KYMIJOKILAAKSON MAISEMASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMIJOKILAAKSON MAISEMASELVITYS"

Transkriptio

1 KYMIJOKILAAKSON MAISEMASELVITYS MA-ARKKITEHDIT

2 Kymijokilaakson maisemaselvitys MA-arkkitehdit Taitto: MA-arkkitehdit, Paula Lonka Kuvat: Marja Mikkola ellei toisin mainita Pohjakartan Maanmittauslaitos, lupa nro xxx/myy/07. Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa kielletty. ISBN: ISSN: Helsinki 2007 Kannen kuva: Kymijoki Hurukselassa

3 KYMIJOKILAAKSON MAISEMASELVITYS 2007

4 SISÄLTÖ JOHDANTO 4 MAISEMASELVITYS 6 KALLIOPERÄ 6 MAAPERÄ 7 Moreenit 7 Harjut 7 Savikot 11 Eloperäiset maa-ainekset 11 KORKEUSSUHTEET 12 VESIOLOT 14 MAISEMARAKENNE 16 KYMIJOKILAAKSON HISTORIAA 18 Maiseman kehityshistoriasta 23 Vanhat kartat 23 MAISEMAN ARVOT JA ONGELMAT 36 Kulttuurimaiseman arvoista 36 Maisemakuva 37 Luonnonpiirteet 37 Kulttuuripiirteet 37 Kymijoen osayleiskaava ja maisema 37 Maiseman arvot 38 Kulttuurimaiseman vaalimisen haasteet 39 ALUEKUVAUKSET Kyminsuu Langinkoski-Lankila Kyminlinna Korkeakoski Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Pitkä Kymi-Laajakoskenjärvi Mikkolansaari-Pernoo Metsäkymi, Ahvionkosket, Kultaankosket Huruksela Suurjoki 54 LÄHDELUETTELO 56 2

5 Myllykoski Pernoossa. 3

6 JOHDANTO Kymijokilaakso muodostaa historiallisen, maisemallisen ja toiminnallisen, mereltä syvälle sisämaahan jatkuvan maisemakokonaisuuden. Pitkä historia, monimuotoinen ja komea luonto sekä omintakeinen, hoidettu kulttuuriympäristö tekevät Kymijokilaaksosta arvokkaan koko Suomen mittakaavassa. Kymijokilaakson eteläosa onkin yksi valtioneuvoston vahvistamista valtakunnallisesti arvokkaista kulttuurimaisemakokonaisuuksista, joka on kuitenkin valitettavan vähän tunnettu. Kymijokilakson maisemaselvitys on ladittu Kotkan kaupungin toimeksiannosta Kymijoen osayleiskaavatyön pohjaksi. Työn tärkein, kaavan ratkaisuihin vaikuttava osa on maiseman arvoalueiden määrittely, joka on tehty karttatyönä osayleiskaavatyön alkuvaiheessa. Työn yhteydessä järjestettiin asianosaisille suunnattu tiedotustilaisuus ennen työn aloittamista sekä kyläillat Hurukselassa,, Jäppilässä ja Laajakoskella. Luonnosvaiheessa yleiskaavatyöhön liittyvässä seminaarissa esiteltiin myös maisemaselvityksen alustavia tuloksia. Maisemaselvityksen on laatinut MA-arkkitehdit. Toimistossa työstä ovat vastanneet maisema-arkkitehdit Paula Lonka ja Marja Mikkola. Näkymä Hurukselasta. 4

7 5

8 MAISEMASELVITYS KALLIOPERÄ Kymijokilaakson kallioperä koostuu rapakivigraniitin erilaisista muunnoksista, jotka kuuluvat Kaakkois-Suomen eli Viipurin laajaan rapakivimassiiviin. Yleisin täällä esiintyvä muunnos on viborgiitti, jota sanotaan tyypilliseksi rapakiveksi. Rapakivet ovat kallioperämme nuorimpia graniitteja ja lisäksi suunnittumattomia, mikä näkyykin eri kivilajien esiintymistä ilmaisevan karttakuvan kivilajien muodoissa laajalle levittäytyvät kivilajit eivät suuntaudu selkeästi tiettyyn suuntaan ja lisäksi ne muodostavat selkeäpiirteiset rajat suhteessa toisiinsa. Suurin osa Kymijoenlaakososta on viborgiittia, jossa esiintyy tiuhassa suuria pyöreitä plagioklaasimanttelin ympäröimiä kalimaasälpäovoideja. Tummaa viborgiittia esiintyy rapakivialueen luoteis- ja eteläosissa, Kyminjokilaaksossa Hovinsaari-Lankila-Karhuvuori akselilla. Tummaa viborgiittia ei tavata lainkaan massiivin keskiosassa. Väriltään vaaleanpunaista pyterliittiä on monina tavallisimmin 3-20 km:n läpimittaisina massoina rapakivimassiivin eri osissa. Karttakuvassa pyterliittiä tavataan Kymijokilaakson reunamilla laajoina massoina aina rannikolta Muhjärvelle asti. Pernoosta Kyntösuolle tavataan tasarakeista rapakivigraniittia, joka erottuu viborgiitista ympäristöään nuorempana pahkuna. Myös Karhulan alueen ns. Kymin graniittipahku on ympäristöään nuorempi ja erottuu vaaleanharmaana topaasipitoisena rapakivenä muista kivilajeista. Rapakivimagmaa on tunkeutunut useassa eri vaiheessa svekokarelidiseen kallioperään, joka koostuu erilaisista liuskeista, gneisseistä ja syväkivistä. Rapakiven kontaktit sivukiveä vasten ovat terävät ja ne leikkaavat ympäröivän peruskallion rakenteita. Kymijoen varrella on paikoin rapakivialueelle tyypillisiä pystysuoria kallioseinämiä. Hurukselassa matalien kalliokilpien silokalliot luovat pihapiireille omaleimaisen ilmeen. Siirtolohkareet ovat jääkauden jättämä muisto maisemaan. Koskipaikkoihin kertynyt runsas louhikko on lähistön rapakiveä. 6

9 Rapakivialueelle ovat ominaisia jyrkät 5 10 m korkeat rinteet ja seinämät. Ne antavat maaston pienille piirteille vaihtelua ja tekevät alueen mäkiseksi ja kumpuilevaksi. Varsinkin alueen itäosassa, jossa kalliopaljastumia on runsaasti ja moreeniesiintymiä vähän, tämä tulee selvästi näkyviin. Paljastuneiden rapakivikallioiden pintaosat ovat erityisen alttiita ulkoisten voimien vaikutukselle. Jää, vesi, tuuli, kasvillisuus ja lämpötilojen vaihtelut murentavat niitä. Alueella tavataankin laajoja mäntymetsää kasvavia moroutuneita rapakivikallioita. Helposti rapautuvan kallioperän lukuisiin murtumakohtin ja halkeamiin on kohdistunut kulutusta mannerjäätikön vetäytyessä. Tämä näkyy maisemassa murroslaaksojen jyrkkinä rinteinä ja jokien suuntauksena. Metsäselänteillä esiintyy komeita kallioseinämiä ja lohjenneita graniittijärkäleitä, kalliolouhikkoa. Alueen kosket ovat usein louhikkoisia. Kymijokilaakson tyypillinen kallioperän piirre on loivat kalliokilvet. Parhaiten ne ovat nähtävissä Hurukselassa, mutta niitä on etelämpänäkin Kymijokivarressa, ja mm. Kultaankoskessa, missä niitä hyödynnetään matkailuvalttina järjestämällä koskiuintia. MAAPERÄ Rapakivikumpujen väliset notkelmat ovat harjumuodostumaan liittyvien rantakerrostumien tai savimaalajien peitossa. Laajoja savitasanteita leviää Kymijoen molemmin puolin. Tasaisia savikoita, lievästi kumpuilevia moreenialueita ja niiden välisiä laajoja suoalueita on runsaasti erityisesti selvitysalueen pohjoisosassa. Hitaan maankohoamisen seurauksena maaperän pintaosat ovat sekä huuhtoutuneet että lajittuneet pitkällä aikavälillä. Harjujaksot, jotka ulottuvat monin paikoin saaristoon asti, muodostavat kauniita hietikoita nykyiselle rantaviivalle. Myös Itämeren varhaisemmat vedenpinnan vaihtelut ovat tasoitelleet ja kerrostaneet glasifluviaalista materiaalia. Näin on syntynyt soraisia ja hiekkaisia rantakerrostumia. Moreenit Moreenia on jokilaakson reunaselänteillä ja mäkien rinteillä. Se myötäilee ohuena kerrostumana kallioperän muotoja. Ylimmät kalliot ovat jääkauden jälkeisten vesivaiheiden avoimiksi huuhtomia kalliopaljastumia. Karttakuvan alue on loivapiirteistä, mutta runsaasti kumpuilevaa moreenimaastoa, jossa kumpujen väliset alueet ovat saven ja turvekerrostumien peitossa. Alueen moreenin kasaantumismuodostumilla ei ole selvää suuntausta. Moreenin sisältämän runsaan rapakiviaineksen rapautumisen johdosta alueen moreeni poikkeaa Suomessa yleensä esiintyvästä normaalista moreenista. Karttakuvan alueella moreeneissa esiintyy jopa kuutiometrin kokoisia täysin moroutuneita rapakivilohkareita. Alueen länsiosan laajahkot moreeniesiintymät ovat pinnaltaan louhikkoisia. Harjut Harjut ovat alueen näkyvimpiä jäätikköjokien kasaamia muodostumia. Niiden suunta on karttakuvan alueella suunnilleen luoteesta kaakkoon. Rannikon läheisyydessä harjut ovat monin paikoin levinneet rantakerrostumiksi. Kymijokilaaksoa seurailee kapealakinen ja katkeileva harjujakso, joka tyypilliseen tapaan polveilee jokilaakson reunalla. Laajakoskelta Kyminlinnaan ulottuva harju on kallioiden ja Kymijoen katkoma sekä savikkojen reunustama muodostuma. Harjujaksossa on runsaasti pieniä soranottamoita, joista osa on jo vanhoja ja pohjaveden täyttämiä. Pyykinkosken harjulla ja eteläisemmällä Mäntymäellä on luonnollisia harjun hiekkatörmiä. Katkeileva harjujakso näkyy Pernoon alueella korkeampina hiekkakumpareina ja levinneinä rantahietikoina Kymijoen rannassa. Hurukselassa harjua ei paikoin tasaisessa ympäristössä paljaalla silmällä erota vain vanhin asutus on osannut hakeutua hiekkaisen harjun edulliselle, lämpimälle maaperälle. Paikoin harju nousee silmin erottuvaksi kumpareeksi hietaliepeensä tukemana. 7

10 HURUKSELA PERNOO LAAJAKOSKI JÄPPILÄ KORKEAKOSKI KURITTULA PARIKKA KARHULA KYMINLINNA JUMALNIEMI HOVINSAARI KOTKANSAARI Kymijokilaakson rantatasot jääkauden jälkeisenä aikana. 8

11 HURUKSELA PERNOO LAAJAKOSKI JÄPPILÄ KORKEAKOSKI KURITTULA PARIKKA KARHULA KYMINLINNA JUMALNIEMI HOVINSAARI KOTKANSAARI Kymijokilaakson kallioperäkartta. Lähde: Geologian tutkimuslaitos. 9

12 HURUKSELA PERNOO LAAJAKOSKI JÄPPILÄ KORKEAKOSKI KURITTULA PARIKKA KYMINLINNA Kymijokilaakson maaperäkartta. Lähde: Geologian tutkimuslaitos. 10

13 Savikot Kymijokilaakson savikot moreenikumpareiden välissä ovat usein pienipiirteisiä, metsäisten kumpujen reunustamia alavia viljelypeltoja. Laajemmat savikot ja hiesusavet sijoittuvat joen itäpuolelle Laajakosken alueelle joen ja kallioselänteiden väliin. Myös Hurukselan laajimmat peltoalueet ovat savi- ja hiesumaita. Eloperäiset maa-ainekset Karttakuvan alue kuuluu lähinnä Saimaan ja Päijänteen vesistöjen ja Suomenlahden yleensä heikosti soistuneeseen välimaastoon, ns. Rannikko-Suomen kermikeidasalueeseen. Saraturpeen ympäröimät rahkaturvealueet voivat muodostaa kuitekin paikallisesti suuriakin kokonaisuuksia moreeniselänteiden väliin alavemmille alueille, mutta myös korkeampienkin selänteiden keskelle painaumiin. Kymijoen itäpuolella sijaitseva Nälkäsuo on 300 ha laajuinen ja rakenteeltaan kilpimäisten ja laakeiden keidassoiden välimuoto. Näkymä Anjalankosken suunnasta kohti Hurukselaa. Pellot ovat matalia ja tasaisia, niille nousee helposti tulvia. Haapasenjokeen on rakennettu patoja tulvia estämään. Kymijokivarren alavilla vanhoilla tulva-alueilla, kuten Pernoossa,, on ravinteista liejua osittain saveen sekoittuneena. Myös rahkaturvealueita löytyy aivan Kymijoen rannalta Laajakosken alueelta. Suurempia saraturvealueita on Karjasaaren pohjoisosassa sekä Koivusaaren lähettyvillä Kymijoen länsipuolella. Ilmakuva Hurukselasta. Vasemmalla Hirvenjoki, oikealla Takajoki. Taustalla selänteen reunassa Hurukselan vanhaa kyläasutusta. Lentokuva Vallas Oy. 11

14 KORKEUSSUHTEET Karttakuvan aluetta luonnehtii maaston loivahko nousu Suomenlahden rannikolta kohti sisämaata. Kymijoki on uurtanut uomansa laaksoon ja hallitsee aluetta monine suuhaaroineen. Runsaat saaret, syvät lahdet ja pitkät niemet antavat leimansa matalalle rannikkoalueelle. Noin 10 km:n levyinen rannikkovyöhyke on lähes kauttaaltaan 0-20 m:n korkeudella merenpinnasta. Kymijoen länsipuolella jäädään korkeussuhteissa m:n tienoille, kun taas itäpuolella on enemmän myös m:n luokkaan kuuluvaa maata. Karttakuvan korkeimmat kohdat sijoittuvat Kyminjoen itäpuolelle, Ohrakankaan lentokentän tienoille, sekä siitä itään kunnanrajan reunaan. Alueen järvistä Laajakoskenjärvi on 14,1 m ja Muhjärvi 21 m korkeudella merenpinnasta.. Kuusisaaren pellot liittyvät pienipiirteiseen Hurukselan maisemaan. Anjalankosken puolella pellot ovat laakeita tasankoja. Maisemalliseti komeita jyrkänteitä Kymijokilaaksossa on mm. Lustikallio Kuovinkoskella, Korkeakosken kalliot sekä laaja selännealue Kierikkalan ja Kalliokosken alueella. Korkeampina hiekkajyrkänteinä Kymijokeen laskevat Pernoon Mäntymäen harjukumpare ja Laajakosken harjun osa. Näkymä Lustikalliolta Kuovinkoskelle. Metsä-Kymin kallioisilta mäiltä avautuu komeita näkymiä joelle ja lähiympäristöön. Pernoossa maisema monipuolistuu. Harju- ja moreenimäet antavat sille muotoa ja ilmeikkyyttä, jota kyläasutus on hyödyntänyt. Kylässä on runsaasti myös arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Lentokuva Vallas Oy. 12

15 Kymijokilaakson korkotasokartta. 13

16 VESIOLOT Varsinainen Kymijoki alkaa Päijänteen kaakkoisosasta, Asikkalan kunnasta sijaitsevasta Kalkkisesta, josta matkaa merelle Ahvenkosken lahteen kertyy noin 203 kilometriä ja putoamiskorkeutta noin 78,5 metriä. Koko valuma-alueen pintaala on yhteensä neliökilometriä. Hurukselasta mereen Kymijoki virtaa lähes järvettömänä, lukuun ottamatta Muhjärveä ja Laajakosken järveä, eikä siihen liity myöskään merkittäviä sivuhaaroja. Ennen saapumistaan mereen joki haarautuu Pernoon yläpuolella kahteen päähaaraan, joista itäinen eli Pernoon haara laskee mereen Kotkan kaupungin kohdalla ja läntinen Hirvikosken haara Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla Ahvenkosken lahteen. Itäinen haara jakautuu vielä Parikan kohdalla kahteen osaan, Korkeakosken ja Langinkosken haaroihin ja näistä läntinen edelleen kahteen osaan, itäiseen Huumanhaaraan ja läntiseen Langinkoskenhaaraan. Kymijoen veden laatua heikentävät asutuksen ja teollisuuden jätevedet sekä maatalouden hajakuormitus. Etenkin teollisuus on vuosikymmeniä laskenut jokeen myrkyllisiä jätteitä, jotka ovat kerrostuneet joen pohjaan ja mereen jokisuun edustalle. Alueen pohjavesien erikoispiirteenä on normaalia selvästi suurempi fluoripitoisuus. Fluoripitoisuus on peräisin rapakivigraniittisesta kallioperästä, josta liukenee tietty määrä fluoria erityisen helposti. Kotkan, Karhulan ja Kymin asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä saadaan vain niukasti pohjavettä. Kymijoen itäpuoliset hiekkakankaatkaan eivät ole osoittautuneet hyviksi pohjavesialueiksi, sillä korkealle kallioalustalle kasaantuneet kerrostumat ovat vain muutaman metrin paksuisia ja sisältävät paikoin huonosti lajittunutta ainesta. Kymijoen vesistön käyttömuodoista tärkein on vesivoiman käyttö. Kymijoen varrella on yhteensä 13 vesivoimalaitosta, joista ensimmäiset rakennettiin jo 1800-luvun lopulla. Huomattavimmat vapaana virtaavat kosket ovat Ahvionkosket sekä Pernoonkosket. Kymijoessa on suoritettu tulvien torjumiseksi perkauksia vuonna 1929 Laajakoskessa, Susikoskessa, Ahvionkoskessa ja Kultainkoskessa. Myöhemmin perattiin myös Pernoonkoskia. Uittoa on Kymijoessa harjoitettu jo yli kahdensadan vuoden ajan. Korkeakosken saha on ollut toiminnassa jo ennen isoavihaa ja se uusittiin 1720-luvulla. Kymijokivarressa oli luvun lopussa useita sahoja ja tällöin oli myös Kymijoessa tapahtuva uitto huomattavan vilkasta. Joen Kuusankosken yläpuolisessa osassa uitto loppui vuonna 2002 ja Kuusankosken alapuolella jo vuonna Kymijoen rannoille Kuusankoskelta Kotkaan on aikojen myötä sijoittunut myös runsaasti puunjalostusteollisuutta, jonka prosessivesilähteenä vesistö toimii. Kotkan edustan kolme joenhaaraa ovat Kymijoen merkittävät lohikalojen kalastuskohteet. Kalastus keskittyy länsipuolen Langinkoskenhaaraan ja idänpuoleiseen Korkeakoskenhaaraan. Langinkoskella lohta on kalastettu jo kaksisataa vuotta ja kuuluisin pyytäjä on ollut Venäjän keisari Aleksanteri III. Rantamaisema on harvinaisen vaihtelevaa kulttuurimaisemaa ja luontoa; peltoja, vanhoja maatiloja, harjukumpareita ja metsäselänteitä. Kuvassa Laajakosken harjun törmää. Kymijoen koskiosuudet pysyvät jäättöminä talvellakin. 14

17 HURUKSELA PERNOO LAAJAKOSKI JÄPPILÄ KORKEAKOSKI KURITTULA PARIKKA KARHULA KYMINLINNA JUMALNIEMI HOVINSAARI KOTKANSAARI Kymijokilaakson vesiolosuhteet. 15

18 MAISEMARAKENNE Kymijokilaakson kulttuurimaisema edustaa eteläisen viljelyseudun ja kaakkoisen viljelyseudun poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastaa muun muassa kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Viljavat joelle viettävät savikot on otettu viljelyyn jo varhain. Vanha asutus sijaitsee useimmiten perinteisillä paikoilla: loivilla kumpareilla ja selänteiden reunoissa metsänrajassa. Jokilaaksoa seuraileva katkeileva harjuketju ja moreenimäkien rinteet ja liepeet ovatkin tarjonneet hyviä asuinpaikkoja jo varhain. Maisema-alue koostuu erilaisista maisematyypeistä aina Kotkansaareen syntyneestä merellisestä kaupungista Muhjärven ympäristön laajoihin tasankomaisemiin. Joki halkoo etenkin selvitysalueen yläjuoksulla varsin tasaisia maita; koko matkalla on savikoita, jotka ovat laajimmillaan Muhjärven ympäristössä ja Laajakoskella. Tasangot on usein otettu viljelykäyttöön vasta suhteellisen myöhään, sillä kosteuden vuoksi niitä hyödynnettiin alkuun niittyinä. Tasankojen tuntumassa asutus on sijoittunut yleensä vasta 1900-luvun puolella ja etenkin sodan jälkeen rintamamiesasutuksena yksittäisiksi pisteiksi alavien maiden reunamille. Hurukselan maisema on erityinen yhdistelmä saaristolaismaisemaa ja jokimaisemaa: Kymijoen haarat jakavat kylän moneksi erilliseksi saareksi. Kilpimäiset kalliot ja vanhat puiset pihapiirit saavat maisematyypin muistuttamaan Kotkan edustan saaristolaismaisemaa. Kymijoen alajuoksun jokihaaroja luonnehtivat paikoin pienipiirteiset, vanhat viljelyalueet. Alajuoksulla on pääasiassa kumpuilevia kallioisia moreenimäkiä, joiden yhteyteen asutus on yleensä sijoittunut. Talot sijaitsevat pienten mäkien päällä, mäkiketjujen satuloissa tai laajempien selänteiden reunoilla. Kymijokilaaksossa maisema on suuntautunut pääosin luoteesta kaakkoon, mikä vastaa jäätikön virtaussuuntaa. Jäätikkö on virratessaan yleensä vahvistanut virtaussuunnan mukaisia muotoja. Kymijokilaaksossa maiseman muodoston perusrungon ovat asettaneet kallioperän korkeussuhteet, jotka ovat tällä alueella rapautuvan kallioperän johdosta suhteellisen matalia. Korkeimmat mäet sijaitsevat Jumalniemestä Korkeakosken ja Kierikkalan kautta luoteeseen Laajakosken itäpuolelle jatkuvana ketjuna, joka toimii jokilaakson maisemallisena selkärankana ja taustana. Laakson suuntaus on miltei kohtisuora lounaasta puhaltavaan vallitsevaan tuuleen nähden. Lisäksi metsäiset selänteet katkovat laaksoa ja heikentävät laakson suuntaisten tuulien voimakkuutta. Toisaalta taas laaksoa kapeaksi puristavien selänteiden kohdalla tuuli voimistuu paikallisesti. Ilmastollisesti Kymijokilaakso onkin pienipiirteisyytensä ja suuntautuneisuutensa ansiosta suhteellisen edullinen. Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Hurukselassa hyvin säilynyttä ja perinteistä kyläkuvaa elävöittävät useat Kymijoen vanhat uomat. Eteläosassa jokien haarat muodostavat toistuvan tyyppistä, pienipiirteistä maisemaa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet. Rakentamattomat kosket ovat koskiensuojelulailla rauhoitettuja. Kymijokea myötäilevä katkeileva harjumuodostuma näkyy selkeimmin Hurukselan hautausmaan kohdalla ja Laajakoskella sekä Pernoossa Kymijoen rannassa. Jokivartta seurailevat maantiet ovat suurelta osin säilyttäneet maastoa myötäilevät linjauksensa. Savisilta jokilaaksoilta kohoavat moreenikumpareet tarjoavat hyvän rakennusmaan. Selännemetsät suojaavat tuulilta. Näkymä Hurukselaan Koivusaaren suunnasta. 16

19 Kymijokilaakson maisemarakenne. 17

20 KYMIJOKILAAKSON HISTORIAA Kymenlaaksoa ja Kymijokea on pidetty eräänlaisena rajaseutuna jo muinoin; joessa kulki hämäläisten ja karjalaisten välinen heimoraja, sitä pitkin on kulkenut lääninraja, ja se on ollut idän ja lännen valtakuntien välinen erottava tekijä. Nykyäänkin Kymijokea pitkin kulkee Kotkan ja Anjalankosken välinen kunnanraja Koivusaaresta pohjoiseen. Kymijoki on myös yhdistäjä, joka on ruokkinut vuosisatoja laakson asukkaat ja sen varrella on vieläkin joen vesivoimaa hyödyntäviä teollisuusaloja. Kymijoki pysyi erämaavirtana aina lukujen vaihteeseen saakka, josta lähtien laakson varsinaisen asuttamisen voidaan katsoa alkaneen. Eteläisessä Suomessa ainutlaatuisen runsaiden Kymijoen lohi- ja siika-apajien äärelle saapui väkeä ympäröiviltä seuduilta sekä Ruotsista ja Saksasta saakka. Joki tarjosi mahdollisuuden kaupankäyntiin, joten sen rannoille syntyi nopeasti vakituista asutusta. Joen vesistön tärkeimmäksi käyttömuodoksi nousi pian kuitenkin vesivoiman käyttö. Jo 1500-luvulta lähtien Kymijokea alettiin hyödyntää sahateollisuuden toimesta luvulle asti Kymijoki virtasi kuitenkin vapaasti, kunnes joki 1860-luvulla avautui tukinuitolle ja sen varsille päästiin perustamaan höyrysahoja. Kymijoen koskia perattiin ja padottiin tukinuiton helpottamiseksi ja uusia uomia kaivettiin. Nämä jäljet ovat yhä edelleen havaittavissa Kymijoen rannoilla. Höyrysahat ovat muuttuneet suuriksi tehtaiksi, mutta myös osa vanhempaa rakennuskantaa on säilynyt muistona puuteollisuuden kulta-ajoista. Sota on kuormittanut useaan otteeseen Kymijoen laaksoa. Vuonna 1743 Venäjän ja Ruotsin valtakuntien välinen raja siirtyi Kymijokeen. Lähes 70 vuotta Kymijoki erotti laakson asukkaat toisistaan ja pian muodostuikin käsitteeksi ruotsin Korkeakosken historiallinen teollisuusalue on yhä aktiivisessa käytössä. Kosken ympäristön teollisuusalueilla on jäljellä myös tehdastyöväestön vahaa asutusta, etenkin Kierikkalassa ja Kalliokoskella. puoli ja venäjän puoli. Suomen sodassa (v ) alue joutui kokonaan Venäjän haltuun, mutta kun autonominen Suomi ja Venäjän puolelle kuulunut vanha Suomi vuonna 1812 yhdistettiin, jäi Kymijoki enää läänien väliseksi rajaksi. Kymen läänin syntyessä vuonna 1949 joen merkitys suurempana rajana päättyi. Koskivoiman valjastamista ja kalaportaat Koivukoskella. Vanhan myllyn jäänteitä Kyminkartanon rannassa. 18

21 Kyminkartano oli keskiaikainen suurtila, joka toimi kuninkaankartanona aina 1600-luvulle asti. Kyminkartano sijaitsee maisemallisesti arvokkaalla paikalla Kyminjoen ja siitä erkanevan Huumanhaaran rajaamalla niemellä. Kyminlinnan ensimmäinen maalinnoitus rakennettiin sulkemaan Ruotsin puolelta Haminaan ja Viipuriin johtavan tien joenylityspaikkoja. Suuri Rantatie kulki pitkään linnoituksen halki. Aleksanteri III:n toivomuksesta Langinkosken varrelle rakennettiin keisarillinen kalastusmaja romanttisine hirsiseinineen, talousrakennuksineen ja pieni kappeli vuonna Karhulanniemen teollistuminen alkoi Teollisuusrakennusten lisäksi arvokkaan kokonaisuutensa muodostivat myös työntekijöiden asuntoalueet sekä Karhulan kartano ympäristöineen. 19

22 20 Ote Kuninkaan kartasta. Mittaus vuosilta Lähde: Kuninkaan kartasto Suomesta

23 Ote venäläisestä topografikartasta 1800-luvun lopusta. Maanmittauslaitoksen kartta-arkisto. 21

24 Ote topografisesta kartasta Maanmittauslaitoksen kartta-arkisto. 22

25 Maiseman kehityshistoriasta Arvokasta kulttuurimaisemaa ilmentää näihin aikoihin asti säilynyt kypsynyt maisemakuva. Sen pystyy havaitsemaan alueella liikkuessaan. Kun kartalle merkitsee maastotarkastelun perusteella arvokkaimman kulttuurimaiseman rajoja, ne ovat usein samoja kuin vanhojen karttojen viljely- ja kylämaisemat tai vanhat teollisuusympäristöt. Nykymaisemassa on oikeastaan sisällä kaksi erilaista kulttuurimaisemaa. Vanhin kulttuurimaiseman osa, esihistoria, on jättänyt herkkiä merkkejä maisemaan. Osa niistä on näkyviä, osa näkymättömissä maan sisällä. Esihistorialliset asuin- ja hautapaikat ovat usein kätkössä maan pinnan alla ja siksi vaikeita löytää. Osittain tieto esihistoriallisesta elämästä pohjautuu näkyvien, usein monumentaalistenkin muinaisjäännösten kuten hautaröykkiöiden, linnavuorien tai kiviraunioiden tuntemiseen. Varhaisen viljelyn, tulen käytön ja raivattujen peltojen jäljet ovat vaikeammin löydettävissä ja vaativat arkeologisia tutkimuksia. Osa esihistoriasta on kuitenkin tavoittamattomissa jo varhaisen viljelyn tai asutuksen muokkaamana ja etenkin tehostuneen maatalouden ja taajaasutuksen kehityttyä. Kasvillisuuskin voi olla osoitus ihmisen vaikutuksesta alueella. Mikäli olosuhteet vaihtuvat, vaihtuvat kasvilajitkin hyvin nopeasti. Vähitellen maiseman herkimmät osat muuttuvat, sen historiallinen syvyys vähenee ja muuttuu vaikeammin ymmärrettäväksi. Uudempi maiseman historia alkaa 1500-luvulta, jolloin vanhimmat talot olivat jo asettuneet paikoilleen. Kuninkaan kartasto kuvastaa 1700-luvun lopun maisemaa, joka on ilmeisesti vakiintunut kartan osoittaman mukaiseksi jo pitkään ennen sen piirtämisajankohtaa. Viljelymaisema Maisema muuttui hitaasti 1700-luvulta 1950-luvulle. Peltoja raivattiin lisää asutuksen lisääntymisen myötä ja vanhat niityt muutettiin viljellyiksi pelloiksi. Myös järviä kuivatettiin ja muutettiin viljelymaaksi, vaikka Kymijoen varren Laajakoskenjärvi on ilmeisesti supistunut luonnostaan joen mukanaan tuoman maamassan, maankohoamisen ja rehevöitymisen vuoksi aiemmasta joen lahdekkeesta ruovikkoiseksi järveksi. Kylämaisema Isojako vaikutti kylärakenteeseen, kun taloja siirrettiin hajalleen entisistä ryhmäkylistä, vaikka vanhoille kylätonteillekin yleensä jäi taloja. Kymijokivarren vanhat kylätontit ovat havaittavissa Kuninkaan kartassa. Niiden paikalla on edelleenkin arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä mm. Sutelassa, Eskolassa, Parikassa, Kuritussa, Jäppilässä, Laajakoskella, Pernoossa ja Hurukselassa. Teollisuusmaisema Varhainen teollisuus kehittyi vähitellen. Kallioperässä oleva tasoero on ollut taloudellisesti hyödynnettävä ja arvokas maiseman ominaisuus. Korkeakosken länsirannalle perustettiinkin jo vuosina vesisaha, joka oli alun perin Kyminkartanon omistuksessa. Saha on tuhoutunut useaan otteeseen sodissa ja tulipalossa. Kosken vesivoima on pysynyt pääomana, jota hyödynsivät myöhemmin voimalaitos ja A.Ahlström Oy:n tehtaat. Vanha tiestö ja sen suhde maisemaan Vanhat tiet seurailevat mäkien alarinteitä ja ylittävät alavat ja routivat savikot yleensä mahdollisimman lyhyesti tai kulkevat savikoilla kumpareelta kumpareelle vankkaa pohjaa etsien. Kymijokilaakson vanhimpia teitä ovat laakson poikki Turusta Viipuriin johtanut valtakunnallinen päätie, Suuri rantatie ja paikalliset Kymijoen rantoja seurailleet tiet. Suuren rantatien linja on Kymijokilaaksossa miltei kokonaan kadonnut asutuksen laajentumisen ja uuden päätiestön rakentamisen myötä. Kymijoen länsirannalla kulkeva tie on ilmeisesti suurimmaksi osaksi vanhalla linjallaan, vaikka tietä onkin ilmeisesti paikoin oiottu. Myös Kymijoen itärannan tie näkyy 1800-luvun lopun kartassa nykyisellä paikallaan. Vanhat kartat Edellisillä sivuilla on kooste vanhoista karttaesityksistä Kymijokilaakson alueelta. Kuninkaan kartaston mittaus on tehty vuosina Kartasto on laadittu aikoinaan sotatarkoituksiin Ruotsin kuningas Kustaa III:n toimesta. Kartta esittää Kymijokivartta vain joen itäisimpään haaraan asti, vaikka valtakuntien raja oli Kymijoen länsihaarassa ja tämäkin alue kuului tuolloin Venäjään. Venäläinen topografikartta on 1800-luvun lopulta. Karttasarja on mustavalkoinen, piirtomittakaava on sascheneissa ja metrisenä noin 1: Kartasta ilmenevät vanha tiestö, vanhat pellot, asutus ja metsät korkeuskäyrineen. Samaan aikaan laadittiin samaan mittaukseen perustuva ns. Senaatin kartta 1: Kartan värilliset kopiot ovat Suomessa sotaarkistossa. Suomalainen, ensimmäiseen ilmakuvaukseen perustuva topografikartta 1940-luvulta on erinomainen kulttuurimaiseman kypsintä vaihetta kuvaava kartta. Kartat on laadittu puolustushallinnon tarpeisiin ja niitä on pääasiassa rajan tuntumasta sekä varuskuntapaikkakunnilta. Kartan mittakaava on 1: Maiseman muutosta pitkään vallinneesta 1700-luvun lopun tilanteesta suomalaisen kulttuurimaiseman kypsiin vuosiin ja 1950-luvuille on kuvattu seuraavilla sivuilla osa-alueittain karttaparien kuvateksteissä. 23

26 Ote Kuninkaan kartastosta Kotkan Hovinsaaren ympäristöstä. Kartan yläosassa näkyy Kyminlinna ja sen sekä Sutelan kylän kautta kulkeva valtakunnallinen päätie, Suuri Rantatie. Kotkan kaupunki on rakennettu linnoitukseksi. Pellot näkyvät harmaina, viivoitettuina alueina. Niitä on Sutelassa, Kyminlinnan ja Kyminkartanon rannoilla sekä Langinkosken eteläpuolella Myllykylän ja Ruonalan rannoilla ja Kotkan keskustan ulkopuolella. 24

27 Ote topografikartasta 1940-luvulta. Metsolan kaupunginosa ja siirtolapuutarhat on jo rakennettu Hovinsaareen. Sataman ja saaren itärannalle rakennetun radan vaikutuksesta alueelle on rakennettu useita teollisuuslaitoksia. Satamat ulottuvat miltei kaikille kaupungin rannoille. Jylpyn teollisuusalueen kohdalla on Hovinsaaren korkeat kallioharjanteet. Kyminlinna on jo tuolloin ollut teiden, radan ja jokihaarojen puristuksessa. 25

28 Ote Kuninkaan kartastosta Kyminlinnan, Karhulan ja Korkeakosken ympäristöstä. Kartan alaosassa näkyy Kyminlinna ja sen sekä Sutelan kylän kautta kulkeva valtakunnallinen päätie, Suuri Rantatie, joka jatkuu Korkeakoskelle ja edelleen itään päin. Pellot näkyvät harmaina, viivoitettuina alueina. Laajoja peltoja on Korkeakoskella Eskolassa, Kymen kirkonkylän rannalla sekä Kyminlinnan ja Kyminkartanon rannoilla. Valtakunnallisen päätien ohella alueella on myös runsas paikallistiestö. 26

29 Ote topografikartasta 1940-luvulta. Karttaa hallitsee Kyminlinna sekä Korkeakoskelta Kymin kirkonkylän kautta Karhulaan jatkuva tiivis taajama, jonka päätteinä on Ahlströmin tehtaat. Rata halkoo tiivistä kulttuurimaisemaa, ja sen varrella on useita seisakkeita. 27

30 Ote Kuninkaan kartastosta Parikan, Jäppilän ja Laajakosken ympäristöstä. Kaakkoisosassa näkyy valtakunnallinen päätie, Suuri Rantatie, joka jatkuu Korkeakoskelle ja edelleen itään päin. Pellot näkyvät harmaina, viivoitettuina alueina. Ne jatkuvat katkeamattomana vyöhykkeenä jokirannan tuntumassa Metsäkylästä Parikkaan ja edelleen pohjoiseen Laajakoskelle asti. Pellot näyttävät sijoittuvan matalien mäkien rinteille. Tasaisemmilla alueilla Parikan kylän itäpuolella ja Laajakoskella on laajoja niittyjä. Laajakoskenjärvi näkyy tässä yli 200 vuotta vanhassa kartassa erillisenä järvenä, vaikka se 1940-luvulla näyttää olleen joen lahti. 28

31 Ote topografikartasta 1940-luvulta. Kartta kuvaa maaseutumaisemaa, jossa toistuvat samat maisemalliset teemat: joki haaroineen, jokeen työntyvät rauhaisat niemekkeet ja kosket. Pellot ovat miltei samoilla paikoilla kuin 150 vuotta vanhemmassa kartassa. Myös kylät ovat säilyneet vanhoilla kohdillaan, vaikka asutus onkin lisääntynyt. 29

32 Ote Kuninkaan kartastosta Laajakosken ja Pernoon ympäristöstä. Joen itäranta on kuvattu hyvin viitteellisesti, sillä se niin kuin koko kartan esittämä alue kuului Venäjään. Pellot näkyvät harmaina, viivoitettuina alueina. Niitä on joen rannoilla Laajakoskelta etelään ja omana alueenaan Pernoossa. Jokilaakson kapean viljavan maan vyöhykkeen länsipuolella on laajat erämaaselänteet ja soisia ylänköjä. 30

33 Ote topografikartasta 1940-luvulta. Joen rantoja seuraavat pienipiirteisten mäkien lomaan asettuneet tiet. Joen eri puolet ovat luonteeltaan erilaisia: Laajakosken puolella maiseman muodot ovat tasiaisa ja laajoja, länsirannalla taas rikkonaisia. Moreenimäkien lomaan soljuu pienialaisia ja sokkeloisia peltoja. 31

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kyminsuu. Hovinsaari. Jylppy Huumanpohja. Jumalniemi. Sunilanlahti. Hietasen satama JYLPPY - HUUMANPOHJA - JUMALNIEMI

Kyminsuu. Hovinsaari. Jylppy Huumanpohja. Jumalniemi. Sunilanlahti. Hietasen satama JYLPPY - HUUMANPOHJA - JUMALNIEMI Hovinsaari Kyminsuu Jylppy Huumanpohja Jumalniemi Sunilanlahti Hietasen satama KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA, VIISTOKUVA 1 Kotkan kaupunki, Lentokuva Vallas Oy, kesäkuu 2005 JYLPPY - HUUMANPOHJA - JUMALNIEMI

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

MAISEMAN ARVOT JA ONGELMAT. Kulttuurimaiseman arvoista

MAISEMAN ARVOT JA ONGELMAT. Kulttuurimaiseman arvoista MAISEMAN ARVOT JA ONGELMAT Kulttuurimaiseman arvoista Kulttuuriympäristö on osa meidän yhteistä kansallisomaisuuttamme. Sen jäljet pitää ymmärtää ja tuntea, jotta voimme vaalia sitä perintönä tulevillekin

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu. Viljelylakeus (Kymenlaakson liitto, 2008)

Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu. Viljelylakeus (Kymenlaakson liitto, 2008) 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Elimäen kulttuurimaisemat 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Elimäen kirkonseudun viljelymaisema ja Mustilan Arboretum 1.3. Kunta Kouvola 1.4. Pinta-ala noin

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu. Saariston maisema-alue (Kymenlaakson liitto, 2008)

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu. Saariston maisema-alue (Kymenlaakson liitto, 2008) 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kaunissaari - Ristisaari 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kaunissaaren Ristisaaren saaristomaisema 1.3. Kunta Pyhtää 1.4. Pinta-ala noin 2 000 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kymijoen laakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kymijokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Kouvola, Pyhtää, Kotka 1.4. Pinta-ala noin 22 600 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylä 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylän kulttuurimaisema 1.3. Kunta Lappeenranta 1.4. Pinta-ala noin

Lisätiedot

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9

Lisätiedot

SIILINJÄRVI KEVÄTÖN-PYYLAMPI MAISEMASELVITYS

SIILINJÄRVI KEVÄTÖN-PYYLAMPI MAISEMASELVITYS SIILINJÄRVI KEVÄTÖN-PYYLAMPI MAISEMASELVITYS VÄLIAIKAINEN RAPORTTI 4.1.2010 KOHDE Kevättömän järvi ja Pyylampi sijaitsevat Siilinjärven kirkonkylän luoteispuolella. Alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

ALUEKUVAUKSET. 1. Kyminsuu

ALUEKUVAUKSET. 1. Kyminsuu ALUEKUVAUKSET 1. Kyminsuu Jumalniemen maiseman merkittävimpiä piirteitä on laaja ja komea kallioselänne. Se toimii sekä teollisuusmaiseman, jokisuisto- ja merimaiseman kehyksenä että suosittuna virkistysalueena.

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos 0313 Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu ilmakuva asemakaava-alueesta ALOITE Pekka Kierikka, Kotkan

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa 3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

KYMIJOEN POHJOISOSA OSAYLEISKAAVA

KYMIJOEN POHJOISOSA OSAYLEISKAAVA KYMIJOEN POHJOISOSA OSAYLEISKAAVA Lentokuva Vallas Oy, 2005 MA-ARKKITEHDIT oy Y21 OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 25.1.2015 KOTKA, KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 25.1.2015 KÄSITTELYVAIHEET SELOSTUS KYMIJOEN

Lisätiedot

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 1 Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta Sisältö: Perustiedot... 1 Inventointi... 2 Kartat... 2 Kuvia...

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt Kustantaja: Kauhavan kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 1 Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Sipoon kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

LIITE 4 a. Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA. Maisema-arvot yhteenveto. FCG Planeko Oy

LIITE 4 a. Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA. Maisema-arvot yhteenveto. FCG Planeko Oy LIITE 4 a FCG Planeko Oy Asikkalan kunta ja Heinolan kaupunki RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA Maisema-arvot yhteenveto 11.1.2008 FCG Planeko Oy Maisema-arvot yhteenveto I 11.1.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 Maiseman

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA

KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lentokuva Vallas Oy LUONNOS NÄHTÄVILLÄ 3.12.07-25.1.08 Yhteistyössä: Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu Oy Kaikkien Kotka! - hanke versio 4

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus

Lisätiedot

Luonnonpiirteet. Kulttuuripiirteet

Luonnonpiirteet. Kulttuuripiirteet KAINUU 143. Paltaniemen kulttuurimaisema ja Oulujärven rantaluhdat 144. Melalahden kulttuurimaisema 145. Vuokatin vaarajono ja rantakylät 146. Naapurinvaaran vaara-asutus 147. Kainuun vaarakylät 148. Suomussalmen

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011

Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Eurajoen-Irjanteen kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Eurajoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Eurajoki 1.4. Pinta-ala 4 074 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 1 VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Torpat... 4 Rajamerkit... 6 Tiet... 8 Tulos... 10 Lähteet...

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

MAAPERÄ JA RAKENNETTAVUUS

MAAPERÄ JA RAKENNETTAVUUS 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA MAAPERÄ JA RAKENNETTAVUUS 20.01.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 2 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan maaperä ja rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot