LEIPÄ HANKE/ Tulospalkkion määräytymisen perusteet

Transkriptio

1 LEIPÄ HANKE/ Tulospalkkion määräytymisen perusteet 1. LEIPÄ hanke suunnittelussa, päätöksenteossa ja toteutuksessa Leikkaus- ja päivystystilojen (LEIPÄ -hanke) on lähtenyt vireille ja liikkeelle selkeästä tarpeesta: saneerata vuonna 1984 (26 vuotta käytössä olleet) peruskorjatut tilat nykytarpeita vastaavaksi niin sijainniltaan kuin logistiikaltaankin rakentaa yhteispäivystykselle tarvittavat tilat keskussairaalaan rakentaa väestönsuojeluviranomaisten edellyttämät väestönsuojelutilojen laajennukset hankkeen yhteydessä (määräaika väestönsuojelutilojen rakentamiselle päättyy 2010 Suunnittelun ja toteutuksen aikajänne: LEIPÄ hankkeen luonnossuunnittelua tehtiin vuosina nykyistä toteutusta pienemmillä tilatarpeilla. Tällöin esimerkiksi nykyiset yhteispäivystystilat eivät olleet mukana. Lisäksi leikkaussalien määrä oli vielä tällöin avoin yhteensä n noin 13,0 milj Suunnittelu ( Rakentaminen ) Talousarviovaraukset hankkeen rahoittamiselle hyväksyttiin kuntayhtymävaltuustossa vuosien koskevan taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä ( yhteensä 13 milj ). Vuonna 2006 hankkeen suunnittelumääräraha oli Eli hankkeen alustava kustannusarvio oli 13,6 milj.. Kuntayhtymähallitus hyväksyi hankkeen suunnitelmat ja valitsi urakoitsijat kokouksessaan LEIPÄ-PROJEKTIN TOTEUTUVAT KUSTANNUKSET: - Rakennuttajakustannukset, sisältää suunnittelun Rakennustekniset työt Lvi-työt Sähkötyöt Rakennusautomaatiotyöt Urakoiden lisä- ja muutostyöt Rakennuttajan hankinnat: Kattopalkit

2 Veto- ja laminaarivirtauskaapit Rst-kalusteet Valaisimet ja monitorivarret Leikkauspöydät varusteineen Lääkekylmälaitteet Autoklaavit ja pesukoneet Irtokalusteet Muuntamo Kamerat Verhot, opasteet ja muut tilpehöörit ATK:n tuotekehityspalkkoja Leipä-hanke yhteensä n Rakennushanketta varten nimettiin 5-henkinen rakennustoimikunta. Työmaakokouksia on pidetty 12 kpl. Työmaakokouksia valmistelevia säännönmukaisia urakoitsijapalavereita on pidetty 39 kpl. Rakennuttajan puolelta palavereihin ovat osallistuneet valvojat. Valvojien mukaantulo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa on porrasteinen. Päävalvojan rooli alusta alkaen on keskeinen, suunnitteluprosessin koordinoija, kokousten koollekutsuja ja tarvittavien kokousdokumenttien laatija koko prosessin ajan. Muiden valvojien rooli omalla valvontasektorillaan on keskeinen, painottuen kuitenkin ajallisesti vasta pääsääntöisesti rakentamissuunnitteluvaiheeseen ja urakointivaiheeseen. Päävalvojan rooli on keskeinen myös suunnittelutyön aikana kohteen koordinoijana käyttäjien ja suunnittelijoiden välillä sekä kokousten koollekutsujana ja kokousdokumenttien laatijana. 2. Rakennuttajan rooli ja yleiset suositukset kustannustasosta Kuten edellä on jo todettu, määrärahapäätösten (valtuusto) ja suunnitelmien hyväksymiseen sekä urakointiin liittyvien päätösten (hallitus) jälkeen rakennuttajan roolista vastasi käytännössä rakennustoimikunta ja päivittäisjohtamisesta sairaanhoitopiin viranhaltijat valvojan roolissa: rakennusmestari Viljo Alapuranen (pääurakka) käyttöpäällikkö Hannu Kosonen ( lämpö-, vesi- ilmastointi eli lvi- urakointi) huoltomestari Pekka Immonen (sähköurakointi) huoltomestari Ari Jääskeläinen (automaatiourakointi) Rapal Oy:n laatiman Leipä-projektin tavoitekustannusarviossa rakennuttamisen kuluiksi on arvioitu Omassa suunnittelussa ja budjetoinnissa rakennuttajakustannuksiin, ilman valvontakuluja ja 2

3 projektijohtamista, laskettiin kuluvan Rakennuttajan kustannukset muodostuvat seuraavasti: - Suunnittelu ja suunnittelijoiden työnaikaiset matkakorvaukset Rakennuslupa Kopio- ja projektipankin kulut Työmaakokoukset + rakennustoimikunnan kulut Yhteensä Projektijohtamisen ja valvonnan osuudeksi voidaan laskennallisesti osoittaa seuraavasti: Tavoitekustannusarvion määrä Muut rakennuttamiskulut Valvonnan ja projektijohdon osuus Tämä on hinta-arvio siitä, mitä rakennuttamisen ja valvonnan kustannusarvio olisi maksanut ostopalveluna. Rakennuttajainsinööri Pekka Mölsä Rakennuskartio Oy:stä arvioi kyseessä olevan projektijohtamisen ja valvonnan osuudeksi 4 % projektin kustannusarviosta eli LEIPÄ- hankkeessa n Insinööritoimisto Tanskanen Oy:n rakennuttajainsinööri Jussi Karvinen arvioi kyseessä olevan projektijohtamisen ja valvonnan osuudeksi 3 % projektin kustannusarviosta eli LEIPÄ hankkeessa n Edellä mainittujen valvojien palkkakuluja ei voida katsoa sellaisenaan kuuluvan rakennuttajakustannuksiin, koska he suorittivat hankkeen valvonnan omien virkatehtäviensä ohessa. On erityisesti huomioitava se, että hankkeen toteutuksen aikana samanaikaisesti SOSTERI:n toimiala laajeni myös kaikkien valvojien työtehtävien osalta (uudet kiinteistöt jne.) sekä se, että LEIPÄ- hanke laajuudeltaan ja kestoltaan on ollut koko organisaation olemassaoloajan laajin hanke. 3. Tulospalkkioon suorittamiseen vaikuttavat tekijät LEIPÄ hankkeen vaativuutta sen laajuuden ja keston lisäksi on syytä arvioida myös sisältönsä vuoksi. Hanke toteutettiin osaksi uusrakentamisena (I-vaihe 4/2008-8/2009) ja osaksi vanhojen osien saneerauksella (II-vaihe 9/2009 3/2010) sekä kesäkaudeksi 2010 jäävällä ulkotyöurakoinnilla (5/ /2010). Koko rakennushankkeen ajan on työ toteutettu keskeyttämättä sairaalan päätoimintoja rakentamiseen liittyvien pakollisten, potilas- ja työturvallisuuteen liittyviä työkatkoksia lukuun ottamatta. (esim. räjäytystyöt). Valvojien osuus korostuu tällaisessa hankkeessa erityisesti hyvin moneen suuntaan vaadittavana koordinaatiovastuina (urakoitsijat, henkilöstö, viranomaiset jne.). Työ vaatii lähes jatkuvaa paikalla oloa ja valmiutta lähteä heti valvontatehtäviin, kun tarve ilmenee. Samanaikaisesti koko hankkeen ajan on kuitenkin huolehdittava oman tontin vastuut ja työt. Työn onnistumista voidaan arvioida monella tavoin, ainakin: hankkeen toimivuudella /käyttäjien tyytyväisyydellä rakennusaikataulujen pitävyydellä kustannusarvion pitävyydellä työkohteen vaatimien reklamaatioiden määrällä 3

4 hyvänä työturvallisuutena hyvä rakentamisen yhteistyöhenkenä kuten esimerkiksi työmaakokousten sujuvuudella Työmaan valvonta on toteutunut ammattitaitoisesti, jota ilmentää työmaakokousten toteava luonne, nopeasti viedyt kokoukset ja siellä minimoidusti esille tulleet lisävaatimukset. Mahdolliset ristiriitatilanteet on neuvoteltu aina etukäteen valmiiksi rakennuttajaa tyydyttävällä tavalla. hankkeen aikana toteutuneiden lisä- ja muutostöiden määrällä ja niiden vaikutuksella hankkeen aikataulussa pysymiseen Toteutunet lisä- ja muutostyöt: Urakka Urakkasummat Lisätyöt Lisätyöt % urakasta Rakennusurakka ,29 Lvi-urakka ,60 Sähkötöiden urakka ,48 Automaatiourakka ,30 Yhteensä ,71 Osa rakennusurakan lisä- ja muutostöistä johtuu muuttuneista lvi- ja sähkösuunnitelmista. Niiden määrä on Muutos- ja lisätöiden osuus saneerauskohteissa on yleensä n % urakkasummasta eli LEIPÄhankkeen kyseessä ollen se voisi olla n. 0,6-1 milj.. Rapal Oy:n laatiman kustannusarvion pohjalta lisä- ja muutostöiden osuudeksi laskettiin Vastaavien töiden osalta lisä- ja muutostöiden osuus voisi olla 0,6 1 milj.. Tulospalkkion maksatuksen peruslähtökohtana on pidettävä: kokonaiskustannusarvion pitävyys (määräraha toteutuma ) alle arvion n lisä- ja muutostöiden suhde: - (kustannusarvion määrärahavaraus) (toteutuneet lisä- ja muutostyöt) = lisä- ja muutostöiden määrä alle kustannusarvion. Rakennuttamista harjoittavien insinööritoimistojen projektijohtamis- ja valvontakustannusten suositushinta ostopalveluna olisi ollut luokkaa ; vrt. Karvisen ja Mölsän arviot. Leipä-hankkeessa työ toteutettiin muiden työtehtävien ohella. Näiden em. kolmen yhteisvaikutteisen kustannustekijän perusteella muodostuu maksettavan tulospalkkion oikeutus ja perusteet sen maksamiselle 4

5 4. Valvojakohtaiset perusteet tulospalkkioiden maksatukselle Jakoperusteen pohjana on hankkeen taloudellinen tulos em. peruslähtökohdista johdettuna kustannusrvion /alitus n , lisä- ja muutostöiden jääminen alle yleisten suositusarvojen / ja projektijohtamisen sekä valvontatyön suositustason alittava määrärahavaraus LEIPÄhankkeessa (ostopalvelu korvattiin omien valvojien työpanoksella OTO) Tulospalkkiota esitetään maksettavaksi seuraavasti Työn valvonta-ajalle 4/2008 3/2010 väliselle ajalle eli 24 kk. Koko valvontapalkkioksi esitän alla luetelluille henkilöille yhteensä 1200 /kk eli yhtensä jakaantuen seuraavasti: Viljo Alapuranen 50 % Hannu Kosonen 20 % Pekka Immonen 20 % Ari Jääskeläinen 10 % Työnantajamaksuineen talousarviovaikutus ) Poikkeamat tulospalkkion maksatuksesta johtuvat tehtävävastuutuksien kestosta ja suhteellisesta osuudesta koko valvontatehtävästä. Rakennusmestarin koordinaatio ja päävastuu on kestoltaan pisin (suunnitteluvaiheen koordinointitehtävä) ja itse vastuu-urakointi prosenttiosuudeltaan suurin (n 50 %), johon liittynyt vielä sekä työmaakokousten ja rakennustoimikunnan sihteerin tehtävät (valmiselu, pöytäkirjanpito, täytäntöönpanotehtävät) 5. Tulospalkkioiden maksatus Palkkiot suoritetaan heti lopputilityksen tultua vahvistetuksi kuntayhtymähallituksessa. Tulospalkkiot työnantajakustannuksineen sisällytetään poistonalaisiin hankkeen rakennuttajakustannuksiin Selvityksen laatija Hemmo Pirhonen Sairaanhoitopiirin johtaja 5