IHMINEN JA TEKNOLOGIA

Transkriptio

1 IHMINEN JA TEKNOLOGIA

2 IHMINEN JA TEKNOLOGIA Tutkas-seminaari Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Jyrki Kasvi Teknologinen kehitys ja sen vaikutukset esimerkkinä puunhankinta Professori Pertti Harstela, METLA, Suonenjoen yksikkö Miten teknologiset innovaatiot muuttuvat talouden taseiksi? Viestintäpäällikkö Erkki Kauhanen, METLA Informaatioteknologian tulevaisuuden haasteet Akatemiaprofessori Heikki Mannila, Teknillinen korkeakoulu/helsingin yliopisto Kahvitauko IT ja aivojen mukana pysyminen Tutkimusprofessori Kiti Müller, Työterveyslaitos, Aivot ja työ tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuorot Kansanedustaja Kyösti Karjula, kesk Kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara, kok Kansanedustaja Jyrki Kasvi, vihreät Keskustelu Tilaisuuden päätös

3 Professori Pertti Harstela, METLA, Suonenjoen yksikkö Teknologian kehitys ja sen vaikutukset esimerkkinä puunhankinta TEKNOLOGINEN KEHITYS JA SEN VAIKUTUKSET Esimerkkinä puunhankinta Pertti Harstela Metsänviljelyteknologian professori METLA, Suonenjoen yksikkö Kiihtyvä kehitys Tekninen kehitys kilpailun renki? Kilpailu on yhteiskunnalliselle edistykselle välttämätön, mutta sääntelemätön kilpailu johtaa väkivaltaan.

4 Sääntelyä: Työväenliike Ympäristöliike Valtio ja humaanit valtiomiehet: lainsäädäntö --- Globaalisoituneet kansanliikkeet Kansainväliset sopimukset Kansallisesta häpeästä -Ergonomian aikakauteen Työolot: kämpät >>> Tapaturmantorjunta Työ- ja turvavarusteet Työmenetelmien kehittäminen Työsuojeluorganisaatiot ja elimet Melu-, tärinä- yms. normit Työviihtyvyys, neurosensorinen kuormitus Informaatioergonomia TYKY Tavaralajimenetelmä / runkomenetelmä

5 Itseään ruokkiva kiihtyvä kehitys: -työn tuottavuus puunhankinnassa Pelle Peloton ja keksimisen pakko Menetetty sukupolvi ja uljas uusi motokuski

6 Koulutus ja tutkimus loivat edellytykset metsäklusterin menestykselle Niukkenevat luonnonvarat vallankäytön välineiksi? Mahonkia kerskakulutukseen

7 vai kestävää metsätaloutta ilmastomuutoksen torjuntaan Plantaaseja jo pilatuille nummille vai sademetsien sijaan? Kilpailu sivistyneisiin uomiin vai eroosiota jokiuomiin?

8 Viestintäpäällikkö Erkki Kauhanen, METLA Miten teknologiset innovaatiot muuttuvat talouden taseiksi? Miten teknologiset innovaatiot muuttuvat talouden taseiksi? Erkki Kauhanen Kauhanen & Noppari: Innovation, Journalism and Future (Tekes, Technology Review 200/2007) Menestyäkseen globaalissa maailmassa Kuopion tulee olla maailman johtava nanoteknologian kehittäjä = (ilmiselvä) kunnallinen näköharha

9 Menestyäkseen globaalissa maailmassa Savon tulee olla maailman johtava nanoteknologian kehittäjä = (ilmiselvä) maakunnallinen näköharha Menestyäkseen globaalissa maailmassa Suomen tulee olla maailman johtava nanoteknologian kehittäjä = (ilmiselvä) valtakunnallinen visio? Mikä on innovaatiopoliittisen tarkastelun oikea mittakaava? Missä maantieteellisessä mittakaavassa näköharhasta tulee visio?

10 Pelon maantiede Kiinalaisia on maailman väestöstä 1/5, suomalaisia 1/1000. Siksi pitkällä tähtäimellä lähestytään tilannetta, jossa kiinalaiset voittavat 1/5 kaikista olympiamitaleista, suomalaiset 1/1000 Intiassa oli 1985 alle 7000 tietokoneohjelmoinnin osaajaa, vuonna 2002 noin Teknologiajohtajuus: -on pitkän päälle hyvin kallista -on hyvin riskialtista, suurin osa hankkeista ei tuo hedelmää -vaatii valtavan lahjakkuusreservin -vaatii aivan erityisen onnistuneen järjestelmän osaamisen siirtämiseksi -ei ole koskaan historiassa ollut yksissä käsissä kovin pitkään -jne Kun poistetaan omalla maaperällä käytyjen sotien vaikutukset, raaka-aineiden saatavuus, luonnonympäristö, siirtolaisuus, demografiset tekijät, jne. historiasta on yllättävän vaikea löytää selvää näyttöä siitä, että kansojen nykyiset varallisuuserot selittyisivät sillä, missä maassa mitäkin on keksitty. Teknologiamuutosten vaikutus näyttää liittyvän pikemminkin kulttuuripiireihin tai laajoihin talousalueisiin kuin yksittäisiin valtioihin. Kun näin on ollut kautta historian, miksi asia olisi toisin tietoverkkojen aikakaudella?

11 United States Patent No. 174,465 Tunnetusti puhelimen keksi amerikkalainen Alexander Graham Bell vuonna Onko se taloudellisesti hyödyttänyt USA:ta enemmän kuin esimerkiksi Saksaa, Englantia, Italiaa tai Suomea? Itse asiassa Bell ei edes keksinyt puhelinta. Sen teki italialainen Antonio Meucci jo 1849 (teletrophone). Hän ei kuitenkaan onnistunut kaupallistamaan sitä. Helsingissä ensimmäinen puhelin asennettiin vuoden 1877 joulukuussa ja Tampereella tammikuussa Lineaarinen innovaatiomalli putki

12 Innovaatiokaskadi haarautuva puu Eric von Hippel, MIT: user innovations, käyttäjäinnovaatiot Carlaw & Lipsey: technological complementarities, teknologioiden yhteisvaikutukset edellytysten luominen innovaatioden tuottamiselle (T&K) sitoutuminen tiettyihin teknologioihin innovaatiopolitiikasta innovaatioyhteiskuntapolitiikkaan edellytysten luominen innovaatioiden mahdollisimman laajalle ja nopealle käyttöönotolle yleinen valmius vastaanottaa teknologioita "...the King...made... this ordinance; that every twelve years there should be set forth out of this kingdom, two ships, appointed to several voyages; that in either of these ships there should be a mission of three of the fellows or brethren of Salomon's House, whose errand was only to give us knowledge of the affairs and state of those countries to which they were designed; and especially of the sciences, arts, manufactures, and inventions of all the world; and withal to bring unto us books, instruments, and patterns in every kind..." Francis Bacon (1626): The New Atlantis

13 Richard Baldwin : The most important educational policy implication may be that it is more important for our children to learn how to learn than it is for them to learn some particular set of skills." Baldwin 2006: Globalisation: the great unbundlings Tietotekniikka = 2000 luvun lukutaito Kissa pöydälle: nykyisellä peruskoulujen tietotekniikan opetuksella Suomi ei pysy tietotekniikan soveltamisessa maailman kärjessä -ei lähelläkään sitä, ja on jo putoamassa. Kun lukutaito jo on jokseenkin jokaisella, kaikista yksittäisistä kansalaistaidoista tietotekniikan perusteiden hyvä hallinta todennäköisesti nostaisi kansantalouden tuottavuutta eniten. lukutaito alkoi yleistyä Suomessa 1600-luvulla kansakoululaitos 1866 yleinen oppivelvollisuus 1921 kansakoulussa on sekä poikien että tyttöjen opetuksessa pidettävä asianmukaista lukua eri sukupuolten tarpeista kuin myöskin oppilasten vastaisesta elämäntilasta; ja ovat tätä ottamalla seuraavat oppi- ja harjoitusaineet opetettavat; uskonto, äidinkieli ynnä soveliasten kirjain lukeminen tällä kielellä ja harjoitus sen kirjallisessa käyttämisessä, kaunokirjoitus, maantieto ja historia, luvunlasku, muoto-oppi sekä pintain ja kappalten mittaaminen, luonnontieto ja sen käytäntö, piirustus, laulu ja voimistelu, jonka ohessa tyttöjä on opastettava naisten käsitöissä ja poikia käsiteollisuudessa. Jos asianomainen kunta tai koulupiiri siihen suostuu, järjestettäköön soveliaalla tavalla myöskin opetusta puutarhan hoidossa tahi muissa yleisesti hyödyllisissä tiedonhaaroissa. oppiaineiden valikoima on miltei sama kuin 100 vuotta sitten

14 kokeiluprojekti? Koulujen tietotekniikan opetus ajan tasalle Uusi joustava opetusmalli, joka ei ole riippuvainen suuresta määrästä tietotekniikkaan erikoistuneita opettajia, joita ei ole. Miltei joka luokalla ja joka luokka-asteella on joku häkseri; se mahdollistaa vertaisopetuksen eli koululaisten oman osaamisen hyödyntämisen. Muita resursseja: -paikalliset tietotekniikan yritykset -yliopisto- tai keskiasteen opiskelijat -asiasta innostuneet opettajat, muut harrastajat -internet, verkko-opetus Aikataulu: Mieluiten eilen Hinta: Onko meillä varaa jättää se tekemättä? Valtion ohjelmistopolitiikka In December 2006, the French Parliament s administration decided that the parliament would move from Windows to open source. Starting in June 2007, more than 1000 parliamentary workstations will be running on Linux, with OpenOffice.org productivity software, the Firefox web browser and an opensource client. France's gendarmes and Ministry of Culture and Communication have done this already. In the first days of 2007 also the City of Amsterdam announced its plan to test open source software (Linux) in city administration to reduce dependence on monopoly suppliers. (Kauhanen & Noppari 2007) Sosiaaliset piilaaksot = Erityinen alue, jossa kansalaisten luovuutta tuetaan ja ollaan valmiita satsaamaan kokeiluihin; hallinto joustaa ja antaa tilaa Vaatii: -Tukijärjestelmän kansalaisten luoville ideoille, palkintoja, julkisuutta -lainsäädännöllistä joustoa: sanktioitu kokeiluregiimi -idea-asiamiehiä ja naisia, joilla on valtuudet -sektorienrienvälistä ajattelua ja yhteistyötä -oikeaa asennetta -oikeat ihmiset vetämään sitä -kokeilumäärärahan -byrokratiaa vältettävä kuin ruttoa -Social Innovation by Geoff Mulgan, Simon Tucker & Rushanara Ali

15 Akatemiaprofessori Heikki Mannila, Teknillinen korkeakoulu/helsingin yliopisto Informaatioteknologian tulevaisuuden haasteet Informaatioteknologian tulevaisuuden haasteet Heikki Mannila akatemiaprofessori Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin yliopisto Yhteenveto Teknologiset trendit: laitteistokehitys Informaatioteknologian sisäiset haasteet: ohjelmistotyö, tehokkaat laskentamenetelmät Keskeisiä haasteita: Käytettävyys Informaatioteknologia perinteisessä teollisuudessa Laskennallinen tiede Uudet kommunikointitavat Teknologiset trendit Laskentakomponenttien pieneneminen Laskentanopeus, muistimäärät, tiedonsiirto, mittausmenetelmät paranevat

16 Laskentateho Laskentanopeus on kaksinkertaistunut noin kuukauden välein vuodesta 1982 alkaen PöytäPC ainakin 1000 kertaa niin tehokas kuin 1982 Entä sitten? Logaritminen asteikko Tietokoneen muistin koko (logaritminen asteikko) Tietokoneen laskentateho

17 Ihmisen lukunopeus Laskentateho ei kerro kaikkea Laskentateho Muistin määrä Tiedonsiirron hinta ja nopeus Uudet mittausmenetelmät teollisuudessa ja tieteessä Web Genomitutkimus Ympäristöseuranta Näkymätön laskenta Paljon laskentaa ja datan käsittelyä on piilossa Missä (mikro)prosessorit ovat 2 % prosessoreista on näkyvillä olevissa tietokoneissa 98 % erilaisissa tuotteissa Autot, mikroaaltouunit, matkapuhelimet jne.

18 Entä sitten? Jatkuuko nopeuden kasvu? Jatkuu: vielä ehkä 10 vuotta, kunnes perustavat fysikaaliset rajat tulevat vastaan Mutta laskentateho ei loppujen lopuksi merkitse kovin paljon Monia haasteita Haasteita Informaatioteknologian sisäiset haasteet: ohjelmistotyö, tehokkaat menetelmät Ulkoiset haasteet: Käytettävyys Informaatioteknologia perinteisessä teollisuudessa Laskennallinen tiede Uusien kommunikaatiotapojen vaikutukset Käytettävyys Käytettävyysongelmia tuskin tarvitsee luetella Erityisiä teemoja Vanhenevan väestön tietotekniikka Proaktiivisuus

19 Perusteollisuuden tietotekniikka Laskennan hyväksikäyttö perinteisessä teollisuudessa Prosessien säätö ja parantaminen Energiankulutuksen vähentäminen Uudet mittaustekniikat Mallintaminen Simulointi Laskennallinen tiede Esimerkiksi ympäristönmuutoksen seurausten ennustaminen: paljon laskentaa Paljon ratkaisemattomia laskennallisia kysymyksiä Informaatioteknologiassa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen ero on hyvin pieni Nopea sykli sovelluksista peruskysymyksiin ja takaisin

20 Uudet kommunikaatiomuodot Internet luonut uusia tapoja viestiä Verkkokauppa, blogit, Facebook jne. Mitkä ovat uusien kommunikaatiomuotojen vaikutukset Yksilöihin Ryhmiin Talouteen Koko yhteiskuntaan? Paljon hyvää, paljon huonoa Roskaposti, vihaa pursuvat keskusteluryhmät, verkkohuijaukset, yksityisyyden suojan rikkomukset,... Tiedon saannin helpottuminen, ajantasainen tieto, asioinnin helppous (ainakin joskus), yhteisöllisyys, yksityisyyden suoja esim. tiedonhaussa,... Viestintäkulttuurin muutokset Kirjesukupolvi Puhelinsukupolvi Sähköpostin käyttäjät Tekstiviesti- ja matkapuhelinporukka Facebook/Jaiku-tyypit???

21 Turvallisuus Yksityisyyden suoja Haasteita Osittain ratkaistavissa teknisin keinoin Monia avoimia kysymyksiä Mitä uudet muodot vaikuttavat? Talouteen? The Long Tail, The World is Flat,... Yksilöihin Lisääkö vai vähentääkö syrjäytymistä? Vai vaikuttavatko ollenkaan? Yhteiskuntaan? Yhteenveto Teknologiset trendit: laitteistokehitys Informaatioteknologian sisäiset haasteet: ohjelmistotyö, tehokkaat laskentamenetelmät,... Keskeisiä muita haasteita: Käytettävyys Informaatioteknologia perinteisessä teollisuudessa Laskennallinen tiede Uusien kommunikaatiotavat

22 Tutkimusprofessori Kiti Müller, Työterveyslaitos, Aivot ja työ tutkimuskeskus IT ja aivojen mukana pysyminen IT ja aivojen mukana pysyminen TUTKAS-seminaari: Ihminen ja teknologia eduskunta tutkimusprofessori Kiti Müller neurologian (HY) ja neurokognitiivisen ergonomian (TKK) dosentti Aivot ja työ tutkimuskeskus Osaaminen käytettävissä koko maassa: alueellinen verkosto ja toimialavastuut Turvallisuusala Teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet Rakennusteollisuus Elintarviketeollisuus Kunta-ala Sosiaali- ja terveysala... Tampere Turku. Oulu Helsinki.. Kuopio Lappeenranta Maa- ja metsätalous ja lähielinkeinot, kuten bioenergia Jäteala Metsäteollisuus Liikenne Kauppa ja yksityiset palvelut Kemianteollisuus Kumi- ja muoviteollisuus Tieto- ja viestintäteknologia Työterveyslaitos: kuusikymppinen sektorivaikuttaja Asema itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö STM:n tulosjohtamisen ja valvonnan alainen Rahoitus valtionapu 60 % omat tuotot 40 % Johtokunnassa sosiaali- ja terveysministeriö työministeriö työnantajajärjestö (EK) työntekijäjärjestöt (SAK, STTK) omaa työtä tekevien järjestö (MTK) 800 henkilötyövuotta, monipuolista osaamista lääketiede työhygienia toksikologia biotieteet epidemiologia fysiologia ergonomia fysiikka, tekniset tieteet kognitiotiede psykologia yhteiskuntatieteet terveystaloustiede

23 Aivot ja työ tutkimuskeskus tutkimusta aivojen ja mielen hyvinvoinnin hyväksi asiantuntijapalvelu unilaboratoriot työaikapalvelu kognitiotieteet kognitiivinen ergonomia työsimulaatio ja neurofysiologia valvomo Aivokuva: TKK-AMI-keskus ja TTL Työ ja terveys 2006 epäsäännöllinen työaika kaikilla aloilla selvimmin kasvua kuljetus- ja logistiikka nousua IT ammattilaiset, globaalien yritysten korkeasti koulutetut asiantuntijat haitallisia keskeytyksiä työssä melko usein tai jatkuvasti raportoi 30-40% työntekijöistä, ei suuria ikäluokka- tai ammattiryhmäeroja muisti- ja keskittymisvaikeuksia n. 20%; selvin lisäys vuoteen 2003 verrataessa vuotialla, yleinen lievä nousutrendi unettomuutta keskim. 25 %, eniten v naiset (33%) koettu uupumus vähentynyt 2003->2006 Tieto ja viestintäympäristö muuttuu Tietotekniikan käyttö keskim. työvoimasta n. 70% asiantuntijat 96% toimisto- ja asiakaspalvelu 91% rahoitusala 98% julkishallinto 95% koulutus 84% valtion palv. 90% >4 t/pv 52%, toimihenkilöt 71% Etätyö v %, % johtajat ja ylimmät toimih. 52% erityisasiantuntijat 32% akat. loppututkinnon suorittaneet 34% Berliinin puhelinvaihteen avajaiset luvulla Työpaikkana auto 2005

24 Työn muutos ja aivojen hyvinvointi Informaatiotulvaan liittyvät riskit Pakkotahtisuus Älyllisesti vaativat monitehtäväympäristöt usean samanaikaisen työtehtävän suorittaminen Epätasainen työkuorma (mm. automaatio) Monotonia poikkeamatilanne Epäsäännölliset työajat, vuorotyö Aivojen väsymisen riski Akuutti / kasautuva / krooninen univaje Aivojen tiedollinen ylikuormitus 1 Ihminen ja IT muutos mahdollisuudet - riskit koulutettu, tehokas, innovatiivinen, luova ja osaava Suomi pysyvätkö ihmisten aivot mukana nykymenossa? tiedon visualisointi näyttöteknologiat luonnolliset käyttöliittymät ele- ja tuntopohjainen interaktio avusteinen todellisuus älykkäät ympäristöt keinotekoinen älykkyys kontekstitietoisuus tiedon louhinta agenttipohjaiset järjestelmät alkup. kuvat: AIVOT, HERMOVERKOT JA TIEDONSIIRTO Aivojen traktografiakuvaus, Jaana Hiltunen, Aivokuvantamiskeskus ja Kylmälaboratorion Aivoryhmä, TKK ja Aivotyölaboratorio TTL

25 AIVOJEN TIEDONKÄSITTELY Informaation vastaanotto aistijärjestelmät Tiedon mieleen painaminen mielessä säilyttäminen mieleen palauttaminen Aivojen tiedonkäsittely ja siihen vaikuttavia tekijöitä aistiärsykkeet (informaatio) TARKKAAVUUS JA HAVAITSEMINEN jakaminen kohdentaminen siirtäminen ylläpito SÄILÖMUISTI opitut tiedot, taidot, kokemus TYÖMUISTI reaaliaikainen, operatiivinen tiedonkäsittely VIREYSTILA STRESSI autonomisen ja keskushermoston fysiologinen tila images.encarta.msn.com Yksilölliset aivot - ikä nuori, <40-45 v työmuisti kestää nippelitietoa oikean tiedon valinta ei aina onnistu vanhempi, > v työmuistin häiriöherkkyys lisääntyy kokemuksen hyödyntäminen monipuolisempi säilömuisti asiakokonaisuuksien hallinta tukee muistia

26 Kognitiivinen ergonomia: älyllisen suorituskyvyn tukeminen tietotyössä Aivot ja informaatioteknologia työsimulaatio: Aisti- ja keskus- sekä autonomisen hermoston fysiologian mittausten yhdistäminen tietokonepohjaisiin tehtäviin audiovisuaaliset ärsykkeet ja tarkkaavuus kuormittuminen, uni, vireys testi yhdistetty aikasynkronissa fysiologisiin mittauksiin -monitehtävä Suoriutuminen STIMULUS Fysiologiset mittaukset Kuormittuminen monitehtävä ja yksilöllisen suorituksen vaihtelut erojen syyt: vireys, valppaus, väsymys, stressi strategia, resurssit informaation määrä ja laatu, häiriöt visuaalinen valppaus-tehtävä koko monitehtävä Visuaalinen 61 "kaikki" tai "ei mitään" herpaantuminen Vastausten lkm Virheet Alue 0 Alue 2 Alue 4 Alue 6 Alue Visuaalinen 104 tasainen, luotettava suoritus tasainen tahti Vastausten lkm Virheet Alue 0 Alue 2 Alue 4 Alue 6 Alue

27 Ulkoisten tapahtumien aiheuttama muutos suorituksessa Yllättävä ääni, 30 s pre/post total memory arithmetic visual auditory pre post itiivinen kuorma Kognitiivinen kuorma informaation määrä monitehtäväympäristöt työtahti työajat keskus- ja autonomisen hermoston fysiologia fysiologinen ja kognitiivinen suorituskyky ja ikä terveys psyykkinen ja älyllinen kykyrakenne motivaatio vireys lääkkeet, päihteet Ihmisen rooli muuttuu "informaatiojatkumossa" kone ihminen data information knowledge wisdom (Cleveland, 1982) understanding (Ackoff, 1989) "know-nothing" "know-what" "know-how" "know-why" (Zeleny, 1989) ihmisaivojen päätöksenteon tueksi tarvitaan HYVIÄ tapoja esittää, visualisoida ja käsitellä tietoa

28 Informaatiorakenteltaan monimutkaiset toimintaympäristöt Ääniymp niympärist ristö Informaatioteknologia Käyttöliittymät ja tietojärjestelmät -taustahäly -hälytyssignaalit -puhelinviesitntä -radio Fyysinen tila -valvomo -kenttä -valaistus, hajut -noviisi -ekspertti MIELIKUVA TILANTEESTA Näytöt -tekniset ominaisuudet --määrä,, sijoittelu --koko, mobiili INFORMAATION LAATU -havainnointi -tarkkaavaisuus -vireyden ylläpito -käyttömuisti -päätöksenteko -ongelmanratkaisu -tietorakenteet -informaation määrä -informaation laatu -symbolit, värit kielellinen informaatio -videokuvaa -mihin käytetään? puheviestintä paperitiedotteet yms Työtehtävän luonne -asiakaspalvelu -tiedonkeruu ja analysointi -prosessin valvonta ja ohjaus -poikkeustilanteisiin puuttuminen -rutiinit, dokumentaatio historiatieto, poikkeamat The human brain &human health Sound environment Information technology User interfaces patient -background noise -alarms Displays -data structure, navigation -speech technical - characteristics -information load -radio number, - placing -information quality, Other technology? -symbols, colours Physical space -videoclips, etc etc -operating room -monitoring room -bedside illumination, smells, QUALITY OF INFORMATION vibration -novice -expert SITUATIONAL AWARENESS - - ATTENTION PERCEPTION -vigilance -working memory -problem solving -desicion making -used for what verbal communication face-to-face in print Task analysis passive - surveillance active - control of well being - handling of critical incidents Informaation siirron/käsittelyn pullonkaulat Työmuisti Tarkkaavuuden resurssit Käyttöliittymä Tiedon louhinta algoritmit itseorganisoituvat kartat (SOM) "sumea logiikka", neuroverkot ihmisaivojen tahdonalaisen ohjauksen merkitys? BioIT Tiedon louhinta algortimit SOM, neuroverkot Inhimillinen ja tekoäly kohtaavat

29 Yrityksen kollektiiviset aivot johtaminen, tieto ja sen tulkinta yksilölliset säilömuistit tiedot, taidot, kokemus temperamentti tunnetilat älyn-tunteen liitot ohjaavat mitä tarkkaillaan havaitaan käsitellään työmuistissa painetaan mieleen muistetaan palautetaan mieleen -> -> jaamme yhteisen todellisuuden osittain Inhimillinen ja tekoäly vuorovaikutus Sanaton vuorovaikutus silmänisku -katse maaginen kosketus

30 Aivot, otsalohkot ja IT Tarkkaavuuden säätely Silmänliikkeiden ohjaus Dynaaminen neurokognitio Informaatio ja päätöksenteko Toiminnanohjaus Luova ongelmanratkaisu Älyllinen joustavuus Tilanne/todellisuuden taju sosiaalinen vuorovaikutus Toimintaan vaikuttavat tunnetilat, vireys, fyysinen ja psyykkinen kuormitus lääkkeet, päihteet ikä: kehitys neurologia ja psykiatria, kypsyminen ad 25-30v Neuropsykiatria kuormittuminen ja MTT oireet psykoosit, vakavat masennukset aivorappeumasairaudet fmri traktografia Jaana Hiltunen, TKK:n Kylmälaboratorion aivoryhmä ja AMI-keskus sekä Aivotyölaboratorio, TTL Monipuolista toimintaa: muutama esimerkki julkaisuista Työ ja terveys Suomessa 2003 (2005) Työn terveysvaarojen tunnistaminen (2005) Kemikaalit ja työ. Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä (2005) Kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteet (2005) Rasitusvammaopas - yläraajan rasitussairaudet ja yläraajoihin kohdistuvan kuormituksen arviointi (2004) Työkuormituksen arviointimenetelmä TIKKA (2005) Aivokutinaa (2004), 3. painos loppu, uudistettu painos ilmestyy 2008 Hyvä uni hyvä työ (2004) Kyllin hyvä (2006) Asiantuntijan luovuus koetuksella (2005) Elämisen rytmi. Kohti tasapainoa työn ja muun elämän välillä (2003) Paluu työhön (2005) Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessa ja reunaalueilla (2005) Työyhteisötörmäyksiä ristiriitojen käsittely työpaikoilla (2004) Työtoveri toista sukupolvea (2005) Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa (2005)