RVL. Yt-lainsäädännössä paljon kehitettävää. sivu 5. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL. Yt-lainsäädännössä paljon kehitettävää. sivu 5. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti"

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti Yt-lainsäädännössä paljon kehitettävää sivu 5 Palveluneuvojat Jos sinut löysässä hirressä sivu 10 osa-aikaistetaan sivu 14

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Talousvastaava Anne Aalto Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Puh. (09) Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 1 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Kirjoitan tätä juuri silloin, kun VR irtisanoo ja osa-aikaistaa eri puolilla Suomea matkustajaliikenteen myyntiyksikössä työskenteleviä henkilöitä. Varmasti koko tunteiden kirjo on käytössä. On täysin turhaa sanoa, että kyllä se siitä; jokainen työnantajan toimenpiteiden kohteeksi joutuva ja työnsä vielä säilyttävä käsittelee asiaa omalla tavallaan ja omassa tahdissaan. Sitten kun on eteenpäin katsomisen aika, on hyvä muistaa, että oma osaaminen on tallella. Sitä ei voi irtisanoa. Työnantajan velvollisuus on perustella ratkaisunsa työntekijälle. Kuulen jo mahdollisen vastauksen: - Tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Ei riitä! Mielestäni olisi pystyttävä hyväksyttävästi perustelemaan, miksi juuri kyseinen työntekijä irtisanotaan tai osa-aikaistetaan. Perustelujen kuuleminen helpottaa ja auttaa ymmärtämään, että ratkaisu ei johdu hänestä ihmisenä. Ei ainakaan saisi johtua. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on yksi niiden henkilöiden/ tahojen äänitorvista, jotka mielellään määräisivät koko suomalaisen työelämän ja työntekijöiden liikkumatilasta ja pelisäännöistä. Tältä se ainakin vaikuttaa. Sen sijaan, että yhdessä sovittaisiin nousun keinoista, nämä äänitorvet sanelevat vaatimuksia milloin eläkeiän nostosta, milloin palkanalennuksista ja milloin työajan lisäämisestä. Hurskaasti Häkämieskin ilmoitti olevansa valmis leikkaamaan omaa palkkaansa, jos työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat palkkojen leikkauksista seuraavissa palkkaneuvotteluissa. Nämä kaksi asiaa eivät ole mitenkään yhteismitallisia. Sen ymmärtää jokainen, ainakin minimipalkalla perhettään elättävä, kenties vielä yksinhuoltajaduunari. Minusta on palkansaajia/työttömiä nöyryyttävää vyöryttää tällä tavalla vastuu talouden tilasta heille. Missä ovat nyt ne loistojohtajat, joille maksetaan ruhtinaallisia bonuksia, jotta pysyisivät töissään? Missä on heidän esittämänsä innovaatiot suomalaisen elinkeinoelämän kehittämiseksi? Sillä innovaatioita tässä tarvitaan, eivätkä ne synny hetkessä. On huonoa johtamista ja lyhytnäköistä toimintaa, jos tulipaloja sammutellaan irtisanomisilla ja muilla vastaavilla keinoilla. Kuinka tuottavaa työ olisikaan, jos työpaikoilla ei olisi jatkuvaa säheltämistä ja epäonnistunutta muutosjohtamista? Maailma todella muuttuu kovaa vauhtia ja ennustettavuus on hyvin heikkoa. Esimerkiksi tämän päivän ratkaisujen perusteleminen mahdolliseen tulossa olevaan kilpailuun vedoten, on kestämätöntä. Ratkaisut voivat olla vääriä jo huomenna. On pidettävä huolta osaamisesta ja tarjottava asiakkaille palveluja ajassa. Tähän tarvitaan osaavia ja koulutettuja työntekijöitä. Joulurauhaa ja parempaa työelämää 2013! Jokaisella on sydän vaikka välillä se olisikin hukassa. Jokaisella on tunteet ja jokaisella on joku, joka välittää ja muistaa, että olet olemassa, joka hyväksyy sen, että sinä olet sinä ja joka lohduttaa kun lohtua tarvitset. - Essi - Soile Olmari päätoimittaja

3 Tässä numerossa 6 / 2012 VR:n kilpailukyky 6 kohtalonkysymys Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Kari Rajamäki on hyvin huolissaan lisääntyneestä ideologisesta yksityistämishalusta: - Raideliikenne on nähtävä kansallisena selviytymisasiana. Raideammattilaiset JHL:ssä Edunvalvonta ja sopimustoiminta ovat rautatieläisten omissa käsissä huolimatta Rautatieläisten Liiton fuusioitumisesta JHL:n kanssa: - Palveluiden määrä moninkertaistui, kertoo puheenjohtaja Vesa Mauriala Uudistuvaa yhteistyötä ja liikennepolitiikkaa Liikennevirasto tarjosi seminaarissaan Yhteistyötä uudistuvalla tavalla ja VR totesi omassaan jämäkästi, että Rautateiden tulevaisuudesta päätetään nyt. Muut jutut 12 Muutosten myllyssä Mervi Ylitalo kertaa vuoden aikana käytyjä yt-neuvotteluja ja toivoo työpaikoille työrauhaa. 20 Missä työ siellä luottamusmies Marja Ahokas ja Kari Vähäuski osallistuivat SAK:n ensimmäiseen luottamusmieskonferenssiin Tampereella. 25 Kokonaistaloudellinen arvio valmistui Rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle tulisi kerätä lisäkokemuksia Suomessakin. 27 Vuosikokouskutsuja Osallistu, päätä ja vaikuta! 28 RVL:n talvipäivät Riemua valkoisilla lumilla. Hyvä ajatus - Enenevässä määrin on asiakkaita, jotka sanovat hallitsevansa netin käytön, mutta tulevat asemalle ostamaan lippunsa, koska haluavat palvelua. Luottamusmies Ari Jokela sivulla 11. Palstat Puheenjohtajan päiväkirjasta 04 Luottamuksella 13 Leikkeet 26 Jutunjuuri 29 3

4 Puheenjohtajan päiväkirjasta Tarja Turtiainen puheenjohtaja Jos kehittäminen tehtäisiin ilman irtisanomisuhkaa, henkilöstökin voisi tuoda siihen ideansa pelkäämättä työpaikan menetystä. Muunneltua totuutta vai täysin arvaamattomia tilanteita? Ajankohtaan liittyen tämän pitäisi olla lämminhenkinen kirjoitus, mutta toisin kävi. Ensimmäinen ärtymystä herättänyt asia liittyy palkanlaskijoiden siirtämiseen Silta Oy:n palvelukseen. Palkanlaskijoille pidettiin syksyllä parikin tiedotustilaisuutta, joissa olin mukana kuulemassa, mitä puhuttiin ja mitä luvattiin. Viimeisin tilaisuus oli 20. päivänä elokuuta, jossa myös Sillan toimitusjohtaja Kari Partanen oli mukana. Sillan viesteistä kirjasin muun muassa seuraavaa: Sillassa on matala organisaatio, jossa asioista keskustellaan avoimesti oikeilla nimillä. Mikään kone ei laske palkkoja, vaan työntekijöiden osaaminen on kaikki kaikessa. Sillassa arvostetaan osaamista ja osaamisen kehittämistä tuetaan. Eräs RVL:n jäsen kysyi edelliseen liikkeen luovutukseen liittyen, kuinka moni siitä porukasta oli jäljellä vuoden kuluttua. Vastaus oli, että osa oli ottanut luovuttajayrityksessä vastaan irtisanomispaketin, mutta hekin tulivat uusina työntekijöinä taloon. Tiedotustilaisuuteen osallistujat kuulivat vielä erittäin kannustavan kommentin: Tässä kuulolla on tuhat vuotta kokemusta, muistakaa arvostaa myös itse itseänne. Minkäänlaisia pilvikasautumia ei tuntunut olevan näkyvissä. Vielä kuukausi myöhemmin luottamusmiehille vakuutettiin suoraan kysymykseen yt-neuvotteluista, ettei sellaisia ole tulossa. Vaan kuinkas sitten kävikään? Silta Oy joutui toteamaan, että liian moni asiakasmenetys osuu vuodenvaihteeseen eikä uusia kauppoja saada kotiutettua samassa tahdissa. Lisäksi joudutaan harkitsemaan tehtyjen kauppojen yhteydessä syntyneiden uusien Siltapaikkakuntien kannattavuutta. Yt-neuvottelujen lopputuloksena mahdollisesti seuraavat irtisanomiset ovat hyvin ikävä ja raskas asia. Tässä tapauksessa ei ole vaihtoehtoja. Mitä tästä tapauksesta pitäisi ajatella? Muuttuvatko tilanteet todella hokkuspokkustyyliin? Eikö tilanteita todellakaan pysty ennakoimaan pitkäjänteisemmin? Puhuttiinko koko ajan muunneltua totuutta? Palkanlaskijat tietävät kyllä varmasti oman arvonsa, mutta välittääkö työnantaja oikeasti henkilöstöstään? Nyt tuntuu siltä, että kun Mauri on työnsä tehnyt, Mauri saa mennä. Vakiintunut ajattelutapa ytprosessista pitää muuttaa Toinen ärtymyksen aihe on VR:n ilmoitus 70 henkilötyövuoden sopeuttamisesta 40 henkilöä irtisanoen ja 30 osa-aikaistaen. Salama iski tähän porukkaan jo toisen kerran. Muutosohjelmaan liittyen on jo käyty yhdet yt-neuvottelut, mutta tällöin VR:n uusi lipunmyyntijärjestelmä oli vielä siinä vaiheessa, ettei henkilöstövähennyksiä voitu tehdä. Huhut kuitenkin tiesivät kertoa, että tulossa on 100 henkilön irtisanomiset. 4

5 Kesäkuussa 2010 matkustajaliikenteen työntekijät saivat silloiselta henkilöliikennejohtajalta kirjeen, jossa kumottiin huhu 100 henkilön irtisanomisista: - Tällaista suunnitelmaa ei ole, mutta myyntivoiman tulee vastata kysyntää. Tavoitteemme on pystyä hoitamaan muutos luonnollista poistumaa hyödyntäen. Työnantajalähtöistä osa-aikaistamista pyritään välttämään kaikin toimin. Muutosohjelmaan kuulumattomana VR käynnisti tänä syksynä uudet yt-neuvottelut matkustajaliikenteen lipunmyynnissä. Olen miettinyt paljon Suomen tapaa kierrättää yt-aaltoa. Tässä pitäisi muuttaa koko vakiintunut ajattelutapa yt-menettelystä. Yt-lainsäädännössä on paljon kehitettävää. Kehittäminen pitäisi tehdä niin pitkäjänteisesti, ettei siihen pitäisi koskaan kuulua yt-menettely henkilöstön vähentämiseksi. Vika on aina johdossa, jos kehittämistä joudutaan tekemään niin nopeassa tempossa, että siihen tarvitaan irtisanomisia. Jos kehittäminen tehtäisiin ilman irtisanomisuhkaa, henkilöstökin voisi tuoda siihen ideansa pelkäämättä työpaikan menetystä. Ehkä Toivotan lukijoille ja yhteistyökumppaneille oikein hyvää joulua ja toivorikasta uutta vuotta. Kiitän kaikkia RVL:n toimintaan osallistuneita, mutta erityiskiitokset osoitan luottamusmiesten joukolle. He ovat tehneet parhaansa tiukoissa tilanteissa. näille ajatuksille muutama hymyilee vinosti, mutta nykyinen toimintatapa on aivan liian helppo tie. Mitä sitten olisin halunnut tehtäväksi? Väitän, että sama tulos olisi saavutettu niin sanotulla luonnollisella poistumalla, jos malttia olisi vähän enemmän. Olen myös aina ihmetellyt sitä, miksi yritys ei tee työntekijöilleen pitkäaikaisia koulutussuunnitelmia, joilla saataisiin pidettyä kokenut ja viimeisimmän koulutuksen omaava henkilö yrityksessä. Olisi mielestäni ollut myös oikeudenmukaista, että ensimmäisen vaiheen ytneuvottelu olisi siirretty tähän myöhempään vaiheeseen. Tällöin henkilöstöpooli olisi ollut myös matkustajaliikenteen asiakaspalvelijoiden käytössä. Kun henkilöstöpoolia ei enää ole, on kiinnitettävä erityistä huomiota työn tarjoamisvelvollisuuteen. Ei riitä, että tehtävät ovat ilmoitettuna duunipisteessä. Jonkun on keskitetysti tarjottava irtisanottaville sopivia vapaita töitä ihan räätälöidysti. VR:n asiakkaalle on yhdentekevää, mistä syystä juna on myöhässä. Niin on myös lipunmyyjälle yhdentekevää, mistä syystä yt-neuvotteluja käydään, jos niihin sisältyy irtisanomisia. 5

6 Kari Rajamäki VR:n kilpailukyky on myös kansallinen kohtalonkysymys Teksti ja kuvat Soile Olmari Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja, kansanedustaja (SDP) Kari Rajamäki on hyvin huolissaan lisääntyneestä ideologisesta yksityistämishalusta: - Raideliikenne on nähtävä kansallisena selviytymisasiana. Rajamäen mukaan Suomessa on liikaa partiomaista kolkkapoika ja -tyttöasennetta: - EU:lla perustellaan yksityistämisasioita. En hyväksy myöskään koulutusten siirtoja pois VR:ltä ja liikenteenohjauksen siirtoa valtio-omisteiselle yhtiölle ikään kuin meillä jo olisi yksityinen kilpailumarkkina. - Ehkä viime vuosina on hämärtynyt se, että sataprosenttisesti valtion omistamalla yhtiöllä on työllisyyteen, elinkeinotoimintaan ja aluekehitykseen liittyvä kansallinen tehtävä. Rajamäki toivookin liikenne- ja viestintäministeriön miettivän edellä mainittuja asioita enemmän yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Poliittista vastuuta lisättävä Rajamäellä on läheinen perusasenne raideliikenteeseen: - Kun 1983 tulin eduskuntaan, työhuoneessani oli mappi, jossa luki Junapuolue. Sen sanottiin olevan eduskunnan suurin puolue. Hän tuntee raideliikennettä ja sen taustoja; hän on myös VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja: - En muista, että koskaan aiemmin liikennejaoston puheenjohtaja olisi ollut samaan aikaan VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja. Toimiessani edellisen kerran jaoston puheenjohtajana meillä oli jo -90-luvulla hyvinkin tiivis yhteistyö VR:n kanssa. 6

7 - Olen kokenut yhteistyön tähän mennessä pelkästään myönteisenä sekä VR:n hallituksen puheenjohtajan Hannu Syrjäsen että VR:n toimitusjohtajan Mikael Aron kanssa. Meillä on samanlainen strateginen näkökulma. Kuljemme samassa junassa, samalla raiteella samaan suuntaan, Kari Rajamäki sanoo. Rajamäki ei koe, että näiden kahden tehtävän välillä olisi ristiriitaa: - VR:n kilpailukyvystä on huolehdittava ja kokonaislogistiikan pitää olla kunnossa. Hallintoneuvostossa käsitellään kaikki VR:n hallituksessa päätettävät merkittävät asiat: - Neuvostolla on selkeä rooli, joka määräytyy lopullisesti siitä, kuinka aktiivinen se on. - Poliitikkoja on haluttu pois hallintoneuvostoista, jolloin olisi varmaan helpompi järjestää asioita mieleisellä tavalla. Mutta hallintoneuvosto, jolla on poliittista vastuuta torppaa esimerkiksi johdon kohtuuttomat bonukset. Rajamäki kannattaa valtion omistajaohjausyksikön purkamista poliittisen vastuun piiriin muun muassa erikoisministeriöille: - Pitäisi olla enemmän avointa, kansanvaltaista poliittista vastuuta ja kontrollia. - Olisi hyvä, että jossain pohdittaisiin valtion omistajuutta. Kyllä sitä pitää myös käyttää strategisena keinona talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Kari Rajamäki on Pohjois-Savon vaalipiiristä ensimmäisen kerran 1983 valittu Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustaja. hallintotieteiden maisteri. entinen sisäasiainministeri ( ). nykyisessä eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan, hallinto- ja turvallisuusjaoston, työ- ja elinkeinojaoston, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen sekä Kansaneläkelaitoksen valtuutettu. toiminut valtiovarainministeriön liikennejaoston puheenjohtaja sekä alkaen. vaikuttajana lukuisissa valtiollisissa ja kunnallisissa luottamuselimissä. Tradekan edustajiston jäsen VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja alkaen. Liikennejaosto rahasäkin päällä Valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto on kansalle ehkä vähemmän tunnettu kuin eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta. Rajamäki selvittää eroa konkreettisella esimerkillä: - Sanotaan, että liikennevaliokunta päättää liikennemerkeistä ja liikennejaosto rahasta. Tosin liikennevaliokunnan asema oli liikennepoliittisen selonteon laadinnassa keskeinen ja valtiovarainvaliokunta lausunnon antaja. - Näinhän se on; liikennejaosto valmistelee valtio varain valiokunnan budjettimietinnön liikenne- ja viestintäministeriön osalta. Jaostossa on vaikutettu rajullakin tavalla raideliikenteen kehitykseen; liikennejaosto esitti aikoinaan Kerava-Lahti -oikoradan rakentamista. Tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vaati sitä voimakkaasti pois budjetista, mutta me emme antaneet periksi. 7

8 - Nyt on ollut myönteistä, että hallitus painottaa selkeästi hallitusohjelman mukaisesti raideliikennettä. Hallintoneuvoston puheenjohtajan on tärkeä varmistaa, että VR:ää pystytään ohjaamaan kansallisen edun ja hallitusohjelman hengessä. VR:n kilpailukyky on myös kansallinen kohtalonkysymys. Myönteisenä Rajamäki kokee myös sen, että valtiovarainvaliokunta kirjasi budjettimietintöön vuosi sitten syksyllä liikennejaoston vaatimuksesta hyvänä asiana VR:n kanssa solmitut pitkäaikaiset sopimukset muun muassa matkustajaliikenteessä. - Valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota myös VR:n matkustajaliikenteessä esiintyneisiin ongelmiin, kuten henkilöstön mitoituksiin, lippujärjestelmän ja asiakaspalvelun saamaan voimakkaaseen kritiikkiin ja täsmällisyysongelmiin. Valiokunta edellyttää liikenteen luotettavuuden ja asiakaspalvelun kehittämistä. - Olisi hyvä, että jossain pohdittaisiin valtion omistajuutta. Kyllä sitä pitää myös käyttää strategisena keinona talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto käsittelee talousarvioesityksen, lisätalousarvioesitykset sekä muut budjettitaloutta koskevat asiat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osalta. Kari Rajamäen (pj) lisäksi jaostoon kuuluu 8 eri puolueita edustavaa jäsentä ja 2 lisäjäsentä. VR-konsernin hallintoneuvosto valvoo, että yhtiön asioita hoidetaan terveiden liikeperiaatteiden mukaan ja kannattavuutta silmällä pitäen sekä yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen päätöksiä noudattaen. Hallintoneuvosto antaa hallitukselle ohjeita laajakantoisista tai periaatteellisesti tärkeistä asioista, käsittelee talous- ja vuosisuunnitelmat ja antaa yhtiökokoukselle lausunnon tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen johdosta. Hallintoneuvosto myös päättää asioista, jotka koskevat yhtiön toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtiön organisaation olennaista muuttamista. Puheenjohtaja Kari Rajamäen lisäksi hallintoneuvostossa on 11 edustajaa eri puolueista. Lisäksi henkilöstöjärjestöjen edustajilla on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta he eivät ole hallintoneuvoston täysivaltaisia jäseniä. RVL:stä kokouksiin osallistuu puheenjohtaja Tarja Turtiainen. Liikenne- ja viestintäministeriön 2013 budjetti 2,95 miljardia euroa Lähde Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote Liikennepolitiikan lohkolle on esitetty yhteensä miljoonaa, josta liikenneverkon osuus miljoonaa. Maantieliikennehankkeiden toteuttamiseen tarvitaan lisärahoitusta jopa 150 miljoonaa euroa. Perusväylänpitoon kuuluvat väylien päivittäinen ylläpito ja hoito, loppuun käytettyjen rakenteiden korvaaminen, liikenteen ohjaus sekä pienet investoinnit. Etusijalle asetetaan teiden, ratojen ja vesiväylien päivittäinen liikennöitävyys. Perusväylänpitoon osoitetusta miljoonasta eurosta, on 359 miljoonaa tarkoitettu radanpitoon. Vuosille ajoittuvan tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimisen kokonaiskustannukset ovat 90 miljoonaa euroa. Rautatieliikenteessä uusitaan Länsi- Suomen kauko-ohjausjärjestelmä. Ensi vuoden budjetissa on osoitettu erillinen 12 miljoonan euron rahoitus Pisara-radan suunnitteluun. Ratahankkeita on ensi vuonna käynnissä 4. Ratahankkeista valmistuu rataosuuden Rovaniemi-Kemijärvi sähköistys. Junien kaukoliikennettä aiotaan ostaa ministeriön ja VR:n välisen sopimuksen mukaisesti 33,6 miljoonalla eurolla ja junien lähiliikenteen palveluja 9,7 miljoonalla eurolla. Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan yhteensä 237 miljoonaa euroa. 8

9 - Raideliikenteen merkitys vahvistuu strategisesti hallitusohjelmassa, kun siinä on mukana elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja aluepolitiikan kokonaiskehys. Rajamäki pitää hedelmättömänä eri kuljetusmuotojen vastakkainasettelua: - Ei kumiliikenne pärjää ellei raideliikenne vedä ja päinvastoin. Suomessa pitää kuitenkin ymmärtää EU:n liikennepolitiikan painottuminen raide- ja vesiliikenteeseen. - Esimerkiksi viime keväänä EU:n komissio esitti Suomen raideleveyden kaventamista niin, että meilläkin otettaisiin käyttöön yhteinen eurooppalainen standardileveys millimetriä. Suomen hallitus ja liikennejaosto/eduskunta tyrmäsivät jyrkästi tällaisen keskustelun; Venäjästrategian kannalta tärkeä millimetrin raideleveys säilyy jatkossakin. EI matkustajaliikenteen yksityistämishaluille Liikennepoliittinen selonteko ei Rajamäen mielestä ole tämän hallitusohjelman osalta onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Liikennejaosto huomautti selontekomietinnössään kahdestakin asiasta: - Kilpailukyvyn kannalta on tärkeätä edistää Suomen ja Venäjän välisiä liikenneyhteyksiä. Olemme myös puuttuneet valmisteluun Euroopan laajuisten liikenneverkkojen osalta ja edellyttäneet vahvempaa idän ja pohjoisen alueiden saavuttamisen varmistamista. Selonteon valmistelussa herätti kiivasta keskustelua lähinnä kokoomuksen voimakas halu kirjata hallitusohjelmaan henkilöliikenteen yksityistäminen raideliikenteessä: - Tältä osin pystyin olemaan topparina. VR Oy säilytetään valtio-omisteisena palvelutasoohjauksen piirissä. - EU:n kilpailusääntöihin pohjautuvasta kilpailusta voidaan matkustajaliikenteen osalta päättää vasta kilpailun avaamisen hyödyistä ja haitoista tehdyn perusteellisen kokonaistaloudellisen arvion pohjalta. Tällöin on varmistettava kokonaistaloudellinen tehokkuus, raideturvallisuus, palveluiden saatavuus sekä henkilöstön aseman tasa-arvoinen turvaaminen. Henkilöstön ammattitaitoa ei saa vaarantaa VR:n henkilöstö saa Rajamäeltä kehuja ammattitaidostaan: - He ovat joutuneet kestämään paljon paineita esimerkiksi johtamisen takia. VR:n on varmistettava, että se ei hyppää sellaiseen systeemiin, jossa henkilöstön ammattitaito vaarannetaan. - Julkisuudessakin on paljon arvosteltu sitä, että VR ei huoli kuljetettavakseen pieniä tavarakuljetuksia. Olen ottanut tämänkin asian esille hallintoneuvostossa. Mielestäni kuljetettavaksi olisi otettava myös pienet yhdistelmäkuljetukset. Kilpailu kyseenalaisin keinoin on kytkettävä ehdottomasti pois. Tulevaisuuden haasteita ajatellen Rajamäki kokee, että Suomessa on liikaa intressijännitteitä: - Jonkun pitäisi katsoa, miten tämä maa selviää ja arvioida kokonaisuutta strategisesti yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Meidän pitäisi osasta hahmottaa logistinen kokonaisuus poikkihallinnollisesti ja kokonaisvaltaisesti elinkeinoelämän, talouden ja aluepolitiikan näkökulmasta. - Vaikeassa eurooppalaisessa tilanteessa meidän pitää muuttaa karttaa. Muutokseen vaikuttavat esimerkiksi pohjoisen arktiset alueet ja Venäjä, joka on meille erittäin tärkeä kumppani. Koko talouden kenttä muuttuu. Lehtileikkeitä VR 150 vuotta Tämä on tällä erää viimeinen VR:ään liittyvä lehtileikkeemme poimittuna 139-vuotiaan RVL:n jäsenlehdistä. Joulukuun 8. päivänä 1916 Rautatiehallitus kielsi kiertokirjeessään kaikkia valtionrautateiden virkailijoita ryhtymästä muiden kuin valtionrautateiden halonhankintoihin. Nimimerkki Rautatieläinen kirjoitti: - Saako siis joku rautatieläinen kulkea jonkun yksityisen halonleverantöörin asiamiehenä asemalta toiselle kontrahdin omistajan puolesta, häntä edustamassa, kun vastaanotetaan halkoja valtionrautatielle? Ei suinkaan! Eikö voitaisi stiliseerata kiertokirjeitä niin ettei olisi tilaisuutta toisin tulkintoihin! 9

10 Yt-neuvottelujen kestäessä Palveluneuvojat löysässä hirressä Teksti ja kuvat: Soile Olmari VR:n matkustajaliikenteessä työskenteleviltä palveluneuvojilta on vaadittu viime aikoina kärsivällisyyttä kohdata muun muassa asiakaspalvelujärjestelmä Teeman tuomat haasteet ja päättyneiden yt-neuvottelujen aiheuttaman epävarmuuden. Asiakkaan kohtaamistilanteissa omat huolet ja pelot on jätettävä syrjään ja palveltava iloisin mielin. Palveluneuvojan osa ei ole kadehdittava. Myös heidän luottamusmiehensä ovat joutuneet kohtaamaan hankalia ja vaikeita tilanteita. VR irtisanoo 40 henkilöä ja osa-aikaistaa 30. Kysytään luottamusmiehiltä, minkälaisia tuntemuksia yt-neuvotteluaika on tuonut ilmi. - Ihmiset ovat olleet hyvin mietteliäitä, surullisia ja hieman peloissaan kohtalostaan. Taloudellisetkin asiat mietityttävät; ei osa-aikatyön palkalla, noin euroa kuussa, perheellinen pärjää, toteaa Itä-Suomen alueella matkustajaliikenteen luottamusmiehenä toimiva Minna Raimoaho. Länsi-Suomen alueella Turun, Kupittaan ja Salon asemilla työskentelevien luottamusmiehenä toimiva Ismo Reunamo vastaa lyhyen ytimekkäästi: - Ahdistusta, unettomuutta, toistemme kyräilyä, masennusta, esimiesten nuoleskelua ja hermostuneisuutta. Sama kaiku kuuluu Pohjois-Suomesta: - Kyllähän kaikki ovat olleet äärettömän pettyneitä tähän tilanteeseen. Teeman käyttöönotossa oli pitkään tosi paljon ongelmia, mikä kuormitti aika lailla. Kiitoksena venymisestä tulivat sitten yt-neuvottelut, sanoo luottamusmies Hannu Alaluusua. Monet tuntevat itsensä jopa huijatuiksi ja petetyiksi: - Isoolta kirkolta on käyty kertomassa, että älkää te miettikö aseman myyntiä, 10 Hannu Alaluusua

11 vaan keskittykää palveluun. Kalliit (työnantajan mukaan) koulutukset on käyty, mutta kuinkas sitten kävikään! Närää herättää sekin, että Helsinkiin palkataan koko ajan uusia henkilöitä uusilla tehtävänimikkeillä, kertoo Kokkolan, Vaasan, Seinäjoen, Jyväskylän, Tampereen ja Porin asemilla työskentelevien palveluneuvojien luottamusmies Ari Jokela. Teemakin takkuilee edelleen Minna tuo esiin sen, että yrityksen tulosta ei voi nostaa vain henkilökuntaa vähentämällä: - Palveluneuvojat ovat kuitenkin niitä, jotka tuovat rahaa taloon ja palkka on pieni. Ismo Reunamo, keskellä. Hannu toteaa, että asiakkaita asemilla riittää: - Kaikki eivät suinkaan käy vielä netissä. Lisäksi myyntityö on paljon hitaampaa, joten työ ei ole oleellisesti vähentynyt. Palveluneuvojat tuntevat, että heidän työllään ei ole juuri merkitystä. Kaikesta huolimatta hommat on kuitenkin hoidettu, vaikka tästä tilanteesta on puhuttu päivittäin. Ari Jokela ja Minna Raimoaho. Yt-epävarmuuden ja hämmennyksen lisäksi Teema takkuilee edelleen: - Koskaan ei voi olla varma, että saa juuri sen lipun, mitä on ottamassa. Ongelmat tulevat yhtäkkiä ja kestävät lyhyen tai pidemmän aikaa. Ainakin Itä-Suomessa irtisanomisten ja osa-aikaistamisten takia palvelutaso laskee; maakunnissa nettiyhteydet eivät ole sitä tasoa kuin Etelä-Suomessa eikä R-kioski pysty toimittamaan kaikkia lippuja, Minna sanoo. Ari lisää vielä, että osa asiakkaistakin ihmettelee tilannetta: - Enenevässä määrin on asiakkaita, jotka sanovat hallitsevansa netin käytön, mutta tulevat asemalle ostamaan lippunsa, koska haluavat palvelua. Miksi minä? Kuinka luottamusmies on yt-menettelyn aikana voinut tukea henkilöstöä? Jokainen voi auttaa kuuntelemalla, mutta onko juuri muuta ollut tehtävissäkään? - Olen kertonut sen, minkä itse tiedän ja korjannut esiin tulleita virheellisiä tietoja. Olen kiertänyt asemilla jututtamassa porukoita ja olen ollut tavoitettavissa ainakin puhelimella, johon vastaan myös varsinaisen työajan ulkopuolella. Olen tiedottanut asioista myös sähköpostitse, Minna kertoo. Ismo on pitänyt tiedotustilaisuuden, Ari on keskustellut sekä kasvokkain että puhelimitse ja sähköpostitse. Hannu korostaa kuuntelen merkitystä. Entä miten toimia sitten, kun työnantaja on ratkaisunsa kertonut? Minna toivoo, että esimiehet juttelevat ratkaisuista myös luottamusmiesten kanssa: - Tiedotustilaisuuksiin, joissa on muun muassa Varman edustajia pitäisi kutsua myös luottamusmiehet. Pahin aika on varmasti se, kun ratkaisuista on kerrottu yksittäisille ihmisille. Hannu uskoo, että asemilla kiertämistä ja kuuntelua sekä tiedon hankintaa tulee varmaan riittämään: - Joka päivä tätä tilannetta on tullut mietittyä eikä se hyvältä tunnu, kun mitään kovin konkreettista ei pysty tekemään, jotta ne työpaikat säilyisivät. Ari toteaa, että tilanteen mukaan mennään. Sekä Ismo että muut luottamusmiehet tiedottavat asioista parhaan kykynsä mukaan. Minna pukee sanoiksi ehkä sen ensimmäisen tuntemuksen, kun ratkaisut ovat tiedossa: - Isoin kysymys on Miksi minä?. Toivottavasti työnantaja ymmärtää tilanteen ja antaa luottamusmiesten käyttää nyt enemmän aikaa asioiden hoitoon ja keskusteluihin palveluneuvojien kanssa. Työpaikoilla pitäisi järjestää kunnon tiedotustilaisuuksia. 11

12 Muutosten myllyssä joulua kohti Teksti Mervi Ylitalo Kuva Soile Olmari Mervi Ylitalo on Oulun osaston puheenjohtaja, RVL:n 2. varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen ja Pohjois-Suomen aluepääluottamusmiehen vara. Tämä vuosi on ollut jälleen yt-neuvotteluiden aikaa. Alkuvuodessa oli niin monta yt:tä menossa, että oli vaikea pysyä laskuissa mukana, mutta kerrataanpa vähän. Helmikuussa alkoivat neuvottelut VR Transpointin rautatielogistiikan liiketoiminnoissa organisaation muuttamiseksi. Maaliskuussa seurasivat neuvottelut Palvelut- ja tuotantodivisioonassa sekä Matkustajaliikenteen henkilöstösuunnittelun ja yritysmyynnin uudelleenjärjestelyssä. Huhtikuussa alkoivat HR-yksikössä neuvottelut, jotka päättyivät kesäkuussa. Toteutukset kerrottiin elokuussa lomien jälkeen. Vietä siinä sitten mukava loma lopputilin pelossa. Toukokuussa oli ollut yt-neuvottelut ITyksikössä ja VR Transpointin rautatielogistiikan myynnissä. Tässä vaiheessa jo uskalsi hieman huokaista ja toivoa kesälomien alkavan nopeasti ja neuvotteluiden loppuvan. Heinäkuu oli hiljaista aikaa, mutta elokuussa sitten rysähti ja kunnolla. Elokuun loppupuolella tuli tieto palkanlaskennan ulkoistamisesta Siltaan ja Matkustajaliikenteen myyntiyksikön ytneuvotteluiden alkamisesta. Palkanlaskijat, joista monella oli VR:n palvelusta vuotta olivat todella pettyneitä töiden ulkoistamisesta. Ei paljon lohduttanut tieto siirtyä vanhoina työntekijöinä vanhoilla ehdoilla. Muutoksia oli joka tapauksessa tiedossa, hyviä tai huonoja. Matkustajaliikenteen palveluneuvojia ihmetytti kovasti yt-neuvotteluiden alkaminen ja ilmoitetut suuret vähennysmäärät. Teeman käyttöönoton yhteydessä ja kaikissa vaikeuksissa, joita Teeman aikana on ilmennyt, tilanne on ollut huono. Työntekijät olivat uskoneet kaikille tulevan palkankorotuksia, ei tullut kaikille, mutta saivat yt-neuvottelut ja lopputulemana irtisanomisia ja osa-aikaistamisia. Marraskuussa alkoivat myös VR Track Oy:n liiketoimintojen organisaatiosta neuvottelut. Työpaikoille olisi nyt hyvä saada hetki hengähdysaikaa ja työrauhaa sekä mahdollisuus sopeutua uudistuksiin. Marraskuun kuntavaalien tulos oli melkoista teatteria. Paikkojaan menettäneet puolueet ilmoittivat olevansa voittajia. Se, millä matematiikalla kyseisiin tuloksiin päästiin, ei ole useimmille vielä selvinnyt; kaikki suuret vallassa olevat puolueet menettivät äänimääristään lähes Perussuomalaisten saama äänimäärä lisääntyi suunnilleen saman verran. Silti media pyrki kääntämään tuloksen perussuomalaisten tappioksi. Mutta kansa oli puhunut ja sillä siisti. Kirjoitan tätä tropiikin helteessä usean tuhannen kilometrin päässä Suomesta. Olen seurannut täällä tavallisten ihmisten elämää: Heillä ei ole sosiaaliturvaa, työttömyyskorvauksia eikä eläkettä. He eivät pysty maksamaan veroja, kun elämä on köyhyysrajan alapuolella. Kun verokertymää ei ole, ei valtio voi avustaa kansalaisiaan eikä järjestää heille hyvinvointipalveluja. Kuitenkin ihmiset vaikuttavat tyytyväisiltä ja heillä on elämänusko tallella. Suomessa elintaso ja sosiaaliturva ovat korkeita, toivoa sopii elämänuskon säilyvän. Kaikille Hyvää ja Rauhallista Joulun aikaa sekä menestystä vuodelle

13 Luottamuksella Erkki Hokkanen Länsi-Suomen aluepääluottamusmies Jos mikään ei riitä Kun minua aiemmin syksyllä pyydettiin kirjoittamaan tänne omia näkemyksiäni edunvalvonnasta, totesin, että aika ei ollut sopiva. Tämä johtui meneillään olleista yt-neuvotteluista. Nyt osa niistä on jo takana, ainakin tällä erää. Siitä huolimatta tilanne kirjoittamisen suhteen ei ole olennaisesti muuttunut; ytneuvottelujen päätyttyähän vasta alkaa aika, jolloin jäsenemme tosiasiallisesti tarvitsevat liiton edunvalvojien tukea. Irtisanotuksi tulleen henkilön kohtaaminen ei voi olla, eikä sen pidäkään olla helppoa. VR:n nykyorganisaatioissa työnantajan edustajilla ei ole tätä ongelmaa. He useimmiten eivät ole koskaan tavanneetkaan henkilöitä, joihin työnantajan toimenpiteet kohdistuvat. Liittomme eri edustajille - itsekin yhtenä, jää usein neuvottelujen jälkeen omaksi kysymys Teimmekö kaiken mahdollisen?. Ensiapuna oman tilanteen hallitsemiseksi on ihmisen luonnollinen toimintamalli haukkua toinen osapuoli lyttyyn ja toivottaa hyvää matkaa helvetin porteille. Tämä johtuu luultavasti siitä, että meidän on vaikea ymmärtää saati hyväksyä tehtyjä päätöksiä. Työnantajan moittimiseen yhdyn minäkin. VR:n nykyinen meno on pörssiyhtiöiden matkimista. Vetoaminen omistajaohjaukseen tai VR:n hallituksen tai hallintoneuvoston eri edustajien lausuntoihin ei poista yhtä tosiasiaa: pörssissä ei ole myytävänä tai ostettavana VR:n osakkeita. Kenelle voittoa sitten kerätään? VR:n taloudellinen tilanne on hyvä, suorastaan erinomainen, jos sitä verrataan muihin samassa sarjassa painiviin yrityksiin riippumatta siitä, ovatko ne oikeita pörssiyhtiöitä tai VR:n kaltaisia liikeyrityksiä. Yt-neuvotteluissa työnantaja käyttää perusteinaan tuotannollisia ja taloudellisia syitä. Mitä muuta se haluaisikaan tehdä kuin vedota tähän lain sallimaan helppoon syyhyn? Vaikka menisi miten hyvin tahansa, voidaan tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin aina vedota. Muutosohjelmaa julkistettaessa annettiin heti ymmärtää, että se tulee sisältämään henkilöstön irtisanomisia. Näin on tapahtunut ja tapahtuu edelleenkin. Ns. suorittavasta työstä työntekijöitä on irtisanottu kaikissa yhtiöissä. Eläkepoistumia ja muita työsuhteen päättymisiä ei ole korvattu rekrytoinneilla näihin tehtäviin. Saamamme selvityksen mukaan henkilöstökustannukset ovat kuitenkin samanaikaisesti kasvaneet. Miten tämä on mahdollista? Yhteistoimintalaissa puhutaan eri vaihtoehtojen tarkastelusta yrityksen ollessa kriisitilanteessa. Tällaista tilannetta VR:llä ei ole ollut. Siitä huolimatta yt-menettelyissä ei ole esitetty eri mahdollisuuksia edetä. Keskustelu on käyty lähinnä työnantajan esityksestä ja työntekijöiden edustajien rooliksi on jäänyt minimoida jäsenistölle tulevat heikennykset. Kilpailulla pelottelu tuntuu viimeaikoina jääneen muun kouhotuksen jalkoihin. Hyvä niin. Välillä ihmetyttää, kuka sitä kilpailua oikein pelkää? Tällä politiikallahan VR on jo kohta ulkoistanut kaiken ja jäljelle jää sitten se ydinosaaminen eli rahankeruu. Kenelle? Osana käytyjä yt-neuvotteluja on tullut selväksi työnantajan tahtotila sekä nykyisen työehtosopimuksemme että työn tekemisen ehtojen heikentämiseen. Tulevan sopimuksen valmisteluvaiheessa on nämä seikat huomioitava. Kentältä on kuulunut viestejä, joissa liiton edustajia vaaditaan ottamaan selkeämmin kantaa työnantajan tekemiin testulkintoihin. Me emme voi hyväksyä sellaista tilannetta, että työnantajan edustajan vaihtuessa jokin tulkintakin muuttuu. Veturinkuljettajana elämäntyönsä tehnyt isäni totesi hankalina aikoina: - Asioilla on tapana järjestyä ja muista, että viimekädessä kapitalisti on niin ahne, että on valmis myymään sen köyden, johon hänet hirtetään. Joulurauhaa jokaiselle ansioidensa mukaisesti toivottelee KI. 13

14 Jos sinut osa-aikaistetaan Teksti Mirva Tuomi, Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa, Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa henkilölle, joka tekee osa-aikaista työtä työnantajan aloitteesta ja kun työtä tehdään enintään 80 % alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Hänen tulee täyttää työssäolo- ja jäsenyysehdot ja olla oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Soviteltua ansiopäivärahaa maksettaessa, täydestä ansiopäivärahasta vähennetään 50 % hakujakson aikana ansaitusta palkasta. Soviteltu päiväraha ja työstä saatu palkka voivat olla yhteensä enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta palkasta. Kun nämä ehdot täyttyvät sinun tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ja olla valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Työnhaku on pidettävä voimassa TE-toimiston ohjeiden mukaisesti. Hakemus työttömyyskassalle liitteineen Mikäli olet tehnyt kokopäivätyötä ennen osa-aikaistamista, päivärahasi määritellään välittömästi osa-aikaistamista edeltävältä 34 sellaiselta viikolta, joina olet tehnyt kokopäivätyötä. Toimita työttömyyskassalle: Palkanlaskijan tekemä palkkatodistus välittömästi osa-aikatyötä edeltävältä 34 kokopäivätyön viikolta. Kopio työnantajan osa-aikaistamisilmoituksesta sekä uudesta mahdollisesta työsopimuksesta. Ansiopäivärahahakemus sekä palkkatodistus osa-aikatyöstä samalta ajalta kuin hakemus. Hakemuksen ja palkkatodistuksen aika riippuu palkanmaksujaksoistasi. Mikäli sinulle maksetaan palkkaa kerran kalenterikuukaudessa, tulee hakemuksen olla koko kuukaudelta ja siihen mukaan on liitettävä koko kuukauden palkkatodistus. Mikäli palkka maksetaan kahden viikon välein, tulee hakemus olla neljältä kalenteriviikolta ja siihen mukaan tulee liittää palkkatodistukset molemmilta kahden viikon jaksoilta. Omavastuuaika Työttömyyspäivärahaa maksetaan 5 päivältä viikossa omavastuuajan täyttymisen jälkeen. Omavastuuaika on 7 työtöntä päivää tai 7 työtöntä päivää vastaava aika. Työtunnit pidentävät omavastuuaikaa. Omavastuuajalla sinun täytyy olla työtön työnhakija. Mikäli kokoaikaisen työsuhteen työaikasi on 8 tuntia päivässä ja teet päivittäin 4 tuntia osa-aikatyötä, voidaan omavastuuaikaan ottaa 4 tuntia/päivä. Omavastuuaika tulee täyttyä 8 kalenteriviikon sisällä. Mikäli omavastuuaika ei täyty 8 viikon sisällä, joudutaan aika hylkäämään ja omavastuuajan laskeminen alkaa alusta. Soviteltua ansiopäivärahaa maksetaan sovittelujakson jokaiselta päivältä 5 päivää/kalenteriviikko lukuun ottamatta päiviä, jolloin henkilöllä ei ole ollenkaan oikeutta etuuteen. Uuden työssäoloehdon karttuminen Kun hakijalle maksetaan osa-aikaisen työn ajalta soviteltua ansiopäivärahaa, jokainen kalenteriviikko, jona työtä on tehty vähintään 18 tuntia/viikko, kerryttää uutta työssäoloehtoa. Kun näitä viikkoja on kertynyt 28 kuukauden aikana 34, määritellään päiväraha uudelleen osa-aikatyöstä saadun palkan perusteella ja 500 päivän enimmäisaikalaskuri alkaa alusta. Kuitenkin jos 500 päivän laskuri ei ole ehtinyt täyttyä ennen uudelleen määritystä, on uusi päiväraha vähintään 80 % edellisestä päivärahasta. Huolehdi myös osa-aikatyön aikana liiton/työttömyyskassan jäsenmaksustasi. 14

15 Ansiopäivärahan suuruus Lähde Voit itse laskea ansiopäivärahasi suuruuden osoitteessa josta löytyy päivärahalaskuri. Työttömyyskassa ei arvioi etukäteen päivärahan suuruutta. Päivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Taulukon summat ovat bruttosummia. Kaikki työttömyysetuudet ovat veronalaista tuloa. Palkka/kk Palkka Päivä- Ansio- Korotettuna Muutosturvan - 3,94 % palkka päiväraha maksettu ansio-osalla (tel-maksu) /päivä ansiopäiväraha maksettu /päivä ansiopäiväraha 2 000, ,20 89,36 57,46 64,71 69, , ,41 90,25 57,86 65,22 69, , ,62 91,15 58,26 65,74 70, , ,84 92,04 58,67 66,25 70, , ,05 92,93 59,07 66,76 71, , ,26 93,83 59,47 67,28 71, , ,47 94,72 59,87 67,79 72, , ,68 95,61 60,27 68,31 73, , ,90 96,51 60,68 68,82 73, , ,11 97,40 61,08 69,33 74, , ,32 98,29 61,48 69,85 74, , ,53 99,19 61,88 70,36 75, , ,74 100,08 62,28 70,87 76, , ,96 100,97 62,69 71,39 76, , ,17 101,87 63,09 71,90 77, , ,38 102,76 63,49 72,42 77, , ,59 103,66 63,89 72,93 78, , ,80 104,55 64,30 73,44 78, , ,02 105,44 64,70 73,96 79, , ,23 106,34 65,10 74,47 80, , ,44 107,23 65,50 74,99 80, , ,65 108,12 65,90 75,50 81, , ,86 109,02 66,31 76,01 81, , ,08 109,91 66,71 76,53 82, , ,29 110,80 67,11 77,04 83, , ,50 111,70 67,51 77,55 83, , ,71 112,59 67,91 78,07 84, , ,92 113,48 68,32 78,58 84, , ,14 114,38 68,72 79,10 85, , ,35 115,27 69,12 79,61 85, , ,56 116,17 69,52 80,12 86,48 15

16 sopimustoimin Raideammattilaiset JHL:ssä Ison talon edut, omissa käsis Teksti ja kuvat Soile Olmari Varsinainen edunvalvonta ja sopimustoiminta ovat edelleen rautatieläisten omissa käsissä huolimatta Rautatieläisten Liiton fuusioitumisesta Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa: - Itsenäisyys säilyi ja palveluiden määrä jäsenille ja aktiiveille moninkertaistui, kertoo puheenjohtaja Vesa Mauriala. Hän johtaa Raideammattilaisten yhteisjärjestöä, johon rautatieläisten lisäksi kuuluvat HSL-alueella työskentelevät metro- ja raitiotievaunuliikenteen jäsenet. Työssä käyviä jäseniä on yhteensä noin Meillä on fuusion suhteen vielä harkinta-aikaa; se toteutuu täysin vasta , mikäli niin haluamme. Yhteistyö on sujunut niin hyvin, ettei harkintaa ole tarve käyttää. Me olemme JHL:läisiä. - Tällaiset isommat liittokokonaisuudet ovat ilman muuta tärkeitä tulevaisuuden kannalta; on vaikeata nähdä, että pienillä liitoilla hartiat kestävät tämän päivän ja tulevaisuuden haasteissa. Yhdentymisen lähtökohtana oli muun muassa se, että raideliikenteen yhteistä suojaa tarvitaan työehtosopimusshoppailun ehkäisemiseksi pääkaupunkiseudun raideliikenteen kilpailutilanteessa ja VR:n yhden työnantajan maailman alkaessa murentua. Taloudellista suojaa Rautatieläisten Liitto ei niinkään tarvinnut: - Tulimme siihen johtopäätökseen, että jos VR:llä väen vähentyminen jatkuu, emme pysty ylläpitämään täyden palvelun järjestöä. Nyt tilanne on toinen, ero entiseen on huima, Mauriala toteaa. - Kilpailuvirasto ajaa VR:n kunnossapidon muuttamista itselliseksi ja jos se tapahtuu, ei Rautatieläisten Liiton hartiat riittäisi työehtosopimuksen puolustamiseen kunnossapidossa, jossa tehdään suurelta osin metallikentän työtä. Raideammattilaisilla omat testavoitteet Mauriala kiittää JHL:n joustavuutta: - Saimme hallinnon päätöksellä rakentaa meidän näköisemme yhteisjärjestön. Lähin vertailukohta JHL:n sisällä voisi olla Energia-alan yhteisjärjestö. - Käytössämme ovat JHL:n tarjoamina esimerkiksi oikeusapu, jäsenrekisteripalvelut, hallinto, koulutus- ja talouspalvelut: - Jäsentemme näkökulmasta palvelut ovat paljon lähempänä kuin aikaisemmin, koska JHL:llä on 14 aluetoimistoa. Aktiivit voivat kokoontua omissa toimistoissa ympäri maata. - Varsinainen edunvalvonta ja sopimustoiminta ovat edelleen omissa käsissä samoin kuin Rautatieläisten Liiton omaisuus. Raideliikenteen sopimusalat kuuluvat JHL:n yksityiseen toimialaan ja meidän tessopimuksemme hyväksyy lopullisesti liiton hallitus ja allekirjoittaa liiton puheenjohtaja. Mauriala korostaa, että raideammattilaisten valtuusto asettaa testavoitteet, nimeää neuvottelijat ja hyväksyy neuvottelutuloksen JHL:n hallitusta varten. 16

17 ta sä JHL:n raideammattilaisten puheenjohtaja Vesa Mauriala arvelee yhteisjärjestön voimaa koeteltavan toden teolla ensimmäisen kerran kilpailun todennäköisesti avautuessa pääkaupunkiseudun raideliikenteessä 2017: - Silloin mitataan, pystymmekö pitämään työehtosopimukset. Nythän vanhoilla VR:n liitoilla ja JHL:llä on ainoina sopimusoikeus. 17

18 Yhteisjärjestössä on myös omaa alakohtaista toimintaa: - Saamme ison talon edut, mutta pystymme pitämään omissa käsissä tärkeimmän asian eli sopimustoiminnan, Mauriala kiteyttää. JHL on Suomen suurin ammattiliitto jäsenellään: - Kyllä suurimmalla on voimaa. Olen myös huomannut, että rautatieläisiä arvostetaan JHL:ssä keskeisenä ryhmänä muun muassa mahdollisissa painostustilanteissa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun työmatkoista jää 70 % tekemättä, jos JHL:n jäsenet jäävät kotiin. Viestintää uudistetaan Mauriala tuo esiin myös haasteet: - Suurin yksittäinen asia on, miten omaa rautatieläisyyttä pidetään yllä. Olemme miettineet, mitä tekisimme nyt paremmin. Ensi keväänä käymme läpi viestintää; ainoa negatiivinen palaute kentältä on viestintään liittyvä. Jotkut rautatieläiset kokevat, että eivät löydä rautateitä koskevia teemoja JHL:stä. - Motiivi-lehden välissä jaettava raideammattilaisten Venttiili-lehti ilmestyy vuodessa yhtä monta kertaa kuin aikoinaan Rautatieläinen. On mietittävä uudestaan, mitkä ovat välineet näkyä jäsenille niin, että he saavat riittävästi tietoa rautatieasioista. Maurialan mukaan keväällä pohditaan lehden uudistamista ja mahdollisen verkkolehden perustamista sekä sitä, miten näkyä työpaikoilla: - Suurin haasteemme on siis, miten pidämme omasta näkyvyydestämme huolta. Siihen menee kuitenkin helposti viisikin vuotta, että jäsenet kokevat olevansa JHL:läisiä. Oma toimisto on JHL:n päätoimipaikassa Helsingissä ja kaikki toimihenkilöt ovat liiton palkkalistoilla: - Maksamme itse toimistomme kulut. Puheenjohtaja on komennettu yhteisjärjestön tehtäviin. Sen lisäksi raideammattilaisten asioita hoitaa yhteisjärjestössä kaksi henkilöä. Sopimustoimitsijat on sijoitettu JHL:n Edunvalvontaosastolle ja he tekevät testyötä kuten ennenkin. Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL, Ajaa raideliikenteessä työskentelevien etua laaja-alaisesti, parantaa jäsenten työsuhteen ehtoja, työtä, työympäristöä ja yhteiskunnallista asemaa. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on Suomen suurin ammattijärjestö. Sen toiminta-ajatuksena on koota yhteen ne ammattiryhmät, jotka työskentelevät julkisissa palveluissa ja joiden tehtävien rahoitus on kokonaan tai osittain julkista. Raideammattilaisten jäsenet osallistuvat JHL:n joka viides vuosi pidettävien edustajistovaalien kautta liiton demokraattiseen päätöksentekoon ja siten vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan liiton valtuuston ja noin kerran kuukaudessa kokoontuvan hallituksen sekä muiden valtakunnallisten ja alueellisten toimielinten työskentelyyn. Raideammattilaiset osallistuu liiton edunvalvontaosaston kanssa neuvotteluihin rautatiealan yleissitovasta työehtosopimuksesta sekä kehittää sopimista työnantajan kanssa yhteisissä työryhmissä. Järjestö valmistelee sopimustavoitteet ja osaltaan hyväksyy saavutetun neuvottelutuloksen. Tuloksen hyväksymisestä päättää liiton hallitus raideammattilaisten esityksestä. Jussi Koivunen kuljetusliittohankkeen selvitysmieheksi Jussi Koivunen on nimetty kuljetusliittojen yhdistymiseen tähtäävän hankkeen selvitysmieheksi. Koivunen aloittaa tehtävässä välittömästi. Tavoitteena on saada aiesopimus viiden kuljetusliiton yhdistymisestä aikaiseksi kevään 2013 aikana. Jussi Koivunen työskenteli aiemmin AKT:n sihteerinä. Siinä tehtävässä Koivunen oli mukana yhdistymisprosessin alusta lähtien vuodesta AKT:stä Koivunen jäi eläkkeelle vuoden 2011 marraskuun lopussa. Kuljetusliittojen yhdistymishankkeessa ovat mukana Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Ilmailualan Unioni IAU, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ja Suomen Merimies- Unioni SMU. Liittojen yhteinen jäsenmäärä on noin RVL ja järjestöyhteistyö Rautatievirkamiesliitto oli mukana kuljetusliittojen yhteistyöhankkeessa vielä vuonna 2009, jolloin hankkeessa elettiin hiljaiseloa. Kun Rautatieläisten Liitto vetäytyi 2009 Team-hankkeesta, pohdittiin rautatieläisten kanssa vaihtoehtoista mallia raideliikennealan liittojen kokoamisesta JHL:n yhteyteen. Yhteistyöllä haettiin vahvistusta edunvalvontaan, sopimustoimintaan, viestintään ja koulutukseen. Suunnitelmat etenivät niin, että RVL:n valtuusto sai päätettäväkseen huhtikuussa 2010, hyväksyykö se raideliikennealan järjestöyhteistyön aiesopimuksen vai ei. Valtuusto päätti kahden äänen enemmistöllä, että raidejärjestöselvitystä ei jatketa. Rautatieläisten Liitto fuusioitui JHL:n kanssa ja Veturimiesten liitto irrottautui kuljetusliittojen hankkeesta. AKT:n uusi puheenjohtaja Marko Piirainen pitää mahdollisena uuden ison kuljetusliiton syntymistä. 18

19 - Paitsi että hartiamme levenivät JHL:n ammattitaidon myötä, saimme myös toimitsijoille varamiehet. Esimerkiksi rautatiealan tessin lisäksi Hannu Mattila on perehtynyt Finavian sopimukseen, jonka toimitsija on puolestaan perehtynyt Hannun varana rautatietessiin. Haasteena Mauriala mainitsee myös sen, että 14 aluetoimistoa voisi palvella jäsenistöä vielä paremmin rautatiealan tesasioissa: - Sopimuksemme ovat niin erityisiä, että niihin tutustuminen vie aikaa. Joka toimistoon on nimetty yksi henkilö, joka hoitaa rautatieläisjäsenet ja auttaa esimerkiksi työttömyys- ja järjestöasioissa. - JHL:n sisällä on myös rajapintoja, kuten destialaiset. Tulevaisuudessa on katsottava, mitä käytännössä tarkoittaa se, että VR Trackissa työskentelevät jäsenet ja destialaiset ovat samassa liitossa. Ajatuksena on, että meidän rautatieläisten osastot säilyvät omina osastoinaan. Yhteisjärjestön jäseniä ovat osastot, eivät yksittäiset jäsenet. Voimme keskittyä uuden rakentamiseen JHL:n edustajistovaalit käytiin viime keväänä: - Rautatieläiset pärjäsivät hyvin; he saivat 17 paikkaa, mikä on yli puolet yksityissektorin paikoista. Meillä on moniin muihin verrattuna isompia työpaikkoja ja isompia osastoja. Pertti Savikko Tampereelta edustaa meitä JHL:n hallituksessa, jossa on myös Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtaja, raitiovaununkuljettaja Tapio Havasto, Mauriala kertoo. - Päätöksenteossa alueellisuus tulee vahvemmin esiin kuin aiemmin; koko liittoa koskevat kannat tulevat alueryhmien kautta. Mauriala kokee, että yhdentymisen myötä tulevaisuudenkuva on laveampi kuin aiemmin: - Ennen fuusiota me ajattelimme, että suppilo on kapeneva. Koko ajan oli nähtävissä, että jäsenmäärä pienenee. Ja vaikka VR:llä nyt on pohja saavutettu, on näkyvillä, että ratikka- ja metropuolella joudutaan palkkaamaan 20 % lisää henkilöstöä. Näköala on siis aivan toisenlainen kuin ennen. - Kysymys ei ole, selvitäänkö hengissä vai pitääkö sopeuttaa vaan voimme keskittyä uuden miettimiseen ja rakentamiseen. 19

20 Missä työ siellä Teksti Marja Ahokas ja Kari Vähäuski Saimme kunnian osallistua SAK:n ensimmäiseen luottamusmieskonferenssiin Tampereella Oli mahtavaa olla yli 130 luottamusmiehen joukossa. Mielenkiintoista kuultavaa ja nähtävää oli paljon aika ei edes riittänyt täysipainoiseen tutustumiseen eri yhteistyökumppaneitten esittelypisteillä, mutta jotain liki joka pisteestä tarttui matkaan. Jokainen oli jo ilmoittautumisensa yhteydessä valinnut neljä eri työpajaa, joihin halusi osallistua. Perjantain työpajoiksi olimme toistemme valinnoista tietämättä molemmat valinneet ryhmät Mistä syntyy motivaatio toimia luottamusmiehenä? ja Luottamusmiehen rooli järjestössä, suhde ammattiosastoon. Lauantaina osallistuimme samaan työpajaan Luottamusmies yrityssaneerauksen keskellä sekä toinen Edunvalvonta kansainvälisissä yrityksissä, toinen Suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi miten se on mahdollista? ryhmiin. Työpajojen pienryhmissä ideoimme uusia ja vanhojakin keinoja hoitaa asioita. Aikaansaannokset tiivistettiin aina kolmeksi sanaksi, jotka liitettiin yhteen suureen kokonaisuuteen (ks. kuva). Perjantai-iltana julkistettiin vuoden luottamusmiehen valinta. Hän on Harri Hapi Lindholm Sappin Kirkniemen paperitehtaan pääluottamusmies. Häntä kuvailtiin osastonsa ehdotuksessa tarmokkaasti ja pyyteettömästi työntekijöitten asioita ajavaksi luottamusmieheksi, myös aktiiviksi Paperiliiton toiminnassa. Illan aikana tutustui helposti eri liittojen luottamusmiehiin sekä SAK:n toimiston ihmisiin. Verkostoitumista parhaimmillaan. Lauantai meni myös kiireisesti työpajoissa. Tuntui että aika suorastaan juoksi niin paljon jäi vielä näkemättä ja kuulematta. Miljoonasateen Heikki Salo esiintyi konferenssin lopettajaisissa ja lauloi todella koskettavasti esimerkiksi hiilestä, johon puhaltamalla se ensin hehkuu ja sitten leimahtaa kuten yhteistyön pitää leimahtaa. Saimme siis uskoa ja vahvistusta toimia edelleen tällä luottamusmiehen vaativalla, mutta samalla hyvin mielenkiintoisella polulla yhteistyössä kaikkien luottamusmiesten kanssa. sillanrakentaja visionääri kannustaja/mukana kulkija verkostoituja oikeuksien puolustaja tulkki yhteyden rakentaja solidaarinen/heikomman puolustaja Kulttuurin tuntija tiedottaja myötäeläjä mielialan kohottaja, tsemppari psykologi kuuntelija tiedottaja irtisanottujen kohtaaminen edunvalvoja, valvoo kaikken etua Edunvalvoja järjestöjohtaja sillanrakentaja sopijaosapuoli asiantuntija neuvottelija mahdollisuuksien löytäjä Suomalainen työelä Luottamusmieskonferenssi roolikartta.mmap Mindjet edu y k Pä 20

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK - SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01. 30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva Työnhakijan ja työnantajan muutosturva te-palvelut.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista.

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. 1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. Käsittelemme tänään Rovaniemen hallintosääntöä ja kaupungin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Työttömyyskassan verkkopalvelun kautta voit lähettää hakemuksia tarkistaa ja muuttaa yhteystietojasi, laskea päivärahan suuruuden,

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla.

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla. 260151/01/101-109 Sisäasiainministeriön palkkausjärjestelmän uudistamista koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 11 päivänä toukokuuta 2006 sisäasiainministeriön,

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA.

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. PAMista PAM, eli Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ja opiskelevien liitto PAMilaisia on jo yhteensä yli 232 000 PAMin alat:

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02. 05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14

Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14 Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14 PUHEENJOHTAJA JA YLEISTÄ Mikä meni hyvin? ELECarnival sujui kaikin puolin hyvin Koulutusohjelmien yhdistymiseen saatiin lisäaikaa Palautekeskutelut

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 EK-STTK Työsuhdepäivät 10. 12.2.2011 Pääluottamusmies Liisa Halme Vakuutusväen liitto Hallitus/Edustajisto/Työttömyyskassan hallitus Nordiska

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot