INSINÖÖRIKOULUTUS KRIISISSÄ?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "INSINÖÖRIKOULUTUS KRIISISSÄ?"

Pentti Saarnio
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 INSINÖÖRIKOULUTUS KRIISISSÄ? Johtaja Hannu Sirén Valtakunnallinen seminaari Hämeen ammattikorkeakoulu

2 KOULUTUS JA TUTKIMUS Luonnos TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Globalisaatio; elinkeinorakenteen muutos, maailmanlaajuiset markkinat Väestökehitys; koulu-, oppilaitos- ja korkeakouluverkon muutostarpeet, työvoiman riittävyys Työelämän muutos ja työvoiman kohtaanto-ongelma; muuttuvat ammatit ja ammattirakenne Kulttuurinen muutos; kulttuurinen erilaistuminen 2

3 KOULUTUS JA TUTKIMUS Luonnos TASA-ARVOISET KOULUTUSMAHDOLLISUUDET korkea sivistystaso laadukas ja maksuton koulutus aikuiskoulutuksella tuetaan kansalaisten osallistumista KOULUTUKSEN LAATU painopisteenä kaikilla koulutuksen tasoilla perusopetuksessa tavoitteena mm. ryhmäkokojen pieneneminen ja tuki- ja erityisopetuksen vahvistuminen, korkeakoulutuksessa tavoitteena mm. opiskelija/opettaja suhteen paraneminen ja tulosohjausjärjestelmän uudistaminen 3

4 KOULUTUS JA TUTKIMUS Luonnos OSAAVAN TYÖVOIMAN VARMISTAMINEN hyvä osaamispohja peruskoulusta kaikkien lahjakkuusreservien käyttö opintoaikojen nopeuttaminen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ennakoinnin kehittäminen koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen 4

5 KOULUTUS JA TUTKIMUS Luonnos OPETTAJAT VOIMAVARANA opettajankoulutuksen riittävyyden varmistaminen opettajien työolosuhteiden parantaminen osaamisen kehittämismahdollisuuksien parantaminen täydennyskoulutuksen järjestämisvelvoite 5

6 KOULUTUS JA TUTKIMUS Luonnos KORKEAKOULUJEN KEHITTÄMINEN duaalimallin pohjalta; toisistaan poikkeavat tutkinnot, tutkintonimikkeet ja tehtävät tavoitteena kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen ja vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakouluyksiköt laajamittainen yliopistoreformi; rakenteiden kehittäminen ja taloudellisen ja hallinnollisen autonomian lisääminen tutkimuksen kehittäminen ja strategiset osaamispanostukset uudet korkeakoulurakenteet käytössä

7 KORKEAKOULUJEN KEHITTÄMINEN... Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen painopiste on korkeatasoisessa työelämälähtöisessä opetuksessa sekä erityisesti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja palvelusektoria tukevassa soveltavassa tutkimus- ja kehitystyössä. Alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaaminen on ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen vastuulla. Korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta vahvistetaan - korkeakoulujen hallinto ja neuvottelukunnat - opintojen kytkeminen korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön - opiskelijoiden työelämäsuhteiden systemaattinen syventäminen opintojen aikana opetussuunnitelmien ja ohjauksen avulla Ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista pääasiallinen jatkokoulutusväylä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille 7

8 KORKEAKOULUJEN KEHITTÄMINEN... Yliopistot Yliopistolaki uudistetaan kokonaisuudessaan. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2009 Yliopistojen hallinto- ja johtamisjärjestelmät uudistetaan Osa yliopistoista profiloituu kansainvälisesti korkeatasoisina tutkimusyliopistoina Yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa vahvistetaan Tutkijakoulutusyhteistyötä toisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa; tutkijakouluista nykyistä suurempia Yliopistokeskuksia kehitetään aikuiskoulutuksen resurssi- ja koordinaatiokeskuksina 8

9 KORKEAKOULUJEN KEHITTÄMINEN... Maksullinen tilauskoulutus mahdollistetaan ja korkeakoulujen toisen syklin ohjelmien lukukausimaksukokeilu käynnistetään Yliopistojen tutkinnonuudistuksen toimeenpanon arviointi 2010 Yliopistokeskusten arviointi 2008 Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulosohjausjärjestelmässä korostetaan opetuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta Alakohtaiset selvitykset: liiketoimintaosaaminen, sosiaaliala, hammaslääketiede ja kuvataideala Valmistellaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma keväällä 2008 Tekniikan korkeakoulustrategia Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia ja kielistrategia 9

10 KOULUTUS JA TUTKIMUS Luonnos KOULUTUSTARJONTA Nuorisoikäluokan koulutustarjonnan tavoitteiden lähtökohtia Koko peruskoulun ja lukion päättävälle ikäluokalle varataan mahdollisuus ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen hankkimiseen ammatillisessa tai korkea-asteen koulutuksessa Riittävälle osalle ammatillisen koulutuksen suorittaneita varataan mahdollisuus edetä korkeakouluopintoihin, erityisesti ammattikorkeakouluihin Koulutusjärjestelmän toimintakyvyn parantaminen läpäisyasteen nosto epätarkoituksenmukaisen, pitkäkestoisen moninkertaisen koulutuksen vähentäminen 10

11 KOULUTUS JA TUTKIMUS Luonnos Tavoitteena, että vuonna 2020 nuorista ikäluokista 46 % on ammatillisen tutkinnon suorittaneita 42 % on korkeakoulututkinnon suorittaneita Koulutustarjonnasta hiukan yli puolet olisi ammatillista koulutusta ja hieman alle puolet korkeakoulutusta 11

12 KOULUTUSTARJONTA... Aikuiskoulutuksen tarjonnan tavoitteita Luoda työikäiselle väestölle mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen työssään Parantaa ammatinvaihdon edellytyksiä Nostaa aikuisväestön koulutus- ja osaamistasoa Turvata ikääntyvän aikuisväestön sivistyksellisiä tarpeita Alueelliset tavoitteet Valmistellaan maakuntien liitoissa lähtökohtia edellä mainitut koulutuspoliittiset tavoitteet koulutusjärjestelmän parantamista koskevat toimenpiteet valtakunnalliset laskelmat 12

13 Ammattikorkeakoulujen tavoitesopimuksissa sovitut nuorten koulutuksen aloituspaikat koulutusaloittain Koulutusala Muutos -07 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Ammattikorkeakoulut yht ja 2008 lukuihin sisältyy rakennusmestarikoulutuksen 120 aloituspaikkaa 13

14 Koulutus ja tutkimus , luonnos : Korkeakoulutuksen alustavat aloittajatavoitteet vuonna 2012 Koulutusala Aloittaneet* 2006 Ammattikorkeakoulu Alustava laskelma 2012** Aloittajatavoite vuonna 2012 Aloittaneet* 2005 Yliopisto Alustava laskelma 2012** Aloittajatavoite vuonna 2012 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Yhteensä * Ammattikorkeakoulujen tiedot ovat vuodelta 2006, yliopistojen vuodelta 2005 ** Koulutus ja tutkimus Alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:26 14

15 Education at a Glance 2007 OECD INDICATORS 15

16 KOULUTUS KRIISISSSÄ? USA (College Learning for the New Global Century, 2007, Association of American Colleges and Universities) 1. High School`n päättävistä 94 % haluaisi siirtyä yliopistoon 67 % siirtyy suoraan yliopistoihin 75 % siirtyy sinne 2 vuoden kuluessa 2. High School`n päättävistä lähes 60 % aloittaa opiskelun 2 tai useammassa yliopistossa ennen kuin he suorittavat tutkinnon 3. Useimmat opiskelijat ovat samanaikaisesti ainakin osa-aikaisesti töissä, yli 40 % opiskelijoista on yli 24 vuotiaita vuotiaista valkoisista 34 % on suorittanut kandidaatti tutkinnon (bachelor s degree), vastaavasti `black 18 % ja hispanic 11 %. 5. Alle 25 % työnantajista on sitä mieltä, että yliopistoista valmistuneilla on hyvät työelämävalmiudet 16

17 KOULUTUS KRIISISSSÄ? USA... (College Learning for the New Global Century, 2007, Association of American Colleges and Universities) 1. "Because employers view innovation as their most important comparative advantage, they seek to hire graduates who can think beyond the routine, and who have the ability not just to adapt to change, but to help create it." 2. "The engineers goal is to graduate what some are calling "T-shaped students", with the vertical part of "T" representing the traditional parts of an engineering degree, and the crossbar pointing to competencies traditionally with the "liberal arts" - including ethics, global knowledge, intercultural literacy, and strong communication and collaborative skills." 3. "Employers do not want "tootpick" graduates who have learned only the technical skills and who arrive in the workplace deep but narrow." 17

18 Tekniikan korkeakoulustrategia Tekniikan alan korkeakoulutusta uudistetaan yhteistyössä tekniikan alan yhteistyöryhmän kanssa (TEK) Neuvon työryhmän ja Aulangon seminaarin ehdotusten pohjalta Koulutusohjelmarakenteiden uudistaminen Täydennyskoulutuksen kehittäminen valtakunnallisena kokonaisuutena Yksikkörakenteiden kehittäminen Uusia yksiköitä ei perusteta Läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Profiloituminen Innovaatioyliopiston kehittäminen Tekniikan alan tutkimusrahoitus ja infrastruktuurirahoitus painopisteenä 18

19 Tekniikan alan korkeakoulutuksen määrät Ammattikorkeakoulut Nuorten aloituspaikat vuonna 2007 yhteensä 7991 Tulosneuvotteluissa keväällä 2007 sovittu 325 aloituspaikan vähentämisestä 7666 Aloittajatavoite vuonna 2012 yhteensä 7100 (KESU-luonnos) Yliopistot Aloittaneet vuonna 2005 yhteensä 4004 Aloittajatavoite vuonna 2012 yhteensä 3800 (KESU-luonnos) 19

Samankaltaiset tiedostot

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala KYSELYN TAUSTATIEDOT Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa