Etelä-Savon maakuntaliiton Toimintakertomus

Transkriptio

1 Etelä-Savon maakuntaliiton Toimintakertomus 2007 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 92:2008

2 Etelä-Savon maakuntaliiton toimintakertomus 2007 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 92:2008

3 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TOIMINTAKERTOMUS 2007 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 92:2008 Teroprint Painosmäärä 250 kpl Mikkeli 2008 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A MIKKELI puh info@esavo.fi faksi ISBN ISSN

4 SISÄLLYS ESIPUHE sivu ALUEKEHITYS JA OHJELMATYÖ 1 Uusi ohjelmakausi käyntiin 1 Aluekehitys- ja ohjelmatyön keskeiset tehtävät vuonna Vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot ja esiselvitysaineisto maakuntasuunnitelman tarkistamisen pohjaksi 1 Maakuntaliitto edisti maakuntaohjelman toteuttamista 1 Maakuntaliitto koordinoi ja edisti rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa 2 keskushallinnon ja komission hitaus viivästytti ohjelmia 2 uusi MYR yhteen sovittaa maakunnassa 3 itä-suomen koordinaatiota vahvistettiin 3 uuden ohjelmakauden menettelyt, koulutus ja tiedottaminen 4 Maakuntaliitto edisti muiden kansallisten ja EU-ohjelmien toimeenpanoa 4 Kaakkois-Suomi - Venäjä ENBI CBC ohjelman valmistelu 4 Pohjoinen Periferia 4 Verkostoituneet osaamiskeskukset generoivat yhteistyötä 4 mikkeli ja Savonlinna aluekeskusohjelmissa Maakuntaliitto vahvasti mukana maaseudun kehittämisessä 5 Maakuntaliitto kehitti aluekehitystyön menetelmiä ja toimintatapoja 6 Maakuntaliitto edisti yritystoimintaa ja kehittää elinkeinoelämän edellytyksiä 7 EDUNVALVONTA JA KEHITTÄMISTYÖ 8 Maakuntaliitto antoi useita kannanottoja 8 Etelä-Savon kuntatalouden tila koheni hieman 9 Palvelurakenteet ja kuntayhteistyö etenee 9 Kunta- ja palvelurakenneuudistus eteni hieman 9 Alueellistamiseen haettiin uutta vauhtia 9 Keskustelu aluehallinnon kehittämisestä käynnistyi 9 Osaamisen kehittäminen 10

5 sivu Etelä-Savon laajakaistaverkko täydentyi 11 Itä-Suomi -ohjelman makrohankkeita valmisteltiin edelleen 11 Matkailustrategia valmistui, kulttuuriasiat näkyvästi esiin 11 Tietopalvelua kehitetään 12 Itä-Suomen Brysselin toimiston työ jatkuu 12 ALUESUUNNITTELU 13 Aluesuunnittelun keskeiset tehtävät vuonna Maakuntakaavan luonnos valmistui 13 Itä-Suomi -ohjelman makrohankkeet ja aluerakennetarkastelu 14 Aluesuunnittelu ja ohjelma-, edunvalvonta- ja viranomaisyhteistyö 15 Seutukaavan toteutuminen edistyi 16 Virkistyshankkeita edesautettiin 16 Etelä-Savon energiatoimisto 16 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 17 Venäjä-yhteistyön painopiste Pietarissa ja Leningradin alueella 17 Maakunnan Venäjä-strategia 17 Etelä-Savo erosi Keskipohjolatoimikunnasta 18 ProMidNord -hanke teki uraauurtavaa työtä 18 VOIMAVARAT STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 20 Henkilöresurssit 20 Maakuntaliiton toimielimet 20 maakuntavaltuusto 20 Maakuntahallitus 21 tarkastuslautakunta 21 Maakuntaliiton virasto 22 Henkilöstöhallinto 22 Yhteistoiminta ja työsuojelu 24 rakennerahastohallinto 24

6 sivu Taloudelliset resurssit 24 Kehittämisrahoitus 24 maakunnan kehittämisraha 24 Tavoite 1-ohjelmaresurssit 24 tavoiteohjelmakausi kaakkois-suomi - Venäjä Naapuruusohjelma kaakkois-suomi - Venäjä ENPI CBC ohjelma 27 Maakuntaliiton talousarvio 27 kunnallistalouden tilanne 27 Tilinpäätöslaskelmat ja kokonaistalouden tunnusluvut 27 LIITTEET Liite 1 Maakuntavaltuusto maakuntavaltuuston vaalilautakunta maakuntahallitus tarkastuslautakunta Liite 2 maakuntaliiton edustajat eri toimielimissä ja tapahtumissa Liite 3 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden osallistuminen yhteistyöhankkeisiin Liite 4 maakuntahallituksen asettamat työryhmät JULKAISULUETTELO

7 Esipuhe Maakunta vaurastui mutta menetti väkeä Vuosi 2007 jää Etelä-Savon historiaan ennätysmäisen muuttotappion vuotena. Menetimme 1630 asukasta ennen muuta siksi, että toista tuhatta parhaassa työiässä olevaa asukasta jätti maakunnan. Se on yhtä paljon kuin pahimpina Ruotsiin muuttovuosina. Noususuhdanteessa muuttoliike aina kiihtyy. Mutta silti yli prosenttiyksikön väestökato pysähdyttää. Toivottavasti se synnyttää kaikkien maakunnan toimijoiden yhteisen tahtotilan: Etelä-Savossa tarvitaan muutosta, käänne parempaan ja pian. Muutoin maakunnan elinvoima ehtyy ja se menettää ennen pitkää itsenäisen olemassaolonsa oikeutuksensa. Hyviä uutisia onkin jo kuultu etenkin Pieksämäen seudulta. Syksyllä 2007 kaupunki aloitti neuvottelut, jotka johtivat 100 miljoonan investointipäätöksen julkistamiseen tammikuussa. Ideaparkin tulo havainnollistaa kuinka Etelä-Savo on Itä-Suomen maantieteellinen keskus. Puheilla maakuntamme edullisesta sijainnista on katetta. Siitä kertoo myös maavoimien esikunnan tulo Mikkeliin. Viime vuonna työllisyys koheni ilahduttavasti, vaikka 7000 työtöntä maakunnassa onkin edelleen aivan liikaa. Muista Itä-Suomen läänin maakunnista poi-keten työllisyysasteemme nousi ja oli 64,3 % (koko maa 69,5 %). Tilastokeskuksen luvuilla nousua vuoden 2006 lopusta viime vuoden loppuun mennessä oli jopa 4,1 %, mikä oli toiseksi paras saavutus koko maassa. Eläköitymisestä ja muuttoliikkeestä huolimatta työllisten määrä näyttäisi pysyneen entisellään eli noin eteläsavolaista on töissä. Lähivuodet ovat tässä suhteessa kuitenkin haasteellisia, sillä olemme ikääntymisen etulinjassa. Työmarkkinoilta poistuu joka vuosi tuhansia ihmisiä enemmän eläkkeelle kuin nuoria tulee tilalle. Tämä ei ole vain uhka vaan - kuten aina - muutos on myös mahdollisuus. Etelä- Savo uusiutuu kaikilla rintamilla vauhdilla. Useat maakunnalliset yritykset saivat viime vuonna uuden johdon ja myös maakuntakeskuksen kaupunginjohtaja vaihtui samoin kuin maakuntajohtajakin. Uusien johtajien on pantava itsensä likoon täysillä maakunnan paremman kehityksen puolesta. Maakunta vaurastui viime vuonna. Hyvin hoidetut ja Suomen parhaiten kasvavat metsät tuottivat ennätysmäisen 293 miljoonan euron kantorahatulon, joka oli 135 miljoonaa enemmän kuin Uusiutuvan metsäenergian tuottajana Etelä- Savo on hyvissä asemissa. Tämä vahvuus korostuu EU:n tiukentuvien ilmastotavoitteiden takia. Venäjän puutullit lisäävät kotimaisen puun kysyntää samalla kun ne ovat valitettavan todellinen uhka itäsuomalaiselle metsäteollisuudelle.

8 Loma-asuntokauppa ja rakentaminen oli vilkasta. Saimaan sekä Puulan ja muiden järvien puhtaat vedet ja kauniit rannat houkuttelivat 1129 ostajaa, joista 216 tuli ulkomailta. Valtaosa heistä on venäläisiä ennen muuta Pietarista. Ulkomaalaisten tekemissä vapaa-ajan kiinteistökaupoissa tuli maakuntaan rahaa 33,4 miljoonaa euroa, yli nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Etelä-Savon vahvuuksiin kuuluu vähäpäästöisyys. Teollisuuden ja energiatuotannon hiilidioksidipäästöt ovat täällä pienimmät koko maassa ja liikenteenkin päästöissä maakunta on kolmen vähiten saastuttavan maakunnan joukossa. Näistä vahvuuksistamme voimme olla ylpeitä samalla kun panostamme entistä enemmän uuteen, ekotehokkaaseen teknologiaan ja asennekasvatukseen. Maailmanluokan ooppera- ja musiikkijuhlat Savonlinnassa ja Mikkelissä sekä kymmenet elinvoimaiset paikalliset tapahtumat luovat positiivista mielikuvaa maakunnasta. Ne tuottavat iloa ja voimaa niin vakituisille kuin kesäasukkaillekin. Kulttuuri tuo myös työtä ja toimeentuloa maakuntaan, mitä ei pidä unohtaa, kun maakunta uusii strategiaansa. Pääministeri Matti Vanhasen toinen hallitus haluaa lisätä kansanvaltaista ohjausta aluehallinnossa. Tämä on mahdollisuus maakuntaliitoille osoittaa, että ne kykenevät ottamaan nykyistäkin laajemman vastuun aluekehittämisestä. Maakuntahallitus linjasi marraskuussa Etelä-Savon lähtökohdat aluehallinnon uudistukselle. Haluamme laittaa omat asiamme parempaan kuntoon ja luoda vahvemman maakunnan, joka on kykenevä takaamaan alueemme väestölle paremman huomisen. Maakunnan eheyttä koetellaan eri suunnilta. Itse uskon maakuntahallituksen tavoin, että kansalaisten ja yritysten kannalta paras tulos saavutetaan, kun maakuntaliitto ja TE- keskus muodostavat samalla toimialueella työskentelevän hyvän työparin. Maakuntajakoon ei näin ollen Etelä-Savon osalta kaivata muutoksia. Sen sijaan yhteistyön tuntuva tiivistäminen kaikkien naapurimaakuntien kanssa on enemmän kuin tarpeen. Laaja Itä-Suomi, jonka keskus Etelä-Savo on, pystyy parhaiten vastaamaan globaalin talouden ja ikääntymisen meille tuomiin haasteisiin. Pietarista, Brysselistä ja Helsingistä katsoen itäinen Suomi on jo riittävän kokoinen ja kiinnostava yhteistyökumppani. Matti Viialainen Maakuntajohtaja

9 Aluekehitys ja ohjelmatyö Uusi ohjelmakausi käyntiin Vuoden 2007 alusta käynnistyi uusi ohjelmakausi niin kotimaisessa kuin Euroopan unionin aluepolitiikassa. Hallitusohjelmassa tavoiteltu ohjelmamenettelyn yksinkertaistaminen ei edennyt, pikemminkin päinvastoin: vuoden 2007 kuluessa lanseerattiin vielä yksi uusi kotimainen ohjelma, maakunnan kehittämisrahamomentilta rahoitettava maaseutuohjelma, ja EU:n rakennepolitiikassa siirryttiin Itä-Suomessa yhden integroidun ohjelman sijasta kahteen rakennerahasto-ohjelmaan ja rakennepolitiikasta irrotettuihin maaseutu- ja elinkeinokalatalousohjelmiin. Uuden ohjelmakauden alkuun ajoittunut keskushallinnon uudistuksen valmistelu hidasti EU-ohjelmien toimeenpanojärjestelmien mm. tukikelpoisuusasetuksen ja sen tulkintojen sekä sähköisen haku- ja päätöksentekojärjestelmän valmistelua. Käytännössä EU-ohjelmien haku saatiinkin auki vasta toimintavuoden lopulla, ja hankepäätöksiä päästään laajemmassa mitassa aloittamaan vuoden 2008 puolella. EU:n rakennerahastoohjelmien kautta ohjataan Etelä-Savoon vuosina yhteensä noin 240 miljoonaa euroa EAKR- ja ESR-rahoitusta ja niiden kansallista vastinrahoitusta. Vuoden ,5 miljoonasta eurosta noin 4,4 miljoonaa euroa kulkee maakuntaliiton kautta. Aluekehitys- ja ohjelmatyön keskeiset tehtävät vuonna 2007 Vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot ja esiselvitysaineisto maakuntasuunnitelman tarkistamisen pohjaksi Maakuntaliitto ei toteuttanut maakunnan strategiaa pohjustavaa skenaariohanketta vuoden 2007 aikana, vaan se siirrettiin alkamaan uuden maakuntajohtajan aloitettua työnsä. Hanke kirjattiin vuoden 2008 toimintasuunnitelmaan Uudistuva Etelä-Savo strategiahankkeena, ja tarjoukset prosessin toteutuksesta pyydettiin vuoden vaihteessa. Maakuntaliitto edisti maakuntaohjelman toteuttamista Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU) sovitaan keskeisistä toimenpiteistä ja hankkeista sekä rahoituksen tavoitetasosta vuosille Toteuttamissuunnitelma on maakunnan esitys valtion tulo- ja menoarvion laadintaan ja sen alueellisen kohdentamiseen. Vuoden 2007 alussa voimaan tulleen Alueiden kehittämislain muutoksella (954/2005) halutaan vahvistaa maakunnan liittojen asemaa alueelliseen kehittämiseen vaikuttavan rahoituksen suuntaamisessa ja samalla vahvistetaan toteuttamissuunnitelman vaikuttavuutta valtion talousarvioesityksen laadinnassa. Totsun tavoitteena on tuottaa ministeriöille TOTEUTTAMISSUUNNITELMA ETELÄ-SAVON MAAKUNTAOHJELMAN ( ) VUOSILLE aineistoa seuraavan vuoden määrärahojen alueellista jakoa sekä sitä seuraavan vuoden talousarvion valmistelua varten. Osana totsua valmistellaan maakunnan ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 91:2007 yhteistyöasiakirja (MYAK). Toteuttamissuunnitelman sisältöpainotukset ovat pitkälti muotoutuneet maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä vuonna 2006 ja toimenpiteiden osalta niitä täsmennetään vuosittain totsussa. Keskeisimmät vuosina valtion toimenpiteitäkin edellyttävät asiakokonaisuudet Etelä-Savon toteuttamissuunnitelmassa liittyvät osaamis- ja innovaatiorakenteiden ja toimintojen vahvistamiseen,

10 Aluekehitys ja ohjelmatyö palvelurakenteen uudistamiseen sekä liikenneyhteyksien parantamiseen. Maakuntaohjelman toteutusta tukevat alueelliset erityisohjelmat ja niiden tavoitteet ovat hyvin linjassa maakuntaohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Vuoden toteuttamissuunnitelman valmistelu käynnistyi alkusyksystä. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö, jossa on edustettuina kaikki toteuttamissuunnitelman laadintaan osallistuvat viranomaiset, käsitteli kokouksissaan kyseistä suunnitelmaa. Sen lisäksi maakuntaliitto järjesti alueviranomaisten kanssa hallinnonaloittaiset neuvottelut, joissa käytiin läpi totsun sisältö- ja rahoitusesityksiä. Maakunnan yhteistyöryhmä ja maakuntahallitus antoivat evästyksensä jatkovalmistelulle syys-lokakuun vaihteen kokouksissaan, jonka lisäksi totsu -luonnos lähettiin vielä sähköpostitse kommentoitavaksi seutukunnille sekä aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien toimijoille. Lokakuun 16. päivä MYR käsitteli totsu-luonnoksen ja hyväksyi MYAKin. Maakuntahallitus hyväksyi totsun 29. lokakuuta, jonka jälkeen se toimitettiin sisäasiainministeriöön. Toteuttamissuunnitelmaa käytetään pohjana muutetun lain mukaisille neuvotteluille maakunnan ja ministeriöiden kesken. Ministeriöiden ja maakuntaliittojen väliset neuvottelut käytiin maakuntien yhteisinä tilaisuuksina tai suuraluekohtaisina neuvotteluina, maakuntakohtaisista neuvotteluista ministeriöt olivat luopuneet. Etelä-Savo osallistui neljään maakuntien yhteisneuvotteluun ja kahteen Itä-Suomen maakuntien neuvotteluun. Uudessa yhteisneuvottelumenettelyssä maakuntien omia maakuntaohjelmien mukaisia erityiskysymyksiä ei juurikaan voitu nostaa esille, joten Etelä-Savo jätti keskeisimmille ministeriöille neuvottelujen päätteeksi omat muistionsa maakuntaa koskevista erityiskysymyksistä. Edellisvuodesta poiketen TE-keskus ministeriöt eivät osallistuneet totsu- neuvotteluihin, vaan maakuntaliitot osallistuivat TE-keskusten ja ministeriöiden välisiin tulosneuvotteluihin marraskuun alussa. Maakuntaliittojen osallistuminen aluehallintoviranomaisten ja ministeriöiden välisiin tulosneuvotteluihin on oikean suuntainen askel vahvistettaessa toteuttamissuunnitelman vaikuttavuutta valtion talousarvioesityksen laadinnassa. Maakuntaliitto koordinoi ja edisti rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa Keskushallinnon ja komission hitaus viivästytti ohjelmia Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan Itä-Suomessa vuosina kahdessa alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteeseen liittyvässä toimenpideohjelmassa: Itä-Suomen alueellinen EAKR toimenpideohjelma sekä kansallisen ESR -toimenpideohjelman Itä-Suomea koskeva alueosio. Maakuntaliitot vastaavat EAKR-ohjelman ja TE-keskukset ESR-ohjelman toteutuksen koordinoinnista Itä-Suomessa. Vaikka ohjelmaehdotukset hyväksyttiin alueilla jo alkusyksystä 2006, valtioneuvosto hyväksyi kansallisen strategian ja alueelliset ohjelmat vasta helmikuussa 2007, jonka jälkeen ohjelmat toimitettiin komissiolle. Alueellisista EAKR -ohjelmista järjestettiin jäsenvaltion ja komission välinen neuvottelu toukokuussa 2007, ja siihen osallistui Etelä-Savon maakuntaliitosta kaksi henkilöä. Neuvottelujen ja täydennyspyyntöjen jälkeen komissio hyväksyi ohjelmat syys-lokakuun vaihteessa vuonna Alueilla ohjelmien haut päästiin käynnistämään marraskuun lopussa, kun valtioneuvosto oli hyväksynyt kansallinen tukikelpoisuusasetuksen ja sähköinen hakumenettely saatiin käyttöön. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli ensimmäisiä hankkeita ja linjauksia joulukuun kokouksessaan, mutta rahoituspäätöksiä päästään käytännössä tekemään vasta vuoden 2008 puolella.

11 Aluekehitys ja ohjelmatyö Uusi MYR yhteen sovittaa maakunnassa Maakuntahallitus nimesi uudelle ohjelmakaudelle rakennerahastolain mukaisen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) huhtikuussa Yhteistyöryhmän tehtävänä on rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittaminen. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmässä on 24-jäsentä, joista kolmannes edustaa alueen kuntia, kolmannes alueviranomaisia ja kolmannes keskeisimpiä etujärjestöjä. Lisäksi yhteistyöryhmä täydentää osaamistaan kutsumalla pysyviä asiantuntijoita. Puhetta maakunnan yhteistyöryhmässä johtaa Reino Matilainen Pieksämäeltä. Rahoituskaudelle nimetty yhteistyöryhmä hoitaa myös päättymässä olevan Tavoite 1-ohjelmakauden edellyttämät toimet. Yhteistyöryhmä kokoontui kuluneena vuonna kuusi kertaa. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa (MYAK) yhteistyöryhmä yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden aluekehitysrahastosta ja sosiaalisrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien rakennerahastovarojen ja niitä vastaavien kansallisen rahoitusosuuden kohdentumisen maakunnassa rakennerahasto-ohjelmaa rahoittaville valtion viranomaisille ja maakunnan liitolle. Rahoituskauden ensimmäinen yhteistyöasiakirja vuodelle 2007 laadittiin huhtikuun puoliväliin mennessä, ennen ohjelmien hyväksymistä komissiossa. Syksystä 2007 lähtien yhteistyöasiakirja laaditaan osana maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa. Näin ollen vuoden 2008 yhteistyöasiakirja laadittiin syksyllä ja yhteistyöryhmä hyväksyi sen lokakuun kokouksessaan. Yhteistyöryhmä tarkisti molempia asiakirjoja vuoden viimeisessä kokouksessaan joulukuussa. Uuden MYR:n keskeisimmät linjaukset on kirjattu yhteistyöasiakirjoihin. Ohjelmien vaikuttavuuden parantamiseksi MYR määritteli myös maakuntaohjelman painotuksiin perustuvat sisällölliset teemat, joihin suurin osa kehittämishankerahoituksesta ohjataan. Ensimmäisen hakukierroksen päättyessä Etelä-Savossa oli jätetty yhteensä 124 kehittämishankehakemusta EAKR- ja ESR-ohjelmiin. Näistä 39 oli osoitettu maakuntaliitolle. Vuonna 2007 yhteistyöryhmän sihteeristö kokoontui kahdella kokoonpanolla. Tavoite 1-ohjelmalle nimetty sihteeristö päätti toimintansa huhtikuun alussa, jolloin maakunnan yhteistyöryhmä nimesi itselleen sihteeristön rahoituskaudelle Sihteeristön tehtävänä on hoitaa yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä. Sihteeristö koostuu ohjelmia rahoittavista alueviranomaisista. Tavoite 1-ohjelman sihteeristö kokoontui alkuvuonna seitsemän kertaa. Uuden ohjelmakauden sihteeristö aloitti työskentelynsä huhtikuussa ja se kokoontui vuoden aikana kaksitoista kertaa. Itä-Suomen koordinaatiota vahvistettiin Itä-Suomen maakuntaliitot perustivat keskinäisellä sopimuksellaan huhtikuussa 2007 ohjelmatyöryhmän ohjaamaan ja koordinoimaan rakennerahastoohjelmien toimeenpanoa. Samalla sovittiin EAKRtoimenpideohjelman rahoituskehyksen maakunnittaisesta jaosta sekä osoitettiin eräitä EAKR-ohjelman suuraluetason lakisääteisiä hallinnointitehtäviä Kainuun maakunta kuntayhtymän hoidettavaksi. Maakuntahallitus nimesi huhtikuussa Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomiteaan kolme edustajaa, kaksi maakuntahallituksesta ja yhden virastosta. Seurantakomitean sihteeristössä maakuntaliitolla on kaksi jäsentä, ja sihteeristön puheenjohtajana oli vuonna 2007 Itä-Suomen puheenjohtajamaakunnan Pohjois-Savon edustaja. Seurantakomitea piti ensimmäisen kokouksensa joulukuussa Itäja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen edustaja valtakunnallisen ESR-toimenpideohjelman seurantakomiteassa on Etelä-Savon maakuntaliitosta. ESRseurantakomitea kokoontui toimintavuoden aikana kahdesti.

12 Aluekehitys ja ohjelmatyö Uuden ohjelmakauden menettelyt, koulutus ja tiedottaminen Ohjelmakauden vaihtuessa maakuntaliitto on tiedottanut uuteen rahoituskauteen liittyvistä asioista. Yhdessä muiden viranomaisten kanssa maakuntaliitto järjesti helmi-maaliskuussa tiedotustilaisuudet Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Kuluneen vuoden aikana on myös tiedotettu lehdissä ja liiton kotisivuilla ohjelmakauden käynnistymiseen liittyvistä asioista sekä hakehakujen aikatauluista ja sisällöistä. Maakuntaliitto osallistui myös työministeriö ja sisäasianministeriön johtaman rakennerahastoviestinnän verkoston toimintaan sekä Itä-Suomen tasolla tapahtuvan viestinnän suunnitteluun. Maakuntaliitto uudistaa osaltaan ja MYR:n työskentelyyn liittyen menettelytapojaan vastaamaan uuden ohjelmakauden vaatimuksia. Työ on vielä käynnissä, sillä säädökset ja niiden tulkinnat ovat osin keskeneräisiä ja mm. sähköistä hankekäsittelyä ole kaikilta osin saatu käyttöön. Liiton henkilöstö on aktiivisesti osallistunut ohjelma-asioihin liittyvään koulutukseen. Maakuntaliitto edisti muiden kansallisten ja EU-ohjelmien toimeenpanoa Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC ohjelman valmistelu Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntajohtajat allekirjoittivat St.Petersburg Corridor yhteistyöhön liittyen yhteistyösopimuksen Pietarin kaupungin kuvernöörin kanssa ENPI-ohjelman sisältötyöryhmä ja Joint Task Force kokoontuivat vuoden 2007 aikana kumpikin kaksi kertaa. Ohjelman sisältö jakautuu kolmeen toimintalinjaan: 1. Talouskehitys, 2. Ympäristön suojelu ja toimiva rajanylitys ja 3. Sosiaalikehitys ja kansalaisyhteiskunta. Ohjelman rahoituskehys jakautunee toimintalinjojen välillä prosentuaalisissa suhteissa Teknisen avun osuus on 10 % kehyksestä. Ohjelma-alueella järjestettiin syys lokakuussa kolme hankkeiden hakijoille ja toteuttajille suunnattua ENPI-ohjelman tiedotus- ja kuulemistilaisuutta. Etelä-Savon tilaisuus pidettiin Mikkelissä Alueen viranomaisille järjestettiin Lappeenrannassa oma, yhteinen tiedotus- ja kuulemistilaisuutensa. Näiden tilaisuuksien jälkeen ohjelma-asiakirja ja ympäristöselostus olivat julkisessa kuulemisessa eli nähtävinä ohjelman kotisivuilla ja ohjelma-alueen maakuntien liittojen ilmoitustauluilla Koska Suomen ENPI-ohjelmat (3) valmistuvat eri tahtiin ja koska EU-komission ja alueiden välinen ohjelman hallintoa koskeva keskustelu on pitkittynyt, tavoite ohjelma-asiakirjan saattamisesta EU-komission hyväksyttäväksi siirtyi kevääseen Ensimmäisen hankehaun avaamistavoite siirtyi samalla syksyyn Pohjoinen Periferia Etelä-Savo kuuluu myös uudella ohjelmakaudella Pohjoisen periferian ohjelma-alueeseen, joka on laajentunut kattamaan uusia alueita Skotlannista sekä Irlannista, ml. Pohjois-Irlanti. Maakuntaliitolla on edustaja ohjelman hallinto- ja seurantakomiteassa. Eteläsavolaiset toimijat ovat käyttäneet varsin vähän Pohjoisen periferian ohjelman rahoitusta. Maakuntaliitto on osallistunut ohjelmasta rahoitettuun Itä- Suomen aluerakenne-selvityshankkeeseen. Verkostoituneet osaamiskeskukset generoivat yhteistyötä Vuonna 2007 osaamiskeskuksia työllisti päivittäisen kehittämistoiminnan lisäksi uuden toimintamallin sisäänajo. Osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan kau-

13 Aluekehitys ja ohjelmatyö della uudistettuna siten, että uudet ohjelmat on laadittu useamman eri osaamiskeskuksen muodostaman osaamisklusterin ympärille. Osaamisklusterien tarkoituksena on toimia alueiden välisen yhteistyön generaattoreina ja kehittämisalustoina. Klusteripohjainen toimintamalli mahdollistaa hajallaan sijaitsevien kehittämisresurssien tehokkaamman hyödyntämisen ja lisää t&k toiminnassa tarvittavaa kriittistä massaa. Uusimuotoista osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa koko maassa 13 osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta. Vuonna 2003 käynnistyneet eteläsavolaiset osaamiskeskukset ovat vakiinnuttaneet asemansa niin maakunnallisina kuin valtakunnallisina toimijoina. Mikkelissä toimii komposiitteihin ja pinnoitteisiin erikoistunut materiaalitekniikan osaamiskeskus, joka on mukana Nanoteknologian osaamisklusterissa sekä Uusiutuva metsäteollisuus -klusterissa. Kummassakin klusterissa on mukana seitsemän osaamiskeskusta. Itäsuomalaisten matkailuosaajien verkosto - Savonlinnan osaamiskeskus - on puolestaan mukana Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterissa. Savonlinna-Varkaus -akselin metsäteollisuusosaajien vetovastuulla olevia prosessiteollisuuden (kuidutenergia-elinkaari) kehittämistoimintoja jatkettiin edelleen Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen yhtenä erityisteemana. Maakuntaliitto välitti sisäasianministeriön myöntämän vuoden 2007 perusrahoituksen entiseen tapaan osaamiskeskuksille. Samassa yhteydessä liitto sopi osaamiskeskusten kanssa päättyneen ohjelmakauden perusrahoitusvaroista saatujen korkotulojen käytöstä ohjelman mukaisiin hankkeisiin. Tämän lisäksi liitto tuki omalla rahoituksellaan osaamiskeskuskusten toimintaa osallistumalla Mikkelin ja Savonlinnan osaamiskeskusten perusrahoitukseen sekä myöntämällä Savonlinnan seudun kuntayhtymälle rahoitusta metsäklusterin kuituteknologiateeman osaamistoimintojen koordinointiin. Maakuntaliitto rahoitti edelleen myös vuonna 2005 käynnistynyttä Savonlinnan kuitulaboratorion avainhenkilöresurssit -hanketta. Mikkeli ja Savonlinna aluekeskusohjelmissa Valtioneuvosto nimesi Mikkelin ja Savonlinnan seudut aluekeskusohjelmaan vuoden 2010 loppuun jatkuvalle ohjelmakaudelle. Mikkelin seudun aluekeskusohjelman vuodelle 2007 tarkennetun toimintasuunnitelman strategiset painopisteet olivat: yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen, seudun osaamisen ja erikoistumiskärkien vahvistaminen sekä huippu- ja perusosaajien saatavuuden turvaaminen. Vastaavasti Savonlinnan seudun aluekeskusohjelman painopisteet olivat elinkeinostrategian tukeminen pienen seudun innovaatiojärjestelmällä, yritysten toimintaympäristön parantamisella, strategiaohjauksen kehittämisellä ja verkostoitumisella. Lisäksi Savonlinna toimii kansallisen viestintäverkoston koordinoijana. Molemmat seudut ovat mukana myös seutukokeilussa. Maakuntaliitto vahvasti mukana maaseudun kehittämisessä Etelä-Savo on Suomen alkutuotantovaltaisimpia alueita, jossa maataloutta sekä muuta maaseutuyritystoimintaa joudutaan harjoittamaan monelta osin vaikeammissa oloissa kuin muualla Suomessa. Vuotta 2007 leimasi maaseudun kehittämistoiminnassakin ennen muuta uusien ohjelmien, ts. koko ohjelmakirjon käytännön sisäänajo ja koordinaatio. Maaseudun eri kehittäjätahot ovat laatineet useita mittavia, niin valtakunnan kuin aluetason kattavia kehittämisohjelmia. Näistä keskeisimpinä ovat Suomen maaseudun kehittämisstrategia, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma alueosioineen sekä maaseudun paikallisten toimintaryhmien Leader-ohjelmat.

14 Aluekehitys ja ohjelmatyö Rantasalmen kunta lähetti AMO-ohjelmaehdotuksen sisäasianministeriöön hakuaikaan mennessä. Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2007 Rantasalmen kunnan maaseutupoliittisen erityisohjelman alueosioon kuuluvaksi alueeksi. Etelä-Savon maakuntaliitto tukee Rantasalmen ohjelman toteuttamista liiton omasta maakuntarahakiintiöstä myönnetyllä rahoitusosuudella. Ohjelman muut rahoittajat ovat sisäasiainministeriö (50%) ja Rantasalmen kunta. Helmikuussa 2007 valtioneuvosto lisäsi maaseutualueiden työkalupakkiin vielä yhden uuden kehittämisinstrumentin Maaseutupoliittisen erityisohjelman alueosion. Alueosio on suunnattu niille niille maaseutumaisille alueille, jotka eivät kuulu aluekeskusohjelmaan tai Uudenmaan kaupunkiohjelmien piiriin tai sijaitse pääkaupunkiseudulla tai Ahvenanmaalla. Osioalueeseen kuluu 23 seutukuntaa sekä joitakin aluekeskusalueen ulkopuolisia yksittäisiä kuntia. Etelä-Savosta AMO-alueeseen kuuluu Rantasalmen kunta. Sisäasiaministeriö avasi ohjelmahaun maaliskuussa 2007 ja kehotti maakunnan liittoja ryhtymään vaadittaviin toimenpiteisiin alueellisen osion toimeenpanemiseksi omalla alueellaan. Liittojen tuli huolehtia alueellisen osion hakua koskevasta neuvonnasta, ottaa vastaan hakemukset ja laatia niitä koskevat lausunnot sisäasiainministeriölle. Ministeriö järjesti ohjelman toimeenpanoon liittyen kolme neuvottelutilaisuutta, joissa käytiin läpi ohjelman tavoitteita, rahoitusrakennetta ja hakumenettelyn yksityiskohtia. Maakuntaliiton AMO-yhdyshenkilö osallistui kaikkiin tilaisuuksiin ja välitti täsmennettyä ohjeistusta edelleen hakijan tietoon. Maaseudun rakennemuutossopeutuminen ja elinvoimaisuuden säilyttäminen edellyttävät monipuolisia toimia niin elinkeinotoiminnan kuin elinolojen saroilla. Eteläsavolaisten näkökantojen esillepääsyä helpotti osaltaan se, että maakuntaliitto osallistui edellisvuosien tapaan aktiivisesti maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toimintaan. Sihteeristö pyrki toimenpiteillään sovittamaan yhteen maakuntaohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien valmistelua ja toimeenpanoa. Maakuntaliitto kehitti aluekehitystyön menetelmiä ja toiminta-tapoja Maakuntaliitoille annettiin aiempaa enemmän vastuuta alueellisten EAKR-ohjelmien hallinnoinnissa. Yhteistyö on organisoitu maakuntaliittojen ohjelmatyöryhmän sekä Kainuun maakunta kuntayhtymään sijoitetun yhteisen ohjelmakoordinaattorin kautta. Ohjelmakoordinaattori hoitaa myös suuralueen yhteisiä valmisteluja seurantakomitean ja komission tarpeisiin. Maakunnan hankemenettelyyn liitto on yhdessä muiden rahoittajien kanssa hakenut strategisempaa ohjausta mm. teemakohtaisilla hauilla ja ohjelmasopimuksilla tai vastaavilla linjauksilla. Etelä-Savon maakuntaliitto on myös aktiivisesti osallistunut vuoden 2013 jälkeistä EU:n koheesiopolitiikkaa koskevaan keskusteluun sekä komission ja ministeriöiden että yhteistyöalueidensa kanssa. EU-komission DG Region pääjohtaja Dirk Ahner vieraili Itä-Suomessa lokakuun lopussa. Vierailun ai-

15 Aluekehitys ja ohjelmatyö kana keskusteltiin Itä-Suomen oloista, kehitysongelmista ja mahdollisuuksista, aiheiden sivutessa niin yritystoimintaa ja osaamista, väestö- ja talouskehitystä kuin liikennejärjestelmiä ja ympäristöä. Mikkelissä Ahner perehtyi muistiorganisaatioita palvelevaan digitaaliseen osaamiseen Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa, ja hänelle esiteltiin myös Savonlinnan seudun kuitulaboratorion ja Mikkelin ympäristöanalytiikan laboratorion toimintaa ja näiden osaamiskeskittymien merkitystä elinkeinoelämälle. EU-komission DG Region pääjohtaja Dirk Ahner keskusteli Itä-Suomen kehittämisestä Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialaisen ja Kainuun maakuntajohtaja Hannu Leskisen kanssa. Itä-Suomen maakuntaliitot kävivät joulukuussa vastavierailulla Brysselissä, pohjoisten harvaan asuttujen alueiden ja komission yhteisessä seminaarissa, jossa Itä-Suomen oloja esiteltiin tarkemmin. Tapaamisen yhteydessä liittojen edustajilla oli tilaisuus myös keskustella erikseen DG Region Suomen asioista vastaavien virkamiesten kanssa sekä tavata väestönmuutosalueiden yhteisiä intressejä kokoavan ns. Brandenburgin ryhmän edustaja. Tapaamisten yhteydessä sovittiin, että Itä-Suomen maakuntaliitot valmistelevat Etelä-Savon vetovastuulla yhteisen vastauksen tulevaa koheesiopolitiikka koskevaan komission konsultaatioon tammikuussa Maakuntaliitto edisti yritystoimintaa ja kehittää elinkeinoelämän edellytyksiä Maakuntaliitto on rahoittanut elinkeinoelämän toimintaympäristöä ja muita elinkeinoelämän edellytyksiä parantavia kehittämishankkeita. Lisäksi liitto on rahoittanut maakunnassa tärkeiksi koettuja, suoraan elinkeinoelämään kytkeytyviä hankkeita silloin, kun varsinaisten yritysrahoittajien rahoitus ei niiden rahoittamiseen ole soveltunut. Näillä hankkeilla on mm. luotu yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden ekotehokkuuden lisäämiseen tähtäävä EcoStart-järjestelmä, jota nyt levitetään TE-keskusten kautta laajempaan käyttöön. Lisäksi hankkeilla on mm. aktivoitu yrityksiä käyttämään innovaatiopalveluja (InnoProSavo hanke) tai rakennettu ja testattu ekoteollisuuspuisto-konseptia (Rantasalmi, Mikkeli). Maakuntaliitto on osallistunut TE-keskuksen neuvottelukunnan työhön, ja liitto on ollut mukana mm. Yritys-Suomen alueellisessa ohjausryhmässä sekä Yritys-Suomen Innovaatiopalvelut ohjausryhmässä. Maakunnan innovaatiostrategia on keskeinen osa maakunnan strategiatyötä. Vuodelle 2007 kaavailtu innovaatiostrategian päivittäminen siirrettiin tehtäväksi laajemman strategiatyön yhteydessä.

16 Edunvalvonta ja kehittämistyö Maakuntaliiton edunvalvontatyö tarkoittaa ensisijassa yhteistyöverkostojen luomista ja ylläpitoa. Etelä-Savon yhteistyöverkostot suuntautuvat sekä valtakunnan tasolle että toisiin maakuntiin, mutta myös kansainvälisille foorumeille, esimerkiksi Euroopan unioniin ja lähialueille (Pietari, Leningradin alue). Maakunnan sisäinen yhteistyö ja sen koordinointi on erittäin tärkeä osa liiton edunvalvontasarkaa. Se on myös edellytys yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle. Edunvalvontaa maakuntaliitto hoiti vuonna 2007 pääosin aikaisempien vuosien mukaisesti. Perustana oli edunvalvontamatriisi, joka käsiteltiin säännöllisesti kaikissa maakuntahallituksen kokouksissa ja se sisälsi maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeen ja asiat. Edunvalvontaan liittyivät myös lukuisat maakuntahallituksen kannanotot ja lausunnot sekä tiedottaminen eri yhteyksissä ja eri tavoin maakunnan tavoitteista ja näkemyksistä. Käytännössä edunvalvontatyö oli jatkuvia neuvotteluja, vierailuja, tapaamisia ja keskusteluja. Tämä sidosryhmäsuhteiden hoito ja maakunnalle tärkeiden tavoitteiden ja hankkeiden edistäminen vei suuren osan maakuntaliiton johtavien virkamiesten viikoittaisesta työajasta. Liiton keskeisimpiä yhteistyötahoja olivat kansanedustajat, seutukunnat ja kunnat, valtion viranomaiset, poliittiset piirijärjestöt, elinkeinoelämän järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja koulutus- ja tutkimuslaitokset. Yhteistyötä tehtiin Suomen muiden maakuntien ja erityisesti Itä-Suomen liittojen ja Kaakkois-Suomen liittojen kanssa. Kansainvälisten yhteyksien ja verkostojen vahvistaminen edellyttää myös entistä aktiivisempaa toimintaa. Maakuntaliitto antoi useita kannanottoja Vuonna 2007 maakuntaliiton keskeiset edunvalvonta-asiat liittyivät - koulutukseen ja tutkimukseen - maantie- ja rautatieliikenteeseen sekä tietoliikenteeseen - alueellistamiseen - alue- ja rakennepolitiikkaan - aluehallinnon vahvistamiseen - palvelurakenteiden kehittämiseen Esillä olivat erityisesti seuraavat asiat: Suuret liikennehankkeet: Vt 5, Savonlinnan liikennejärjestelyt, Savonrata, Savonlinna-Huutokoski rata EU:n tulevan rakennerahastokauden lähtökohtien pohdinta Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen - Mikkelin ammattikorkeakoulun kilpailukyky ja tutkimusrahoitus - Savonlinnan kampus/okl:n asema, matkailualan koulutus ja tutkimus - Mikkelin yliopistokeskus Toisen asteen koulutuksen kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet Lentoliikenteen ongelmat Matkailun ja kulttuurin kehittämislinjaukset Edunvalvonnan ohella maakuntaliitto on ollut mukana useissa kehittämishankkeissa ja erillisten strategiatöiden käynnistämisessä ja laadinnassa.

17 Edunvalvonta ja kehittämistyö Etelä-Savon kuntatalouden tila koheni hieman Palvelurakenteet ja kuntayhteistyö etenee Maakuntahallituksen nimeämä kunnallistaloustyöryhmä valmisteli maakuntahallitukselle kannanottoja maakunnan kuntien taloudellisten voimavarojen vahvistamiseen tähtääviksi toimenpiteiksi. Keväällä 2007 pidetyssä kunnallistalousseminaarissa maakuntaliitto jätti muistion toimenpiteistä hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Kunnallistaloustyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Etelä-Savon kuntien talous pysyi edelleen kireänä, joskin vuoden 2007 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan talous olisi lievästi paranemassa. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2007 maakunnan kuntien vuosikate oli noin 206 euroa asukasta kohti. Koko maassa vuosikate oli 368 euroa asukasta kohti. Etelä- Savon kuntien vuosikate on nyt kuudenneksi heikoin. Negatiivisen vuosikatteen kuntia maakunnassa ei ollut yhtään. Lainakanta kasvoi noin kymmenen prosenttia. Lainaa vuoden lopussa oli 2069 euroa ja koko maassa 1559 euroa asukasta kohti. Kunta- ja palvelurakenneuudistus eteni hieman Etelä-Savossa suurimmat muutokset kunta- ja palvelurakenteessa tultaneen puitelain velvoittamina suurimmat muutokset perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalipalvelujen osalta. Etelä-Savoon on muodostumassa 2-3 yhteistoiminta-aluetta ja Pieksämäki hoitaa palvelujen järjestämisen itse. Ammatillisen koulutuksen osalta yhteistoiminta-alueita muodostuu Mikkelin ja Pieksämäen alueelle yksi ja toinen Savonlinnan alueelle. Kuntarakennemuutoksia selvitettiin Savonlinnan, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kesken. Yhdistyminen kaatui Punkaharjun ja Kerimäen osalta. Savonlinna ja Savonranta jatkavat vielä liitosneuvotteluja. Myös Pertunmaa päätyi kielteiseen kantaan liitosneuvotteluissa Heinolan ja Hartolan kanssa. Vuoden 2006 lopulla käynnistynyt Yhteispalvelujen tehostaminen Etelä-Savossa hankeessa olivat mukana pilottipaikkakuntina Mikkeli, Juva, Mäntyharju, Heinävesi ja Savonranta. Jokaiselle paikkakunnalle syntyi suunnitelma palveluiden järjestämiseksi valtion, Kelan ja kuntien kesken yhteispalveluina. Loppuvuonna käynnistyi kokeilu asiantuntijapalvelujen tuottamisesta videoneuvotteluna Haukivuoren yhteispalvelupisteen ja Kelan välillä. Kokeilun toteuttavat Etelä-Savon maakuntaliitto, Kela ja Mikkelin kaupunki. Alueellistamiseen haettiin uutta vauhtia Uuden hallituksen aloitettua työnsä keväällä 2007 haettiin myös alueellistamiseen uutta vauhtia. Alueellistamisen koordinaatioryhmä vieraili Etelä-Savossa lokakuussa 2007 ja sai maakunnan ja seutujen toimijoilta kattavat evästykset alueellistamisen tehostamiseen kohteena Etelä-Savon maakunta. Alueellistaminen näkyi toimintavuonna positiivisesti Mikkelissä, jonne päätettiin sijoittaa ympäristöhallinnon valtakunnallisia toimintoja samoin kuin kauppa- ja teollisuusministeriön vastuualueelta kaikkia TE-keskuksia palvelevia valtakunnallisia toimintoja. Keskustelu aluehallinnon kehittämisestä käynnistyi Uuden hallituksen ohjelmaan sisältyi uuden työvoima- ja elinkeinoministeriön perustaminen ja hallinnon tehostamisen jatkaminen. Aluehallinnon tehtä-

18 Edunvalvonta ja kehittämistyö viä kootaan, päällekkäisyyksiä poistetaan ja hallintoa kansanvaltaistetaan. Maakunnan liittojen tehtäviä arvioidaan uudelleen, maakuntaohjelmien asemaa vahvistetaan ja hallinnon aluerajoja arvioidaan. Hallituksen linjaukset käynnistivät laajat uudelleen järjestelyt keskushallinnossa ja suunnittelun aluehallinnon kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Maakuntaliiton lähtökohtana aluehallinnon uudistamiselle oli nykyisen maakunnallisen kokonaisuuden pohjalta rakentuva hallintomalli, jossa jo nykyisin maakuntapohjalla toimivat TE-keskus ja ympäristökeskus muodostaisivat yhdessä maakuntaliiton kanssa aluehallinnon tulevan perustan. Johtopäätökset ja esitykset aluehallinnon kehittämisen suuntaviivoista tehdään vuoden 2008 alkupuoliskolla. Osaamisen kehittäminen Koulutukseen ja tutkimukseen liittyvä maakunnallinen kehittämistyö jatkui vuonna Maakunnan toisen asteen koulutuksen kehittäminen eteni myötätuulessa. Vuonna 2006 valmistunut Etelä-Savon toisen asteen koulutuksen strategia vuoteen 2015 otti askeleen kohti toteuttamistaan, kun selvitysmiesvoimin laadittu esitys toisen asteen koulutuksen toimenpideohjelmaksi valmistui lokakuussa Toimenpideohjelman pohjalle suunnitellaan kolmevuotista maakunnallista hanketta toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi yli oppilaitosrajojen, duaalimalli säilyttäen. Maakunnassa järjestettävän koulutuksen mitoitustyö jatkui osana opetusministeriön vuonna 2006 käynnistämää Koulutustarjonta projektia. Maakunnan asiantuntijoista koostuva työryhmä valmisteli tulevaisuuden työvoimatarpeeseen ja nuorisoikäluokan kokoon sovitetun tavoitteellisen laskelman koulutuksen aloituspaikkamääristä koulutus- ja opintoaloittain sekä koulutusasteittain. Laskelma toimitettiin opetusministeriölle Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelun tueksi. Keskustelu korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen linjauksista näkyi vuonna Joensuun yliopiston Savonlinnassa sijaitseva Opettajakoulutuslaitos oli lakkautuspohdintojen kohteena opettajakoulutuksesta tarpeista tehdyssä selvityksessä. Aktiivinen usean toimijan samansuuntainen yhteistyö vakuutti kuitenkin keskeiset päättäjät siitä, että opettajakoulutuksen toteuttaminen Savonlinnassa oli monin kriteerein kestävää ja taloudellisesti kannattavaa. Välitön uhkakuva saatiin torjuttua, mutta yhteiseksi haasteeksi Savonlinnan kampuksen toimijoiden kanssa jäi opettajakoulutuksen ja siihen liittyvän tutkimustoiminnan edelleen vahvistaminen. Mikkelin ammattikorkeakoulu terävöitti edelleen omia toimintojaan ja paransi omaa kilpailukykyään sijoittumalla useilla mittareilla arvioituna ammattikoreakoulujen kärkikastiin. Ammattikorkeakoulu panosti erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen kiinteämpään keskinäiseen kytkentään ja eri toimijoiden yhteistyön kehittämiseen. Maakunnan Mikkelin yliopistokeskuksen toimijoiden tutkimustyöhön ja koulutukseen suunnatut panostukset toivat myönteisiä tuloksia ja lisäsivät maakunnan tunnettuutta (mm. ympäristöanalytiikka, bioenergia, materiaaliteknologia, nuorisokasvatus). 10

19 Edunvalvonta ja kehittämistyö Tulevia koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvia haasteiden arviointia ja maakunnallisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelua varten maakuntahallitus nimitti laajan valmisteluryhmän, jossa ovat edustettuina kaikki koulutussektorit sekä keskeiset sosiaalipartnerit. Tehtävänä on myös arvioida vuoden 2008 alkupuolella julkaistavan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen raportissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia Etelä-Savoon. Työryhmän työ käynnistyy vuoden 2008 alkupuolella. Etelä-Savon laajakaistaverkko täydentyi Maakunnan haja-asutusalueiden langatonta laajakaistaverkkoa täydennettiin vuonna 2007 parhaan mahdollisen kattavuuden saavuttamiseksi. Langattoman verkon valmistuessa koko laajuuteensa kesällä 2007 koko maakunnan talouksista 99 % ja haja-asutusalueiden talouksista 98 % oli laajakaistan piirissä. Kansallisen laajakaistastrategian tavoite 90 % kattavuudesta on näin ylitetty kirkkaasti. Etelä-Savon kannalta on merkittävää, että langattomuuden myötä sekä vapaa-ajan asukkaat että vakituiset asukkaat ovat laajakaistaverkon piirissä. Hyvät ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat entistä merkittävämmässä asemassa alueiden kilpailukykyä, saavutettavuutta ja ihmisten välistä tasavertaisuutta arvioitaessa. Etelä-Savon langattomat laajakaistayhteydet saivat kansainvälistä tunnustusta keväällä Hanke kilpaili Brysselissä Euroopan komission palkinnosta parhaiksi eurooppalaisiksi laajakaistaratkaisuiksi. Kilpailuun osallistui 163 hanketta eri puolilta Eurooppaa, ja Etelä-Savon hanke pääsi kilpailussa jatkoon, tullen kutsutuksi 49 hankkeen joukossa Bridging the Broadband Gap -kilpailuun ja samalla järjestettävään eurooppalaiseen laajakaistaseminaariin. Etelä-Savon haasteellinen, mutta innovatiivisin ratkaisuin menestyksellisesti toteutettu hanke otettiin näyttelyssä mielenkiinnolla vastaan, saaden myös tietoyhteiskunta-asioista vastaavan komissaari Vivianne Redingin vierailemaan Etelä-Savon näyttelypisteessä. Euroopan komission tietoyhteiskuntakomissaari Viviane Reding (keskellä) tutustumassa Etelä-Savon näyttelypisteeseen Euroopan laajakaistakilpailussa Brysselissä. Laajakaistaa esittelevät Eeva Polvi (maakuntaliiton virasto) ja Pekka Laukkarinen (MPY). Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeita valmisteltiin edelleen Maakuntien liitot ohjelman toteutuksen valmistelu jatkui. Etelä-Savo oli vastuussa neljästä makrokokonaisuudesta: Liiketoimintaosaaminen, East-Side story (kulttuuritapahtumat), Lakeland-imago/Saimaa-Pielinen maailmanperintö ja maahanmuutto. Lisäksi maakunnan edustajia oli mukana muutamassa muiden maakuntien vastuulla olevassa hankkeessa (mm. hyvinvointi). Maakuntien yhteinen ohjelmajohtaja koordinoi valmistelutyötä ja neuvotteli hankkeiden valtakunnallisesta rahoituksesta. Rahoitusneuvottelut eivät toimintavuoden aikana johtaneet tuloksiin. Matkailustrategia valmistui, kulttuuriasiat näkyvästi esiin Etelä-Savon matkailun kehittämisohjelma vuosille valmistui tiiviin ja monipuolisen yhteistyön tuloksena. Kehittämisohjelma linjaa matkailun kehittämisen tavoitteet, strategiset painopisteet ja 11

20 Edunvalvonta ja kehittämistyö tuuritoimijat kokoontuivat 3-4 kertaa pohtimaan toiminnan järjestämistä ja yhteistyö muotoja. Maakuntahallitus nimesi loppuvuodesta kulttuuriasiain neuvottelukunnan valmistelemaan kulttuurin kehittämisohjelmaa. Tietopalvelua kehitetään matkailualan toimijoiden keskinäisen työnjaon. Ohjelman toteuttamiseksi ja rahoitusmahdollisuuksien mitoittamiseksi matkailun rahoittajatiimissä valmisteltiin ns. matkailun ohjelmasopimusta. Sopimus sisältää kehittämisohjelman keskeiset toimenpiteet ja arvion näiden toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavista kokonaiskustannuksista ja julkisen rahoituksen tarpeesta. Ohjelmasopimusta käsitellään vuoden 2008 alkupuolella maakunnan yhteistyöryhmässä. Kulttuurin asemaa maakunnallisessa kehittämistyössä on jo usean vuoden ajan pohdittu ja toivottu, että maakuntaliitto ottaisi asiassa aktiivisen roolin ja rakentaisi kulttuuritoimijoille yhteisen foorumin voimavarojen kokoamiseksi ja toimialan vahvistamiseksi. Vuoden aikana maakunnan keskeiset kult- Ennakointi- ja tietopalveluyhteistyötä pohdittiin toimintavuoden aikana niin valtakunnallisessa työryhmässä kuin alueellakin. Toimintavuoden aikana tietopalvelu keskittyi omien tilastosivujen uudistamiseen ja tietojen siirtämiseen uusille kotisivuille. Maakunnan tilaa kuvaavat tilastot ovat ja -osoitteistoissa. Itä-Suomen Brysselin toimiston työ jatkuu Itä-Suomen maakuntien yhteisen Brysselin toimiston uudeksi johtajaksi valittiin Riikka Railimo vuosiksi Hänen työsuhteensa alkoi vuoden 2007 alussa. Uusi johtaja sai asiat varsin nopeasti haltuunsa ja toiminta näkyi aktiivisena niin maakunnissa kuin Brysselissäkin. Suurimpina haasteina olivat jo seuraavan rakennerahastokauden linjausten valmistelun seuraaminen ja syksyn 2007 Open Days tapahtumien valmistelu. Tähän tapahtumaan Etelä-Savosta oli varsin runsas osanotto. 12