KEHITTÄVÄ RAKENNUSTEOLLISUUS. visioista ja strategioista käytännön tuloksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITTÄVÄ RAKENNUSTEOLLISUUS. visioista ja strategioista käytännön tuloksiin"

Transkriptio

1 KEHITTÄVÄ RAKENNUSTEOLLISUUS visioista ja strategioista käytännön tuloksiin

2 SISÄLTÖ 4 Rakennusteollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminta 6 Rakennustuotanto, laatu ja työturvallisuus 10 Rakennustuotteet, -materiaalit ja -järjestelmät 12 Tiedonhallinta ja informaatiotekniikka 14 Ympäristö- ja elinkaariosaaminen 16 Toteutusmuodot ja kokonaispalvelut 18 Tutkimus- ja kehitystoiminta yrityksissä

3 Strategista ja käytännönläheistä kehittämistä Teknologian ja toimintatapojen jatkuva kehittäminen on keskeinen menestystekijä myös rakennusteollisuudessa. Pitkäjänteinen tutkimus- ja kehitystoimintaan panostaminen on investointi toimialan ja sen yritysten tulevaisuuteen. Yhteisten toimintamallien kehittäminen on edunvalvontaa parhaimmillaan. Rakennusteollisuuden teknologistrategia julkistettiin vuoden 2002 alussa uuden Rakennusteollisuus RT ry -liiton käynnistäessä toimintansa. Rakennusyritysten, erikoisurakoitsijoiden ja tuoteteollisuuden yhteinen teknologiastrategia on toiminut suunnannäyttäjänä koko rakennusalan kehitystyölle. Siinä on kuvattu rakennusteollisuuden yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille toimialan kehitystavoitteet. Se on myös toiminut lähtötietona ja aktivoijana toimialan yritysten kehitystyölle ja ohjannut liiton koordinoimaa kehitystoimintaa. Teknologiastrategiaan perustuen Rakennusteollisuus RT ry johtaa aloitteellisesti alan kehitystä ja tukee jäsenyritystensä toiminnan ja tuotteiden laadun ja teknologian kehittämistä. Keskeisenä tavoitteena on edistää asiakaslähtöisten ja verkottuvaan yhteistyöhön perustuvien uusien toimintamallien luomista ja käyttöönottoa. Tähän julkaisuun on koottu esimerkkejä niistä tutkimus- ja kehityshankkeista, joita on viime aikoina toteutettu ja käynnistetty teknologiastrategian painopistealueilla. Sisällöntuotannosta on vastannut liiton teknologiaosasto. Lokakuussa 2004 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia perustuu rakennusteollisuuden toimintaympäristössä tunnistettuihin muutostekjiöihin ja toimialalle laadittuun tulevaisuuden visioon. 3

4 RAKENNUSTEOLLISUUDEN TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Tutkimus- ja kehitystoiminta on keskeinen keino nostaa yrityksen kilpailukykyä ja tuotteiden laatua. Rakennusteollisuus RT:n tavoitteena on saada osaksi T& K -toiminta osaksi yhä useamman rakennusalalla toimivan yrityksen liiketoimintaa ja strategiaa. Kehitystyön tulokset tulevat näkymään suomalaisten yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn paranemisena yhä kansainvälistyvämmässä rakennusteollisuudessa. Rakennusteollisuuden aktiivinen kehitystoiminta koituu luonnollisesti myös asiakkaiden hyödyksi ja lisää niiden hyvinvointia. 4 Kehitystoiminta lisää alan vetovoimaa nuorten keskuudessa ja parantaa yleistä arvostusta kehityshakuista ja -kykyistä ammattimaista rakentamista kohtaan. Oma-aloitteisella ja ennakoivalla kehitystoiminnalla rakennusteollisuus voi myös vaikuttaa siihen, että alaan kohdistuvissa viranomaismääräyksissä otetaan käytännön realiteeetit mahdollisimman hyvin huomioon. Keskeisellä sijalla liiton toiminnassa on toisaalta tehokas vaikuttaminen kansallisiin päättäjiin ja vaikuttajiin, toisaalta EU- ja kansainvälisen tason ohjelmiin rakennusalan T&K - toiminnan turvaamiseksi. Kauaskatseista yhteistyötä Liiton koordinoiman ja käynnistämän kehitystoiminnan ytimen muodostavat pitkäjänteiset kehitysohjelmat, joilla vaikutetaan koko rakennusalan toimintaedellytyksiin ja - kulttuuriin. Niitä ovat esimerkiksi tuotemallitiedon mahdollisuuksien tehokkaampaan hyödyntämiseen tähtäävä Pro IT-hanke rakentamisen ympäristö- ja elinkaarimittaristoja sekä ekotehokkuuden arviointisystematiikkaa kehittänyt ja yhdenmukaistanut REM -hanke Molemmat hankkeet perustuvat laajapohjaiseen ja avoimeen yhteistyöhön rakennus- ja kiinteistöalan muiden keskeisten osapuolien kanssa. Yhteistyö on tärkeää, koska yhdessä kehittämällä saadaan tuloksille enemmän vaikuttavuutta. Näihin hankkeisiin on olennaisena osana kuulunut yhteisen kehitystyön tulosten testaaminen todellisissa rakennushankkeissa ja tulosten levittäminen laajalti jäsenkunnan hyödynnettäviksi. Rakennusteollisuus RT on osallistunut myös useisiin muihin alan yhteisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin tuoden niihin rakennusteollisuuden näkökulman. Liitto on mm. tehnyt Tekesille selvityksen rakennusteollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä. Se on vastannut Tekesin Suun-

5 TULEVAISUUDEN HAASTEITA rakennusteollisuuden tutkimusja kehitystoiminnalle Turvallisuus, terveellisyys, luotettavuus ja laatu ovat välttämättömiä peruslähtökohtia Kyky toimia kilpailukykyisesti kansainvälistyvässä toimintaympäristössä Muuntuvat toimitilatarpeet uusia teknologisia ratkaisuja Ikääntyvä väestö asuinympäristön vastattava muuntuvia tarpeita Korjausrakentamisen merkitys kasvaa Ympäristövaikutusten arviointi päätöksenteon kriteeriksi Rakennusteollisuus RT ry:n teknologiaosastoa johtaa tekniikan lisensiaatti Jukka Pekkanen, puh. (09) , gsm , Tiedonhallinnan mahdollisuuksien laajamittainen hyödyntäminen Infra-alalla suuri kehittämispotentiaali RAKENNUSTEOLLISUUS RT:N TEKNOLOGIATOIMINNAN tehtävänä on tukea jäsenyritysten teknologisen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittymistä toteuttamalla T&K -hankkeita tuote- ja tuotantoteknologian, tiedonhallinnan, elinkaariosaamisen sekä palvelu- ja liiketoimintamallien painoalueilla edistämällä RT:n eri jaostojen ja eri toimialojen yritysten yhteisten kehityshankkeiden toteuttamista tarjoamalla jäsenyrityksille asiantuntija-apua T&K -hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa vaikuttamalla alan tutkimus- ja teknologiaohjelmien sisältöön ja ohjaukseen osallistumalla aktiivisesti viranomaismääräysten valmisteluun, työryhmätyöskentelyyn ja lausuntojen antamiseen edistämällä tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten hyödyntämistä mm. jalostamalla hankkeiden tuloksista oppaita, koulutusaihioita ja -materiaalia. tana Arvoverkottunut Rakentaminen SARA -teknologiaohjelman valmistelusta ja hoitaa myös sen ohjelmapäällikkyyden. Myös Infra kehittämisohjelman valmistelu on ollut liiton vastuulla. Liitto on osallistunut lisäksi Hyvä asuminen kehitysohjelman valmisteluun. Liitto on ollut mukana mm. seuraavissa yhteistyöhankkeissa: Kiinteistö- ja rakennusalan visio 2010 Rakennusalan T&K -volyymiselvitys, yhteistyössä ympäristöministeriön, Tekesin ja VTT:n kanssa Rakenteellisen turvallisuuden kehittäminen yhteistyössä ympäristöministeriön ja alan muiden järjestöjen kanssa Measuring Construction Competitiveness in Selected Countries -tutkimus, joka toteutetaan professori Roger Flanaganin johdolla University of Readingissä Isossa-Britanniassa Osaamista parantavia työkaluja yrityksille Kauaskantoisten kehitysohjelmien ja -hankkeiden rinnalla Rakennusteollisuus RT on toteuttanut hankkeita, jotka ovat tuottaneet välittömästi yritysten toimintaa tukevia työkaluja, oppaita ja tiedostoja. Niistä tunnetuin on kolmen vuosikymmenen aikana jatkuvasti monipuolistunut Ratu-tuotantotiedosto. Rakentamisen tuotantoprosessin hallinnan tarpeisiin on tuotettu tuotannonohjausmenetelmiä, älykkäitä aikatauluohjelmistoja, käsikirjoja ja opetusaineistoja. Lisäksi betoni- ja terästoimialat tekevät jatkuvasti vahvaa kehitystyötä omissa teknologiaohjelmissaan. Liiton johtama kehitystoiminta edellyttää tiivistä vuorovaikutusta jäsenyritysten kanssa T&K -tarpeiden määrittelyssä, hankkeiden ohjaamisessa ja tulosten käyttöönsaattamisessa. Kehitystoiminnan tulokset ovat kaikenkokoisten jäsenyritysten hyödynnettävissä. Jokaisella yrityksellä on luonnollisesti vastuu oman liiketoimintansa, tuotteidensa ja menettelytapojensa kehittämisestä. Rakennusteollisuus RT tukee näitä yritysten ponnisteluja alan yhteisten hankkeiden kautta sekä tarjoamalla asiantuntija-apua jäsenyritysten käyttöön. 5

6 RAKENNUSTUOTANTO, LAATU JA TYÖTURVALLISUUS Rakennustuotannon kehittämisen tavoitteena on rakennustyön tuottavuuden, laadun ja työturvallisuuden parantaminen. Tuotantoprosessia kehittämällä sekä lopputuotteiden että toiminnan laatu paranevat. Yritysten tarpeista lähtevän käytännönläheisen kehitystyön tulosten avulla kyetään toteuttamaan erilaisia rakennushankkeita asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Kehitystyön tuloksena syntyy jatkuvasti päivittyviä tuotantotiedostoja tuotannonsuunnittelun eri tarpeisiin sekä rakentamisprosessin ja rakennustuotannon uusia organisointitapoja, ohjausmenetelmiä ja nykyistä tiiviimpään kumppanuuteen perustuvia toimintamalleja. Rakennustuotannon kehitystyön vauhdittamiseksi on tarkoitus käynnistää laajapohjainen Rakentamisen laatu, tuottavuus ja turvallisuus -kehitysohjelma. Vuosina toteutettavaksi suunnitellun ohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on laajojen tutkimus- ja kehityshankkeiden tulosten käyttöönoton tehostaminen. Turvallisempaa rakentamista 6 Rakentamisturvallisuuden kehittäminen (RaTuKe) -hanke on osa valtakunnallista työtapaturmaohjelmaa. Hankkeen avulla sitoutetaan rakennusalan valtakunnalliset yhteistyötahot ja työpaikat alan turvallisuuskulttuurin jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on saada aikaan täyskäännös rakennusalan tapaturmakehitykseen ja juurruttaa nolla tapaturmaa -ajattelu ja sen mukaiset toimintatavat rakennustyömaille. Hankkeen toimesta ja yhteistyössä on julkaistu muun muassa oppaat Hyvä turvallisuusjohtaminen ja Raksa- Kymppi työturvallisuuden johtamisen ja kehittäminen. Lisäksi on julkaistu tiedotelehteä Turvallisesti Raksalla. Työturvallisuusriskien arviointi rakennusyrityksessä tutkimuksen tavoitteena on kehittää rakennusyrityksille toimintatavat rakennustyömaan työturvallisuusriskien arviointiin sekä siihen liittyvät apuvälineet. TR-mittaus on rakennustyömaan työturvallisuuden havainnointimenetelmä, jonka kehittämisessä liitto on ollut aktiivisesti mukana. Menetelmällä seurataan työmaan työturvallisuuden tasoa tärkeimpien turvallisuusnäkökohtien osalta. Ratu-tuotantotiedostojen työnsuunnitteluaineistoa käyttäen työmaan aikataulut ja yksittäiset tehtävät tulevat suunnitelluiksi työturvallisuus huomioon ottaen. Lisäksi Ratu-ohjeistoista löytyy koneiden ja laitteiden turvalliseen liittyvää ohjeistusta. Raturva-kortistossa on kattava luettelo työsuorituskohtaisista vaaroista ja ergonomisista haitoista.

7 Ratu-tuotantotiedostot yhdistävät teorian ja käytännön Rakentamisen tuotantotietoa on kerätty, toimitettu ja päivitetty Ratu-kortistoon vuodesta 1974 lähtien. Kortisto sisältää hyvän rakennustavan mukaiset työmenetelmäohjeet, työ- ja materiaalimenekit sekä monenlaista työnsuunnittelussa ja laadunvarmistuksessa tarvittavaa tietoutta. Ratu-tiedontuotannosta vastaa Rakennusteollisuus RT. Kustantaja on Rakennustieto Oy. Ratu-kortit kattavat uudis- ja korjausrakentamisen työmenetelmät ja työmenekit rakennusosittain (Talo-Ratu ja Korjaus-Ratu) perustiedot työmaan koneiden ja laitteiden valinnasta ja käytöstä (Kone-Ratu) työmaan perustehtävien ohjeistukseen tarkoitetut työnsuunnitteluohjeet Ratu-käsikirjat kokoavat työmaan tehtäväkokonaisuudet helppokäyttöiseen muotoon. Esimerkiksi Rakennustöiden laatu -kirjaan on koottu työmenetelmäkorttien laadunvarmistustietous täydennettynä viittauksilla RYL:iin, RT-kortteihin, BY-julkaisuihin, standardeihin jne. Ratu-käsikirjoja on yhteensä seitsemän kappaletta. Rakennusalan työturvallisuus CD esittelee kattavasti työturvallisuuteen liittyviä asioita toimialoittain ja työmaatoimintojen mukaan jaoteltuna. Ratu-Osto-opas sisältää työmaan koneiden, laitteiden ja palveluiden tarjoajien tiedot. Tarviketieto CD sisältää teknistä tietoa alan tarvikkeista, materiaaleista ja laitteista sekä Rakennustarvikkeet-hakemiston. Älykäs ajanhallintajärjestelmä DYNAProject on aikatauluohjelma, jonka avulla voidaan tehdä resurssipohjaisia yleisaikatauluja suoraan kustannus- ja tavoitearviosta. Aikataulun tekemisessä voidaan kokeilla erityyppisiä ratkaisuja mm. rakennusajalle ja suoritusjärjestykselle. Ohjelmalla voidaan tarkastaa aikataulun toteutuskelpoisuus. Uusin ohjelmaversio mahdollistaa nykyisen määrä- ja kustannuspohjaisen suunnittelun lisäksi suunnittelun 3D- ja tuotemallin pohjalta. Kehitystyöstä on vastannut DSS Oy. 7

8 Re-engineering kerralla suuria muutoksia Tehokkuuden parantamiseksi yrityksissä on aika ajoin syytä kyseenalaistaa perinteiset toimintatavat ja miettiä, voitaisiinko toimia täysin uusilla periaatteilla. Tällaista radikaalia uudelleenjärjestelyä kutsutaan nimellä re-engineering. Rakennusteollisuus RT, suurimmat rakennusliikkeet ja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka toteuttivat vuosina Re-engineering-hankkeen, jonka tarkoituksena oli virtaviivaistaa talonrakentamisen työmaiden toimintatapoja. Kehityshankkeen avulla on saatu aikaan parannuksia siihen, miten työmaalla suunnitellaan tehtäviä ja edetään niiden toteuttamisessa. Joitakin työmaan keskeisimmistä toimintatavoista muutettiin huomattavasti. Tuotannonohjauksessa kehitettiin ja otettiin käyttöön muun muassa uudentyyppinen Last Planner -menetelmä, joka on 1990-luvulla Yhdysvalloissa kehitetty menetelmä rakentamisen tuotannonohjaukseen. Se keskittyy lyhyen aikavälin suunnitteluun ja ohjaukseen. Erilaisin säännöin ja menettelytavoin pyritään siihen, että viikkosuunnitelman jokaisen tehtävän käynnistyessä kaikki sen edellytykset ovat olemassa, jotta tehtävä voidaan suorittaa häiriöttä ja että se valmistuu suunnitelman mukaisesti. Pääurakoitsijan aliurakoitsijoilleen järjestämää koulutusta varten luotiin toimiva menetelmä. Osaamisen siirtoa täsmennettiin hyvien käytännön esimerkkien avulla. Hankkeessa kehitettiin myös rakennusten luovutusmenettelyjä sekä runko- ja märkätilarakentamista. Lisäksi kehitettiin tuottavuusmittareita kehitetyille toimintatavoille. Kosteusvarmoja kylpyhuoneita Tekesin Terve talo -teknologiaohjelmassa rakennusteollisuuden johdolla toteutetussa Kosteusvarma kylpyhuone -hankkeessa tuotettiin tietoja toimivista märkätilojen pintarakennejärjestelmistä, niihin soveltuvista tuotteista ja niiden ominaisuuksista. Hankkeessa luotiin myös perusta märkätiloissa käytettävien tuotteiden ja märkätila-asentajien sertifiointijärjestelmälle, jonka rakennusteollisuus kehitti yhdessä VTT:n kanssa. Teknillisen korkeakoulun sovelletun elektroniikan laboratoriossa tehdyssä Rako-hankkeessa kehitettiin rakenteiden sisään rakennusvaiheessa sijoitettava passiivinen anturi, jolla voidaan havainnoida ympäristön kosteutta käyttäen projektissa kehitettyä lukulaitetta. Korjausrakentamisen hyvät toimintatavat Nopeasti kasvava korjausrakentaminen edellyttää sekä teknistä osaamista että korjaamiseen soveltuvien tuotteiden ja toimintatapojen kehittämistä. Rakennusteollisuus RT:n Itä- Suomen alueen yritysten sekä niiden asiakkaiden kanssa toteutetun hankkeen tuloksena syntyi kaikki korjaushankkeen vaiheet kattava kuvaus tehtävineen ja laadunvarmistustoimenpiteineen. Suunnitteluvaiheessa tarkasteltiin pääsuunnittelijan tehtäviä korjaushankkeessa sekä tuotekortin käyttöä. Rakentamisen valmisteluvaiheessa kehitettiin urakkaohjelman ja urakkarajaliitteen sisältöjä. Rakentamisvaiheessa parannettiin tarkastusasiakirjan käyttöä, märkätilojen toteutuksen laadunhallintaa ja menettelytapoja, joiden mukaan tilat luovutetaan asiakkaalle. Lisäksi selvennettiin korjausrakennushankkeen huoltokirjan sisältöä. 8 Rakennustuotannon kehittämisestä vastaa Reijo S. Lehtinen puh. (09) , gsm , rakennuteollisuus.fi

9 ESIMERKKEJÄ RAKENNUSTUOTANNON KEHITYSHANKKEISTA Asunnon laatu opas asunnon laadunarviointiin Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kansantajuinen ohje valmiiden pintojen laatuvaatimusten arvioimiseksi. Ohje on tarkoitettu asuntokaupan eri osapuolille. Oppaaseen on koottu asukkaan kannalta merkitykselliset uuden asunnon laatuvaatimukset, laadun arvioinnin kriteerit ja korjaamisperusteet sekä lyhyet kuvaukset keskeisimpien mittausten tekemisestä. Asuntotuotannon laadunvarmistus Yhteistyössä Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliiton ASRA ry:n kanssa on kuvattu tärkeimmät laadunvarmistusmenettelyt, joilla asuinrakennushankkeen rakennuttaja, urakoitsija ja suunnittelijat yhdessä varmistavat laatua asuntorakentamisessa. Menettelyitä on testattu useissa jäsenyritysten rakennushankkeissa. Hankinta-aikojen lyhentäminen Lean-teorialla Teknillisessä korkeakoulussa toteutetussa hankkeessa kehitettiin keinoja, joilla voidaan lyhentää "räätälöityjen" rakennustuotteiden, kuten sähkökaapelien tai julkisivuelementtien hankinta-aikoja. Samalla on selvitetty, miten rakennusalan hankintaketjut eroavat muun yleisen teollisuuden hankintaketjuista. InfraRYL-laadunohjaushankkeen tavoitteena on laatia alan yhteistyönä laatuvaatimukset parantamaan infra-alan menetelmien ja lopputuotteiden laatua. Laatuvaatimuksia koskevan tietokantaratkaisun pohjalta syntyy infraalan yhteinen, jatkuvasti päivittyvä tietopalvelujärjestelmä. Kannustavat maksuperusteet -hankkeessa luotiin malleja suomalaisiin talonrakennushankkeisiin soveltuviksi käytännön kannustinsovelluksiksi. VTT:n toteuttamassa hankkeessa keskityttiin sellaisiin maksuperusteisiin, joissa toteuttajan palkkio on suuresti riippuvainen suoritustasosta ja jotka näin kannustaisivat osapuolia tilaajan tavoitteiden mukaiseen hankkeen tehokkaaseen toteuttamiseen yhteistyössä. Lämpökuvaus-projektissa laaditaan opetusaineisto lämpökuvaajien koulutusta (sertifiointi) varten sekä ohjeet varsinaista kuvaustoimintaa varten. Pinnoitteiden pysyvyys hankkeessa selvitetään syyt erilaisten laattojen irtoamiseen kiviseinistä ja lämmitetyistä lattioista sekä tehdään ohje ongelmien välttämiseksi. Rakennushankkeen riskien arviointi kustannusarviolaskennassa Tekniikan tohtori Teuvo Tolosen väitöskirjassa on tarkasteltu mahdollisuuksia liittää rakennushankkeen yksityiskohtainen kustannusriskien analyysi integroiduksi osaksi tarjouslaskentaa. Hankkeessa on kehitetty empiiriset ja testatut mallit tarjousvaiheen kustannusriskien arvioimiseksi. Rakennusprojektin yhteistoiminnallinen sopimusjärjestelmä -projekti on osa laajempaa InCoPro -tutkimushanketta, jonka tavoitteena on analysoida ja luoda tietoa, jonka avulla voidaan kehittää rakennusprojektien sopimusrakenteita, käytäntöjä ja niihin liittyviä neuvotteluprosesseja. Rakentamisen tuotannon hallinnan tukiaineisto Rakentamisen tuotannonhallinnan tukiaineistokarttaan on kerätty tietoa ajankohtaisista raporteista, julkaisuista ja oppaista, joissa käsitellään rakentamisen tuotannonhallinnan eri osaalueita ja kehityshankkeiden tuloksia. Työpäällikön käsikirjassa esitetään kootusti ja havainnollisesti tuotantoprosessin eri osaalueiden hallinta. Näkökulmana on toiminnan laatu ja erityisesti suunnitelmien ja sopimusten sisältö sekä hyödynnettävyys. Käsikirja käsittelee niitä tehtäviä, jotka ovat keskeisiä tuotannon kokonaisohjauksessa: tuotantosuunnitelmien arviointia, ongelmien havaitsemista ja torjuntaa sekä valvontaa ja ohjausta. 9

10 RAKENNUSTUOTTEET, -MATERIAALIT JA Rakentamisessa käytettäviä tuotteita, materiaaleja ja rakennusosia sekä järjestelmiä kehitetään rakennusyritysten, tuoteteollisuuden ja alihankkijoista osatoimittajiksi muuntuvien strategisten kumppanien yhteistyönä. Kehitettävät rakennustuotteet ja -tuotejärjestelmät ovat teknisesti, taloudellisesti ja ekologisesti perusteltuja ratkaisuja, jotka soveltuvat teolliseen rakentamiseen. Kehitystyössä panostetaan kestävyyteen, joustavuuteen ja turvallisuuteen. Käynnistymässä on mm. valmisosarakentamisen turvallisia suunnittelu- ja asennusratkaisuja koskeva kehityshanke. Tuotemallipohjainen suunnittelu edellyttää vakioitujen tuoterakenteiden ja -kirjastojen kehittämistä. Tuotetestauksen rooli kasvaa uusien tuotestandardien ja suunnittelunormien myötä. Betonirakentamisen teknologiaohjelma Vuosina toteutettavan kehitysohjelman volyymitavoite on 5-6 miljoonaa euroa. Tekesin sekä sementti- ja betoniteollisuuden rahoittaman ohjelman painopistealueita ovat materiaalitekniikka rakenteet, järjestelmät ja palvelut suunnittelu- ja rakentamisprosessit sekä valmistus- ja tuotantotekniikat Ohjelmassa on toteutettu tai käynnissä 20 eri projektia. Niistä monien tulokset on tarkoitettu laajasti koko rakennusalalle, kuten betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi betonielementtien toleranssit betonielementtirakenteiden suunnittelun ja toimitusten ohjaus ja laadunhallintaohjeistus harkkorakentamisen ja matalaenergiaharkkotalon uudet tekniset ohjeet itsetiivistyvän betonin ohjeistus, suhteitus ja laadunvalvonta (ks. sivu 11) paikallavalurakentamisen ja muuraustöiden ohjeistuksen laajennus uusi graafinen betonipinta IFC-tietostandardi betonielementtien suunnitteluun ja tiedonsiirtoon eri ohjelmasovellusten välille; julkaistu kansainvälisen IFC- standardin osana (ks. sivu 13) ScaleCAD- ohjelmakehitys (ks. sivu 13) 10 Rakennustuotteiden teknologisesta kehittämisestä vastaa Arto Suikka puh. (09) , gsm ,

11 -JÄRJESTELMÄT Teollinen betonirakentaminen TERA -kehitysohjelmassa on laadittu ohje Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi. Kosteusmittausosaan on koottu tietoa yleisimmin Suomessa käytetyistä kosteusmittausmenetelmistä. Kuivumisen arviointiohjeisto toimii työkaluna rakennustyömaan aikataulua ja rakenteiden kuivattamista suunniteltaessa. Ohjeen avulla voidaan arvioida eri välipohjarakenteiden sekä massiivisten seinärakenteiden kuivumisnopeus eri olosuhteissa ja eri betoniresepteille. TERA:ssa on laadittu myös Betonielementtien saumavalut -ohje, joka koskee ontelolaatastojen ja seinäelementtien sekä pilareiden sauma- ja juotosvaluja. Mukaan on otettu sekä kuivabetonituotteiden että valmisbetonien käyttö. Myös pienkerrostalorakentamisen kehitystarpeet ja rakentamisen esivalmistusasteen nostomahdollisuudet kartoitettiin. Teräsrakentamisen kehitysohjelma NICESteel Vuosina toteutettavan kehitysohjelman tavoitteena on edistää asiakaslähtöistä teräsrakentamista ja verkostomaista liiketoimintaa teräsrakennusalalla. Ohjelmassa kehitetään teräsrakentamisen tuotteita, tuoteosia, liitoksia, tuotantoa ja valmistustekniikoita sekä eri materiaalien yhteiskäyttöä. Tavoitteena on myös kehittää teollisuus-, asuinja toimistorakentamisen ketjuja, tuotteistaa teräsrakentamista ja kehittää sen tarjoamia palveluita. Tärkeän kehittämisalueen muodostaa myös tieto- ja informaatioteknologian hyödyntäminen sekä suunnittelumenetelmien ja -apuvälineiden kehittäminen. Pienille ja keskisuurille yrityksille pyritään kehittämään sellaisia sandwichjulkisivujärjestelmiä, joiden avulla myös menestyksellinen vientioiminta on mahdollista. ESIMERKKEJÄ KEHITYSHANKKEISTA Itsetiivistyvä betoni Betonirakentamisen teknologiaohjelmassa kehitetyllä itsetiivistyvällä betonilla (ITB) on kyky täyttää muotit ja ympäröidä raudoitus ilman mekaanista tiivistystä. Näkyvimpänä etuna on korkeatasoinen ja kestävä esteettinen laatu. Itsetiivistyvää betonia käyttämällä on mahdollista saada aikaan kaunista ja korkeimman pintalaatuluokan betonipintaa. Materiaali- ja laadunvalvontakustannukset ovat tavanomaista suuremmat, mutta säästöjä syntyy mm. betonoinnissa ja tarvittavissa jälkitöissä. Yleisimpiä valintaperusteita ovat nimenomaan valun nopeus, pienempi valuryhmä ja mahdollisuus saada kerralla valmista. Itse tiivistyvällä betonilla voidaan parantaa myös työympäristöä ja ergonomiaa. Bella-laatukehitysprojektin tuloksena valmistui betonielementtien suunnittelun ja toimitusten ohjeistus, joka on julkaistu Internet-sivuilla osoitteesta Laser ja konenäkö betonielementtien mittauksessa Kuusi betonielementtiteollisuuden yritystä on kehittänyt laser- ja konenäkötekniikasta sovelluksen, jolla voidaan mitata elementtituotannon laita- ja aukkomuotit paikoilleen sekä valmiin elementin mittapoikkeamat. Tiedot laitteistolle saadaan suoraan sähköisistä suunnitelmista. Projektin vetovastuu on ollut Mikkelin Betoni Oy:llä. LISÄTIETOJA: LISÄTIETOJA: 11

12 TIEDONHALLINTA JA INFORMAATIOTEKNIIKKA Tiedonhallinnan kehittämisen tuloksena syntyy toimintamalleja, pelisääntöjä ja standardeja tuotemallipohjaisen tiedon luomiseen, tallentamiseen ja siirtämiseen sovellusten välillä sekä hyödyntämiseen logistiikassa, tuotevalmistuksessa, työmaatuotannossa, sähköisessä kaupassa sekä käytössä ja kunnossapidossa. Mallintavan suunnittelun ansiosta rakennussuunnitelmien tietosisältö laajenee ja hyödynnettävyys paranee merkittävästi. Kansainvälisen IFC-standardin kautta ohjelmat tulevat yhteiskäyttöisemmiksi ja syntyy tuotemallien hallintaan soveltuvia palvelinratkaisuja, jotka mahdollistavat eri osapuolten keskinäisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon. Tuotetieto kytkeytyy entistä tiiviimmin suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitoprosesseihin tuotekirjastojen ja tuotteiden ominaisuuksiin perustuvien tuotetietokantojen kautta. Materiaalien ja tuotteiden hakupalvelut perustuvat internettiin, minkä ansiosta tuotetiedon kansainvälinen vertailu helpottuu. Pro IT Tuotemallitieto rakennusprosessissa Kauppakeskus Jumbon laajennusosan rungosta on tehty kattava tuotemalli. Kohteessa kokeillaan tuotemallin hyödyntämistä suunnittelun ja tuotannonohjauksen työkaluna. Skanskan pienkerrostalon As. Oy Vantaan Mamsellin arkkitehti-, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelu tehtiin tuotemallinnuksena. Rakennusteollisuus RT ry yhteistyökumppaneineen kehittää Pro IT -kehityshankkeessa tuotemallipohjaista tiedonsiirtoa. Tavoitteena on tehostaa rakentamista ja parantaa asiakaspalvelua, rakentamisen laatua ja tuottavuutta kehittyneen tiedonhallinnan avulla. Tuotemallilla tarkoitetaan rakennuksesta laadittavaa virtuaalista tietopankkia, jossa rakennus kuvataan viivapiirrosten sijasta kolmiulotteisena. Malli ei ole pelkkä kuva, vaan sisältää tietoa esimerkiksi tuoterakenteista, materiaaleista ja niiden käyttöiästä. Tuotemallia voidaan käyttää määrä- ja kustannuslaskennassa, aikataulujen laadinnassa, eri suunnitelmien yhteensovittamisessa, tilaratkaisujen havainnollistamisessa sekä rakennuksen käytössä ja ylläpidossa. Vuosina toteutettava Pro IT-hanke on keskittynyt tuotemallipohjaisen arkkitehti-, rakenne- ja taloteknisen suunnittelun ohjeistamiseen sekä toimintaprosessin, suunnitteluohjelmistojen välisen tiedonsiirron ja suunnittelussa käytettävien tuotekirjastojen kehittämiseen. Rakennusteollisuus RT:n koordinoimassa hankkeessa ovat mukana mm. Arkkitehtitoimistojen liitto ATL, Rakennustieto- 12 Tiedonhallinnan kehittämisestä vastaa Ilkka Romo, puh. (09) , ,

13 Rakennushankkeen tuotemallipohjainen tiedonhallinta liittää yhteen suunnittelussa, tuotevalmistuksessa, rakentamisessa ja rakennusten käytössä ja ylläpidossa tarvittavat tiedot. ESIMERKKEJÄ MUISTA KEHITYSHANKKEISTA Rakennusliike U. Lipsanen Oy on hyödyntänyt tuotemallintamista mm. Hirvensalmen S-marketin suunnittelussa ja rakentamisessa. säätiö RTS, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL, Tekes, Wood Focus Oy ja ympäristöministeriö sekä useita tilaajia, rakennusliikkeitä, tuoteteollisuuden yrityksiä ja ohjelmistotoimittajia. Pro IT -kehitystyön tuloksia on testattu muutamissa rakennuskohteessa. Pilottikohteiden avulla selvitetään suunnittelun ja tiedonsiirron käytäntöjä eri osapuolten välillä sekä kartoitetaan, mitä lisäarvoa tuotemallintamisen avulla saadaan koko rakentamisen ketjulle. LISÄTIETOJA: Asiakasvaatimusten hallinta Asiakasvaatimusten hallintaa rakennusprosessissa kehitetään Arto Kiviniemen Stanfordin yliopistossa USA:ssa käynnissä olevassa PREMISS-tutkimusprojektissa. Arto Kiviniemen väitöskirjatyönä kehitettävä IFC-tuotemalli mahdollistaa vaatimusten kytkennän suunnittelu- ja rakennusratkaisuihin sekä ratkaisujen automatisoidun vertaamisen vaatimuksiin. Vaipparakenteiden suunnittelu ja tuotanto Teräsrakenneyhdistyksen koordinoimassa Finclad 2-hankkeessa laaditaan tietoteknisiä työkaluja, joiden avulla voidaan edistää tuotemallintamista vaipparakenteiden suunnittelussa ja tuotannossa. Kehitettävät tuotemallit eivät ole sidoksissa tiettyihin materiaaleihin, vaan ne soveltuvat kaikenlaisiin vaipparakenteisiin. Betonielementtien suunnittelu ja valmistus RT:n betoniteollisuus kehittää betonielementtien Scale- CAD-suunnitteluohjelmaa. Osittain 3D-mallintava ohjelma on yhteensopiva muiden keskeisten ohjelmistojen kanssa. Kansainvälinen IFC-tiedonsiirron spesifikaatio kattaa nyt myös betonirakentamisen eri osa-alueita suunnittelusta tuotantoon, toteutukseen ja ylläpitoon. Suomessa kehitettiin betonielementtirakentamisen osuus japanilaisten vastatessa paikallavalurakentamisen osuudesta. 13

14 YMPÄRISTÖ- JA ELINKAARIOSAAMINEN Ympäristövastuullisesti toimiva rakennusteollisuus kehittää osaamista ja palveluita rakennusten elinkaariominaisuuksien hallintaan. Näitä ominaisuuksia ovat mm. energiankulutus ja muut ympäristövaikutukset, rakennuksen ja tilojen muuntojoustavuus, rakennusten, rakenteiden ja järjestelmien käyttöiät sekä huollon tarve. Rakentamisen ympäristökuormituksen vähentämiseksi pyritään määrätietoisesti vähentämään energiankulutusta, päästöjä ja jätteitä sekä lisäämään rakennusosien ja -materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä. Rakennustuotteiden ekotehokkuutta kehitetään tehostamalla raaka-aineiden ja energian käyttöä valmistusprosessissa, lisäämällä kierrätystä, kehittämällä pakkauksia ja parantamalla tuotteiden kestävyyttä. Elinkaariedullisten rakennusten toteutusta varten kehitetään kestävää rakentamista tukevia suunnittelumenettelyitä ja -ratkaisuja. Kehitystyön tuloksena syntyy myös luotettavia käyttöikä-tietokantoja sekä ympäristövaikutusten ja elinkaarikustannusten yhteismitallisia laskenta- ja arviointimenetelmiä. Kehitettävillä mittareilla rakennusteollisuuden yritykset voivat entistä luotettavammin seurata ekotehokkuutensa kehittymistä. Testattuja mittareita ympäristöosaamisen työkaluiksi 14 REM-hankkeessa kehitettyjä ympäristöosaamisen työkaluja on pilotoitu useissa käytännön rakennushankkeissa. Rakennusten ympäristöluokitusta käytettiin mm. Espooseen Tapiolan Hakalehtoon rakennettavan Finnforestin puurakenteisen toimitalon suunnittelussa. Rakennusteollisuus RT:n koordinoimassa REM-hankkeessa on kehitetty laajapohjaisena yhteistyönä rakennusten ympäristö- ja elinkaarimittaristo, joka luo pohjan koko rakennusja kiinteistöalan ekotehokkaalle toiminnalle. Kehitettyjä tietotyökaluja voidaan hyödyntää suunnittelussa, rakentamisessa ja rakennusten käytössä. Rakennusten PromisE-ympäristöluokitusjärjestelmää voidaan soveltaa sekä uudisrakentamiseen että vanhoihin rakennuksiin. Internet-pohjaisen työkalun avulla voidaan arvioida rakennuksen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia yksinkertaisten ja luotettavien mittareiden avulla. Eri ympäristöominaisuuksia pisteyttämällä rakennukselle saadaan arvosana, joka kuvaa rakennuksen ympäristöominaisuuksien laatua. Luokituksessa käytettäviä pääominaisuuksia ovat käyttäjien terveys, luonnonvarojen kulutus, ekologiset seuraukset ja ympäristöriskit. Kokonaisuuteen kuuluvia yksittäisiä ympäristöindikaattoreita on nelisenkymmentä. Rakennusteollisuus RT:n koordinoimassa EKA-projektissa kehitetyn menettelyohjeen perusteella laaditaan rakennusmateriaaleille ja -tuotteille RT-ympäristöselosteet ennen harmonisoitujen kansainvälisten standardien valmistumista. Ympäristöselosteissa eritellään tuotteen ympäristövaikutuksia, kuten energiankäyttö, raaka-aineiden kulutus, päästöt ilmaan ja veteen sekä luonnonresurssien käyttö. Niissä kuvataan myös rakentamis-, käyttö- ja purkuvaiheen tärkeimpiä ympäristöominaisuuksia, kuten terveysriskejä ja kierrätystä. Tyypillisille rakenteille on laadittu ympäristöprofiilit ja niiden perusteella tehtäville rakennusten elinkaariarvioille on tehty ohjeet. Rakenteiden ja rakennusten käyttöiän suunnittelua varten on tehty sähköinen LifePlan-ohje. Vuoden 2006 alussa voimaan tuleva EU:n energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, että sekä uudisrakennuksille että laajamittaisille korjaushankkeille asetetaan kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset. RT:n toteuttamassa Rakennusten energialaskelmat REL-projektissa tehtiin ohje rakennusten lämmöntarpeen laskemista varten. Taloteknisten järjestelmien energiankulutuksen laskennasta on tekeillä vastaavat ohjeet. Rakennus- ja kiinteistöalan yrityksiä ja muita toimijoita varten on tehty ohjeet ympäristövastuun vapaaehtoista raportointia varten. Lisäksi on kehitetty mittarit, joiden avulla ne voivat seurata toimintansa ekotehokkuuden kehittymistä. Laskennallisin esimerkein osoitetaan ekotehokkuuden kytkeytyminen rahatalouteen. LISÄTIETOJA:

15 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa kehitetty EcoProP on rakennusten toimivuusvaatimusten hallintaan kehitetty Ecel-pohjainen työkalu. Esimerkki kiinteistön ympäristöluokitusraportin käytöstä Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT/As Oy Helsingin Cappuccino ESIMERKKEJÄ MUISTA KEHITYSHANKKEISTA Painotettu kokonaisarvosana KÄYTTÄJIEN TERVEYS Sisäilmaston hallinta Sisäilman laatu Kosteuden hallinta LUONNONVAROJEN KULUTUS Energiankulutus Vedenkulutus Maankäyttö Materiaalit Käyttöikä EKOLOGISET VAIKUTUKSET Päästöt ilmakehään Kiinteät jätteet Viemäröitävät jätteet Tonttiympäristön monimuotoisuus Liikenteen ympäristövaikutukset YMPÄRISTÖRISKIT Tontin ympäristöriskit Rakennuksen ympäristöriskit Rakennustyömaa Arvioinnin tulos = X Asetettu tavoite = A B C D E Ympäristöjohtaminen rakennusyrityksessä Ympäristöministeriön tuella toteutetun "Jätteen vähentäminen rakentamisessa" -projektin tuloksena on julkaistu mm. seuraavat rakennusyritysten ympäristöjohtamisen perusteita ja käytännön toteutusta käsittelevät julkaisut: Rakennustoiminta Ympäristöjohtaminen Rakennustoiminta Yrityksen jätehuolto Rakennustyömaan ympäristöopas Rakennustyömaan jätehuolto Näihin julkaisuihin perustuen Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO toteutti rakennustyömaan ympäristöasioita ja jätehuoltoa koskevan koulutusohjelman. Lisäksi on selvitetty rakentamisen materiaalihukkia ja osallistuttu kotitalouksien jätehuoltojärjestelmien kehittämiseen yhteistyössä Työtehoseuran ja Suunnittelukeskuksen kanssa. Betonin kierrätysteknologiat RT Betoniteollisuuden hankkeessa kehitetään suomalaista teknologiaa ja ohjeistusta betoniteollisuuden betonijätteiden ja jätevesien kierrätykseen. Kehityshankkeella varaudutaan tulevaan ympäristölainsäädäntöön, vähennetään betoniteollisuuden aiheuttamia ympäristökuormia ja parannetaan teollisuuden kilpailukykyä. Ympäristö- ja elinkaariosaamisen kehittämisestä vastaa Arto Suikka puh. (09) , gsm , 15

16 TOTEUTUSMUODOT JA KOKONAISPALVELUMALLIT Rakennusteollisuus kehittää uusia kokonaispalvelumalleja parantaakseen asiakaspalvelua ja tarjotakseen entistä elinkaariedullisempia ja laadukkaampia tuotteita. Kytkemällä suunnittelu, rakennusosien ja -tuotteiden valmistus, rakentaminen ja ylläpito tiiviimmin toisiinsa eri osapuolten osaaminen voidaan hyödyntää optimaalisesti asiakastarpeiden mukaisten, taloudellisten ja toimivien ratkaisujen tuottamiseksi. Kokonaispalvelun tuottava rakennusyritys voi ottaa entistä laajemman vastuun rakennushankkeesta. Kehitystyön tuloksena syntyy erilaisia toteutusmuotoja, yhteistoimintamalleja ja yhteistyökonsepteja sekä mallien ja ratkaisujen arviointi- ja vertailumenetelmiä. Lisäksi tavoitteena on saada aikaan uudenlaista kumppanuuteen ja tiimityöskentelyyn perustuvaa toimintakulttuuria. Rakennushankkeiden toteutuskin perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän verkostokumppanuuksiin, joissa vastuut on jaettu verkoston sisäisin periaattein. Asiakkaille tarjotaan tätäkin kautta entistä enemmän palvelua ja niiden vaihtoehtoisia toteutustapoja. Elinkaarimalleilla kestävää kumppanuutta Espoon Kuninkaantien lukio ja Kaivomestarin uimahalli on toteutettu elinkaarimallilla. Rakennusteollisuus RT on yhdessä kolmen ministeriön, neljän suurimman kaupungin ja jäsenyritystensä kanssa käynnistänyt Elinkaarimallit-kehityshankkeen. Elinkaarimalleilla tarkoitetaan hankintamuotoja, joissa toteuttaja kantaa rakennuksesta perinteistä takuuaikaa pidemmän ja laajemman vastuun. Vastuu sovitaan tapauskohtaisesti, mutta siihen kuuluu ainakin suunnittelun, rakentamisen sekä ylläpidon tehtäviä. Toteuttajan vastuuta voidaan asiakkaan tarpeiden mukaan laajentaa erilaisiin rakennuksen käyttäjille suunnattuihin palveluihin ja rakennushankkeen rahoitukseenkin. Elinkaarimallien keskeisinä etuina pidetään esimerkiksi kestävyyden, laadun ja tuottavuuden parantumista, mahdollisuutta valita elinkaaritalouden kannalta paras toteutusratkaisu sekä uusien innovaatioiden nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Asiakkaille malli tarjoaa tilojen hankintaan uuden vaihtoehdon, joka pakottaa myös arvioimaan kriittisesti perinteisiä hankintatapoja. Vuosina toteutettavassa kehityshankkeessa kuvataan elinkaarimallien päävaihtoehdot, kehitetään niihin soveltuvia sopimus- ja kilpailumenettelyjä sekä arvioidaan, onko tarvetta muuttaa nykyistä lainsäädäntöä. Samalla luodaan perusteet mallien talouden ja muun sisällön arvioinnille ja vertailulle. 16 Toteutusmuotojen ja kokonaispalvelumallien kehittämisestä vastaa Ilkka Romo puh. (09) , ,

17 Kuva: Tieyhtiö Nelostie Oy Moottoritie Järvenpäästä Lahteen on ensimmäinen Suomessa ja Pohjoismaissa elinkaarimallilla toteutettu tiehanke. ESIMERKKEJÄ MUISTA KEHITYSHANKKEISTA Suunnittelua sisältävät urakat Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion suorittamassa tutkimuksessa kartoitettiin kokemukset suunnittelua sisältäneistä urakoista sekä koottiin tilaajien ja urakoitsijoiden keskuudessa olevat kehitysajatukset suunnittelua sisältävän urakkamenettelyn edelleen kehittämiseksi. Lisäksi selvitettiin asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä. KVR-mallin uudistaminen Kokonaisvastuurakentamisessa (KVR) pääurakoitsija vastaa rakennushankkeesta suunnittelusta lähtien. KVR-toimintamallin uudistamiseksi kaavaillaan kehityshanketta, joka pyrkii lisäämään tietoisuutta mallin käytön edellytyksistä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. KVR-tarjouskilpailujen järjestämistä varten on tarkoitus luoda ohjeita, jotka varmistavat tarjoajien tasavertaisen kohtelun ja johtavat hyviin toteutusratkaisuihin ja rakennusalan kehittymiseen. Kehityshankkeen suunnitteluun ovat osallistuneet VTT Rakennusja yhdyskuntatekniikka, Rakennusteollisuus RT sekä sen jäsenyrityksiä Pirkanmaan alueelta. Toteutusmallit infrahankkeissa Osana Tekesin INFRA-teknologiaohjelmaa toteutetussa INKA-tutkimushankkeessa selvitettiin perinteisen toteutusurakan, projektinjohtopalvelun, suunnittele-toteuta-mallien ja elinkaarimallien etuja ja haittoja tiehankkeissa lähinnä tilaajan näkökulmasta. Myös suunnittelijan, urakoitsijan ja loppukäyttäjän toimintaedellytykset otettiin huomioon. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tekemän tutkimuksen mukaan perinteiset toteutusurakat olivat yleensä hitaimpia hankintamuotoja ja niiden kokonaiskustannukset olivat suurimmat. Kaikkein eniten voitiin säästää elinkaarimallien avulla. Niillä ja suunnittele-toteuta-malleilla todettiin myös olevan eniten kehitysmahdollisuuksia. VASTUUNJAKO ERI TOTEUTUSMUODOISSA Kuva: VTT 17

18 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YRITYKSISSÄ Rakennusteollisuus RT:n tutkimus- ja kehityshankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenyritysten kanssa. Lähtökohtana hankkeille on Rakennusteollisuuden teknologiastrategia sekä jäsenistön esittämät tarpeet. Jäsenyritykset avainasemassa Jäsenyrityksiä tarvitaan hankkeiden ohjausryhmiin sekä hankkeissa syntyvien tulosten pilotointeihin. Hankkeisiin osallistumalla pääsee vaikuttamaan hankkeen suuntaamiseen ja hyödyntämään tuloksia nopeammin ja tehokkaammin. Aktiivinen osallistuminen yhteisiin T&K -hankkeisiin tarjoaa mahdollisuuden laajentaa yhteistyöverkostoja ja solmia kumppanuuksia, joiden avulla voi joko tehostaa nykyistä liiketoimintaa tai synnyttää uutta kilpailuetua. Kehittämisstrategialla lisäpotkua liiketoimintaan Suunnitelmallisesti tehty kehittämisstrategia auttaa yritystä kehittämään liiketoimintaansa. Tekes kannustaa erityisesti rakennusalan pk-yrityksiä suunnittelemaan pitkäjänteisesti ja tehokkaasti oman toimintansa kehittämistä sekä omien yrityskohtaisten kehittämispolkujensa luomista. Rakennusteollisuus RT ja Tekes ovat yhdessä suunnitelleet ja sopineet toimintamallin, jonka avulla yrityskohtaisten kehittämissuunnitelmien laatimisen kynnykset madaltuvat. Kehittämissuunnitelmat voivat kattaa joko yrityksen teknologiahankkeet tai keskittyä yrityksen tiedonhallinnan hyödyntämisen kehittämiseen. Kummassakin tapauksessa tavoitteena on yrityksen kilpailukyvyn parantaminen. Käynnistyvä Rakentamisen turvallisuus, laatu ja tuottavuus -kehitysohjelma tarjoaa erityisesti pk-yrityksille hyvän tavan osallistua kehitystoimintaan. Ohjelman puitteissa tarjotaan yrityksille mahdollisuutta nopeaan kehittämistarvekartoitukseen, jonka perusteella yritys saa asiantuntijan tilannearvion kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Tämän perusteella yrityksen ratkaistavaksi jää, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy. KOULUTUKSELLA TULOKSET KÄYTÄNTÖÖN Kehityshankkeiden hyödyntämisessä koulutus on avainasemassa. Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO:lla on laaja koulutustarjonta, jossa hyödynnetään viimeisimpiä kehityshankkeiden tuloksia. Lisätietoja: ASIANTUNTEMUSTA JA APUA JÄSENYRITYSTEN KÄYTTÖÖN RT:n teknologiaosaston henkilöstöllä on laaja ja pitkäaikainen kokemus kehityshankkeiden toteuttamisesta sekä yhteistyöstä Tekesin, VTT:n ja yliopistojen kanssa. Halutessasi asiantuntija-apua joko t&k -toiminnan alkutaipaleelle tai yrityskohtaisten kehityshankkeiden toteuttamiseen ota yhteyttä teknologiaosaston asiantuntijoihin. LISÄTIETOJA: > Kehittäminen YRITYSTEN KEHITTÄMISPOLKUJA 18

19 Tekesin teknologiaohjelmia Tekesin koordinoimia, erityisesti rakennusteollisuudelle soveltuvia teknologiaohjelmia ovat CUBE Talotekniikan teknologiaohjelma Talotekniikan teknologiaohjelman tavoitteena on kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisiä talotekniikkaan tukeutuvia palvelutuotteita toimitiloihin ja asuntoihin vahvistaa talotekniikan palvelukykyä kiinteistöliiketoiminnassa mahdollistaa tarpeenmukaiset tilat käyttäjille painottuen olemassa olevan kiinteistökannan ajanmukaistamiseen tuottaa elinkaariedullisista ja toimivista tiloista lisäarvoa kiinteistöjen omistajille hyödyntää tieto-, viestintä- sekä energiateknologian innovaatioita. Talotekniikan teknologiaohjelma jatkuu vuoden 2006 loppuun. Ohjelman kokonaisvolyymi on noin 40 miljoonaa euroa Lisätietoja CUBE-ohjelmasta antaa ohjelmapäällikkö Markku J. Virtanen Suomen Talotekniikan Kehityskeskus Oy (TAKE) puh. (09) , (050) SARA Suuntana arvoverkottunut rakentaminen Ohjelman päämääränä on arvoverkottunut rakentaminen. Rakennusalalle uudenlaisella toimintamallilla pyritään maksimoimaan käyttäjälle tarjottava lisäarvo. Kaikkien osapuolten osaaminen valjastetaan lisäarvon tuottamiseen loppukäyttäjälle ja muille verkoston jäsenille. Verkoston jäsen arvioidaan tuotetun lisäarvon perusteella. Rakentamisessa siirrytään alihankintaketjun hallinnasta arvoverkon hallintaan. Prosessi on läpinäkyvä ja yhteistyösuhteet perustuvat luottamukseen ja ne ovat pitkäaikaisia. Tutkimus ja kehittäminen on keskeinen osa yhteistyötä. Kumppanuudella haetaan hyötyä kaikille osapuolille (win-win-win). Ohjelman osa-alueita ovat palvelut, järjestelmät, tuotteet ja materiaalit asiakastarpeet prosessitiedonhallinta kansainvälistymisedellytysten luominen. Viisivuotisen teknologiaohjelman kokonaisvolyymiksi on arvioitu 33 miljoonaa euroa. Lisätietoja SARA-ohjelmasta antaa ohjelmapäällikkö Jarmo Manninen Rakennusteollisuus RT ry, puh Tekesin teknologiaohjelmista ja palveluista saa tietoja osoitteesta

20 Rakennusteollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminta Rakennustuotanto, laatu ja työturvallisuus Rakennustuotteet, -materiaalit ja -järjestelmät Tiedonhallinta ja informaatiotekniikka Ympäristö- ja elinkaariosaaminen Toteutusmuodot ja kokonaispalvelut Tutkimus- ja kehitystoiminta yrityksissä Rakennusteollisuus RT ry PL 381 (Unioninkatu 14) Helsinki puh. (09) fa (09) Rakennusteollisuuden Viestintäkeskus Oy / Libris Oy 2004

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Ratu-tiedosto. Rakentamisen tuottavuustietoa vuodesta 1974. 29.1.2010/rl

Ratu-tiedosto. Rakentamisen tuottavuustietoa vuodesta 1974. 29.1.2010/rl Ratu-tiedosto Rakentamisen tuottavuustietoa vuodesta 1974 Ratu-tiedoston tarkoitus Kortiston tarkoitus on rakentamisen tuottavuuden, turvallisuuden ja laadun parantaminen seuraavasti: keräämällä työmailta

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT

Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT Tuotemallipohjainen suunnittelu- toteutusylläpitoprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Rakennusteollisuus RT ry / 23.9.2002 Rakentamisen nykypäivä

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS OY

TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS OY PRO IT - Tuotemallitieto rakennusprosessissa -seminaari Tuotemallipohjainen suunnittelu Kansallismuseon Auditorio, 19.5.2003 TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin

Lisätiedot

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto 1. Tuotemalli ja tiedonsiirto Suunnittelu- ja rakentamisprosessi Hankintaprosessi Ylläpitoprosessi Koneautomaatio ja numeerinen ohjaus Laatutiedon automaattinen keruu ja jalostaminen Tietojen ja prosessien

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yhteistyöllä laatua rakentamiseen

Yhteistyöllä laatua rakentamiseen Yhteistyöllä laatua rakentamiseen Tarmo Pipatti, Rakennusteollisuus RT ry Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski- Suomeen 13.1.2016, Jyväskylä Mistä rakentamisen laatu on tehty? Rakentamisen laatu

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari)

Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan koulutus(rakennusmestari) Rakennusmestari (AMK) koulutus sisältää vastaavalta työnjohtajalta vaadittavat opinnot kaikissa rakentamisen työnjohtotehtävien

Lisätiedot

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna ICT barometri 2007 Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna 2. 25.1.2007 Kyselyn jakelu Tekes SARA teknologiaohjelman sähköpostijakelun kautta Ei

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025 RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JOKAISEN ARJESSA RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT / 2025 / Selvitykset yleisistä tulevaisuuskatsauksista ja muissa maissa laadituista alan strategioista

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Keskiviikko, 31.1. 2007 Spektri, Otaniemi Reijo Hänninen, toimitusjohtaja Insinööritoimisto Olof Granlund

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Lähtökohtana harmaan talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen Rakennustekniset uudistukset rakennusten terveellisyyden turvaamiseksi 19.10.2016 Jani Kemppainen Kosteus haastaa rakentamisen alusta loppuun, kaikki ketjun lenkit tärkeitä Tilaaja kertoo omat vaatimuksensa

Lisätiedot

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi TIETOpäivät 17.10.2007 Tiedolla tulokseen -seminaari Leena Kononen Tieto on organisaation ydintuotantoa jokaisessa jalostetaan ja tuotetaan tietoa Haasteena

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta Professori Harri Haapasalo Esityksen sisältö Mitä verkostoitunut toimintaympäristö tarkoittaa? & Mitä haasteita verkostoituneessa

Lisätiedot

GNA, projektin suositukset

GNA, projektin suositukset GNA, projektin suositukset Vaiheessa 1 priorisoidut projektit Projektien tulokset ja suositukset Projektien tavoitteet vaiheessa 3 Matti Piispanen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut GNA, vaiheessa 1 priorisoidut

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Pro IT Tuotemallitieto rakennusprosessissa - päätösseminaari

Pro IT Tuotemallitieto rakennusprosessissa - päätösseminaari Pro IT Tuotemallitieto rakennusprosessissa - päätösseminaari 14.11.2005 Pro IT -projektin tulokset ja yhteinen mallinnuskäytäntö Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry Esityksen sisältö Lähtökohdat ja tavoitteet

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot