Petri Koivisto KAAVOITUSKATSAUS KAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 a l o ni e H Petri Koivisto Tekninen lautakunta KAAVOITUSKATSAUS KAAVOITUSOHJELMA

2 SISÄLLYS YLEISTÄ 3 TEKSTISSÄ KÄYTETYT LYHENTEET 3 KUINKA VOIN VAIKUTTAA KAAVOITUKSEEN 3 ASEMAKAAVOJEN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI 4 RAKENNUSKIELTO 4 KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO 4 TONTTITARJONTA 4 MAANKÄYTTÖPOLITIIKKA 4 RAKENNUSJÄRJESTYS 4 KESKUSTAN LAATUKÄSIKIRJA 4 KAAVOITUSKATSAUS HYVÄKSYTYT TAI VOIMAAN TULLEET KAAVAT 5 VALMISTELUSSA OLEVIA KAAVAHANKKEITA 8 MAAKUNTAKAAVA 13 VALTAKUNNALLISET MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 13 MUUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUHANKKEET 14 KAAVOITUSOHJELMA YLEISKAAVAT 15 ASEMAKAAVAT 15 RANTA-ASEMAKAAVAT 16 YHTEYSTIEDOT 18 2

3 YLEISTÄ Kaavoituskatsauksella kerrotaan kuntalaisille mitä kaavoja on nyt työn alla eli vireillä. Katsauksen yhteydessä esitetään lisäksi kaavoitusohjelma, jossa on viiden vuoden sisällä aloitettavia kaava-hankkeita. Aika ajoin eri syistä väliin tulee uusiakin alueita, joita ei ole ohjelmassa ollut. Kaavatöiden aloittamisesta päättää kaavoituspäällikkö, merkittävien asemakaavojen ja yleiskaavoituksen osalta kaupunginhallitus. MRL 7 : Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. MRL 6 : Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. TEKSTISSÄ KÄYTETYT LYHENTEET MRL MRA ELY-keskus OAS tekla Khal Kval AK AKM YK OYK RAK RAKM ROYK maankäyttö- ja rakennuslaki maankäyttö- ja rakennusasetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Hämeen ELY-keskukselle kuuluvat muut kaavoitukselliset asiat paitsi yleisten teiden alueet, joissa lausunnonantajana toimii Uudenmaan ELY-keskus) osallistumis- ja arviointisuunnitelma tekninen lautakunta kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto asemakaava asemakaavamuutos yleiskaava osayleiskaava ranta-asemakaava ranta-asemakaavamuutos rantaosayleiskaava KUINKA VOIN VAIKUTTAA KAAVOI- TUKSEEN Kaavoituksen alkamisesta tiedotetaan kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla, internetissä ja Itä-Häme -lehdessä, usein osalliset (lähinnä suunnittelu- ja vaikutusalueen maanomistajat) saavat asiasta myös tiedotuskirjeen. Kuulutuksessa on useimmiten yhtä aikaa ilmoitus kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta. Joskus suoritetaan samalla luonnoksen valmisteluvaiheen kuuleminen. Ehdotuksen nähtävilläolosta ilmoitetaan samaan tapaan. Mahdollinen kaavasuunnitelmia koskeva virallinen palaute tulee jättää ilmoitettujen nähtävilläolo- ja kuulemisaikojen kuluessa (kaavan merkittävyydestä riippuen vähintään 14 tai 30 päivää). Kaikissa kaavoituksen vaiheissa voi hankkeista olla epävirallisesti yhteydessä kaavoitusyksikön henkilökuntaan. Hyväksymiskäsittely etenee teknisen lautakunnan kautta kaupunginhallitukseen ja merkittävissä kaavoissa vielä kaupunginvaltuustoon saakka. Kaupunginhallituksen tai valtuuston kaavapäätöksestä voi tehdä muutoksenhaun (valituksen) Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 3

4 RAKENNUSKIELTO Rakennuskielto on voimassa MRL:n 53 :n mukaan alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman ja tontti lohkottu asemakaavan mukaisesti ja merkitty kiinteistörekisteriin. Suunnittelualue voidaan tarvittaessa myös erikseen määrätä rakennuskieltoon kaavasuunnittelun tilanteen rauhoittamista varten. Rautsalon (19) kaupunginosan kortteli 3 on rakennuskiellossa teknisen lautakunnan tekemällä päätöksellä. KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Heinolan kansallinen kaupunkipuisto on perustettu ympäristöministeriön päätöksellä Päätöstä täydentävä alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on vahvistettu ympäristöministeriössä Kansallinen kaupunkipuisto on kansallisesti merkittävä, kaupunkiseudulla sijaitseva laaja puisto-, virkistys- tai viheraluekokonaisuus, jonka säilyttämiseen on sitouduttu. Alueen laajuus vesialueineen on noin 20 neliökilometriä. Alueen kaavoitusta muutettaessa tulee ottaa huomioon aluetta koskevat määräykset sekä hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteet. TONTTITARJONTA Myynnissä olevat tontit Kaupungilla on myytävänä yhteensä 59 omakotitalotonttia. Kaupungilla on lisäksi myytävänä joitakin kerros- ja rivitalotontteja. Teollisuus- ja liiketontteja kaupungilla on myynnissä 19 kappaletta. (Tonttivarantotilanne kesä-/heinäkuun vaihteessa 2014). Tontti- ja kaavavaranto Asuinrakennuksia Heinolaan on toteutettu viimevuosien kuluessa noin per. vuosi. Asuinhuoneistoja käsittäviä kerros- ja rivitaloja on toteutettu 1-3 vuoden välein. Viimevuosina pientalotuotanto on ollut laskusuunnassa, mutta lasku on taittunut pientalon vuositasolle. Omakotitalotonttien osalta kaupungin tonttivaranto riittää tämänhetkistä varsin maltilliseen kysyntään peilaten noin 3-4 vuoden tarpeisiin. Pitkän aikavälin keskimääräistä kysyntää vastaavasti varantoa on 2-3 vuoden ajaksi. Tonttivaranto painottuu kysyntään nähden joiltaikin osin väärille alueille. Etelä-länsisuunnan tai Vierumäen alueen tontit olisivat nykyistä itä-pohjoinen painotusta houkuttelevampia suuntia uudistuotantoon. Valmista kaavavarantoa, jolla on voimassa oleva asemakaava on mm. Rainiossa, Luhtapaunissa ja Pirttiniemessä. Osalla alueita on myös kunnallistekniikkaa rakennettuna. Tulevat alueet Kaupungilla on tällä hetkellä rajoitetusti omistuksessaan sellaisia raakamaa-alueita, joille voitaisiin kaavoittaa merkittäviä kysyntää vastaavia tulevaisuuden pientaloalueita. Suurin kaupungin omistama alue on Sinitaival, josta riittää pientalotontteja useammassa erässä laskennallisesti noin reilun 5 vuoden tarpeisin. Toinen laajempi kokonaisuus, jossa yleiskaavoitus on loppumetreillä on Laajalahden alue. Laajalahden alueen asemakaavoittaminen ja toteuttaminen lienee ajankohtaista 2020-luvun molemmin puolin. Jatkoselvittelyn kohteeksi ollaan ottamassa Hevossaaren- Korpinmaan-Vasikkasaaren sekä Tähtiniemen alueita yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi, mistä haetaan mm. olemassa olevan vajaakäyttöisen kunnallistekniikan hyödyntämismahdollisuuksia. Selvitystyön jälkeen arvioidaan alueen yleiskaavan laajuus ja painopisteet. Asemakaavoitusta on tarkoitus viedä osalla aluetta eteenpäin rintarinnan yleiskaavoituksen kanssa. Jonkin verran tulevaisuudessa joudutaan tukeutumaan tonttitarjonnassa myös yksityisten omistamiin rakentamattomiin tontteihin. Osa yksityisten omistamista tonteista sijaitsee varsin houkuttelevilla alueilla ollen laadultaan kilpailukykyisiä. Yksityisten rakentamattomien tonttien omistajien myyntihalukkuuden varaan ei voida kuitenkaan tuudittautua, mutta osaltaan tämäkin satunnainen tarjonta täydentää tonttien kokonaistarjontaa. MAANKÄYTTÖPOLITIIKKA Kaavoitus ja maapolitiikka yhdessä muodostavat Heinolan maankäyttöpolitiikan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt maapoliittisen ohjelman Maapoliittista ohjelmaa on tarkistettu maankäyttösopimusten ja yksityisen maan kaavoituksen osalta kaupunginvaltuuston päätöksellä Kuluvan vuoden työlistalla on maapoliittisen ohjelman tai laajemman maankäyttöpoliittisen ohjelman päivittämisen/ laatimisen aloittaminen. RAKENNUSJÄRJESTYS MRL 14 :n mukaisesti kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Heinolan voimassa oleva rakennusjärjestys on astunut voimaan Rakennusjärjestys on voimassa kaavoittamattomalla alueella ja sillä ohjataan rakentamista asemakaavamääräyksiä tarkentaen myös asemakaava-alueella. KESKUSTAN LAATUKÄSIKIRJA Heinola on toiminut uranuurtajana laatiessaan keskustan kaikille toimijoille ympäristönhoidon laatukäsikirjan, jossa kerrotaan kunnossapidon, hoidon ja kehittämisen yhteiset tavoitteet. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen laatukäsikirjan ohjeellisena noudatettavaksi. Laatukäsikirja on päivitetty vuonna 2012 ja siihen on lisätty mm. uusitun rakennusjärjestyksen määräykset. 4

5 Heinolan kaupunki HYVÄKSYTYT TAI VOIMAAN TULLEET KAAVAT ASEMAKAAVAT 610 Sinitaival pohjoisosa Kval Asemakaavalla suunniteltiin uusi pientaloalue Sinilähteen nykyisen asuinalueen ja Ruotsalaisen rannan väliselle alueelle. Asemakaava tuli voimaan Rajavuori Kval Asemakaavalla mahdollistettiin kierrätyslaitoksen rakentaminen Kuusakoski Oy:n teollisuuskaatopaikan yhteyteen. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä on jätetty valitus. Kaava ei ole vielä lainvoimainen. 680 Vanerinkatu 1-3 Khal Asemakaavamuutoksella suunniteltiin sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien asuinrakennusten korttelialue, jolle voidaan sijoittaa päihdekuntoutujien asumista. Kaavamuutos tuli voimaan RANTA-ASEMAKAAVAT Jameksela / RAK Khal Kaavalla luodaan puitteet Ruotsalaisen rantaosayleiskaavan edellyttämälle toiminnalle. Ranta-asemakaava tuli voimaan

6 Heinolan kaupunki 6

7 YLEISKAAVAT Heinolan strateginen yleiskaava / YK Kval Strategisessa yleiskaavassa 2035 on luotu yhteinen näkemys kaupungin maankäytöstä pitkällä aikavälillä. Koko kaupunkia koskevan yleiskaavan avulla on pyritty linjaamaan kaupungin pitkän aikavälin kehitystä, ohi suhdannevaihteluiden ja rakenteellisten muutosten, vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat mahdollistaen. Strateginen yleiskaava on nimensä mukaisesti strateginen, ei yksityiskohtiin kiinnittyvä, vaan alueidenkäytön päälinjoja hakeva kaavamuoto. Strateginen yleiskaava täsmentyy aluevarauksia tarkemmin määrittelevissä osayleiskaavoissa tai asemakaavoissa. Yleiskaavan maankäyttöratkaisujen tulee olla kestäviä myös kaupungin strategisten linjausten mahdollisesti muuttuessa valtuustokausittain. Kaavamerkintöjen yleispiirteisyys ja kaavan kehittämisteemat sekä aluekohtaiset kehittämissuositukset kertovat strategisen yleiskaavan luonteesta. Strateginen yleiskaava on oikeusvaikutteinen siten, että alueella olevat osayleiskaavat jäävät voimaan. Osayleiskaavoja laadittaessa tai muutettaessa strateginen yleiskaava ohjaa kaavamuutoksen laatimista. Strategisen yleiskaavoituksen tulisi olla jatkuva prosessi, jossa esimerkiksi valtuustokausittain tarkasteltaisiin yleiskaavan ja kaupungin strategian yhteensovittamista. Strateginen yleiskaava 2035 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Hyväksymispäätöksestä on valitettu. Ruotsalainen / ROYK Kval Rantaosayleiskaavalla saatiin Ruotsalaisen rantarakentaminen suunnitelmallisen maankäytön piiriin. Kaavalla turvataan luonnonsuojelun, virkistyksen, matkailun ja loma-asumisen tarpeet. Korkein hallinto-oikeus on kumonnut kaavaa koskevat valitukset Kaava tuli kokonaisuudessaan voimaan

8 Heinolan kaupunki VALMISTELUSSA OLEVIA KAAVA- HANKKEITA YLEISKAAVAT Laajalahti-Kouvolantie / OYK hyväksymisvaihe Kaava-alue on laajuudeltaan 1100 ha ja se sijaitsee moottoritien molemmilla puolin Tähtisillasta pohjoiseen Kouvolantie risteykseen asti. Osayleiskaavalla ratkaistaan maankäytön yleispiirteet tarkentaen maakuntakaavaa ja strategista yleiskaavaa. Keskeisiä kysymyksiä osayleiskaavan suunnittelussa ovat yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, kaupan alueet, liikenneverkko, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä virkistysalueverkosto, kevyen liikenteen ja ulkoilun reitistöt. Laajalahti-Kouvolantie 2030 osayleiskaava on ehdotusvaiheessa ja on menossa hyväksymiskäsittelyyn talven aikana. Ala-Rääveli - Keskinen / ROYK valmisteluvaihe Rantaosayleiskaavan tavoitteena on saattaa Ala-Räävelin alueen rantarakentaminen suunnitelmallisen maankäytön piiriin. Hankkeella turvataan luonnonsuojelun, virkistyksen, matkailun ja loma-asumisen tarpeet. Suunnittelualueen rajaus ja tarkempi tavoitteiden asettelu määritellään osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kaava-alueen luontoselvitys on valmistunut ja rantarakennuspaikkojen perusteena olevan mitoitusrantaviivan mittaus tehdään seuraavaksi. ASEMAKAAVAT 584 Kuusakoski hyväksymisvaihe Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on muodostaa Kuusakoski Oy:n Myllyojan tehdasalueesta liikenteellisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen alue. Yhtiön kierrätystoiminta tapahtuu pääosin kaavoittamattomalla radan itäpuolisella alueella, mutta osa toiminnoista on erillisillä asemakaavoitetuilla kiinteistöillä radan länsipuolella. 8

9 Kaava siirtyy hyväksymiskäsittelyyn maankäyttösopimuksen vahvistuttua. 623 Kirkonkylän keskusta ehdotusvaihe Kaavahankkeen tavoitteena on päivittää Kirkonkylän asemakaava. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. Pikosenlammen ranta-alueiden, Kunnantuvan ja Kyläpirtin alueiden maankäyttö sekä omakotialueiden laajennustarpeet. Kaavaehdotus oli nähtävillä syksyllä Alueella sijaitsee Kirkonkylän pohjavedenottamo. Heinolan kaupunki on selvittänyt pohjaveden valuma-alueita ja tarkastellut näihin liittyen vedenottamoiden suojavyöhykerajauksia, joiden tuloksia kaavan valmistelu on odottanut. Pohjaveden suojelun sekä muun ehdotuksesta saadun palautteen perusteella kaavaan tehdään muutoksia ja tarvittaessa kaava laitetaan uudelleen ehdotuksena nähtäville tai muutosten ollessa vähäisiä siirretään hyväksymiskäsittelyyn. 627 Kiuaskatu hyväksymisvaihe Kaavamuutoksella mm. laajennetaan LS Laatuseinä Oy:n betonielementtitehtaan tonttia. Kaavamuutos on ollut ehdotuksena nähtävillä keväällä ELY-keskus edellytti 9 Heinolan kaupunki pohjavesien osalta lisäselvityksiä, jotka ovat valmistuneet, Versowoodin teollisuusalue hyväksymisvaihe Versowood Oy:n aloitteesta laaditulla asemankaavamuutoksella mahdollistetaan yhtiön uuden pääkonttorin sekä liimapuu- ja pellettivarastojen rakentaminen Vierumäen tehdasalueelle. Varastot on suunniteltu pellettitehtaan viereen ja konttori Veljespolun läheisyyteen. II kaavamuutosehdotus on ollut nähtävillä loppuvuodesta Kaavahankkeessa laaditaan vielä maankäyttösopimus. Maanomistaja on ilmoittanut halukkuutensa muuttaa vielä kaavaratkaisua. 638 Siltakatu hyväksymisvaihe Kaavalla tontti on muuttumassa asuin-, liike- ja toimistokäyttöön. Kaava siirtyy hyväksymiskäsittelyyn. 641 Vierumäen liikenneasema hyväksymisvaihe Vierumäen moottoritieliittymän itäpuolinen alue, Vääksyntien pohjoispuolella. Yksityisen maanomistajan aloitteesta alueelle laaditaan nk. liikenneaseman mahdollistava asemakaava. Toimintoja ovat polttoaineen myynti, huoltamotoi-

10 Rakennuskieltoalue minta, rahtaripalvelut, ravintolatoiminta sekä vähäinen elintarvike- ja erikoistavarakauppa. Kaavaehdotus oli nähtävillä syksyllä Kaavaan liittyvästä maankäyttösopimuksesta tehtiin jatkovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka on päätöksellään hylännyt maankäyttösopimuksesta tehdyn valituksen. Kaava siirtyy hyväksymiskäsittelyyn. 642 Länsikaari valmisteluvaihe Sinilähteen pohjoisosassa Länsikaaren ja Kehräkadun varrella on voimassa olevassa asemakaavassa rivitalojen korttelialueita (AR), jotka ovat jääneet pääosin rakentumatta. Asemakaavamuutoksella tuetaan yhdyskuntarakenteen tiivistymistä mahdollistamalla omakotitonttien rakentaminen. 10 Heinolan kaupunki 645 Vuohkallio luonnosvaihe Suunnittelualue käsittää Vuohkallion teollisuusalueen, rajautuen Valtatie 4 Sukurantie - Siltakatu (maantie 140) - Koivutie. Kaavamuutoksen alkuperäinen tavoite oli mahdollistaa Vattenfall Oy:n esityksen mukaisesti pysyvän kaukolämpölaitoksen sijoittaminen Asentajantielle. Samalla tarkistetaan kaavamerkintöjen ajantasaisuus laajemminkin, mm. alueella kehittyvien kaupallisten toimintojen ja liikenneratkaisujen parantamisen näkökulmasta. Kaavaluonnos oli nähtävillä syksyllä Kaava odottaa Laajalahti-Kouvolantie OYK:n valmistumista, pääosin kaupan määräyksien ohjauksen vuoksi. 647 Opinkangas 3 valmisteluvaihe Suunnitellaan Vierumäen osayleiskaavassa esitetty uusi pientaloalue Urheiluopistontien läheisyyteen, kaupungin

11 Heinolan kaupunki omistamalle maalle. Ennen kaavatyön aloittamista tutkitaan opiston alueen maankäyttöratkaisut. 651 Heikkimäki luonnosvaihe Asemakaavoitetaan Vierumäen osayleiskaavan osoittamia teollisuusalueita moottoritien länsipuolella. Kaavoitukseen otetaan ensi vaiheessa ainakin kaupungin omistamat alueet. Kaava-alueen luontoselvitys on laadittu, rakentamis-, kunnallis- ja katusuunnittelun yleissuunitelma laaditaan yhdenaikasesti kaavan laadinnan kanssa. 655 Mömmö - Hiekanlahti ehdotusvaihe Tutkitaan mahdollisuudet sijoittaa Mömmön alueelle lomaasumisen sijasta myös pysyvää asumista. Kaavatyö pohjautuu v valmistuneen kaupungin omaisuuden hyödyntämistoimikunnan esityksiin. 668 Sinitaival eteläosa ehdotusvaihe Koko Sinitaipaleen aluetta käsittävä kaava jaettiin ehdotusvaiheessa kahteen osaan. Kaavaehdotus on nähtävillä syksyllä Kaava siirtyy hyväksymiskäsittelyyn. 670 Laaksopuisto valmisteluvaihe Laukkamäessä sijaitseva kaupungin omistaman maa-alueen asemakaava on vuodelta Alueen rakentaminen olisi kaupunkikuvallisesti positiivista ja sitä voidaan edistää uudistamalla kaava nykypäivän rakentamistapaa vastaavaksi. Kaavasuunnitelmaan sisällytetään myös Laaksopuisto. 11

12 54 RAK 607 kaavoitusohjelmassa Ilmakuva MML Seminaarin alue valmisteluvaihe Senaatti-Kiinteistöt on hakenut asemakaavan muutosta omistamalleen entisen Heinolan seminaarin alueelle. Opetustoiminta alueelta on päättynyt ja asemakaavan mukainen alueen käyttötarkoitus on opetustoiminta. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin (VAT), Heinolan kansalliseen kaupunkipuistoon lisäksi vanha päärakennus, hallintorakennus, sauna ja seminaaripuisto ovat valtioneuvoston päätöksellä suojeltuja sekä uusi päärakennus ja ruokalarakennus ovat varjeltuja. Vireilletulopäätös on tehty KK - huoltoasema hyväksymisvaihe Huoltoasema-alue on muuttumassa päivittäistavarakaupan sallivaksi alueeksi. Kaava siirtyy hyväksymiskäsittelyyn. 681 Rantakasino hyväksymisvaihe Edellisessä kaavamuutoksessa kaupunki oli pienentäessään vuokra-aluetta epähuomiossa vähentänyt rakennusoikeutta, joka on tarkoitus nyt palauttaa. Kaava siirtyy hyväksymiskäsittelyyn. 685 Siltakodin laajennus ehdotusvaihe Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Siltakodin laajennus viereiselle tyhjälle tontille. RANTA-ASEMAKAAVAT 54 Virpilampi II ehdotusvaihe Kaava-alueen omistaa Rakennusliike Porvari Oy, joka toteuttaa lomarakentamista voimassa olevan Virpilammen ranta-asemakaavan alueella eikä aio toimia matkailuyrittäjänä, vaan hakee muutosta matkailu- ja retkeilyalueen rakennusoikeuden muuttamisen lomaasuntojen korttelialueeksi. 12

13 MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä, laaja-alaisena ja pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Heinolan kaupungin alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Päijät- Hämeen liitto. Päijät-Hämeessä on voimassa lainvoimainen ympäristöministeriön vahvistama kokonaismaakuntakaava. Maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioinnin pohjalta maakuntavaltuusto päätti uuden maakuntakaavatyön käynnistämisestä. Päätöksen mukaan uusi kaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jossa on kuitenkin pääpaino vastuullisen alue- ja yhdyskuntarakenteen luomisessa, pohjavesien ja ympäristöhäiriöiden (turpeen ja maa-ainesten otto, maankaatopaikat, moottoriurheilu ja ampumaradat, melu) käsittelyssä. Muilta osin tullaan tekemään tarvittavat korjaukset ja päivitykset sekä riittävien selvitysten pohjalta muut tarkistukset. Maakuntakaavatyön eteneminen vuonna 2014 Maakuntakaavan työstäminen kaavaluonnoksesta ehdotukseksi on edennyt kuluvan vuoden aikana. Työtä on tehty teemaryhmätyöskentelynä ja liiton toimistossa on työstetty aineistoa ja varsinaista kaavakarttaa sekä muuta materiaalia. Vuoden aikana on valmistunut hankkeita ja selvityksiä, joiden tuloksia tullaan käyttämään maakuntakaavatyössä hyväksi. Tällaisia ovat mm. kaupalliset selvitykset ja liikennejärjestelmäsuunnitelma. Maakuntakaavatyön eteneminen vuonna 2015 Vuoden lopulla on tarkoitus viedä maakuntahallitukseen kaavaehdotus maakuntakaavaksi. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja se lähtee lausuntokierrokselle. Heinolan kaupungin maankäyttöosasto osallistuu tiiviisti kaavan valmisteluun eri työryhmissä ja kommetoimalla sekä lausummalla kaavatyötä sen eri vaiheissa. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄY- TÖN TAVOITTEET (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Päätöksen tavoitteiden ryhmittely: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tavoitteissa on keskeistä: - aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia, - ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukeminen, - kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan monipuolistaminen, - maanpuolustuksen ja rajavalvonnan alueellisten edellytysten turvaaminen. Lukujen osalta on tehty tarkistus, joka tuli voimaan / Lisätietioja: /fi /tehtavat/aluesuunnittelu/uusi_maakuntakaava 13

14 MUUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU- HANKKEET KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Keskustan kehittämistä on tehty aktiivisesti EU-rahoitteisen hankkeen Maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta hankkeen osahankkeessa Keskustan palveluyritysten työllistämismahdollisuuksien kehittäminen. Hanke toteutettiin vv Hankkeen avulla selvitettiin mm. kaupallisen kehityksen painopisteitä, laadittiin mahdollisen pienen kauppakeskuksen konseptiluonnoksia, päivitettiin liiketilatarpeet kaupan kannalta, tutkittiin pysäköintiratkaisuja, ideoitiin keskustan vetovoimaisuuden parantamista ja opastuksen toteuttamismahdollisuuksia. Hankkeen aikana keskustan toimijat perustivat keskustaa kehittämään oman yhdistyksen Heinolan Kaupunkisydän ry:n. Torialueen ympäristön kehittämistä ideoiva ja pohtiva vapaaehtoinen kiinteistöjen omistajista, yrittäjistä, keskustan kehittämisyhdistyksestä koostuva työryhmä on kokoontunut vuodesta 2011 lähtien. Asumisen lisäämistä keskustaan on tutkittu Ydinkeskustan osayleiskaavan 2020 yhteydessä. Lisärakentamismahdollisuudet on osoitettu kerroslukuina jolloin kerrosalamäärät tarkentuvat asemakaavoituksen yhteydessä. Velvoiteautopaikkojen osoittaminen mahdollisille lisärakentamisalueille on osoittautunut haasteelliseksi. Tehdyn selvityksen mukaan torialueen ympäristöön voidaan rakentaa lisää noin kem2, jolloin lisäautopaikkatarpeeksi voidaan arvioida noin 680 autopaikkaa. Asukkaita saman laskelman mukaan voisi tulla 370 henkeä. Kaupunkimallia kehitetään tarkemmaksi ja visuaalisemmaksi laserkeilaamalla rakennukset. Keskustan toimijoiden yhteistyötä parannetaan MUUTOSVIRTAA-seminaareissa, joista vastaa arkkitehtitoimisto Kimmo Lylykangas. Keskustan ranta-alueiden ja puistojen toiminnallisuutta ideoidaan tavoitteena matkailijoiden, veneilijöiden ja kuntalaisten viihtyvyyden lisääminen myös pitkällä aikavälillä huomioiden myös mahdollisen Kimolan kanavan toteutumisen. Em. työt sisältyvät uuteen EU-rahoitteiseen hankkeeseen. MAANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN YHDYSKUNTA- RAKENTEEN TIIVISTÄMINEN Maankäyttöosastolla hallinnoidaan teknisen toimen yhteistä EU-rahoitteista hanketta Maankäytön tehostaminen Yhdyskuntarakenteen parantaminen -hanketta. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa ja ulkopuolista rahoitusta saadaan 70 % hyväksytyistä kustannuksista. Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa. /NR/rdonlyres/3CF8142E-EA84-47CC-A1B9-0682C1DA744B/0/110622_H3_Keskustan_toimintaedellytysten_parantaminenraportti.pdf 48CF-807A-9A06FB560D56/0/110126_Heinola_H3_ KauppaOpastusYmparisto.pdf Vuonna 2014 työn alla on ollut erityisesti ns. puutalokorttelin kehittäminen, seminaarin alueen kaavoitus, Siltakodin laajennuksen ja korttelin 31 asemakaavojen muutokset. 14

15 KAAVOITUSOHJELMA Urheiluopisto- Tamppilahti OYK 650 Vierumäki-Urheiluopisto OYK tarkistus YLEISKAAVAT Hevossaaren OYK Selvitetään Hevossaaren ja siihen rajoittuvien lähialueiden maakäyttöä ja kehittämismahdollisuuksia. Selvitysten peruteeella arvioidaan yleiskaavan laatimisen edellytykset ja kaavan painopisteet. Aikataulu tarkentuu selvitysten valmistumisen jälkeen. Urheiluopisto-Tamppilahti OYK Kaavassa tarkastellaan alueen kehittämisen mahdollisuudet sekä perusperiaatteet maankäytön ja liikenteen ratkaisujen osalta. Vierumäki-Urheiluopisto OYK tarkistus Vierumäen kylällä sekä Suomen urheiluopistolla on molemmilla alueilla voimasssa oleva osayleiskaava. Alueiden kehitys ja tavoitteiden sekä maailman muuttuminen on kuitenkin tehnyt kaavoista vanhentuneet. Maankäyttövarakset eivät enää vastaa nykyisiä tavoitteita tai kaavassa ei ole nykyiseen tarpeeseen vastaavaa maankäyttövarantoa. Maankäyttöratkaisut liittyvät suurempaan kokonaisuuteen, 15 jota tarkastellaan Urheiluopisto-Tamppilahti osayleiskaavassa. Näin ollen kaavan tarkistaminen käynnistyy Urheiluopisto-Tamppilanhti oyk:n perustavoitteiden ja ratkaisujen selvittyä. ASEMAKAAVAT Ilmakuva MML Manunkulma Tutkitaan Vierumäen taajaman laajentumisalueita Vierumäen osayleiskaavan osoittamille rakentamisalueille Vääksyntien pohjoispuolella ja maantien 140 länsipuolella. Alue on osittain yksityisessä omistuksessa, joten kaavatyöhön liittyy maanhankintaa tai maankäyttösopimuksien laatiminen. Alueelle on valmistunut luontoselvitys Asemanpuisto Päivitetään kaavatilanne rautatieaseman alueella. Suunnittelussa tutkitaan lisärakentamismahdollisuudet, ottaen huomioon alueen rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvät arvot.

16 KAAVOITUSOHJELMA Kumpelinranta Tähtihovin palvelualueen luoteispuolelle (Ruotsalaisen puolelle) on maakuntakaavassa esitetty matkailupalvelujen alue (RM). Alue on kaupungin omistuksessa. Asemakaavoittamisella edistetään alueen markkinointia ja toteuttamista. Suunnittelualueeseen kuuluu rantavyöhyke Kumpelille asti, jotta suunnittelussa voidaan turvata kaupunkilaisille tärkeä rantojen virkistyskäyttö sekä huomioida erilaisten matkailupalvelujen kehittäminen riittävän laajasti. 654 Vuohiniementie Vuohiniementien päiväkodin purkaminen ja Tommola-talon rakentaminen aiheuttavat maankäytön suunnittelutarvetta. Samassa yhteydessä tarkistetaan asemakaavan ajantasaisuus ja maankäytön kehittämismahdollisuudet laajemmalla vyöhykkeellä Tommolan Kymenvirran puoleisessa osassa. 656 Lusi Suunnitellaan Lusin osayleiskaavan (2008) mukaisia kylämäisiä asuinalueita Piltintien varrelle ja länsipuolelle. 658 Sepänniemi Tutkitaan mahdollisuudet asumisen tiivistämiseen keskeisesti sijaitsevalla Laivurintien-Telakkatien alueella. 659 Pajatien alue Tutkitaan maankäytön kehittämistä Kirkonkylän keskustan ja moottoritien välisellä alueella. Maankäyttö ratkaistaan ensin yleispiirteisesti Laajalahti - Kouvolantie osayleiskaavan avulla. Alueella on sekä kaupungin että yksityisten maanomistajien maata, joten kaavahankkeen tavoitteet ja eteneminen tarkentuvat neuvotteluissa maanomistajien kanssa. 660 Tähtiniemi Tähtiniemi on Heinolan kaupungin kehittämisen kannalta tärkeä alue, joka tulee saattaa suunnitelmallisen maankäytön piiriin. Kaupunginhallitus on päättänyt laatia alueelle asemakaavan ( ). Kaavoituksen aloittaminen riippuu moottoritien länsipuolen maankäyttöratkaisuista. 661 Tähtihovi Heinola P - moottoritieliittymä Alue on Heinolan kaupungin kehittämisen kannalta tärkeä alue, joka tulee saattaa suunnitelmallisen maan käytön piiriin. Kaupunginhallitus on päättänyt laatia alueelle asemakaavan ( ). Maankäyttö ratkaistaan ensin yleispiirteisesti Laajalahti - Kouvolantie osayleiskaavan avulla. 662 Vuolenkoskentien etelärinne Asuntotuotannon kehittäminen Vierumäellä on Heinolan kaupungin kehittämisen kannalta keskeistä. Kaupunginhallitus on päättänyt laatia alueelle asemakaavan ( ). EAKR -hankkeen myötä on tehty selvityksiä ja kaavarunkoa. Kaavaluonnos oli nähtävillä alkuvuodesta Kaava tehdään omana työnä. Kaavoitettava alue ei ole 16 kaupungin omistuksessa. 663 Suurijärventien alue Suurijärventien alueelle on muodostunut pientaloasutusta, joka muodostaa suunnittelun tarpeen. Alue on mahdollista liittää kaupungin vesihuoltoverkostoon. Alueella tulisi tehdä yleiskaavatasoinen tarkastelu. 664 Myllyoja Karjalantien ja Ruotsalaisen rannan välisellä alueella on suunnittelun tarvetta asemakaavan vanhentuneisuuden vuoksi. Osalta aluetta on myös kaavamuutoshakemus. 665 Honkapellot Kaupunki on hankkinut omistukseensa Honkapellot nimisen tilan. Alueelle on tarkoitus tutkia työpaikka ja teollisuus rakentamisen mahdollisuudet. Yleiskaavatasoinen tarkastelu. 675 Vuolenkoskentie pohjoispuoli, osa 1 Maankäytön EAKR -hankkeessa laaditaan Vuolenkoskentien lähialueille maankäyttöluonnoksia ja perusselvityksiä asemakaavoituksen pohjaksi. Vuolenkoskentien aluetta tutkitaan uutena luonnonläheisenä asuinalueena, joka tukeutuu Vierumäen taajaman ja Suomen Urheiluopiston palveluihin. Luonnossuunnittelun aikajänne on useille vuosikymmenille. 676 Itä-Hämeen kortteli, Lampikatu Kaavoituksen tarkoituksena on lisätä keskusta-asumista kaupunginvaltuuston hyväksymän Ydinkeskustan osayleiskaavan linjaamin perustein. Alue on yksityisessä omistuksessa, joten kaavatyöhön liittyy maankäyttösopimuksen laatiminen. 677 Vuolenkoskentie pohjoispuoli, osa 2 Maankäytön EAKR -hankkeessa laaditaan Vuolenkoskentien lähialueille maankäyttöluonnoksia ja perusselvityksiä asemakaavoituksen pohjaksi. Vuolenkoskentien aluetta tutkitaan uutena luonnonläheisenä asuinalueena, joka tukeutuu Vierumäen taajaman ja Suomen Urheiluopiston palveluihin. Luonnossuunnittelun aikajänne on useille vuosikymmenille. Kaavoitettava alue ei ole kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 686 Valolinna Entisen Reumasairaalan alueen uusi omistaja on jättänyt alueesta kaavoitusaloitteen. Selvitetään alueen uusiokäyttömahdollisuuksia, joiden pohjalta asetetaan kaavan tavoitteet. RANTA-ASEMAKAAVAT 607 Alastalo Tutkitaan mahdollisuutta kehittää ranta-asemakaavaa siten, että kaupungin tonttien markkinoitavuus paranee. Kaavamuutos on ollut luonnoksena nähtävillä v Selvitetään alueen maankäytöllisiä mahdollisuuksia.

17 KAAVOITUSOHJELMA Ilmakuva MML Löysinniemi - Joenlahti Kaupungin omistama Löysinniemen alue on Konniveden rantaosayleiskaavassa varattu matkailupalvelujen alueeksi. Kaupungin omaisuuden hyödyntämistoimikunta on v esittänyt alueen myymistä määräalana tai ranta-asemakaavan laatimista. Rautsalossa ja Joenlahdella maata omistava Stora Enso Oyj on myös kiinnostunut rantaalueensa hyödyntämisestä loma-asumiseen tai pysyvään asumiseen. Tutkitaan alueen jalostusmahdollisuuksia ja kaavoitusedellytyksiä. Alueelle on valmistunut mm. meluselvitys. 17

18 YHTEYSTIEDOT Kaavoitus Va. kaavoituspäällikkö Marko Luukkonen Suunnittelija Irene Översti Suunnitteluarkkitehti Ritva-Maija Kuuskoski Lauri Rotko Suunnitteluavustaja Sirpa Alaputto Toimistoarkkitehti Juha Poskela Kiinteistöt ja tontit Maankäyttöinsinööri Juho Lumme Paikkatietoinsinööri Jaana Martikainen Petri Koivisto Kiinteistösihteeri Tiina Lehtinen Kiinteistörekisterin hoitaja Ritva Salo Kunnallistekniikka Rakennuspäällikkö Ari Matteinen Suunnittelija Jari Rautiainen Rakennusvalvontatoimisto Rakennustarkastaja Juha Mara Apulaisrakennustarkastaja Kari Häkli Apulaisrakennustarkastaja Eero Kärkkäinen LVI-teknikko Kai Kytö Petri Koivisto Toimistosihteeri Merja Laine Valvontasihteeri Anja Kritz Vesihuolto Vesihuoltoinsinööri Kalle Maaranen Toimistosihteeri Aini Virtanen Olli Vuori Ympäristötoimisto Ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors sähköpostit: Heinolan kaupunki tekninen toimi Rauhankatu Heinola puh KAAVOITUSKATSAUS KAAVOITUSOHJELMA