RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS joka liittyy päivättyyn ja korjattuun Lestijärven ranta-asemakaavan korttelia 26 sekä lähivirkistysaluetta koskevaan ranta-asemakaavakarttaan 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan muutos: Lestijärven kunnan Lestijärven rantaasemakaavan korttelit 26, 255 ja 256 sekä niihin liittyvät virkistys-, lähivirkistys sekä maa- ja metsätalousalueet. Laatija: Jukka Kurttila Ranta-asemakaavanmuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu Kaava-alueen sijainti Ranta-asemakaavan muutosalueet ja uudet asemakaava-alueet sijaitsevat Lestijärven kunnassa, Lestin kylässä, Lestijärven rannalla, sijaintikartta liitteenä.

2 1.3 Kaavan tarkoitus Ranta-asemakaavan tarkoituksena laajennuksen osalta on liittää olemassa oleva rakennuspaikka ranta-asemakaavaan ja siten varmistaa niiden rakentamismahdollisuudet tulevaisuudessa. Ranta-asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa rantasaunan rakentaminen maanomistajan tarkoituksiin sopivammalle paikalle Lestijärven ranta-alueella sekä vapaa-ajan asuntojen rakennuspaikkojen sijoittaminen maanomistajan toiveiden mukaisesti. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaavanmuutos on tullut vireille maanomistajien allekirjoittamilla hakemuksilla Kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt kaavoitettavan alueen ja kaavoittajan, sekä päättänyt asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Ranta-asemakaavan vireilletulosta on tiedotettu osallisille , asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä Mielipiteitä ei esitetty. Lestijärven kunnanhallitus päätti kokouksessaan ranta-asemakaavan valmisteluaineiston nähtäville mielipiteiden esittämistä varten, Maankäyttö- ja rakennuslain säädösten perusteella. Kaavaluonnos liiteasiakirjoineen oli nähtävillä , mielipiteitä ei esitetty. Ranta-asemakaavasta pidettiin viranomaisneuvottelu Rantaasemakaavan selostusta ja karttoja korjattiin neuvottelussa sovitulla tavalla. Lestijärven kunnanhallitus on kokouksessaan käsitellyt ranta-asemakaavaehdotuksen sekä päättänyt Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti asettaa kaavaehdotuksen oli julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Ranta-asemakaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Keski-Pohjanmaan liitto ja tekninen lautakunta antoivat lausunnon kaavaehdotuksesta. Lestijärven kunnanhallitus käsitteli ranta-asemakaavaehdotuksen kokouksessaan ja päätti että kaavaselostukseen tehdään K- P liiton lausunnon mukaiset tarkistukset, poistuva ranta-asemakaava muutetaan vastaamaan voimassaolevaa kaavaa, jätehuoltomääräyksi-

3 en asetus korjataan voimassaolevan mukaiseksi. Kunnanhallitus pääti esittää tilojen Jormala (6:25) ja Paranta (327:1) ranta-asemakaavan hyväksymistä valtuustolle, koska tehtävät tarkistukset/korjaukset ovat teknisluonteisia eivätkä aiheuta tarvetta kaavan asettamiseksi uudelleen nähtäville. Tilan Niemi (5:79) osalta kunnanhallitus palauttaa kaavan valmisteluun, jossa kaavakartan- ja selostuksen virheellisyys korjataan, minkä jälkeen ranta-asemakaavamuutos asetetaan uudelleen nähtäville 30 vuorokauden ajaksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti ja pyydetään lausunnot Keski-Pohjanmaan liitolta, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Lestijärven kunnan tekniseltä lautakunnalta ja naapureilta. Kaavaselostuksessa käsitellään tästä eteenpäin vain tilaa Niemi (5:79) koskevaa ranta-asemakaavan muutosta. 2.2 Ranta-asemakaava Nyt vireillä olevalla muutoksella siirretään korttelin 26 loma-asuntojen korttelialueeksi (RA) merkityt tontit omaksi korttelikseen (255), toiselle puolelle niemeä saman maanomistajan tilalle. Kortteliin 26 jää omakotitalon tontti, jolle on merkitty rantasaunan rakennusala M-alueelle. Rantasaunan rakennusoikeus on 20 k-m 2. Ote ympäristöselvityksestä: Korttelit 25 ja 26, muutos (alue 2 sijaintikartassa) Tilan Niemi (5:79) vierekkäisissä kortteleissa 25 ja 26 on neljä (2+2) rantarakennuspaikkaa. Muutoksessa näistä kaksi halutaan siirtää nykyiseltä Hiidenniemen lounaisrannalta niemen kaakkoisrannalle. Ympäristönäkökohdat Alkuperäisessä rantakaavassa tilan rakennusoikeutta oli jo merkitty nyt halutulle Vareskarin alueelle niemen kaakkoisrannalla, mutta aiemmassa kaavamuutoksessa sitä siirrettiin nykyisiin kortteleihin. Vareskarin biotooppi on mustikkatyypin (MT) kangasmetsää. Alue on nykyisin mäntytaimikkoa rannan noin kymmenen metriä leveää sekapuustoista suojakaistaa lukuun ottamatta. Kaavamuutokselle ei ole ympäristöllistä estettä. Rakentamisen pirstaloitumisen ehkäisemiseksi muutoksessa tulisi siirtää kokonaisuudessaan joko korttelin 25 tai 26 molemmat rakennuspaikat. Samoin sijoitus Vareskariin tulisi tapahtua yhtenäisesti alueen jommalle kummalle laidalle nykyisten teiden ja lomarakennuspaikkojen läheisyyteen.

4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelutilanne Natura 2000-ohjelma Lestijärven vesialue ja rakentamattomat saaret ovat osa Natura ohjelman alueita. Nyt vireillä oleva ranta-asemakaava ei koske Natura 2000-ohjelman alueita. Valtakunnallinen rantojensuojeluohjelma Lestijärven rakentamattomat saaret, lukuunottamatta Vasikkasaarta Kiiskilänlahdella, sekä Lestijokisuu kuuluvat valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisessa rantojensuojeluohjelmassa Lestijärven suojelualueeseen. Maakuntakaava Lestijärven kunta kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntaan. Maakuntakaava laaditaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä, samassa yhteydessä kumottiin seutukaavat. Ensimmäinen vaihekaava on luonteeltaan täydennys- ja ajantasakaava. Se käsittää kaikki keskeiset asiakokonaisuudet lukuun ottamatta tuulivoimatuotantoa, maa-aines- ja turvevaroja sekä keskustojen ulkopuolelle sijoittuvia kaupan suuryksiköitä. Ensimmäisen vaiheen maakuntakaavassa Lestijärvi ympäristöineen on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Kulttuurimaisemat ovat ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksena syntyneitä, alati muuttuvia kokonaisuuksia. Kulttuurimaiseman arvoon vaikuttaneet huomionarvoisimmat osatekijät ovat asutuksen sijoittuminen, rakennuskannan ikä, laatu ja sopusointuisuus, tiestö ja muut liikenteen luomat rakennelmat sekä viljelyksiin ja ylipäätä elinkeinoon liittyvä maankäyttö. Maisema-alueiden maisemakuvallisten piirteiden osalta alueen arvoon on vaikuttanut maisemakuvan yleinen luonne ts. alueen avoimuus, vaihtelevuus, maisemakuvan eheys ja huomattavat maisemaelementit sekä maisemavauriot. Asemakaavan suunnittelualue on jo rakennettua aluetta ja kaikki uudisrakentaminen osoitetaan jo rakennettuun ympäristöön, jolloin vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan ovat vähäiset. Valtioneuvosto on vahvistanut Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaavan , jolloin se sai myös lainvoiman. 2. vaihekaava käsittää soiden monikäytön, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkon sekä 1. vaihekaavan päivitykset muinaismuistojen sekä maisemaja kulttuurikohteiden osalta.

5 Toisen vaiheen maakuntakaavassa Lestijärvi ympäristöineen on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeäksi alueeksi. Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä perinne biotooppien ja muiden luonnonperintöarvojen säilymistä alkutuotannon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee huomioida alueen erityispiirteet ja tarpeen mukaan antaa niiden säilymisen turvaavia kaavamääräyksiä ja suunnitteluohjeita. Lestijärven ranta-alueet ovat aina olleet ihmisen asuttamia, jonka johdosta kulttuurimaisemat ovat ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksena syntyneitä, alati muuttuvia kokonaisuuksia. Kulttuurimaiseman arvoon vaikuttaneet huomionarvoisimmat osatekijät ovat asutuksen sijoittuminen, rakennuskannan ikä, laatu ja sopusointuisuus, tiestö ja muut liikenteen luomat rakennelmat sekä viljelyksiin ja ylipäätä elinkeinoon liittyvä maankäyttö. Maisema-alueiden maisemakuvallisten piirteiden osalta alueen arvoon on vaikuttanut maisemakuvan yleinen luonne ts. alueen avoimuus, vaihtelevuus, maisemakuvan eheys ja huomattavat maisemaelementit sekä maisemavauriot. Asemakaavan suunnittelualue on jo rakennettua aluetta ja kaikki uudisrakentaminen osoitetaan jo rakennettuun ympäristöön. Asemakaavassa annetaan ohjeita rakentamisesta, rakennusten sijoittamisesta ja maaston käsittelystä, joka luontoselvityksen antamien ohjeiden kanssa varmistaa ettei asemakaavan mukaisella rakentamisella vähennetä alueen kulttuuriympäristön arvoa eikä aiheuteta maisemavaurioita. Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Pohjanmaan kolmannen vaihemaakuntakaavan, joka ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen sekä erityisesti pohjavesien suojelulle ja kiviaineshuollolle alueita koko maakunnan alueella. Ranta-asemakaavan mukaista rakentamista ei ole osoitettu maakuntakaavan 3-vaiheen mukaisille pohjavesien suojelulle ja kiviaineshuollolle varatuille alueille. Yleiskaava Suunnittelualueen läheisyydessä on Lestijärven yleiskaava-alue. Muilta osin alueella ei ole vahvistettua yleiskaavaa, vaan vahvistamaton rantayleiskaava, jota on käytetty suunnittelun pohjana, rantojen rakennus kelpoisuusluokituksen ja mitoitusperusteiden osalta.

6 Pohjavesialueet Hiiden niemen alue ei ole pohjavesialuetta. Rantakaava Lestijärven ranta-alueilla on voimassa useita rantakaavoja, suurimpana niistä on vahvistettu Lestijärven ranta-asemakaava johon vireillaoleva kaavahanke liittyy. Tilan Niemi (alue 2) osalle on tehty Lestijärven ranta-asemakaavaan muutos, joka on hyväksytty vuonna Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Päätökset ja suunnitelmat Länsi-Suomen Ympäristökeskus on antanut seuraavat kaavoitusta koskevat ohjeet: - Rantakaava-alueelle ei saa muodostua taaja-asutusta - Ympäristönäkökohdat tulee ottaa korostetusti huomioon sijoittamalla loma-asunnot siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä maisemalle ja naapurialueiden maankäytön järjestelylle - Kaavassa tulee antaa tarpeelliset määräykset rakennusten rakennusaineista, ulkoasusta ja värityksestä - Alueella on säilytettävä riittävä määrä puisto- ja yhteiskäyttöalueita - Rantakaava-asiakirjoihin on liitettävä selvitykset maastosta ja kasvillisuudesta, joihin perustuen rakennuspaikat ja yhteiskäyttöalueet valitaan. - Asiakirjoihin on liitettävä selvitys alueen jätevesien käsittelystä ja jätehuollosta. Kaavan pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen rekisterikartan pohjakarttaa 1: Maanomistusolosuhteet Hakija omistaa vireillä olevaan kaavahankkeeseen kuuluvan kiinteistön.

7 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Tarve muuttaa ranta-asemakaavaa on tullut yksityisen maanomistajien hakemusten myötä. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Lähiympäristön asukkaat ja kiinteistönomistajat Tekninen lautakunta Pohjanmaanelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan liitto Vireilletulo Ranta-asemakaavan vireilletulosta on tiedotettu osallisille , asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. 4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on vapaa-ajan asuntojen sijoittaminen omistajien toivomusten mukaisesti. 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Tavoitteiden mukaisesti ranta-asemakaavalla mahdollistetaan vapaaajanasunnon rakentamismahdollisuudet tulevaisuudessa. Rantaasemakaavan muutoksella muutetaan alueiden maankäyttöä maanomistajien toivomusten mukaisesti. Kaikkialla, missä on mahdollista, jätetään rakennuskeskittymien ympärille riittävän suuret ranta-alueet järven virkistyskäytön mahdollistamiseksi. Alueella on varsin kattava tieverkosto, jota laajentamalla saadaan tieyhteydet järjestettyä myös uusille rakennuspaikoille. Saarissa oleville rakennuspaikoille kulkuyhteys on järjestetty venesatamien tai kantatilan rannan kautta Kaikki nykyisellään rakentamattomat saaret varataan virkistyskäyttöön, lisäksi Niemen pohjoislaidalle Lestijokisuulle jää laaja retkeilykäyttöön soveltuva metsäalue.

8 Laajat vesijättölahdet jätetään eläimistön ja kasviston turvapaikoiksi. 5.2 Kokonaismitoitus Rantaviivat on muunnettu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antaman ohjeen mukaisesti, jolloin Lestijärven rantakaavoitusalueen käyttökelpoiset rantaviivan pituudet ovat: - Varsinaiset järven rannat n km. - Yli 1 ha asumattomat saaret, rakennetut saaret ja Takalolampi n.10.3 km - Lestijoen soidensuojelualueelta olevia rantoja on n. 5.6 km ( 1-2 rakennuspaikkaa / tila) Mitoituksessa käytettävää rantaa on noin 56 km. Lomarakennuspaikkoja on suunnittelualueella yhteensä 381 kpl, maatilakeskuksia 9 kpl, matkailua palvelevia korttelialueita 6 kpl ja pysyviä asuinrakennuspaikkoja 9 kpl. Muiden kuin lomarakennuspaikan on arvioitu kuormittavan ympäristöä noin 2,5 kertaisesti enemmän, jolloin AM-, AO- ja RM-alueiden yhteisvaikutus on sama kuin 60 lomarakennuspaikkaa. Tällöin kaavan kokonaisrakennusoikeus on 411 rakennuspaikkaa ja rakennustehokkuus 7.3 kpl /muunnettu rantakilometri ja 5,9 kpl / kokonaisrantakilometri Rakennusoikeuden jako perustuu vuonna 1989 tehdyn rantaosayleiskaavaluonnoksen perusselvitykseen, jaossa on noudatettu seuraavia periaatteita: - Olemassaolevat rakennukset säilyvät, myönnetyt rakennus- tai poikkeusluvat otetaan huomioon ikäänkuin rakentaminen olisi suoritettu. - Kaikki vuonna 1970 rantaan yltäneet tilat saavat vähintään yhden rakennusoi keuden ja rantaviivan pituuden suhteessa lisää. - Rannat on rakennettavuudeltaan kolmeen luokkaan, joiden rakennustehokkuus on: A 8 rak.-paikkaa / ranta km B 6 rak.-paikkaa / ranta km C 4 rak.-paikkaa / ranta km - Tiloilla, joilla on vakituinen asumus (maatila, omakotitalo), on rantasaunan rakennusoikeus. Nyt vireillä oleva ranta-asemakaavan muutos ja laajennus perustuu yllämainittuihin periaatteisiin, eikä niiden siten voi katsoa muuttavan mitoitusta tai aiheuttavan maanomistajien eriarvoista kohtelua. 5.3 Maankäyttö Lomarakennusten korttelialue RA Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kolme rakennusta. Rakennusoikeuden enimmäismäärä on rakennuspaikkakohtainen, mantereella

9 140 k-m 2, josta erillisen saunan max. koko on 30 k-m 2 ja erillisen varaston max. koko on 30 k-m 2. saarissa 90 k-m 2, josta erillisen saunan max. koko on 20 k-m 2 ja erillisen varaston max. koko on 20 k-m 2. Omarantaisten rakennuspaikkojen rakennusaluetta ei ole määritelty rakennuspaikkakohtaisesti. erillinen sauna tulee sijoittaa pääsääntöisesti vähintään 15 m ja muut rakennukset vähintään 30 m etäisyydelle vesirajasta, mikäli maasto- tai maanomistusolosuhteet tontilla eivät vaadi poikkeavaa sijoitusta. Yhteisrantaisten ja rannattomien rakennuspaikkojen rakennus-alue on koko rakennuspaikka. kaikki rakennukset on sijoitettava vähintään 5 m rakennuspaikan rajasta. Rakennusten tulee olla harjakattoisia, kattokaltevuudeltaan 1:3 tai suurempi. Rakennukset saavat olla enintään 1 1/2 kerroksisia, eikä katto- ja julkisivumateriaaleina saa käyttää kirkkaita, heijastavia pintoja sekä rakennusten on muodoltaan ja väritykseltään sovittava ympäröivään luontoon ja rantamaisemaan. Rakennusten ja rannan väliin on aina jätettävä riittävä suojapuusto. Luontaisen rantavyöhykkeen muuttaminen nurmikoksi tai hiekkarannaksi on kielletty. Rakennuspaikkojen valinnassa on noudatettu mm. seuraavia periaatteita: - Pääosa suunnittelualueen rakennuspaikoista on rakennettu, joten uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan olemassaolevan rakennuskannan läheisyyteen. - Laajat vesijättölahdet ja muut ympäristön kannalta tärkeät alueet on jätetty varaamatta rakentamiselle. - Rakennuspaikkaryppäiden ympärille on mahdollisuuksien mukaan jätetty riittävän laajoja virkistysalueita. - Uudet rakennuspaikat ovat keskimäärin suurempiakuin vanhat. Lähivirkistysalue VL Alueelle saa sijoittaa teitä ja polkuja sekä ulkoilukäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Metsänkäsittelyssä sallitaan vain maisemanhoidon kannalta välttämätönpuuston harventaminen. Jätehuoltomääräykset Kiinteät kompostoitavat jätteet kiinteistökohtaisella kompostoinnilla, muu jäte kerätään keskitetysti kunnan jätteiden keräilyn yhteydessä. Loma-asutukselle sallitaan kuivakäymälät, tai vesikäymälät, seuraavin edellytyksin: - umpikaivon tulee olla siihen tarkoitukseen valmistettu ja hyväksytty lujitemuovi tai lasikuitusäiliö, jonka hyötytilavuus on vähintään 4 m 3

10 - ylitäytön estämiseksi säiliö on varustettava hälytysjärjestelmällä - säiliön asennus ja tyhjennys tulee hoitaa siten ettei säiliö pääse rikkoontumaan, esim. maanpaineen, pakkasen tai terävien kivien vuoksi Sauna- ja pesuvedet voidaan imeyttää maaperään vähintään 20 m rannasta ja aina vesijätön ulkopuolelle, paitsi pohjavesialueilla joilla kaikki jätevedet on kerättävä umpikaivoon tai johdettava kunnan viemäri verkkoon. Käymälät tulee hoitaa ja talousvedet käsitellä niin etteivät ne aiheuta ympäristö- ja terveyshaittoja. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on tullut voimaan Asetuksessa annettuja määräyksiä on noudatettava jätevesien käsittelyssä. 5.4 Ranta-asemakaava Suunnittelualueelle on laadittu ranta-asemakaava, joka koskee Lestijärven ranta-asemakaavan korttelia 26 sekä lähivirkistysalueita. Ranta-asemakaavan muutoksella siirretään korttelin 26 loma-asuntojen rakennuspaikat omaksi korttelikseen niemen toiselle puolelle. 5.5 Ympäristöselvitys ja kaavan vaikutukset Lestijärven ranta-asemakaavan laatimista varten on laadittu ympäristöselvitys vuonna 1995 FM Arto Hautalan toimesta. Ympäristöselvitys on päivitetty 2012, eikä siinä ole tullut ilmi sellaisia luonto- / ympäristöarvoja jotka estäisivät suunnitellut ranta-asemakaavan muutokset tai laajennukset. Päivitys on kaavaselostuksen liitteenä. Vaikutusten arviointi: Ranta-asemakaavaa laadittaessa on arvioitu muutoksen vaikutuksia mm. maisemaan, ympäristöön, palveluihin, virkistykseen ja liikennemääriin. Voimassaolevan ranta-asemakaavan mukaan suunnittelualueelle voidaan rakentaa 3 vapaa-ajan asuntoa talousrakennuksineen ja 3 rantasaunaa. Suunnitelman mukaisesti Lestijärven ranta-alueelle voidaan rakentaa 3 vapaa-ajan asuntoa talousrakennuksineen ja 2 rantasaunaa. 1 rakennuspaikoista on jo rakennettu, mutta aiemmin niitä ei ole kaavoitettu. Ranta-asemakaavan tultua voimaan voidaan olemassa olevaa lomaasuntoa laajentaa ja uudelleen rakentaa sekä rakentaa 2 uutta vapaaajanasuntoa talousrakennuksineen ja 2 rantasaunaa.

11 Suunnitelman mukainen rakentaminen ei lisää merkittävästi alueen liikennemääriä ja vaikutukset palveluihin ja virkistykseen ovat erittäin vähäiset. Uusien rakennuspaikkojen yhteydet yleisiin teihin järjestetään olevien liittymien kautta. Rakentamisen vaikutukset maisemaan ja ympäristöön ovat yleensä negatiivisia. Lestijärven ranta-alueet, joita vireilläoleva kaavamuutos / - laajennus koske, ovat jo rakennettua aluetta. Näillä alueilla rakentamisen suunnittelulla ja ympäristöselvityksen ohjeita noudattaen voidaan vaikutukset minimoida. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan tultua voimaan vuoden 2013 aikana. Oulussa Jukka Kurttila maanmittausteknikko Liitteet: Sijaintikartta Tilastolomake Ympäristöselvityksen päivitys

12

13 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 1/2013 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 24,3407 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,4511 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 23,8896 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,78 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Kunta 421 Lestijärvi Täyttämispvm Kaavan nimi Lestijärven ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Yhteensä 1, , ,00 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,00 R yhteensä 0, ,05 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

14 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1, , ,00 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,2 20 0,0001-0, V VL 0, ,6 20 0,0001-0, R yhteensä 0,8518 3, ,05-0, RA 0, , ,05-0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä M W yhteensä

15 Kunnanhallitus on kokouksessaan käsitellyt rantaasemakaavaluonnoksen sekä päättänyt asettaa valmisteluaineiston nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Ranta-asemakaavaluonnos oli MRL 62 :n perusteella nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten välisen ajan. Mielipiteitä ei esitetty. Kunnanhallitus on kokouksessaan käsitellyt rantaasemakaavaehdotuksen sekä päättänyt Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti asettaa kaavaehdotuksen oli julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Suunnitelmasta ei jätetty muistutuksia. Keski-Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus antoivat lausunnon kaavaehdotuksesta. Ranta-asemakaavasta pidettiin viranomaisneuvottelu Ranta-asemakaavan selostusta ja karttoja korjattiin neuvottelussa sovitulla tavalla, neuvottelu muistio on kaavaselostuksen liitteenä. Lestijärven kunnanhallitus käsitteli ranta-asemakaavaehdotuksen kokouksessaan ja päätti muutoksista, joita lausuntojen ja hakijoiden esityksistä ranta-asemakaavaehdotukseen tehdään. Kunnanhallitus päätti pyytää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusta kommentoimaan tehtyjä muutoksia. Lestijärven kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan kokouksessaan