vastaanottamisesta saatiin vastaus 8/17 Etelä-Savon kunnasta, 10/21 Pohjois-Savon kunnasta ja 8/14 Pohjois-Karjalan kunnasta. Selvästi yleisimmin, eli viidessä Pohjois-Karjalan kunnista, on otettu vastaan pakolaisia. Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa on kummastakin maakunnasta kaksi kuntaa vastaanottanut pakolaisia. Pohjois- Karjalan kunnissa on myös harkittu selvästi muita alueita useammin pakolaisten vastaanottamista. Pakolaisten vastaanottoa suunnitellaan neljässä kyselyyn vastanneista Pohjois-Karjalan kunnista, kahdessa Etelä-Savon ja yhdessä Pohjois-Savon kunnasta. Kuntakyselyn mukaan kunnissa ei ole useinkaan tarkkoja suunnitelmia pakolaisten vastaanottamiseksi. Parhaillaan kunnissa on tekeillä selvitystöitä, joissa kartoitetaan seudun muiden kuntien kanssa yhteisiä mahdollisuuksia ottaa pakolaisia. Kahdessa vastauksessa kerrotaan 25 pakolaisen vastaanottamisesta vuonna Yhdessä kunnassa arvioidaan otettavan vuosittain henkilöä ja yhdessä vastaanotetaan vuosittain 16 alaikäistä ilman huoltajaa oleskeluluvan saanutta lasta/nuorta sekä heidän perheensä, jos he saavat oleskeluluvat. Osassa kunnista on tehty sopimuksia ELY-keskuksen kanssa pakolaisten vastaanottamisesta. Kuntakyselyssä tiedusteltiin perusteluita sille, että pakolaisia ei ole vastaanotettu. Perusteluita ovat hakijoiden ja halukkuuden vähäisyys, kaupungin tekemä poliittinen linjaus tai poliittisen päätöksen puute, kunnan syrjäinen sijainti ja pieni koko sekä resurssien vähäisyys. Kuntien johdon ilmapiiri ja asenne eivät ole kovin myönteisiä. Tiukkenevan talouden vaikutus näkyy myös pakolaisten vastaanottamiseen suhtautumisessa. Kunnissa ajatellaan, että niissä on niin paljon ongelmia ja asioita hoidettavana kantaväestön osalta, ettei pakolaisten vastaanottamista suunnitella. Kunnissa arvioidaan, ettei pakolaisten sijoittaminen liian pieniin kuntayksiköihin ole tarkoituksenmukaista, koska joka tapauksessa suurin osa heidän tarvitsemistaan erityispalveluista joudutaan hankkimaan kunnan ulkopuolelta. Jos pieneen ja etäällä muista kaupungeista olevaan kuntaan otettaisiin vähän pakolaisia, he olisivat siellä erityksissä ilman saman kulttuurintaustaisten lähiverkostoa. Pienen kuntakoon todetaan vaikeuttavan pakolaisten vastaanottamista ja rasismin elävän liian pienissä yksiköissä. Kyselyssä tiedusteltiin kuntien edustajilta myös siitä, miten pakolaisten vastaanottamista voitaisiin helpottaa. Vastausten mukaan pakolaisten vastaanottamista voitaisiin helpottaa mm. asennemuutoksen, valtion panostuksen ja kuntayhteistyön lisäämisen avulla. Kunnissa toivotaan valtion panostavan pakolaisten vastaanottamiseen ja mahdollistavan tämän osoittamalla kunnille riittävästi lisäresursseja. Suomen korkea koulutustaso ja pakolaisten vastaavasti usein heikko koulutustaso muodostavat vaikean yhtälön, jota ei ole helppo ratkaista. Jos pakolaiset eivät kykene käymään kouluja, oppimaan kieltä ja työllistymään, vaan jäävät toimeentulotuen varaan, asettaa se pienelle kunnalle suuria haasteita. Pakolaisten vastaanottamista helpottaisi vastausten perusteella se, että pakolaistaustaiset olisivat tarpeeksi nuoria kyetäkseen oppimaan kielen ja työllistymään. Kuntien mukaan korkeat ammattitaitovaatimukset, byrokratia ja suomen kielen oppimisongelmat aiheuttavat ongelmia kotoutumisessa. Lisäksi kunnissa tulisi vastausten mukaan siirtyä maahanmuuttajatoiminnassa vakiinnutettuun palvelutoimintaan ottamalla käyttöön hyväksi todettuja käytänteitä positiivisella ja aktiivisella kehittämisasenteella. Käytännössä tämä tarkoittaisi mm. toiminnan johtamista, asiakasneuvontaa, palvelujen kehittämistä, kotouttamistoimien riittävää resursointia ja työllistymisedellytysten parantamista. Asennemuutosta tarvitaan pienissä ja sulkeutuneissa kunnissa, joihin muualta tulleiden ja etenkin maahanmuuttajien on haasteellista sopeutua. Asennemuutokseen tarvitaan kantaväestön ja maahanmuuttajaväestön kohtaamista. Maahanmuuttajille tulisi saada arkielämään liittyvää vuorovaikutusta, joka aut- 13

15 taa heidän kielenoppimistaan ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada työharjoittelu- ja työpaikkoja. Asennemuutosta tarvitaan myös kuntien johdossa, jossa tarvitaan päättäjien informoimista sekä asian nostamista keskusteluun yleisellä tasolla ja kuntien johdon välisissä kokouksissa. Pakolaisten vastaanottamisasia tulisi ottaa esille maakuntaliitossa ja seutuhallituksessa, joissa kunnanjohtajat tapaavat toisiaan ja luovat laajempia strategioita. Lisäksi on tarve saada yksityiset yrittäjät ja kunnan eri hallintokunnat mukaan toimintaan. Kuntakyselyn perusteella kaikissa kysymykseen vastanneissa yhdeksässä (9) pakolaisia vastaanottaneissa kunnissa ollaan oltu kohtalaisen tai hyvin tyytyväisiä kotoutumisen onnistumiseen. Kaikki Etelä-Savon kunnat ovat olleet hyvin tyytyväisiä pakolaisten kotoutumiseen. Samoin ovat olleet hyvin tyytyväisiä puolet Pohjois-Savon kunnista ja noin kaksi viidesosaa Pohjois-Karjalan kunnista. 3 Työ- ja elinkeinopolitiikka Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, jossa on tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan kotoutumislailla. Uudistetun ja voimaan tulleen uudistetun kotoutumislain mukaan kotouttamispalveluita tarjotaan jatkossa kaikille eri perustein Suomeen tulleille maahanmuuttajille lukuun ottamatta turistiluonteisesti Suomessa oleskelevia henkilöitä. Syksyllä 2011 toteutetussa kolmessa työpajassa nousivat esille keskeisinä teemoina työ- ja elinkeinopolitiikkaan, yhteiskuntapolitiikkaan ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvät asiat. Keskusteluissa tuotiin esille maahanmuuttajille asetettavien velvollisuuksien lisäksi heidän oikeutensa samoihin asioihin, joita muillekin Suomessa asuville pyritään turvaamaan. Tässä luvussa tarkastellaan näitä kolmea ulottuvuutta. Työ- ja elinkeinopolitiikkaa, yhteiskuntapolitiikkaa ja kansalaisyhteiskunta voidaan mieltää kolmioksi, jonka kaikki kulmat tulee olla tasapainossa. Kolmion kärkenä ja keskeisenä elementtinä on työ, johon alueen olemassaolo ja hyvinvointi perustuvat. Mielekkääseen elämään liittyy myös palveluiden turvaama sujuva arki ja aktiivinen vapaa-ajan toiminta. (ks. kuvio 9) Työ- ja elinkeinopolitiikka: kaikki maahanmuuttajat ovat työvoimaa, jolla on oikeus työhön Yhteiskuntapolitiikka: kaikki maahanmuuttajat ovat kuntalaisia, joilla on oikeus sujuvaan arkeen Kansalaisyhteiskunta: kaikki maahanmuuttajat ovat ihmisiä, joilla on oikeus osallistua aktiiviseen toimintaan ja elää mielekästä elämää Kuvio 9: Maahanmuuttajan oikeudet ja kansainvälistyvän Itä-Suomen ulottuvuudet 14

16 3.1 Työllisyystilanne ja työvoiman tarpeen muutokset Itä-Suomen työmarkkinoilla on käyttämätöntä työvoimapotentiaalia maahanmuuttajissa. Ulkomaan kansalaiset ovat Suomen kansalaisia useammin työmarkkinoiden ulkopuolella ja huomattavasti yleisemmin opiskelemassa kuin eläkkeellä. (ks. kuvio 10) Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2009 ulkomaan kansalaiset ovat olleet Suomen kansalaisia useammin työvoiman ulkopuolella ja työttöminä. Ulkomaan kansalaiset ovat puolestaan Suomen kansalaisia harvemmin eläkeläisiä. Ulkomaan kansalaisia on väestöosuuteen suhteutettuna useammin opiskelijoina. Itä-Suomen maakuntien väestön pääasiallinen toiminta vuonna 2009 kansalaisuuden mukaan Pohjois-Savo Ulkomaan kansalainen Suomen kansalainen Etelä-Savo Ulkomaan kansalainen Suomen kansalainen Pohjois-Karjala Ulkomaan kansalainen Suomen kansalainen Työlliset Työttömät vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat Kuvio 10: Itä-Suomen maakuntien väestön pääasiallinen toiminta vuonna 2009 kansalaisuuden mukaan 8 (lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2010) Muista kuin EU-maista tulevien ulkomaalaisten osuus työttömistä maahanmuuttajista on kasvanut hieman vuodesta 2006 lähtien. Osuus kasvoi etenkin vuoden 2008 taantuman jälkeen. Etelä- Savossa ja Pohjois-Savossa nuorten ulkomaalaisten alle 25-vuotiaiden työttömien osuudessa ei ole tapahtunut muutosta vuosien välisenä aikana, vaikka työttömyys on lisääntynyt muissa ikäryhmissä. (ks. kuvio 11) TEMin työnvälitystilastojen mukaan Itä-Suomen maakunnista Pohjois-Karjalassa on suhteessa muita alueita enemmän työnhakijoina ulkomaan kansalaisia EU:sta tai sen ulkopuolelta. Pohjois-Karjalassa on ajanjaksolla lisääntynyt eniten yli 55-vuotiaiden EU:n ulkopuolisten kansalaisten työttömyys ja muista Itä-Suomen alueista poiketen vuoden 2009 jälkeen myös nuorten ulkomaan kansalaisten työttömyys. Muiden ulkomaan kansalaisten kuin EU-kansalaisten työttömyys on lisääntynyt Etelä-Savossa eniten kaupallisen alan ja palvelualan työssä sekä muun teollisuuden ja varastotyön ammateissa. Ulkomaan kansalaisten työttömyys on kasvanut Pohjois-Savossa eniten palvelualan työssä sekä kaupallisen alan ja maa- ja metsätaloustyössä. Pohjois-Karjalassa työttömyys on lisääntynyt eniten kaupallisen alan työssä sekä kuljetus- ja liikennealan ja palvelualan työssä. 8 Kuviomallissa voidaan vertailla erikokoisissa ryhmissä luokitteluiden osuuksia. Palkeissa on siten erikokoisia ihmisryhmiä, joiden osuudet kokonaisuudesta näkyvät kuviosta. 15

17 EU:n ja muiden ulkomaan kansalaiset työnhakijoina Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kuvio 11. Ulkomaalaisia työnhakijoita laskentapäivänä vuosikeskiarvo v (Lähde: TEM työnvälitystilastot, työttömät yhteensä sis. lomautetut) Itä-Suomen maakuntia koskevan, vuosille tehdyn, kehitysarvion 9 mukaan työikäisen väestön vähenemisen myötä työvoiman määrä vähenee etenkin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Myös työpaikkojen määrä vähenee, mutta toisaalta työttömyysasteen arvioidaan laskevan vuoden 2019 noin 6-8 prosentin tasosta vuoden 2030 noin 1-2 prosenttiin. 3.2 Elinkeinorakenne ja toimialakohtaiset ennusteet Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2008 noin 60 % maakunnan palkansaajista työskenteli yksityisellä sektorilla ja noin 30 % kunnissa. Tilastokeskuksen tietojen perusteella Pohjois-Savossa oli vuonna työpaikkaa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa työpaikkaa. Jokaisessa Itä-Suomen maakunnassa on eniten työpaikkoja julkisen hallinnon, koulutus- ja sosiaalipalveluiden toimialalla, joissa on noin kolmasosa maakunnan työpaikoista. Kaupan alan työpaikkoja on noin viidesosa ja reilu kymmenesosa teollisuuden työpaikkoja. (ks. kuvio 12) 9 TEM toimiala online 16

18 Itä-Suomen työpaikat toimialoittain vuonna 2008 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta Teollisuus Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Maa-, metsä- ja kalatalous Rakentaminen Muut palvelut Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto Toimiala tuntematon Kiinteistöalan toiminta Kuvio 12: Itä-Suomen työpaikat toimialan mukaan vuonna 2008 (lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2010) Seuraavan kahden vuoden aikana 10 Itä-Suomessa arvioidaan syntyvän työpaikkoja hallinto- ja tukipalveluiden, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä ammatillisen tieteellisen ja teknisen toiminnan yrityksiin. Työpaikkojen ennakoidaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä Itä-Suomen yleisimmillä palkansaajien työpaikoilla eli julkisessa hallinnossa ja koulutuspalveluissa. Myös maa- ja metsätalouden työpaikat vähenevät. Työpaikkojen määrän ennakoidaan lisääntyvän terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, ja liike-elämän palveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupan palveluissa. TEMin toimialaennusteiden mukaan Etelä-Savossa lisääntyvät vuoteen 2030 mennessä työpaikat etenkin terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa sekä muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Eniten vähennystä ennakoidaan tapahtuvan maa-, riista- ja kalatalouden toimialalla, metsätaloudessa, koulutuspalveluissa sekä julkisessa hallinnossa ja pakollisen sosiaalivakuutuksen palveluissa. Pohjois-Savossa on eniten vähennystä työpaikoissa maa-, riista- ja kalatalouden toimialalla koulutuksessa, julkisessa hallinnossa ja pakollisen sosiaalivakuutuksen palveluissa, mineraalien kaivuussa ja rakentamisessa. Työpaikkojen määrän ennakoidaan lisääntyvän eniten terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, ja liike-elämän palveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupan palveluissa. Myös Pohjois-Karjalassa vähenevät eniten maa-, riista- ja kalatalouden työpaikat ja paikkojen määrä lisääntyy eniten terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Kasvua ennakoidaan olevan tukku- ja vähittäiskaupassa, puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, ja liike-elämän palveluissa. Työpaikkojen arvioidaan vähenevän metsätaloudesta sekä koneiden ja laitteiden valmistuksesta. (ks. kuvio 13) 10 Yritysharava on toimintamalli, jossa kartoitetaan puhelinhaastatteluilla tietoja yritysten tilanteesta ja tarpeista. Yritysharavassa tiedustellaan mm. työnantajien arvioita yritysten henkilöstömuutoksista kahden vuoden kuluttua ja yrityksen henkilöstön eläköitymisestä seuraavan viiden vuoden aikana. 17

19 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Itä-Suomen kuuden suurimman toimialan työpaikkaennuste vuosina Tukku- ja vähittäiskauppa Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. Rakentaminen Koulutus Maa-, riista- ja kalatalous Kuvio 13: Itä-Suomen kuuden suurimman toimialan työpaikkaennuste vuosina (lähde TEM Toimialapalvelu Online; Ennakointi työpaikkojen määrästä, maakunnan kehitysarvio tavoiteura) 3.3 Eläköityminen eri toimialoilla Vuoteen 2025 mennessä noin puolet Itä-Suomen palkansaajista eläköityy. Lähitulevaisuudessa seuraavan kahden vuoden kuluessa henkilöstöä eläköityy etenkin rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä kaivos- ja louhinta-alan yrityksistä. Vuoteen 2025 mennessä eläköidytään julkisen hallinnon palveluista ja julkisella sektorilla etenkin terveydenhoitoalan ammateista ja yksityisellä sektorilla sähkö-, kaasu- ja vesihuollon ammateista sekä maa- ja metsätaloudesta. Työ- ja elinkeinoministeriön poistumaennusteiden mukaan Etelä-Savossa on eniten työvoiman poistumaa vuoteen 2025 mennessä sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa, asuntojen vuokrauksessa ja omistuksessa sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa, jossa on reilun 60 % poistuma sekä sähköteknisten tuotteiden, rahoitus- ja vakuutustoiminnan alalla ja julkisen hallinnon ja sosiaalivakuutuksen tehtävissä, joissa toimivasta työvoimasta poistuu vajaa 60 %. Pohjois-Savossa vähenee maa-, riista- ja kalatalouden, metsätalouden, mineraalien kaivuun, julkisen hallinnon, sosiaalivakuutuksen rahoitus- ja vakuutustoiminnan ja koulutuksen toimialojen työvoima reilulla 50 %:lla. Pohjois-Karjalassa vähenee vuoteen 2025 mennessä noin 60 % työvoimasta maa-, riista- ja kalatalouden ja metsätalouden, asuntojen vuokrauksen ja omistuksen sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialoilla. (ks. kuvio 14) 18

20 Työvoiman poistuma Itä-Suomessa eri toimialoilta vuosina (%) Kuvio 14: Työvoiman poistuma eri toimialoilla Itä-Suomessa vuosina (lähde TEM Toimialapalvelu Online alueelliset poistumaennusteet) Kevan (entinen Kuntien eläkevakuutuslaitos) tekemien eläkepoistumalaskelmien mukaan Suomessa siirtyy vuosina eläkkeelle noin henkilöä. Vuoteen 2020 mennessä yli kolmasosa ja vuoteen 2025 mennessä noin puolet kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. Itä-Suomen maakunnissa on vuoteen 2030 mennessä suurin eläkepoistuma Etelä-Savossa Pieksämäen seudulla, Pohjois- Savossa Varkauden seudulla ja Pohjois-Karjalassa Keski-Karjalan seudulla sekä Pielisen Karjalan seutukunnassa, jossa eläkepoistuma on Itä-Suomen suurin. Kuviossa 15 on suluissa vuonna 2008 vakuutettujen määrä sen osoittamiseksi, kuinka suurista eläkepoistumista kuntasektorilla on kyse. Kunta-alan eläkepoistuma -tutkimuksen mukaan kunta-alan eläkepoistuma on vuosina Etelä-Savossa suurin erikoislääkäreiden ja osastonlääkäreiden, kiinteistöhuoltomiesten, kirjanpitäjien, laboratoriohoitajien, maatalous- ja teollisuusasentajien ja -korjaajien, sihteereiden sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajien ammattiryhmissä, joissa noin 25 % työntekijöistä eläköityy ajanjaksolla. Vuosina Pohjois-Savossa eläköityy noin 29 % palkanlaskijoista. Eläköitymistä tapahtuu runsaasti myös hammashoitajien ja hammaslääkäreiden, kirjanpitäjien, johdon sihteerin ja osastosihteereiden ammattiryhmissä sekä ravintola- ja suurtalousesimiesten ammateissa, joissa työskentelevistä noin 24 % jää eläkkeelle tarkasteluajanjaksona. Pohjois-Karjalassa eläköidytään yleisimmin ylilääkärin ammatista, jossa olevista peräti 34 % jää eläkkeelle vuosina sekä sosiaali- ja terveydenhuollon johtotehtävistä ja hammaslääkärin ammatista, joista noin 27 % eläköityy ajanjaksolla. Noin 24 % jää eläkkeelle hammashoitajan, kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijän, maatalous- ja teollisuusasentajan ja -korjaajan sekä perhepäivähoitajan ammateista. 19

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Monikulttuurinen Lieksa Projekti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Toimijat ja rahoittajat Lieksan vetovoimaisuus Lieksa ikääntyy Lieksa on nopeiten ikääntyvä kaupunki Euroopassa Väestökato

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun Risto Miettunen Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 15.2.2015 1 15.2.2015 2 15.2.2015 3 15.2.2015 4 15.2.2015 5 Where s the beef? 15.2.2015

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta JOENSUUN LIIKENNEALUE Joensuu Paikallisliikenne 0-vyöhyke Paikallisliikenne 1-vyöhyke Joensuu-Ilomantsi 138 236 165 Joensuu-Juuka 138 254 178 Joensuu-Kitee 138 192 135 Joensuu-Lieksa 138 254 178 Joensuu-Polvijärvi

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua Työllisyyskatsaus, elokuu 2015 22.9.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun lopussa työttömänä

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2010

Peruspalvelujen tila 2010 Peruspalvelujen tila 2010 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi 7/2011 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan rajavartiosto toimii Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Valvottavaa rajaosuutta on yhteensä 304 kilometriä.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto toimii Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Valvottavaa rajaosuutta on yhteensä 304 kilometriä. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Toiminta-alue Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue muodostuu Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnista. Alueen kokonaispinta-ala on 61 082 km². Se on 15,6

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2012

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 21.8.2012 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 11.679 Pohjois-Karjalassa oli heinäkuun lopussa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot