SEURAKUNNAN JÄRJESTÄMÄN LEIRIKOULUN MERKITYS LUOKAN ILMAPIIRIIN JA YHTEISHENKEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEURAKUNNAN JÄRJESTÄMÄN LEIRIKOULUN MERKITYS LUOKAN ILMAPIIRIIN JA YHTEISHENKEEN"

Transkriptio

1 SEURAKUNNAN JÄRJESTÄMÄN LEIRIKOULUN MERKITYS LUOKAN ILMAPIIRIIN JA YHTEISHENKEEN Eija Hyvärinen Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUN YKSIKKÖ Eija Hyvärinen SEURAKUNNAN JÄRJESTÄMÄN LEIRIKOULUN MERKITYS LUOKAN ILMAPIIRIIN JA YHTEISHENKEEN. Espoo, 2000, 37 sivua ja 8 liitettä. Päättötyön tarkoituksena on selvittää, millainen rooli seurakunnan järjestämällä leirikoululla on ollut luokan yhteishenkeen ja ilmapiiriin. Aineisto on kerätty pääosin marras-joulukuun 1999 aikana teemahaastatellen ala-asteen kuudennen luokan oppilaita, jotka osallistuivat seurakunnan järjestämään leirikouluun. Haastateltavana oli yhteensä kuusi oppilasta. Aineiston analysointimenetelmään olen ottanut aineksia Amadeo Giorgin fenomenologisesta analyysimenetelmästä, jota olen muokannut omaan tutkimukseeni paremmin sopivaksi. Muokkaamani menetelmä on jaettu neljään eri vaiheeseen alkaen aineiston useaan kertaan tapuhtuvasta läpiluvusta, josta siirrytään teema-aluiden etsimiseen ja niiden muuttamiseen asiatekstiksi. Viimeisessä vaiheessa asiatekstejä vertaillaan ja pyritään löytämään merkityksiä teemoille. Leirikoulun merkitys luokan ilmapiiriin ja yhteishenkeen oli oppilaiden mielestä myönteinen. Erityisesti tekemisen kautta ryhmissä tapahtunutta toisiin tutustumista pidettiin tärkeänä. Haastateltavat olivat yllättyneitä omassa luokassaan olevista voimavaroista ja kokivat luokkansa positiivisena. Tutkimuksen valossa leirikoulu ei näyttä onnistuvan kovinkaan hyvin sille asetetussa itsensä kehittämisen tavoitteessa. Suhtautuminen seurakuntaan leirikoulun järjestäjänä oli positiivista ja leirihartaudet saivat erityisesti tyttöjen osalta myönteistä palautetta. Haastattelut tuottivat monia parannusehdotuksia leirikoulutyöhön ja antoivat selkeän kuvan tämän työmuodon erityispiirteistä. Asiasanat Ala-aste, yhteistyö, seurakunta, lapset Säilytyspaikka Diakonia-ammattikorkeakoulun Alppikadun yksikön kirjasto

3 THE DIACONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUCATION IN FINLAND/ ALPPIKATU UNIT ABSTRACT THE SIGNIFICANCE OF CAMPSCHOOL CONCERNING THE ATMOSPHERE AND THE SPIRIT OF TOGETHERNESS IN THE CLASSROOM Espoo 2000, 37 pages, 8 appendices Eija Hyvärinen The purpuse of this research is to discover what kind of role the campschool plays on the everyday life in the classroom. This paper points out the importance of campschool concerning the atmosphere and the spirit of togetherness in the class. Campschool is a new old way of teaching social skills and learning new aspects of oneself in a safe surroundings. As a parishes youth worker I find this very interesting way to work together with school. Six pupils from the sixth grade of elementary school were interviewed. The research method used was theme interview. The results were divided into six themes: making things together, getting to know the class better, teamwork, the atmosphere and the spirit of togetherness in the class, finding out your own limits and the attitude towards parish. According to the study, the influence of campschool on class was positive. The most interesting result was that pupils really enjoied making things together, even if they worked in groups were they normally don t. The further studies would be interesting to focus on teachers and their oppinions concerning the campschool. Key words Elementary school, co-operation, parish, children, The work is stored in the library of the Diak

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO 1 1. OLARIN SEURAKUNTA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Olarin seurakunta Varhaisnuorisotyö Olarin seurakunnassa Ala-asteiden kanssa tehtävä yhteistyö 5 2. TAVOITTEET LEIRIKOULUTYÖHÖN Leirikoulutyön historiaa ja mitä leirikoulu on Miksi leirikouluun? Olarin seurakunnassa tehtävä leirikoulutyö Olarin seurakunnan leirikoulun toiminta-ajatus ja tavoitteet Leirikoulun suunnittelu ja alkujärjestelyt Leirikoulujen kesto ja kenelle suunnattu Majoittuminen Toimintapisteet ulkona ja sisällä Toimintapisteiden purku Resurssit ja voimavarat työhön TUTKIMUKSEN TAVOITE TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmät Tutkimusaineisto TUTKIMUSTULOKSET Yhdessä tekeminen Tutustuminen omaan luokkaan Luokan yhteistyö leirikoulun aikana Leirikoulun merkitys luokan ilmapiiriin ja yhteishenkeen Omien rajojen kokeilu ja uuden oppiminen Suhtautuminen seurakuntaan leirikoulun vetäjänä POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pohdinta Laadullisen tutkimuksen luotettavuus Tärkeimmät havainnot leirikouluun osallistuneiden näkökulmasta Tulosten vertailu aikaisempiin tutkimuksiin Eettiset kysymykset Jatkotutkimuksen aiheita 33 PAINETUT LÄHTEET 34 PAINAMATTOMAT LÄHTEET 36 LIITTEET 37

5 JOHDANTO Leirikoulutoiminta Olarin seurakunnassa, Espoossa, sai alkunsa keväällä Nuorisotyönohjaajat Pentti Airaksinen, Marja Jauhiainen ja Juha Mustonen olivat uuden haasteen edessä. Ala-asteen kouluista oli tullut kyselyjä toiminnallisesta tapahtumasta helpottamaan suurten luokkien ryhmäytymistä ja tukemaan opettajia heidän kasvatustehtävässään. Ajatus leirikoulusta nousi esiin mietittäessä sopivaa toimintamuotoa vastaamaan koulujen tarpeita. Seurakunnalla oli olemassa toimivia leirikeskuksia ja työntekijöiltä löytyi tarvittavaa erikoisosaamista järjestää suurilekin ryhmille tavoitteellista toimintaa. Kouluilla oli kokemusta erilaisten yritysten järjestämistä leirikouluista, joista oli jäänyt pahasti rahastamisen maku. Toisaalta leirikoulut olivat vastanneet heidän odotustaan nimenomaan formaattinsa puolesta. Tältä pohjalta lähdettiin miettimään ja myös toteuttamaan seurakunnan järjestämää leirikoulua. Ajatus sai heti vastakaikua Olarin alueen suurimman ala-asteen taholta ja niin toukokuussa 1994 oli ensimmäinen pilottiryhmä jo Velskolan leirikeskuksen mailla puolijoukkuetelttoja pystyttämässä. Leirikoulutyö vastaa myös kirkolle heitettyyn uudistumisen haasteeseen olla tukemassa sekä kodin että koulun tekemää kasvatustyötä. Lapsen uskonnollisuuden synnyssä on kasvatuksella suuri merkitys. Uskonnollinen kehitys pohjaa pitkälti kokemuksiin, joita lapsi saa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kotien maallistumisen ja kirkosta vieraantumisen myötä tämä kasvatustehtävä on jäänyt paljolti seurakunnan lapsi- ja varhaisnuorisotyö varaan.(häkkinen 1998, 123.) Opettajat ovat ottaneet mielihyvin vastaan leirikouluihin kuuluvan uskontokasvatuksen. Kirkon kasvatustoiminnan kokonaisohjelmaa (1977) tarkasteltaessa voidaan todeta, että siinä on samat perusosat, kuin koulunkin kasvatustoiminnassa. Seurakunnan varhaisnuorisotyöntekijöillä on mahdollisuus tarjota opettajalle oheiskasvattaja- apua ja auttaa heitä etenkin uskontokasvatuksen erityiskysymyksissä, joissa moni opettaja kokee riittämättömyyttä. (Eliala 1993, )

6 2 Nykyään seurakunnan varhaisnuorisotyön osuus leirikoulujen toteuttajana on kasvanut huomattavasti. Voimme tarjota koko leirikoulun niin, ettei opettajan tarvitse olla ollenkaan ohjelmavastuussa. Opettajat ovat ottaneet tämän iloiten vastaan; vihdoinkin on tilaisuus tarkkailla oppilaitaan rauhassa ja katsoa sivusta, kuinka luokan yhteistyö sujuu. Idea leirikoulutoiminnan valitsemisesta päättötyöni aiheeksi sain kurssikaveriltani. Olin pitkään miettinyt kinnostavaa aihetta ja tuskastellut asian kanssa. Samaan aikaan olin innolla selittänyt leirikouluista, joita suunnittelen ja toteutan työni puolesta. Ystäväni kysyikin minulta, miksi ihmeessä et tekisi lopputyötä leirikouluista! Innostuin ideasta ja tässä ollaan. Ensisijaisena tavoitteenani on ollut tarkastella leirikoulun merkitystä luokan ilmapiiriin ja yhteishenkeen, onko niissä tapahtunut muutoksia. Ainut palaute, jota olemme aikaisemmin saaneet on ollut suullista, emmekä ole sitä kummemmin prosessoineet. Olemme kyllä kehittäneet toimintaamme jatkuvasti, mutta vain toiminnallisella puolella. Nyt oli aika ja mahdollisuus tarttua erityisesti leirikoulun rooliin yksityisen oppilaan ja myös koko luokan suhteen. Mitä he ovat saaneet irti leirikoulusta ja mikä merkitys leirikoululla on ollut luokan ilmapiiriin. Olen miettinyt paljonkin omaa subjektiivisuuttani päättötyötäni ajatellen. Olen törmännyt siihen erityisesti haastatteluita tehdessäni, koska roolini on kaksijakoinen; olen sekä leirikoulun järjestäjä että tutkija. Kuinka värittynyttä tietoa olen saanut, vai ovatko haastateltavani pystyneet kertomaan totuudenmukaisesti ja objektiivisesti kokemuksistaan? Olenko onnistunut luomaan turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin haastattelutilanteisiin ja saavuttamaan haastateltavieni luottamuksen. Olen itse työskennellyt Olarin seurakunnassa reilun vuoden ja sinä aikana olen olut toteuttamassa yhtätoista leirikoulua. Saan päättötyöni kautta erinomaista materiaalia työhöni ja se auttaa myös kehittämään toimintaamme. Innostumiseni aiheesta on siis ymmärrettävää!

7 3 1. OLARIN SEURAKUNTA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ 1.1. Olarin seurakunta Olarin seurakunta on yksi Espoon seurakuntayhtymän viidestä seurakunnasta. Jäseniä Olarin seurakunnassa oli vuoden 1999 lopussa , joka on suunnilleen sama kuin edellisena vuonna Työntekijöitä seurakunnassa on yli 50, joista hengellisessä työssä toimivia on noin puolet. (Olarin seurakunnan vuosikertomus 1999.) Seurakunta on jaettu neljään alueeseen: Haukilahti, Matinkylä, Niittykumpu ja Olari. Eri alojen työntekijät on jaettu alueille, joissa he muodostavat aluetyöryhmän. Aluetyön tärkein tehtävä on huolehtia kontaktien luomisesta ja tehdä seurakuntaa tutuksi kullakin alueella. Samalla työntekijä pystyy perehtymään oman alueensa erityispiirteisiin ja etsimään parhaiten alueen tarpeisiin vastaavaa toimintaa. Eero Voutilainen (1994, 44) puhuu siirtymisestä hallintokulttuurista palvelevaan seurakuntakulttuuriin. Tällä hän tarkoittaa seurakunnan toiminnan ohjautumista seurakuntalaisesta käsin, eikä enää hallintorakenteiden kautta. Myös Seurakunta mietintö (1987, 18-20) näki ihanteena pienet, toimivat yhteisöt, joissa vastuu on jaettu ja jotka saavat voimaa uudistuneesta jumalanpalveluksesta. Samalla nämä yhteisöt kokevat tärkeäksi kansainvälisen ja lähiympäristön lähimmäisenvastuun. Tähän palvelukulttuuriin on Olarin seurakunnassakin kiinnitetty paljon huomiota, josta yksi osoitus on aluetoiminnan kasvu. Vuonna 1997 suoritetun jäsentutkimuksen tulokset antoivat erityishaasteeksi vuosille seurakunnan tunnettavuuden lisäämisen. Varsinkin keski-ikäisten keskuudessa seurakunnan herättämissä mielikuvissa oli toivomisen varaa ja muutenkin tunnettavuus oli huonoa. Lisäksi alueellemme on tulossa suuri kauppakeskus, joka yhdistää Olarin ja Matinkylän alueet. Kauppakeskukseen tulee seurakunnan kerhotilojen lisäksi hiljaisuuden kappeli. (Olarin seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma ) Painopistealueiksi on valittu diakoniatyö ja laaja-alainen perhetyö. Kaupungin tukipalvelujen väheneminen on näkynyt erityisesti diakonia-avun kysynnän kasvuna.

8 4 Taloudellinen hätä näyttää kasvavan entisestään, mikä vaikuttaa myös perheiden hyvinvointiin. Syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat monelle ihmiselle arkitodellisuutta. Tähän haasteeseen on vastattu perustamalla erityinen perhetyön virka ja tekemällä yhteistyötä eri työntekijäryhmien kesken perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.( Olarin seurakunnan vuosikertomus 1999.) Juhani Veikkola (1994, 62) pitää yhteiskuntamme kehityksen pahimpana ongelmana nimenomaan kansalaisten kasvavaa henkistä sekä taloudellista syrjäytymistä. Siitä aiheutuvat kärsimykset yksilölle ja koko yhteiskunnalle ovat huomattavat. Hän näkee kirkolla olevan erinomaiset mahdollisuudet vastata tähän ongelmaa, koska kirkkonäkemyksemme on avara, kirkko toimii kaikkialla, missä on ihmisiä, seurakuntalaisia. Kirkon diakoniatyön paikka onkin hänen mielestään näiden syrjäytyneiden ihmisten rinnalla ja tukena olemista. Helsingin hippakunnan piispa Eero Huovisen toimittamassa piispantarkastuksessa hän totesi Olarin seurakunnasta seuraavaa: Olarin seurakunnalle on ominaista suuri valmius itsearviointiin. Seurakunnassa laaditut toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset ja erityisesti laatuarvioinnit ilmentävät avointa asennetta. Olen tavannut luontevia, välittömiä ja työstään innostuneita työntekijöitä samoin kuin sitoutuneita luottamushenkilöitä, jotka ottavat seurakunnan perustehtävän vakavasti ja haluavat antaa oman panoksensa yhteiseen tavoiteasetteluun. Työntekijöiden suurimpia ilonaiheita seurakunnassa ovat ihmiset, seurakuntalaiset, yhdessä tekeminen, ihmisten auttaminen ja palveleminen. (Huovinen 1999.) 1.2. Varhaisnuorisotyö Olarin seurakunnassa Varhaisnuorisotyö on asettanut tavoitteekseen 7-14-vuotiaiden kristillisen kasvatuksen erityisesti kerho- ja leiritoiminnan avulla. Tarkoituksena on tarjota varhaisnuorille mielekästä toimintaa ja uusia kokemuksia seurakunnan parissa.(olarin seurakunnan varhaisnuorisotyön toimintasuunnitelma 2000.) Varhaisnuorisotyössä työskentelee neljä työntekijää. Varhaisnuorisotyön sisällä jakaudumme vielä kahtia poika- ja tyttötyöhön. Suurin osa työstä tapahtuu kuitenkin

9 5 yhteistyössä, joka lisää resursseja toteuttaa suurempia tapahtumia ja leirejä, sekä kouluttaa vapaaehtoisia kerhonohjaajia. Taloudelliset resurssit toteuttaa ja suunnitella työtä ovat myös hyvät. Merkittävä osa työstä on seurakunnan alueella järjestettävä kerhotyö ja vapaaehtoisten hankkiminen ja kouluttaminen tähän työhön. Viikottain pyörivien varhaisnuorten kerhojen määrä on 41 ja niissä käy yhteensä n. 600 varhaisnuorta. Näitä kerhoja on vetää 47 vapaaehtoista kerhonohjaajaa. (Olarin seurakunnan tyttö- ja poikatyön toimintakertomukset 1999.) Kerhotoimintaan osallistuneiden määrä on ollut Olarissa laskussa, niinkuin muuallakin maassa. Huotari on nähnyt tähän syynä lasten muun harrastetoiminnan, jossa joka illalle riittää menoa. Hänen mielestään varhaisnuorisotyön painopiste onkin siirtynyt viikottaisesta toiminnasta enemmän kertaluontoisiin tapahtumiin. (Huotari 1992, 208.) 1.3. Ala-asteiden kanssa tehtävä yhteistyö Kerhotyön ohella toinen suuri työmuoto on koulutyö. Kirkolla ja koululla on historiankin valossa luonteva yhteys. Juhani Kotilainen (1993, 98) puhuu kirkosta koulun äitinä, sillä 1600-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin saakka alkeisopetus oli miltei kokonaan kirkon järjestämää. Olarin seurakunnan alueella on yhteensä kahdeksan ala-astetta, joiden oppilasmäärissä on isoja eroja. Suurimmalla ala-asteella on vähän alle 600 oppilasta ja pienimmällä vähän yli 200 oppilasta. Lisäksi kasvupaineet koulujen suhteen ovat huimia. Koko Espoon alueelle on vuosittain arvioitu muuttavan yli tuhat kouluikäistä lasta. Tästä määrästä osa muuttaa myös Olarin seurakunnan alueella oleviin kouluihin, eikä lisätiloja ole suunnitteilla. Kotilainen (1993, 102) on laatinut kymmenen koulun kanssa tehtävän yhteistyön teesiä. Ensimmäisessä ohjeessaan hän puhuu säännöllisestä yhteistyöstä koulun kanssa ja yhteyshenkilöstä, joka hoitaa suhteet kouluihin. Olarissa kullakin ala-asteella on oma yhdyshenkilönsä seurakunnasta, joka hoitaa käytännön kontaktit kouluun. Koulut ovat ottaneet iloiten vastaan yhteistyöehdotukset seurakunnan taholta. Tämä on selvästi

10 6 lisännyt koulujen yhteydenottojen määrää, koska yhdyshenkilö tulee koulun kanssa tutuksi ja opettajien kynnys ottaa yhteyttä seurakuntaan madaltuu. Yhdyshenkilön kautta hoidetaan koulukirkkojen suunnittelut ja varaukset, aamunavausta koskevat tiedot, tuntivierailut, koulupastoritoimintaa, opettajien koulutuspäivät jne. Yhdyshenkilötoiminnan huono puoli on, jos yhdyshenkilö ei panosta omaan nimikkokouluunsa ja pidä itse aktiivisesti suhdetta yllä. Käytäntö on osoittanut, että opettajilla on kädet niin täynnä työtä, ettei heidän aikansa ja oma jaksamisensa riitä seurakunnan yhdyshenkilön tavoittamiseen. Kontaktit lähtevät aluksi miltei poikkeuksetta seurakunnasta käsin. Vasta kun opettajat ovat nähneet mitä kaikkea seurakunta voi heille tarjota, he voivat jatkossa pyytää seurakunnalta haluamaansa yhteistyötä. Espoon kaupunki järjesti vuonna 1998 Hyvä yhteistyö seminaarin, joka oli tarkoitettu Matinkylän ja Olarin alueiden peruskoulujen yhteistyötahoille. Seminaariin oli kutsuttu suuri joukko eri työaloja, jotka tekevät yhteistyötä koulujen kanssa. Koulutoimenjohtaja Atso Vilkkijärvi avasi seminaarin näillä sanoilla: Nuorten ongelmien monimutkaistuminen on johtanut siihen, ettei asioita voida hoitaa ilman yhteistyötä. Muutenkin tiivis ja parempi yhteistyö on voima. Luottamus ja usko toisten työhön lisääntyy, kun opimme tuntemaan toisemme henkilöinä ja työntekijöinä. Puhelinääni saa kasvot. (Muistio hyvä yhteistyö seminaarista 1998.) Kotilaisen (1993, 103) seitsemäs teesi käsittelee koulutuksellista yhteistyötä. Seurakunnalla on paljon annettavaa kouluille myös kouluttajana. Hyvä- yhteistyöseminaarin innoittamana Olarin seurakunta järjesti Olarin alueen ala-asteiden opettajille pastori Aarne Laasosen pitämän jaksamiskoulutuksen. Koulutus sai erittäin positiivista palautetta ja lisäsaldona eri työmuodot saivat arvokkaita parannus- ja kehittämistoiveita, mutta myös kiitosta tehdystä työstä.(opettajien jaksamiskoulutuksen palautetta seurakunnalle 1998.)

11 7 2. TAVOITTEET LEIRIKOULUTYÖHÖN 2.1. Leirikoulutyön historiaa ja mitä leirikoulu on Leirikoulutoiminnan varhaismuotona voidaan pitää englantilaisen opettajan Mary A. Johnstonin aloittamaa uudenlaista opetustoimintaa. Vuonna 1906 hän vei luokkansa Bradfordista viikoksi maaseudulle oppimaan käytännössä koulussa opittuja taitoja.(heikkilä 1987, 2.) Suomeen leirikouluidea tuli 1950-luvulla ja aluksi sitä toteutettiin opintoretkien muodossa. Innokkaimmin leirikoulutoiminnan aloittivat Pohjanmaan ruotsinkieliset koulut 1960-luvulla. Virallisella tasolla leirikouluihin tartuttiin 1972, kun kouluhallitus asetti ensimmäisen työryhmän selvittämään leirikoulutoimintaa.(lahdenperä ym ) Suomessa toimii Suomen leirikouluyhdistys, joka perustettiin Yhdistys on kaksikielinen ja valtakunnallinen. Yhdistyksen tarkoituksena on leirikoulutietouden levittäminen opettajille, vanhemmille ja kouluviranomaisille. Lisäksi yhdistys pyrkii koulutusten ja kurssien muodossa kehittämään leirikoulutoimintaa.(lahdenperä ym ) Leirikoulun määritelmässä puhutaan leirikoulusta kahden tai useamman työpäivän mittaisena opiskelujaksona, joka toteutetaan joko kotimaassa tai ulkomailla. Tyypillistä leirikoululle on, että oppilaat osallistuvat aktiivisesti toimintaan passiivisen kuuntelun sijasta. Tietojenkeruu tapahtuu usein pienryhmissä itse etsimällä, kokeilemalla ja hakemalla. Leirikoulu tulisi aina liittää osaksi eri oppiaineiden opetussuunnitelmaa ja hyödyntäen leirikoulupaikan erityismahdollisuuksia. Käytännössä leirikoulun muoto määräytyy ikäluokan, järjestäjän ja erityisesti leirikoululle asetettujen tavoitteiden mukaan. (Kuronen ym ) 2.2. Miksi leirikouluun? Koululaitos on muutaman viime vuoden aikana kokenut suuria muutoksia sekä hallinnollisesti että pedagogisesti. Päätösvaltaa on siirretty yhä enemmän koulun tasolle

12 8 ja opetussuunnitelmat tehdään paljolti koulukohtaisesti. Tämä antaa kouluille entistä enemmän pedagogista liikkumavaraa, mutta myös vastuuta. Opetuksen tavoitteet on määritelty erittäin tarkasti, mutta sisällöt ja työtavat jäävät koulun ja opettajan omaan harkintaan. Kasvatukselliset tavoitteet ovat nousseet tiedollisten tavoitteiden rinnalle, mikä vaatii opetusmenetelmältä entistä enemmän. Tähän pedagogiseen haasteeseen leirikoululla on oma antinsa. (Kuronen ym ) Erityisesti sosiaalisten taitojen kasvattajana ja opettajana leirikoulu on vertaansa vailla. Leirikoulussa oppilaat tutustuvat toisiinsa entistä paremmin ja joutuvat ottamaan toisensa jatkuvasti huomioon. Leirikouluohjelmaan voidaan liittää luokan sisäistä yhteishenkeä kiinteyttäviä harjoitteita ja ottaa esille luokassa esille nousseita erityiskysymyksiä. Leirikoulu kehittää oppilaan omaa kokonaispersoonallisuutta, joka vaikuttaa positiivisella tavalla myös hänen opiskelumotivaatioonsa. (Lähdenperä ym ) Kari E. Turunen (1999, 92) ottaa kantaa sosiaalisiin taitoihin, sanomalla niiden olevan riippuvaisia tunteista. Hänen mielestään sosiaaliset taidot ovat tärkeiltä osin tunneelämän taitoja. Tunteet määräävät sen, onko ihminen valmis toisen kohtaamiselle ja yhteistyölle. Leirikoulussa tunteet ovat vahvasti läsnä, koska oppilaat joutuvat heille uusien tilanteiden eteen. Siksi eri tehtävien ja toiminnan välissä onkin mahdollisuus keskusteluun ja näiden tunteiden purkuun ja ilmaisuun. Omien havaintojeni mukaan ala-asteella luokanopettajalla on erinomainen mahdollisuus hyödyntää leirikoulua myös jälkikäteen. Hän vastaa yleensä usean viikkotunnin ajan oman luokkansa opetuksesta ja pystyy näin ottamaan esille leirin aikana nousseita kysymyksiä. Puhutaan paljon myös kokonaisvaltaisesta oppimisesta ja ala-asteella luokanopettaja voi suunnitella hyvin myös ennen leirikoulua ja sen jälkeen tapahtuvan opetuksen, valitsemalla leirikoulupaikaa hyödyntäviä aihekokonaisuuksia. Leirikoulu voi toimia myös yhdyslenkkinä koulun ja vanhempien väliselle yhteistyölle. Vanhemmat ovat usein erittäin kiinnostuneita leirikoulun ohjelmasta ja vastuu- ja turvallisuuskysymyksistä. Opettaja voi pyytää heitä joko valvojiksi leirikouluun tai ohjelmavastuuseen, jos vanhemmmilta löytyy oman ammatin tai harrastuneisuuden takia leirikoulun ohjelmaan liittyviä taitoja.

13 9 Opettajat ovat toisaalta kokeneet vaikeaksi järjestää yön yli kestäviä tapahtumia luokalleen. Paine näiden retkien ja tempausten järjestämiseen on kuitenkin suuri sekä vanhempien että oppilaiden taholta. Opettajilta saadun suullisen palautteen perusteella heiltä puuttuu tietotaito ja valmius järjestää ja organisoida tällaisia monen päivän matkoja. Lisäksi heitä on mietityttänyt vastuunjako ja valvonnan järjestäminen; mistä saada vapaaehtoisia ja päteviä apuohjaajia, kun vanhemmilta ei näytä liikenevän aikaa? 2.3. Olarin seurakunnassa tehtävä leirikoulutyö Olarin seurakunnan leirikoulun toiminta-ajatus ja tavoitteet Toiminta-ajatuksena on ollut seurakunnan ja koulujen välisen yhteistyön syventäminen. Perinteisten työmuotojen (päivänavaukset, tuntivierailut jne.) rinnalle on haluttu jotain muuta, yhteistyötä laajentavaa. Kotilainen (1993, 103) kehottaakin seurakuntia löytämään luonnollisia yhteistyömuotoja ilman teennäisyyttä. Tässä yhteydessä hän ottaa esille mm. leirikoulut. Leirikoulutyö palvelee sekä koulujen että seurakunnan tarpeita erinomaisella tavalla. Leirikoulun aikana seurakunnan välittämä sanoma tulee parhaiten esille yhdistämällä se tavoitteelliseen toimintaan. Uskontokasvatus on esillä läpäisyperiaatteella, joka käytännössä tarkoittaa aamu- ja iltahartauksia, sekä ohjelmarungon pohjautumista kristilliseen etiikkaan. Koko leirikoulurungon kantavina teemoina ovat luominen/luonnonsuojelu, lähimmäisenrakkaus (suvaitsevuus ja toisen huomioon ottaminen) ja luottamus/usko Jumalaan. Kokemukseni mukaan koulut saavat tarvitsemaansa apua oman kasvatustyönsä tukemiseen ja vankan ammattitaidon leirien suunnitteluun ja käytännön toteuttamiseen. Sosiaalisen kasvatuksen osuus on leirikouluissa suuri ja oppilaat joutuvat käytännön tilanteissa miettimään ihmisten välistä kommunikointia. Tämä vaikuttaa myös luokan ilmapiiriin ja luo yhteisiä toimintamalleja yhteistyöhön luokan sisällä. Oppilaat tutustuvat toisiinsa paremmin ja pystyvät toiminnallisten tuokioiden kautta kokeilemaan omia rajojaan turvallisessa ilmapiirissä ja ympäristössä.

14 10 Nämä teemat nousevat luonnolisina ja aitoina asioina esille toimintatuokioiden kautta. Leirikouluista suurin osa järjestetään miltei kokonaan ulkona, ainoastaan ruokailut tapahtuvat sisällä. Oppilaat ovat luonnon keskellä ja joutuvat pakostakin ottamaan luonnon erityisominaisuudet huomioon. Maailmaa ja siinä elämistä tutkitaan ja tarkastellaan luonnosta käsin. Samalla mietitään ja tarjotaan mahdollisuus tutkia itseä osana tätä suurta kokonaisuutta; mitkä ovat minun voimavarani ja rajani, entäpä suhteeni toisiin ihmisiin ja Jumalaan, taivaan ja maan Luojaan? Leirikoulujen tavoitteena onkin varustaa lasta/nuorta kohtaamaan ihmisten erilaisuus käytännön tilanteiden kautta, nähdä oma toiminta ja peilata sitä toisten oppilaiden toimintaan samassa tilanteessa. Samalla tavoitteena on saada heidät huomaamaan oma ainutlaatuisuutensa Jumalan luomana kokonaisuutena Leirikoulun suunnittelu ja alkujärjestelyt Leirikoulun suunnittelu etenee yleensä siten, että luokan opettaja ottaa yhteyttä varhaisnuorisotyönohjaajiin ja kertoo haluavansa oman luokkansa kanssa leirikouluun. Sovitaan yhteinen tapaaminen, jossa etsitään sopivia päiviä leirikoulun toteuttamiseen ja keskustellaan opettajan kanssa luokan erityistarpeista. Moni opettaja hakee leirikouluista apua luokan sisäisiin ongelmiin ja nämä ongelmat pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Havaintojeni mukaan ongelmat ovat koulusta riippumatta hyvin samankaltaisia. Yleisimmät ongelmat liittyvät kiusaamiseen, välinpitämättömyyteen ja keskittymiskyvyn puutteeseen. Opettaja kokee voimattomuutta isossa luokassa, jossa on monta apua tarvitsevaa. Lisäksi ovat ongelmat maahanmuuttajalasten kanssa heidän siirryttyä normaaliluokalle maahanmuuttajaluokan jälkeen. Näiden keskustelujen pohjalta rakennetaan leirikoulurunko, johon on liitettynä kustannusarvio ja lista leirikoulussa tarvittavista varusteista. (Liitteet 1-3.) Yleensä kuljetus leirikeskuksiin tapahtuu bussilla, mutta osa luokista järjestää kyydityksen vanhempien avustuksella, jolloin säästetään kokonaiskustannuksissa.

15 11 Ennen leirikoulun alkamista varhaisnuorisotyönohjaajat käyvät luokassa pitämässä oppitunnin ja leirikouluesittelyn. Sen aikana saadaan molemminpuolinen kontakti ja oppilailla on mahdollisuus esittää heitä askarruttavia kysymyksiä koskien leirikoulua. Nämä tapaamiset ovat todella tärkeitä, koska oppilailla on monenlaista asiaa painamassa mieltä leirikoulua ajatellen. Osalle leirikoulu on ensimmäinen kerta yksin poissa kotoa, osa jännittää ja pelkää leiriytymistä ulkona tai jotain toimintapistettä jne. Näille kysymyksille on oltava aikaa, koska vastaamalla niihin ja olemalla itse läsnä keskustelutilanteessa voidaan savuttaa alusta alkaen turvallinen ja vuorovaikutteinen ilmapiiri Leirikoulujen kesto ja kenelle suunnattu Leirikoulut kestävät pääsääntöisesti kaksi vuorokautta. Tähän on päädytty monesta käytännön syystä. Ensiksikin leirikeskusvuorojen saaminen on vaikeutunut vuosi vuodelta suuren kysynnän takia. Keväällä ja syksyllä järjestettävistä leirikouluista melkein kaikki majoittuu maastoon puolijoukkuetelttoihin, joka helpottaa kovasti leirikeskusten majoituspaineita. Toiseksi leirikoulujen kysyntä on niin suurta, että pidempiin leireihin ei ole mahdollisuutta. Pelkästään vuoden 1999 aikana leirikouluja järjestettiin 11 kappaletta, joka on iso osa kokonaistyöajasta. Kysynnän ollessa näin suurta, on pakko miettiä, millä tavoin päästään parhaimpaan tulokseen sekä koulua että työntekijöitä ajatellen. Tällä hetkellä leirikouluvuoroja on varattu jo syksyyn 2001 asti. (Olarin seurakunnan varhaisnuorisotyöntekijöiden haastattelut ) Pyrkimyksenä on, että leirikouluun osallistuisi aina yksi luokka kerrallaan, n oppilasta. Silloin pystytään kohdistamaan kaikki toiminta nimenomaan kyseisen luokan tarpeisiin ja mahdollisiin ongelmapisteisiin. Kustannussyistä pienemmät luokat haluavat usein yhdistää voimavaransa ja lähteä rinnakkaisluokan kanssa leirikouluun. Monesti nämä rinnakkaisluokat ovat toimineet ennenkin yhdessä, joten tällainen integrointi ei tuota tavoitteiden kannalta ongelmia.

16 12 Suurin osa leirikouluista järjestetään 6-luokkalaisille. Syynä tähän on käytetyt menetelmät, jotka vaativat oppilaan päättelykyvyltä enemmän. Jean Piaget puhuukin, että eri ikäisillä lapsilla on erilaiset valmiudet omaksua tietoa ja heidän tulisi saada omaa ikäänsä vastaavaa loogista ajattelykykyä kehittävää toimintaa.( Piaget 1988, 8). Leirikouluissa käytetään paljon TOKO-menetelmiä, eli toimintakokemuksien kautta oppimista. Olemme työtiimissämme havainneet, että monet näistä menetelmistä vaativat fysiikalta paljon, joten nuoremmille oppilaille vaikeusaste olisi liian suuri. Lisäksi kuudesluokkalaisilla on paljon suurempi valmius prosessoida kokemaansa ja saada kenties eväitä yläastetta varten. Tämän huomaa hyvin myös tehdyistä haastatteluista, jossa erityisesti tytöt analysoivat leirikoulua kypsällä tavalla Majoittuminen Pääpaino leirikouluissa on toiminnan kautta oppimisella ja uusilla yhteisillä elämyksillä. Leirikoulu alkaa yleensä yhteisellä bussimatkalla, joka auttaa irrottautumaan normaalista kouluympäristöstä ja antaa lähtemisen tunteen. Perille saavuttaessa on heti leiri-info, jossa kerrotaan leirin kannalta olennaiset asiat. Samalla koko leiriä vetävä tiimi esittäytyy ja kertoo jotain itsestään samoin kuin leiriläiset. Tämän jälkeen on joko majoittautuminen leirikeskukseen tai puhtaiden vaatteiden jättäminen sisälle ja valmistautuminen maastoon siirtymiseen. Parhaimmat kokemukset ovat ehdottomasti syntyneet metsässä yöpymisestä, jota suosittelemme luokille leirin ajankohdasta riippuen. Yövyttäessä ulkona on aina otettava huomioon oppilaiden varusteiden taso, jotta kaikki voisivat osallistua telttamajoitukseen. Leiriä pystytettäessä saadaan heti yhdessä tekemisen kokemus ja oppilaat näkevät konkreettisesti, mitä on mahdollista saada aikaan luokan yhteispanoksella. Metsässä oppilaat lähtevät samalta viivalta, ovat riippuvaisia toisistaan vieraan elementin keskellä.

17 13 Leirikeskuksessa majoittautuessa pyrimme järjestämään mahdollisimman paljon toimintaa ulkona. Tarkoituksena on saada aikaan vieras toimintaympäristö ja ero koulupäivän sisällä istumiseen. Oppilaat näkevät toisensa erilaisessa ympäristössä ja toisenlaisissa tilanteissa kuin koulussa Toimintapisteet ulkona ja sisällä Toimintapisteet suunnitellaan yhdessä opettajan kanssa niin, että ne ovat mielekkäitä ja toisiinsa nähden erilaisia. Tavoitteena on omien rajojen kokeilu turvallisessa ilmapiirissä ja toisen huomioon ottaminen. Toimintapisteissä edetään aina ryhmänä. Pisteet ovat kestoltaan suunnilleen saman mittaisia ja niissä eteneminen vaatii ryhmältä toistensa huomioonottamista ja käytännön suunnittelua. Suosittuja ulkotoimintapisteitä ovat kalliolta laskeutuminen, korikiipeily ja melominen intiaanikanooteilla. Näiden lisäksi on rakenneltu banaanilautta, jota ryhmä on päässyt kokeilemaan. Uusin toimintapiste on vaijerirata (80m.), jota halukkaat ovat päässeet kokeilemaan. Näiden lisäksi on yhteisiä ulkoleikkejä, joiden perusidea on ryhmäyttää luokkaa. Vapaa-ajalla on mahdollisuus pelata ulkopelejä. Hauskinta oli vaijerirata!

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Mikäli kaipaatte täsmennystä tai mahdolliseen leiriin liittyvät lisäkysymykset askarruttavat mieltänne, vastaamme niihin mielellämme joko puhelimitse 097568 3333 tai osoitteessa leirit@kvtfinland.org.

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ Hoivayrittäjävalmennushanke Kanta- ja Päijät-Hämeessä (1.7.2008-31.12.2011) on tarkoitettu hoiva- ja

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

TAIDEKASVATUS YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA

TAIDEKASVATUS YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA TAIDEKASVATUS YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA Siellä sai olla yhdessä Sai tehdä porukassa erityisopettaja 1 TAIDEPAJALAISTEN POSITIIVISIA KOKEMUKSIA TAIDEPAJOISSA Yhdessä tekeminen oli kaikkein tärkein t

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen

Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Sata vuotta suomalaista insinöörikoulutusta -seminaari 4. 5.10.2012 Forma Eeva-Leena Tiimityö ja esiintymistaidot Asiantuntijaviestinnässä

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot