221 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Transkriptio

1 KOKOUSAIKA Ma klo KOKOUSPAIKKA Kuntala KÄSITELTÄVÄT ASIAT asia nro liite nro Asia 221 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 222 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 223 Lausunto Työvalmennussäätiö Avituksen vuoden 2013 talousarvioehdotuksesta ja vuoden 2013 toimintasuunnitelmasta 224 Lausunto maaseututoimen hallinnon talousarviosta vuodelle Lausunto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 226 Lausunto Keski-Suomen käräjäoikeudelle lautamiesten lukumäärästä 227 Kuhmoisten kunnan Pihlajalahden kylässä olevien Pihlajasaarten rakennusoikeus ja sen korvaaminen 228 2, 3 Poikkeamispäätös / Riitta Merivirta PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄPITO Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä kunnanviraston hallintotoimistossa sen aukioloaikana. PUHEENJOHTAJA Kimmo Malin

2 Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall 221 Ehdotus: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen alussa kehittämisasiamies Arto Kummala saapui kokoukseen kertomaan ajankohtaisista asioista. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Khall 222 Ehdotus: Kunnanhallitus valitsee tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi Ulla Salmen ja Ossi Simolan. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

3 Kunnanhallitus LAUSUNTO TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ AVITUKSEN VUODEN 2013 TALOUSARVIO- EHDOTUKSESTA JA VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMASTA (Valmistelija ja lisätiedot: hallintojohtaja, ) Khall 223 Työvalmennussäätiö Avitus on lähettänyt säätiön perustajakunnille otsikossa mainitut asiakirjat ja varannut perustajakunnille mahdollisuuden lausunnon antamiseen viimeistään mennessä. Kuhmoisten kunta on ollut vuonna 2012 mukana yhdessä Jämsän kaupungin kanssa Työvalmennussäätiö Avituksen hallinnoimassa TyöUra II -hankkeessa. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet Jämsän työvoimatoimiston alueen pitkäaikaistyöttömät, joiden palaaminen työelämään on todettu olevan korjaavilla ja kuntouttavilla toimenpiteillä mahdollista. Vuonna 2013 säätiöllä on opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella toimiva Etsivä nuorisotyöhanke. Etsivä nuorisotyöhanke toimii Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan alueella. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa vuotias tuen tarpeessa oleva nuori ja saattaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, jolla edistetään nuoren arjen hallintaa, kasvua ja itsenäistymistä sekä pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Yhteenlaskettu budjetti on euroa ja kuntien maksuosuudet jakautuvat siten, että Kuhmoisten maksuosuus vuonna 2013 on euroa. Työvalmennussäätiö Avituksen vuoden 2012 talousarvioehdotus ja vuoden 2012 toimintasuunnitelma ovat nähtävillä kunnanviraston hallintotoimistossa sekä kokouksessa. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää todeta lausuntonaan Työvalmennussäätiö Avitukselle, että kunnalla ei ole huomautettavaa vuoden 2013 talousarviosta ja vuoden 2013 toimintasuunnitelmasta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano Ote: Työvalmennussäätiö Avitus

4 Kunnanhallitus LAUSUNTO MAASEUTUTOIMEN HALLINNON TALOUSARVIOSTA VUODELLE 2013 (Valmistelija ja lisätiedot: hallintojohtaja, ) Khall 224 Keuruun kaupunki / maaseutuasiamies Eero Laskujärvi on kirjeellään pyytänyt lausuntoa otsikkoasiassa: Keuruun kaupunki pyytää maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen kunnilta lausuntoa vuoden 2013 talousarvioehdotuksesta mennessä. Talousarvion menot ovat yhteensä euroa ja tulot euroa. Kuntien maksuosuudet Keuruun kaupungille on arvioitu olevan euroa. Yhteistoiminta-alueen kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset siirtyvät Keuruun kaupungin palvelukseen alkaen. Henkilötyövuosia heistä kertyy 7,83 htv. Siirtyvien henkilöiden palkkamenot näkyvät henkilöstökuluina, jossa on huomioitu vuoden 203 aikana tulevat palkankorotukset ja palkkojen harmonisointitarve. Kuhmoisten maaseutusihteeri jää Kuhmoisten kunnan palvelukseen. Keuruun kaupunki ostaa Kuhmoisten kunnalta maaseutusihteerin työpanosta 60 % eli 0,6 htv yhteistoiminta-alueen käyttöön. Tästä aiheutuvat menot sisältyvät kohtaan muiden palvelujen ostot. Tuloja on laskettu saatavan kun Virtain kaupunki ostaa maaseutusihteerin työpanosta 25 % eli 0,25 htv Virtain kaupungin käyttöön. Kuntien maksuosuuksien jakoperusteet on sovittu yhteistoimintasopimuksessa siten, että kustannuksista 40 prosenttia jaetaan toimintavuotta edeltävän vuoden kuntien aktiivitilojen määrän perusteella 40 prosenttia toimintavuotta edeltävän vuoden tukipäätösten määrien perusteella ja 20 prosenttia tasan kuntien kesken. Arvio kuntien maksuosuuksista vuodelle 2013: Jämsän kaupunki Keuruun kaupunki Kuhmoisten kunta Multian kunta Mänttä-Vilppulan kunta

5 Kunnanhallitus Petäjäveden kunta Ruoveden kunta Virtain kaupunki Erillisenä liitteenä on maaseutuhallinnon talousarvio ja suunnitelma vuodelle 2013, maaseutuhallinnon tekstiosa, kustannusten jakoperusteet ja kustannusten jako erillisessä taulukossa. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää todeta, että Kuhmoisten kunnalla ei ole huomautettavaa Keuruun kaupungin laatimaan maaseutuhallinnon talousarvioesitykseen vuodelle Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano Ote - Keuruun kaupunki / maaseutuasiamies Eero Laskujärvi

6 Kunnanhallitus LAUSUNTO KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA (Valmistelija ja lisätiedot: aluearkkitehti, ) Khall 225 Keski-Suomen liitto toteaa kirjeessään seuraavaa: Keski-Suomen liitossa valmisteilla oleva 4. vaihemaakuntakaava (4. VMK) on edennyt luonnosvaiheeseen. 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on päivittää Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja tarvittavilta osin siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne, osoittaa puolustusvoimien alueiden melu- ja suoja-alueita. Kaavalla päivitetään myös virkistystoiminnot. Myös Pirkanmaan 1. maakuntakaava Längelmäen osalta muutetaan 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa. Lisäksi kumotaan lainvoimaisen maakuntakaavan vastaavia merkintöjä. Keski-Suomen liitto pyytää mahdollista lausuntoanne 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Kaavan keskeinen taustamateriaali on osoitteessa Lausunto pyydetään lähettämään kirjallisena mennessä. Kuhmoisten kunta on ilmoittanut Keski-Suomen liitolle, että se antaa lausuntonsa mennessä. 4. vaihemaakuntakaavan luonnos ja siihen liittyvä aineisto on ollut nähtävillä Aluearkkitehti Marja Kuisman laatima lausunto on liitteenä 1. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa liitteen 1 mukaisen lausunnon. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi kunnanhallitus täydensi lausuntoa seuraavasti: Kuhmoisten kunta suhtautuu positiivisesti Päijänteen kehittämisaluemerkintään. Biosfäärialueen perustaminen tulee käsitellä erillään vaihemaakuntakaavasta. Täytäntöönpano Ote: Keski-Suomen liitto

7 Kunnanhallitus LAUSUNTO KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDELLE LAUTAMIESTEN LUKUMÄÄRÄSTÄ (Valmistelija ja lisätiedot: hallintojohtaja, ) Khall 226 Keski-Suomen käräjäoikeus / laamanni Tapani Koppinen on esittänyt seuraavaa: Lautamiesjärjestelmää muutettiin edellisten kunnallisvaalien jälkeen voimaan tulleella lainsäädännöllä siten, että lautamiesten osallistumista käräjäoikeuksien päätöksentekoon vähennettiin. Lautamieskokoonpano on viimeisen valtuustokauden ollut käytössä enää laissa luetelluissa merkityksellisimmissä ja julkista mielenkiintoa eniten herättävissä juttutyypeissä. Käräjäoikeuksissa vuoden 2009 alusta tarvittavan lautamiesmäärän arvioiminen olisi siksi hankalaa, kun kokemusta uudesta laista ei ollut. Nyt suoritetun seurannan perusteella on käynyt ilmi, että lautamiesten määrä on ollut liian suuri, kun otetaan huomioon käräjäoikeusasetuksen 15 :n säännös, jonka mukaan lautamiehen tulisi olla istunnossa pääsäännön mukaan 12 päivänä kalenterivuodessa. Käsittääkseni tilanne on ollut hyvin samansuuntainen muissakin käräjäoikeuksissa. Keski-Suomen käräjäoikeudessa on ollut kuluneella valtuustokaudella yhteensä 109 lautamiestä. Kun otan huomioon - edellä mainitun lautamiestarpeen alenemisen ja - sen, että oikeusministeriön kirjeessä viitatuita syistä jatkossa riittää, että kustakin kunnasta valitaan käräjäoikeuslain 15 :n mukaisesti vähintään yksi lautamies, päädyn harkintani perusteella nyt esittämään lautamiesten kokonaismääräksi 82 ja että se jakautuisi kunnittain väestötilaston perusteella seuraavasti: Kuhmoinen (väestön kokonaismäärästä hlöä / 0,914 %) - valittavia lautamiehiä yksi (1). Kuulen kuntia esityksestäni. Pyydän, että kunnat toimittavat mahdolliset lausuntonsa käräjäoikeuteen viimeistään Aiemmin Kuhmoisista on valittu kaksi (2) käräjäoikeuden lautamiestä.

8 Kunnanhallitus Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää todeta, että Kuhmoisten kunnalla ei ole huomautettavaa Keski-Suomen käräjäoikeuden esitykseen lautamiesten lukumäärästä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano Ote - Keski-Suomen käräjäoikeus / laamanni Tapani Koppinen

9 Kunnanhallitus KUHMOISTEN KUNNAN PIHLAJALAHDEN KYLÄSSÄ OLEVIEN PIHLAJASAARTEN RAKENNUSOIKEUS JA SEN KORVAAMINEN (Valmistelija ja lisätiedot: kehittämisasiamies, ) Khall 227 Seppo Peltola ja Timo Seppälä on lähestynyt Kuhmoisten kunnanhallitusta kirjeellä : Asia: Kuhmoisten kunnan Pihlajalahden kylässä olevien Pihlajasaarten omistus (pinta-ala yht ha). Pihlajasaarten rakennusoikeus ja sen menetys Päijänteen rantayleiskaavoituksessa ja Natura-alueita muodostettaessa. Rakennusoikeuden menetyksen korvaaminen. 1. Maanmittauslaitos selvitti Pihlajasaarten omistusoikeudet päättyneessä maanmittaustoimituksessa. Osuudet Pihlajasaarista on 83:lla Pihlajalahden kylän tilalla. Henkilöomistajia on yli sata. 2. Päijänteen rantayleiskaavassa ei ole osoitettu Pihlajasaariin rakennusoikeutta. Vaikka saarten omistus oli epäselvä, Pihlajasaaret otettiin virheellisesti mukaan Natura-alueeksi. Menetetty rakennusoikeus on maanomistajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi korvattava. Keski-Suomen ELY-keskuksen kaavoitusasiantuntijoiden kanssa käydyissä neuvotteluissa heidän arvionsa menetetyistä rakennusoikeuksista on 3-4 rakennuspaikkaa. Ottaen huomioon kaavoituksen ja Kuhmoisten kunnan käytännön vastaavista saarten rakennusoikeuksien myöntämisistä (vertaa Pihlajasaarten lähellä oleva Haukkasaari Haukkasalon eteläpuolella, katso liitekartta) on perusteltua, että Pihlajasaarten menetetty rakennusoikeus on neljä rakennuspaikkaa. Pihlajasaarten tulevaisuus: Kaikkien osapuolten kannalta hyvä ratkaisu olisi päästä Pihlajasaarista kauppaan Päijänteen Virkistysalueyhdistyksen kanssa. Yhdistys on ollut asiassa aloitteellinen. Koska yhdistyksen varat ovat vähissä ja valtio ja kunnat eivät enää tue sitä aluehankinnoissa kuten ennen, yhdistys pystyy maksamaan vain murto-osan käyvästä hinnasta. Täysi korvaus menetetystä rakennusoikeuksista tukisi ratkaisuun pääsemistä.

10 Kunnanhallitus Pyydämme Kuhmoisten kuntaa selvittämään em. korvauksiin kuuluvat toimenpiteet mahdollisimman nopealla aikataululla. Keski-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään vahvistanut Päijänteen rantayleiskaavan. Rantayleiskaava sisältää Haukkasalo - Pihlajakosken osayleiskaavan. Pihlajasaaret on merkitty ulkoilu- ja retkeilyalueeksi. Keski-Suomen ympäristökeskuksen yleiskaavan vahvistamispäätöksessä on rantayleiskaavan mitoitusperusteista lausuttu seuraavaa: Päijänteen rantayleiskaavan kaikilla neljällä Kuhmoisten kunnan osa-alueella on käytetty samoja mitoitusperiaatteita. Alueen rannat on jaettu rakentamiskelpoisuudeltaan neljään luokkaan, joista jokaiselle on annettu omat mitoituslukunsa. Alle 0,5:n hehtaarin kokoisilla saarilla ei ole ollenkaan rakennusoikeutta. 0,5-2 ha kokoisille saarille saa rakentaa yhden lomaasunnon, mikäli luonnonolosuhteet sen sallivat. Saaret, joiden koko on 2-20 ha, on mitoitettu niin, että rakennusoikeus on yksi lomaasuntoyksikkö alkavaa kolmea hehtaaria kohti. Tätä suurempien saarien rantarakennusoikeus on määritetty kuten mantereella. Mitoitusperiaatteiden soveltamiseksi on alueelle muodostettu kolmenlaisia vyöhykkeitä: järviluontovyöhykkeitä, normaaleja rakentamisalueita ja loma-asuntovyöhykkeitä. Normaalilla rakentamisalueella keskimääräinen rakentamistehokkuus on ollut noin 4-5 lomaasuntoyksikköä rantaviivakilometriä kohti. Valtioneuvosto teki päätöksen Euroopan yhteisön Natura verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä. Natura verkosto on Euroopan yhteisön kattava ekologinen verkosto, joka koostuu jäsenvaltioiden siihen ilmoittamista luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin (79/409/ETY, jäljempänä lintudirektiivi) mukaisista erityissuojelualueista (SPA) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasvillisuuden suojelusta annetun neuvoston direktiivin (92/43/ETY, jäljempänä luontodirektiivi) tarkoittamista erityisten suojelutoimien alueista (SAC). Jäsenvaltiot muodostavat SAC -alueet alueista, jotka Euroopan yhteisön komissio on hyväksynyt yhteisön tärkeinä pitämistä alueiksi (SCI) jäsenvaltioiden ehdotusten pohjalta.

11 Kunnanhallitus Ensisijaisesti asiassa tulisi selvittää, olisiko alueelle mahdollisuus osoittaa rakennusoikeutta. Mikäli tämä ei ole mahdollista luonnonsuojelullisista tai muista syistä, tulisi seuraavaksi arvioida rakennusoikeuden menetyksestä mahdollisesti aiheutuvia edunmenetyksiä ja niiden korvattavuutta kaavoitusta ja luonnonsuojelua koskevan lainsäädännön pohjalta. Alueen kaava on lainvoimainen ja lähtökohtana on, että rakentamisen mahdollisuus ranta-alueilla arvioidaan kaavoitusmenettelyssä. Koska kaavoitusmenettelyssä ei ole tapahtunut sellaista virhettä, jonka vuoksi kunnan tulisi muuttaa yleiskaavaa, tulee asia selvittää maanomistaja-aloitteisesti ranta-asemakaavoituksen yhteydessä. Kunnanjohtajan ehdotus: Kuhmoisten kunnanhallitus päättää, että Kuhmoisten kunta ei ryhdy toimenpiteisiin, joilla selvitettäisiin Pihlajasaarten mahdollinen rakennusoikeuden määrä ja mahdollisesta rakennusoikeuden menetyksestä aiheutuvat kustannukset. Maanomistaja voi halutessaan laatia kustannuksellaan ranta-asemakaavan, jonka laatimisen yhteydessä tulee selvitettäviksi rakennuspaikkojen osoittamisen mahdollisuus ja asiaan liittyvät mahdolliset korvaukset. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano Ote - Seppo Peltola - Timo Seppälä

12 Rakennuslautakunta Kunnanhallitus POIKKEAMISPÄÄTÖS / RIITTA MERIVIRTA Valmistelija ja lisätiedot: rakennustarkastaja, Rak.ltk 38 Riitta Merivirta hakee lupaa kerrosalaltaan 72,8 m 2 :n kalustovarastorakennuksen rakentamiseen tilalle Lomaranta RN:o 10:109 Kuhmoisten kunnan Päijälän kylässä. Rakennuspaikka sijaitsee Takalammit-nimisen järven rannalla. Alueella on voimassa Sisäjärvien rantayleiskaava ja varastorakennus on esitetty sijoitettavaksi hakijoiden lomarakennuspaikan RA itäpuolelle rantayleiskaavan M-alueelle n. 18 metrin etäisyydelle RAalueen rajasta. Kaavamääräykset RA Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu pääasiassa loma-asumiseen. Kullekin alueen rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asuinrakennuksen, erillisen saunan ja talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 250 m 2. Asuinrakennuksen etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 25 m 2 suuruinen saunarakennus voidaan sijoittaa vähintään 15 m etäisyydelle em. rantaviivasta, ei kuitenkaan rantavyöhykkeen avoimiin osiin. Rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. M Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MRL 43.2 :n perusteella määrätään, että asuin- ja lomarakennuksia ei saa sijoittaa 200 metriä lähemmäksi rantaviivaa lukuun ottamatta kaavassa osoitettuja am-osa-alueita tai erillisiä saunoja. Alueen mahdollinen rakennusoikeus on tilakohtaisesti siirretty rakentamisen sallivalle alueelle (AT-, AP-, RA-, RM-alueille, am-osaalueille tai erillisten rantasaunojen paikoille).

13 Rakennuslautakunta Kunnanhallitus Tilan Lomaranta käyttämä rakennusoikeus: loma-asunto 59,2 m 2. Uudisrakennuksen rakentamisen jälkeen tilan käyttämä rakennusoikeus on 132 m 2. Hakemustaan hakijat perustelevat mm. sillä, että hakemuksen tarkoittama rakennuspaikka on paras paikka tontilla rakennuksen sijainniksi. Muutoin tontti on jyrkkä, epätasainen ja soinen. Hakemuksen johdosta ei ole tehty huomautusta. Hakemuksen perustelut (sähköposti ) hakemukseen liitetyt valokuvat rakennuspaikalta, asemapiirros sekä ote rantayleiskaavasta erillisinä liitteinä. Rakennustarkastajan ehdotus: Rakennuslautakunta päättää esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle luvan myöntämistä. Hakemukseen suostuminen ei johda merkittävään rakentamiseen alueella eikä vaikeuta kaavan toteuttamista. Rakentamisalue sijaitsee RA-alueen välittömässä läheisyydessä. Hakijat ovat esittäneet erityisen syyn poikkeamiseen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Khall 228 Poikkeamislupahakemus on saapunut Keski-Suomen ELYkeskukseen Keski-Suomen ELY-keskus on siirtänyt asian kunnan käsiteltäväksi kirjeellään , joka on saapunut Kuhmoisten kuntaan Kirjeessä todetaan: Riitta Merivirran poikkeamishakemuksen mukainen kalustovaja sijoittuu tilan päärakennuksen kanssa samaan pihapiiriin. MRL 72 :n 3 momentin 4 kohdan säännös huomioon ottaen kalustovajan rakentamiseen ei tarvita MRL 171 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua poikkeamista 72 :ssä säädetystä rantarakentamisrajoituksesta, vaan poikkeaminen Kuhmoisten sisäjärvien rantaosayleiskaavan M-aluetta koskevasta kaavamääräyksestä. Tämä poikkeaminen kuuluu MRL 171 :n 1 ja 2 momentin säännökset huomioon ottaen Kuhmoisten kunnan toimivaltaan.

14 Kunnanhallitus Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus siirtää hallintolain 21 :n nojalla Riitta Merivirran poikkeamishakemuksen Kuhmoisten kunnan käsiteltäväksi. Sijaintipaikkaa osoittava kartta sekä asemapiirros ovat liitteenä 2. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää myöntää Riitta Merivirralle luvan kerrosalaltaan 72,8 m 2 :n kalustovarastorakennuksen rakentamiseen tilalle Lomaranta RN:o 10:109 Kuhmoisten kunnan Päijälän kylässä. Rakennuspaikka sijaitsee Takalammit-nimisen järven rannalla. Hakemukseen suostuminen ei johda merkittävään rakentamiseen alueella eikä vaikeuta kaavan toteuttamista. Rakentamisalue sijaitsee RA-alueen välittömässä läheisyydessä. Hakijat ovat esittäneet erityisen syyn poikkeamiseen. Päätöslomake on liitteenä 3. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta kokouksessa. Täytäntöönpano Julkipano Päätöslomake: Riitta Merivirta Ote - Keski-Suomen ely - rakennuslautakunta