RISTIJÄRVI PUTKOSJÄRVEN ASEMAKAAVA
|
|
- Raili Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RISTIJÄRVI PUTKOSJÄRVEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS EHDOTUS
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ASEMAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA ASEMAKAAVA-ALUEEN RAJAUS... 1 ASEMAKAAVAN LAATIMISTARVE LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Ympäristöarvojen yleiskuvaus Suunnittelualueen lisärakentamisen suhde ympäristöarvoihin SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava... 7 Yleis- ja asemakaavat Pyhännän kyläsuunnitelma RAKENNUSJÄRJESTYS POHJAKARTTA...12 VESIHUOLTO TIESTÖ...12 ENERGIAHUOLTO MAANOMISTUS TAVOITTEET PUTKOSJÄRVEN ASEMAKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN (VAT)...12 ASEMAKAAVA-ALUEEN KÄYTTÖTARKOITUS LIIKENNE...13 VIRKISTYSALUEET VESIHUOLTO KAAVARATKAISU KAAVARATKAISUN KUVAUS...14 MAANKÄYTTÖLUOKAT VAIHTOEHDOT VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...16 LIITTEET: 1. Seurantalomake 2. Havainnekuva 3. Havainnekuva, ilmakuvasovite 4. Tonttien pinta-alat 5. Luonto- ja maisemaselvitys 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7. Muinaismuistokohteen tiedot 8. Ote Ristijärven kulttuuriympäristöohjelmasta
3 1 ASEMAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja asemakaava-alueen rajaus Pyhännän kylässä entisen koulukiinteistön lähiympäristössä sijaitseva Putkosjärven asemakaavaalue (n. 25 ha) rajautuu pohjoisessa Sotkamontiehen 888 ja lännessä Putkosjärventiehen, mitä kautta alueelta on suorin tieyhteys Kajaaniin. Suunnittelualue on noin 8 km etäisyydellä Ristijärven keskustaajamasta. Ristijärven kunnan omistaman Ketolan tilan RN:o 11:63 alueiden lisäksi suunnittelualueeseen on otettu mukaan Pyhännän kylän ydinalueeseen maantieteellisesti kuuluvia yksityisten maanomistajien alueita, jotta asemakaavan avulla voitaisiin muodostaa taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman yhtenäinen kyläaluekokonaisuus. 1.2 Asemakaavan laatimistarve Ketolan tilakeskuksen, Pyhännän vanhan kyläkoulun pihapiirin sekä niiden lähiympäristön Putkosjärveen ja Putkosjokeen rajoittuvien maa-alueiden kehittämistä rakenteeltaan tiiviiksi kyläkeskukseksi koskee mm. seuraavat maankäyttö- ja rakennuslain säädökset: Ote MRL 72: Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Ote MRL 16: Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Koska Putkosjärven ranta-alueella Pyhännän kylän ydinalueella on kysymys tiiviin kylärakenteen suunnittelusta, minkä vuoksi asemakaava on yleiskaavaa sopivampi kaavamuoto ohjaamaan tämän tyyppistä maankäyttöä. Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa otetaan soveltuvin osin huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 54 ). 1.3 Luonto- ja maisemaselvitys Suunnittelun ja asemakaavan vaikutuksien arvioinnin yhdeksi lähtökohdaksi on laadittu kesällä 2008 suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä koskeva luonto- ja maisemaselvitys, joka on kokonaisuudessaan asemakaavaselostuksen liitteenä Ympäristöarvojen yleiskuvaus Pyhännän kylän ranta-alueella sijaitsevan kapeahkon suunnittelualueen luonnonympäristölle antavat voimakkaan leiman vähäravinteinen ja kivipohjainen Putkosjärvi sekä Iso-Pyhäntäjärveen laskeva Putkosjoki lehtomaisine ranta-alueineen. Asemakaava-alueeseen kuuluu Putkosjärven pohjoista rantaviivaa noin 1400 metriä. Putkosjoki virtaa alueen keskellä noin 150 metrin matkalla.
4 Putkosjärvi : Putkosjoki :
5 Ote Pyhännän kylän kartasta Ristijärven kulttuuriympäristöohjelmasta : Vanhan kyläkoulun pihapiiri sekä Ketolan ja Pikkaraisen tilojen talouskeskukset niitä ympäröivine peltoaukeineen muodostavat Pyhännän kylän keskeisintä kulttuurimaisemaa. Vanha kyläkoulu :
6 Ketolan tilan talouskeskus : Melko tasaisen suunnittelualueen vaihtelevimmat maastonmuodot sijaitsevat vanhan koulun lounais- ja eteläpuolella, jossa maasto nousee jyrkimmillään 6 metriä 30 metrin matkalla rantaviivasta. Tämä korkeusero lisää kyseisellä alueella järvimaiseman vaikuttavuutta. Vanhan koulun lounaispuolista ranta-aluetta :
7 Asemakaava-alueen maaperä on yleisimmin moreenimaata. Turvemaata esiintyy paikoin Putkosjoen länsipuolen soisella alueella. Multamaata on Ketolan ja Pikkaraisen tiloihin kuuluvilla pelloilla sekä vanhan koulurakennuksen lähiympäristössä. Ketolan tilan pellot ovat osittain viljelykäytössä; hoitamattomaksi jääneet alueet vaihtelevat kuivahkoista tuoreisiin niittyihin. Suunnittelualueen vallitseva luontotyyppi on tuore kangas. Putkosjoen rantojen kasvillisuus on muuta aluetta selkeästi reheväkasvuisempaa ja lajirikkaampaa. Joen itäpuolella vallitsee kuivahko tai tuore ja länsipuolella tuore tai kostea kangas, josta löytyy yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa luontotyyppejä kuivahkosta kankaasta kosteaan suomaahan. Joen itäpuolen metsät ovat pääasiassa kuivahkoa kangasta. Asemakaava-alueen metsät ovat täysi-ikäisiä talousmetsiä valtapuuna kuusi. Putkosjoen itäpuolella sijaitsevat kunnan omistamat metsät on harvennushakattu kesällä 2008 muualla paitsi jokeen rajoittuvassa läntisimmässä osassa. Vastaavat hakkuut ovat kohdistuneet myös suurimmalle osalle Putkosjoen länsipuolista järveen rajoittuvaa kuusimetsää ja Putkosjärventiehen rajoittuvaa mäntyvaltaista metsää. Putkosjoen itäpuolella, aivan joen tuntumassa sijaitsevalla metsiköllä on kerroksellisuutta ja se on luonnontilaisen kaltainen, joskaan siellä ei ole kaatunutta maatuvaa puuainesta. Puustona on lähinnä naavaisia, varttuneita, mutta myös nuorempia kuusia. Hieskoivua esiintyy varsinkin joenrannan läheisyydessä. Kenttäkerrosta hallitsevat mustikka ja sammalet. Puolukkaa ja paikoin metsäkortetta esiintyy runsaasti. Joen varrella on kapea lehtomainen vyöhyke. Myös joen länsipuolen pohjoisalue on osin luonnontilaisen kaltainen eri-ikäisine naavaisine puineen; se on kuitenkin ojitusten rikkoma. Kyseisten alueiden arvoa heikentää edellä esille tuotujen seikkojen lisäksi niiden pienialaisuus. Putkosjoen länsipuolisen ranta-alueen harvennushakkuuta :
8 Putkosjoen länsipuolen lehtomaista ranta-aluetta : Luonnontilaisen kaltaista metsää Putkosjoen länsipuolella : Suunnittelualueen lisärakentamisen suhde ympäristöarvoihin Luonto- ja maisemaselvityksen laatimisen yhteydessä ei ole tullut esille sellaisia suojeltavia luontoym. ympäristöarvoja, jotka estäisivät kohdassa 2.2 esitettyjen tavoitteiden mukaisen täydennysrakentamisen Pyhännän kylän ydinalueella. Vanhan koulukiinteistön lähiympäristön kaavoittaminen asuntoalueeksi jatkaa sen aiemman maankäytön perinnettä ja herättää uudelleen eloon koulutoiminnan loppumisen ja pysyvän asumisen vähenemisen hiljentämän kyläkeskuksen.
9 1.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Koska Putkosjärven asemakaava-alue on osa Pyhännän kylää, tässä yhteydessä tarkastellaan laajemmin Pyhännän kylää koskevia maakuntakaavamerkintöjä. OTE Kainuun maakuntakaavasta:
10 Pyhäntä ja muut Ristijärven kylät (at) Kainuun aluerakenteen osana Kainuun aluerakenteen yleiset kehittämisperiaatteet ovat seuraavat: Kainuun aluerakennetta kehitetään tasapainoisena kolmen vahvan keskuksen ja niitä täydentävien kunta- ja kyläkeskusten muodostamaa verkostomallia soveltaen. Maakunnan veturina toimii maakuntakeskus Kajaanin ja Sotkamon muodostama monipuolinen osaamisen, työssäkäynnin, palvelujen ja vapaa-ajan harrastusten keskittymä. Muita vahvoja keskuksia ovat Kuhmo, joka on kansainvälisen rajaliikenteen, kulttuuri-, puu- ja kiviosaamisen keskus sekä Suomussalmi, joka on Ylä-Kainuun kansainvälinen luonto-, kulttuuri- ja elämysmatkailun keskus. Muut kunta- ja kyläkeskukset täydentävät omia vahvuuksiaan kehittäen kolmen keskuksen muodostamaa aluerakenneverkostoa. (Maakuntakaavaselostus, Alue- ja yhdyskuntarakenne, s. 59) Kainuun maakuntakaavassa kylää tarkoittavalla kohdemerkinnällä at osoitetaan aluerakenteen ja maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia. Muut kylät ja maaseutualueet täydentävät ja tukevat osoitettua kyläverkostoa. Kyläkeskuksien osoittamisessa on käytetty neljää perustetta: luokan A kylät omaavat vahvan väestöpohjan ja palvelurakennetta. Luokan B kylissä on erityisen vetovoimainen ympäristö esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinotoiminnan ansiosta. Luokan C kylät edustavat erityisen arvokkaita kainuulaisia kyläalueita mm. kulttuuriympäristönsä tai asutushistoriansa puolesta. Luokan D kylät ovat taajamien läheisyydessä sijaitsevia kyliä. (Maakuntakaavaselostus, Alue- ja yhdyskuntarakenne, s. 68) at KYLÄ Merkinnällä at osoitetaan kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, jonka lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. Suunnittelumääräys: Kyläkeskuksen suunnittelussa on pyrittävä vahvistamaan kyläkeskuksen asema sovittamalla yhteen asumisen, palvelujen ja alkutuotannon tarpeet. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien yhtenäisten peltoalueiden säilymiseen maatalouskäytössä. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. (Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset, s. 16) Ristijärven kunnan alueella on käytetty maakuntakaavamerkintää at Hiisijärven (luokat B, C), Jokikylän (luokka B), Pyhännän (luokka B) ja Uvan (luokka B) kylien kohdalla. (Maakuntakaavaselostuksen liitetaulukko 1 ja liitekartta 2) Moottorikelkkailureitti Moottorikelkkailureitti -merkinnällä osoitetaan vähintään ylikunnalliset ja maakunnallisesti merkittävät yleisen liikkumisen kannalta tärkeät ohjeelliset moottorikelkkailureitit. Moottorikelkkailureitit voidaan perustaa sopimuksilla tai maastoliikennelaissa säädetyllä tavalla. (Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset, s. 25) Maakuntakaavassa on osoitettu moottorikelkkailureitti Putkosjärven länsipuolelle.
11 Tärkeä pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan vedenhankinnan kannalta tärkeät (1.luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (2. luokan ) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle pohjavesialueista tai suojattava niin, että pohjavesialueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan ei vaarannu. Pyhännän kylän itäosassa Iso-Pyhäntäjärveen rajoittuva Ansokangas on 2. luokan pohjavesialuetta, joka on osoitettu maakuntakaavassa tärkeäksi pohjavesialueeksi. (Maakuntakaavaselostuksen liitetaulukko 18 ja liitekartta 10) Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Merkinnällä M osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta Maaseutumaisen kehittämisen yhteistyöalue Kehittämismerkinnällä mk esitetään keskeisten liikenneväylien ja maaseutuasutuksen alueita, joiden kehittämisessä on tarvetta kuntien väliseen yhteistyöhön. Ote suunnittelumääräyksistä: Emäjoen ja 5-tien aluetta kehitetään maaseudun kulttuuriympäristöön, maisemaan ja hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvana monipuolisen elinkeinotoiminnan, asumisen, vapaa-ajan, liikenteen ja matkailun vyöhykkeenä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kulttuuriympäristön ja maiseman hoitoon sekä liikenteen ja matkailun palvelujen kehittämisen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Pyhännän kylä liittyy fyysisesti vesistöjen ja Sotkamontien 888 välityksellä maakuntakaavan mukaiseen maaseutumaisen kehittämisen yhteistyöalueeseen mk. Pyhännän kylällä sijaitseva Putkosjärven asemakaava-alue on keskeisen sijaintinsa vuoksi merkittävä osa Hiisijärven kylältä kirkonkylälle saakka ulottuvaa kunnallista asumisen ja matkailun kehittämisaluetta, joka voidaan jatkossa liittää fyysisesti ja toiminnallisesti maakuntakaavan tarkoittamiin kuntien välisiin mk - yhteistyöhankkeisiin Yleis- ja asemakaavat Pyhännän kylän alueella ei ole aiemmin laadittuja yleis- eikä asemakaavoja.
12 1.4.3 Pyhännän kyläsuunnitelma 2010 Ristijärven kunta ohjaa kylien kehittämistyötä mm. kyläsuunnitelmien avulla. Kylien asukkaat, kunnan luottamushenkilöt ja virkamiehet laativat ko. suunnitelmat viideksi vuodeksi kerrallaan. Parhaillaan ollaan laatimassa kyläsuunnitelmia vuosille Putkosjärven asemakaava-alue on merkittävä osa Pyhännän kylää. Pyhännän kyläsuunnitelman laatimisen perustaksi järjestetyissä kyläkokouksissa on tiedusteltu asukkaiden näkemyksiä asuinalueensa ja sen lähiympäristön tämän hetkisestä tilanteesta ja kehittämistarpeista. Viimeisin kyläkokous, jossa oli läsnä noin 20 asukasta, järjestettiin Seuraavassa on lueteltu em. kokouksissa esille tulleita kyläläisten mielipiteitä, jotka huomioidaan Pyhännän kyläsuunnitelman laatimisessa. Kyseiset seikat on ovat olleet tavoitteellisina lähtökohtina myös Putkosjärven asemakaavan laatimiselle. - kyläläisten mielestä uudet asukkaat ovat hyvin tervetulleita Pyhännälle - uusia pysyvän asumisen rakennuspaikkoja ei tarvitse järjestää määrätietoisesti muualle kuin Putkosjärven asemakaava-alueelle - kylät toimivat parhaimmillaan silloin, kun niissä asuu kaikenikäisiä asukkaita - yhteinen jäteveden käsittely laajemmin kylällä, mikäli kustannustaloudellisesti mahdollista - Pyhännän kylällä on paljon loma-asuntoja, mutta ne ovat vajaakäytössä - alueelle tulisi saada lisää majoituskapasiteettia, koska vuokrattavia loma-asuntoja ei ole tällä hetkellä riittävästi (sama ongelma koskee kyläläisten mielestä koko Ristijärven kuntaa) - kylällä haluttaisiin nostattaa entisen kaltaista talkoohenkeä, jonka innoittamana voitaisiin esim. kunnostaa Pyhännän kylätalo (ent. maamiesseuran talo) kokoontumis- ja virkistäytymispaikaksi, talon ulkoportaat tulisi kuitenkin korjata välittömästi - kalastuskunnallekin toivottiin talkoointoa, jotta vesistöt saataisiin pidettyä kunnossa ja kalaisina: kalastus on alueella tärkeä harrastus ja matkailun vetovoimatekijä - Putkosjärven uuden asuntoalueen viereiset linja-autopysäkit tulisi valaista turvallisuus- ja viihtyisyyssyistä - ulkoilureitin rakentaminen asemakaava-alueelle olisi tarpeellista - kylällä on muutamia laavuja ja kotia sekä kunnostettu mylly, joita voidaan hyödyntää matkailuyrityskäytössä - hiihtoharrastuksen tukeminen (kunnan järjestämä hiihtoreitti kulkee Putkosjärven yli) - Savijoentietä ei tulisi yksityistää - Savijoenmyllyn alueen kehittäminen: mm. parkkialue ja pitkospuut myllylle - olemassa olevaa yritystoimintaa: kaksi lypsykarjatilaa rakennus-, maanrakennus-, sähkö- ja LVI-urakointia leipomo- ja pitopalvelutoimintaa taksi- ja linja-autokuljetuksia hevoskasvatusta metsätalousyrittäjyyttä, mm. polttopuiden toimitusta majoituspalveluja terapia- ja hoivapalveluja - elinkeinojen kehittäminen: Valtion maat matkailukäyttöön: metsästys, kalastus, marjastus tietoliikenneyhteyksien parantaminen mahdollistaa etätyön
13 Internetiin valmiit matkailupaketit paikalliset käsityötaidot laajemmin yritystoiminnan voimavaraksi mökkitalonmiestoiminnan tehostaminen hiljaisuus matkailua palvelemaan kodinhoito- ja pitopalveluyritystoiminnan kehittäminen kylälle ja kasvattavat kylän elinvoimaisuutta. ruokakulttuuri palvelemaan matkailua Iso-Pyhäntäjärven ranta-alueet tulisi kaavoittaa mökkivuokrauksen tehostaminen husky- ja rekikoirapalvelujen kehittäminen jos alueelle uusia perheitä, lastenhoitopalvelujen tarjontaa olevien reitistöjen tehokas hyödyntäminen matkailussa (UKK-reitti, moottorikelkkareitit, ladut, ratsastusreitit, sekä melontareitit etappipaikkoineen) - Pyhännän kylällä ei paljoa omaa yhdistystoimintaa vaan osallistutaan yleensä koko kunnan kattavaan yhdistystoimintaan: muun muassa MTK, 4 H-yhdistys, poliittiset järjestöt, Martat, Ristijärven yrittäjät, kalastuskunta - Pyhännän kylän kyläyhdistys ja Pyhännän kylän metsästysseura ovat paikallisesti toimivia yhdistyksiä - Maanmiesseuran talon kunnostaminen kylätaloksi aktivoisi kyläläisten yhdistys- ja harrastetoimintaa (kansalaisopiston kurssit, kutominen, nuorten ja lasten harrasteet) - Yhdistystoiminta on vuosien aikana osittain hiipunut, mutta kylän toiminta on viimeaikoina ollut aktivoitumassa. Tavoitteena on, että uusien asukkaiden myötä toiminta kasvaa. Sen lisäksi on suunniteltu kesäasukkaiden ja uusien kyläläisten kytkemistä mukaan kylän yhteiseen toimintaan - Vapaa-ajan harrastukset suuntautuvat vaellus-, hiihto- ja muihin yksilöharrastuksiin. Laahtasen leirintä- ja lomakylällä on alueen parhaimmat vapaa-ajan kalastusmahdollisuudet, toimivat majoitustilat, kalastuslupien myyntiä ja ratsastusreitistö Pyhännän ja Hiisijärven välillä. - Kylällä kaivataan lähipalveluna lasten ja nuorten palveluja sekä virkistyspalveluja - Nuorten harrastukset toteutuvat pääosin Koskenkylällä, joka on naapurikylä ja kirkonkylällä, joka sijaitsee 8 kilometrin päässä kylästä - Ikäihmisten asioinnin järjestämiseksi kylältä on asiointikuljetuksia pääasiassa 1 kerran viikossa ja talviaikana koululaiskuljetusten yhteydessä. Ikäihmisten ja vanhusten liikunta-, kauppa-, ja yhdistyspalvelut ovat pääosin kirkonkylän keskustassa, koska kylältä on puuttunut sopiva kokoontumistila Kyläsuunnittelu ja maakuntakaavoitus Kainuun maakuntakaavaa laadittaessa Ristijärven kunta esitti kyliensä kehittämistavoitteet maakuntakaavassa huomioitavaksi. Kunnalla oli jo tuossa vaiheessa Pyhännän kylän osalta selkeä tavoite kehittää siitä vetovoimainen pysyvän asumisen alue. Maakuntakaavassa on käytetty merkintää at (kylä) Pyhännän kylän kohdalla ja Putkosjärven asemakaavalla ollaan toteuttamassa ko. merkintään liittyvää suunnittelumääräystä (asemakaavaselostuksen kohta ).
14 1.5 Rakennusjärjestys Ristijärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kunta on parhaillaan uudistamassa rakennusjärjestystään. 1.6 Pohjakartta Origo Oy:n laatima asemakaavan pohjakartta on hyväksytty Vesihuolto Pyhännän kylän talousvesi otetaan Putkosjärven eteläisellä ranta-alueella sijaitsevasta lähteestä, jonka antoisuuden on todettu riittävän myös uuden asuntoalueen tarpeisiin. 1.8 Tiestö Asemakaava-alueen kadut liittyvät pohjoisessa Ristijärvi-Sotkamo maantien 888 ja lännessä Putkosjärventiehen, jonka kautta alueelta on suorin, noin 45 km yhteys Kajaaniin. Sotkamoon suunnittelualueelta on noin 44 km, Ristijärven keskustaajama on noin 8 km etäisyydellä. 1.9 Energiahuolto Suunnittelualueen läpi kulkee itä-länsi suunnassa sähkölinja, jota tullaan siirtämään vanhan koulukiinteistön lähiympäristössä maisemallisesti ja toiminnallisesti parempaan paikkaan Maanomistus Kunta on suunnittelualueen suurin maanomistaja: ainoastaan vanha kyläkoulu, kaksi olemassa olevaa loma-rakennuspaikkaa ja noin 1,2 ha suuruinen rakentamaton ranta-alue suunnittelualueen itäreunassa ovat yksityisten omistuksessa. 2 TAVOITTEET 2.1 Putkosjärven asemakaavan suhde Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) Ote valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista: Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä.
15 Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Putkosjärven asemakaavan avulla Ristijärven kunta kehittää kyläverkostoansa ja järjestää jo maakuntakaavoituksen yhteydessä esille tuomiensa tavoitteiden mukaisesti valmiudet Pyhännän kylälle vastaanottaa uusia pysyviä asukkaita ja elinkeinotoimintaa. 2.2 Asemakaava-alueen käyttötarkoitus Ristijärven kunta on hankkinut Putkosjärven ranta-alueita sisältävän Ketolan tilan RN:o 11:63 omistukseensa tavoitteenaan käyttää sitä Pyhännän kylän olevaan kylärakenteeseen tukeutuvan, luonnonympäristöltään ja sosiaalisilta olosuhteiltaan viihtyisän asuntoalueen muodostamiseen. Ketolan maatilan talouskeskuksessa ja sen lähiympäristössä sekä viereisen vanhan koulukiinteistön alueella halutaan turvata pysyvän asumisen lisäksi myös yritystoiminnan harjoittaminen. Asemakaava-alueen muiden osien suunnittelussa keskitytään asumisen ja virkistyksen tarpeisiin. Putkosjärven asemakaava-alueella tulee olemaan hyvät edellytykset toimia Pyhännän kylän sosiaalisesti aktiivisena keskuksena, jonne järjestettäviä virkistys- ym. palveluja tulevat käyttämään kyläläisten ja koko kunnan asukkaiden lisäksi matkailijat. 2.3 Liikenne Asemakaava-alueen katujen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota liittymien turvallisuuteen ja toimivuuteen sekä katujen maastonmuotoja luontevasti noudattelevaan linjaukseen. Alueelle järjestetään yleiseen käyttöön tarkoitettu venevalkama. 2.4 Virkistysalueet Asemakaava-alueelle suunnitellaan helposti saavutettavia alueen asukkaita ja vierailijoita palvelevia rantaan tukeutuvia virkistysalueita, joille kullekin luodaan sijoituksen, varustelutason ja ympäristönhoidon avulla oma erityinen luonteensa. Näiden lähivirkistysalueiden lisäksi yleisinä retkeily- ja ulkoilualueina tulevat toimimaan kunnan omistamat metsätalousalueet, joiden hoidossa tullaan ottamaan huomioon virkistyskäytön asettamat vaatimukset. 2.5 Vesihuolto Asemakaava laaditaan siten, että suunnittelualueelle voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kaava-aluetta ja mahdollisesti sen lähiympäristöä palveleva jätevesien käsittelyjärjestelmä.
16 Asemakaavaratkaisu on laadittu siten, että jätevesien käsittely on mahdollista järjestää sekä keskitetysti että tonttikohtaisesti. Putkosjärveen upotettu vesijohto uusitaan asemakaavan toteuttamisen yhteydessä. sekä keskitetystä että tonttikohtaisesta jätevesien käsittelyjärjestelmästä. 3 KAAVARATKAISU 3.1 Kaavaratkaisun kuvaus Putkosjoki jakaa suunnittelualueen kahteen luonteeltaan erilaiseen osaan: joen itäpuolen kyläkeskusalueeseen ja siihen tukeutuvaan länsipuolen yksityisluontoisempaan alueeseen. Kaavaratkaisussa on korostettu tätä eroa varaamalla itäiselle alueelle sijoitetut rakennuspaikat pelkästään asumiseen. Joen itäpuolella on osoitettu alueita asumisen lisäksi myös elinkeinotoiminnalle. Vanhan kyläkoulun pihapiiriin, Ketolan tilan talouskeskuksen alueelle sekä sen lähiympäristöön on sijoitettu korttelialueita, jotka sopivat hyvin pienimuotoiselle yritystoiminnalle. Asemakaava-alueen virkistys- ja ulkoilualueverkoston muodostavat kolme erillistä rantaan tukeutuvaa lähivirkistysaluetta sekä kunnan omistamat metsäalueet, joiden hoidollisissa tavoitteissa painotetaan niiden käyttöä retkeily- ja ulkoilualueina. Putkosjoen itä- ja länsiosien välisen kevyen liikenteen reitin tilantarve on huomioitu Sotkamontien 888 maantiealuevarauksessa. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet (ET) on varattu jätevesien käsittelylle. My-merkinnällä (Alueen osa, jolla on erityisiä ympäristöarvoja.) on haluttu korostaa Putkosjoen lehtomaisen ranta-alueen luontoarvoja. 3.2 Maankäyttöluokat A Asuinrakennusten korttelialue. Alue varataan asumiselle ja pienimuotoiselle elinkeinotoiminnalle. AP Asuinpientalojen korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa yksi- ja kaksiasuntoisia asuinrakennuksia sekä rivitaloja. AO Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen lisäksi yhden yksikerroksisen, korkeintaan 40 k-m2 suuruisen vierasmajan sekä sauna- ja talousrakennuksia. Rs-merkinnällä osoitetulle rakennusalalle saa rakentaa yhden erillisen, korkeintaan 30 k-m2 suuruisen ja yksikerroksisen saunarakennuksen sekä 15 k-m2 suuruisen kodan. P Palvelurakennusten korttelialue. Alue varataan yksityisille matkailu- ym. palveluille sekä asumiselle.
17 VL Lähivirkistysalue. Alueelle saa rakentaa laavuja, korkeintaan 30 k-m2 suuruisia kotia, rantasaunoja ja aittoja ym. vastaavia rakennelmia ja pienehköjä rakennuksia yleisen virkistyksen käyttöön vähintään 15 metrin etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. LT Maantien alue. LV Venevalkama. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. M Maa- ja metsätalousalue. MU Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. W Vesialue. my Alueen osa, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue säilytetään metsänä. Ulkoilureittien rakentaminen sekä ympäristönhoito ja metsänhoito sallitaan alueella siten, että luonnonympäristön ominaisuudet säilyvät. sm Muinaismuistolain (295763) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon tai maakuntamuseoon lausuntoa varten. 3.3 Vaihtoehdot Ristijärven kunnalla on ollut pitkäaikaisena tavoitteena järjestää uusia pysyvän asumisen rakennuspaikkoja Pyhännän vanhan kyläkoulun läheisyyteen. Tämän vuoksi kunta jätti omistukseensa koulun pihapiiriin rajoittuvan ranta-alueen potentiaaliseksi tonttimaaksi myydessään muun koulukiinteistön. Tuolloin tarkoituksena oli käyttää poikkeamismenettelyä uusien rakennuspaikkojen saamiseksi kylälle. Vanhaan koulukiinteistöön ja Putkosjärveen rajoittuvan Ketolan tilan tullessa myyntiin, kunta hankki sen omistukseensa, koska näin se sai muodostettua laajemman yhtenäisen ranta-alueen uutta asuntoaluetta varten. Alueen vaihtoehtoisia toteutustapoja olivat poikkeamismenettely ja kaavoitus. Koska kunnan tavoitteena oli muodostaa suhteellisen tiivistä kylärakennetta, asemakaavan laatiminen katsottiin tarkoituksenmukaisimmaksi tavaksi ohjata alueen rakentamista. Asemakaavan perusratkaisu on ollut alusta saakka sama kunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti: suunnittelualueelle sijoitetaan 2-5 rakennuspaikan omarantaisia kortteleita siten, että niiden väliin voidaan toteuttaa viihtyisiä lähivirkistys- ja ulkoilualueita. Tämä asemakaavan perusratkaisu on edennyt noin 10 välivaiheen kautta asemakaavaehdotukseksi..
18 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Putkosjärven asemakaava-alueella näkyy kaikkialla erilaisia ihmistoiminnan jälkiä, joista vaikutuksiltaan merkittävimpiä ovat olleet maanviljely, metsänhoito ja rakentaminen. Sen lisäksi, että alueeseen on kohdistunut perinteisesti tehokasta ympäristönkäyttöä, luonto- ja maisemaselvityksen laatimisen yhteydessä ei ole tullut esille sellaisia suojeltavia luonto- ym. ympäristöarvoja, jotka estäisivät tavoitteiden mukaisen asuntorakentamisen kohdealueella. Suurin osa rakentamisesta on sijoitettu alueen peitteisimmille osille ja peltomaisemassa uusilla rakennuksilla muodostetaan vanhaan rakennuskantaan tukeutuvaa maalaispihapiirimäistä ympäristöä. Tämänkaltaisella kyläkeskuksen täydennysrakentamisella on myönteiset kulttuuriset sekä ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset, koska se jatkaa alueen aiemman maankäytön perinnettä ja herättää uudelleen eloon hiljenemässä olevan kyläkeskuksen. Kunnan omistamien maa-alueiden käyttäminen asuntoalueeksi on kyläläisten mielestä tarkoituksenmukaisin vaihtoehto järjestettäessä uusia vetovoimaisia pysyvän asumisen rakennuspaikkoja kylälle. Uusien asuntoalueiden vaatima tiestön ja vesihuollon rakentaminen vaatii kunnalta taloudellisia panostuksia, mutta toisaalta se tarjoaa työtilaisuuksia alan yrityksille. Talonrakennusalalle asemakaava-alueen toteutuminen tuo myös positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Mikäli alueelle tulee asumaan lapsiperheitä, koulukyyditykset voidaan yhdistää Hiisijärven ja Koskenkylän kyydityksien kanssa, jolloin lisäkustannukset jäävät alhaisiksi. Asemakaava-alue sijaitsee maantie 888:n varrella vain noin 8 km etäisyydellä kirkonkylän palveluista, joten asiointietäisyys ei aiheuta kohtuuttoman suuria lisäkustannuksia asukkaille. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Putkosjärven asemakaava-alueen tiestö ja vesihuolto rakennetaan koko alueelle kerralla. Jätevesien käsittelyssä varaudutaan keskitettyyn järjestelmään, vaikka valinta tonttikohtaisen ja keskitetyn menetelmän välillä tehdään lopullisesti vasta siinä vaiheessa, kun on tiedossa rakennuspaikkojen todellinen toteutumisaikataulu. Ristijärvellä Liisa Korhonen aluearkkitehti
19 Asemakaavan seurantalomake LIITE 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 697 Ristijärvi Täyttämispvm Kaavan nimi Putkosjärven asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 35,5147 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 35,5147 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 35, , ,03 8, A yhteensä 7, , ,14 7, P yhteensä 1,4880 4, ,10 1, Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,2515 3,5 R yhteensä L yhteensä 4, ,9 E yhteensä 0,4153 1,2 S yhteensä M yhteensä 9, ,4 W yhteensä 11, ,4 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä
20 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 35, , ,03 8, A yhteensä 7, , ,14 7, A 0, , ,16 0, AP 1, , ,19 1, AO 4, , ,13 4, P yhteensä 1,4880 4, ,10 1, P 1, , ,10 1, Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,2515 3,5 VL 1, ,0 R yhteensä L yhteensä 4, ,9 Kadut 1, ,3 Pihakadut 0,1520 3,6 LT 2, ,9 LV 0,0508 1,2 E yhteensä 0,4153 1,2 ET 0, ,0 S yhteensä M yhteensä 9, ,4 M 4, ,4 MU 4, ,6 W yhteensä 11, ,4 W 11, ,0
PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys
PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS
KUUSAMON KAUPUNKI 1 Dnr:o 714/2018 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Selostus liittyy 25.10.2018 päivättyyn kaavakarttaan Rukan asemakaavan vähäisen osan kumoamisessa käsitellään Moisasensuontien ja Huttulammentien
LisätiedotSorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.
IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN
LisätiedotKAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 24.2.2015 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen,
LisätiedotIITTI KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAUSALA. 118/ /2017 Khall Valtuusto Voimaantulo
118/10.02.03/2017 Khall 26.3.2018 62 Valtuusto 24.4.2018 9 Voimaantulo 16.8.2018 IITTI KAUSALA KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN 1.12.2017 Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä 17.11.2014
LisätiedotLiite 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto , tarkistettu BÖLE, KOTIMETSÄ 1
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 8.8.2013, tarkistettu 28.2.2014 BÖLE, KOTIMETSÄ 1 Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee riittävän
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)
LisätiedotNUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360
NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 MAANKÄYTTÖOSASTO ULVILAN KAUPUNKI 2 ULVILA FRIITALA
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotSuunnittelualue. INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N MIKKELI
1 INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N 50170 MIKKELI RYTÖLÄ -RANTAMÄKI RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS Vireilletulosta ilmoitettu 3.10.2015 Tekninen lautakunta hyväksynyt,
Lisätiedotkaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen
LisätiedotAsemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa
Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa 7.10.2016 kaavoitusarkkitehti Theodora Rissanen KUVA: Suunnittelualueen sijaintikartta (pohjassa on osoitekartta). Suunnittelualue
LisätiedotAATILAN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua
LisätiedotRADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467
Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto , tarkistettu
Liite OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL. ) Kaavoitusosasto..0, tarkistettu.8.0..0 SEPÄNKYLÄ, GÄDDA II Asemakaavan muutos Liite Sivu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa
LisätiedotOSALLISTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , TÄYD
HEINOLAN KAUPUNKI VIITAAN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 20.5.2015, TÄYD. 14.2.2016 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotHYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi
HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.1.2019 AK 263 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja
LisätiedotKotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotAk 5156 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI
Ak 5156 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Laarin asemakaavan muutos 9. Kaupunginosa (Kärki) Asemakaavan muutos koskien korttelin 702 tontteja 2,3 ja 4 ja katualueita Laari ja Valssi. YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotKAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
UTAJÄRVI KORTTELI 45 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen, kunnanhallitus Hyväksyminenkunnanvaltuusto
LisätiedotLAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.
LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy
LisätiedotPÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma
PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN
LisätiedotJUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.
JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus 14.5.2018 Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta.. 2018
LisätiedotJALANKULKU- JA POLKUPYÖRÄTEIDEN MUUTTAMINEN VALTATIEN LIIKENNEALUEEKSI
E27462 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI RIMMINKANKAAN JA KURENALAN ETELÄISEN OSAN ASEMAKAAVOJEN MUUTOS JALANKULKU- JA POLKUPYÖRÄTEIDEN MUUTTAMINEN VALTATIEN LIIKENNEALUEEKSI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet
LisätiedotISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA
TYÖNUMERO: 20601623 TILAAJA: PUDASJÄRVEN KAUPUNKI ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 76 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 28.2.2018 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL
LisätiedotHakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava
Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotAsemakaavan seurantalomake
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm 07.08.2017 Kaavan nimi Rantamäen ranta-asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan korttelin 305 osaa sekä puistoaluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan korttelin 305 tontti 1 Kaavan
LisätiedotSIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos
SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön
LisätiedotSEPÄNKYLÄ Korttelin 401 asemakaavan muutos
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 25.8.2014, tarkistettu 5.10.2015 SEPÄNKYLÄ Korttelin 401 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa
LisätiedotSIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS
SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520
Lisätiedotvähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan
KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS Asemakaavan muutos koskien Karvian keskustan kortteleita 82 ja 83 sekä M aluetta. Tilat 230-405-8-76, 8-180, 8-179, 8-220 11.11.2013 Pohjois-Satakunnan
LisätiedotPORNAINEN KAAVASELOSTUS KOTOJÄRVEN KARTANON VIHERKAISTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys
PORNAINEN KOTOJÄRVEN KARTANON VIHERKAISTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Päiväys 31.8.2011. Vireille tulosta ilmoitettu:. Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS päivättyyn Oulun kaupungin Perävainion kaupunginosan korttelia 47, tonttia 1 koskevaan asemakaavaan (Idealinja 3)
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 7.8.2012 päivättyyn Oulun kaupungin Perävainion kaupunginosan korttelia 47, tonttia 1 koskevaan asemakaavaan (Idealinja 3) kaavatunnus 564-2138 Diaarinro 4700/2011 Projektinro 100
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotTekninen lautakunta hyväksynyt asemakaavan Kaava on tullut voimaan
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 11.11.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Ylikiimingin kaupunginosan korttelin 24 tontteja nro 2, 3 ja 5 koskevaan asemakaavaan (Harjutie, Rantatie) Tekninen lautakunta hyväksynyt
LisätiedotLOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS
LOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 24.1.2011 Vireille tulo: Teknisen lautakunnan päätös 4.1.2011 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty valtuustossa...
LisätiedotAsemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 10. kaupunginosan korttelin 30 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu 10. kaupunginosan korttelin 30 osa.
NOKIAN KAUPUNKI 12-KAUPUNGINOSA VIIKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 10. kaupunginosan korttelin 30 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu 10. kaupunginosan
LisätiedotJOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotAsemakaavan seurantalomake
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta aimio Täyttämispvm 04.03.0 Kaavan nimi akurlanmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta
LisätiedotTAIVALVAARAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA
TYÖNUMERO: 20601080 TILAAJA: TAIVALKOSKEN KUNTA TAIVALVAARAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 189 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 25.8.2017 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL
LisätiedotKolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotHIU 19. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN PIHAKATUALUETTA JA LEIKKIKENTTÄÄ
Kaavaselostus KAUPUNKISUUNNITTELU Ak01907 HIU 19. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN PIHAKATUALUETTA JA LEIKKIKENTTÄÄ Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 20.3.2019 päivättyä asemakaavakarttaa.
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1
Lisätiedot1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kortteli 1725 18.5.2018 Asemakaavan muutos JARDno-2018-2139 Kaavatunnus 170010 Vireilletulo ja kaavaluonnos, kuuleminen kirjeellä (MRA 30 ) 24.5. 8.6.2018 Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen
LisätiedotRanta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KARJALOHJA RANTA-ASEMAKAAVA Tila: Lehtoniemi 1:204 Kylä: 427 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päiväys 19.9.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös
LisätiedotRANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotNUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251
NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.6.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman
LisätiedotVentelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan
LisätiedotROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Vieremän kunta ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 410-10-63 KIVIHAKA JA 410-10-64 KOTIRANTA Kaavaselostus 699-P21549 21.8.2013 Kaavaselostus,
LisätiedotRovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
LisätiedotRiihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotVEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2
ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vuorelantie 24 33:005
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vuorelantie 24 33:005 Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan korttelin 28 osaa sekä katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan korttelin 28 tontti 10 Kaavan
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
Maantiealue VT 12 ja Sorvantien risteys ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 6. kaupunginosan tie- ja puistoaluetta kiinteistöistä 536-895-2-8, 536-425-5-202, 536-409-1-9
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotDiaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360
Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO
LisätiedotRAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus
RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Teollisuusalueen asemakaavan muutos 1 (5) Leskinen Timo 10.4.2018 Teollisuusalueen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus
FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1
LisätiedotINARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80
INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 15.2.2017 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
12.3.2012 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIRKKOKATU 24 (KESSUN KASINO) ASEMAKAAVAN MUUTOS 62. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 101 SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, ERITYIS - JA VESIALUEILLE Kaavatunnus 62:031
LisätiedotAsemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43
Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki
LisätiedotAsemakaavan seurantalomake
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm 25.07.2016 Kaavan nimi Sauko-Mustakarta-Koivuniemen ranta-asemakaavan muutos 2 Hyväksymispvm Ehdotuspvm
LisätiedotSODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava
Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA
LisätiedotPYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1.8.2019 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-
LisätiedotPaikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012
Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti
LisätiedotA Asemakaavan muutos. Sibeliuksenkadun levennys Keski-Lahti Lahti.fi
A-2704 Asemakaavan muutos 1.6.2017 Sibeliuksenkadun levennys Keski-Lahti Lahti.fi Selostus A-2704 2 (7) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 1. päivänä kesäkuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa
LisätiedotMerkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.
ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSALEISKAAVA (ERÄJÄRVEN OSA-ALUE) Eräjärven kyläalueen osayleiskaava M K 1 : 5 0 0 0 KAAVAEHDOTUS 30.3.2016 ALUEVARAUSMERKINNÄT: AP PIENTALOVALTAINEN
LisätiedotMAANTIEALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak ) ASEMAKAAVASELOSTUS Suonenjoen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue
MAANTIEALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak 009037) Koskee Iisvedentien maantiealuetta (Suonenjoki-Vesanto maantie 545, kiinteistötunnus 778-895- 0-545) Lentokentän teollisuusalueen ja Iisveden teollisuusalueen
LisätiedotAsemakaavan selostus
Asemakaavan selostus 12.5.2014 12.5.2014 päivättyyn Oulun kaupungin Haukiputaan kaupunginosan korttelin 2607 tonttia 2 ja katualuetta koskevaan asemakaavan muutokseen (Koulukuja 4) Kaavatunnus 564-2211
LisätiedotRantaosayleiskaavamuutoksen selostus
Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Nurmesniemi I) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-
LisätiedotJOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotSeitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS
1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015
Lisätiedot