Etelä-Savon maakuntaliiton Toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Savon maakuntaliiton Toimintakertomus"

Transkriptio

1 Etelä-Savon maakuntaliiton Toimintakertomus 2007 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 92:2008

2 Etelä-Savon maakuntaliiton toimintakertomus 2007 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 92:2008

3 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TOIMINTAKERTOMUS 2007 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 92:2008 Teroprint Painosmäärä 250 kpl Mikkeli 2008 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A MIKKELI puh faksi ISBN ISSN

4 SISÄLLYS ESIPUHE sivu ALUEKEHITYS JA OHJELMATYÖ 1 Uusi ohjelmakausi käyntiin 1 Aluekehitys- ja ohjelmatyön keskeiset tehtävät vuonna Vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot ja esiselvitysaineisto maakuntasuunnitelman tarkistamisen pohjaksi 1 Maakuntaliitto edisti maakuntaohjelman toteuttamista 1 Maakuntaliitto koordinoi ja edisti rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa 2 keskushallinnon ja komission hitaus viivästytti ohjelmia 2 uusi MYR yhteen sovittaa maakunnassa 3 itä-suomen koordinaatiota vahvistettiin 3 uuden ohjelmakauden menettelyt, koulutus ja tiedottaminen 4 Maakuntaliitto edisti muiden kansallisten ja EU-ohjelmien toimeenpanoa 4 Kaakkois-Suomi - Venäjä ENBI CBC ohjelman valmistelu 4 Pohjoinen Periferia 4 Verkostoituneet osaamiskeskukset generoivat yhteistyötä 4 mikkeli ja Savonlinna aluekeskusohjelmissa Maakuntaliitto vahvasti mukana maaseudun kehittämisessä 5 Maakuntaliitto kehitti aluekehitystyön menetelmiä ja toimintatapoja 6 Maakuntaliitto edisti yritystoimintaa ja kehittää elinkeinoelämän edellytyksiä 7 EDUNVALVONTA JA KEHITTÄMISTYÖ 8 Maakuntaliitto antoi useita kannanottoja 8 Etelä-Savon kuntatalouden tila koheni hieman 9 Palvelurakenteet ja kuntayhteistyö etenee 9 Kunta- ja palvelurakenneuudistus eteni hieman 9 Alueellistamiseen haettiin uutta vauhtia 9 Keskustelu aluehallinnon kehittämisestä käynnistyi 9 Osaamisen kehittäminen 10

5 sivu Etelä-Savon laajakaistaverkko täydentyi 11 Itä-Suomi -ohjelman makrohankkeita valmisteltiin edelleen 11 Matkailustrategia valmistui, kulttuuriasiat näkyvästi esiin 11 Tietopalvelua kehitetään 12 Itä-Suomen Brysselin toimiston työ jatkuu 12 ALUESUUNNITTELU 13 Aluesuunnittelun keskeiset tehtävät vuonna Maakuntakaavan luonnos valmistui 13 Itä-Suomi -ohjelman makrohankkeet ja aluerakennetarkastelu 14 Aluesuunnittelu ja ohjelma-, edunvalvonta- ja viranomaisyhteistyö 15 Seutukaavan toteutuminen edistyi 16 Virkistyshankkeita edesautettiin 16 Etelä-Savon energiatoimisto 16 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 17 Venäjä-yhteistyön painopiste Pietarissa ja Leningradin alueella 17 Maakunnan Venäjä-strategia 17 Etelä-Savo erosi Keskipohjolatoimikunnasta 18 ProMidNord -hanke teki uraauurtavaa työtä 18 VOIMAVARAT STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 20 Henkilöresurssit 20 Maakuntaliiton toimielimet 20 maakuntavaltuusto 20 Maakuntahallitus 21 tarkastuslautakunta 21 Maakuntaliiton virasto 22 Henkilöstöhallinto 22 Yhteistoiminta ja työsuojelu 24 rakennerahastohallinto 24

6 sivu Taloudelliset resurssit 24 Kehittämisrahoitus 24 maakunnan kehittämisraha 24 Tavoite 1-ohjelmaresurssit 24 tavoiteohjelmakausi kaakkois-suomi - Venäjä Naapuruusohjelma kaakkois-suomi - Venäjä ENPI CBC ohjelma 27 Maakuntaliiton talousarvio 27 kunnallistalouden tilanne 27 Tilinpäätöslaskelmat ja kokonaistalouden tunnusluvut 27 LIITTEET Liite 1 Maakuntavaltuusto maakuntavaltuuston vaalilautakunta maakuntahallitus tarkastuslautakunta Liite 2 maakuntaliiton edustajat eri toimielimissä ja tapahtumissa Liite 3 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden osallistuminen yhteistyöhankkeisiin Liite 4 maakuntahallituksen asettamat työryhmät JULKAISULUETTELO

7 Esipuhe Maakunta vaurastui mutta menetti väkeä Vuosi 2007 jää Etelä-Savon historiaan ennätysmäisen muuttotappion vuotena. Menetimme 1630 asukasta ennen muuta siksi, että toista tuhatta parhaassa työiässä olevaa asukasta jätti maakunnan. Se on yhtä paljon kuin pahimpina Ruotsiin muuttovuosina. Noususuhdanteessa muuttoliike aina kiihtyy. Mutta silti yli prosenttiyksikön väestökato pysähdyttää. Toivottavasti se synnyttää kaikkien maakunnan toimijoiden yhteisen tahtotilan: Etelä-Savossa tarvitaan muutosta, käänne parempaan ja pian. Muutoin maakunnan elinvoima ehtyy ja se menettää ennen pitkää itsenäisen olemassaolonsa oikeutuksensa. Hyviä uutisia onkin jo kuultu etenkin Pieksämäen seudulta. Syksyllä 2007 kaupunki aloitti neuvottelut, jotka johtivat 100 miljoonan investointipäätöksen julkistamiseen tammikuussa. Ideaparkin tulo havainnollistaa kuinka Etelä-Savo on Itä-Suomen maantieteellinen keskus. Puheilla maakuntamme edullisesta sijainnista on katetta. Siitä kertoo myös maavoimien esikunnan tulo Mikkeliin. Viime vuonna työllisyys koheni ilahduttavasti, vaikka 7000 työtöntä maakunnassa onkin edelleen aivan liikaa. Muista Itä-Suomen läänin maakunnista poi-keten työllisyysasteemme nousi ja oli 64,3 % (koko maa 69,5 %). Tilastokeskuksen luvuilla nousua vuoden 2006 lopusta viime vuoden loppuun mennessä oli jopa 4,1 %, mikä oli toiseksi paras saavutus koko maassa. Eläköitymisestä ja muuttoliikkeestä huolimatta työllisten määrä näyttäisi pysyneen entisellään eli noin eteläsavolaista on töissä. Lähivuodet ovat tässä suhteessa kuitenkin haasteellisia, sillä olemme ikääntymisen etulinjassa. Työmarkkinoilta poistuu joka vuosi tuhansia ihmisiä enemmän eläkkeelle kuin nuoria tulee tilalle. Tämä ei ole vain uhka vaan - kuten aina - muutos on myös mahdollisuus. Etelä- Savo uusiutuu kaikilla rintamilla vauhdilla. Useat maakunnalliset yritykset saivat viime vuonna uuden johdon ja myös maakuntakeskuksen kaupunginjohtaja vaihtui samoin kuin maakuntajohtajakin. Uusien johtajien on pantava itsensä likoon täysillä maakunnan paremman kehityksen puolesta. Maakunta vaurastui viime vuonna. Hyvin hoidetut ja Suomen parhaiten kasvavat metsät tuottivat ennätysmäisen 293 miljoonan euron kantorahatulon, joka oli 135 miljoonaa enemmän kuin Uusiutuvan metsäenergian tuottajana Etelä- Savo on hyvissä asemissa. Tämä vahvuus korostuu EU:n tiukentuvien ilmastotavoitteiden takia. Venäjän puutullit lisäävät kotimaisen puun kysyntää samalla kun ne ovat valitettavan todellinen uhka itäsuomalaiselle metsäteollisuudelle.

8 Loma-asuntokauppa ja rakentaminen oli vilkasta. Saimaan sekä Puulan ja muiden järvien puhtaat vedet ja kauniit rannat houkuttelivat 1129 ostajaa, joista 216 tuli ulkomailta. Valtaosa heistä on venäläisiä ennen muuta Pietarista. Ulkomaalaisten tekemissä vapaa-ajan kiinteistökaupoissa tuli maakuntaan rahaa 33,4 miljoonaa euroa, yli nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Etelä-Savon vahvuuksiin kuuluu vähäpäästöisyys. Teollisuuden ja energiatuotannon hiilidioksidipäästöt ovat täällä pienimmät koko maassa ja liikenteenkin päästöissä maakunta on kolmen vähiten saastuttavan maakunnan joukossa. Näistä vahvuuksistamme voimme olla ylpeitä samalla kun panostamme entistä enemmän uuteen, ekotehokkaaseen teknologiaan ja asennekasvatukseen. Maailmanluokan ooppera- ja musiikkijuhlat Savonlinnassa ja Mikkelissä sekä kymmenet elinvoimaiset paikalliset tapahtumat luovat positiivista mielikuvaa maakunnasta. Ne tuottavat iloa ja voimaa niin vakituisille kuin kesäasukkaillekin. Kulttuuri tuo myös työtä ja toimeentuloa maakuntaan, mitä ei pidä unohtaa, kun maakunta uusii strategiaansa. Pääministeri Matti Vanhasen toinen hallitus haluaa lisätä kansanvaltaista ohjausta aluehallinnossa. Tämä on mahdollisuus maakuntaliitoille osoittaa, että ne kykenevät ottamaan nykyistäkin laajemman vastuun aluekehittämisestä. Maakuntahallitus linjasi marraskuussa Etelä-Savon lähtökohdat aluehallinnon uudistukselle. Haluamme laittaa omat asiamme parempaan kuntoon ja luoda vahvemman maakunnan, joka on kykenevä takaamaan alueemme väestölle paremman huomisen. Maakunnan eheyttä koetellaan eri suunnilta. Itse uskon maakuntahallituksen tavoin, että kansalaisten ja yritysten kannalta paras tulos saavutetaan, kun maakuntaliitto ja TE- keskus muodostavat samalla toimialueella työskentelevän hyvän työparin. Maakuntajakoon ei näin ollen Etelä-Savon osalta kaivata muutoksia. Sen sijaan yhteistyön tuntuva tiivistäminen kaikkien naapurimaakuntien kanssa on enemmän kuin tarpeen. Laaja Itä-Suomi, jonka keskus Etelä-Savo on, pystyy parhaiten vastaamaan globaalin talouden ja ikääntymisen meille tuomiin haasteisiin. Pietarista, Brysselistä ja Helsingistä katsoen itäinen Suomi on jo riittävän kokoinen ja kiinnostava yhteistyökumppani. Matti Viialainen Maakuntajohtaja

9 Aluekehitys ja ohjelmatyö Uusi ohjelmakausi käyntiin Vuoden 2007 alusta käynnistyi uusi ohjelmakausi niin kotimaisessa kuin Euroopan unionin aluepolitiikassa. Hallitusohjelmassa tavoiteltu ohjelmamenettelyn yksinkertaistaminen ei edennyt, pikemminkin päinvastoin: vuoden 2007 kuluessa lanseerattiin vielä yksi uusi kotimainen ohjelma, maakunnan kehittämisrahamomentilta rahoitettava maaseutuohjelma, ja EU:n rakennepolitiikassa siirryttiin Itä-Suomessa yhden integroidun ohjelman sijasta kahteen rakennerahasto-ohjelmaan ja rakennepolitiikasta irrotettuihin maaseutu- ja elinkeinokalatalousohjelmiin. Uuden ohjelmakauden alkuun ajoittunut keskushallinnon uudistuksen valmistelu hidasti EU-ohjelmien toimeenpanojärjestelmien mm. tukikelpoisuusasetuksen ja sen tulkintojen sekä sähköisen haku- ja päätöksentekojärjestelmän valmistelua. Käytännössä EU-ohjelmien haku saatiinkin auki vasta toimintavuoden lopulla, ja hankepäätöksiä päästään laajemmassa mitassa aloittamaan vuoden 2008 puolella. EU:n rakennerahastoohjelmien kautta ohjataan Etelä-Savoon vuosina yhteensä noin 240 miljoonaa euroa EAKR- ja ESR-rahoitusta ja niiden kansallista vastinrahoitusta. Vuoden ,5 miljoonasta eurosta noin 4,4 miljoonaa euroa kulkee maakuntaliiton kautta. Aluekehitys- ja ohjelmatyön keskeiset tehtävät vuonna 2007 Vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot ja esiselvitysaineisto maakuntasuunnitelman tarkistamisen pohjaksi Maakuntaliitto ei toteuttanut maakunnan strategiaa pohjustavaa skenaariohanketta vuoden 2007 aikana, vaan se siirrettiin alkamaan uuden maakuntajohtajan aloitettua työnsä. Hanke kirjattiin vuoden 2008 toimintasuunnitelmaan Uudistuva Etelä-Savo strategiahankkeena, ja tarjoukset prosessin toteutuksesta pyydettiin vuoden vaihteessa. Maakuntaliitto edisti maakuntaohjelman toteuttamista Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU) sovitaan keskeisistä toimenpiteistä ja hankkeista sekä rahoituksen tavoitetasosta vuosille Toteuttamissuunnitelma on maakunnan esitys valtion tulo- ja menoarvion laadintaan ja sen alueellisen kohdentamiseen. Vuoden 2007 alussa voimaan tulleen Alueiden kehittämislain muutoksella (954/2005) halutaan vahvistaa maakunnan liittojen asemaa alueelliseen kehittämiseen vaikuttavan rahoituksen suuntaamisessa ja samalla vahvistetaan toteuttamissuunnitelman vaikuttavuutta valtion talousarvioesityksen laadinnassa. Totsun tavoitteena on tuottaa ministeriöille TOTEUTTAMISSUUNNITELMA ETELÄ-SAVON MAAKUNTAOHJELMAN ( ) VUOSILLE aineistoa seuraavan vuoden määrärahojen alueellista jakoa sekä sitä seuraavan vuoden talousarvion valmistelua varten. Osana totsua valmistellaan maakunnan ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 91:2007 yhteistyöasiakirja (MYAK). Toteuttamissuunnitelman sisältöpainotukset ovat pitkälti muotoutuneet maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä vuonna 2006 ja toimenpiteiden osalta niitä täsmennetään vuosittain totsussa. Keskeisimmät vuosina valtion toimenpiteitäkin edellyttävät asiakokonaisuudet Etelä-Savon toteuttamissuunnitelmassa liittyvät osaamis- ja innovaatiorakenteiden ja toimintojen vahvistamiseen,

10 Aluekehitys ja ohjelmatyö palvelurakenteen uudistamiseen sekä liikenneyhteyksien parantamiseen. Maakuntaohjelman toteutusta tukevat alueelliset erityisohjelmat ja niiden tavoitteet ovat hyvin linjassa maakuntaohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Vuoden toteuttamissuunnitelman valmistelu käynnistyi alkusyksystä. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö, jossa on edustettuina kaikki toteuttamissuunnitelman laadintaan osallistuvat viranomaiset, käsitteli kokouksissaan kyseistä suunnitelmaa. Sen lisäksi maakuntaliitto järjesti alueviranomaisten kanssa hallinnonaloittaiset neuvottelut, joissa käytiin läpi totsun sisältö- ja rahoitusesityksiä. Maakunnan yhteistyöryhmä ja maakuntahallitus antoivat evästyksensä jatkovalmistelulle syys-lokakuun vaihteen kokouksissaan, jonka lisäksi totsu -luonnos lähettiin vielä sähköpostitse kommentoitavaksi seutukunnille sekä aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien toimijoille. Lokakuun 16. päivä MYR käsitteli totsu-luonnoksen ja hyväksyi MYAKin. Maakuntahallitus hyväksyi totsun 29. lokakuuta, jonka jälkeen se toimitettiin sisäasiainministeriöön. Toteuttamissuunnitelmaa käytetään pohjana muutetun lain mukaisille neuvotteluille maakunnan ja ministeriöiden kesken. Ministeriöiden ja maakuntaliittojen väliset neuvottelut käytiin maakuntien yhteisinä tilaisuuksina tai suuraluekohtaisina neuvotteluina, maakuntakohtaisista neuvotteluista ministeriöt olivat luopuneet. Etelä-Savo osallistui neljään maakuntien yhteisneuvotteluun ja kahteen Itä-Suomen maakuntien neuvotteluun. Uudessa yhteisneuvottelumenettelyssä maakuntien omia maakuntaohjelmien mukaisia erityiskysymyksiä ei juurikaan voitu nostaa esille, joten Etelä-Savo jätti keskeisimmille ministeriöille neuvottelujen päätteeksi omat muistionsa maakuntaa koskevista erityiskysymyksistä. Edellisvuodesta poiketen TE-keskus ministeriöt eivät osallistuneet totsu- neuvotteluihin, vaan maakuntaliitot osallistuivat TE-keskusten ja ministeriöiden välisiin tulosneuvotteluihin marraskuun alussa. Maakuntaliittojen osallistuminen aluehallintoviranomaisten ja ministeriöiden välisiin tulosneuvotteluihin on oikean suuntainen askel vahvistettaessa toteuttamissuunnitelman vaikuttavuutta valtion talousarvioesityksen laadinnassa. Maakuntaliitto koordinoi ja edisti rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa Keskushallinnon ja komission hitaus viivästytti ohjelmia Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan Itä-Suomessa vuosina kahdessa alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteeseen liittyvässä toimenpideohjelmassa: Itä-Suomen alueellinen EAKR toimenpideohjelma sekä kansallisen ESR -toimenpideohjelman Itä-Suomea koskeva alueosio. Maakuntaliitot vastaavat EAKR-ohjelman ja TE-keskukset ESR-ohjelman toteutuksen koordinoinnista Itä-Suomessa. Vaikka ohjelmaehdotukset hyväksyttiin alueilla jo alkusyksystä 2006, valtioneuvosto hyväksyi kansallisen strategian ja alueelliset ohjelmat vasta helmikuussa 2007, jonka jälkeen ohjelmat toimitettiin komissiolle. Alueellisista EAKR -ohjelmista järjestettiin jäsenvaltion ja komission välinen neuvottelu toukokuussa 2007, ja siihen osallistui Etelä-Savon maakuntaliitosta kaksi henkilöä. Neuvottelujen ja täydennyspyyntöjen jälkeen komissio hyväksyi ohjelmat syys-lokakuun vaihteessa vuonna Alueilla ohjelmien haut päästiin käynnistämään marraskuun lopussa, kun valtioneuvosto oli hyväksynyt kansallinen tukikelpoisuusasetuksen ja sähköinen hakumenettely saatiin käyttöön. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli ensimmäisiä hankkeita ja linjauksia joulukuun kokouksessaan, mutta rahoituspäätöksiä päästään käytännössä tekemään vasta vuoden 2008 puolella.

11 Aluekehitys ja ohjelmatyö Uusi MYR yhteen sovittaa maakunnassa Maakuntahallitus nimesi uudelle ohjelmakaudelle rakennerahastolain mukaisen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) huhtikuussa Yhteistyöryhmän tehtävänä on rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittaminen. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmässä on 24-jäsentä, joista kolmannes edustaa alueen kuntia, kolmannes alueviranomaisia ja kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä. Lisäksi yhteistyöryhmä täydentää osaamistaan kutsumalla pysyviä asiantuntijoita. Puhetta maakunnan yhteistyöryhmässä johtaa Reino Matilainen Pieksämäeltä. Rahoituskaudelle nimetty yhteistyöryhmä hoitaa myös päättymässä olevan Tavoite 1-ohjelmakauden edellyttämät toimet. Yhteistyöryhmä kokoontui kuluneena vuonna kuusi kertaa. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa (MYAK) yhteistyöryhmä yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden aluekehitysrahastosta ja sosiaalisrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien rakennerahastovarojen ja niitä vastaavien kansallisen rahoitusosuuden kohdentumisen maakunnassa rakennerahasto-ohjelmaa rahoittaville valtion viranomaisille ja maakunnan liitolle. Rahoituskauden ensimmäinen yhteistyöasiakirja vuodelle 2007 laadittiin huhtikuun puoliväliin mennessä, ennen ohjelmien hyväksymistä komissiossa. Syksystä 2007 lähtien yhteistyöasiakirja laaditaan osana maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa. Näin ollen vuoden 2008 yhteistyöasiakirja laadittiin syksyllä ja yhteistyöryhmä hyväksyi sen lokakuun kokouksessaan. Yhteistyöryhmä tarkisti molempia asiakirjoja vuoden viimeisessä kokouksessaan joulukuussa. Uuden MYR:n keskeisimmät linjaukset on kirjattu yhteistyöasiakirjoihin. Ohjelmien vaikuttavuuden parantamiseksi MYR määritteli myös maakuntaohjelman painotuksiin perustuvat sisällölliset teemat, joihin suurin osa kehittämishankerahoituksesta ohjataan. Ensimmäisen hakukierroksen päättyessä Etelä-Savossa oli jätetty yhteensä 124 kehittämishankehakemusta EAKR- ja ESR-ohjelmiin. Näistä 39 oli osoitettu maakuntaliitolle. Vuonna 2007 yhteistyöryhmän sihteeristö kokoontui kahdella kokoonpanolla. Tavoite 1-ohjelmalle nimetty sihteeristö päätti toimintansa huhtikuun alussa, jolloin maakunnan yhteistyöryhmä nimesi itselleen sihteeristön rahoituskaudelle Sihteeristön tehtävänä on hoitaa yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä. Sihteeristö koostuu ohjelmia rahoittavista alueviranomaisista. Tavoite 1-ohjelman sihteeristö kokoontui alkuvuonna seitsemän kertaa. Uuden ohjelmakauden sihteeristö aloitti työskentelynsä huhtikuussa ja se kokoontui vuoden aikana kaksitoista kertaa. Itä-Suomen koordinaatiota vahvistettiin Itä-Suomen maakuntaliitot perustivat keskinäisellä sopimuksellaan huhtikuussa 2007 ohjelmatyöryhmän ohjaamaan ja koordinoimaan rakennerahastoohjelmien toimeenpanoa. Samalla sovittiin EAKRtoimenpideohjelman rahoituskehyksen maakunnittaisesta jaosta sekä osoitettiin eräitä EAKR-ohjelman suuraluetason lakisääteisiä hallinnointitehtäviä Kainuun maakunta kuntayhtymän hoidettavaksi. Maakuntahallitus nimesi huhtikuussa Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomiteaan kolme edustajaa, kaksi maakuntahallituksesta ja yhden virastosta. Seurantakomitean sihteeristössä maakuntaliitolla on kaksi jäsentä, ja sihteeristön puheenjohtajana oli vuonna 2007 Itä-Suomen puheenjohtajamaakunnan Pohjois-Savon edustaja. Seurantakomitea piti ensimmäisen kokouksensa joulukuussa Itäja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen edustaja valtakunnallisen ESR-toimenpideohjelman seurantakomiteassa on Etelä-Savon maakuntaliitosta. ESRseurantakomitea kokoontui toimintavuoden aikana kahdesti.

12 Aluekehitys ja ohjelmatyö Uuden ohjelmakauden menettelyt, koulutus ja tiedottaminen Ohjelmakauden vaihtuessa maakuntaliitto on tiedottanut uuteen rahoituskauteen liittyvistä asioista. Yhdessä muiden viranomaisten kanssa maakuntaliitto järjesti helmi-maaliskuussa tiedotustilaisuudet Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Kuluneen vuoden aikana on myös tiedotettu lehdissä ja liiton kotisivuilla ohjelmakauden käynnistymiseen liittyvistä asioista sekä hakehakujen aikatauluista ja sisällöistä. Maakuntaliitto osallistui myös työministeriö ja sisäasianministeriön johtaman rakennerahastoviestinnän verkoston toimintaan sekä Itä-Suomen tasolla tapahtuvan viestinnän suunnitteluun. Maakuntaliitto uudistaa osaltaan ja MYR:n työskentelyyn liittyen menettelytapojaan vastaamaan uuden ohjelmakauden vaatimuksia. Työ on vielä käynnissä, sillä säädökset ja niiden tulkinnat ovat osin keskeneräisiä ja mm. sähköistä hankekäsittelyä ole kaikilta osin saatu käyttöön. Liiton henkilöstö on aktiivisesti osallistunut ohjelma-asioihin liittyvään koulutukseen. Maakuntaliitto edisti muiden kansallisten ja EU-ohjelmien toimeenpanoa Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC ohjelman valmistelu Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntajohtajat allekirjoittivat St.Petersburg Corridor yhteistyöhön liittyen yhteistyösopimuksen Pietarin kaupungin kuvernöörin kanssa ENPI-ohjelman sisältötyöryhmä ja Joint Task Force kokoontuivat vuoden 2007 aikana kumpikin kaksi kertaa. Ohjelman sisältö jakautuu kolmeen toimintalinjaan: 1. Talouskehitys, 2. Ympäristön suojelu ja toimiva rajanylitys ja 3. Sosiaalikehitys ja kansalaisyhteiskunta. Ohjelman rahoituskehys jakautunee toimintalinjojen välillä prosentuaalisissa suhteissa Teknisen avun osuus on 10 % kehyksestä. Ohjelma-alueella järjestettiin syys lokakuussa kolme hankkeiden hakijoille ja toteuttajille suunnattua ENPI-ohjelman tiedotus- ja kuulemistilaisuutta. Etelä-Savon tilaisuus pidettiin Mikkelissä Alueen viranomaisille järjestettiin Lappeenrannassa oma, yhteinen tiedotus- ja kuulemistilaisuutensa. Näiden tilaisuuksien jälkeen ohjelma-asiakirja ja ympäristöselostus olivat julkisessa kuulemisessa eli nähtävinä ohjelman kotisivuilla ja ohjelma-alueen maakuntien liittojen ilmoitustauluilla Koska Suomen ENPI-ohjelmat (3) valmistuvat eri tahtiin ja koska EU-komission ja alueiden välinen ohjelman hallintoa koskeva keskustelu on pitkittynyt, tavoite ohjelma-asiakirjan saattamisesta EU-komission hyväksyttäväksi siirtyi kevääseen Ensimmäisen hankehaun avaamistavoite siirtyi samalla syksyyn Pohjoinen Periferia Etelä-Savo kuuluu myös uudella ohjelmakaudella Pohjoisen periferian ohjelma-alueeseen, joka on laajentunut kattamaan uusia alueita Skotlannista sekä Irlannista, ml. Pohjois-Irlanti. Maakuntaliitolla on edustaja ohjelman hallinto- ja seurantakomiteassa. Eteläsavolaiset toimijat ovat käyttäneet varsin vähän Pohjoisen periferian ohjelman rahoitusta. Maakuntaliitto on osallistunut ohjelmasta rahoitettuun Itä- Suomen aluerakenne-selvityshankkeeseen. Verkostoituneet osaamiskeskukset generoivat yhteistyötä Vuonna 2007 osaamiskeskuksia työllisti päivittäisen kehittämistoiminnan lisäksi uuden toimintamallin sisäänajo. Osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan kau-

13 Aluekehitys ja ohjelmatyö della uudistettuna siten, että uudet ohjelmat on laadittu useamman eri osaamiskeskuksen muodostaman osaamisklusterin ympärille. Osaamisklusterien tarkoituksena on toimia alueiden välisen yhteistyön generaattoreina ja kehittämisalustoina. Klusteripohjainen toimintamalli mahdollistaa hajallaan sijaitsevien kehittämisresurssien tehokkaamman hyödyntämisen ja lisää t&k toiminnassa tarvittavaa kriittistä massaa. Uusimuotoista osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa koko maassa 13 osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta. Vuonna 2003 käynnistyneet eteläsavolaiset osaamiskeskukset ovat vakiinnuttaneet asemansa niin maakunnallisina kuin valtakunnallisina toimijoina. Mikkelissä toimii komposiitteihin ja pinnoitteisiin erikoistunut materiaalitekniikan osaamiskeskus, joka on mukana Nanoteknologian osaamisklusterissa sekä Uusiutuva metsäteollisuus -klusterissa. Kummassakin klusterissa on mukana seitsemän osaamiskeskusta. Itäsuomalaisten matkailuosaajien verkosto - Savonlinnan osaamiskeskus - on puolestaan mukana Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterissa. Savonlinna-Varkaus -akselin metsäteollisuusosaajien vetovastuulla olevia prosessiteollisuuden (kuidutenergia-elinkaari) kehittämistoimintoja jatkettiin edelleen Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen yhtenä erityisteemana. Maakuntaliitto välitti sisäasianministeriön myöntämän vuoden 2007 perusrahoituksen entiseen tapaan osaamiskeskuksille. Samassa yhteydessä liitto sopi osaamiskeskusten kanssa päättyneen ohjelmakauden perusrahoitusvaroista saatujen korkotulojen käytöstä ohjelman mukaisiin hankkeisiin. Tämän lisäksi liitto tuki omalla rahoituksellaan osaamiskeskuskusten toimintaa osallistumalla Mikkelin ja Savonlinnan osaamiskeskusten perusrahoitukseen sekä myöntämällä Savonlinnan seudun kuntayhtymälle rahoitusta metsäklusterin kuituteknologiateeman osaamistoimintojen koordinointiin. Maakuntaliitto rahoitti edelleen myös vuonna 2005 käynnistynyttä Savonlinnan kuitulaboratorion avainhenkilöresurssit -hanketta. Mikkeli ja Savonlinna aluekeskusohjelmissa Valtioneuvosto nimesi Mikkelin ja Savonlinnan seudut aluekeskusohjelmaan vuoden 2010 loppuun jatkuvalle ohjelmakaudelle. Mikkelin seudun aluekeskusohjelman vuodelle 2007 tarkennetun toimintasuunnitelman strategiset painopisteet olivat: yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen, seudun osaamisen ja erikoistumiskärkien vahvistaminen sekä huippu- ja perusosaajien saatavuuden turvaaminen. Vastaavasti Savonlinnan seudun aluekeskusohjelman painopisteet olivat elinkeinostrategian tukeminen pienen seudun innovaatiojärjestelmällä, yritysten toimintaympäristön parantamisella, strategiaohjauksen kehittämisellä ja verkostoitumisella. Lisäksi Savonlinna toimii kansallisen viestintäverkoston koordinoijana. Molemmat seudut ovat mukana myös seutukokeilussa. Maakuntaliitto vahvasti mukana maaseudun kehittämisessä Etelä-Savo on Suomen alkutuotantovaltaisimpia alueita, jossa maataloutta sekä muuta maaseutuyritystoimintaa joudutaan harjoittamaan monelta osin vaikeammissa oloissa kuin muualla Suomessa. Vuotta 2007 leimasi maaseudun kehittämistoiminnassakin ennen muuta uusien ohjelmien, ts. koko ohjelmakirjon käytännön sisäänajo ja koordinaatio. Maaseudun eri kehittäjätahot ovat laatineet useita mittavia, niin valtakunnan kuin aluetason kattavia kehittämisohjelmia. Näistä keskeisimpinä ovat Suomen maaseudun kehittämisstrategia, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma alueosioineen sekä maaseudun paikallisten toimintaryhmien Leader-ohjelmat.

14 Aluekehitys ja ohjelmatyö Rantasalmen kunta lähetti AMO-ohjelmaehdotuksen sisäasianministeriöön hakuaikaan mennessä. Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2007 Rantasalmen kunnan maaseutupoliittisen erityisohjelman alueosioon kuuluvaksi alueeksi. Etelä-Savon maakuntaliitto tukee Rantasalmen ohjelman toteuttamista liiton omasta maakuntarahakiintiöstä myönnetyllä rahoitusosuudella. Ohjelman muut rahoittajat ovat sisäasiainministeriö (50%) ja Rantasalmen kunta. Helmikuussa 2007 valtioneuvosto lisäsi maaseutualueiden työkalupakkiin vielä yhden uuden kehittämisinstrumentin Maaseutupoliittisen erityisohjelman alueosion. Alueosio on suunnattu niille niille maaseutumaisille alueille, jotka eivät kuulu aluekeskusohjelmaan tai Uudenmaan kaupunkiohjelmien piiriin tai sijaitse pääkaupunkiseudulla tai Ahvenanmaalla. Osioalueeseen kuluu 23 seutukuntaa sekä joitakin aluekeskusalueen ulkopuolisia yksittäisiä kuntia. Etelä-Savosta AMO-alueeseen kuuluu Rantasalmen kunta. Sisäasiaministeriö avasi ohjelmahaun maaliskuussa 2007 ja kehotti maakunnan liittoja ryhtymään vaadittaviin toimenpiteisiin alueellisen osion toimeenpanemiseksi omalla alueellaan. Liittojen tuli huolehtia alueellisen osion hakua koskevasta neuvonnasta, ottaa vastaan hakemukset ja laatia niitä koskevat lausunnot sisäasiainministeriölle. Ministeriö järjesti ohjelman toimeenpanoon liittyen kolme neuvottelutilaisuutta, joissa käytiin läpi ohjelman tavoitteita, rahoitusrakennetta ja hakumenettelyn yksityiskohtia. Maakuntaliiton AMO-yhdyshenkilö osallistui kaikkiin tilaisuuksiin ja välitti täsmennettyä ohjeistusta edelleen hakijan tietoon. Maaseudun rakennemuutossopeutuminen ja elinvoimaisuuden säilyttäminen edellyttävät monipuolisia toimia niin elinkeinotoiminnan kuin elinolojen saroilla. Eteläsavolaisten näkökantojen esillepääsyä helpotti osaltaan se, että maakuntaliitto osallistui edellisvuosien tapaan aktiivisesti maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toimintaan. Sihteeristö pyrki toimenpiteillään sovittamaan yhteen maakuntaohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien valmistelua ja toimeenpanoa. Maakuntaliitto kehitti aluekehitystyön menetelmiä ja toiminta-tapoja Maakuntaliitoille annettiin aiempaa enemmän vastuuta alueellisten EAKR-ohjelmien hallinnoinnissa. Yhteistyö on organisoitu maakuntaliittojen ohjelmatyöryhmän sekä Kainuun maakunta kuntayhtymään sijoitetun yhteisen ohjelmakoordinaattorin kautta. Ohjelmakoordinaattori hoitaa myös suuralueen yhteisiä valmisteluja seurantakomitean ja komission tarpeisiin. Maakunnan hankemenettelyyn liitto on yhdessä muiden rahoittajien kanssa hakenut strategisempaa ohjausta mm. teemakohtaisilla hauilla ja ohjelmasopimuksilla tai vastaavilla linjauksilla. Etelä-Savon maakuntaliitto on myös aktiivisesti osallistunut vuoden 2013 jälkeistä EU:n koheesiopolitiikkaa koskevaan keskusteluun sekä komission ja ministeriöiden että yhteistyöalueidensa kanssa. EU-komission DG Region pääjohtaja Dirk Ahner vieraili Itä-Suomessa lokakuun lopussa. Vierailun ai-

15 Aluekehitys ja ohjelmatyö kana keskusteltiin Itä-Suomen oloista, kehitysongelmista ja mahdollisuuksista, aiheiden sivutessa niin yritystoimintaa ja osaamista, väestö- ja talouskehitystä kuin liikennejärjestelmiä ja ympäristöä. Mikkelissä Ahner perehtyi muistiorganisaatioita palvelevaan digitaaliseen osaamiseen Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa, ja hänelle esiteltiin myös Savonlinnan seudun kuitulaboratorion ja Mikkelin ympäristöanalytiikan laboratorion toimintaa ja näiden osaamiskeskittymien merkitystä elinkeinoelämälle. EU-komission DG Region pääjohtaja Dirk Ahner keskusteli Itä-Suomen kehittämisestä Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialaisen ja Kainuun maakuntajohtaja Hannu Leskisen kanssa. Itä-Suomen maakuntaliitot kävivät joulukuussa vastavierailulla Brysselissä, pohjoisten harvaan asuttujen alueiden ja komission yhteisessä seminaarissa, jossa Itä-Suomen oloja esiteltiin tarkemmin. Tapaamisen yhteydessä liittojen edustajilla oli tilaisuus myös keskustella erikseen DG Region Suomen asioista vastaavien virkamiesten kanssa sekä tavata väestönmuutosalueiden yhteisiä intressejä kokoavan ns. Brandenburgin ryhmän edustaja. Tapaamisten yhteydessä sovittiin, että Itä-Suomen maakuntaliitot valmistelevat Etelä-Savon vetovastuulla yhteisen vastauksen tulevaa koheesiopolitiikka koskevaan komission konsultaatioon tammikuussa Maakuntaliitto edisti yritystoimintaa ja kehittää elinkeinoelämän edellytyksiä Maakuntaliitto on rahoittanut elinkeinoelämän toimintaympäristöä ja muita elinkeinoelämän edellytyksiä parantavia kehittämishankkeita. Lisäksi liitto on rahoittanut maakunnassa tärkeiksi koettuja, suoraan elinkeinoelämään kytkeytyviä hankkeita silloin, kun varsinaisten yritysrahoittajien rahoitus ei niiden rahoittamiseen ole soveltunut. Näillä hankkeilla on mm. luotu yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden ekotehokkuuden lisäämiseen tähtäävä EcoStart-järjestelmä, jota nyt levitetään TE-keskusten kautta laajempaan käyttöön. Lisäksi hankkeilla on mm. aktivoitu yrityksiä käyttämään innovaatiopalveluja (InnoProSavo hanke) tai rakennettu ja testattu ekoteollisuuspuisto-konseptia (Rantasalmi, Mikkeli). Maakuntaliitto on osallistunut TE-keskuksen neuvottelukunnan työhön, ja liitto on ollut mukana mm. Yritys-Suomen alueellisessa ohjausryhmässä sekä Yritys-Suomen Innovaatiopalvelut ohjausryhmässä. Maakunnan innovaatiostrategia on keskeinen osa maakunnan strategiatyötä. Vuodelle 2007 kaavailtu innovaatiostrategian päivittäminen siirrettiin tehtäväksi laajemman strategiatyön yhteydessä.

16 Edunvalvonta ja kehittämistyö Maakuntaliiton edunvalvontatyö tarkoittaa ensisijassa yhteistyöverkostojen luomista ja ylläpitoa. Etelä-Savon yhteistyöverkostot suuntautuvat sekä valtakunnan tasolle että toisiin maakuntiin, mutta myös kansainvälisille foorumeille, esimerkiksi Euroopan unioniin ja lähialueille (Pietari, Leningradin alue). Maakunnan sisäinen yhteistyö ja sen koordinointi on erittäin tärkeä osa liiton edunvalvontasarkaa. Se on myös edellytys yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle. Edunvalvontaa maakuntaliitto hoiti vuonna 2007 pääosin aikaisempien vuosien mukaisesti. Perustana oli edunvalvontamatriisi, joka käsiteltiin säännöllisesti kaikissa maakuntahallituksen kokouksissa ja se sisälsi maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeen ja asiat. Edunvalvontaan liittyivät myös lukuisat maakuntahallituksen kannanotot ja lausunnot sekä tiedottaminen eri yhteyksissä ja eri tavoin maakunnan tavoitteista ja näkemyksistä. Käytännössä edunvalvontatyö oli jatkuvia neuvotteluja, vierailuja, tapaamisia ja keskusteluja. Tämä sidosryhmäsuhteiden hoito ja maakunnalle tärkeiden tavoitteiden ja hankkeiden edistäminen vei suuren osan maakuntaliiton johtavien virkamiesten viikoittaisesta työajasta. Liiton keskeisimpiä yhteistyötahoja olivat kansanedustajat, seutukunnat ja kunnat, valtion viranomaiset, poliittiset piirijärjestöt, elinkeinoelämän järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja koulutus- ja tutkimuslaitokset. Yhteistyötä tehtiin Suomen muiden maakuntien ja erityisesti Itä-Suomen liittojen ja Kaakkois-Suomen liittojen kanssa. Kansainvälisten yhteyksien ja verkostojen vahvistaminen edellyttää myös entistä aktiivisempaa toimintaa. Maakuntaliitto antoi useita kannanottoja Vuonna 2007 maakuntaliiton keskeiset edunvalvonta-asiat liittyivät - koulutukseen ja tutkimukseen - maantie- ja rautatieliikenteeseen sekä tietoliikenteeseen - alueellistamiseen - alue- ja rakennepolitiikkaan - aluehallinnon vahvistamiseen - palvelurakenteiden kehittämiseen Esillä olivat erityisesti seuraavat asiat: Suuret liikennehankkeet: Vt 5, Savonlinnan liikennejärjestelyt, Savonrata, Savonlinna-Huutokoski rata EU:n tulevan rakennerahastokauden lähtökohtien pohdinta Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen - Mikkelin ammattikorkeakoulun kilpailukyky ja tutkimusrahoitus - Savonlinnan kampus/okl:n asema, matkailualan koulutus ja tutkimus - Mikkelin yliopistokeskus Toisen asteen koulutuksen kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet Lentoliikenteen ongelmat Matkailun ja kulttuurin kehittämislinjaukset Edunvalvonnan ohella maakuntaliitto on ollut mukana useissa kehittämishankkeissa ja erillisten strategiatöiden käynnistämisessä ja laadinnassa.

17 Edunvalvonta ja kehittämistyö Etelä-Savon kuntatalouden tila koheni hieman Palvelurakenteet ja kuntayhteistyö etenee Maakuntahallituksen nimeämä kunnallistaloustyöryhmä valmisteli maakuntahallitukselle kannanottoja maakunnan kuntien taloudellisten voimavarojen vahvistamiseen tähtääviksi toimenpiteiksi. Keväällä 2007 pidetyssä kunnallistalousseminaarissa maakuntaliitto jätti muistion toimenpiteistä hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Kunnallistaloustyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Etelä-Savon kuntien talous pysyi edelleen kireänä, joskin vuoden 2007 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan talous olisi lievästi paranemassa. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2007 maakunnan kuntien vuosikate oli noin 206 euroa asukasta kohti. Koko maassa vuosikate oli 368 euroa asukasta kohti. Etelä- Savon kuntien vuosikate on nyt kuudenneksi heikoin. Negatiivisen vuosikatteen kuntia maakunnassa ei ollut yhtään. Lainakanta kasvoi noin kymmenen prosenttia. Lainaa vuoden lopussa oli 2069 euroa ja koko maassa 1559 euroa asukasta kohti. Kunta- ja palvelurakenneuudistus eteni hieman Etelä-Savossa suurimmat muutokset kunta- ja palvelurakenteessa tultaneen puitelain velvoittamina suurimmat muutokset perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalipalvelujen osalta. Etelä-Savoon on muodostumassa 2-3 yhteistoiminta-aluetta ja Pieksämäki hoitaa palvelujen järjestämisen itse. Ammatillisen koulutuksen osalta yhteistoiminta-alueita muodostuu Mikkelin ja Pieksämäen alueelle yksi ja toinen Savonlinnan alueelle. Kuntarakennemuutoksia selvitettiin Savonlinnan, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kesken. Yhdistyminen kaatui Punkaharjun ja Kerimäen osalta. Savonlinna ja Savonranta jatkavat vielä liitosneuvotteluja. Myös Pertunmaa päätyi kielteiseen kantaan liitosneuvotteluissa Heinolan ja Hartolan kanssa. Vuoden 2006 lopulla käynnistynyt Yhteispalvelujen tehostaminen Etelä-Savossa hankeessa olivat mukana pilottipaikkakuntina Mikkeli, Juva, Mäntyharju, Heinävesi ja Savonranta. Jokaiselle paikkakunnalle syntyi suunnitelma palveluiden järjestämiseksi valtion, Kelan ja kuntien kesken yhteispalveluina. Loppuvuonna käynnistyi kokeilu asiantuntijapalvelujen tuottamisesta videoneuvotteluna Haukivuoren yhteispalvelupisteen ja Kelan välillä. Kokeilun toteuttavat Etelä-Savon maakuntaliitto, Kela ja Mikkelin kaupunki. Alueellistamiseen haettiin uutta vauhtia Uuden hallituksen aloitettua työnsä keväällä 2007 haettiin myös alueellistamiseen uutta vauhtia. Alueellistamisen koordinaatioryhmä vieraili Etelä-Savossa lokakuussa 2007 ja sai maakunnan ja seutujen toimijoilta kattavat evästykset alueellistamisen tehostamiseen kohteena Etelä-Savon maakunta. Alueellistaminen näkyi toimintavuonna positiivisesti Mikkelissä, jonne päätettiin sijoittaa ympäristöhallinnon valtakunnallisia toimintoja samoin kuin kauppa- ja teollisuusministeriön vastuualueelta kaikkia TE-keskuksia palvelevia valtakunnallisia toimintoja. Keskustelu aluehallinnon kehittämisestä käynnistyi Uuden hallituksen ohjelmaan sisältyi uuden työvoima- ja elinkeinoministeriön perustaminen ja hallinnon tehostamisen jatkaminen. Aluehallinnon tehtä-

18 Edunvalvonta ja kehittämistyö viä kootaan, päällekkäisyyksiä poistetaan ja hallintoa kansanvaltaistetaan. Maakunnan liittojen tehtäviä arvioidaan uudelleen, maakuntaohjelmien asemaa vahvistetaan ja hallinnon aluerajoja arvioidaan. Hallituksen linjaukset käynnistivät laajat uudelleen järjestelyt keskushallinnossa ja suunnittelun aluehallinnon kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Maakuntaliiton lähtökohtana aluehallinnon uudistamiselle oli nykyisen maakunnallisen kokonaisuuden pohjalta rakentuva hallintomalli, jossa jo nykyisin maakuntapohjalla toimivat TE-keskus ja ympäristökeskus muodostaisivat yhdessä maakuntaliiton kanssa aluehallinnon tulevan perustan. Johtopäätökset ja esitykset aluehallinnon kehittämisen suuntaviivoista tehdään vuoden 2008 alkupuoliskolla. Osaamisen kehittäminen Koulutukseen ja tutkimukseen liittyvä maakunnallinen kehittämistyö jatkui vuonna Maakunnan toisen asteen koulutuksen kehittäminen eteni myötätuulessa. Vuonna 2006 valmistunut Etelä-Savon toisen asteen koulutuksen strategia vuoteen 2015 otti askeleen kohti toteuttamistaan, kun selvitysmiesvoimin laadittu esitys toisen asteen koulutuksen toimenpideohjelmaksi valmistui lokakuussa Toimenpideohjelman pohjalle suunnitellaan kolmevuotista maakunnallista hanketta toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi yli oppilaitosrajojen, duaalimalli säilyttäen. Maakunnassa järjestettävän koulutuksen mitoitustyö jatkui osana opetusministeriön vuonna 2006 käynnistämää Koulutustarjonta projektia. Maakunnan asiantuntijoista koostuva työryhmä valmisteli tulevaisuuden työvoimatarpeeseen ja nuorisoikäluokan kokoon sovitetun tavoitteellisen laskelman koulutuksen aloituspaikkamääristä koulutus- ja opintoaloittain sekä koulutusasteittain. Laskelma toimitettiin opetusministeriölle Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelun tueksi. Keskustelu korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen linjauksista näkyi vuonna Joensuun yliopiston Savonlinnassa sijaitseva Opettajakoulutuslaitos oli lakkautuspohdintojen kohteena opettajakoulutuksesta tarpeista tehdyssä selvityksessä. Aktiivinen usean toimijan samansuuntainen yhteistyö vakuutti kuitenkin keskeiset päättäjät siitä, että opettajakoulutuksen toteuttaminen Savonlinnassa oli monin kriteerein kestävää ja taloudellisesti kannattavaa. Välitön uhkakuva saatiin torjuttua, mutta yhteiseksi haasteeksi Savonlinnan kampuksen toimijoiden kanssa jäi opettajakoulutuksen ja siihen liittyvän tutkimustoiminnan edelleen vahvistaminen. Mikkelin ammattikorkeakoulu terävöitti edelleen omia toimintojaan ja paransi omaa kilpailukykyään sijoittumalla useilla mittareilla arvioituna ammattikoreakoulujen kärkikastiin. Ammattikorkeakoulu panosti erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen kiinteämpään keskinäiseen kytkentään ja eri toimijoiden yhteistyön kehittämiseen. Maakunnan Mikkelin yliopistokeskuksen toimijoiden tutkimustyöhön ja koulutukseen suunnatut panostukset toivat myönteisiä tuloksia ja lisäsivät maakunnan tunnettuutta (mm. ympäristöanalytiikka, bioenergia, materiaaliteknologia, nuorisokasvatus). 10

19 Edunvalvonta ja kehittämistyö Tulevia koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvia haasteiden arviointia ja maakunnallisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelua varten maakuntahallitus nimitti laajan valmisteluryhmän, jossa ovat edustettuina kaikki koulutussektorit sekä keskeiset sosiaalipartnerit. Tehtävänä on myös arvioida vuoden 2008 alkupuolella julkaistavan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen raportissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia Etelä-Savoon. Työryhmän työ käynnistyy vuoden 2008 alkupuolella. Etelä-Savon laajakaistaverkko täydentyi Maakunnan haja-asutusalueiden langatonta laajakaistaverkkoa täydennettiin vuonna 2007 parhaan mahdollisen kattavuuden saavuttamiseksi. Langattoman verkon valmistuessa koko laajuuteensa kesällä 2007 koko maakunnan talouksista 99 % ja haja-asutusalueiden talouksista 98 % oli laajakaistan piirissä. Kansallisen laajakaistastrategian tavoite 90 % kattavuudesta on näin ylitetty kirkkaasti. Etelä-Savon kannalta on merkittävää, että langattomuuden myötä sekä vapaa-ajan asukkaat että vakituiset asukkaat ovat laajakaistaverkon piirissä. Hyvät ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat entistä merkittävämmässä asemassa alueiden kilpailukykyä, saavutettavuutta ja ihmisten välistä tasavertaisuutta arvioitaessa. Etelä-Savon langattomat laajakaistayhteydet saivat kansainvälistä tunnustusta keväällä Hanke kilpaili Brysselissä Euroopan komission palkinnosta parhaiksi eurooppalaisiksi laajakaistaratkaisuiksi. Kilpailuun osallistui 163 hanketta eri puolilta Eurooppaa, ja Etelä-Savon hanke pääsi kilpailussa jatkoon, tullen kutsutuksi 49 hankkeen joukossa Bridging the Broadband Gap -kilpailuun ja samalla järjestettävään eurooppalaiseen laajakaistaseminaariin. Etelä-Savon haasteellinen, mutta innovatiivisin ratkaisuin menestyksellisesti toteutettu hanke otettiin näyttelyssä mielenkiinnolla vastaan, saaden myös tietoyhteiskunta-asioista vastaavan komissaari Vivianne Redingin vierailemaan Etelä-Savon näyttelypisteessä. Euroopan komission tietoyhteiskuntakomissaari Viviane Reding (keskellä) tutustumassa Etelä-Savon näyttelypisteeseen Euroopan laajakaistakilpailussa Brysselissä. Laajakaistaa esittelevät Eeva Polvi (maakuntaliiton virasto) ja Pekka Laukkarinen (MPY). Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeita valmisteltiin edelleen Maakuntien liitot ohjelman toteutuksen valmistelu jatkui. Etelä-Savo oli vastuussa neljästä makrokokonaisuudesta: Liiketoimintaosaaminen, East-Side story (kulttuuritapahtumat), Lakeland-imago/Saimaa-Pielinen maailmanperintö ja maahanmuutto. Lisäksi maakunnan edustajia oli mukana muutamassa muiden maakuntien vastuulla olevassa hankkeessa (mm. hyvinvointi). Maakuntien yhteinen ohjelmajohtaja koordinoi valmistelutyötä ja neuvotteli hankkeiden valtakunnallisesta rahoituksesta. Rahoitusneuvottelut eivät toimintavuoden aikana johtaneet tuloksiin. Matkailustrategia valmistui, kulttuuriasiat näkyvästi esiin Etelä-Savon matkailun kehittämisohjelma vuosille valmistui tiiviin ja monipuolisen yhteistyön tuloksena. Kehittämisohjelma linjaa matkailun kehittämisen tavoitteet, strategiset painopisteet ja 11

20 Edunvalvonta ja kehittämistyö tuuritoimijat kokoontuivat 3-4 kertaa pohtimaan toiminnan järjestämistä ja yhteistyö muotoja. Maakuntahallitus nimesi loppuvuodesta kulttuuriasiain neuvottelukunnan valmistelemaan kulttuurin kehittämisohjelmaa. Tietopalvelua kehitetään matkailualan toimijoiden keskinäisen työnjaon. Ohjelman toteuttamiseksi ja rahoitusmahdollisuuksien mitoittamiseksi matkailun rahoittajatiimissä valmisteltiin ns. matkailun ohjelmasopimusta. Sopimus sisältää kehittämisohjelman keskeiset toimenpiteet ja arvion näiden toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavista kokonaiskustannuksista ja julkisen rahoituksen tarpeesta. Ohjelmasopimusta käsitellään vuoden 2008 alkupuolella maakunnan yhteistyöryhmässä. Kulttuurin asemaa maakunnallisessa kehittämistyössä on jo usean vuoden ajan pohdittu ja toivottu, että maakuntaliitto ottaisi asiassa aktiivisen roolin ja rakentaisi kulttuuritoimijoille yhteisen foorumin voimavarojen kokoamiseksi ja toimialan vahvistamiseksi. Vuoden aikana maakunnan keskeiset kult- Ennakointi- ja tietopalveluyhteistyötä pohdittiin toimintavuoden aikana niin valtakunnallisessa työryhmässä kuin alueellakin. Toimintavuoden aikana tietopalvelu keskittyi omien tilastosivujen uudistamiseen ja tietojen siirtämiseen uusille kotisivuille. Maakunnan tilaa kuvaavat tilastot ovat ja -osoitteistoissa. Itä-Suomen Brysselin toimiston työ jatkuu Itä-Suomen maakuntien yhteisen Brysselin toimiston uudeksi johtajaksi valittiin Riikka Railimo vuosiksi Hänen työsuhteensa alkoi vuoden 2007 alussa. Uusi johtaja sai asiat varsin nopeasti haltuunsa ja toiminta näkyi aktiivisena niin maakunnissa kuin Brysselissäkin. Suurimpina haasteina olivat jo seuraavan rakennerahastokauden linjausten valmistelun seuraaminen ja syksyn 2007 Open Days tapahtumien valmistelu. Tähän tapahtumaan Etelä-Savosta oli varsin runsas osanotto. 12

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso 1 / 7 ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTARYHMÄ 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA KL/038/000205/2014 Aika: 2.6.2014 13:00-14:35 Paikka: Lappeenranta, Technopolis Skinnarila, kokoustila Suvorov 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ

ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTE 25.10.2010 ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ Etelä-Savon maakuntaliitto valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ympäristöministeriön maakuntakaavapäätöksestä. Asiasta

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 42 Aika tiistai 24.10.2006 klo 10.03 11.48 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 10: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 EURA 2014 rakennerahastojen tietopalvelu hakutoimintojen parantaminen: teemahaut, alueelliset haut, alasvetovalikot kartta(haku) englanninkielinen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

E T E L Ä -S A V O N M A A K U N T A L I I T O N

E T E L Ä -S A V O N M A A K U N T A L I I T O N E T E L Ä -S A V O N M A A K U N T A L I I T O N T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 6 BTV-indikaattori komponenteittain 2000..2004 BTV-indikaattorin poikkeama koko maan kehityksestä keskimäärin %-yksikköä

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

- päätösotteet toimitettu kuntiin välittömästi ja tuettu näin asioiden käsittelyä samoin aineistoin joka KUUMA-kunnassa

- päätösotteet toimitettu kuntiin välittömästi ja tuettu näin asioiden käsittelyä samoin aineistoin joka KUUMA-kunnassa KUUMA OSAVUOSITOIMINTAKATSAUS sekä katsaus vuosien 2014-2017 painopisteisiin Johtokunta 4.6.2014 / 28, liite 18 3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA Valmis Toteutuu ennustetusti, kesken Toteutuu ennustetusti,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Rahoitustoimen katsaus. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen

Rahoitustoimen katsaus. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen Rahoitustoimen katsaus Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen Aiheet Kuluvan vuoden ja ohjelmakauden rahoitustilanne Rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelu Vm:n talousarvioesityksen

Lisätiedot

Sihteeristö on käsitellyt asiaa kokouksessaan 30.9.

Sihteeristö on käsitellyt asiaa kokouksessaan 30.9. 4 Pielisjoen linna Siltakatu 80100 Joensuu 10.10.008 Aika perjantai 10.10.008 klo 10.07 1.4 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 5 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 9: Läsnäolijat.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 18 Aika torstai 1.6.2006 klo 9.03 9.38 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 6: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet,

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet, muut olennaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot