SEURAKUNNAN JÄRJESTÄMÄN LEIRIKOULUN MERKITYS LUOKAN ILMAPIIRIIN JA YHTEISHENKEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEURAKUNNAN JÄRJESTÄMÄN LEIRIKOULUN MERKITYS LUOKAN ILMAPIIRIIN JA YHTEISHENKEEN"

Transkriptio

1 SEURAKUNNAN JÄRJESTÄMÄN LEIRIKOULUN MERKITYS LUOKAN ILMAPIIRIIN JA YHTEISHENKEEN Eija Hyvärinen Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUN YKSIKKÖ Eija Hyvärinen SEURAKUNNAN JÄRJESTÄMÄN LEIRIKOULUN MERKITYS LUOKAN ILMAPIIRIIN JA YHTEISHENKEEN. Espoo, 2000, 37 sivua ja 8 liitettä. Päättötyön tarkoituksena on selvittää, millainen rooli seurakunnan järjestämällä leirikoululla on ollut luokan yhteishenkeen ja ilmapiiriin. Aineisto on kerätty pääosin marras-joulukuun 1999 aikana teemahaastatellen ala-asteen kuudennen luokan oppilaita, jotka osallistuivat seurakunnan järjestämään leirikouluun. Haastateltavana oli yhteensä kuusi oppilasta. Aineiston analysointimenetelmään olen ottanut aineksia Amadeo Giorgin fenomenologisesta analyysimenetelmästä, jota olen muokannut omaan tutkimukseeni paremmin sopivaksi. Muokkaamani menetelmä on jaettu neljään eri vaiheeseen alkaen aineiston useaan kertaan tapuhtuvasta läpiluvusta, josta siirrytään teema-aluiden etsimiseen ja niiden muuttamiseen asiatekstiksi. Viimeisessä vaiheessa asiatekstejä vertaillaan ja pyritään löytämään merkityksiä teemoille. Leirikoulun merkitys luokan ilmapiiriin ja yhteishenkeen oli oppilaiden mielestä myönteinen. Erityisesti tekemisen kautta ryhmissä tapahtunutta toisiin tutustumista pidettiin tärkeänä. Haastateltavat olivat yllättyneitä omassa luokassaan olevista voimavaroista ja kokivat luokkansa positiivisena. Tutkimuksen valossa leirikoulu ei näyttä onnistuvan kovinkaan hyvin sille asetetussa itsensä kehittämisen tavoitteessa. Suhtautuminen seurakuntaan leirikoulun järjestäjänä oli positiivista ja leirihartaudet saivat erityisesti tyttöjen osalta myönteistä palautetta. Haastattelut tuottivat monia parannusehdotuksia leirikoulutyöhön ja antoivat selkeän kuvan tämän työmuodon erityispiirteistä. Asiasanat Ala-aste, yhteistyö, seurakunta, lapset Säilytyspaikka Diakonia-ammattikorkeakoulun Alppikadun yksikön kirjasto

3 THE DIACONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUCATION IN FINLAND/ ALPPIKATU UNIT ABSTRACT THE SIGNIFICANCE OF CAMPSCHOOL CONCERNING THE ATMOSPHERE AND THE SPIRIT OF TOGETHERNESS IN THE CLASSROOM Espoo 2000, 37 pages, 8 appendices Eija Hyvärinen The purpuse of this research is to discover what kind of role the campschool plays on the everyday life in the classroom. This paper points out the importance of campschool concerning the atmosphere and the spirit of togetherness in the class. Campschool is a new old way of teaching social skills and learning new aspects of oneself in a safe surroundings. As a parishes youth worker I find this very interesting way to work together with school. Six pupils from the sixth grade of elementary school were interviewed. The research method used was theme interview. The results were divided into six themes: making things together, getting to know the class better, teamwork, the atmosphere and the spirit of togetherness in the class, finding out your own limits and the attitude towards parish. According to the study, the influence of campschool on class was positive. The most interesting result was that pupils really enjoied making things together, even if they worked in groups were they normally don t. The further studies would be interesting to focus on teachers and their oppinions concerning the campschool. Key words Elementary school, co-operation, parish, children, The work is stored in the library of the Diak

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO 1 1. OLARIN SEURAKUNTA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Olarin seurakunta Varhaisnuorisotyö Olarin seurakunnassa Ala-asteiden kanssa tehtävä yhteistyö 5 2. TAVOITTEET LEIRIKOULUTYÖHÖN Leirikoulutyön historiaa ja mitä leirikoulu on Miksi leirikouluun? Olarin seurakunnassa tehtävä leirikoulutyö Olarin seurakunnan leirikoulun toiminta-ajatus ja tavoitteet Leirikoulun suunnittelu ja alkujärjestelyt Leirikoulujen kesto ja kenelle suunnattu Majoittuminen Toimintapisteet ulkona ja sisällä Toimintapisteiden purku Resurssit ja voimavarat työhön TUTKIMUKSEN TAVOITE TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmät Tutkimusaineisto TUTKIMUSTULOKSET Yhdessä tekeminen Tutustuminen omaan luokkaan Luokan yhteistyö leirikoulun aikana Leirikoulun merkitys luokan ilmapiiriin ja yhteishenkeen Omien rajojen kokeilu ja uuden oppiminen Suhtautuminen seurakuntaan leirikoulun vetäjänä POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pohdinta Laadullisen tutkimuksen luotettavuus Tärkeimmät havainnot leirikouluun osallistuneiden näkökulmasta Tulosten vertailu aikaisempiin tutkimuksiin Eettiset kysymykset Jatkotutkimuksen aiheita 33 PAINETUT LÄHTEET 34 PAINAMATTOMAT LÄHTEET 36 LIITTEET 37

5 JOHDANTO Leirikoulutoiminta Olarin seurakunnassa, Espoossa, sai alkunsa keväällä Nuorisotyönohjaajat Pentti Airaksinen, Marja Jauhiainen ja Juha Mustonen olivat uuden haasteen edessä. Ala-asteen kouluista oli tullut kyselyjä toiminnallisesta tapahtumasta helpottamaan suurten luokkien ryhmäytymistä ja tukemaan opettajia heidän kasvatustehtävässään. Ajatus leirikoulusta nousi esiin mietittäessä sopivaa toimintamuotoa vastaamaan koulujen tarpeita. Seurakunnalla oli olemassa toimivia leirikeskuksia ja työntekijöiltä löytyi tarvittavaa erikoisosaamista järjestää suurilekin ryhmille tavoitteellista toimintaa. Kouluilla oli kokemusta erilaisten yritysten järjestämistä leirikouluista, joista oli jäänyt pahasti rahastamisen maku. Toisaalta leirikoulut olivat vastanneet heidän odotustaan nimenomaan formaattinsa puolesta. Tältä pohjalta lähdettiin miettimään ja myös toteuttamaan seurakunnan järjestämää leirikoulua. Ajatus sai heti vastakaikua Olarin alueen suurimman ala-asteen taholta ja niin toukokuussa 1994 oli ensimmäinen pilottiryhmä jo Velskolan leirikeskuksen mailla puolijoukkuetelttoja pystyttämässä. Leirikoulutyö vastaa myös kirkolle heitettyyn uudistumisen haasteeseen olla tukemassa sekä kodin että koulun tekemää kasvatustyötä. Lapsen uskonnollisuuden synnyssä on kasvatuksella suuri merkitys. Uskonnollinen kehitys pohjaa pitkälti kokemuksiin, joita lapsi saa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kotien maallistumisen ja kirkosta vieraantumisen myötä tämä kasvatustehtävä on jäänyt paljolti seurakunnan lapsi- ja varhaisnuorisotyö varaan.(häkkinen 1998, 123.) Opettajat ovat ottaneet mielihyvin vastaan leirikouluihin kuuluvan uskontokasvatuksen. Kirkon kasvatustoiminnan kokonaisohjelmaa (1977) tarkasteltaessa voidaan todeta, että siinä on samat perusosat, kuin koulunkin kasvatustoiminnassa. Seurakunnan varhaisnuorisotyöntekijöillä on mahdollisuus tarjota opettajalle oheiskasvattaja- apua ja auttaa heitä etenkin uskontokasvatuksen erityiskysymyksissä, joissa moni opettaja kokee riittämättömyyttä. (Eliala 1993, )

6 2 Nykyään seurakunnan varhaisnuorisotyön osuus leirikoulujen toteuttajana on kasvanut huomattavasti. Voimme tarjota koko leirikoulun niin, ettei opettajan tarvitse olla ollenkaan ohjelmavastuussa. Opettajat ovat ottaneet tämän iloiten vastaan; vihdoinkin on tilaisuus tarkkailla oppilaitaan rauhassa ja katsoa sivusta, kuinka luokan yhteistyö sujuu. Idea leirikoulutoiminnan valitsemisesta päättötyöni aiheeksi sain kurssikaveriltani. Olin pitkään miettinyt kinnostavaa aihetta ja tuskastellut asian kanssa. Samaan aikaan olin innolla selittänyt leirikouluista, joita suunnittelen ja toteutan työni puolesta. Ystäväni kysyikin minulta, miksi ihmeessä et tekisi lopputyötä leirikouluista! Innostuin ideasta ja tässä ollaan. Ensisijaisena tavoitteenani on ollut tarkastella leirikoulun merkitystä luokan ilmapiiriin ja yhteishenkeen, onko niissä tapahtunut muutoksia. Ainut palaute, jota olemme aikaisemmin saaneet on ollut suullista, emmekä ole sitä kummemmin prosessoineet. Olemme kyllä kehittäneet toimintaamme jatkuvasti, mutta vain toiminnallisella puolella. Nyt oli aika ja mahdollisuus tarttua erityisesti leirikoulun rooliin yksityisen oppilaan ja myös koko luokan suhteen. Mitä he ovat saaneet irti leirikoulusta ja mikä merkitys leirikoululla on ollut luokan ilmapiiriin. Olen miettinyt paljonkin omaa subjektiivisuuttani päättötyötäni ajatellen. Olen törmännyt siihen erityisesti haastatteluita tehdessäni, koska roolini on kaksijakoinen; olen sekä leirikoulun järjestäjä että tutkija. Kuinka värittynyttä tietoa olen saanut, vai ovatko haastateltavani pystyneet kertomaan totuudenmukaisesti ja objektiivisesti kokemuksistaan? Olenko onnistunut luomaan turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin haastattelutilanteisiin ja saavuttamaan haastateltavieni luottamuksen. Olen itse työskennellyt Olarin seurakunnassa reilun vuoden ja sinä aikana olen olut toteuttamassa yhtätoista leirikoulua. Saan päättötyöni kautta erinomaista materiaalia työhöni ja se auttaa myös kehittämään toimintaamme. Innostumiseni aiheesta on siis ymmärrettävää!

7 3 1. OLARIN SEURAKUNTA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 1.1. Olarin seurakunta Olarin seurakunta on yksi Espoon seurakuntayhtymän viidestä seurakunnasta. Jäseniä Olarin seurakunnassa oli vuoden 1999 lopussa , joka on suunnilleen sama kuin edellisena vuonna Työntekijöitä seurakunnassa on yli 50, joista hengellisessä työssä toimivia on noin puolet. (Olarin seurakunnan vuosikertomus 1999.) Seurakunta on jaettu neljään alueeseen: Haukilahti, Matinkylä, Niittykumpu ja Olari. Eri alojen työntekijät on jaettu alueille, joissa he muodostavat aluetyöryhmän. Aluetyön tärkein tehtävä on huolehtia kontaktien luomisesta ja tehdä seurakuntaa tutuksi kullakin alueella. Samalla työntekijä pystyy perehtymään oman alueensa erityispiirteisiin ja etsimään parhaiten alueen tarpeisiin vastaavaa toimintaa. Eero Voutilainen (1994, 44) puhuu siirtymisestä hallintokulttuurista palvelevaan seurakuntakulttuuriin. Tällä hän tarkoittaa seurakunnan toiminnan ohjautumista seurakuntalaisesta käsin, eikä enää hallintorakenteiden kautta. Myös Seurakunta mietintö (1987, 18-20) näki ihanteena pienet, toimivat yhteisöt, joissa vastuu on jaettu ja jotka saavat voimaa uudistuneesta jumalanpalveluksesta. Samalla nämä yhteisöt kokevat tärkeäksi kansainvälisen ja lähiympäristön lähimmäisenvastuun. Tähän palvelukulttuuriin on Olarin seurakunnassakin kiinnitetty paljon huomiota, josta yksi osoitus on aluetoiminnan kasvu. Vuonna 1997 suoritetun jäsentutkimuksen tulokset antoivat erityishaasteeksi vuosille seurakunnan tunnettavuuden lisäämisen. Varsinkin keski-ikäisten keskuudessa seurakunnan herättämissä mielikuvissa oli toivomisen varaa ja muutenkin tunnettavuus oli huonoa. Lisäksi alueellemme on tulossa suuri kauppakeskus, joka yhdistää Olarin ja Matinkylän alueet. Kauppakeskukseen tulee seurakunnan kerhotilojen lisäksi hiljaisuuden kappeli. (Olarin seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma ) Painopistealueiksi on valittu diakoniatyö ja laaja-alainen perhetyö. Kaupungin tukipalvelujen väheneminen on näkynyt erityisesti diakonia-avun kysynnän kasvuna.

8 4 Taloudellinen hätä näyttää kasvavan entisestään, mikä vaikuttaa myös perheiden hyvinvointiin. Syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat monelle ihmiselle arkitodellisuutta. Tähän haasteeseen on vastattu perustamalla erityinen perhetyön virka ja tekemällä yhteistyötä eri työntekijäryhmien kesken perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.( Olarin seurakunnan vuosikertomus 1999.) Juhani Veikkola (1994, 62) pitää yhteiskuntamme kehityksen pahimpana ongelmana nimenomaan kansalaisten kasvavaa henkistä sekä taloudellista syrjäytymistä. Siitä aiheutuvat kärsimykset yksilölle ja koko yhteiskunnalle ovat huomattavat. Hän näkee kirkolla olevan erinomaiset mahdollisuudet vastata tähän ongelmaa, koska kirkkonäkemyksemme on avara, kirkko toimii kaikkialla, missä on ihmisiä, seurakuntalaisia. Kirkon diakoniatyön paikka onkin hänen mielestään näiden syrjäytyneiden ihmisten rinnalla ja tukena olemista. Helsingin hippakunnan piispa Eero Huovisen toimittamassa piispantarkastuksessa hän totesi Olarin seurakunnasta seuraavaa: Olarin seurakunnalle on ominaista suuri valmius itsearviointiin. Seurakunnassa laaditut toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset ja erityisesti laatuarvioinnit ilmentävät avointa asennetta. Olen tavannut luontevia, välittömiä ja työstään innostuneita työntekijöitä samoin kuin sitoutuneita luottamushenkilöitä, jotka ottavat seurakunnan perustehtävän vakavasti ja haluavat antaa oman panoksensa yhteiseen tavoiteasetteluun. Työntekijöiden suurimpia ilonaiheita seurakunnassa ovat ihmiset, seurakuntalaiset, yhdessä tekeminen, ihmisten auttaminen ja palveleminen. (Huovinen 1999.) 1.2. Varhaisnuorisotyö Olarin seurakunnassa Varhaisnuorisotyö on asettanut tavoitteekseen 7-14-vuotiaiden kristillisen kasvatuksen erityisesti kerho- ja leiritoiminnan avulla. Tarkoituksena on tarjota varhaisnuorille mielekästä toimintaa ja uusia kokemuksia seurakunnan parissa.(olarin seurakunnan varhaisnuorisotyön toimintasuunnitelma 2000.) Varhaisnuorisotyössä työskentelee neljä työntekijää. Varhaisnuorisotyön sisällä jakaudumme vielä kahtia poika- ja tyttötyöhön. Suurin osa työstä tapahtuu kuitenkin

9 5 yhteistyössä, joka lisää resursseja toteuttaa suurempia tapahtumia ja leirejä, sekä kouluttaa vapaaehtoisia kerhonohjaajia. Taloudelliset resurssit toteuttaa ja suunnitella työtä ovat myös hyvät. Merkittävä osa työstä on seurakunnan alueella järjestettävä kerhotyö ja vapaaehtoisten hankkiminen ja kouluttaminen tähän työhön. Viikottain pyörivien varhaisnuorten kerhojen määrä on 41 ja niissä käy yhteensä n. 600 varhaisnuorta. Näitä kerhoja on vetää 47 vapaaehtoista kerhonohjaajaa. (Olarin seurakunnan tyttö- ja poikatyön toimintakertomukset 1999.) Kerhotoimintaan osallistuneiden määrä on ollut Olarissa laskussa, niinkuin muuallakin maassa. Huotari on nähnyt tähän syynä lasten muun harrastetoiminnan, jossa joka illalle riittää menoa. Hänen mielestään varhaisnuorisotyön painopiste onkin siirtynyt viikottaisesta toiminnasta enemmän kertaluontoisiin tapahtumiin. (Huotari 1992, 208.) 1.3. Ala-asteiden kanssa tehtävä yhteistyö Kerhotyön ohella toinen suuri työmuoto on koulutyö. Kirkolla ja koululla on historiankin valossa luonteva yhteys. Juhani Kotilainen (1993, 98) puhuu kirkosta koulun äitinä, sillä 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka alkeisopetus oli miltei kokonaan kirkon järjestämää. Olarin seurakunnan alueella on yhteensä kahdeksan ala-astetta, joiden oppilasmäärissä on isoja eroja. Suurimmalla ala-asteella on vähän alle 600 oppilasta ja pienimmällä vähän yli 200 oppilasta. Lisäksi kasvupaineet koulujen suhteen ovat huimia. Koko Espoon alueelle on vuosittain arvioitu muuttavan yli tuhat kouluikäistä lasta. Tästä määrästä osa muuttaa myös Olarin seurakunnan alueella oleviin kouluihin, eikä lisätiloja ole suunnitteilla. Kotilainen (1993, 102) on laatinut kymmenen koulun kanssa tehtävän yhteistyön teesiä. Ensimmäisessä ohjeessaan hän puhuu säännöllisestä yhteistyöstä koulun kanssa ja yhteyshenkilöstä, joka hoitaa suhteet kouluihin. Olarissa kullakin ala-asteella on oma yhdyshenkilönsä seurakunnasta, joka hoitaa käytännön kontaktit kouluun. Koulut ovat ottaneet iloiten vastaan yhteistyöehdotukset seurakunnan taholta. Tämä on selvästi

10 6 lisännyt koulujen yhteydenottojen määrää, koska yhdyshenkilö tulee koulun kanssa tutuksi ja opettajien kynnys ottaa yhteyttä seurakuntaan madaltuu. Yhdyshenkilön kautta hoidetaan koulukirkkojen suunnittelut ja varaukset, aamunavausta koskevat tiedot, tuntivierailut, koulupastoritoimintaa, opettajien koulutuspäivät jne. Yhdyshenkilötoiminnan huono puoli on, jos yhdyshenkilö ei panosta omaan nimikkokouluunsa ja pidä itse aktiivisesti suhdetta yllä. Käytäntö on osoittanut, että opettajilla on kädet niin täynnä työtä, ettei heidän aikansa ja oma jaksamisensa riitä seurakunnan yhdyshenkilön tavoittamiseen. Kontaktit lähtevät aluksi miltei poikkeuksetta seurakunnasta käsin. Vasta kun opettajat ovat nähneet mitä kaikkea seurakunta voi heille tarjota, he voivat jatkossa pyytää seurakunnalta haluamaansa yhteistyötä. Espoon kaupunki järjesti vuonna 1998 Hyvä yhteistyö seminaarin, joka oli tarkoitettu Matinkylän ja Olarin alueiden peruskoulujen yhteistyötahoille. Seminaariin oli kutsuttu suuri joukko eri työaloja, jotka tekevät yhteistyötä koulujen kanssa. Koulutoimenjohtaja Atso Vilkkijärvi avasi seminaarin näillä sanoilla: Nuorten ongelmien monimutkaistuminen on johtanut siihen, ettei asioita voida hoitaa ilman yhteistyötä. Muutenkin tiivis ja parempi yhteistyö on voima. Luottamus ja usko toisten työhön lisääntyy, kun opimme tuntemaan toisemme henkilöinä ja työntekijöinä. Puhelinääni saa kasvot. (Muistio hyvä yhteistyö seminaarista 1998.) Kotilaisen (1993, 103) seitsemäs teesi käsittelee koulutuksellista yhteistyötä. Seurakunnalla on paljon annettavaa kouluille myös kouluttajana. Hyvä- yhteistyöseminaarin innoittamana Olarin seurakunta järjesti Olarin alueen ala-asteiden opettajille pastori Aarne Laasosen pitämän jaksamiskoulutuksen. Koulutus sai erittäin positiivista palautetta ja lisäsaldona eri työmuodot saivat arvokkaita parannus- ja kehittämistoiveita, mutta myös kiitosta tehdystä työstä.(opettajien jaksamiskoulutuksen palautetta seurakunnalle 1998.)

11 7 2. TAVOITTEET LEIRIKOULUTYÖHÖN 2.1. Leirikoulutyön historiaa ja mitä leirikoulu on Leirikoulutoiminnan varhaismuotona voidaan pitää englantilaisen opettajan Mary A. Johnstonin aloittamaa uudenlaista opetustoimintaa. Vuonna 1906 hän vei luokkansa Bradfordista viikoksi maaseudulle oppimaan käytännössä koulussa opittuja taitoja.(heikkilä 1987, 2.) Suomeen leirikouluidea tuli 1950-luvulla ja aluksi sitä toteutettiin opintoretkien muodossa. Innokkaimmin leirikoulutoiminnan aloittivat Pohjanmaan ruotsinkieliset koulut 1960-luvulla. Virallisella tasolla leirikouluihin tartuttiin 1972, kun kouluhallitus asetti ensimmäisen työryhmän selvittämään leirikoulutoimintaa.(lahdenperä ym ) Suomessa toimii Suomen leirikouluyhdistys, joka perustettiin Yhdistys on kaksikielinen ja valtakunnallinen. Yhdistyksen tarkoituksena on leirikoulutietouden levittäminen opettajille, vanhemmille ja kouluviranomaisille. Lisäksi yhdistys pyrkii koulutusten ja kurssien muodossa kehittämään leirikoulutoimintaa.(lahdenperä ym ) Leirikoulun määritelmässä puhutaan leirikoulusta kahden tai useamman työpäivän mittaisena opiskelujaksona, joka toteutetaan joko kotimaassa tai ulkomailla. Tyypillistä leirikoululle on, että oppilaat osallistuvat aktiivisesti toimintaan passiivisen kuuntelun sijasta. Tietojenkeruu tapahtuu usein pienryhmissä itse etsimällä, kokeilemalla ja hakemalla. Leirikoulu tulisi aina liittää osaksi eri oppiaineiden opetussuunnitelmaa ja hyödyntäen leirikoulupaikan erityismahdollisuuksia. Käytännössä leirikoulun muoto määräytyy ikäluokan, järjestäjän ja erityisesti leirikoululle asetettujen tavoitteiden mukaan. (Kuronen ym ) 2.2. Miksi leirikouluun? Koululaitos on muutaman viime vuoden aikana kokenut suuria muutoksia sekä hallinnollisesti että pedagogisesti. Päätösvaltaa on siirretty yhä enemmän koulun tasolle

12 8 ja opetussuunnitelmat tehdään paljolti koulukohtaisesti. Tämä antaa kouluille entistä enemmän pedagogista liikkumavaraa, mutta myös vastuuta. Opetuksen tavoitteet on määritelty erittäin tarkasti, mutta sisällöt ja työtavat jäävät koulun ja opettajan omaan harkintaan. Kasvatukselliset tavoitteet ovat nousseet tiedollisten tavoitteiden rinnalle, mikä vaatii opetusmenetelmältä entistä enemmän. Tähän pedagogiseen haasteeseen leirikoululla on oma antinsa. (Kuronen ym ) Erityisesti sosiaalisten taitojen kasvattajana ja opettajana leirikoulu on vertaansa vailla. Leirikoulussa oppilaat tutustuvat toisiinsa entistä paremmin ja joutuvat ottamaan toisensa jatkuvasti huomioon. Leirikouluohjelmaan voidaan liittää luokan sisäistä yhteishenkeä kiinteyttäviä harjoitteita ja ottaa esille luokassa esille nousseita erityiskysymyksiä. Leirikoulu kehittää oppilaan omaa kokonaispersoonallisuutta, joka vaikuttaa positiivisella tavalla myös hänen opiskelumotivaatioonsa. (Lähdenperä ym ) Kari E. Turunen (1999, 92) ottaa kantaa sosiaalisiin taitoihin, sanomalla niiden olevan riippuvaisia tunteista. Hänen mielestään sosiaaliset taidot ovat tärkeiltä osin tunneelämän taitoja. Tunteet määräävät sen, onko ihminen valmis toisen kohtaamiselle ja yhteistyölle. Leirikoulussa tunteet ovat vahvasti läsnä, koska oppilaat joutuvat heille uusien tilanteiden eteen. Siksi eri tehtävien ja toiminnan välissä onkin mahdollisuus keskusteluun ja näiden tunteiden purkuun ja ilmaisuun. Omien havaintojeni mukaan ala-asteella luokanopettajalla on erinomainen mahdollisuus hyödyntää leirikoulua myös jälkikäteen. Hän vastaa yleensä usean viikkotunnin ajan oman luokkansa opetuksesta ja pystyy näin ottamaan esille leirin aikana nousseita kysymyksiä. Puhutaan paljon myös kokonaisvaltaisesta oppimisesta ja ala-asteella luokanopettaja voi suunnitella hyvin myös ennen leirikoulua ja sen jälkeen tapahtuvan opetuksen, valitsemalla leirikoulupaikaa hyödyntäviä aihekokonaisuuksia. Leirikoulu voi toimia myös yhdyslenkkinä koulun ja vanhempien väliselle yhteistyölle. Vanhemmat ovat usein erittäin kiinnostuneita leirikoulun ohjelmasta ja vastuu- ja turvallisuuskysymyksistä. Opettaja voi pyytää heitä joko valvojiksi leirikouluun tai ohjelmavastuuseen, jos vanhemmmilta löytyy oman ammatin tai harrastuneisuuden takia leirikoulun ohjelmaan liittyviä taitoja.

13 9 Opettajat ovat toisaalta kokeneet vaikeaksi järjestää yön yli kestäviä tapahtumia luokalleen. Paine näiden retkien ja tempausten järjestämiseen on kuitenkin suuri sekä vanhempien että oppilaiden taholta. Opettajilta saadun suullisen palautteen perusteella heiltä puuttuu tietotaito ja valmius järjestää ja organisoida tällaisia monen päivän matkoja. Lisäksi heitä on mietityttänyt vastuunjako ja valvonnan järjestäminen; mistä saada vapaaehtoisia ja päteviä apuohjaajia, kun vanhemmilta ei näytä liikenevän aikaa? 2.3. Olarin seurakunnassa tehtävä leirikoulutyö Olarin seurakunnan leirikoulun toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatuksena on ollut seurakunnan ja koulujen välisen yhteistyön syventäminen. Perinteisten työmuotojen (päivänavaukset, tuntivierailut jne.) rinnalle on haluttu jotain muuta, yhteistyötä laajentavaa. Kotilainen (1993, 103) kehottaakin seurakuntia löytämään luonnollisia yhteistyömuotoja ilman teennäisyyttä. Tässä yhteydessä hän ottaa esille mm. leirikoulut. Leirikoulutyö palvelee sekä koulujen että seurakunnan tarpeita erinomaisella tavalla. Leirikoulun aikana seurakunnan välittämä sanoma tulee parhaiten esille yhdistämällä se tavoitteelliseen toimintaan. Uskontokasvatus on esillä läpäisyperiaatteella, joka käytännössä tarkoittaa aamu- ja iltahartauksia, sekä ohjelmarungon pohjautumista kristilliseen etiikkaan. Koko leirikoulurungon kantavina teemoina ovat luominen/luonnonsuojelu, lähimmäisenrakkaus (suvaitsevuus ja toisen huomioon ottaminen) ja luottamus/usko Jumalaan. Kokemukseni mukaan koulut saavat tarvitsemaansa apua oman kasvatustyönsä tukemiseen ja vankan ammattitaidon leirien suunnitteluun ja käytännön toteuttamiseen. Sosiaalisen kasvatuksen osuus on leirikouluissa suuri ja oppilaat joutuvat käytännön tilanteissa miettimään ihmisten välistä kommunikointia. Tämä vaikuttaa myös luokan ilmapiiriin ja luo yhteisiä toimintamalleja yhteistyöhön luokan sisällä. Oppilaat tutustuvat toisiinsa paremmin ja pystyvät toiminnallisten tuokioiden kautta kokeilemaan omia rajojaan turvallisessa ilmapiirissä ja ympäristössä.

14 10 Nämä teemat nousevat luonnolisina ja aitoina asioina esille toimintatuokioiden kautta. Leirikouluista suurin osa järjestetään miltei kokonaan ulkona, ainoastaan ruokailut tapahtuvat sisällä. Oppilaat ovat luonnon keskellä ja joutuvat pakostakin ottamaan luonnon erityisominaisuudet huomioon. Maailmaa ja siinä elämistä tutkitaan ja tarkastellaan luonnosta käsin. Samalla mietitään ja tarjotaan mahdollisuus tutkia itseä osana tätä suurta kokonaisuutta; mitkä ovat minun voimavarani ja rajani, entäpä suhteeni toisiin ihmisiin ja Jumalaan, taivaan ja maan Luojaan? Leirikoulujen tavoitteena onkin varustaa lasta/nuorta kohtaamaan ihmisten erilaisuus käytännön tilanteiden kautta, nähdä oma toiminta ja peilata sitä toisten oppilaiden toimintaan samassa tilanteessa. Samalla tavoitteena on saada heidät huomaamaan oma ainutlaatuisuutensa Jumalan luomana kokonaisuutena Leirikoulun suunnittelu ja alkujärjestelyt Leirikoulun suunnittelu etenee yleensä siten, että luokan opettaja ottaa yhteyttä varhaisnuorisotyönohjaajiin ja kertoo haluavansa oman luokkansa kanssa leirikouluun. Sovitaan yhteinen tapaaminen, jossa etsitään sopivia päiviä leirikoulun toteuttamiseen ja keskustellaan opettajan kanssa luokan erityistarpeista. Moni opettaja hakee leirikouluista apua luokan sisäisiin ongelmiin ja nämä ongelmat pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Havaintojeni mukaan ongelmat ovat koulusta riippumatta hyvin samankaltaisia. Yleisimmät ongelmat liittyvät kiusaamiseen, välinpitämättömyyteen ja keskittymiskyvyn puutteeseen. Opettaja kokee voimattomuutta isossa luokassa, jossa on monta apua tarvitsevaa. Lisäksi ovat ongelmat maahanmuuttajalasten kanssa heidän siirryttyä normaaliluokalle maahanmuuttajaluokan jälkeen. Näiden keskustelujen pohjalta rakennetaan leirikoulurunko, johon on liitettynä kustannusarvio ja lista leirikoulussa tarvittavista varusteista. (Liitteet 1-3.) Yleensä kuljetus leirikeskuksiin tapahtuu bussilla, mutta osa luokista järjestää kyydityksen vanhempien avustuksella, jolloin säästetään kokonaiskustannuksissa.

15 11 Ennen leirikoulun alkamista varhaisnuorisotyönohjaajat käyvät luokassa pitämässä oppitunnin ja leirikouluesittelyn. Sen aikana saadaan molemminpuolinen kontakti ja oppilailla on mahdollisuus esittää heitä askarruttavia kysymyksiä koskien leirikoulua. Nämä tapaamiset ovat todella tärkeitä, koska oppilailla on monenlaista asiaa painamassa mieltä leirikoulua ajatellen. Osalle leirikoulu on ensimmäinen kerta yksin poissa kotoa, osa jännittää ja pelkää leiriytymistä ulkona tai jotain toimintapistettä jne. Näille kysymyksille on oltava aikaa, koska vastaamalla niihin ja olemalla itse läsnä keskustelutilanteessa voidaan savuttaa alusta alkaen turvallinen ja vuorovaikutteinen ilmapiiri Leirikoulujen kesto ja kenelle suunnattu Leirikoulut kestävät pääsääntöisesti kaksi vuorokautta. Tähän on päädytty monesta käytännön syystä. Ensiksikin leirikeskusvuorojen saaminen on vaikeutunut vuosi vuodelta suuren kysynnän takia. Keväällä ja syksyllä järjestettävistä leirikouluista melkein kaikki majoittuu maastoon puolijoukkuetelttoihin, joka helpottaa kovasti leirikeskusten majoituspaineita. Toiseksi leirikoulujen kysyntä on niin suurta, että pidempiin leireihin ei ole mahdollisuutta. Pelkästään vuoden 1999 aikana leirikouluja järjestettiin 11 kappaletta, joka on iso osa kokonaistyöajasta. Kysynnän ollessa näin suurta, on pakko miettiä, millä tavoin päästään parhaimpaan tulokseen sekä koulua että työntekijöitä ajatellen. Tällä hetkellä leirikouluvuoroja on varattu jo syksyyn 2001 asti. (Olarin seurakunnan varhaisnuorisotyöntekijöiden haastattelut ) Pyrkimyksenä on, että leirikouluun osallistuisi aina yksi luokka kerrallaan, n oppilasta. Silloin pystytään kohdistamaan kaikki toiminta nimenomaan kyseisen luokan tarpeisiin ja mahdollisiin ongelmapisteisiin. Kustannussyistä pienemmät luokat haluavat usein yhdistää voimavaransa ja lähteä rinnakkaisluokan kanssa leirikouluun. Monesti nämä rinnakkaisluokat ovat toimineet ennenkin yhdessä, joten tällainen integrointi ei tuota tavoitteiden kannalta ongelmia.

16 12 Suurin osa leirikouluista järjestetään 6-luokkalaisille. Syynä tähän on käytetyt menetelmät, jotka vaativat oppilaan päättelykyvyltä enemmän. Jean Piaget puhuukin, että eri ikäisillä lapsilla on erilaiset valmiudet omaksua tietoa ja heidän tulisi saada omaa ikäänsä vastaavaa loogista ajattelykykyä kehittävää toimintaa.( Piaget 1988, 8). Leirikouluissa käytetään paljon TOKO-menetelmiä, eli toimintakokemuksien kautta oppimista. Olemme työtiimissämme havainneet, että monet näistä menetelmistä vaativat fysiikalta paljon, joten nuoremmille oppilaille vaikeusaste olisi liian suuri. Lisäksi kuudesluokkalaisilla on paljon suurempi valmius prosessoida kokemaansa ja saada kenties eväitä yläastetta varten. Tämän huomaa hyvin myös tehdyistä haastatteluista, jossa erityisesti tytöt analysoivat leirikoulua kypsällä tavalla Majoittuminen Pääpaino leirikouluissa on toiminnan kautta oppimisella ja uusilla yhteisillä elämyksillä. Leirikoulu alkaa yleensä yhteisellä bussimatkalla, joka auttaa irrottautumaan normaalista kouluympäristöstä ja antaa lähtemisen tunteen. Perille saavuttaessa on heti leiri-info, jossa kerrotaan leirin kannalta olennaiset asiat. Samalla koko leiriä vetävä tiimi esittäytyy ja kertoo jotain itsestään samoin kuin leiriläiset. Tämän jälkeen on joko majoittautuminen leirikeskukseen tai puhtaiden vaatteiden jättäminen sisälle ja valmistautuminen maastoon siirtymiseen. Parhaimmat kokemukset ovat ehdottomasti syntyneet metsässä yöpymisestä, jota suosittelemme luokille leirin ajankohdasta riippuen. Yövyttäessä ulkona on aina otettava huomioon oppilaiden varusteiden taso, jotta kaikki voisivat osallistua telttamajoitukseen. Leiriä pystytettäessä saadaan heti yhdessä tekemisen kokemus ja oppilaat näkevät konkreettisesti, mitä on mahdollista saada aikaan luokan yhteispanoksella. Metsässä oppilaat lähtevät samalta viivalta, ovat riippuvaisia toisistaan vieraan elementin keskellä.

17 13 Leirikeskuksessa majoittautuessa pyrimme järjestämään mahdollisimman paljon toimintaa ulkona. Tarkoituksena on saada aikaan vieras toimintaympäristö ja ero koulupäivän sisällä istumiseen. Oppilaat näkevät toisensa erilaisessa ympäristössä ja toisenlaisissa tilanteissa kuin koulussa Toimintapisteet ulkona ja sisällä Toimintapisteet suunnitellaan yhdessä opettajan kanssa niin, että ne ovat mielekkäitä ja toisiinsa nähden erilaisia. Tavoitteena on omien rajojen kokeilu turvallisessa ilmapiirissä ja toisen huomioon ottaminen. Toimintapisteissä edetään aina ryhmänä. Pisteet ovat kestoltaan suunnilleen saman mittaisia ja niissä eteneminen vaatii ryhmältä toistensa huomioonottamista ja käytännön suunnittelua. Suosittuja ulkotoimintapisteitä ovat kalliolta laskeutuminen, korikiipeily ja melominen intiaanikanooteilla. Näiden lisäksi on rakenneltu banaanilautta, jota ryhmä on päässyt kokeilemaan. Uusin toimintapiste on vaijerirata (80m.), jota halukkaat ovat päässeet kokeilemaan. Näiden lisäksi on yhteisiä ulkoleikkejä, joiden perusidea on ryhmäyttää luokkaa. Vapaa-ajalla on mahdollisuus pelata ulkopelejä. Hauskinta oli vaijerirata!

18 14 Sisällä tapahtuvista toimintapisteistä suosittuja ovat olleet tinakorun tekeminen muottihiekkaan, oman mukin tai tyynyliinan maalaaminen sekä leipominen. Nämä sisäpisteet toimivat opettajan ja luokan niin halutessa myös ulkopisteiden kanssa yhdessä. Monesti luokka haluaa tehdä jonkin käsin kosketeltavan muiston leirikoulusta ja siihen tarkoitukseen kokemukseni mukaan sisäpisteet ovat oivallisia. Velskolassa tehtiin kaikenlaista. Leirikoulut loppuvat yhteiseen ketunmetsästys-leikkiin maastossa, jossa oppilaat metsästävät tietylle kartta-alueelle piiloutunutta kettua (ohjaajaa). Apuvälineinä leikissä ovat kartat ja radiopuhelimet. Tässä leikissä tarvitaan kaikkia niitä yhteistyötaitoja, joita ollaan harjoiteltu leirikoulun aikana. Oppilaat muodostavat 4-6- hengen ryhmän ja päättävät yhdessä metsästysstrategian. Heidän on sovittava tehtäväjako ryhmässä ja huomioitava toisia ryhmiä. Maastossa edetään aina ryhmänä kävellen, ettei kukaan jää porukasta. Oppilaat näkevät, että selviytyäkseen leikissä, heidän on toimittava ryhmänä, jossa kaikilla on oma tehtävä.

19 Toimintapisteiden purku Oppilaita kannustetaan kokeilemaan kaikkia toimintapisteitä, mutta kerrotaan myös, että niiden suorittamisesta voi kieltäytyä. Ideana on, että oppilaalle annetaan turvallisessa ympäristössä oikeus päättää itse, haluaako hän kokeilla omia rajojaan vai ei. Kieltäytyminen jostain toimintapisteestä ei tarkoita pelkuruutta, vaan on rohkeutta ilmaista mielipiteensä ja nähdä omat rajansa. Oppilailta ja opettajilta saadun suullisen palautteen perusteella nämä ennakkoon kerrotut asiat ovat estäneet niiden oppilaiden kiusaamisen, jotka ovat halunneet kieltäytyä jostain toimintapisteestä. Lisäksi toimintapisteiden riittävä erilaisuus takaa sen, että miltei jokaiselle löytyy jokin sellainen toimintapiste, johon ryhtyminen vaatii riskin ottamista. Riski on yleensä enemmänkin henkisellä tasolla, ajatuksena siitä, että epäonnistuu. Mitä muut silloin sanovat? Toimintapisteitä puretaan mahdollisuuksien mukaan heti paikan päällä keskustelemalla niistä tunnelmista ja kokemuksista, joita oppilailla on ollut. Yhteinen purku tapahtuu illalla yhdistämällä päivän toimintapisteiden kokemukset ja iltahartaus. Iltahartauden teemaksi valitaan esimerkiksi luottaminen, jossa käsitellään luottamista vaatineita toimintapisteitä. Leirin vetäjät pitävät lyhyen alustuksen, jonka jälkeen on mahdollisuus yhdessä keskustella aiheesta. Ideaali olisi, jos toimintapisteiden kokemukset voitaisiin purkaa heti niiden yhteydessä, mutta käytännössä olen havainnut tämän olevan aika hankalaa. Oppilaiden toimiessa ryhmissä osalla pisteistä menee enemmän aikaa kuin muilla. Kaikki pisteet eivät edes tarvitse erillistä purkua, vaan niitä voidaan käydä läpi toiminnan ohessa, simultaanisesti. Opettajien rooli leirikoulun purkamisessa ja sitä kautta hyödyntämisessä on erityisen merkittävä. Opettajalla on itsellään mahdollisuus osallistua toimintapisteisiin oppilaiden kanssa ja saada siten yhteinen kokemus luokkansa kanssa. Opettaja on ollut oppilaiden silmissä jakamassa yhteistä kokemusta, ei tekemässä sitä mahdolliseksi tai ohjaamassa. Tämä yhdessä kokeminen on avannut oppilaille uuden puolen opettajasta.opettajallekin on tullut hankalia paikkoja ja opettajakin on pelännyt esimerkiksi kalliolta laskeutumista.

20 16 Opettajat ovat pitäneet tärkeänä mahdollisuutta itse osallistua ja samalla tarkkailla omaa luokkaansa. Myöhemmin monet opettajat ovat pyytäneet oppilaita piirtämään tai kirjoittamaan leirikoulukokemuksistaan ja sitten ollaan yhdessä käyty läpi saatua materiaalia Resurssit ja voimavarat työhön Työntekijöitä leirikoulutoiminnassa on kolme. Kaikilla on pohjakoulutuksena kirkon nuorisotyönohjaajan tutkinto, jonka lisäksi on lähinnä seikkailu- ja elämyspedagogisia lisäkoulutuksia. Tärkeää on myös yhteisen työnäyn löytäminen, pelkkä koulutus ei riitä. Täytyy olla kiinnostunut leirikoulusta työmuotona ja lisäksi on oltava valmis tekemään pitkiäkin ajanjaksoja tiimissä. Leirikoulut vaativat myös työntekijöiltä laajaa yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä! Lisäksi työssä on mukana tarpeen niin vaatiessa vapaaehtoisia kerhonohjaajia ja oppilaiden vanhempia. Kullakin työntekijällä on oma vastuutoimintapiste, jonka välineet ja käytännön valmistelut hän hoitaa. Opettajalla on jakamaton kokonaisvastuu luokastaan leirin aikana, joka perustuu virkavelvollisuuteen, ohjelmavastuuta hänellä ei ole. (Kuronen ym. 1997, 13.) Hyvät varusteet ovat ehdoton asia leirikoulun onnistumiseksi. Olarin seurakunta on panostanut myös taloudellisesti leirikoulutoimintaan hankkimalla ajanmukaiset ja turvalliset välineet toimintaan. Taloudelliset resurssit eivät ole leirikoulutyön esteenä. Toimintapisteisiin sisältyy myös mahdollisuus tapaturmiin. Suunnittelussa otetaankin erityishuomioon turvallisuuskysymykset ja asianmukainen turvavarustus. Työntekijät pitävät myös jatkuvasti yllä ensiapukoulutustaan osallistumalla ea-kursseille säännöllisin väliajoin. Kaikki suunnittelu tapahtuu yhteisvoimin työtiimissä, johon tuodaan uudet kokeilukelpoiset ideat. Ajatuksena on ideoida rajoja asettamatta ja poimia parhaimmat ideat jatkosuunnittelua varten. Uusimmat toimintapisteet ovat syntyneet juuri tällaisten

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu) Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kuusiston koulu (Kaarina)

Kuusiston koulu (Kaarina) Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen (Otavan Opisto) OPS eläväksi -seminaari, Varkaus 31.3.2016 NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot