Kesätyöntekijä kiertää maata. Opinnot alkavat. Oululaisilla synkkä kesä. Nollasopimukset ongelmallisia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesätyöntekijä kiertää maata. Opinnot alkavat. Oululaisilla synkkä kesä. Nollasopimukset ongelmallisia"

Transkriptio

1 Kesätyöntekijä kiertää maata Oululaisilla synkkä kesä Opinnot alkavat Nollasopimukset ongelmallisia

2 Sisällys 5/ Hyvän hanapolitiikan rakentaja 14 Kylmä kesä Oulussa 16 Työura alkuun pohjoisessa 18 Ammattikorkeakouluopit laajoja 20 Opiskelijatoiminta palkitsee 22 Ulkomaanharjoittelu avartaa 24 Asiakas on kumppani 27 Liikkeenluovutuksessa riskejä 28 Kesätyö reissuhommissa 38 Projektikilpailu käynnissä 39 Kesäkaravaanin satoa 40 Uutta väkeä liittoon 43 Muutosagentilla riittää virtaa VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 19 Kolumni 30 Oikeutta 32 Tutkittua 34 Opiskelijat 42 Jäsenpiste Kesäkaravaani pysähtyi muun muassa Joensuussa s. 39 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää TOIMITTAJA Kirsi Tamminen VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 25.9., 6.11., TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Järkevä päätös Epävarmuus Turun telakan ja koko suomalaisen meriteollisuuden tulevaisuuden ympäriltä hälveni ainakin toistaiseksi, kun saksalainen telakkayhtiö Meyer Werft ja Suomen valtion Teollisuussijoitus Oy pääsivät sopuun korealaisen omistajan kanssa telakan ostosta. Saksalaisyhtiö on jatkossa telakan enemmistöosakas 70 prosentin osuudella valtion omistaessa loput 30 prosenttia. Elokuun alussa syntynyttä ratkaisua edelsi erikoinen, mutta 2000-luvun Suomeen tyypillinen keskustelu valtion roolista omistajana. Hetken aikaa näytti jo siltä, että valtion lähteminen Turun telakan pelastajaksi on poliittisesti mahdotonta. Voittiko hallituksessa järki vai pyhittikö tarkoitus keinot, mutta kuukausien työn jälkeen hallitus onnistui löytämään liiketaloudellisesti kannattavan ratkaisun telakan omistamiseen. Jos uusi omistuspohja ei suoranaisesti takaa, niin ainakin antaa mahdollisuuden turkulaistelakan ja koko suomalaisen laivanrakennuksen kehittämiselle. Meyer Werftillä on pitkät perinteet laivojen rakentamisesta Saksassa. Valtion mukanaolo tuonee toimintaan ainakin alkuvaiheessa vakautta, jota koko ala ja etenkin turkulaistelakka ovat jo kotvan aikaa kaivanneet. Saksalaisen perheyhtiön kokemus yhdistettynä suomalaiseen osaamiseen voikin olla yhtälö, joka koituu kotimaisen meriteollisuuden pelastukseksi. Omistusjärjestely antaa Suomen valtiolle mahdollisuuden irtaantua myöhemmässä vaiheessa sijoituksestaan. Mielenkiintoista on, kuinka moni yhteiskunnallinen keskustelija on kauppaa kommentoidessaan katsonut tarpeelliseksi korostaa juuri tätä mahdollisuutta. He ovat olleet ratkaisun tukena ikään kuin köydellä työntäen painottaen, että valtion ei pidä olla mukana taloudellisesti kannattamattomassa liiketoiminnassa. Asiaa voi katsoa toisinkin, jos on rohkeutta arvioida valtion roolia ilman ideologista painolastia. Laivojen rakentaminen ei välttämättä ole menneisyyden toimiala; myös siellä tarvitaan uutta ajattelua ja innovaatioita muun muassa ympäristöpäästöjen vähentämisessä ja energiatehokkuudessa. Vähättelyn ja etukäteen tuomitsemisen sijaan syntyneelle yritykselle on syytä toivottaa onnea ja menestystä. Varmaa on, että ratkaisu tuo ainakin vähäksi aikaa työtä ja taloudellista toimeliaisuutta telakan ympäristöön. Jo se on hatunnoston arvoinen asia. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Työeläkeyhtiöiden hallitusten työ vaikeutumassa Työeläkevakuutusyhtiöitä koskevaan lakiin esitetään muutoksia muun muassa sisäpiiritietojen sääntelystä, esteellisyyssäännöksistä, yhtiön ja sen johdon välisistä liiketoimista sekä palkitsemisesta. Lakiesityksen mukaan eläkeyhtiöillä pitäisi jatkossa olla julkinen sisäpiirirekisteri, joka ulotettaisiin koskemaan myös eläkeyhtiöiden hallituksen jäseniä. Sisäpiiriin kuuluvien olisi ilmoitettava rekisteriin pörssiosakeomistuksensa ja tekemänsä arvopaperikaupat. Esitys laajentaa sisäpiiriläisyyden määrittelyä arvopaperimarkkinalain mukaisista käytännöistä. Tämä vaikeuttaa työeläkeyhtiöiden hallitusten jäsenten toimintaa tarpeettomasti, koska he olisivat jatkossa sisäpiiriläisiä silloinkin, kun he eivät ole saaneet sisäpiiritietoa. Tämä ongelmakohta voi pahimmillaan vaikuttaa hallitusten kokoonpanoihin jatkossa, arvioi Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Varma on merkittävä suomalainen työeläkeyhtiö. Tarja Jurmu Hän huomauttaa, että hallituksen jäsenet omistavat arvopapereita yksityishenkilöinä. Mikäli luottamustehtävän hoidossa vaaditaan kaiken henkilökohtaisen pörssiomaisuuden ja -kauppojen lähes jatkuvaa raportoimista, siitä voi tulla este hallitustyöskentelyyn osallistumiselle. Siimes toivoo, että sisäpiiriläisyydestä eläkeyhtiöiden hallituksista voidaan keskustella eduskuntakäsittelyn aikana vielä rakentavassa hengessä. On koko suomalaisen työeläkejärjestelmän etu, että elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen edustajien osaamista voidaan edelleen hyödyntää työeläkevakuuttajien hallinnossa, Siimes painottaa. -7,3 % Tilastokeskuksen tietojen mukaan yrityssaneerauksien määrä väheni 7,3 prosenttia ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana verrattuna edellisen vuoden samaan ajankohtaan. kuu Henkilökunnan määrä yrityssaneeraukseen haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 832, mikä 40 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vireille pantujen yrityssaneerauksien määrä kasvoi tammi kesäkuussa rakentamisen, kaupan sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialoilla. Lukumääräisesti eniten vireille pannut yrityssaneeraukset lisääntyivät kaupan sekä majoitusja ravitsemustoiminnan toimialoilla. Yrityssaneerausten määrä väheni maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden ja kaivostoiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä muiden palveluiden päätoimialoilla. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveysja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan. Yt-automaatti ei toimi Tekniikan Akateemiset TEKin tutkimuksen Yhteistoiminnan henki hukassa mukaan yt-prosessi voi toimia itseään vastaan. Yhteistoimintaneuvotteluista on tullut automaatti, jonka avulla yritykset ja julkishallinto pyrkivät säästämään. Lyhytaikaiset säästöt ja supistukset saavutetaan, mutta tehokkuus ja tuottavuus laskevat pitkäksi ajaksi. Huono yt-prosessi voi johtaa negatiiviseen kierteeseen. Tutkimukseen vastanneet kertovat työilmapiiriin, motivaation, keskittymiskyvyn ja luovuuden heikkenemisestä. Työnsä säilyttävät työntekijät kokevat pahimmillaan, että yritys on vailla luotettavaa johtoa ja näin ollen vailla onnistumisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tutkimuksessa haastatellut työntekijät ja henkilöstön edustajat kokevat, ettei kysymyksessä ole aito neuvottelutilanne, vaan päätökset tai suunnitelmat oli tehty jo aiemmin eikä lopputulokseen päässyt konkreettisesti vaikuttamaan. Neuvoteltavaa on vain vähän eikä todellisesta yhteistoiminnasta voida puhua. Luottamusmiehet voivat neuvotteluissa esittää henkilöstön näkemyksiä tilanteesta ja tehdä ehdotuksia, mutta niitä ei juurikaan huomioida. Neuvotteluprosessi ja irtisanomiset näyttäytyvät henkilöstölle epäloogisena pelinä, joka vaikuttaa pahimmillaan arpomiselta. Yt-tilanteissa irtisanomiseen ei näyttäisi vaikuttavan se, onko henkilö tehnyt työnsä hyvin vai huonosti. 4

5 BITTIKATTAUS Kesäkilpailuissa palkintoja Insinööriliiton Kesäkaravaanin ja muissa kesätapahtumissa eri puolella Suomea oli mahdollisuus osallistua arvontaan. Osallistujien kesken arvottiin kolme sadan euron arvoista lahjakorttia. Sokos hotellien lahjakortin sai Timo Santapukki Kirjalasta. Verkkokauppa.comin lahjakortti meni Valkeakoskelle Miia Dahlille. Stadiumin lahjakortin arpa vei Jyväskylään Ari Jonniselle. Insinöörin liitteen Kesäinssin kilpailussa piti tunnistaa seitsemän paikkakuntaa, joissa on insinööriaiheisia väyliä. Kilpailussa oli valokuvan lisäksi jokaisesta paikasta sanallinen vihje, jos katu ei ollut ennestään tuttu. Vihjeet olivat helppoja, sillä valtaosa vastaajista tunnisti kaikki oikein. Paikkakunnat olivat järjestyksessä Helsinki, Imatra, Tampere, Mikkeli, Loviisa, Kirkkonummi ja Raasepori. Oikein vastanneiden kesken arvottiin kirjakaupan lahjakortti. Palkinnon sai Liisa Katajala Tampereelta. Onnea palkituille! Thinkstock Ehdota Akavan yrittäjäpalkinnon 2014 saajaa Akavan yrittäjäpalkinnon tavoite on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä akavalaisille sekä akavalaisen yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Palkinnon kautta muistutetaan myös, että Akava toimii korkeasti koulutettujen yrittäjien ja ammatinharjoittajien edunvalvojana. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta yrittäjyydestä, toimimisesta akavalaisen korkeasti koulutetun ammattinharjoittamisen ja yrittäjyyden hyväksi tai niiden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi. Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsenliitot ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Ehdotuksia toivotaan erityisesti jäsenliittojen yrittäjätyöryhmiltä, yrittäjävaliokunnilta ja yrittäjäneuvottelukunnilta. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen pyydetään toimittamaan yrittäjäpalkintotyöryhmän sihteerille Vesa Vuorenkoskelle 19. syyskuuta mennessä joko sähköpostilla vesa.vuorenkoski(at) akava.fi tai Akavan postiosoitteeseen. Akava julkistaa vuoden 2014 yrittäjäpalkinnon saajan marraskuussa liittokokouksensa yhteydessä. Lisätietoja: Vuorotteluvapaan ehdot muuttuvat Vuorotteluvapaalle voi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen nykyisen 10 vuoden sijasta. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Myös vuorotteluvapaan sijaisen vaatimuksia tiukennetaan. Muutokset tulevat voimaan syyskuun alusta. Vuorotteluvapaalle jäävälle asetetaan yläikäraja, joka on tällä hetkellä 60 vuotta. Ikäraja on sidottu työeläkelainsäädäntöön. Yläikäraja ei tule koskemaan ennen vuotta 1957 syntyneitä. Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kesto lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta. Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias. Vuorotteluvapaan kesto nousee kalenteripäivään. Vapaan saa edelleen käyttää, miten haluaa. Jatkossakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan viisi vuotta töissä. Vuorottelukorvauksen suuruus on työhistorian pituudesta riippuen joko 70 prosenttia tai 80 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Lainmuutosten vaikutuksia arvioidaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Vuorotteluvapaajärjestelmä tuli voimaan vuoden 1996 alusta. Sen tavoitteena on edistää työntekijän työssä jaksamista ja työttömän työnhakijan työllistymistä. 5

6 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja Rasvaa talouden rattaisiin Maan hallituksen ministereitä ei käy kateeksi. Vuoden 2015 budjettineuvottelujen kynnyksellä he ovat Shakespearen Hamletia mukaillen oleellisen kysymyksen äärellä: Säästääkö vai eikö säästää, siinä pulma. Talouden pyörät pitäisi pitää pyörimässä, talous huutaa julkisia investointeja ja kansalaisten kulutuskykyä, mutta toisaalta pitäisi hillitä julkisen talouden alijäämän kasvua. Velkaantumiseen yliolkaisesti suhtautuvia katsotaan Suomessa juuri nyt karsaasti, mutta siitä huolimatta uskallan kyseenalaistaa uskon säästämisen autuuteen. EMU-kriteereistä, luottoluokittajien A-kirjainten määrästä ja alijäämästä on tullut mantra, joita hoetaan jokaisessa tilanteessa, joissa arvioidaan julkisen talouden tilaa. Vallanpitäjien enemmistöllä on luja usko säästämisen voimaan, mutta eipä olisi ensimmäinen kerta Suomen taloushistoriassa, kun talouden eliitti erehtyy. Säästäminen ja velanmaksu ovat hyveitä hyvinä aikoina, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa se on myrkkyä osalle kansalaisista. Säästäminen tarkoittaa käytännössä leikkauksia palvelutuotantoon, mikä tarkoittaa hyvinvoinnin vähenemistä heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Säästämisellä ei juuri koskaan ole positiivista vaikutusta työllisyyteen; päinvastoin, monelle se tarkoittaa töiden loppumista. Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi. On huolehdittava yksityisen kulutuksen säilymisestä, mutta oikeudenmukaisesti. Velkaakin on uskallettava ottaa ennen muuta järkeviin, työpaikkoja luoviin investointeihin. Välillä tuntuu siltä, että kannustamme toinen toisiamme säästämään itsemme hengiltä, ja kuka siitä sitten hyötyy? Ehdota Vuoden Välkkyä Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS jakaa joka vuosi Vuoden Välkky -palkinnon sellaisesta ammattiyhdistyksen toiminnasta tai ideasta, joka on auttanut yhdistyksen kehittymistä, vaikuttavuutta tai jäsenpalvelua. Palkinnon arvoinen voi esimerkiksi olla jäsentapahtuma ja -koulutus, joka on kehittänyt jäsenistön osaamista, aktivoinut toimintaan tai auttanut virkistäytymään, verkostoitumaan, saamaan vertaistukea tai luomaan yhteishenkeä. Toiminta voi olla myös yhdistyksen luottamustoimisten ja aktiivien motivoimista ja jaksamisen kehittämistä tai perusjäsenten työssä jaksamiseen ja työpaikan epäkohtien korjaamiseen vaikuttamista. Palkinto on paitsi arvostuksenosoitus, myös keino tiedottaa uusista ideoista ja toimintamalleista akavalaisille ja STTK:laisille yhdistystoimijoille. Tee oma ehdotuksesi palkinnon saajaksi. Esittää voi yksilöä tai työryhmää. Perustele ehdotuksesi ja lähetä se kulttuurisihteeri Inka Ukkolalle 30. syyskuuta mennessä, inka. tai TJS Opintokeskus, Ratamestarinkatu 11 A, Helsinki. Palkinto luovutetaan joulukuussa. Palkinnonsaajan valitsee Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS:n liittohallitus. Viime vuonna palkittiin kaksi. Toinen palkittu oli ammattiosasto, joka uudisti järjestötoimintaa kokonaisvaltaisesti ja hyödynsi sähköistä viestintää jäsenten tavoittamiseen. Toinen oli tamperelainen alueyhdistys, joka loi aluevastaavaverkoston. Kiusaamiseen nollatoleranssi Yli palkansaajaa kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Työpaikoille tarvitaan organisaatiokulttuuri, jossa kiusaamisen hyväksymättömyys ja suvaitsemattomuus on yhteinen arvo. Sopuisa työyhteisö -hankkeessa koottiin Työterveyslaitoksen verkkosivuille helposti omaksuttava tieto- ja vinkkipaketti työpaikkakiusaamisen vähentämiseksi ja kiusaamiskokemuksiin puuttumisen edistämiseksi. Kiusaaminen heikentää kiusatun mahdollisuuksia tehdä työtään ja olla vuorovaikutuksessa muiden työyhteisön jäsenten kanssa. Kiusaamisen muodot vaihtelevat mitätöivistä eleistä ja ilmeistä sanallisiin uhkauksiin, kertoo johtava asiantuntija Maarit Vartia Työterveyslaitoksesta. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuunsa ja roolinsa kiusaamisen ehkäisyssä. Kiusaamisen nollatoleranssin saavuttamisessa kiusaamista havaitsevan työtoverin rooli on keskeinen. Parhaimmillaan epäasialliseen käyttäytymiseen puuttuva työtoveri lopettaa kiusaamisen alkuunsa. Kiusaaminen lisää sairauspoissaoloja. Kiusatut kärsivät muun muassa ahdistuneisuudesta ja masentuneisuudesta sekä keskittymis- ja univaikeuksista. Pitkään jatkunut kiusaamiskokemus ja sen selvittely voi maksaa organisaatiolle yli euroa. Lisätietoja: 6

7 BITTIKATTAUS Rikkipesureita kotimaasta Langh Ship sai lopullisen hyväksynnän m/s Lauran pakokaasun puhdistusjärjestelmälle, kun Germanischer Lloyd antoi sille luokitustodistuksen heinäkuussa. Langh Ship -varustamo on kehittänyt oman suljetun kierron rikkipesurin. Järjestelmä käyttää pakokaasun puhdistuksessa lipeää ja puhdistaa prosessissa käytetyn veden niin, että se voidaan johtaa mereen. Jäljelle jäävä jäte on tiivistetty niin kuivaan muotoon, ettei sen kuljettaminen jätteenkäsittelylaitokselle aiheuta ongelmia. Skrubberia on vastikään alettu toimittaa myös muille varustamoille DeltaLangh -nimisen yrityksen kautta. Rikkidirektiivin uudet säännökset tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Langh Ship varustamo on kehittänyt oman suljetun kierron rikkipesurin. Langh Ship kuva-arkisto Pohjoinen business hehkuu Oulussa järjestettävä Northern Glow -tapahtuma tuo valokeilaan pohjoisen bisneksen menestystarinoita ja pohjoisuuden tarjoamia mahdollisuuksia Suomelle. Ensimmäistä kertaa järjestettävä Northern Glow koostuu neljästä teemakokonaisuudesta, jotka keskittyvät älykkääseen kaupunkiin, perinteisten toimialojen muutostarpeeseen, kasvuun ja innovaatioihin sekä arktisuuteen. Teemojen sisällä puheenaiheet vaihtelevat asumisen viihtyvyydestä pelialan kiemuroihin ja metsäalan uusista tuulista arktiseen matkailuun. Glow poikkeaa perinteisestä bisnestilaisuudesta aktiivisella ja osallistavalla otteellaan. Osallistujat hakevat yhdessä vaatimuksia julkiselle vallalle, tutkijoille ja elinkeinoelämälle. Vaatimukset kootaan yhteen, ja yleisö äänestää ne tärkeysjärjestykseen. Lisämausteensa tapahtumaan tuo Oulussa samaan aikaan rokkaava ilmakitaroinnin MM-kisa. Northern Glow pohjoinen kasvattaa voittajia -tapahtuma järjestetään 29. elokuuta Oulussa SuperPark Areenalla. Lisätietoja: Miten kuljet työmatkat? Insinööriliiton elokuun uutiskirjeessä kysyttiin, millä kulkuvälineellä työmatkat yleensä taittuvat. Vastausten mukaan autoilu oli ehdoton suosikki ja ennen kaikkea oma auto. Kaksi kolmasosaa vastaajista liikkuu työpaikallaan nelipyöräisellä. Viidennes vastaajasta hyödyntää työmatkat liikkumalla, joko pyörällä tai kävellen. 14 % julkisella liinkenteellä 6 % työsuhdeautolla 16 % polkupyörällä 59 % omalla autolla 4 % kävellen 1 % joillain muulla tavalla 7

8 Vain Lapsen

9 PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Eläkeneuvottelut loppusuoralla Eläkeneuvottelut ovat käynnistyneet kesätauon jälkeen. Tätä juttua kirjoittaessani kaikki suuret asiat, kuten osa-aikaeläke, eläkeputki ja eläkeikä ovat vielä auki. Neuvottelut ovat paljolti pyörineet ainakin julkisuudessa eläkeiän ja sen noston ympärillä. Eläkeiän noston tarpeellisuutta on perusteltu eliniän odotteen nousulla ja etenkin valtion talouden huonolla tilalla. Totuus on kuitenkin se, että vaikka ihmiset elävät pidempään, he jaksavat töissä yhtä pitkään kuin ennenkin. Fyysinen työ on aina yhtä rasittavaa ja kuluttavaa. Henkisen työn aiheuttamia kuormituksia vähätellään, eikä niiden vaikutusta töissä jaksamiseen ole kunnolla tutkittu. Valtion talous on alajäämäinen monta miljardia, mutta mitä vaikutusta on yksityisen sektorin työpaikkojen syntymiseen eläkeiällä; ei mitään. Valtion taloutta pitää korjata muilla konsteilla, jos siihen ylipäätään on poliittista halua. Yksi korjauskohde on harmaa talous ja toinen turha byrokratia ja kolmantena voisi mainita julkisen sektorin toimimattomat tietojärjestelmät. Nyt on paljon vapaan tietotekniikan alan osaajia, joita alan toimijat voisivat palkata, jos julkinen sektori tilaisi uusia tietojärjestelmiä. Ei myöskään ole kovin järkevää, että kaikki tietoalan tekeminen on ulkoistettu. Tämä herättää kysymyksiä jo pelkästään tietoturvan näkökulmasta. Tuntuu myös epätaloudelliselta, jos pelkkä salasanan vaihto maksaa 80 euroa. Eläkekeskustelussa on jäänyt vaille huomiota kokonaan tilanteen analysointi, mitä sitten tapahtuu, jos eläkeikää todella lähdetään nostamaan. Mitä hyvää siitä koituu ja mitä huonoa? Tämä keskustelu puuttuu kokonaan. Eläketurvakeskus ETK on toki varovaisesti viestinyt, että eläkejärjestelmä itsessään ei vaadi eläkeiän korotusta. Tilastokeskuksesta on hivenen jopa varoiteltu eläkeiän noston seurauksista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ajaa täysiä eläkeiän nostoa. Ainut motiivi sillä on eläkemaksut. EK haluaa pienempiä eläkemaksuja. Eläkemaksu on jaettu palkansaajien ja työnantajien kesken. Kaikki eläkerahat tulevat siis eläkeyhtiöistä, joihin varat on rahastoitu. Siksi tuntuu kovin oudolta sekoittaa keskusteluun valtiovaltaa ja julkista taloutta. Jos eläkeikää nostetaan ja työttömyys ja ikäsyrjintä ovat samalla tasolla jatkossakin, ihmiset ovat yhä pidempään työttömänä ennen eläkeikää. Tämä tarkoittaa, että he saavat kerrytettyä itselleen yhä pienemmän eläkkeen. Tämä säästäminen ei tee hyvää talouden rattaille. Insinööriliiton hallitus otti jo vuosi sitten kielteisen kannan eläkeiän nostoon. Tämä päätös tuntuu edelleen hyvältä, emmehän halua tehdä karhunpalvelusta nuorisolle. 9

10 Hyvän hanapolitiikan rakentaja Raumalta TEKSTI JA KUVAT: Jari Rauhamäki 10

11 Teknologiainsinööri Timo Rouhio kiteyttää raumalaisen Oras Oy:n seitsemän vuosikymmenen menestyksen perustan. Olemme pelastaneet monta perhettä huonoilta hanoilta. Ja maailmasta löytyy monta maata, jonka hanapolitiikassa on petraamisen varaa. Tuotepäällikkö ja ylempien luottamushenkilönä toimiva Lassi Lahti korostaa hanojen valmistuksen olevan vanhan ja uuden tekniikan yhdistelmä. 11

12 Raumalaisen hana- ja suihkutuotteita valmistavan Oras Oy:n alkuvuosien tarina on samanlainen kuin monella muulla sodan jälkeen syntyneellä suomalaisyrityksellä. Sodan jälkeen kaikesta Teknologiainsinööri Timo oli Suomessa pulaa, kekseliäisyys ja halu Rouhio uskoo Hansa-kaupan päästä elämässään eteenpäin olivat arvossaan. poikivan raumalaishanoille Nuori raumalainen yrittäjäpariskunta Erkki kysyntää Keski-Euroopassa. ja Irja Paasikivi korjasivat kellariverstaassaan sairaalasänkyjä ja polkupyöriä. Pyykkipoikakoneet ja tasohöylät olivat pienen konepajan ensimmäiset omat tuotteet. LVI-alalle yritys siirtyi vuonna 1947, kun Erkki osti sotateollisuuden ylijäämävarastosta ison läjän ilmatorjuntakranaattien kuoria ja keksi alkaa valmistaa niistä lämpöpatterien putkenliittimiä. Vesihanoja yritys alkoi valmistaa muutama vuosi myöhemmin luvulla Oras alkoi panostaa muotoiluun; muun muassa Tapio Wirkkala suunnitteli yritykselle hanoja. Muotoilua ei ole Raumalla unohdettu tämän jälkeenkään. Täällä on rakennettu brändiä ennen kuin itse sanaa on edes keksitty. Johtoajatuksena on ollut käyttäjäystävällisyys, jossa yhdistyvät käytön helppous, ekologisuus ja turvallisuus. Tavoitteena on tehdä kylpyhuoneisiin ja keittiöihin tyylikkäitä vesikalusteita, jotka säästävät vettä ja energiaa, ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Lassi Lahti sanoo. VANHA JA UUSI TEKNIIKKA YHDISTYVÄT Lyhyt kierros noin kolmen hehtaarin tehdashalleissa kertoo, mistä 2010-luvun vesikalusteiden rakentamisessa on kysymys. Tuotannon pohjalla on vuosikymmenien kokemus metallin työstämisestä, kuten kokillivalamisesta. Valutekniikka on nykyisin pitkälle sama, mutta itse prosessi on toki automatisoitunut. Hanojen valmistuksessa on metallin lisäksi käytössä muun muassa komposiittimateriaaleja ja elektroniikkaa, joihin on yhdistetty modernia muotoilua. Työvaiheita hoitavat sekä robotit että ihmiset Lahden mukaan tavoite on, ettei kuluttajan hanavalintaa ratkaise raha, vaan käyttötarkoitus. Edullisimpien kosketusvapaiden hanojen hinnat ovat jo nyt lähellä vastaavaan käyttöön tarkoitettuja vipuhanoja. Pienellä lisäpanostuksella kuluttaja saavuttaa huomattavasti lisää käyttömukavuutta, hygieenisyyttä, turvallisuutta sekä veden ja energian säästöä, hän huomauttaa. Timo Rouhio kertoo, että yhden hanan valmistamisessa on kolmisenkymmentä työvai- 12

13 Valutekniikka ei ole juuri muuttunut 70 vuodessa. hetta. Osan työvaiheista hoitavat robotit, osan ihmiset. Jokainen tuote tarkistetaan käsin ja testataan ennen kuin se on valmis varastoon. Meillä on noin kahden viikon varasto, tuotteiden välillä on toki vaihtelua. Kuluttajien toiveet ja tarpeet ovat varaston suhteen vaativat. Uutta autoa voidaan kyllä odottaa kolmekin kuukautta, mutta kylpyhuoneen tai keittiön uusi hana on saatava saman tien, Rouhio myhäilee. EUROOPAN SUURTEN JOUKKOON Yritysostot ovat kuuluneet raumalaisyrityksen strategiaan silloin, kun niistä on nähty olevan Orakselle hyötyä. Viime syksynä Oras osti saksalaisen hanavalmistaja Hansa Metallwerke AG:n tytäryhtiöineen. Yrityskaupan jälkeen Oras on Euroopan kolmanneksi suurin alallaan. Nimenomaan Oras osti Hansan eikä toisinpäin, vaikka Hansa on yrityksenä vanhempi. Rauma myös säilyy yrityksen pääkonttorina, Lahti tähdentää. Hänen mielestään laajentuminen oli järkevä siirto. Yrityksillä ei juuri ole päällekkäisiä markkinoita; Oras on ollut iso toimija pohjoismaissa, Hansa Manner-Euroopassa. Pohjolan markkinat ovat kuitenkin rajalliset. Edessä on kahden yrityskulttuurin integrointi. Selvää on, että edessä on muutoksia. Jos niissä onnistumme, Oras on entistä vahvempi, Lahti uskoo. Oraksella on vuosikymmenten ajan arvostettu muotoilua. Raumalainen perhedynastia Hana- ja suihkutuotteita valmistava Oras on omistusyhtiö Oras Invest Oy:n sataprosenttisesti omistama yritys, mutta sen lisäksi raumalaisella Paasikiven perheen omistusyhtiöllä on merkittävä osuus kolmesta muusta suomalaisesta teollisuusyrityksestä. Viime vuosituhannen lopussa Oras hankki vajaan viidenneksen osuuden Uponorista. Vuonna 2007 kolme vuotta aiemmin perustettu omistusyhtiö hankki viidenneksen siivun Kemirasta. Vuonna 2010 raumalainen perheyritys hankki samankokoisen siivun Tikkurilasta. Oman ilmoituksensa mukaan Oras Invest keskittää omistustaan sellaisiin teollisiin yrityksiin, joissa sillä on huomattavaa toimialan tuntemusta ja joiden liiketoiminnassa omistusyhtiö näkee kehitysmahdollisuuksia. Oras Investin strategiaan kuuluu olla suurin omistaja omistamissaan yrityksissä. POJAT JATKAVAT Erkki ja Irja Paasikiven pienestä raumalaisesta kellariverstaasta vuonna 1945 käynnistynyt yritystoiminta on vajaassa 70 vuodessa laajentunut merkittäväksi teolliseksi omistajuudeksi. Oras Investin nettovarallisuus oli viime vuonna noin 775 miljoonaa euroa. Yrityksen perustaja Erkki jäi eläkkeelle vuonna 1979, mutta Oras ja omistusyhtiö ovat edelleen tukevasti Paasikiven suvun hanskassa. Ensin perheen pojat Pekka, Jukka ja Jari Paasikivi ottivat vetovastuun omistuksista. Nyt remmissä on jo kolmas sukupolvi. Kuvaavaa on, että Oras sai ensimmäisen omistajasuvun ulkopuolisen toimitusjohtajan vasta vuonna 2008, kun Pekka Kuusniemi nimitettiin Jari Paasikiven tilalle. Oras Investin idea on kehittää omistamiaan yrityksiä aktiivisen hallitustyöskentelyn kautta. Paasikiviä kiinnostaa myös etujärjestö- ja muu yhteiskunnallinen toiminta; nuorin veljeksistä Jari on muun muassa Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja. 13

14 Kesä oli kylmä Oululle TEKSTI ja KUVAT: Jari Rauhamäki Ennätyksellisistä helteistä huolimatta oululaiset tietotekniikan ammattilaiset muistavat kuluvan vuoden heinäkuun kuukautena, jolloin kaupungissa katosi viikossa lähes tuhat alan työpaikkaa. Microsoft Mobilen päätös lopettaa Oulun yksikön toiminta hävittää kaupungista 550 työpaikkaa. Broadcomin lakkauttaminen vie paikkakunnalta 430 tietotekniikan työtehtävää, joten alan ammattilaiset ovat syystäkin apealla mielellä. Tässä sitä ollaan. Tunteet vaihtelevat lähes päivittäin. Jokainen ymmärtää, mitä tuhannen työpaikan katoaminen kertarysäyksellä tarkoittaa. Työpaikat ovat erittäin tiukassa, Microsoftin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Tiina Nortamo huokaisee. Hän on pitkän linjan nokialainen. Kipinä matkapuhelinalaan syntyi viime vuosituhannen lopussa Salon tehtaan kokoonpanolinjalla. Nokian vuosien aikana Nortamo opiskeli insinööriksi ja muutti Ouluun. Viimeiset kolme vuotta hän on hoitanut ylempien asioita luottamusmiehenä. PITKÄ PROSESSI Nortamon mukaan matka Nokian huippuvuosista erilaisten murrosten kautta Microsoft-kauppaan ja Oulun toimintojen lopettamiseen on ollut mielenkiintoinen ja antoisa. Lopputulos ei naurata, mutta päällimmäisenä mielessä on osaavat työtoverit, joiden kanssa on luotu paljon uutta. Tämä on ollut kuin toinen perhe. Osa henkilöstöstä teki surutyön jo viime syksynä, kun Nokia ilmoitti myyvänsä meidät Microsoftille. Se oli kova isku. Nyt minua harmittaa eniten osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan puolesta. Olemme olleet yhdessä pitkään, vaikeuksista huolimatta. Omaa tulevaisuuttaan Nortamo ei ole ehtinyt miettiä. Hän haluaa hoitaa luottamustehtävänsä loppuun saakka mahdollisimman hyvin, minkä jälkeen 14

15 Luottamusmies Tiina Nortamo (vas.) ja Insinööriliiton asiamiehet Hannu Takala ja Anu Kaniin pitivät elokuussa infon Microsoftin työntekijöille. Microsoftilla on Oulussa noin 550 työntekijää. Piilaakso nousee uusin eväin Pohjoisen Piilaakso Oulu on isojen muutosten edessä lähes tuhannen työpaikan katoamisen myötä. BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursulan mukaan kaupungissa ei kuitenkaan aiota luovuttaa. Yhdellä yksittäisellä toimenpiteellä tilannetta ei ratkaista, hän myöntää. Uutta pohjaa on tarkoitus luoda laajalla rintamalla tukemalla investointeja, yrittäjyyttä ja muuntokoulutusta. Sadat start-up -yritykset ovat saaneet ensimmäiset tuotteet valmiiksi, mutta ne tarvitsevat edelleen tukea. Terveydenhoidon ja hyvinvoinnin ict-ratkaisujen kehittämistä pidetään Oulussa isona mahdollisuutena. Pohjoisessa satsataan edelleen langattomaan ict:hen. Ala kasvaa kaksinumeroisilla luvuilla edelleen, joten sen kehittämisestä emme luovu, Ala-Mursula sanoo. Hänen mukaansa pohjoisessa on paljon serveri- ja tietoturvaosaamista sekä muuta teknologista toimeliaisuutta. Suunnitelmissa on myös kartoittaa kaikki yritykset viennin ja myynnin saralla. Kun ohjelmistojen ja modeemien vienti ulkomaille on tyrehtynyt, koko vienti täytyy miettiä uusiksi. Se on saatava pikaisesti kuntoon. Oulun tavoitteena on saada myynnin professuurin virka, mitä varten on jo pyydetty rahoitusta. Ala-Mursula painottaa pohjoisessa olevan paljon yrityksiä, joilla on hyvät tuotteet, mutta ei sopivia riskityökaluja uusien tuotteiden ja asiakkuuksien saamiseksi. Tarvitsemme riskinhallintaa ja työkaluja, joilla luomme uusia toimintoja ja saamme uusia asiakkaita, hän sanoo. Lähes tuhannen työpaikkansa menettäneen työllistäminen vaatii aikaa, etenkin kun työttömyys osuu samaan aikaan saman alan osaajiin. Ala-Mursula uskoo osan työllistyvän nopeasti ja avainosaajista tulevan vielä kisa. TEKSTI: Ilona Mäenpää on aikaa omalle surutyölle ja tulevaisuuden pohdinnoille. Sellaista saattohoitoahan tämä on. Olemme ikään kuin vedenjakajalla kaikki, monin eri tavoin. Omalla tavalla on helpotus, että tämä koskee meitä kaikkia, olemme yhdessä samassa veneessä, hän sanoo. ELÄMÄ KANTAA Broadcomin toiminnan loppuminen merkitsee uuden työn etsimistä Oulun Insinöörien puheenjohtaja Riitta Rusilalle. Ura alkoi 12 vuotta sitten Nokialla, jatkui Renesas Mobilella ja päättyy amerikkalaisyhtiön päätökseen luopua modeemiliiketoiminnasta. Olihan se valtava pettymys, että Broadcom päätti jenkkityyliin vain vajaan vuoden kuluttua laittaa lapun luukulle, etenkin kun olimme juuri päässeet hyvään vauhtiin. Tilanne on karmea, mutta täällä on vielä isoja alan yrityksiä. Nähtäväksi jää, alkavatko ne rekrytoida uutta väkeä kesälomien jälkeen. Tämä on takaisku, mutta ei oululainen insinöörityö ja osaaminen mihinkään katoa, Rusila sanoo. Rusila itse on ottanut töiden loppumisen uutena mahdollisuutena. Työ modeemien parissa on ohi, nyt on aika astua muualle. Olo on valoisa, kyllä ihminen aina jotain keksii. Olo on hieman kuin aikanaan lukion päättymisen jälkeen. Joku on lopullisesti ohi, mutta koko maailma on avoinna edessä, hän toteaa. URANOSTEELLE JATKOA Insinööriliiton asiamies Mikko Sormunen harmittelee, että Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Uranostehanke päättyi juuri ennen kesän huonoja uutisia. Hän uskoo korkeakoulutettujen työllistymismahdollisuuksia edistävän hankkeen saavan jatkoa seuraavalla rahoituskaudella. Hankkeelle haetaan jatkoa elokuun loppuun mennessä. Oulun kaupunki ja muut rahoitustahot suhtautuvat jatkoon suopeasti. Nyt pitää vain keksiä syksyksi muita ratkaisuja, voisivatko esimerkiksi mukana olevat liitot ottaa enemmän vastuuta, Sormunen pohtii. Hän painottaa, että lähes tuhannen työpaikan menetys hankaloittaa etenkin jo pitkään työttömänä olleiden koulutettujen asemaa. Kun entisten päälle tulee kertaheitolla noin iso uusi joukko, käytössä pitää olla mahdollisimman paljon erilaisia ihmisten työllistämismahdollisuuksia parantavia keinoja, Sormunen toteaa. 15

16 Tiina Havela on tyytyväinen työpaikkaansa, sillä hän tuntee monia opiskelukavereitaan, jotka eivät ole saaneet alan töitä. Pari vuotta sitten valmistunut rakennustekniikan insinööri Tiina Havela on ollut onnekas työpaikkojen suhteen. Hän on työskennellyt koulutustaan vastaavassa työssä jo ennen valmistumistaan. Pohjoinen työllistää rakennusinsinöörin TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Mika Ahonen 16

17 Työelämän tulokas kaipaa neuvoja. Pellosta kotoisin oleva Tiina Havela halusi opiskelemaan alaa, jossa on tarjolla töitä Pohjois-Suomessa. Rakennusalalla oli hyvä työllisyystilanne ennen hänen opintojaan. Mutta kun ensimmäinen vuosi Rovaniemen ammattikorkeakoulussa oli takana, kesätöitä ei löytynytkään. Onneksi vuotta myöhemmin kesätyöpaikka Oulun kaupungin teknisellä liikennelaitoksella aukeni. Kesä kului haalarihommissa. Seuraavakin kesä kului Oulun kaupungilla; puoli kesää toimistotöissä ja loppuaika työnjohtoharjoittelussa rakennusmestarin kanssa työmailla. Viimeisenä lukuvuonna, joulun aikaan työpaikalta otettiin yhteyttä, he tarvitsivat työntekijää mahdollisimman pian, Havela kertoo. Eikä hän kauaa miettinyt, vaan otti vastaan määräaikaisen työn. Valmistumisen jälkeen hän sai vakituisen paikan, kun rakennusmestarin paikka aukeni eläköitymisen takia. POHJOISESSA TOINEN TYÖPAIKKA Oulussa kului kokopäivätyössä 1,5 vuotta. Vuosi sitten Havela hakeutui Tervolaan rakennustarkastajaksi, sillä paikkakunnalta kotoisin oleva avopuoliso toivoi muuttoa juurilleen. Minua sitoo Ouluun ainoastaan työpaikka. Perheestäni suuri osa asuu nykyään Rovaniemellä, jonne Tervolasta on huomattavasti lyhyempi matka kuin Oulusta. Oulun kaupungilta Havela on työlomalla hankkimassa erilaista työkokemusta. Siellä hän työskenteli korjausja kunnossapitoyksikössä, jossa on satakunta työntekijää. Kollegat olivat pitkän työkokemuksen omaavia miehiä. Nuori nainen herätti huomiota. Vaikka rakennusalalla on yhä enemmän naisia, siinä työyhteisössä meitä ei ollut monia. Tervolassa työyhteisö on aivan erilainen. Kaikki virkamiehet työskentelevät samassa kunnantalossa; joukossa on kaikenikäisiä miehiä ja naisia. Tällä hetkellä tekninen virkamiehistö koostuu naisista. VIRKASUHDE MERI-LAPPIIN Havelan palkan maksaa Tornio, joka on Tervolan lähin iso kaupunki. Vielä muutama vuosi sitten rakennus- ja terveystarkastajien virat olivat Tervolan kunnalla, mutta nyt ne ovat osa Meri- Lapin ympäristöpalvelu -organisaatiota. Yhteistyöalueella on viisi rakennustarkastajaa, jotka muodostavat toisen työyhteisön kunnan rinnalla. Kullakin on oma kunta vastuullaan; keskinäinen, jatkuva yhteydenpito varmistaa, että alueella on laeista ja asetuksista yhteinen tulkinta, mikä helpottaa paikallisia urakoitsijoita ja rakentajia. Havelan työajasta noin puolet kuluu rakennuslupien käsittelyyn. Lisäksi hän tarkastelee rakennetun ympäristön tilaa, esimerkiksi lähettää huomautuksia huonokuntoisista rakennuksista. Kolmas iso kokonaisuus on kuntalaisten neuvonta puhelimitse, sähköpostitse ja kasvotusten. Lupa-asioiden lisäksi kysytään monenlaisista muistakin asioista. SUKUPOLVIEN EROJA Työpaikoilla Tiina Havela on huomannut hienoisen kuilun sukupolvien välillä, mikä ei ilmene välttämättä työasioissa. Minut on otettu töissä hyvin vastaan, Tiina Havela kertoo. Huomaan, että he ovat eläneet nuoruutensa ja suurimman osan elämästä eri ajassa kuin itse olen elänyt. Jos se ei vaikeuta työasioihin, niin se ei haittaa, hän kuittaa. Havelan mukaan nuoremmat polvet eivät kommentoi toistensa ikää, sukupuolta tai ulkonäköä. Hän on hämmästynyt, kuinka vanhemmat saattavat kommentoida ulkonäköä työpaikoilla. Eihän töissä puhuta tällaisista asioista, hän kuvitteli aiemmin, vaikka uskoo, etteivät kommentit olleet pahaksi tarkoitettuja. ISO LOIKKA TYÖELÄMÄÄN Havela muistaa hyvin, millaista on aloittaa työelämässä. Opintojen jälkeenkin huomaa, että on todella paljon opittavaa. Alussa on tunne, että miten tästä selvitään. Monet muutkin ovat kertoneet kokeneensa saman. Oulun kaupungille oli helppo mennä, sillä työkaverit olivat suurimmaksi osaksi tuttuja. Kuitenkin Havela koki suuren harppauksen, kun muuttui kesätyöntekijästä oikeaksi ammattilaiseksi. Olisin tarvinnut enemmän perehdytystä esimerkiksi siten, että olisin päässyt tarkkailemaan ja kulkemaan muiden kanssa. Tervolassa vuoden kuluttua tuli tunne, että pärjää. Toki vieläkin tulee tilanteita, jolloin Havela sano, ettei osaa vastata ja täytyy ottaa selvää. Hän kannustaa työelämään siirtyviä oma-aloitteellisuuteen. Ei pidä odottaa, että joku auttaa, vaan itse on pyydettävä tarvittaessa apua. 17

18 Riitta Rissasen mielestä prosessiajattelu on insinööriosaamisen keskeinen osa. Ammattikorkeakoulut ovat tasaisesti kasvattaneet vetovoimaansa viimeisten vuosien aikana. Yksi syy kehitykseen on se, että koulutus on tullut entistä tutummaksi. Insinöörikoulutus on tie moniin ammatteihin TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Riitta Rissasen mielestä oppilaitosten tilanne näyttää yllättävän hyvältä lukuvuoden alkaessa. Hän ei pelkää, että hakijat hylkäisivät tai eivät enää tunnistaisi ammattikorkeakouluja. Euroopassa ylipäätään vallitsee ammatillisesti painottuneen korkeakoulutuksen trendi. Tarvitsemme korkeasti koulutettuja, mutta käytännön osaamisellaan nopeasti työhön sisään pääseviä, Rissanen sanoo ja kehuu suomalaista amkjärjestelmää. Viime vuodet eivät ole olleet helppoja ammattikorkeakouluille. Taloudellinen tilanne on ollut tiukka ja sellaisena jatkuu; ensi vuonna toteutuvat opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päättämät leikkaukset. Totta kai ne näkyvät ammattikorkeakoulujen arjessa. On pohdittava, millä tavalla tuotetaan vähenevillä resursseilla parempi laatu. Laadusta meillä ei ole varaa tinkiä. Rissasen mukaan ammattikorkeakoulut ovat säästämisen suhteen jo kipurajoilla; ne eivät kestä juustohöylätyyppistä säästämistä. OMA OSA SÄÄSTÖTALKOISTA TEHTY Arenella oli kolme tavoitetta kesän hallitusneuvotteluihin, mutta ne eivät edenneet. Kevään kehysriihessä päätettiin ammattikorkeakoulujen indeksileikkauksista, joiden perumista Arene toivoi. Toisena tavoitteena oli innovaatioseteli. Sen avulla pk-yritykset voisivat hankkia itselleen esimerkiksi erilaisia tutkimus- ja kehittämispalveluja ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksesta. Esitämme tätä jatkossakin, Rissanen arvioi. Kolmas tavoite oli lukukausimaksut EU-ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. KORKEAKOULUILLE YKSI LAKI Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän perusta on duaalimalli, joka viittaa kahteen toisistaan erilliseen koulutuspolkuun. Yliopistot tarjoavat tieteellisesti orientoitunutta ja ammattikorkeakoulut ammatillisesti orientoitunutta korkeakoulutusta.

19 Yliopistolainsäädäntö uusittiin muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä amk-lainsäädännön toinen vaihe on työn alla ja etenee eduskunnan syysistuntokaudella. Arene on keskustelun avaukseksi esittänyt, että seuraava vaihe olisi yhteinen laki molemmille korkeakoulujärjestelmille, sillä jatkossa kumpikin saa rahoituksensa valtiolta. Toisiko yksi korkeakoululainsäädäntö etuja yhteistyölle tai karsisiko se käytäntöjä, joissa on itse rakentamiamme esteitä, Rissanen pohtii. Hänen mukaansa yksi lainsäädäntö ei tarkoita sitä, että profiilit menisivät sekaisin. On selvää, että Suomessa tarvitaan sekä vahvoja tiedeyliopistoja että vahvoja ammattikorkeakouluja. Tällä hetkellä esimerkiksi Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan yliopisto tekevät tiiviisti yhteistyötä. Niillä on yhteinen kampus ja selkeät profiilit koulutuksissa. OKM on suhtautunut Arenen kannanottoon rakentavasti; asiaa ryhdyttäneen selvittämään. PITKÄN LINJAN AMMATTILAINEN Riitta Rissanen aloitti Arenen toiminnanjohtajana keväällä, kun edeltäjä Timo Luopajärvi jäi eläkkeelle. Rissasella on pitkä ura erilaisissa tehtävissä ammattikorkeakoulukentällä. Nykyiseen työhön hän siirtyi Savonia ammattikorkeakoulun vararehtorin paikalta. Ammattikorkeakoulujen sanansaattajana Rissanen toivoo, että työelämässä tunnistetaan paremmin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka on syntynyt työelämän tarpeista. Ylemmät tutkinnot sisältävät muun muassa osaamisen johtamista. Vaativimmissa teollisuuden tai tuotekehityksen työtehtävissä tarvitaan talouden, juridista, kansainvälistä ja projektiosaamista, toiminnanjohtaja listaa. INSINÖÖRIN TYÖ ON VASTUULLISTA Yli 20 vuotta ammattikorkeakoulussa ovat tutustuttaneet Rissasen insinööriopiskelijoihin ja insinööreihin. Usein heillä samalle akselille mahtuvat sekä suuri luovuus että tahto pitää asiat järjestyksessä ja löytää looginen selitys. On hyvä, että insinöörit kysyvät miksi ja miten -kysymyksiä. Niiden avulla ratkaisut ovat kestäviä sekä ihmisten että yhteiskunnan kannalta. Rissanen mukaan insinöörien perustaidot eivät vanhene koskaan, mutta ne eivät pelkästään riitä. Lisäksi tarvitaan avarakatseisesti uusia ideoita. Hänen mielestään insinöörien osaamista pitää ottaa laajasti käyttöön myös sellaisilla aloilla, joilla sitä ei ole perinteisesti käytetty. Esimerkkinä hän mainitsee sote-uudistuksen; insinöörikoulutuksessa opiskeltavilla asioilla kuten ict-taidoilla, logistiikalla tai projektiosaamisella on annettavaa sosiaali- ja terveysalan kehittämiseen. Liity liittoon heti opintojen alussa KOLUMNI Heini Ristell nuorjäsenasiamies, Insinööriliitto Monet opiskelijat liittyvät ammattiliittoon niiden tarjoamien niin sanottujen pehmeiden etujen takia. Vakuutuksien ja alennuksien peittoon jää ammattiliiton tärkein tehtävä, toimia insinöörien ammatillisena edunvalvojana työelämässä. Kun opiskelija liittyy opiskeluaikana Insinööriopiskelijaliittoon ja sitä kautta Insinööriliittoon, hänen ei tarvitse valmistuessaan tehdä muuta kuin päivittää jo olemassa oleva jäsenyys liiton toiseen jäsenjärjestöön. Monille juuri valmistuneille ja työuraansa aloittaville insinööreille työelämän pelisäännöt eivät ole vielä täysin selvillä; ammattiliiton tärkeys alkaakin valjeta, kun tutustuu työelämään. Ammattiliitto pitää huolta työntekijöiden eduista ja oikeuksista. Mitä enemmän liitolla on jäseniä, sitä paremmat lähtökohdat liitolla on työskennellä jäsenien eteen. Työelämää koskevat lait eivät ole itsestäänselvyys ja siksi niiden säilyttämisen eteen on tehtävä töitä. Insinööriliitto myös auttaa valmistunutta insinööriä työnhaussa. Liiton urapalvelujen kautta pääsee käsiksi kohdennettuihin maksuttomiin työnhakukanaviin, saa käytännön vinkkejä ja ohjeistusta jäsensivuilla. Liiton tarjoamaa palkkaneuvontaa kannattaa hyödyntää työhaastatteluun mennessä. Palkkanosturilla pystyy tarkistamaan sopivan palkkatoiveen ja vertaamaan palkkaa insinöörien yleisellä palkkakäyrällä. Työuran ja tulevaisuuden turvaamiseksi on tärkeätä liittyä työttömyyskassaan mahdollisimman nopeasti. Kun työssäoloehto täyttyy, kassasta saa ansiosidonnaista päivärahaa. Näin kassa turvaa toimentulon mahdollisen työttömyyden aikana, kun etsii uutta työtä. Liittymällä liittoon ja työttömyyskassaan jo opiskeluaikana pääset hyödyntämään liiton etuja ja palveluja jo opiskelun jälkeisessä työnhaussa sekä turvaat toimentulosi siirtymäajalla, jos työtä ei heti valmistumisen jälkeen löydy. 19

20 Opiskelijatoiminta haastaa ja palkitsee TEKSTI: Minna Virolainen KUVAT: Mari Männistö Turun Insinööriopiskelijoille eli TIOlle viime vuosi oli poikkeuksellinen. Yhdistys järjesti syksyllä paljon kehuja keränneet Insinööriopiskelijapäivät. Myös jäsenhankinnassa onnistuttiin ennätyksellisen hyvin. Turkulaisten loistokas vuosi pantiin merkille Insinööriopiskelijaliitto IOL:n hallituksessa, joka palkitsi sen vuoden paikallisyhdistyksenä. TIOn nykyisen hallituksen puheenjohtaja Joonas Halmeenmäki uskoo, että yhtenä valintaan vaikuttavana tekijänä oli myös yhdistyksen omatoimisuus. Tehtävät hoidettiin ajoissa eikä IOL:n tai toimiston väen tarvinnut patistella. Jäsenhankinnan ennätystulos tehtiin määrätietoisella työllä. Aloittavien infot ja haalarisovitukset ovat parhaita tilaisuuksia tavoittaa uudet opiskelijat. Näihin panostettiin viime vuonna erityisesti, lisäksi ständejä järjestettiin aiempaa enemmän. Myös yhteistyötä bio- ja elintarvikealan opiskelijoiden kanssa lisättiin. Sähköisestä viestinnästä ja sosiaalisesta mediasta huolimatta henkilökohtainen kontakti on edelleen tehokkain tapa vaikuttaa, nuoret vakuuttavat. Onnistunut vuosi vaati koko hallituksen panosta. Kaikki osallistuivat, ottivat vastuuta ja hoitivat hommansa. Hyvästä ryhmästä huolimatta ajoittain tarvittiin myös käskijää. Viime vuoden hallituksen puheenjohtaja Ida Myllärinen saakin muilta tunnustusta roolistaan piiskurina. Työntäyteisen vuoden jälkeen kunnianosoitus tuntui tiolaisista hienolta. 20

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Anna työnantajille mahdollisuus löytää juuri sinut! www.heebo.fi Mikä ihmeen Heebo? Nuorten, koulutettujen ammattilaisten rekrytointiportaali

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Kyselyn taustatiedot Kysely lähetettiin kaikkiaan neljään lukioon ja yhteen ammattioppilaitokseen Rauman Kauppakamarin alueella Kysely kohdistettiin

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry

Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry ETELÄ-POHJANMAA 2015 KESÄKUUN NUMEROSSA 3 Yhdistyksen toimintakalenteri & STTK tiedottaa 4 Puheenjohtajan palsta 5 Toukokuun RIA-ilta 6 RIA-viesti 6/2015 7 Syysmatka Amsterdamiin info ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutuksen uudet suuntaukset Jarmo Perttula 1. Suhdanteiden vaikutus Hakijoiden määrä lisääntyy jopa moninkertaistuu Lomautusten sijaan lomautuskoulutus esim. telakka

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Case:TAMK Historiaa Tampereen ammattikorkeakoulu Väliaikainen toimilupa v. 1992 Vakinainen toimilupa v.1996 Ylläpitäjä: Tampereen kaupunki Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta Tampere 12.2.2014 Työhakemus ja CV: - Työhakemuksen tarkoitus on myydä à Myydä osaamistasi ja taitojasi - Kyse on mielikuvien luomisesta à Mitkä ovat tärkeimmät myyntivalttini, joilla vakuutan työnantajan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot