PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Vellamo, Hämeenkatu 9, Lahti

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus KOKOUSTIEDOT AIKA klo 08:30-09:20 PAIKKA Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Vellamo, Hämeenkatu 9, Lahti KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 148 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MAAKUNTAVALTUUSTON SYYSKOKOUS MAAKUNTAVALTUUSTON POLIIITTISEN TAHDON MUODOSTAMINEN EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON RAHOITUKSEN MYÖNTÄMINEN LAHDEN ETELÄISEN KEHÄTIEN SUUNNITTELUUN (VT12) 155 EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON RAHOITUKSEN MYÖNTÄMINEN VALMENTAJAHIOMO -HANKKEELLE 156 PÄIJÄT-HÄME STRATEGIAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ JA LAUSUNNOLLA 157 PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA LAUSUNTO UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN ALUSTAVASTA LUONNOKSESTA 159 LAUSUNTO HÄME -OHJELMASTA OIKAISU MAKSATUSPÄÄTÖKSEEN PROJEKTILLE A31641 HEINOLAN POHJAVESIALUEIDEN VEDENHANKINTAKELPOISUUDEN SELVITTÄMINEN JA TURVAAMINEN SEKÄ RAJAUKSIEN TARKENTAMINEN JA HULEVESIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA 161 TIEDOKSISAANTIASIAT VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET AJANKOHTAISKATSAUS MUUT MAHDOLLISET ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

2 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus KOKOUSTIEDOT AIKA klo 08:30-09:20 PAIKKA Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Vellamo, Hämeenkatu 9, Lahti OSALLISTUJAT pj Jari Salonen x Merja Vahter vpj Sanna Koponen - Vuokko Rolig x Eevakaisa x Liisa Korpela Lehtosalo-Lönnberg Erkki Nieminen x Jari Hartman Ilpo Markkola x Aino Alonen Juha Rehula x Atte Härkälä Juha Rostedt x Mika Lampola Leena Mantere x Sonja Falk Matti Mäntylä x Rami Lehto Mervi Hännikäinen x Pirjo Ahola Riitta Karjalainen x Riitta Siltanen Reijo Savurinne x Kari Satovuori Sirpa Tilander x Tuula Kaukonen Tuomo Riihilahti x Mika Järvinen Maakuntavaltuuston pj Eero Vainio x 1 varapuheenjohtaja Antti Räsänen x 2 varapuheenjohtaja Lasse Koskinen x Muut osallistujat Jari Parkkonen x Jari Paakkunainen x ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Jari Salonen Jari Paakkunainen KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Paikka ja aika Lahti 14. lokakuuta 2013 Allekirjoitukset Tuomo Riihilahti Leena Mantere PÖYTÄKIRJA NÄHTÄVÄNÄ Päijät-Hämeen liitossa 16. lokakuuta 2013 klo Todistaa Pöytäkirjanpitäjä Jari Paakkunainen

3 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Maakuntahallitus 148 Hallintosäännön 4 :n mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estynee nä ollessaan varapuheen johtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähe tettävä kuusi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslista lähetetään mah dollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä ta valla. Kokouskutsu on lähetetty sähköpostina maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajille sekä maakuntahallituksen esittelijälle ja sihteerille. Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuu den.

4 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Maakuntahallitus 149 Hallintosäännön 15 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti maakuntahallituksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tä hän tehtävään valittua maakuntahallituksen jäsentä tai läs nä olevaa varajäsen tä, jollei maakuntahallitus jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkir jat tarkastetaan pääsääntöisesti kokouksen jälkeen tai tar peen vaatiessa muul la tavoin. Maakuntahallitus valitsee tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan tarkastajiksi Tuomo Riihilahden ja Leena Mantereen.

5 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Maakuntahallitus 150 Hallintosäännön 7 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukai sessa järjestykses sä, jollei toimielin toisin pää tä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokous kutsussa. Maakuntahallitus hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi.

6 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU 136/ /2013 Maakuntahallitus 151 Maakuntahallitus Perussopimuksen mukaan seuraavan kalenterivuoden talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille mennessä. Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Liiton virkamiesjohto yhdessä pelastuslaitoksen edustajien kanssa teki kevään aikana kuntakierroksen jokaiseen jäsenkuntaan. Tavoitteena oli kartoittaa jäsenkuntien näkemyksiä liiton ja pelastuslaitoksen toiminnan kehittämiseksi toiminta- ja taloussuunnitelman laatimista varten Kuntakierroksen palautteen lisäksi vuoden 2014 toiminnan ja talouden näkymät perustuvat maakuntavaltuuston hyväksymään maakuntasuunnitelmaan ja toimintaja taloussuunnitelmaan Toimintasuunnitelmaa on valmisteltu maakuntasuunnitelman lähtökohdasta, jonka mukaan Päijät-Häme ja Lahti kehittyvät kohti valtakunnan osakeskusasemaa. Valmistelua on tehty seuraavien tavoitteiden pohjalta: Matalamman energiankulutuksen työ- ja elämäntavat Enemmän omaa energiaa ja vähemmän päästöjä Enemmän sähköisiä mahdollisuuksia ja vähemmän turhaa liikennettä Enemmän julkista liikennettä ja vähemmän yksityisliikennettä Enemmän puhdasta ympäristöä ja vähemmän ympäristön rasitusta Vahva suurkaupunkikeskus ja monipuoliset mahdollisuudet Enemmän mahdollisuuksia luovan potentiaalin kohtaamiseen ja vähemmän vajaakäyttöä Enemmän vetovoimaa ja vähemmän rajoja Enemmän tiivistämistä ja vähemmän asutuksen hajoamista Enemmän erikoistuneita kyliä ja vähemmän taantuvaa maaseutua Tuottava ja innostava toimintaympäristö Enemmän osaamista ja vähemmän syrjäytymistä Enemmän erikoistumista, innovaatioita ja vähemmän massatuotantoa Enemmän tuottavuutta ja vähemmän työpanosta Enemmän terveyttä ja työuraa ja vähemmän uupumista Tavoitteellinen aluerakenne Vahva suurkaupunkikeskus, hyvän kaupunkitason keskukset, kaupunkikylät, kirkonkylät ja maaseutukylät Virkistyksen ja vapaa-ajan suuralueet Yhteydet ja kehityskäytävät Maakuntavaltuuston hyväksymässä vuosien taloussuunnitelmassa arvioitiin vuodelle 2014 maksuosuuden kasvuksi 1,5-2,5 %. Talousarvioluonnosta on valmisteltu siltä pohjalta, että jäsenkuntien maksuosuus liiton menoihin kasvaa 1,5 % ( ). Vuosien 2015 ja 2016 kasvuksi on arvioitu 1-1,5 %.

7 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Talousarvioluonnokseen sisältyy myös seuraavat erillisrahoitteiset hankkeet: 1. Kuntayhteistyön tuki -hanke euroa Kunnat varautuvat omissa talousarvioissaan rahoitusosuudella 0,6 /as/kunta. 2. Verkkotietokeskuksen kuntarahoitusosuudet euroa. 3. Lahden yliopistokeskukselle maksettava kuntarahoitusosuus euroa. 4. Etelä-Suomen EAKR -ohjelman hallinnointi euroa. Kustannukset katetaan ohjelman teknisestä tuesta. Asian valmistelutilanne esitellään kokouksessa. Asian ovat valmistelleet maakuntajohtaja Jari Parkkonen, puh ja hallintojohtaja Jari Paakkunainen, puh Maakuntahallitus merkitsee asian esittelyn ja siitä käytävän keskustelun tiedoksi ja antaa jatkovalmisteluohjeet kunnille toimitettavan toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimiseksi. Esityslistan liitteenä lähetetään luonnos vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuoden 2014 talousarvioksi. Talousarvio on valmisteltu siltä pohjalta, että jäsenkuntien maksuosuus liiton menoihin kasvaa 1,2 % kuluvan vuoden maksuosuuksiin verrattuna. Vuosien 2015 ja 2016 jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu on arvioitu 1,0-1,5 prosentiksi, riippuen yleisestä kustannuskehityksestä. Asian ovat valmistelleet Jari Parkkonen, puh ja hallintojohtaja Jari Paakkunainen, puh Maakuntahallitus päättää hyväksyä jäsenkunnille tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten lähetettävän luonnoksen vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuoden 2014 talousarvioksi.

8 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus MAAKUNTAVALTUUSTON SYYSKOKOUS / /2011 Maakuntahallitus 152 Aikaisemmin sovitun mukaisesti maakuntavaltuuston syyskokous pidetään tiistaina 3. päivänä joulukuuta Kokouspaikkana on Lahden upseerikerho (Hennalankatu, rak 7, LAHTI). tulokahvit asioiden esittely klo ryhmät lounas klo kokous Kokouksen jälkeen Vellamon Maakuntajuhla klo Asian on valmistellut hallintojohtaja Jari Paakkunainen, puh Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi maakuntavaltuuston kokousajan ja -paikan.

9 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus MAAKUNTAVALTUUSTON POLIIITTISEN TAHDON MUODOSTAMINEN / /2011 Maakuntahallitus 153 Maakuntavaltuusto on vuosittain muodostanut poliittisen tahdon kulloinkin tärkeästä painopisteestä. Edellisinä vuosina aiheet ovat olleet: - koulutukseen ja tutkimukseen osoitettavien valtakunnan voimavarojen tehokkaampi käyttö - kunta- ja palvelurakennehanke - kannanotto eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen hallitusohjelmaan - aluehallinnon uudistamishanke - ympäristövastuullinen yhdyskunta - välttämättömät toimenpiteet rakennemuutoksen haittojen torjumiseksi - kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteen asettaminen Päijät-Hämeelle - tulevaisuuden maakunnat - kuntalaisten voimaantuminen Asian on valmistellut hallintojohtaja Jari Paakkunainen, puh Maakuntahallitus päättää nimetä työryhmän valmistelemaan poliittista tahtoa esitettäväksi maakuntavaltuustolle. Maakuntahallitus nimesi maakuntahallituksen sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajistot työryhmään. Lisäksi työryhmään nimettiin edustajat ryhmistä jotka eivät kuulu puheenjohtajistoon.

10 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON RAHOITUKSEN MYÖNTÄMINEN LAHDEN ETELÄISEN KEHÄTIEN SUUNNITTELUUN (VT12) 137/ /2013 Maakuntahallitus 154 Lahden kaupunki on hakenut rahoitusta projektille Lahden eteläisen kehätien suunnittelu (Vt 12). Valtatie 12 on valtakunnallinen ja seudullinen itä-länsisuuntainen päätieyhteys, joka nykytilanteessa kulkee Lahden kaupungin ja Hollolan kuntakeskuksen keskusta-alueiden läpi. Valtatien varressa on runsaasti asutusta ja muuta maankäyttöä, joille tie aiheuttaa melu-, päästö- ja viihtyvyyshaittoja. Valtatieliikenteen kulkeminen kaupunkirakenteessa haittaa tien varren maankäytön kehittämistä erityisesti Lahden keskusta-alueella ja Salpakankaan keskustassa. Nykyinen vt 12 kulkee Salpausselän harjulla, joka on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesi-aluetta. Pohjavesien pilaantumisriskiä lisää nykyisen tien poikkeuksellisen suuri onnettomuusalttius. Suurimmat liikennemäärät ovat Mytäjäisten liittymän länsipuolella n autoa/vrk. Liikenteen lisääntyessä nykyinen valtatie palvelee entistä heikommin valtakunnallista ja seudullista itä-länsisuuntaista liikennettä ja aiheuttaa merkittävän ympäristöriskin. Valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien yleissuunnitelma on valmistunut vuonna Yleissuunnitelmassa esitetään, että valtatielle 12 rakennetaan uusi linjaus (Lahden eteläinen kehätie) tarvittavine tie- ja liittymäjärjestelyineen Soramäen ja Kujalan välille niin sanotun Launeen vaihtoehdon mukaisesti. Uusi kehätie on välttämätön liikenneverkon ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta. Nykyistä valtatietä ei voida kehittää liikenteen kasvun edellyttämällä tavalla päätieverkolle asetettujen tavoitteiden mukaiseksi. Kehätien linjaus on hyväksytty maakuntakaavassa Launeen linjauksen mukaisesti. Liikennevirasto on tehnyt yleissuunnitelmasta hyväksymispäätöksen, jossa on hyväksytty yleissuunnitelman mukaiset ratkaisut jatkosuunnittelun pohjaksi. Hyväksymispäätöksestä on tehty hallinto-oikeuteen kaksi valitusta, jotka on hylätty. Salpausselän luonnonystävät ry on tehnyt KHO:lle valituksen yleissuunnitelman hyväksymispäätöksestä. Uudenmaan ELY-keskus on teettänyt yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen seuraavat selvitykset: - Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie, Yleissuunnitelma, Hankearviointi Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie, Liikennekäytäväselvitys Tämän hankkeen tuloksena valmistuu Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelma, joka oikeuttaa tienpitäjän lunastamaan tiealueen rakentamista varten. Arviointiryhmä Arviointiryhmä piti tärkeänä, että suunnittelun aikana arvioidaan rakentamisen ympäristövaikutukset Projektin rahoitussuunnitelma Hakijan esitys Valmistelijan esitys EAKR-ja valtion rahoitus Kuntarahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on suosittanut projektin rahoittamista. Projektin osarahoitus on varmistettu. Projektin työllisyysvaikutukset ovat 100 pysyvää työpaikkaa. Uusia yrityksiä ei välittömästi synny.

11 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Asian on valmistellut erityisasiantuntija Marja Koivula, puh Maakuntahallitus päättää myöntää Päijät-Hämeen liitolle osoitetusta vuoden 2013 myöntämisvaltuudesta momentilta EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin rahoitusta seuraavasti: Projekti: Lahden eteläisen kehätien suunnittelu (Vt 12) Toteuttaja: Lahden kaupunki Tarkoitus: Tehdä Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelma, joka on ympäristönäkökohdat hyvin huomioiva Tavoitteet: Mahdollistaa Lahden radan varren rakentuminen, Nostavan logistiikkakeskuksen rakentuminen sekä Pipon teollisuusalueen tehokas käyttö Projektin kesto: Päätöksen perustelut:hanke toteuttaa Etelä-Suomen EKAR-toimenpideohjelman toimintalinjan 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen tavoitteita logististen yteyksien parantamisesta sekä ympäristöriskien hallinnasta Hyväksyttävät kokonaiskustannukset euroa Myönnetty avustus 36,1 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista Myönnetään rahoitusta enintään Projektin hyväksytty kokonaiskustannusarvio sisältää euroa kunnallista rahoitusta. Avustuksen piiriin hyväksytyt kustannukset: Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laitehankinnat Vuokrakustannukset Toimistokulut Muut kustannukset Hyväksymisen ehtona on aina hankintojen kilpailuttaminen. Projektin hyväksymisen, rahoittamisen ja maksamisen tarkemmat ehdot on esitetty EURA2007-järjestelmässä tehdyssä päätöksessä, jota avustuksen saajan on noudatettava ja otettava huomioon Päijät-Hämeen arviointiryhmän lausunto. Avustus on haettava maksatukseen 2 kuukauden sisällä projektin päättymispäivästä. Yhteistyö Päijät-Hämeen liiton kanssa: Liitolle on varattava mahdollisuus olla mukana seuraamassa projektin etenemistä. Liiton yhteyshenkilö on aluekehityspäällikkö Juha Hertsi.

12 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON RAHOITUKSEN MYÖNTÄMINEN VALMENTAJAHIOMO -HANKKEELLE 134/ /2013 Maakuntahallitus 155 Päijät-Hämeen Urheiluakatemia on hakenut rahoitusta projektille Valmentajahiomo. Hakemusta on täydennetty Tämä päätös perustuu jälkimmäiseen täydennettyyn hakemukseen. Päijät-Hämeen Urheiluakatemia on toiminut yhdistyksenä vuodesta 2008 lähtien. Se perustettiin tukemaan opiskelevienurheilijoiden kilpaurheilun ja opiskelun yhdistämistä. Viidessä vuodessa Päijät-Hämeen Urheiluakatemia on kasvanut pienestä paikallisesta yksiköstä merkittäväksi alueelliseksi huippu-urheilun asiantuntija-, palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioksi. Vuonna 2010 Päijät-Hämeen Urheiluakatemialle myönnettiin Suomen Olympiakomitean toimesta valtakunnallinen huippu-urheiluakatemiastatus laadukkaasta työstä urheilun edistämisen saralla. Urheiluakatemioiden keskeisin tulevien vuosien kehittämiskohde on valmennus. Urheiluakatemia toimintaympäristönä tarjoaa valmentajalle monilajisen työskentely-ympäristön. Osaaminen on huippu-urheilun tärkein kilpailutekijä urheilijan ja valmentajan polun käytännön toteutuksessa. Tavoitteena on valmennusprosessien syvempi ymmärrys ja niiden kehittäminen. Urheiluakatemioiden tehtävänä on luoda omaan toimintaympäristöönsä sopivia valmentajien yhteistoiminnan muotoja yli lajirajojen. (Suomen Olympiakomitea, Urheiluakatemiatoiminnan ohjeisto 2013) Valmentajahiomo on Päijät-Häme huippu-urheilun kasvukeskus- projektin synnyttämä pilotti, jonka tavoitteena on Päijät-Hämeen alueen urheiluvalmennuksen kehittyminen monisävyisesti ja valmentajaverkostojen laajeneminen eri lajien väliseksi yhteistyöksi. Päijät-Häme huippu-urheilun kasvukeskus- projektiin kuului työpajoja, jotka kokosivat yhteen urheilijan polun asiantuntijoita yli sektorirajojen. Työpajoissa nousi esiin muutamia selkeitä kehitys- ja ongelmakohtia. Valmentajien yhteisöllisyyden ja arvostuksen puute sekä puutteet valmennusosaamisen jakamisessa nousivat esiin. Tähän tarpeeseen ideoitiin valmentajien yhteisöllisyyttä edistävä toimintamalli valmentajahiomo. Päijät-Hämeen urheiluakatemian katsottiin olevan luonnollinen vastuunottotaho hiomokoordinaatiosta, sillä valmentajuuden edistäminen maakunnassamme on osa Päijät-Hämeen Urheiluakatamien tehtäväkenttää. Hiomotoimintaan ovat sitoutuneet alueen urheiluopistot, puolustusvoimien urheilukoulu, Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu sekä monia urheiluseuroja. Hiomotoiminta tukee alueen urheiluseurojen ja valmentajien työtä. Valmentajahiomon tavoitteeksi on asetettu: - Tiiviin, säännöllisesti hiomopäiviin kokoontuvan valmentajaverkoston muotoutuminen - Mahdollisuuden tarjoaminen säännölliselle valmentajamentoroinnille - Toiminnassa mukana olevien valmentajien määrän kasvattaminen Arviointiryhmä: Arviointiryhmällä ei ollut huomautettavaa. Projektin rahoitussuunnitelma Hakijan esitys Valmistelijan esitys EAKR-ja valtion rahoitus Kuntarahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä

13 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on suosittanut projektin rahoittamista. Projektin osarahoitus on varmistettu. Projektilla ei ole välittömiä työllisyysvaikutuksia eikä uusia yrityksiä synny. Asian on valmistellut erityisasiantuntija Marja Koivula, puh Maakuntahallitus päättää myöntää Päijät-Hämeen liitolle osoitetusta vuoden 2013 myöntämisvaltuudesta momentilta EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin rahoitusta seuraavasti: Projekti: Toteuttaja: Tarkoitus: Tavoitteet: Valmentajahiomo Päijät-Hämeen Urheiluakatemia Neljä laajempaa hiomotapaamista, joissa asiantuntijan johdolla pureudutaan tiettyyn valmennukselliseen teemaan. Lisäksi pari ajatuksia tuulettavaa tilaisuutta valmennuksen ajankohtaisista aiheista Tiiviin, säännöllisesti hiomopäiviin kokoontuvan valmentajaverkoston muodostaminen, mahdollisuuden tarjoaminen säännölliselle valmentajamentoroinnille sekä toiminnassa mukana olevien valmentajien määrän kasvattaminen Projektin kesto: Päätöksen perustelut: Hanke toteuttaa Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimintalinjan Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen tavoitteita Hyväksyttävät kokonaiskustannukset Myönnetty avustus 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista Myönnetään rahoitusta enintään Projektin hyväksytty kokonaiskustannusarvio sisältää 9649 euroa yksityistä rahoitusta. Avustuksen piiriin hyväksytyt kustannukset: Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laitehankinnat Vuokrakustannukset Toimistokulut Muut kustannukset euroa Hyväksymisen ehtona on aina hankintojen kilpailuttaminen. Projektin hyväksymisen, rahoittamisen ja maksamisen tarkemmat ehdot on esitetty EURA2007-järjestelmässä tehdyssä päätöksessä, jota avustuksen saajan on noudatettava ja otettava huomioon Päijät-Hämeen arviointiryhmän lausunto. Avustus on haettava maksatukseen 4 kuukauden sisällä projektin päättymispäivästä. Yhteistyö Päijät-Hämeen liiton kanssa: Liitolle on varattava mahdollisuus olla mukana seuraamassa projektin etenemistä. Liiton yhteyshenkilö on projektisihteeri Ville Majala.

14 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus PÄIJÄT-HÄME STRATEGIAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ JA LAUSUNNOLLA 87/ /2012 Maakuntahallitus 156 Maakuntavaltuuston poliittiset ryhmät tekivät maakuntavaltuuston kokouksen yhteydessä ehdotuksensa strategisiksi kärjiksi. Valituiksi tulivat: Kehittyvillä markkinoilla osaajana Hyvinvointiliiketoimintaa Sosiaalinen osallisuus Pietarin ja Venäjän potentiaali Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Maakuntahallitus työsti strategisia painopistealueita seminaarissaan Maakunnan yhteistyöryhmä teki kokouksessaan neljä vaihtoehtoista esitystä maakunnan visioksi ja missioksi. Näistä on tehty yhdistelmä ehdotukseen. Päijät-Häme strategiaehdotus on asetettu nähtäville Ehdotus on liiton internet-sivuilla ja facebookissa. Lisäksi ehdotus on lähetetty lausunnoille samalla jakelulla kuin Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelman 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelma kesällä Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään Maakuntahallitus käsittelee saadut mielipiteet ja lausunnot kokouksessaan ja hyväksyy niiden pohjalta laaditun ehdotuksen Päijät-Häme strategiaksi. Maakuntavaltuusto hyväksyy strategian lopullisesti Päijät-Häme strategiaehdotus on tausta-aineistona. Asian on valmistellut erityisasiantuntija Marja Koivula, puh Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Päijät-Häme strategiaehdotuksen nähtävillä ja lausunnolla olon.

15 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA Maakuntahallitus 157 Päijät-Hämeen yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimenpiteet vuosille (liite) on koottu yhteistyössä maakunnan elinkeinoelämän, aluehallinnon, sivistystoimen sekä alueen oppilaitosten kanssa. Strategiassa määritellään yhteinen yrittäjyyskasvatuksen visio ja sitä konkretisoivat tavoitteet sekä oppilaitoskohtaiset toimenpiteet perusasteelta aina korkeakoulutukseen saakka. Lisäksi strategiaan on kuvattu tiekartta kuntien toimenpiteitä varten. Strategian laadinta oli lähes vuoden mittainen strategiatyöprosessi ja alku tulevaisuuden pitkäjänteiselle verkostoyhteistyölle yrittäjyyden vahvistamiseksi ja yrittäjyyskasvatusosaamisen kehittämiseksi maakunnassa. Strategiset painopisteet yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä 1. Yrittäjyyskasvatuksen pysyvän kehittämisverkoston synnyttäminen ja johtaminen 2. Jokaisen kunnan jokaisen oppilaitoksen sitouttaminen mukaan 3. Voimaantumisen, innostumisen ja positiivisen yrittäjyysilmapiirin kehittäminen Tavoitteet kuntatason ja oppilaitosten kehittämiseksi 1. Yrittäjyyskasvatuksen johtaminen on tavoitteellista 2. Oppilaitosten johtamisen kehittäminen 3. Oppilaitosten toimintakulttuurin radikaali kehittäminen 4. Opettajien osaamisen kehittäminen Asian on valmistellut aluekehityspäällikkö Juha Hertsi, puh Päijät-Hämeen liitto kannustaa ja tukee maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen strategiatyön edistämistä ja toimenpideohjelman toteuttamista ja esittää, että kaikki maakunnan kunnat ja koulutusorganisaatiot ottavat strategian osaksi yrittäjyyden ja kasvatuksen tavoitteita ja omalta osaltaan toteuttavat laadittua toimenpideohjelmaa vuosina

16 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus LAUSUNTO UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN ALUSTAVASTA LUONNOKSESTA 133/ /2012 Maakuntahallitus 158 Nastolan kunta pyytää liiton lausuntoa Uudenkylä osayleiskaavan alustavasta luonnok ses ta mennessä. Kaava-asiakirjat ovat nähtävillä kunnan ko ti si vuilla: Kaava-alue käsittää Nastolan Uudenkylän alueen kokonaisuudessaan sekä Syl vojär ven ja Immilän ranta-alueen ja Immilänkylän kyläalueita Immilän ja Arrajoen kylis sä. Lisäksi mukana on teollisuusalue Nastolan kirkonkylän puolella Rakokiven kun ta kes kuk sen läheisyydessä. Kaava-alue rajautuu etelässä Orimattilaan ja idässä Ii tin kunnan rajaan. Keskeiset merkinnät lainvoimaisessa maakuntakaavassa ovat Rakokiven kes kusta toi min to jen alue C ja sen pohjoispuolella on Turranmetsän virkistysalue V. Kaava-aluet ta halkovat maakuntakaavan merkittävästi parannettava rataosa, uuden moot to ri tien linjaus mo4, seututiet st 28 ja 29 sekä muutamat yhdystiet. Moot to ritien Uudenkylän liittymäalueen ympäristö on maakuntakaavassa palvelujen alu eena P, jolla voi sijoittaa tilaa vaativaa kauppaa. Uudenkylän alakeskus on merkitty ca-mer kin näl lä. Taajama-alueella on taajamatoimintojen alueen merkitä A, joka jat kuu Uudenkylän alueella kyläalueena AT. Rakokiven keskustan eteläpuolelle, ra dan ja teiden väliin jää teollisuusalue T. Sylvöjärven länsirannalla on kult tuu ri histo rian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue kmv sekä ma. Oikeusvaikutteisena laadittavan osayleiskaava tavoitteena on tarkastella mm. Uuden ky län asemaa osana Nastolan nauhataajama, vahvistaa Rakokiven roolia kunnan kaupallisena keskuksena ja kylämäisen asutuksen osoittaminen sekä Syl vöjär ven ja Immilänjoen rantavyöhykkeen rakentamisen ohjaaminen. Poikkeukselliseksi yleiskaavahankkeen tekee samaan aikaan käynnissä oleva valta tien 12 Lahti - Kouvola yhteysvälin liikennepoliittisen seloteon mukainen uusi tarkas te lu kustannustehokkaampien ratkaisujen löytämiseksi toteuttamiselle. Eri tyises ti välillä Uuskylä - Suvioja on tarkasteltu vaihtoehtoisia linjauksia Uu den maan ELY-kes kuk sen johdolla. Asian ovat valmistelleet aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen, puh , maa kun ta-ark ki teh ti Mirja Karila-Reponen, puh ja projektikoordinaattori Jus si Mäkinen, puh Maakuntahallitus päättää antaa Nastolan kunnalle seuraavan sisältöisen lau sunnon: "Päijät-Hämeen liitto esittää pyydettynä lausuntona Uudenkylän osayleiskaavan alus ta vas ta luonnoksesta, joka on päivätty , seuraavaa: Uudenkylän osayleiskaavatyössä on paneuduttu haasteelliseen kaavatyöhön huolel li ses ti valmistelemalla kaavalle tavoitteet ja mitoitusperiaatteet, sekä selvityksiä ja vaikutusten arviointeja ja alustavia luonnosvaihtoehtoja. Väestötavoitteen poh timi nen kuntastrategian pohjalta, eri maankäyttöalueiden tavoitteet ja viranomaisten aset ta mien tavoitteiden kirjaaminen mm. valtatien 12 osalta ovat hyvää pohjaa kaa va työl le. Taajamarakennetta koskevista vaihtoehtotarkasteluissa nro1:ssä, Rakokiven keskus ta laajentamisvaihtoehdoissa, taustalla ovat käytöstä poistuneen soramontun uu si käyttö ja taajamarakenteen keskellä olevan betonitehtaan alueen mahdollinen tu le va käyttö. Keskustatoimintojen alueen laajentaminen ja asuinkerrostaloalue alus ta vas sa luonnoksessa esitetyllä tavalla toteuttavat hyvin lainvoimaista

17 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus maa kun ta kaa vaa. Kaavan havainnollisuuden kannalta voisi olla paikallaan harkita sekä so ra mon tun että betonitehtaan alueiden osalta "uudet ja olennaisesti muuttuvat alu eet" -merkintää, jossa tuleva maankäyttö osoitettaisiin reunaviivalla ja sisäpuolella nä kyi si nykytilannetta kuvaava pohjakartta. Maankäytön muuttamisesta ai heu tu vis sa vaikutuksissa olisi hyvä tuoda esiin, mitä vaikutuksia kaavaratkaisulla olisi ole mas sa olevalle yritystoiminnalle. Vaihtoehtotarkastelussa nro 3 on luonnosteltu kerrostaloasumista henkilöliikenteen ase man läheisyyteen. Olemassa olevien raideliikenteen asemien läheisyyteen si joitet tu asuminen tukisi hyvin raideliikenteen käyttöä kuten arvioinnissa todetaan. Siitä huolimatta, että melu- ja tärinävaikutukset tulisivat nostamaan ra ken nus kus tannuk sia, tulisi raideliikennettä tukevaan rakentamiseen olla mahdollisuuksia myös pää kau pun ki seu dun ulkopuolella. Vaihtoehtotarkastelun nro 4 osalta olisi hyvä käyttää "uudet ja olennaisesti muut tuvat alueet" -merkintää selkeyttämään kaavaratkaisua. Palveluiden alueen si joit tami nen esitettyyn paikkaa toteuttaa lainvoimaisen maakuntakaavan ajatusta, mutta voi si olla pe rus tel tua harkita vähittäiskaupan suuryksikön tai alueen KM-merkitää nyt, kun tilaa vaa ti van kaupan erityisasema on poistumassa keväällä Alustavassa kaavaluonnoksessa esitetyt perustelut vaihtoehtotarkastelun nro 5 osal ta ovat kannatettavia. Vaihtoehtotarkastelu sijoittuu lainvoimaisen maa kun takaa van taajamatoimintojen alueelle. Teollisuuden siirtyminen asteittain pois poh jave si alu eel ta on tärkeää. Vaikutuksissa olisi hyvä esittää myös, mitä vaikutuksia itse yri tys toi min nal le olisi asumisen ja palveluiden alueeksi osoittamisella. Valtatien 12 linjaus Uudenkylän ja kunnan rajan välillä on esitetty lainvoimaisen maa kun ta kaa van mukaisena. Yleissuunnitelman tarkistaminen on käynnistymässä ja ratkaisua YVA-menettelyn tarpeellisuudesta ei vielä tässä vaiheessa ole. Hankkeen palvelutasolle asetettavien tavoitteiden määrittely on parhaillaan käynnissä, jon ka pohjalta on todettu arvioitavan YVA-menettelyn tarvetta Hämeen ELY-keskuk sen toimesta. Sekä Uudenkylä osa yleis kaa van että käynnissä olevan Päijät-Hä meen maakuntakaavatyön kan nal ta on erityisen tärkeää, että Uudenmaan ELY-kes kus voi edetä yleissuunnitelman tar kis ta mi ses sa viivytyksettä. Vanhan valtatien hyödyntämistä on luonnosteltu vaihtoehtotarkastelussa nro 7. Seu tu tie ta soi nen rinnakkaisväylä on lainvoimaisen maakuntakaavan mukainen ratkai su ja erityisen tarpeellinen Nastolasta Lahteen ja edelleen länteen ja itään suuntau tu van pendelöinnin ja muun asiointi- ja vapaa-ajan liikenteen takia, koska se vähen tää seudullisen liikenteen sekoittumista valtatielle. Vaihtoehtotarkastelussa nro 8 on hahmoteltu taajaman laajentamista itään harvaan asututun alueen tiivistämiseksi. Lainvoimaisen maakuntakaavan varauksena on tällä alueella taajamatoimintojen alue A. Maakuntakaavan tavoitteena on ollut mah dol lis taa Uudenkylän alakeskuksen palveluiden turvaaminen asumista li säämäl lä. Kunnan tavoite asutuksen tiivistämiseksi on joka tapauksessa maa kun takaa van hengen mukaista. Rakennettu ympäristö on kirjoitettu ja kuvattu hyvin kaavaselostuksessa. Kaa va selos tuk sen kerronta palvelee hyvin myös tietolähteenä omasta ympäristöstään kiinnos tu nei ta ihmisiä. Valtakunnallisesti arvokkaita Toivonojan kartanoa ja Immilän myl lyä ei kuitenkaan ole viety kaavakartalle ja status puuttuu sieltä. Val ta kun nal lises ti arvokkaat kohteet tulisi merkitä kaavakartalle. Kulttuuriympäristöjä on kä si tel ty uudella yleispiirteisellä tavalla. Totuttu tapa esittää maa kun nal li ses ti arvokkaat kult tuu ri ym pä ris töt tai maisemat on korvattu yleis piir teisel lä Kyläkuvallisesti ar vo kas alue merkinnällä. Merkintää voisi terävöittää nos tamal la maakunnallinen arvo mer kin tö jen selityksiin mukaan ja viitata liitetietoihin. Uu sien merkintätapojen ke hit te ly on kuitenkin hyvä asia ja onnistuessaan se luo uut ta selkeyttä kaavakartalle.

18 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Maa kun ta kaa van selvityksiin liittyen on tehty Historiallisen ajan muinaisjäännösten in ven toin ti vuonna Suunnittelualueella on 2 vanhaa kylätonttia ja olisi hyvä jos tämä uusi selvitystieto siirtyisi avattuna osayleiskaavatasolle kaa va se los tukseen. Rantarakentamista on suunniteltu perinteisin keinoin määrittelemällä ranta-alue ja ko ros ta mal la omarantaisuutta sekä rannankäyttömahdollisuutta. Uusia ran ta ra kennus paik ko ja on suhteellisen vähän ja uudet rakennuspaikat sijoittuvat hyvin jo olemas sa oleviin ryhmiin. Kylä- ja haja-asutusrakentaminen on ratkaistu joustavasti ja yh dys kun ta ra ken net ta tii vis tä väs ti. Hyvien, maaseutumaisten kyläalueiden syn tymis tä edistää myös uu det, vuonna 2012 valmistuneet Kärkölän, Lahden ja Nas tolan maaseutualueita kos ke vat Maaseutualueiden rakennustapaohjeet. Osayleiskaavan luontoselvityksessä on ansiokkaasti selvitetty alueen ekologista ver kos toa paikallisella tasolla. Kaavaselostuksessa ekologisten yhteyksien kä sit tele mi nen sopisi kuitenkin paremmin luonnonympäristö teeman alle, eikä kohtaan ra ken net tu ympäristö kuten asia on nyt esitetty. Päijät-Hämeen liitto on teettänyt päi vi tyk sen maakunnallisesta ekologisesta verkos tos ta osana valmisteilla olevan maa kun ta kaa van taustaselvityksiä. Selvitys valmis tuu lokakuun 2013 aikana, mut ta tässä yhteydessä ovat jo käytettävissä sen luon nos ver sion tiedot. Selvityksessä tul laan nostamaan esiin uutena maa kun nal lise na ekologisena yhteytenä Tur ran met säs tä taajaman läpi etelään Orimattilan Lakeasuon alueelle johtava yhteys. Se pal ve lee osittain samaa tarkoitusta kuin yleiskaa van luontoselvityksessä pai kal li ses ti arvokkaaksi osoitettu Sylvöjärven itärantaa ete lään taajaman läpi kulkeva yh teys. Paikallisesti ja etenkin maakunnallisesti tai val ta kun nal li ses ti tärkeät eko lo gi set yhteydet tulisi huomioida yleiskaavassa osoitta mal la ne sellaisin merkinnöin, et tä puustoisten yhteyksien säilyminen tiiviiksi raken tu van taajaman läpi voidaan tur va ta. Uusien teollisuusaluevarausten ja tu le vaisuu den palvelualueiden osoit ta mi nen VT 12 ympärille lisää entisestään tarvetta huo leh tia tärkeiden maakunnallisten eko lo gis ten yhteyksien säilymisestä. Kaavaratkaisun vaihtoehto nro 2, Tammelan metsän, molemmat vaihtoehdot (sekä SL että V) tukevat em. pohjois-etelä suuntaisen ekologisen yhteyden säilymistä. Ky sei nen alue on kuitenkin todettu erityisesti luontoarvojensa puolesta ar vok kaaksi, joten sen merkitseminen SL-varauksella olisi sen puolesta perustellumpaa kuin osoit ta mi nen virkistysalueeksi. Alueen virkistysarvot voidaan turvata myös suo je luvaih to eh dos sa järkevillä rauhoitusmääräyksillä. Alueen pohjoispuolelle sijoittuvan asu mi sen reservialueen toteutuessa tulee huolehtia, että eteläpuolella oleva ar vokas luontoalue ei jää tiiviin taajamarakenteen puristuksiin, vaan ekologiset yhteydet tur va taan esimerkiksi virkistyskäytävällä. Kaava-alueella sijaitsee maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu Salpausselän harju alue kahtena vierekkäisenä, soranottoalueen katkaisemana alueena. Nämä alueet on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa ge-rajauksella. Näiden koh tei den osalta ei ole tullut tietoon sellaisia seikkoja, että niiden maakunnallinen ar vo olisi romahtanut, joten ne tulisi osoittaa myös yleiskaavassa ge- tai luo-merkin nöin. Päijät-Hämeen uusi kokonaismaakuntakaavatyö on edennyt ehdotusvaiheeseen, jos sa mm. kaupan mitoitusta koskevat ratkaisut on tarkoitus tehdä. Päijät-Hämeen kau pan palvelurakenneselvityksesta käy ilmi, että Nastolan koko kunnan os to voimas ta 16 % asioi päivittäistavaraostosten osalta ja 64 % erikoiskaupan osalta muu al la kuin omassa kunnassa. Rakokiven keskusta-alueen ja Uudenkylä kaupallisten palveluiden li sää mis mah dolli suuk sien turvaaminen osayleiskaavan keinoin on linjassa uudelle maa kun ta kaaval le asetettujen kauppaa koskevien tarkempien tavoitteiden kanssa. Uudenkylän osa yleis kaa van alueella tulisi esitettyjen palvelujen alueiden P merkintä harkita niin, että Rakokiven keskustahakuisia kaupan palveluita ei vaaranneta ja kuitenkin mah dol lis te taan tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden sijoittuminen niille.

19 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus Asuinalueiden (A- ja AT) merkinnöissä voisi olla paikallaan käyttää laajemminkin kaa van selkeyden kannalta "uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet" -merkintää. Tur ran met sän reservialue määräyksineen on hyvä."

20 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA 9/ Maakuntahallitus LAUSUNTO HÄME -OHJELMASTA 145/ /2013 Maakuntahallitus 159 Hämeen liitto on pyytänyt lausuntoa Häme-ohjelman luonnoksesta mennessä. Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Häme-ohjelma sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman. Strategiaosa tavoittelee pitkää horisonttia aina vuoteen Ohjelmaosa kattaa ohjelmakauden Tavoitteena on muodostaa riittävän suuria, vaikuttavia kehittämisen kokonaisuuksia, joiden toteuttamiseksi kootaan voimavarat kunnista, maakunnasta, alueiden verkostoista, valtiolta, Euroopan unionista sekä yritysmaailmasta. Häme-ohjelmaa on valmisteltu vuoden alusta lähtien ja taustatöitä on tehty jo edellisenä vuonna. Strateginen perusta ohjelmalle on luotu laajan metropolialueen skenaariotyön ja Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen Siivet ja Juuret tulevaisuustarkastelun työskentelyssä. Hämeen maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä Häme ohjelma kokouksessaan Häme ohjelman luonnos on kokonaisuudessaan luettavissa Hämeen liiton nettisivuilla, os. Asian on valmistellut kehittämisjohtaja Jaana Simola, puh Lausuntonaan Häme-ohjelman luonnoksesta Päijät-Hämeen liitto toteaa seuraavaa: Yhteistoiminta-alueen yhteiset strategiset painopisteet näkyvät Häme-ohjelman luonnoksessa erinomaisesti. Näiden lisäksi Hämeen maakunnan omat erityispiirteet on kyetty nostamaan esille ja näin vahvistamaan maakunnan omia strategisia kärkiä. Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen tulisi uudella ohjelmakaudella yhdistää entistä enemmän mm. biotalouden, kulttuurin, luonnonvarojen, teollisuuden ja kansainvälistymisen resursseja ja verkostoja. Erityisesti liikkumisen ja pendelöinnin osalta on tärkeää että itä-länsi suuntaisen liikennöinnin sujuvuutta korostetaan sekä Kanta-Hämeen että Päijät-Hämeen maakuntaohjelmissa. Se on erityisen merkityksellistä sekä vähähiilisen yhteiskunnan tukemisen näkökulmasta että alueiden kilpailukyvyn kannalta. Liiketoimintamahdollisuuksien kasvattaminen mm. Pietarin suuntaan ja yhteistoiminta-alueen yhteiset markkinointitoimenpiteet näkyvät yhteisissä maakunnallisissa linjauksissa. Maakunnallisen Venäjän markkinoinnin hanke tulisi rakentaa yhdessä yhteistoiminta-alueen toimijoiden kanssa. Tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset alueellisissa rakenteissa on viisaasti otettu huomioon ohjelman sisältökysymyksissä, eikä mm. taloudellisten epävarmuustekijöiden ole annettu vaikuttaa kehittämispolkujen kuvauksiin. Hankekokonaisuudet kokoavat ohjelman kärjet ryppäiksi, joiden terävöittäminen ja tiivistäminen tulee vielä napakoittamaan ohjelman esitysasua.