Kansainvälinen Itä-Suomi. Itä-Suomen maahanmuuttopoliittisen strategian laadintaa tukeva selvitystyö. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälinen Itä-Suomi. Itä-Suomen maahanmuuttopoliittisen strategian laadintaa tukeva selvitystyö. Loppuraportti 16.2.2012"

Transkriptio

1

2 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttopoliittisen strategian laadintaa tukeva selvitystyö Loppuraportti Sari Pitkänen, Sosiaalikehitys Oy Kari Huotari ja Sinikka Törmä, Referenssi Oy Robert Arnkil, Arnkil Dialogues 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Itä-Suomen väestörakenne Ulkomaalaisen väestön määrä Väestömuutokset Väestön muuttoliike Työ- ja elinkeinopolitiikka Työllisyystilanne ja työvoiman tarpeen muutokset Elinkeinorakenne ja toimialakohtaiset ennusteet Eläköityminen eri toimialoilla Yritysten kiinnostus ja mahdollisuudet kansainväliseen rekrytointiin Kuntien työvoiman tarpeet ja varautuminen muuttuvaan työmarkkinatilanteeseen Koulutusrakenne Yhteiskuntapolitiikka Maahanmuuttajat palveluiden käyttäjinä Kuntien maahanmuuttajille tarkoitetut lakisääteiset palvelut ja suunnitelmat Alkuvaiheen ohjaus- ja opastuspalvelut ja paikallistason yhteistyö Kotouttamisohjelmat, alkukartoitukset ja kotoutumissuunnitelmat... 5 Kansainvälistyvä kansalaisyhteiskunta Yhdenvertaisuus Monimuotoisuus ja suvaitsevaisuus Itä-Suomen maahanmuuttotyö SWOT-analyysi Työpajoissa ja kyselyssä esille tulleet strategian linjaukset Ehdottuja arvoja Ehdotettuja painopistealueita Loppusanat Lähteet

4 1 Johdanto Sosiaalikehitys Oy on toteuttanut yhteistyössä Referenssi Oy:n ja Arnkil Dialoguesin kanssa Itä- Suomen maahanmuuttopoliittisen strategian laadintaa tukevan selvitystyön. Käsillä oleva julkaisu on selvitystyön loppuraportti. Selvitystyö on toteutettu Pohjois-Savon ELY-keskuksen oman tuotannon hankkeena toteutettavan Maahanmuuttajien Osaaminen käyttöön (MOK) ESR -hankkeen toimeksiannosta. Selvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissa mm. osaavan ulkomaisen työvoiman tarvetta ja käyttöä, kuntien maahanmuuttajaväestön työllistymistä, maahanmuuttajien huomioimista kuntien elinkeinopolitiikassa, kuntien kotouttamisohjelmien tilaa ja kuntien halukkuutta ottaa vastaan humanitaarisin syin maahan tulleita sekä muita maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä seikkoja. Selvitystyön yhteydessä järjestetyn työpajatyöskentelyn, seminaarin ja viestinnän avulla tuetaan alueen kuntia, TE-toimistoja, ELY-keskuksia, oppilaitoksia, kolmatta sektoria ja muita maahanmuuttopolitiikan toimijoita Itä-Suomen maahanmuuttopoliittisen strategian laadinnassa. Selvitystyön toteuttaminen Selvitystyötä varten on toteutettu syksyllä 2011 kolme työpajaa, jotka järjestettiin Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Työpajoihin osallistui edustajia julkiselta sektorilta, kolmannelta sektorilta ja elinkeinoelämästä (ks. liite osallistujalistat). Etelä-Savon työpaja järjestettiin Mikkelissä, Pohjois-Karjalan työpaja Joensuussa ja Pohjois-Savon työpaja Kuopiossa Maakunnallisiin työpajoihin osallistui yhteensä noin 110 henkilöä (ks. liite 1 osallistujalista). Selvitystyön lopuksi on järjestetty loppuseminaari, jossa on jaettu käsillä oleva raportti sekä määritelty yhdessä konkreettisia toimenpidelinjauksia tulevaa strategiaa varten. Selvitystyössä on huomioitu vuoden 2011 syksyllä tehty kotoutumislain uudistus, jossa korostetaan kuntien ja työhallinnon sekä muiden maahanmuuton kannalta keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Selvityksessä on kartoitettu kuntien näkemyksiä niiden edustajille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyssä on selvitetty kuntien palveluiden ja suunnitelmien tilannetta sekä pyydetty kertomaan näkemyksiä ja odotuksia strategiassa huomioitavista asioista. Itä-Suomen maahanmuuttostrategian valmistelua tukeva kuntakysely lähetettiin kuntien sosiaalijohtajille ja kunnanjohtajille niissä kunnissa, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään kuntayhtymän tai liikelaitoksen kautta. Tavoitteena oli saada kyselyyn yksi vastaus kuntaa kohden. Kyselyyn saatiin vastauksia 36/52 kunnasta eli 69 % kunnista vastasi. (ks. liite 2 taustatietoja) Kyselyyn kokonaisvastausprosenttia laski Pohjois-Karjalan keskimääräistä alhaisempi vastausprosentti. Pohjois-Savon ELY-keskus on koonnut tästä selvitystyöstä erillisesti, mutta siinä nousseiden tarpeiden pohjalta mikro- ja pk-yritysten näkemyksiä. Pohjois-Savon ELYkeskuksen ja alueen yrittäjäjärjestöjen yhteistyönä laaditussa selvityksessä on kartoitettu alueen yritysten halukkuutta palkata ulkomaalaista työvoimaa. 1 Selvityksen aluksi esitellään taustatietoja Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan väestöön, sen muutoksiin ja sitä koskeviin ennusteisiin liittyvistä asioista. Tämän jälkeen käydään läpi selvitystyön tuloksia esille tulleiden kärkiteemojen kautta. Nämä teemat ovat työ- ja elinkeinopolitiikka, yhteiskuntapolitiikka ja kansalaisyhteiskunta. Selvityksessä esitellään näihin teemoihin liittyviä tilastoja sekä työpajoissa ja kuntakyselyssä esille tulleita asioita. Raportin loppuosa koostuu strategiaosuudesta, jossa esitellään SWOT Itä-Suomen maahanmuuttotyöstä ja ehdotuksia strategisiksi linjauksiksi. 1 3

5 2 Itä-Suomen väestörakenne 2.1 Ulkomaalaisen väestön määrä Väestön maahanmuuttajataustaisuutta voidaan tarkastella suuntaa-antavasti henkilöiden kansalaisuuden, kielen ja syntymävaltion mukaan. Näillä mittareilla saadaan erilaista tietoa Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrästä. Ulkomailla syntyneet eivät ole yksiselitteisesti ulkomaalaisia, sillä he voivat olla Suomen kansalaisia ja/tai puhua suomen kieltä. Vieraskielisyyden käyttämistä ulkomaalaisten määrästä kertovana mittarina vaikeuttaa se, ettei kaikkien ulkomailta tulleiden kieliä ei voida määritellä. Luotettavimpana lukuna pidetään laskemaa siitä, kuinka monta ulkomailla syntynyttä ja äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvia henkilöitä on 2. Koska yhtä ulkomaalaisten määrästä kertomaa mittaria ei ole käytössä, tässä selvityksessä esitellään ulkomailla syntymisen, kansalaisuuden ja kielen mukaiset tilastot. (ks. taulukko 1) Itä-Suomessa asui vuonna 2010 yhteensä noin asukasta. Heistä noin asui Pohjois- Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Ulkomailla syntyneiden asukkaiden osuus on kasvanut Itä-Suomessa 2000-luvulla. Itä-Suomessa on kuitenkin valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna vähemmän ulkomailla syntyneitä asukkaita. Suomessa oli vuonna 2010 ulkomailla syntyneitä noin henkilöä eli 4,6 % väestöstä. Pohjois-Karjalassa oli ulkomailla syntyneitä 2,7 % väestöstä, Etelä-Savossa 2,2 % ja Pohjois-Savossa 1,9 % väestöstä. Ulkomaan kansalaisten osuus on Itä-Suomessa muuta maata alhaisempi. Ulkomaan kansalaisten osuus ei ole kasvanut merkittävästi Itä-Suomessa 2000-luvulla. Eurooppalaisten osuus ulkomaan kansalaisista on pysynyt suhteellisen ennallaan Pohjois-Savossa, kun etenkin Pohjois- Karjalassa, mutta myös Etelä-Savossa ovat Afrikan ja Aasian kansalaisten osuudet ulkomaan kansalaisista kasvaneet. Ulkomaan kansalaisten osuus oli vuonna 2000 Manner-Suomessa keskimäärin 1,7 % väestöstä, kun vuonna 2010 se oli 3,1 %. Vuonna 2010 ulkomaan kansalaisia oli Pohjois- Karjalassa 1,8 % väestöstä, Etelä-Savossa 1,5 % ja Pohjois-Savossa 1,2 % väestöstä. Itä-Suomessa on eniten venäjänkielisiä asukkaita. Pohjois- ja Etelä-Savossa asuu enemmän vironkielisiä ja arabiankielisiä asukkaita kuin Pohjois-Karjalassa, jossa on muita maakuntia enemmän somalinkielisiä asukkaita. Yleisimpiä vieraskielisiä ovat Etelä-Savossa venäjänkieliset (noin 1270), vironkieliset (noin 340), arabiankieliset (noin 170) ja saksankieliset (noin 130). Pohjois- Savossa vieraskielisissä on eniten venäjänkielisiä (noin 1400), vironkielisiä (noin 450), arabiankielisiä (noin 370) ja englanninkielisiä (noin 260) asukkaita. Myös Pohjois-Karjalassa on eniten venäjänkielisiä (noin 2300), somalinkielisiä (noin 300), vironkielisiä (noin 170) ja saksankielisiä (noin 130) asukkaita. Taulukko 1: Itä-Suomen väestö vuonna 2010 Väestö yhteensä Ulkomailla Vieraskieliset syntyneet Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Yhteensä Ulkomaan kansalaiset 2 Mm. Markus Rapo (2011), 4

6 Kuviossa 1 esitetään Itä-Suomen maakuntien kartassa vieraskielinen väestö kunnittain. Kuviossa näkyvät maakunnat eri värisävyisinä: punainen kuvaa Etelä-Savon, sininen Pohjois-Karjalan ja vihreä Pohjois-Savon aluetta. Mitä tummempisävyinen alue on, sitä enemmän kunnassa asuu vieraskielisiä henkilöitä. Kuvio 1: Vieraskielinen väestö Itä-Suomen kunnissa vuonna 2010 (lähde: Tilastokeskus väestötilasto 2010). 2.2 Väestömuutokset Itä-Suomen alueen asukkaiden määrä on vähentynyt 2000-luvulla. Vieraskielisten määrä on Itä- Suomessa lisääntynyt etenkin työikäisten ikäluokassa. Vähiten on kasvanut vieraskielisten vanhusten määrä. Suomenkielisten joukossa taas on vähentynyt etenkin työikäisten aikuisten määrä ja ikääntyvien määrä on kasvanut (ks. kuvio 2). Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa asui vuonna 2000 noin asukasta. Asukkaiden määrä laski noin henkilöllä vuoteen 2010 mennessä. Vuosina Itä-Suomen vieraskielisessä väestössä on kasvanut etenkin työikäisten vuotiaiden ikäluokkiin kuuluvien osuus. Kasvua on ollut vähiten vanhimmassa yli 70-vuotiaiden ikäluokassa. Suomenkielisten eli äidinkieleltään Suomen virallisten kielten (suomi, ruotsi ja saame) puhujien määrä on kasvanut selvästi yli 55-vuotiaiden ikäluokassa, kun eniten laskua suomenkielisissä on vuotiaiden työikäisten aikuisten ikäluokassa. 5

7 Suomenkielinen väestö Itä-Suomessa ikäryhmittäin vuonna Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Vieraskielinen väestö Itä-Suomessa ikäryhmittäin vuuonna Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kuvio 2: Suomenkielinen ja vieraskielinen väestö Itä-Suomessa iän mukaan (lähde: Tilastokeskus väestötilasto 2010) Itä-Suomen maakuntien väestömäärän ennakoidaan vähenevän jokaisella Itä-Suomen alueella ja niistä voimakkaimmin Etelä-Savossa. Väestö vähenee muuttoliikkeestä huolimatta, sillä kuolleisuus on Itä-Suomessa syntyvyyttä suurempi. Itä-Suomen maakuntien väestö väheni osakuntaliitokset huomioivalla laskennalla Etelä-Savossa vuosien välisenä aikana 0,6 % sekä Pohjois- Savon ja Pohjois-Karjalan alueella 0,1 %. Tilastokeskuksen tekemien väestömäärää koskevien ennusteiden mukaan Etelä-Savon väkiluvun ennustetaan edelleen vähenevän vuoteen 2040 mennessä noin henkilöllä sekä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa noin henkilöllä. Iäkkään väestön määrä lisääntyy Itä-Suomen maakunnissa huomattavasti etenkin vuoden 2020 jälkeen. Tilastokeskuksen ennakointitietojen mukaan Etelä-Savossa yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa vuoden 2010 noin kymmenesosasta vuonna 2030 noin viidesosaan ja vuonna 2040 noin neljäsosaan väestöstä. Pohjois- 6

8 Savossa ja Pohjois-Karjalassa on vuoteen 2020 asti noin kymmenesosa väestöstä yli 75-vuotiaita ja sen jälkeen noin viidesosa. Itä-Suomessa kokonaisnettomuuton 3 ennakoidaan muuttuvan positiiviseksi vuonna 2020, jonka jälkeen se kasvaa tasaisesti vuoteen 2040 asti. Väestönlisäyksen ennakoidaan kuitenkin olevan etenkin Etelä- Savossa ja muissa Itä-Suomen maakunnissa negatiivinen etenkin välisenä ajanjaksona ja myös sen jälkeen, sillä luonnollinen väestönlisäys on negatiivinen ja vähenee koko ajan vuosien myötä. (ks. kuvio 3) Väestömäärän ennakointia tehdään myös omavaraislaskelman avulla. Laskelma ilmaisee, millainen tuleva väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä ja siinä otetaan huomioon vain syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutus kunnan väestönkehitykseen. Itä-Suomen omavaraislaskelman mukaan Etelä-Savon väestö vähenisi ilman muuttoliikettä noin henkilöllä, Pohjois-Savon noin ja Pohjois- Karjalan noin henkilöllä vuosien välisenä ajanjaksona. 0 Väestöennusteiden tunnusluvut Itä-Suomessa vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto Kuvio 3: Väestöennusteita kuvaavat tunnusluvut Itä-Suomessa vuosina (lähde: Tilastokeskus väestöennuste 2009) Itä-Suomen väestöllinen huoltosuhde kasvaa nopeammin ja paljon korkeammalle kuin Suomessa keskimäärin. Huoltosuhteen kasvu ja väestön ikääntymisen kustannukset näkyvät etenkin Etelä-Savossa. (ks. kuvio 4) Väestöllinen huoltosuhde 4 on tunnusluku, joka ilmoittaa lasten ja vanhusten määrän 100 työikäistä kohden. Itä-Suomen väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2010 kansallisella tasolla ja maan keskiarvoa hieman korkeampi Etelä-Savon alueella, jossa suhde on jo vuonna 2015 maan keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Myös muissa Itä-Suomen maakunnissa huoltosuhteen en- 3 Luonnollinen väestönlisäys on tunnusluku, joka kertoo syntyneiden enemmyydestä ja se lasketaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotuksena. Kokonaisnettomuutto on väestömäärien muutoksesta kertova tunnusluku, joka lasketaan kuntien välisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden summana. Väestönlisäys on väestömäärän tunnusluku, joka lasketaan luonnollisen väestönlisäyksen ja kokonaisnettomuuton summana. 4 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. 7

9 nakoidaan olevan selvästi maan keskiarvoa korkeampi vuodesta 2020 lähtien ja se saavuttaa huippunsa mukaan TEMin aluekehityksen tuottaman alueellisen kehitysarvion mukaan taloudellinen huoltosuhde on korkein Etelä-Savossa, jossa myös väestön ikääntymisestä koituvan hinnan ennakoidaan olevan korkein. Itä-Suomen muihin maakuntiin verrattuna Pohjois-Savossa ennakoidaan olevan alhaisimmat väestön ikääntymisestä koituvat kustannukset asukasta kohden. Jokaisella alueella ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten hinta nousee jatkuvasti ja on vuonna 2030 noin euroa asukasta kohden vuodessa. 59,9 54,354,2 51,6 Väestöllisen huoltosuhteen ennuste Itä-Suomen maakunnissa ja Manner-Suomessa vuosina ,6 62,863,2 59,1 81,6 71,8 73,9 65,3 91,1 83,1 79,4 69, ,4 88,7 84,7 86,1 97,4 84,1 86, ,1 73, Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Manner-Suomi Kuvio 4: Väestöllinen huoltosuhde Itä-Suomen maakunnissa ja Manner-Suomessa vuosina (lähde: Tilastokeskus Väestöennuste 2009) 2.3 Väestön muuttoliike Itä-Suomeen muutetaan enemmän ulkomailta, kuin alueelta muutetaan ulkomaille (ks. kuvio 5) Nettomaahanmuutto on maahanmuuttoa kuvaava mittari, joka lasketaan maahanmuuton ja maastamuuton välisenä erotuksena. Itä-Suomen maakunta on nettomaahanmuutoltaan positiivinen alue, jolloin maahanmuuttaneita on enemmän kuin maastamuuttaneita. Itä-Suomessa on kasvanut 2000-luvulla nettomaahanmuuttajuus eniten Pohjois-Karjalan alueella, toiseksi eniten Pohjois-Savossa ja pienintä kasvu on ollut Etelä-Savossa. Jokaisessa Itä-Suomen maakunnassa enemmistö maahanmuuttajista on miehiä. Suomeen tulleet maahanmuuttajat ovat tyypillisesti nuoria aikuisia. Nuorissa ikäluokissa maahanmuutto on yleisempää kuin maastamuutto. Nettomaahanmuuttajuus on suurinta vuotiaiden ikäryhmässä ja tyypillisesti voimakkaimmillaan vuotiaiden ikäryhmässä. 8

10 Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Etelä-Savossa vuosina Etelä-Savo Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Pohjois-Savossa Pohjois-Savo Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjala Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Kuvio 5: Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Itä-Suomen maakunnissa vuosina (lähde: Tilastokeskus väestötilasto 2010) Suomeen EU-alueen ulkopuolelta tulevat ulkomaalaiset tarvitsevat yleensä oleskeluluvan 5 pitkäaikaista oleskelua varten Suomessa. EU-maiden ulkopuolelta tulevat tarvitsevat maahantuloa ja maassa oleskelua varten myönnettävän oleskeluluvan silloin, kun ulkomaalaisen oleskelu Suomessa kestää yli kolme kuukautta. Oleskelulupaa on haettava myös alle kolmen kuukauden matkaa varten, jos oleske- 5 Maahanmuuttovirasto Oleskelulupa Suomeen muut kuin EU/ETA-kansalaiset 9

11 lun aikana on tarkoitus tehdä ansiotyötä. Tätä ansiotyön tekemistä varten vaaditaan työntekijän oleskelulupa. Määräaikainen oleskelulupa myönnetään oleskelun luonteen mukaan joko tilapäisenä (B-lupa) tai jatkuvana (A-lupa). Ensimmäinen lupa on aina määräaikainen. Jatkuvaan oleskelulupaan voi saada jatkoa enintään neljä vuotta kerrallaan ja tilapäiseen oleskelulupaan enintään vuoden kerrallaan. Ulkomaalainen voi saada pysyvän oleskeluluvan kun hän on ollut Suomessa neljä vuotta jatkuvalla oleskeluluvalla. Itä-Suomessa oleskelulupa on saatu huomattavasti useammin työhön ja opiskeluun liittyvin perustein kuin perhe- ja humanitaarisiin syihin liittyvin perustein (ks. kuvio 6). Seuraavaan kuvioon on yhdistetty havainnollistamisen vuoksi erilaisiin työhön ja opiskeluun liittyviin syihin, perhesyihin ja humanitaarisiin syihin liittyviä luokituksia. Poikkileikkaustilanteesta tehdystä suuntaa-antavasta kuviosta ilmenee, kuinka Itä-Suomen poliisilaitosten eli Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan poliisipiirialueilla myönnettyjen oleskelulupien saamisen perusteena ovat yleisimmin työntekoon ja perhesyihin liittyvät asiat. Esimerkiksi vuoden 2010 oli tammi-lokakuun välisenä aikana myönnetty yli 700 jatkolupaa työhön tai opiskeluun liittyvien syiden perusteella, kun perhe- ja humanitaaristen syiden perusteella lupia oli myönnetty alle 500 henkilölle. Itä-Suomen alueen poliisilaitosten myönteiset jatkoluvat Poliisin myönteiset jatkoluvat / Päätösperuste Työhön ja opiskeluun liittyvät perusteet Elinkeinonharjoittaminen Työnteko (ei osaratkaisua, osaratkaisua edellyttävä työnteko) Muu työhön liittyvä syy (harjoittelija, tutkija, erityisasiantuntija, urheilu ja valmentaminen, Suomessa tutkinnon suorittaneen työnhaku) Opiskelu Humanitaarisiin ja perhesyihin liittyvät perusteet Entinen Suomen kansalainen, suomalainen syntyperä, paluumuuttaja Perhesyyt (kv. suojelua saaneen lapsi, muun ulkomaalaisen huoltaja, muun ulkomaalaisen lapsi, muun ulkomaalaisen puoliso, Suomen kansalaisen Humanitaariset syyt (pakolaisasema, humanitaarinen suojelu, toissijainen suojelu, yksilöllinen inhimillinen syy, oleskeluluvan epääminen ilmeisen kohtuutonta) Muu syy (muu syy, jatkuva oleskelulupa 4 v., ei esteitä pysyvälle) Poliisin myönteiset jatkoluvat (yht. 1054) Työhön ja opiskeluun liittyvät jatkolupaperu steet Työnteko Opiskelu Suomalainen syntyperä 11 Humanitaarisiin ja perhesyihin liittyvät perusteet Perheside, perheenjäsen (jatkolupa/myönteinen ) Suojelun tarve Muu syy Kuvio 6: Itä-Suomen alueen poliisilaitosten myönteiset jatkoluvat (oleskeluluvat) luokiteltuina 6. (lähde: Maahanmuuttovirasto tilastot elokuu 2010, ks. alaviitteestä peruste luokittelulle) 6 Maahanmuuttoviraston luokitteluperusteet muuttuivat marraskuussa 2011, joten kuviossa on käytetty käytössä olleita luokitusten diaariryhmiä. Uudessa järjestelmässä diaariryhmät poistuivat ja luokitukset muuttuivat. Kuviossa on käytetty tarkempaa päätösperustetta, joka voi olla erilainen kuin hakemuksen tullessa laitettu käsittelyperuste. 10

12 Suomi on sitoutunut Geneven vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen ja muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti vastaanottamaan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijat ovat henkilöitä jotka hakevat suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen, sillä hänen pakolaisuuttaan ei ole vielä selvitetty. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n katsoo olevan pakolainen. Kiintiöpakolaiset ovat YK:n pakolaisjärjestön pakolaiseksi katsomia henkilöitä, jolle on myönnetty maahantulolupa Suomen valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Kunta voi tehdä ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä sellaisista henkilöistä, joille on myönnetty kansainväliseen suojeluun perustuva oleskelulupa tai joka on otettu Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, pykälät ). Valtio maksaa kunnalle korvauksia humanitaarisin syiden takia kuntaan muuttaneiden vastaanoton järjestämisestä (44-55 ). Itä-Suomeen on vastaanotettu 2000-luvulla noin 1800 humanitaarisin syin maahan tullutta eli turvapaikanhakijana tai kiintiöpakolaisena Suomeen saapunutta henkilöä. (ks. kuvio 7). Itä- Suomessa on vastaanotettu vuosina yhteensä 1786 turvapaikanhakijaa ja kiintiöpakolaisia. Pohjois-Karjalaan on otettu noin 740 humanitaarisin syin maahan tullutta henkilöä, Etelä-Savoon noin 690 ja Pohjois-Savoon vain noin 360 henkilöä Itä-Suomeen humanitaarisin syin tulleet henkilöt maakunnittain vuosina Etelä-Savo (yht. 688) Pohjois-Savo (yht. 356) Pohjois-Karjala (yht. 742) Kuvio 7: Itä-Suomeen humanitaarisin syin maahan tulleet henkilöt maakunnittain vuosina (lähde: Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Tilastoja 1/2011) Yli puolessa Itä-Suomen kunnista ei ole sijoitettu yhtään humanitaarisin syin maahan tullutta henkilöä. Noin neljäsosassa on otettu vastaan humanitaarisin syin maahan tulleita 1990-luvulla ja noin viidesosassa myös 2000-luvulla. Osa kunnista on ottanut vastaan humanitaarisin syin maahan tulleita 1990-luvun alussa, muttei enää sen jälkeen. (ks. taulukko 2) Lukuihin eivät sisälly vastaanottokeskuksissa kuntiin osoittamista odottavat henkilöt 11

13 Taulukko 2: Itä-Suomen kuntien vastaanottamat humanitaarisin syin maahan tulleet, 1. sijoitus vuosina Kunta Yht. Joensuu Kitee Kontiolahti Kuopio Lieksa Mikkeli Nurmes Pieksämäki Puumala 1 1 Savonlinna Varkaus 1 1 Vain ennen 2000-lukua vastaanottaneet* Ei vastaanottaneet ** Hirvensalmi, Ilomantsi, Juva, Kangasniemi, Kesälahti, Kiuruvesi, Mäntyharju, Pertunmaa, Pielavesi, Rantasalmi, Ristiina, Siilinjärvi, Tuusniemi, Valtimo Enonkoski, Heinävesi, Iisalmi, Ilomantsi, Joroinen, Juankoski,Juuka,Kaavi, Kangasniemi, Karttula, Keitele, Kerimäki,Outokumpu, Lapinlahti, Leppävirta, Liperi, Maaninka,Nilsiä, Polvijärvi, Punkaharju, Rautalampi, Rautavaara, Rääkkylä, Sonkajärvi, Sulkava, Suonenjoki, Tervo, Tohmajärvi, Varpaisjärvi, Vesanto, Vieremä Lähde: Suomen vastaanottamat pakolaiset. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto. Tilastoja 1/2011. * Hirvensalmi ja Mäntyharju päättivät ottaa pakolaisia vuonna 2011, ** Suonenjoella sijaitsee alaikäisten turvanpaikanhakijoiden perheryhmäkoti, joka on perustettu vuonna 2009 Humanitaarisin syin maahan tulleet voidaan jakaa statuksen mukaan kiintiöpakolaisiin, oleskeluluvan saaneisiin turvapaikanhakijoihin ja henkilöihin, joiden kohdalla on kysymys perheenyhdistämisestä. Vuonna 2010 Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa otettiin vastaan humanitaarisin syin Suomeen tulleita henkilöitä suurimmissa kaupungeissa ja Pohjois- Karjalassa myös joissakin pienemmissä kunnissa. (ks. kuvio 8, kuviosta on jätetty pois alle viiden henkilön osuudet) Itä-Suomeen humanitaarisin syin maahan tulleet statuksen mukaan vuonna 2010 Etelä-Savo (yhteensä 59) Mikkeli Savonlinna Pohjois-Savo (yhteensä 40) Kuopio Pohjois-Karjala (yhteensä 191) Joensuu Kontiolahti Lieksa Kiintiöpakolainen Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija Perheenyhdistäminen Kuvio 8: Itä-Suomeen humanitaarisin syin maahan tulleet statuksen mukaan vuonna 2010 (lähde: Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Tilastoja 1/2011) 12

14 Selvitystyötä varten toteutetussa kuntakyselyssä vastaajilta tiedusteltiin heidän näkemyksiään pakolaisten vastaanottamisesta. Kuntakyselyyn saatiin vastauksia noin 70 prosentista kunnista, joten kyselyn tulokset ovat suuntaa-antavia. Kysymykseen pakolaisten vastaanottamisesta saatiin vastaus 8/17 Etelä-Savon kunnasta, 10/21 Pohjois-Savon kunnasta ja 8/14 Pohjois-Karjalan kunnasta. Selvästi yleisimmin, eli viidessä Pohjois-Karjalan kunnista, on otettu vastaan pakolaisia. Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa on kummastakin maakunnasta kaksi kuntaa vastaanottanut pakolaisia. Pohjois- Karjalan kunnissa on myös harkittu selvästi muita alueita useammin pakolaisten vastaanottamista. Pakolaisten vastaanottoa suunnitellaan neljässä kyselyyn vastanneista Pohjois-Karjalan kunnista, kahdessa Etelä-Savon ja yhdessä Pohjois-Savon kunnasta. Kuntakyselyn mukaan kunnissa ei ole useinkaan tarkkoja suunnitelmia pakolaisten vastaanottamiseksi. Parhaillaan kunnissa on tekeillä selvitystöitä, joissa kartoitetaan seudun muiden kuntien kanssa yhteisiä mahdollisuuksia ottaa pakolaisia. Kahdessa vastauksessa kerrotaan 25 pakolaisen vastaanottamisesta vuonna Yhdessä kunnassa arvioidaan otettavan vuosittain henkilöä ja yhdessä vastaanotetaan vuosittain 16 alaikäistä ilman huoltajaa oleskeluluvan saanutta lasta/nuorta sekä heidän perheensä, jos he saavat oleskeluluvat. Osassa kunnista on tehty sopimuksia ELY-keskuksen kanssa pakolaisten vastaanottamisesta. Kuntakyselyssä tiedusteltiin perusteluita sille, että pakolaisia ei ole vastaanotettu. Perusteluita ovat hakijoiden ja halukkuuden vähäisyys, kaupungin tekemä poliittinen linjaus tai poliittisen päätöksen puute, kunnan syrjäinen sijainti ja pieni koko sekä resurssien vähäisyys. Kuntien johdon ilmapiiri ja asenne eivät ole kovin myönteisiä. Tiukkenevan talouden vaikutus näkyy myös pakolaisten vastaanottamiseen suhtautumisessa. Kunnissa ajatellaan, että niissä on niin paljon ongelmia ja asioita hoidettavana kantaväestön osalta, ettei pakolaisten vastaanottamista suunnitella. Kunnissa arvioidaan, ettei pakolaisten sijoittaminen liian pieniin kuntayksiköihin ole tarkoituksenmukaista, koska joka tapauksessa suurin osa heidän tarvitsemistaan erityispalveluista joudutaan hankkimaan kunnan ulkopuolelta. Jos pieneen ja etäällä muista kaupungeista olevaan kuntaan otettaisiin vähän pakolaisia, he olisivat siellä erityksissä ilman saman kulttuurintaustaisten lähiverkostoa. Pienen kuntakoon todetaan vaikeuttavan pakolaisten vastaanottamista ja rasismin elävän liian pienissä yksiköissä. Kyselyssä tiedusteltiin kuntien edustajilta myös siitä, miten pakolaisten vastaanottamista voitaisiin helpottaa. Vastausten mukaan pakolaisten vastaanottamista voitaisiin helpottaa mm. asennemuutoksen, valtion panostuksen ja kuntayhteistyön lisäämisen avulla. Kunnissa toivotaan valtion panostavan pakolaisten vastaanottamiseen ja mahdollistavan tämän osoittamalla kunnille riittävästi lisäresursseja. Suomen korkea koulutustaso ja pakolaisten vastaavasti usein heikko koulutustaso muodostavat vaikean yhtälön, jota ei ole helppo ratkaista. Jos pakolaiset eivät kykene käymään kouluja, oppimaan kieltä ja työllistymään, vaan jäävät toimeentulotuen varaan, asettaa se pienelle kunnalle suuria haasteita. Pakolaisten vastaanottamista helpottaisi vastausten perusteella se, että pakolaistaustaiset olisivat tarpeeksi nuoria kyetäkseen oppimaan kielen ja työllistymään. Kuntien mukaan korkeat ammattitaitovaatimukset, byrokratia ja suomen kielen oppimisongelmat aiheuttavat ongelmia kotoutumisessa. Lisäksi kunnissa tulisi vastausten mukaan siirtyä maahanmuuttajatoiminnassa vakiinnutettuun palvelutoimintaan ottamalla käyttöön hyväksi todettuja käytänteitä positiivisella ja aktiivisella kehittämisasenteella. Käytännössä tämä tarkoittaisi mm. toiminnan johtamista, asiakasneuvontaa, palvelujen kehittämistä, kotouttamistoimien riittävää resursointia ja työllistymisedellytysten parantamista. Asennemuutosta tarvitaan pienissä ja sulkeutuneissa kunnissa, joihin muualta tulleiden ja etenkin maahanmuuttajien on haasteellista sopeutua. Asennemuutokseen tarvitaan kantaväestön ja maahanmuuttajaväestön kohtaamista. Maahanmuuttajille tulisi saada arkielämään liittyvää vuorovaikutusta, joka aut- 13

15 taa heidän kielenoppimistaan ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada työharjoittelu- ja työpaikkoja. Asennemuutosta tarvitaan myös kuntien johdossa, jossa tarvitaan päättäjien informoimista sekä asian nostamista keskusteluun yleisellä tasolla ja kuntien johdon välisissä kokouksissa. Pakolaisten vastaanottamisasia tulisi ottaa esille maakuntaliitossa ja seutuhallituksessa, joissa kunnanjohtajat tapaavat toisiaan ja luovat laajempia strategioita. Lisäksi on tarve saada yksityiset yrittäjät ja kunnan eri hallintokunnat mukaan toimintaan. Kuntakyselyn perusteella kaikissa kysymykseen vastanneissa yhdeksässä (9) pakolaisia vastaanottaneissa kunnissa ollaan oltu kohtalaisen tai hyvin tyytyväisiä kotoutumisen onnistumiseen. Kaikki Etelä-Savon kunnat ovat olleet hyvin tyytyväisiä pakolaisten kotoutumiseen. Samoin ovat olleet hyvin tyytyväisiä puolet Pohjois-Savon kunnista ja noin kaksi viidesosaa Pohjois-Karjalan kunnista. 3 Työ- ja elinkeinopolitiikka Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, jossa on tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan kotoutumislailla. Uudistetun ja voimaan tulleen uudistetun kotoutumislain mukaan kotouttamispalveluita tarjotaan jatkossa kaikille eri perustein Suomeen tulleille maahanmuuttajille lukuun ottamatta turistiluonteisesti Suomessa oleskelevia henkilöitä. Syksyllä 2011 toteutetussa kolmessa työpajassa nousivat esille keskeisinä teemoina työ- ja elinkeinopolitiikkaan, yhteiskuntapolitiikkaan ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvät asiat. Keskusteluissa tuotiin esille maahanmuuttajille asetettavien velvollisuuksien lisäksi heidän oikeutensa samoihin asioihin, joita muillekin Suomessa asuville pyritään turvaamaan. Tässä luvussa tarkastellaan näitä kolmea ulottuvuutta. Työ- ja elinkeinopolitiikkaa, yhteiskuntapolitiikkaa ja kansalaisyhteiskunta voidaan mieltää kolmioksi, jonka kaikki kulmat tulee olla tasapainossa. Kolmion kärkenä ja keskeisenä elementtinä on työ, johon alueen olemassaolo ja hyvinvointi perustuvat. Mielekkääseen elämään liittyy myös palveluiden turvaama sujuva arki ja aktiivinen vapaa-ajan toiminta. (ks. kuvio 9) Työ- ja elinkeinopolitiikka: kaikki maahanmuuttajat ovat työvoimaa, jolla on oikeus työhön Yhteiskuntapolitiikka: kaikki maahanmuuttajat ovat kuntalaisia, joilla on oikeus sujuvaan arkeen Kansalaisyhteiskunta: kaikki maahanmuuttajat ovat ihmisiä, joilla on oikeus osallistua aktiiviseen toimintaan ja elää mielekästä elämää Kuvio 9: Maahanmuuttajan oikeudet ja kansainvälistyvän Itä-Suomen ulottuvuudet 14

16 3.1 Työllisyystilanne ja työvoiman tarpeen muutokset Itä-Suomen työmarkkinoilla on käyttämätöntä työvoimapotentiaalia maahanmuuttajissa. Ulkomaan kansalaiset ovat Suomen kansalaisia useammin työmarkkinoiden ulkopuolella ja huomattavasti yleisemmin opiskelemassa kuin eläkkeellä. (ks. kuvio 10) Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2009 ulkomaan kansalaiset ovat olleet Suomen kansalaisia useammin työvoiman ulkopuolella ja työttöminä. Ulkomaan kansalaiset ovat puolestaan Suomen kansalaisia harvemmin eläkeläisiä. Ulkomaan kansalaisia on väestöosuuteen suhteutettuna useammin opiskelijoina. Itä-Suomen maakuntien väestön pääasiallinen toiminta vuonna 2009 kansalaisuuden mukaan Pohjois-Savo Ulkomaan kansalainen Suomen kansalainen Etelä-Savo Ulkomaan kansalainen Suomen kansalainen Pohjois-Karjala Ulkomaan kansalainen Suomen kansalainen Työlliset Työttömät vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat Kuvio 10: Itä-Suomen maakuntien väestön pääasiallinen toiminta vuonna 2009 kansalaisuuden mukaan 8 (lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2010) Muista kuin EU-maista tulevien ulkomaalaisten osuus työttömistä maahanmuuttajista on kasvanut hieman vuodesta 2006 lähtien. Osuus kasvoi etenkin vuoden 2008 taantuman jälkeen. Etelä- Savossa ja Pohjois-Savossa nuorten ulkomaalaisten alle 25-vuotiaiden työttömien osuudessa ei ole tapahtunut muutosta vuosien välisenä aikana, vaikka työttömyys on lisääntynyt muissa ikäryhmissä. (ks. kuvio 11) TEMin työnvälitystilastojen mukaan Itä-Suomen maakunnista Pohjois-Karjalassa on suhteessa muita alueita enemmän työnhakijoina ulkomaan kansalaisia EU:sta tai sen ulkopuolelta. Pohjois-Karjalassa on ajanjaksolla lisääntynyt eniten yli 55-vuotiaiden EU:n ulkopuolisten kansalaisten työttömyys ja muista Itä-Suomen alueista poiketen vuoden 2009 jälkeen myös nuorten ulkomaan kansalaisten työttömyys. Muiden ulkomaan kansalaisten kuin EU-kansalaisten työttömyys on lisääntynyt Etelä-Savossa eniten kaupallisen alan ja palvelualan työssä sekä muun teollisuuden ja varastotyön ammateissa. Ulkomaan kansalaisten työttömyys on kasvanut Pohjois-Savossa eniten palvelualan työssä sekä kaupallisen alan ja maa- ja metsätaloustyössä. Pohjois-Karjalassa työttömyys on lisääntynyt eniten kaupallisen alan työssä sekä kuljetus- ja liikennealan ja palvelualan työssä. 8 Kuviomallissa voidaan vertailla erikokoisissa ryhmissä luokitteluiden osuuksia. Palkeissa on siten erikokoisia ihmisryhmiä, joiden osuudet kokonaisuudesta näkyvät kuviosta. 15

17 EU:n ja muiden ulkomaan kansalaiset työnhakijoina Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kuvio 11. Ulkomaalaisia työnhakijoita laskentapäivänä vuosikeskiarvo v (Lähde: TEM työnvälitystilastot, työttömät yhteensä sis. lomautetut) Itä-Suomen maakuntia koskevan, vuosille tehdyn, kehitysarvion 9 mukaan työikäisen väestön vähenemisen myötä työvoiman määrä vähenee etenkin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Myös työpaikkojen määrä vähenee, mutta toisaalta työttömyysasteen arvioidaan laskevan vuoden 2019 noin 6-8 prosentin tasosta vuoden 2030 noin 1-2 prosenttiin. 3.2 Elinkeinorakenne ja toimialakohtaiset ennusteet Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2008 noin 60 % maakunnan palkansaajista työskenteli yksityisellä sektorilla ja noin 30 % kunnissa. Tilastokeskuksen tietojen perusteella Pohjois-Savossa oli vuonna työpaikkaa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa työpaikkaa. Jokaisessa Itä-Suomen maakunnassa on eniten työpaikkoja julkisen hallinnon, koulutus- ja sosiaalipalveluiden toimialalla, joissa on noin kolmasosa maakunnan työpaikoista. Kaupan alan työpaikkoja on noin viidesosa ja reilu kymmenesosa teollisuuden työpaikkoja. (ks. kuvio 12) 9 TEM toimiala online 16

18 Itä-Suomen työpaikat toimialoittain vuonna 2008 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta Teollisuus Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Maa-, metsä- ja kalatalous Rakentaminen Muut palvelut Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto Toimiala tuntematon Kiinteistöalan toiminta Kuvio 12: Itä-Suomen työpaikat toimialan mukaan vuonna 2008 (lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2010) Seuraavan kahden vuoden aikana 10 Itä-Suomessa arvioidaan syntyvän työpaikkoja hallinto- ja tukipalveluiden, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä ammatillisen tieteellisen ja teknisen toiminnan yrityksiin. Työpaikkojen ennakoidaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä Itä-Suomen yleisimmillä palkansaajien työpaikoilla eli julkisessa hallinnossa ja koulutuspalveluissa. Myös maa- ja metsätalouden työpaikat vähenevät. Työpaikkojen määrän ennakoidaan lisääntyvän terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, ja liike-elämän palveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupan palveluissa. TEMin toimialaennusteiden mukaan Etelä-Savossa lisääntyvät vuoteen 2030 mennessä työpaikat etenkin terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa sekä muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Eniten vähennystä ennakoidaan tapahtuvan maa-, riista- ja kalatalouden toimialalla, metsätaloudessa, koulutuspalveluissa sekä julkisessa hallinnossa ja pakollisen sosiaalivakuutuksen palveluissa. Pohjois-Savossa on eniten vähennystä työpaikoissa maa-, riista- ja kalatalouden toimialalla koulutuksessa, julkisessa hallinnossa ja pakollisen sosiaalivakuutuksen palveluissa, mineraalien kaivuussa ja rakentamisessa. Työpaikkojen määrän ennakoidaan lisääntyvän eniten terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, ja liike-elämän palveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupan palveluissa. Myös Pohjois-Karjalassa vähenevät eniten maa-, riista- ja kalatalouden työpaikat ja paikkojen määrä lisääntyy eniten terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Kasvua ennakoidaan olevan tukku- ja vähittäiskaupassa, puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, ja liike-elämän palveluissa. Työpaikkojen arvioidaan vähenevän metsätaloudesta sekä koneiden ja laitteiden valmistuksesta. (ks. kuvio 13) 10 Yritysharava on toimintamalli, jossa kartoitetaan puhelinhaastatteluilla tietoja yritysten tilanteesta ja tarpeista. Yritysharavassa tiedustellaan mm. työnantajien arvioita yritysten henkilöstömuutoksista kahden vuoden kuluttua ja yrityksen henkilöstön eläköitymisestä seuraavan viiden vuoden aikana. 17

19 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Itä-Suomen kuuden suurimman toimialan työpaikkaennuste vuosina Tukku- ja vähittäiskauppa Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. Rakentaminen Koulutus Maa-, riista- ja kalatalous Kuvio 13: Itä-Suomen kuuden suurimman toimialan työpaikkaennuste vuosina (lähde TEM Toimialapalvelu Online; Ennakointi työpaikkojen määrästä, maakunnan kehitysarvio tavoiteura) 3.3 Eläköityminen eri toimialoilla Vuoteen 2025 mennessä noin puolet Itä-Suomen palkansaajista eläköityy. Lähitulevaisuudessa seuraavan kahden vuoden kuluessa henkilöstöä eläköityy etenkin rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä kaivos- ja louhinta-alan yrityksistä. Vuoteen 2025 mennessä eläköidytään julkisen hallinnon palveluista ja julkisella sektorilla etenkin terveydenhoitoalan ammateista ja yksityisellä sektorilla sähkö-, kaasu- ja vesihuollon ammateista sekä maa- ja metsätaloudesta. Työ- ja elinkeinoministeriön poistumaennusteiden mukaan Etelä-Savossa on eniten työvoiman poistumaa vuoteen 2025 mennessä sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa, asuntojen vuokrauksessa ja omistuksessa sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa, jossa on reilun 60 % poistuma sekä sähköteknisten tuotteiden, rahoitus- ja vakuutustoiminnan alalla ja julkisen hallinnon ja sosiaalivakuutuksen tehtävissä, joissa toimivasta työvoimasta poistuu vajaa 60 %. Pohjois-Savossa vähenee maa-, riista- ja kalatalouden, metsätalouden, mineraalien kaivuun, julkisen hallinnon, sosiaalivakuutuksen rahoitus- ja vakuutustoiminnan ja koulutuksen toimialojen työvoima reilulla 50 %:lla. Pohjois-Karjalassa vähenee vuoteen 2025 mennessä noin 60 % työvoimasta maa-, riista- ja kalatalouden ja metsätalouden, asuntojen vuokrauksen ja omistuksen sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialoilla. (ks. kuvio 14) 18

20 Työvoiman poistuma Itä-Suomessa eri toimialoilta vuosina (%) Kuvio 14: Työvoiman poistuma eri toimialoilla Itä-Suomessa vuosina (lähde TEM Toimialapalvelu Online alueelliset poistumaennusteet) Kevan (entinen Kuntien eläkevakuutuslaitos) tekemien eläkepoistumalaskelmien mukaan Suomessa siirtyy vuosina eläkkeelle noin henkilöä. Vuoteen 2020 mennessä yli kolmasosa ja vuoteen 2025 mennessä noin puolet kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. Itä-Suomen maakunnissa on vuoteen 2030 mennessä suurin eläkepoistuma Etelä-Savossa Pieksämäen seudulla, Pohjois- Savossa Varkauden seudulla ja Pohjois-Karjalassa Keski-Karjalan seudulla sekä Pielisen Karjalan seutukunnassa, jossa eläkepoistuma on Itä-Suomen suurin. Kuviossa 15 on suluissa vuonna 2008 vakuutettujen määrä sen osoittamiseksi, kuinka suurista eläkepoistumista kuntasektorilla on kyse. Kunta-alan eläkepoistuma -tutkimuksen mukaan kunta-alan eläkepoistuma on vuosina Etelä-Savossa suurin erikoislääkäreiden ja osastonlääkäreiden, kiinteistöhuoltomiesten, kirjanpitäjien, laboratoriohoitajien, maatalous- ja teollisuusasentajien ja -korjaajien, sihteereiden sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajien ammattiryhmissä, joissa noin 25 % työntekijöistä eläköityy ajanjaksolla. Vuosina Pohjois-Savossa eläköityy noin 29 % palkanlaskijoista. Eläköitymistä tapahtuu runsaasti myös hammashoitajien ja hammaslääkäreiden, kirjanpitäjien, johdon sihteerin ja osastosihteereiden ammattiryhmissä sekä ravintola- ja suurtalousesimiesten ammateissa, joissa työskentelevistä noin 24 % jää eläkkeelle tarkasteluajanjaksona. Pohjois-Karjalassa eläköidytään yleisimmin ylilääkärin ammatista, jossa olevista peräti 34 % jää eläkkeelle vuosina sekä sosiaali- ja terveydenhuollon johtotehtävistä ja hammaslääkärin ammatista, joista noin 27 % eläköityy ajanjaksolla. Noin 24 % jää eläkkeelle hammashoitajan, kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijän, maatalous- ja teollisuusasentajan ja -korjaajan sekä perhepäivähoitajan ammateista. 19

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011. Kuntanäkökulma

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011. Kuntanäkökulma Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011 Kuntanäkökulma 1 Käsitteitä Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Monikulttuurinen Lieksa Projekti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Toimijat ja rahoittajat Lieksan vetovoimaisuus Lieksa ikääntyy Lieksa on nopeiten ikääntyvä kaupunki Euroopassa Väestökato

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta JOENSUUN LIIKENNEALUE Joensuu Paikallisliikenne 0-vyöhyke Paikallisliikenne 1-vyöhyke Joensuu-Ilomantsi 138 236 165 Joensuu-Juuka 138 254 178 Joensuu-Kitee 138 192 135 Joensuu-Lieksa 138 254 178 Joensuu-Polvijärvi

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Hallinnoijana Piällysmies ry

Hallinnoijana Piällysmies ry Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen näkymiä Koulutuskuntayhtymän, omistajakuntien kunnallisjohdon ja työhallinnon työkokous, huhtikuu 2014

Työvoimakoulutuksen näkymiä Koulutuskuntayhtymän, omistajakuntien kunnallisjohdon ja työhallinnon työkokous, huhtikuu 2014 Työvoimakoulutuksen näkymiä Koulutuskuntayhtymän, omistajakuntien kunnallisjohdon ja työhallinnon työkokous, huhtikuu 2014 Reijo Vesakoivu/ Ulpu Järviluoto Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista RAPORTTEJA 62 2013 Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista TARJA PAANANEN Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista TARJA PAANANEN

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet Selvityshenkilö ad 19.3.2013 Jorma Penttinen, JYL, KYS Etunimi Sukunimi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

Oppiva yritys -palvelut 12/2008 3/2014

Oppiva yritys -palvelut 12/2008 3/2014 Kaiken ydin! Oppiva Yritys on Pohjois-Savon ainoa yrityslähtöisesti suunniteltu ja toteutettu hanke Matti Rönkkö, varapuheenjohtaja Savon Yrittäjät, Oppivan yrityksen ohjausryhmän jäsen ja Yrittäjä! Oppiva

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot