KYMIJOKILAAKSON MAISEMASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMIJOKILAAKSON MAISEMASELVITYS"

Transkriptio

1 KYMIJOKILAAKSON MAISEMASELVITYS MA-ARKKITEHDIT

2 Kymijokilaakson maisemaselvitys MA-arkkitehdit Taitto: MA-arkkitehdit, Paula Lonka Kuvat: Marja Mikkola ellei toisin mainita Pohjakartan Maanmittauslaitos, lupa nro xxx/myy/07. Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa kielletty. ISBN: ISSN: Helsinki 2007 Kannen kuva: Kymijoki Hurukselassa

3 KYMIJOKILAAKSON MAISEMASELVITYS 2007

4 SISÄLTÖ JOHDANTO 4 MAISEMASELVITYS 6 KALLIOPERÄ 6 MAAPERÄ 7 Moreenit 7 Harjut 7 Savikot 11 Eloperäiset maa-ainekset 11 KORKEUSSUHTEET 12 VESIOLOT 14 MAISEMARAKENNE 16 KYMIJOKILAAKSON HISTORIAA 18 Maiseman kehityshistoriasta 23 Vanhat kartat 23 MAISEMAN ARVOT JA ONGELMAT 36 Kulttuurimaiseman arvoista 36 Maisemakuva 37 Luonnonpiirteet 37 Kulttuuripiirteet 37 Kymijoen osayleiskaava ja maisema 37 Maiseman arvot 38 Kulttuurimaiseman vaalimisen haasteet 39 ALUEKUVAUKSET Kyminsuu Langinkoski-Lankila Kyminlinna Korkeakoski Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Pitkä Kymi-Laajakoskenjärvi Mikkolansaari-Pernoo Metsäkymi, Ahvionkosket, Kultaankosket Huruksela Suurjoki 54 LÄHDELUETTELO 56 2

5 Myllykoski Pernoossa. 3

6 JOHDANTO Kymijokilaakso muodostaa historiallisen, maisemallisen ja toiminnallisen, mereltä syvälle sisämaahan jatkuvan maisemakokonaisuuden. Pitkä historia, monimuotoinen ja komea luonto sekä omintakeinen, hoidettu kulttuuriympäristö tekevät Kymijokilaaksosta arvokkaan koko Suomen mittakaavassa. Kymijokilaakson eteläosa onkin yksi valtioneuvoston vahvistamista valtakunnallisesti arvokkaista kulttuurimaisemakokonaisuuksista, joka on kuitenkin valitettavan vähän tunnettu. Kymijokilakson maisemaselvitys on ladittu Kotkan kaupungin toimeksiannosta Kymijoen osayleiskaavatyön pohjaksi. Työn tärkein, kaavan ratkaisuihin vaikuttava osa on maiseman arvoalueiden määrittely, joka on tehty karttatyönä osayleiskaavatyön alkuvaiheessa. Työn yhteydessä järjestettiin asianosaisille suunnattu tiedotustilaisuus ennen työn aloittamista sekä kyläillat Hurukselassa,, Jäppilässä ja Laajakoskella. Luonnosvaiheessa yleiskaavatyöhön liittyvässä seminaarissa esiteltiin myös maisemaselvityksen alustavia tuloksia. Maisemaselvityksen on laatinut MA-arkkitehdit. Toimistossa työstä ovat vastanneet maisema-arkkitehdit Paula Lonka ja Marja Mikkola. Näkymä Hurukselasta. 4

7 5

8 MAISEMASELVITYS KALLIOPERÄ Kymijokilaakson kallioperä koostuu rapakivigraniitin erilaisista muunnoksista, jotka kuuluvat Kaakkois-Suomen eli Viipurin laajaan rapakivimassiiviin. Yleisin täällä esiintyvä muunnos on viborgiitti, jota sanotaan tyypilliseksi rapakiveksi. Rapakivet ovat kallioperämme nuorimpia graniitteja ja lisäksi suunnittumattomia, mikä näkyykin eri kivilajien esiintymistä ilmaisevan karttakuvan kivilajien muodoissa laajalle levittäytyvät kivilajit eivät suuntaudu selkeästi tiettyyn suuntaan ja lisäksi ne muodostavat selkeäpiirteiset rajat suhteessa toisiinsa. Suurin osa Kymijoenlaakososta on viborgiittia, jossa esiintyy tiuhassa suuria pyöreitä plagioklaasimanttelin ympäröimiä kalimaasälpäovoideja. Tummaa viborgiittia esiintyy rapakivialueen luoteis- ja eteläosissa, Kyminjokilaaksossa Hovinsaari-Lankila-Karhuvuori akselilla. Tummaa viborgiittia ei tavata lainkaan massiivin keskiosassa. Väriltään vaaleanpunaista pyterliittiä on monina tavallisimmin 3-20 km:n läpimittaisina massoina rapakivimassiivin eri osissa. Karttakuvassa pyterliittiä tavataan Kymijokilaakson reunamilla laajoina massoina aina rannikolta Muhjärvelle asti. Pernoosta Kyntösuolle tavataan tasarakeista rapakivigraniittia, joka erottuu viborgiitista ympäristöään nuorempana pahkuna. Myös Karhulan alueen ns. Kymin graniittipahku on ympäristöään nuorempi ja erottuu vaaleanharmaana topaasipitoisena rapakivenä muista kivilajeista. Rapakivimagmaa on tunkeutunut useassa eri vaiheessa svekokarelidiseen kallioperään, joka koostuu erilaisista liuskeista, gneisseistä ja syväkivistä. Rapakiven kontaktit sivukiveä vasten ovat terävät ja ne leikkaavat ympäröivän peruskallion rakenteita. Kymijoen varrella on paikoin rapakivialueelle tyypillisiä pystysuoria kallioseinämiä. Hurukselassa matalien kalliokilpien silokalliot luovat pihapiireille omaleimaisen ilmeen. Siirtolohkareet ovat jääkauden jättämä muisto maisemaan. Koskipaikkoihin kertynyt runsas louhikko on lähistön rapakiveä. 6

9 Rapakivialueelle ovat ominaisia jyrkät 5 10 m korkeat rinteet ja seinämät. Ne antavat maaston pienille piirteille vaihtelua ja tekevät alueen mäkiseksi ja kumpuilevaksi. Varsinkin alueen itäosassa, jossa kalliopaljastumia on runsaasti ja moreeniesiintymiä vähän, tämä tulee selvästi näkyviin. Paljastuneiden rapakivikallioiden pintaosat ovat erityisen alttiita ulkoisten voimien vaikutukselle. Jää, vesi, tuuli, kasvillisuus ja lämpötilojen vaihtelut murentavat niitä. Alueella tavataankin laajoja mäntymetsää kasvavia moroutuneita rapakivikallioita. Helposti rapautuvan kallioperän lukuisiin murtumakohtin ja halkeamiin on kohdistunut kulutusta mannerjäätikön vetäytyessä. Tämä näkyy maisemassa murroslaaksojen jyrkkinä rinteinä ja jokien suuntauksena. Metsäselänteillä esiintyy komeita kallioseinämiä ja lohjenneita graniittijärkäleitä, kalliolouhikkoa. Alueen kosket ovat usein louhikkoisia. Kymijokilaakson tyypillinen kallioperän piirre on loivat kalliokilvet. Parhaiten ne ovat nähtävissä Hurukselassa, mutta niitä on etelämpänäkin Kymijokivarressa, ja mm. Kultaankoskessa, missä niitä hyödynnetään matkailuvalttina järjestämällä koskiuintia. MAAPERÄ Rapakivikumpujen väliset notkelmat ovat harjumuodostumaan liittyvien rantakerrostumien tai savimaalajien peitossa. Laajoja savitasanteita leviää Kymijoen molemmin puolin. Tasaisia savikoita, lievästi kumpuilevia moreenialueita ja niiden välisiä laajoja suoalueita on runsaasti erityisesti selvitysalueen pohjoisosassa. Hitaan maankohoamisen seurauksena maaperän pintaosat ovat sekä huuhtoutuneet että lajittuneet pitkällä aikavälillä. Harjujaksot, jotka ulottuvat monin paikoin saaristoon asti, muodostavat kauniita hietikoita nykyiselle rantaviivalle. Myös Itämeren varhaisemmat vedenpinnan vaihtelut ovat tasoitelleet ja kerrostaneet glasifluviaalista materiaalia. Näin on syntynyt soraisia ja hiekkaisia rantakerrostumia. Moreenit Moreenia on jokilaakson reunaselänteillä ja mäkien rinteillä. Se myötäilee ohuena kerrostumana kallioperän muotoja. Ylimmät kalliot ovat jääkauden jälkeisten vesivaiheiden avoimiksi huuhtomia kalliopaljastumia. Karttakuvan alue on loivapiirteistä, mutta runsaasti kumpuilevaa moreenimaastoa, jossa kumpujen väliset alueet ovat saven ja turvekerrostumien peitossa. Alueen moreenin kasaantumismuodostumilla ei ole selvää suuntausta. Moreenin sisältämän runsaan rapakiviaineksen rapautumisen johdosta alueen moreeni poikkeaa Suomessa yleensä esiintyvästä normaalista moreenista. Karttakuvan alueella moreeneissa esiintyy jopa kuutiometrin kokoisia täysin moroutuneita rapakivilohkareita. Alueen länsiosan laajahkot moreeniesiintymät ovat pinnaltaan louhikkoisia. Harjut Harjut ovat alueen näkyvimpiä jäätikköjokien kasaamia muodostumia. Niiden suunta on karttakuvan alueella suunnilleen luoteesta kaakkoon. Rannikon läheisyydessä harjut ovat monin paikoin levinneet rantakerrostumiksi. Kymijokilaaksoa seurailee kapealakinen ja katkeileva harjujakso, joka tyypilliseen tapaan polveilee jokilaakson reunalla. Laajakoskelta Kyminlinnaan ulottuva harju on kallioiden ja Kymijoen katkoma sekä savikkojen reunustama muodostuma. Harjujaksossa on runsaasti pieniä soranottamoita, joista osa on jo vanhoja ja pohjaveden täyttämiä. Pyykinkosken harjulla ja eteläisemmällä Mäntymäellä on luonnollisia harjun hiekkatörmiä. Katkeileva harjujakso näkyy Pernoon alueella korkeampina hiekkakumpareina ja levinneinä rantahietikoina Kymijoen rannassa. Hurukselassa harjua ei paikoin tasaisessa ympäristössä paljaalla silmällä erota vain vanhin asutus on osannut hakeutua hiekkaisen harjun edulliselle, lämpimälle maaperälle. Paikoin harju nousee silmin erottuvaksi kumpareeksi hietaliepeensä tukemana. 7

10 HURUKSELA PERNOO LAAJAKOSKI JÄPPILÄ KORKEAKOSKI KURITTULA PARIKKA KARHULA KYMINLINNA JUMALNIEMI HOVINSAARI KOTKANSAARI Kymijokilaakson rantatasot jääkauden jälkeisenä aikana. 8

11 HURUKSELA PERNOO LAAJAKOSKI JÄPPILÄ KORKEAKOSKI KURITTULA PARIKKA KARHULA KYMINLINNA JUMALNIEMI HOVINSAARI KOTKANSAARI Kymijokilaakson kallioperäkartta. Lähde: Geologian tutkimuslaitos. 9

12 HURUKSELA PERNOO LAAJAKOSKI JÄPPILÄ KORKEAKOSKI KURITTULA PARIKKA KYMINLINNA Kymijokilaakson maaperäkartta. Lähde: Geologian tutkimuslaitos. 10

13 Savikot Kymijokilaakson savikot moreenikumpareiden välissä ovat usein pienipiirteisiä, metsäisten kumpujen reunustamia alavia viljelypeltoja. Laajemmat savikot ja hiesusavet sijoittuvat joen itäpuolelle Laajakosken alueelle joen ja kallioselänteiden väliin. Myös Hurukselan laajimmat peltoalueet ovat savi- ja hiesumaita. Eloperäiset maa-ainekset Karttakuvan alue kuuluu lähinnä Saimaan ja Päijänteen vesistöjen ja Suomenlahden yleensä heikosti soistuneeseen välimaastoon, ns. Rannikko-Suomen kermikeidasalueeseen. Saraturpeen ympäröimät rahkaturvealueet voivat muodostaa kuitekin paikallisesti suuriakin kokonaisuuksia moreeniselänteiden väliin alavemmille alueille, mutta myös korkeampienkin selänteiden keskelle painaumiin. Kymijoen itäpuolella sijaitseva Nälkäsuo on 300 ha laajuinen ja rakenteeltaan kilpimäisten ja laakeiden keidassoiden välimuoto. Näkymä Anjalankosken suunnasta kohti Hurukselaa. Pellot ovat matalia ja tasaisia, niille nousee helposti tulvia. Haapasenjokeen on rakennettu patoja tulvia estämään. Kymijokivarren alavilla vanhoilla tulva-alueilla, kuten Pernoossa,, on ravinteista liejua osittain saveen sekoittuneena. Myös rahkaturvealueita löytyy aivan Kymijoen rannalta Laajakosken alueelta. Suurempia saraturvealueita on Karjasaaren pohjoisosassa sekä Koivusaaren lähettyvillä Kymijoen länsipuolella. Ilmakuva Hurukselasta. Vasemmalla Hirvenjoki, oikealla Takajoki. Taustalla selänteen reunassa Hurukselan vanhaa kyläasutusta. Lentokuva Vallas Oy. 11

14 KORKEUSSUHTEET Karttakuvan aluetta luonnehtii maaston loivahko nousu Suomenlahden rannikolta kohti sisämaata. Kymijoki on uurtanut uomansa laaksoon ja hallitsee aluetta monine suuhaaroineen. Runsaat saaret, syvät lahdet ja pitkät niemet antavat leimansa matalalle rannikkoalueelle. Noin 10 km:n levyinen rannikkovyöhyke on lähes kauttaaltaan 0-20 m:n korkeudella merenpinnasta. Kymijoen länsipuolella jäädään korkeussuhteissa m:n tienoille, kun taas itäpuolella on enemmän myös m:n luokkaan kuuluvaa maata. Karttakuvan korkeimmat kohdat sijoittuvat Kyminjoen itäpuolelle, Ohrakankaan lentokentän tienoille, sekä siitä itään kunnanrajan reunaan. Alueen järvistä Laajakoskenjärvi on 14,1 m ja Muhjärvi 21 m korkeudella merenpinnasta.. Kuusisaaren pellot liittyvät pienipiirteiseen Hurukselan maisemaan. Anjalankosken puolella pellot ovat laakeita tasankoja. Maisemalliseti komeita jyrkänteitä Kymijokilaaksossa on mm. Lustikallio Kuovinkoskella, Korkeakosken kalliot sekä laaja selännealue Kierikkalan ja Kalliokosken alueella. Korkeampina hiekkajyrkänteinä Kymijokeen laskevat Pernoon Mäntymäen harjukumpare ja Laajakosken harjun osa. Näkymä Lustikalliolta Kuovinkoskelle. Metsä-Kymin kallioisilta mäiltä avautuu komeita näkymiä joelle ja lähiympäristöön. Pernoossa maisema monipuolistuu. Harju- ja moreenimäet antavat sille muotoa ja ilmeikkyyttä, jota kyläasutus on hyödyntänyt. Kylässä on runsaasti myös arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Lentokuva Vallas Oy. 12

15 Kymijokilaakson korkotasokartta. 13

16 VESIOLOT Varsinainen Kymijoki alkaa Päijänteen kaakkoisosasta, Asikkalan kunnasta sijaitsevasta Kalkkisesta, josta matkaa merelle Ahvenkosken lahteen kertyy noin 203 kilometriä ja putoamiskorkeutta noin 78,5 metriä. Koko valuma-alueen pintaala on yhteensä neliökilometriä. Hurukselasta mereen Kymijoki virtaa lähes järvettömänä, lukuun ottamatta Muhjärveä ja Laajakosken järveä, eikä siihen liity myöskään merkittäviä sivuhaaroja. Ennen saapumistaan mereen joki haarautuu Pernoon yläpuolella kahteen päähaaraan, joista itäinen eli Pernoon haara laskee mereen Kotkan kaupungin kohdalla ja läntinen Hirvikosken haara Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla Ahvenkosken lahteen. Itäinen haara jakautuu vielä Parikan kohdalla kahteen osaan, Korkeakosken ja Langinkosken haaroihin ja näistä läntinen edelleen kahteen osaan, itäiseen Huumanhaaraan ja läntiseen Langinkoskenhaaraan. Kymijoen veden laatua heikentävät asutuksen ja teollisuuden jätevedet sekä maatalouden hajakuormitus. Etenkin teollisuus on vuosikymmeniä laskenut jokeen myrkyllisiä jätteitä, jotka ovat kerrostuneet joen pohjaan ja mereen jokisuun edustalle. Alueen pohjavesien erikoispiirteenä on normaalia selvästi suurempi fluoripitoisuus. Fluoripitoisuus on peräisin rapakivigraniittisesta kallioperästä, josta liukenee tietty määrä fluoria erityisen helposti. Kotkan, Karhulan ja Kymin asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä saadaan vain niukasti pohjavettä. Kymijoen itäpuoliset hiekkakankaatkaan eivät ole osoittautuneet hyviksi pohjavesialueiksi, sillä korkealle kallioalustalle kasaantuneet kerrostumat ovat vain muutaman metrin paksuisia ja sisältävät paikoin huonosti lajittunutta ainesta. Kymijoen vesistön käyttömuodoista tärkein on vesivoiman käyttö. Kymijoen varrella on yhteensä 13 vesivoimalaitosta, joista ensimmäiset rakennettiin jo 1800-luvun lopulla. Huomattavimmat vapaana virtaavat kosket ovat Ahvionkosket sekä Pernoonkosket. Kymijoessa on suoritettu tulvien torjumiseksi perkauksia vuonna 1929 Laajakoskessa, Susikoskessa, Ahvionkoskessa ja Kultainkoskessa. Myöhemmin perattiin myös Pernoonkoskia. Uittoa on Kymijoessa harjoitettu jo yli kahdensadan vuoden ajan. Korkeakosken saha on ollut toiminnassa jo ennen isoavihaa ja se uusittiin 1720-luvulla. Kymijokivarressa oli luvun lopussa useita sahoja ja tällöin oli myös Kymijoessa tapahtuva uitto huomattavan vilkasta. Joen Kuusankosken yläpuolisessa osassa uitto loppui vuonna 2002 ja Kuusankosken alapuolella jo vuonna Kymijoen rannoille Kuusankoskelta Kotkaan on aikojen myötä sijoittunut myös runsaasti puunjalostusteollisuutta, jonka prosessivesilähteenä vesistö toimii. Kotkan edustan kolme joenhaaraa ovat Kymijoen merkittävät lohikalojen kalastuskohteet. Kalastus keskittyy länsipuolen Langinkoskenhaaraan ja idänpuoleiseen Korkeakoskenhaaraan. Langinkoskella lohta on kalastettu jo kaksisataa vuotta ja kuuluisin pyytäjä on ollut Venäjän keisari Aleksanteri III. Rantamaisema on harvinaisen vaihtelevaa kulttuurimaisemaa ja luontoa; peltoja, vanhoja maatiloja, harjukumpareita ja metsäselänteitä. Kuvassa Laajakosken harjun törmää. Kymijoen koskiosuudet pysyvät jäättöminä talvellakin. 14

17 HURUKSELA PERNOO LAAJAKOSKI JÄPPILÄ KORKEAKOSKI KURITTULA PARIKKA KARHULA KYMINLINNA JUMALNIEMI HOVINSAARI KOTKANSAARI Kymijokilaakson vesiolosuhteet. 15

18 MAISEMARAKENNE Kymijokilaakson kulttuurimaisema edustaa eteläisen viljelyseudun ja kaakkoisen viljelyseudun poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastaa muun muassa kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Viljavat joelle viettävät savikot on otettu viljelyyn jo varhain. Vanha asutus sijaitsee useimmiten perinteisillä paikoilla: loivilla kumpareilla ja selänteiden reunoissa metsänrajassa. Jokilaaksoa seuraileva katkeileva harjuketju ja moreenimäkien rinteet ja liepeet ovatkin tarjonneet hyviä asuinpaikkoja jo varhain. Maisema-alue koostuu erilaisista maisematyypeistä aina Kotkansaareen syntyneestä merellisestä kaupungista Muhjärven ympäristön laajoihin tasankomaisemiin. Joki halkoo etenkin selvitysalueen yläjuoksulla varsin tasaisia maita; koko matkalla on savikoita, jotka ovat laajimmillaan Muhjärven ympäristössä ja Laajakoskella. Tasangot on usein otettu viljelykäyttöön vasta suhteellisen myöhään, sillä kosteuden vuoksi niitä hyödynnettiin alkuun niittyinä. Tasankojen tuntumassa asutus on sijoittunut yleensä vasta 1900-luvun puolella ja etenkin sodan jälkeen rintamamiesasutuksena yksittäisiksi pisteiksi alavien maiden reunamille. Hurukselan maisema on erityinen yhdistelmä saaristolaismaisemaa ja jokimaisemaa: Kymijoen haarat jakavat kylän moneksi erilliseksi saareksi. Kilpimäiset kalliot ja vanhat puiset pihapiirit saavat maisematyypin muistuttamaan Kotkan edustan saaristolaismaisemaa. Kymijoen alajuoksun jokihaaroja luonnehtivat paikoin pienipiirteiset, vanhat viljelyalueet. Alajuoksulla on pääasiassa kumpuilevia kallioisia moreenimäkiä, joiden yhteyteen asutus on yleensä sijoittunut. Talot sijaitsevat pienten mäkien päällä, mäkiketjujen satuloissa tai laajempien selänteiden reunoilla. Kymijokilaaksossa maisema on suuntautunut pääosin luoteesta kaakkoon, mikä vastaa jäätikön virtaussuuntaa. Jäätikkö on virratessaan yleensä vahvistanut virtaussuunnan mukaisia muotoja. Kymijokilaaksossa maiseman muodoston perusrungon ovat asettaneet kallioperän korkeussuhteet, jotka ovat tällä alueella rapautuvan kallioperän johdosta suhteellisen matalia. Korkeimmat mäet sijaitsevat Jumalniemestä Korkeakosken ja Kierikkalan kautta luoteeseen Laajakosken itäpuolelle jatkuvana ketjuna, joka toimii jokilaakson maisemallisena selkärankana ja taustana. Laakson suuntaus on miltei kohtisuora lounaasta puhaltavaan vallitsevaan tuuleen nähden. Lisäksi metsäiset selänteet katkovat laaksoa ja heikentävät laakson suuntaisten tuulien voimakkuutta. Toisaalta taas laaksoa kapeaksi puristavien selänteiden kohdalla tuuli voimistuu paikallisesti. Ilmastollisesti Kymijokilaakso onkin pienipiirteisyytensä ja suuntautuneisuutensa ansiosta suhteellisen edullinen. Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Hurukselassa hyvin säilynyttä ja perinteistä kyläkuvaa elävöittävät useat Kymijoen vanhat uomat. Eteläosassa jokien haarat muodostavat toistuvan tyyppistä, pienipiirteistä maisemaa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet. Rakentamattomat kosket ovat koskiensuojelulailla rauhoitettuja. Kymijokea myötäilevä katkeileva harjumuodostuma näkyy selkeimmin Hurukselan hautausmaan kohdalla ja Laajakoskella sekä Pernoossa Kymijoen rannassa. Jokivartta seurailevat maantiet ovat suurelta osin säilyttäneet maastoa myötäilevät linjauksensa. Savisilta jokilaaksoilta kohoavat moreenikumpareet tarjoavat hyvän rakennusmaan. Selännemetsät suojaavat tuulilta. Näkymä Hurukselaan Koivusaaren suunnasta. 16

19 Kymijokilaakson maisemarakenne. 17

20 KYMIJOKILAAKSON HISTORIAA Kymenlaaksoa ja Kymijokea on pidetty eräänlaisena rajaseutuna jo muinoin; joessa kulki hämäläisten ja karjalaisten välinen heimoraja, sitä pitkin on kulkenut lääninraja, ja se on ollut idän ja lännen valtakuntien välinen erottava tekijä. Nykyäänkin Kymijokea pitkin kulkee Kotkan ja Anjalankosken välinen kunnanraja Koivusaaresta pohjoiseen. Kymijoki on myös yhdistäjä, joka on ruokkinut vuosisatoja laakson asukkaat ja sen varrella on vieläkin joen vesivoimaa hyödyntäviä teollisuusaloja. Kymijoki pysyi erämaavirtana aina lukujen vaihteeseen saakka, josta lähtien laakson varsinaisen asuttamisen voidaan katsoa alkaneen. Eteläisessä Suomessa ainutlaatuisen runsaiden Kymijoen lohi- ja siika-apajien äärelle saapui väkeä ympäröiviltä seuduilta sekä Ruotsista ja Saksasta saakka. Joki tarjosi mahdollisuuden kaupankäyntiin, joten sen rannoille syntyi nopeasti vakituista asutusta. Joen vesistön tärkeimmäksi käyttömuodoksi nousi pian kuitenkin vesivoiman käyttö. Jo 1500-luvulta lähtien Kymijokea alettiin hyödyntää sahateollisuuden toimesta luvulle asti Kymijoki virtasi kuitenkin vapaasti, kunnes joki 1860-luvulla avautui tukinuitolle ja sen varsille päästiin perustamaan höyrysahoja. Kymijoen koskia perattiin ja padottiin tukinuiton helpottamiseksi ja uusia uomia kaivettiin. Nämä jäljet ovat yhä edelleen havaittavissa Kymijoen rannoilla. Höyrysahat ovat muuttuneet suuriksi tehtaiksi, mutta myös osa vanhempaa rakennuskantaa on säilynyt muistona puuteollisuuden kulta-ajoista. Sota on kuormittanut useaan otteeseen Kymijoen laaksoa. Vuonna 1743 Venäjän ja Ruotsin valtakuntien välinen raja siirtyi Kymijokeen. Lähes 70 vuotta Kymijoki erotti laakson asukkaat toisistaan ja pian muodostuikin käsitteeksi ruotsin Korkeakosken historiallinen teollisuusalue on yhä aktiivisessa käytössä. Kosken ympäristön teollisuusalueilla on jäljellä myös tehdastyöväestön vahaa asutusta, etenkin Kierikkalassa ja Kalliokoskella. puoli ja venäjän puoli. Suomen sodassa (v ) alue joutui kokonaan Venäjän haltuun, mutta kun autonominen Suomi ja Venäjän puolelle kuulunut vanha Suomi vuonna 1812 yhdistettiin, jäi Kymijoki enää läänien väliseksi rajaksi. Kymen läänin syntyessä vuonna 1949 joen merkitys suurempana rajana päättyi. Koskivoiman valjastamista ja kalaportaat Koivukoskella. Vanhan myllyn jäänteitä Kyminkartanon rannassa. 18

21 Kyminkartano oli keskiaikainen suurtila, joka toimi kuninkaankartanona aina 1600-luvulle asti. Kyminkartano sijaitsee maisemallisesti arvokkaalla paikalla Kyminjoen ja siitä erkanevan Huumanhaaran rajaamalla niemellä. Kyminlinnan ensimmäinen maalinnoitus rakennettiin sulkemaan Ruotsin puolelta Haminaan ja Viipuriin johtavan tien joenylityspaikkoja. Suuri Rantatie kulki pitkään linnoituksen halki. Aleksanteri III:n toivomuksesta Langinkosken varrelle rakennettiin keisarillinen kalastusmaja romanttisine hirsiseinineen, talousrakennuksineen ja pieni kappeli vuonna Karhulanniemen teollistuminen alkoi Teollisuusrakennusten lisäksi arvokkaan kokonaisuutensa muodostivat myös työntekijöiden asuntoalueet sekä Karhulan kartano ympäristöineen. 19

22 20 Ote Kuninkaan kartasta. Mittaus vuosilta Lähde: Kuninkaan kartasto Suomesta

23 Ote venäläisestä topografikartasta 1800-luvun lopusta. Maanmittauslaitoksen kartta-arkisto. 21

24 Ote topografisesta kartasta Maanmittauslaitoksen kartta-arkisto. 22

25 Maiseman kehityshistoriasta Arvokasta kulttuurimaisemaa ilmentää näihin aikoihin asti säilynyt kypsynyt maisemakuva. Sen pystyy havaitsemaan alueella liikkuessaan. Kun kartalle merkitsee maastotarkastelun perusteella arvokkaimman kulttuurimaiseman rajoja, ne ovat usein samoja kuin vanhojen karttojen viljely- ja kylämaisemat tai vanhat teollisuusympäristöt. Nykymaisemassa on oikeastaan sisällä kaksi erilaista kulttuurimaisemaa. Vanhin kulttuurimaiseman osa, esihistoria, on jättänyt herkkiä merkkejä maisemaan. Osa niistä on näkyviä, osa näkymättömissä maan sisällä. Esihistorialliset asuin- ja hautapaikat ovat usein kätkössä maan pinnan alla ja siksi vaikeita löytää. Osittain tieto esihistoriallisesta elämästä pohjautuu näkyvien, usein monumentaalistenkin muinaisjäännösten kuten hautaröykkiöiden, linnavuorien tai kiviraunioiden tuntemiseen. Varhaisen viljelyn, tulen käytön ja raivattujen peltojen jäljet ovat vaikeammin löydettävissä ja vaativat arkeologisia tutkimuksia. Osa esihistoriasta on kuitenkin tavoittamattomissa jo varhaisen viljelyn tai asutuksen muokkaamana ja etenkin tehostuneen maatalouden ja taajaasutuksen kehityttyä. Kasvillisuuskin voi olla osoitus ihmisen vaikutuksesta alueella. Mikäli olosuhteet vaihtuvat, vaihtuvat kasvilajitkin hyvin nopeasti. Vähitellen maiseman herkimmät osat muuttuvat, sen historiallinen syvyys vähenee ja muuttuu vaikeammin ymmärrettäväksi. Uudempi maiseman historia alkaa 1500-luvulta, jolloin vanhimmat talot olivat jo asettuneet paikoilleen. Kuninkaan kartasto kuvastaa 1700-luvun lopun maisemaa, joka on ilmeisesti vakiintunut kartan osoittaman mukaiseksi jo pitkään ennen sen piirtämisajankohtaa. Viljelymaisema Maisema muuttui hitaasti 1700-luvulta 1950-luvulle. Peltoja raivattiin lisää asutuksen lisääntymisen myötä ja vanhat niityt muutettiin viljellyiksi pelloiksi. Myös järviä kuivatettiin ja muutettiin viljelymaaksi, vaikka Kymijoen varren Laajakoskenjärvi on ilmeisesti supistunut luonnostaan joen mukanaan tuoman maamassan, maankohoamisen ja rehevöitymisen vuoksi aiemmasta joen lahdekkeesta ruovikkoiseksi järveksi. Kylämaisema Isojako vaikutti kylärakenteeseen, kun taloja siirrettiin hajalleen entisistä ryhmäkylistä, vaikka vanhoille kylätonteillekin yleensä jäi taloja. Kymijokivarren vanhat kylätontit ovat havaittavissa Kuninkaan kartassa. Niiden paikalla on edelleenkin arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä mm. Sutelassa, Eskolassa, Parikassa, Kuritussa, Jäppilässä, Laajakoskella, Pernoossa ja Hurukselassa. Teollisuusmaisema Varhainen teollisuus kehittyi vähitellen. Kallioperässä oleva tasoero on ollut taloudellisesti hyödynnettävä ja arvokas maiseman ominaisuus. Korkeakosken länsirannalle perustettiinkin jo vuosina vesisaha, joka oli alun perin Kyminkartanon omistuksessa. Saha on tuhoutunut useaan otteeseen sodissa ja tulipalossa. Kosken vesivoima on pysynyt pääomana, jota hyödynsivät myöhemmin voimalaitos ja A.Ahlström Oy:n tehtaat. Vanha tiestö ja sen suhde maisemaan Vanhat tiet seurailevat mäkien alarinteitä ja ylittävät alavat ja routivat savikot yleensä mahdollisimman lyhyesti tai kulkevat savikoilla kumpareelta kumpareelle vankkaa pohjaa etsien. Kymijokilaakson vanhimpia teitä ovat laakson poikki Turusta Viipuriin johtanut valtakunnallinen päätie, Suuri rantatie ja paikalliset Kymijoen rantoja seurailleet tiet. Suuren rantatien linja on Kymijokilaaksossa miltei kokonaan kadonnut asutuksen laajentumisen ja uuden päätiestön rakentamisen myötä. Kymijoen länsirannalla kulkeva tie on ilmeisesti suurimmaksi osaksi vanhalla linjallaan, vaikka tietä onkin ilmeisesti paikoin oiottu. Myös Kymijoen itärannan tie näkyy 1800-luvun lopun kartassa nykyisellä paikallaan. Vanhat kartat Edellisillä sivuilla on kooste vanhoista karttaesityksistä Kymijokilaakson alueelta. Kuninkaan kartaston mittaus on tehty vuosina Kartasto on laadittu aikoinaan sotatarkoituksiin Ruotsin kuningas Kustaa III:n toimesta. Kartta esittää Kymijokivartta vain joen itäisimpään haaraan asti, vaikka valtakuntien raja oli Kymijoen länsihaarassa ja tämäkin alue kuului tuolloin Venäjään. Venäläinen topografikartta on 1800-luvun lopulta. Karttasarja on mustavalkoinen, piirtomittakaava on sascheneissa ja metrisenä noin 1: Kartasta ilmenevät vanha tiestö, vanhat pellot, asutus ja metsät korkeuskäyrineen. Samaan aikaan laadittiin samaan mittaukseen perustuva ns. Senaatin kartta 1: Kartan värilliset kopiot ovat Suomessa sotaarkistossa. Suomalainen, ensimmäiseen ilmakuvaukseen perustuva topografikartta 1940-luvulta on erinomainen kulttuurimaiseman kypsintä vaihetta kuvaava kartta. Kartat on laadittu puolustushallinnon tarpeisiin ja niitä on pääasiassa rajan tuntumasta sekä varuskuntapaikkakunnilta. Kartan mittakaava on 1: Maiseman muutosta pitkään vallinneesta 1700-luvun lopun tilanteesta suomalaisen kulttuurimaiseman kypsiin vuosiin ja 1950-luvuille on kuvattu seuraavilla sivuilla osa-alueittain karttaparien kuvateksteissä. 23

26 Ote Kuninkaan kartastosta Kotkan Hovinsaaren ympäristöstä. Kartan yläosassa näkyy Kyminlinna ja sen sekä Sutelan kylän kautta kulkeva valtakunnallinen päätie, Suuri Rantatie. Kotkan kaupunki on rakennettu linnoitukseksi. Pellot näkyvät harmaina, viivoitettuina alueina. Niitä on Sutelassa, Kyminlinnan ja Kyminkartanon rannoilla sekä Langinkosken eteläpuolella Myllykylän ja Ruonalan rannoilla ja Kotkan keskustan ulkopuolella. 24

27 Ote topografikartasta 1940-luvulta. Metsolan kaupunginosa ja siirtolapuutarhat on jo rakennettu Hovinsaareen. Sataman ja saaren itärannalle rakennetun radan vaikutuksesta alueelle on rakennettu useita teollisuuslaitoksia. Satamat ulottuvat miltei kaikille kaupungin rannoille. Jylpyn teollisuusalueen kohdalla on Hovinsaaren korkeat kallioharjanteet. Kyminlinna on jo tuolloin ollut teiden, radan ja jokihaarojen puristuksessa. 25

28 Ote Kuninkaan kartastosta Kyminlinnan, Karhulan ja Korkeakosken ympäristöstä. Kartan alaosassa näkyy Kyminlinna ja sen sekä Sutelan kylän kautta kulkeva valtakunnallinen päätie, Suuri Rantatie, joka jatkuu Korkeakoskelle ja edelleen itään päin. Pellot näkyvät harmaina, viivoitettuina alueina. Laajoja peltoja on Korkeakoskella Eskolassa, Kymen kirkonkylän rannalla sekä Kyminlinnan ja Kyminkartanon rannoilla. Valtakunnallisen päätien ohella alueella on myös runsas paikallistiestö. 26

29 Ote topografikartasta 1940-luvulta. Karttaa hallitsee Kyminlinna sekä Korkeakoskelta Kymin kirkonkylän kautta Karhulaan jatkuva tiivis taajama, jonka päätteinä on Ahlströmin tehtaat. Rata halkoo tiivistä kulttuurimaisemaa, ja sen varrella on useita seisakkeita. 27

30 Ote Kuninkaan kartastosta Parikan, Jäppilän ja Laajakosken ympäristöstä. Kaakkoisosassa näkyy valtakunnallinen päätie, Suuri Rantatie, joka jatkuu Korkeakoskelle ja edelleen itään päin. Pellot näkyvät harmaina, viivoitettuina alueina. Ne jatkuvat katkeamattomana vyöhykkeenä jokirannan tuntumassa Metsäkylästä Parikkaan ja edelleen pohjoiseen Laajakoskelle asti. Pellot näyttävät sijoittuvan matalien mäkien rinteille. Tasaisemmilla alueilla Parikan kylän itäpuolella ja Laajakoskella on laajoja niittyjä. Laajakoskenjärvi näkyy tässä yli 200 vuotta vanhassa kartassa erillisenä järvenä, vaikka se 1940-luvulla näyttää olleen joen lahti. 28

31 Ote topografikartasta 1940-luvulta. Kartta kuvaa maaseutumaisemaa, jossa toistuvat samat maisemalliset teemat: joki haaroineen, jokeen työntyvät rauhaisat niemekkeet ja kosket. Pellot ovat miltei samoilla paikoilla kuin 150 vuotta vanhemmassa kartassa. Myös kylät ovat säilyneet vanhoilla kohdillaan, vaikka asutus onkin lisääntynyt. 29

32 Ote Kuninkaan kartastosta Laajakosken ja Pernoon ympäristöstä. Joen itäranta on kuvattu hyvin viitteellisesti, sillä se niin kuin koko kartan esittämä alue kuului Venäjään. Pellot näkyvät harmaina, viivoitettuina alueina. Niitä on joen rannoilla Laajakoskelta etelään ja omana alueenaan Pernoossa. Jokilaakson kapean viljavan maan vyöhykkeen länsipuolella on laajat erämaaselänteet ja soisia ylänköjä. 30

33 Ote topografikartasta 1940-luvulta. Joen rantoja seuraavat pienipiirteisten mäkien lomaan asettuneet tiet. Joen eri puolet ovat luonteeltaan erilaisia: Laajakosken puolella maiseman muodot ovat tasiaisa ja laajoja, länsirannalla taas rikkonaisia. Moreenimäkien lomaan soljuu pienialaisia ja sokkeloisia peltoja. 31

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi Kreetta Lesell 2009 DG860:1 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta kaava-alueesta 4 2. Alueen

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi INVENTOINTIRAPORTTI Raasepori Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi 24.4.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa Laulumaa

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

YM maisema-aluetyöryhmä ja seutukaavaliitto 1992, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

YM maisema-aluetyöryhmä ja seutukaavaliitto 1992, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Jaalan kirkonkylä 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Jaalan kirkonseudun kulttuurimaisema 1.3. Kunta Kouvola 1.4. Pinta-ala noin 1000 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013

Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013 1 Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Valokuvia... 5 Alueelle v. 1994 laadittu

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

TAIPALSAARI Päiviö Kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

TAIPALSAARI Päiviö Kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 TAIPALSAARI Päiviö Kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Ville Laakso Timo Sepänmaa Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta... 4 Inventointi...

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian

Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian Taustaa Oletteko tavanneet tukkijätkän? Olisiko mukava nähdä tukkijätkä töiden parissa? Lähivesialuetta suunniteltaessa on monelta taholta

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 1 Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Sipoon kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu. Saariston maisema-alue (Kymenlaakson liitto, 2008)

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu. Saariston maisema-alue (Kymenlaakson liitto, 2008) 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Haapasaari 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Haapasaaren saaristokylämaisema 1.3. Kunta Kotka 1.4. Pinta-ala noin 200 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

Itäinen Järvi-Suomi, Lounais-Savon järviseutu

Itäinen Järvi-Suomi, Lounais-Savon järviseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Selänpään kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Verla Selänpään kulttuurimaisema 1.3. Kunta Kouvola 1.4. Pinta-ala noin 900 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston

Lisätiedot

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. 1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Askola Monninkylä voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2011.

Askola Monninkylä voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Askola Monninkylä voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Kustantaja: Kymenlaakson Sähköverkko Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Yleiskartta... 7 Vanhat

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö seminaari 7.5.2013, Helsinki Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitto Eteläpohjalaista maisemaa Etelä-Pohjanmaa jakautuu maisemamaantieteellisesti

Lisätiedot

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 1 VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Torpat... 4 Rajamerkit... 6 Tiet... 8 Tulos... 10 Lähteet...

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015 1 Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015 Ville Laakso Tilaaja: Illon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14

Sisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja inventointi 5 3. Kaava-alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja tentatiivikohteet

Lisätiedot

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla I N V E N T O I N T I R A P O R T T I LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla Historiallisen ajan tielinjan arkistotutkimus KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT ESA MIKKOLA 2 Tiivistelmä

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

KYMIJOEN POHJOISOSA OSAYLEISKAAVA

KYMIJOEN POHJOISOSA OSAYLEISKAAVA KYMIJOEN POHJOISOSA OSAYLEISKAAVA Lentokuva Vallas Oy, 2005 MA-ARKKITEHDIT oy Y21 OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 25.1.2015 KOTKA, KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 25.1.2015 KÄSITTELYVAIHEET SELOSTUS KYMIJOEN

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Maankohoaminen saaristossa

Maankohoaminen saaristossa Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Suunnittelutalo S. Anttila Oy Kansikuva: Viemärilinjaus Myllykylässä kulkee taustalla

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...

Lisätiedot