KUNTIEN TILINTARKASTUKSEN HANKINTA
|
|
- Ahti Ranta
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu KUNTIEN TILINTARKASTUKSEN HANKINTA Finanssihallinto ja julkiyhteisöjen laskentatoimi Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2011 Ohjaaja: Lasse Oulasvirta Elina Hietamäki
2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu; finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi Tekijä: HIETAMÄKI, ELINA Tutkielman nimi: Kuntien tilintarkastuksen hankinta Pro gradu -tutkielma: 81 sivua, 3 liitesivua Aika: Maaliskuu 2011 Avainsanat: tilintarkastus, kunta, päämies-agenttimalli, kilpailutus Kuntien tilintarkastusjärjestelmä on uudistettu vuonna Tilintarkastusjärjestelmän uudistamisen jälkeen kuntien tilintarkastuksen on suorittanut kuntaorganisaatioon kuulumaton auktorisoitu JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusjärjestelmän uudistamisen myötä kuntien tilintarkastuksen hankintaan on tullut mukaan kilpailutus. Kunnat suorittavan tilintarkastuksen kilpailutuksen yleensä, kuten kuntalaki määrää, valtuustokauden mittaiseksi ajaksi, eli neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tutkimusajankohtaan mennessä tilintarkastajien kilpailutus oli suoritettu neljä kertaa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin 37:n asukasluvultaan erikokoisen Suomen kunnan avulla, mikä on kuntien hankkiman tarkastuksen laajuus ja sisältö, ja onko kunnille neljän tilintarkastusostokierroksen aikana muodostunut yhtenevä käsitys tarvittavan JHTT -tilintarkastuksen määrästä. Lisäksi selvitettiin, mitkä olivat muotoutuneet kunnilla tärkeimmiksi tilintarkastajan valintakriteereiksi, sekä perehdyttiin siihen, millaiselta kuntien tilintarkastajan tuottajamarkkinat näyttävät ja esiintyykö kuntien tilintarkastuksen tuottamisesta kilpailua. Tutkimustuloksia verrattiin aina, mikäli vertailupohjaa oli olemassa, myös aiempaan tutkimukseen. Tutkimustuloksia aiempaan tutkimukseen vertaamalla pyrittiin selvittämään, mitä muutoksia tutkittavissa asioissa on tapahtunut kilpailutusmenettelyllä hankitun tilintarkastuksen vakiintuessa kuntien tilintarkastuksen hankintamenetelmänä. Tutkimuksen perusteella kunnille ei ole muodostunut yhtenevää käsitystä tarvittavan tilintarkastuksen määrästä, vaan kuntien ostaman lakisääteisen tilintarkastuksen määrä vaihtelee paljon. Muita palveluita, joita kunnat ovat halukkaita lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi tilintarkastajilta tai tarkastusyhteisöiltä ostamaan, ovat tarkastuslautakunnan avustamistehtävät ja erityishankkeiden tarkastustehtävät. Pääasiassa näistä muista tehtävistä esitettiin optioluontoinen tarjouspyyntö, eivätkä kunnat sitoutuneet näitä palveluita välttämättä lopulta ostamaan. Kuntien tilintarkastajan valintaan eniten vaikuttava tekijä on tarkastuksen hinta. Kokemus on toiseksi tärkein kuntien tilintarkastajan valintaan vaikuttava tekijä. Kilpailu kuntien tilintarkastuksen tuottamisesta ei tutkimuskuntien saamien tarjousten määrän perusteella ole niin kovaa kuin mitä se voisi olla auktorisoitujen JHTT -tilintarkastajien määrän ja auktorisoitujen JHTT -yhteisöjen määrän perusteella. Kaikki auktorisoidut tarkastusyhteisöt eivät myöskään ole aktiivisia hankkimaan itselleen kunnallisia asiakkaita. Kuntiin valittujen tarkastusyhteisöjen perusteella yksi tarkastusyhteisö näyttäisi hallitsevan kuntien tilintarkastuksen tuottajamarkkinoita ja näillä markkinoilla on vain kolme suurta ja aktiivista toimijaa.
3 Sisällys 1. JOHDANTO Aiheesta yleisesti Tutkimustehtävä ja tutkimuksen tavoite Aiempi tutkimus aiheesta Tutkimusmenetelmät ja aineisto Tutkimuksen rakenne TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Päämies-agenttimalli Päämies-agenttimalli kunnan tilintarkastuksen teoreettisena viitekehyksenä Muut tilintarkastusta selittävät teoriat Informaatioteoria Motivaatioteoria Vakuutusteoria Sidosryhmäteoria Keskeiset käsitteet ja niiden merkitys tilintarkastuksessa Tilivelvollisuus eli tilintekovelvollisuus Objektiivisuus Riippumattomuus Luotettavuus ja luottamuksellisuus Avoimuus KUNNAN TILINTARKASTUS JA SEN HANKINTA SEKÄ MUUT TILINTARKASTAJALTA TAI TARKASTUSYHTEISÖLTÄ OSTETTAVAT PALVELUT Kunnan tilintarkastus Muut tilintarkastajalta tai tarkastusyhteisöltä ostettavat palvelut Tarkastuslautakunnan avustaminen Sisäisen tarkastuksen palvelut Konsultointi- ja neuvontapalvelut Julkishallinnon auktorisoidut tilintarkastajat ja tarkastusyhteisöt Kuntien tilintarkastuksen hankinta Kilpailu kuntien tilintarkastuksen tuottamisesta TUTKIMUKSEN KESKEISET TULOKSET Tarkastustehtävien laajuus ja sisältö Lakisääteinen JHTT -tilintarkastus Lakisääteisen tilintarkastuksen määrän vertailua aiempaan tutkimukseen Muut tarkastusyhteisöiltä ostettavat palvelut Kunnan tilintarkastajan valintakriteerit... 52
4 4.2.1 Hintatekijä valintakriteerinä Laatutekijät valintakriteereinä Yhteenvetoa valintakriteereistä ja vertailua aiempaan tutkimukseen Valintapäätös Kilpailu kuntien tarkastuspalveluiden tuottamisesta Kuntien tarkastuspalveluiden tuottamisesta saadut tarjoukset Tarkastusyhteisöjen aktiivisuus kuntien tilintarkastuksen tuottajamarkkinoilla Kuntien tilintarkastajiksi valitut tarkastusyhteisöt Vertailua aiempaan tutkimukseen kuntien tilintarkastuksen kilpailun osalta PÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITTEET... 82
5 1 1. JOHDANTO 1.1 Aiheesta yleisesti Kuntaan ja kunnan toimintaa kohtaan kohdistuu valvontaa usean eri tahon toimesta. Kuntaan kohdistuva valvonta voidaan jakaa kuntaorganisaation ulkopuoliseen valvontaan, kunnan järjestämään ulkoiseen valvontaan ja kunnan omaan, sisäiseen valvontaan. Kuviossa 1 on esitetty kuntaan kohdistuva valvonta sekä valvonnan pääasialliset suorittajat. KUNTAAN KOHDISTUVA VALVONTA KUNTAORGANISAATION ULKOPUOLINEN VALVONTA valtion viranomaiset kuntalaiset EU-tarkastajat KUNNAN OMAEHTOINEN VALVONTA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ ULKOINEN VALVONTA tarkastuslautakunta tilintarkastajat KUNNAN OMA SISÄINEN VALVONTA sisäinen tarkastus sisäinen tarkkailu Kuvio 1. Kuntaan kohdistuva valvonta. (Perustuu muokattuna lähteisiin Martikainen ym. 2002, 32, Kaasalainen, 2008.) Kunnan tilintarkastus on siis yksi kunnan valvontajärjestelmän osa. Se on kunnanvaltuuston alaisuudessa tapahtuvaa toimintaa (Martikainen ym. 2002, 32). Tilintarkastuksen tehtävänä kunnan valvontajärjestelmässä on tarkastaa ja arvioida kunnan toimintaa laillisuuden näkökulmasta. Tilintarkastuksen avulla pyritään varmistamaan toiminnan säädöstenmukaisuus ja se, että tilivelvollisten raportit antavat asioista oikeat ja riittävät kuvat. Laillisuus- ja oikeellisuusvalvonnan lisäksi tilintarkastajan tulee ottaa kantaa kunnan sisäisen valvonnan asianmukaisuuteen. (Kaksonen & Kotonen 2002). Tilintarkastus perustuu lainsäädäntöön, tilintarkastusalan
6 2 ohjeisiin ja suosituksiin sekä hyvään tilintarkastustapaan (Julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa). Kunnan tilintarkastusjärjestelmä on uudistettu perusteellisesti vuonna Siihen asti kunnallisen tilintarkastuksen suorittivat luottamushenkilötilintarkastajat, jotka kuuluivat kuntaorganisaatioon. Apunaan heillä oli yksi ammattitilintarkastaja. Vuoden 1997 uudistuksen jälkeen kuntien tilintarkastuksen on suorittanut kuntaorganisaation ulkopuolinen auktorisoitu ammattitilintarkastaja, jolta kunta on siis ostanut palvelun. Ulkoistamisen seurauksena kuntien tilintarkastuspalvelun hankintaan on tullut mukaan kilpailuttaminen. (Martikainen ym. 2002, 9.) 1.2 Tutkimustehtävä ja tutkimuksen tavoite Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää missä laajuudessa tarkastuspäivillä mitattuna kunnat haluavat lakisääteistä tilintarkastusta ostaa ja mitä muita palveluita kunnat haluavat lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi tilintarkastajalta tai tilintarkastusyhteisöltä ostaa. Periaatteena on, että kunnan tulee ostaa riittävä määrä tilintarkastusta, mutta mikä on riittävä määrä, sitä ei ole yksityiskohtaisemmin ohjeistettu. Tutkimuksen avulla pyritäänkin selvittämään, onko kunnille muotoutunut jokin yhteinen käsitys riittävästä tilintarkastuksen määrästä. Lisäksi tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, millä perusteella kunnat valitsevat tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön. Tutkimuksen avulla pyritään myös kartoittamaan, esiintyykö tilintarkastusmarkkinoilla todellista kilpailua kuntien tilintarkastuksen tuottamisesta, eli ovatko kunnat haluttuja tilintarkastuskohteita. Tutkimusteemat voidaan täsmentää kolmeen pääkysymykseen, joiden jokaisen alle voidaan liittää apukysymyksiä tarkentamaan tutkittavaa teemaa sekä selventämään, mihin asioihin tutkimuksessa on keskitytty hakemaan vastauksia. Tutkimuksen pääkysymykset apukysymyksineen ovat seuraavat: 1. Mikä on kuntien hankkiman tarkastuksen laajuus ja sisältö? Paljonko kunnat hankkivat tarkastuspäivillä mitattuna lakisääteistä tilintarkastusta? Onko hankittavien päivien määrä verrattavissa kuntakokoon?
7 3 Mitä lisäpalveluita lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi tarkastusyhteisöltä halutaan ostaa? Ovatko lisäpalvelut, joita halutaan ostaa yhteydessä kunnan kokoon? 2. Mitkä ovat kunnilla tilintarkastajan valinnan kriteerit? Mitkä ovat kunnilla tärkeimmät tilintarkastajan valintaan vaikuttavat tekijät? Onko valintakriteereissä eroja kuntakokoluokittain tarkasteltuna? Miten selkeästi valintakriteerit on tarjouspyynnöissä tuotu esille? 3. Onko kuntien tilintarkastuksen tuottamisesta todellista kilpailua? Millaiselta näyttävä kuntien tilintarkastuksen tuottajamarkkinat? Miten paljon tarjouksia kunnat ovat tarkastuspalvelujensa tuottamisesta saaneet? Onko saatujen tarjousten määrällä yhteyttä kunnan kokoon? Miltä kuntien tilintarkastuksen tuottajamarkkinat näyttävät kuntien tilintarkastajavalintojen perusteella? Markkinaperäiset tilintarkastuspalvelut ovat olleet kunnissa käytössä nyt reilut kymmenen vuotta. Kun tilintarkastaja valitaan kuntaan yleensä, kuten kuntalaki määrää, valtuustokauden mittaiseksi ajaksi, eli neljäksi vuodeksi kerrallaan, on tilintarkastajat valittu markkinapohjaisesti nyt neljä kertaa. Jonkinlaista vakiintumista tutkimuksessa tutkittavien asioiden suhteen voisikin uskoa näiden neljän valintakierroksen aikana tapahtuneen. 1.3 Aiempi tutkimus aiheesta Tilintarkastusjärjestelmän uudistamisen, vuoden 1997 jälkeen Martikainen, Meklin, Oulasvirta ja Vakkuri ovat selvittäneet tutkimuksen avulla (Martikainen ym. 2002) moninaisesti kuntien näkemyksiä tilintarkastuksen ulkoistamisen toteuttamisesta, tarkastustoiminnan lisäarvosta kunnille, kunnan toimijoiden tyytyväisyydestä tarkastukseen sekä tarkastuksen kehittämistarpeista. Tutkimuksen ajankohtana olivat valtuustokaudet ja , eli siis kaksi ensimmäistä valtuustokautta tilintarkastusjärjestelmän uudistamisen jälkeen.
8 4 Kunnallistalouden puolella Riitta Havanka on pro gradu -tutkielmassaan Ostopalvelujen laadun arviointi Esimerkkinä lasten päivähoito ja tilintarkastuspalveluiden kilpailuttaminen vuonna 2006 käsitellyt tähän käsillä olevaan tutkimukseen liittyen muiden muassa kuntien tilintarkastuksen hankintaan vaikuttavia valintakriteerejä ja kilpailua kuntien tilintarkastuksen tuottajamarkkinoilla. Mainituissa aiemmissa tutkimuksissa on osittain paljonkin yhtäläisyyksiä tähän tutkimukseen verrattuna, mutta tällä tutkimuksella on myös uutuusarvoa. Martikainen ym. tekemän tutkimuksen sisällöstä osa on yhteneväistä aluetta tämän tutkimuksen kanssa mutta tilintarkastuksen ulkoistamisesta ja kilpailulle avaamisesta on tämän tutkimuksen tutkimusajankohtaan mennessä kulunut kaksi valtuustokautta lisää: tuolloin tilintarkastajat oli valittu kuntiin markkinaperusteisesti kaksi kertaa ja nyt tilintarkastajien valinta markkinaperusteisesi on puolestaan tehty jo neljä kertaa. Muutoksia tutkittavissa asioissa on siis ehtinyt tapahtua, mikäli niitä on tapahtuakseen. Havanka puolestaan käsitteli myös osin samoja asioita, joita tässä tutkimuksessa tarkastellaan (tilintarkastajan valintakriteerit ja kilpailu markkinoilla), mutta hän rajasi tutkimuksensa Pirkanmaan kuntiin. Tässä tutkimuksessa on puolestaan mukana kuntia ympäri Suomea. Aiempi tutkimus antaa yhtymäkohtiensa kautta mainion perustan vertailulle. Toisaalta voidaan verrata, mitä muutoksia on ehtinyt kahden valtuustokauden aikana tapahtua kuntien tilintarkastajien valintakriteereissä, tarkastuksen määrässä ja tilintarkastuksen tuottamisen kilpailussa. Toisaalta voidaan verrata, miten yhteneviä tai eroavia tulokset ovat Pirkanmaan ja satunnaisesti valittujen Suomen kuntien kesken. Luomalla jo tässä vaiheessa lyhyt katsaus aiemman tutkimuksen tuloksiin, saadaan tuotua esiin lähtökohtia tätä tutkimusta varten. Aiemman tutkimuksen mukaan tilintarkastusjärjestelmän uudistamisen jälkeen kuntien hankkiman tilintarkastuksen määrä vaihteli erittäin paljon, vaikka otettiin huomioon kuntakoko asukasmäärällä mitattunakin. Hankittujen JHTT -tarkastuspäivien määrää voitiin pitää alhaisena etenkin pienimpien kuntien osalta. Vähäisten tarkastuspäivien johdosta tilintarkastusalan ammattilainen saattaa kokea, ettei tarkastuspäivien määrä riitä asianmukaisen tarkastuksen suorittamiseen. (Martikainen ym. 2002, ) Mielenkiintoista onkin selvittää, onko edelliseen tutkimukseen nähden kaksi uutta
9 5 tarjouspyyntökierrosta tilintarkastuspalvelujen tuottamisesta saanut kunnille muotoutumaan jonkin yhteisen käsityksen riittävästä tai sopivasta tilintarkastusmäärästä. Tilintarkastajan valinnan kriteereistä tärkeimmiksi Martikainen ym. tutkimuksen mukaan kahdella ensimmäisellä tilintarkastajan valintakierroksella nähtiin tilintarkastajan kokemus kuntakentästä, kunnan aiempi kokemus tarkastusyhteisöstä sekä kunnan aiempi kokemus tilintarkastajasta. Tällaisten valintakriteerien painottaminen on tutkimuksen tekijöiden mukaan kuntien aiempia tilintarkastajia suosivaa ja vaikeuttaa osaltaan uusien yritysten alalle tuloa. Muita tarkastusyhteisön valintaan vaikuttavia tekijöitä olivat tarkastusyhteisön tunnettavuus, tarkastuksen hinta, tarkastusyhteisön tarjouksessa esittämä työn laajuus, tarkastusyhteisön laatujärjestelmä, tarkastusyhteisön koko ja tarkastusyhteisön toimiminen paikkakunnalla. (Martikainen ym. 2002, 40 42). Pirkanmaan kuntien kyseessä ollessa valtuustokaudella tärkeimmäksi tilintarkastajan valinnan kriteeriksi puolestaan nousi tarkastuksen hinta. Laatutekijöistä kunnat antoivat tärkeimmän painoarvon tilintarkastajan kokemukselle ja koulutukselle. (Havanka 2006, ) Aiemman tutkimuksen tulokset valintakriteerien tärkeyden suhteen eroavat siis toisistaan. Kilpailu kuntien tilintarkastuksen tuottajamarkkinoilla ei ole ollut kovinkaan suurta kunnan tilintarkastusjärjestelmän uudistamisen ja kunnan tilintarkastuksen kilpailulle avaamisen jälkeen (ks. Martikainen ym ja Havanka 2006). Erityisesti pienten kuntien osalta oli aiempien tutkimusten mukaan havaittavissa, että heidän mahdollisuutensa saada tilintarkastuspalvelujensa tuottamisesta useita tarjouksia olivat heikommat kuin isommilla kunnilla. Tähän nähtiin yhdeksi syyksi se, että pienten kuntien tilintarkastuksen tarkastusyhteisölle tuoma kassavirta on pieni, eivätkä ne täten ole tilintarkastusyhteisön kannalta houkuttelevia kilpailukohteita (Martikainen ym. 2002, ). Tässä tutkimuksessa selvitetään, mikä on tämän päivän tilanne: onko kilpailu kuntien tilintarkastuksen tuottamisesta yhtään koventunut, eli ovatko kaikki potentiaaliset tuottajat löytäneet tiensä kuntien tilintarkastusmarkkinoille, vai onko käynyt jopa niin, että kilpailutusten häviäjät ovat hävinnet kuvioista ja kuntien saamien tarjousten määrät ovat pudonneet vielä entisestäänkin. Kilpailua heikentävänä tekijänä nähtiin
10 6 aiemmassa tutkimuksessa (Martikainen ym. 2002, 101) muiden muassa se, että tarkastusyhteisön vaihtaminen aiheuttaa transaktiokustannuksia, ja heikentää siten osaltaan kilpailua, minkä voisi ajatella puoltavan jopa kilpailun heikkenemistä entisestään. 1.4 Tutkimusmenetelmät ja aineisto Tutkimuskysymyksiin haetaan vastauksia empiirisellä aineistolla. Keskeisintä aineistoa ovat tutkimuskuntien julkiset tarjouspyynnöt koskien kunnan tilintarkastuksen hankintaa valtuustokaudelle sekä valtuustojen pöytäkirjat koskien kunnan tilintarkastusyhteisön valintapäätöksistä. Aineistosta tilintarkastuksen tarjouspyynnöt ovat tarkastuspalvelun ostajan, hankintayksikön, lähettämiä tarjouspyyntöjä tilintarkastuspalvelun tuottamiseksi. Tarjouspyyntöjen sisällöstä on annettu tarkat ohjeet, ja näin ollen tarjouspyynnöt sisältävät yleensä tiedot samoista, tutkimuksessa tarvittavista asioista. Valtuustojen pöytäkirjoista puolestaan selviää tiedot kunnan tilintarkastuksen tuottamiseksi saaduista tarjouksista sekä kunnan tilintarkastajan valinnasta. Tutkimuskunnat on valittu sattumanvaraisesti, sen mukaan, mitä kuntien tarjouspyyntöjä oli verkossa saatavilla aineiston valintahetkellä. Valinta on tehty ottamalla mukaan kaikki kunnat, jotka olivat kansallisten hankintailmoitusten, HILMA, www-sivuilla aineistoa valittaessa. Lisäksi googlattiin kuntien tilintarkastuksen hankinta eri hakusanoja käyttäen, jolloin saatiin aineiston hankintahetkellä HILMA - sivuilla olevien tarjouspyyntöjen lisäksi kuntien kotisivuilla olleita, jo HILMA -sivuilta poistettuja tarjouspyyntöjä. Aineistona käytettävät tarjouspyynnöt ovat siis peräisin joko kansallisten hankintailmoitusten www-sivustolta tai kuntien omilta www-sivuilta. Tutkimuksessa käytettävät valtuustojen pöytäkirjat on poimittu tutkimuskuntien omilta www-sivuilta. Tutkimuksessa on mukana 37 kuntaa. Tutkimuskunnat on luokiteltu tutkimustulosten analysointia varten kuuteen kuntakokoluokkaan asukasluvun mukaan. Tutkimustuloksia analysoidaan sekä kuntakokoluokittelua käyttäen että ilman kuntakokoluokittelua. Tutkimuksessa käytetyt kuntien asukaslukutiedot ovat väestörekisterikeskuksen tilaston mukaisia asukaslukuja Tutkimuskunnat on esitetty kuntakokoluokittain
11 7 taulukossa 1. Alle Yli asukasta asukasta asukasta asukasta asukasta asukasta Humppila Jokioinen Ii Akaa Iisalmi Kuopio Pori Karijoki Savitaipale Karkkila Eura Raahe Seinäjoki Kuhmoinen Vimpeli Kemijärvi Forssa Vihti Pomarkku Vähäkyrö Muhos Kauhava Soini Mäntyharju Laukaa Vesanto Ypäjä Isojoki Pielavesi Inari Alajärvi Kirkkonummi Nummi- Pusula Somero Tammela Virrat Lieto Taulukko 1. Tutkimuskunnat kuntakokoluokittain. Tutkimuskunnista asukasluvultaan pienin kunta on Karijoki vajaa 1600 asukkaallaan ja suurin kunta on Kuopio, jossa asukkaita on noin Tutkimuksen otoksessa on mukana kuntakokoluokittain 6 18 % Suomen kunnista. 1.5 Tutkimuksen rakenne Tutkimus jakaantuu viiteen lukuun. Tämän johdanto-osan jälkeen tulee tutkimuksen teoriaosa. Luvut kaksi ja kolme liittyvät teoriaosaan. Niissä selvitetään tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisältäen keskeiset tilintarkastusta kuvaavat teoriat, tutkimuksen keskeiset käsitteet sekä kunnan tilintarkastuksen ja sen hankinnan pääperiaatteet ja lainsäädännöllinen tausta. Tutkimuksen teoriaosa luo perustan tutkimukselle ja sitä
12 8 tullaan käyttämään tutkimuksen apuvälineenä. Teoriaosan jälkeen seuraa tutkimuksen empiirinen osa. Luku neljä muodostaa tutkimuksen empiirisen osan, jossa tutkimusaineiston avulla haetaan vastauksia tutkimusongelmiin. Empiirisessä osassa pyritään taulukoiden avulla helpottamaan keskeisten tutkimustulosten luettavuutta. Empiirisessä osassa tutkimustuloksia verrataan myös aiemman tutkimuksen tuloksiin. Tutkimuksen empiiristä osaa seuraa vielä päätelmät, luku viisi, jossa tehdään yhteenvetoa ja päätelmiä tutkimuksesta. Lähteet ja liitteet on koottu tutkimuksen loppuun.
13 9 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS Tilintarkastuksessa keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä voidaan pitää päämiesagenttimallia (Martikainen ym. 2002, 15). Tässä luvussa esitellään ensin päämiesagenttimalli yleisesti ja sen jälkeen kytketään malli kunnan tilintarkastukseen. Lisäksi tässä luvussa tehdään lyhyt katsaus myös muihin teorioihin, joiden avulla tilintarkastusta ja sen tarpeellisuutta voidaan selittää. Tällaisia päämies-agenttimallin lisäksi tässä käsiteltäviä muita teorioita ovat informaatioteoria, motivaatioteoria, vakuutusteoria ja sidosryhmäteoria. Luvussa tulee selvennettyä myös tilintarkastukseen keskeisesti liittyvät käsitteet tilivelvollisuus, objektiivisuus, riippumattomuus, luotettavuus ja avoimuus. 2.1 Päämies-agenttimalli Tilintarkastuksen keskeisen teoreettisen viitekehyksen, päämies-agenttimallin, perusajatus on, että päämies valitsee agentin ja antaa agentille jonkun tehtävän omasta puolestaan suoritettavaksi sekä maksaa korvauksen tehtävän suorittamisesta. Agentin velvollisuus on hoitaa päämiehen hänelle antama tehtävä sovitusti. Agentti on tehtävän suorittamisesta tilivelvollinen päämiehelleen. (Meklin 2000, 136.) Agentin tulee siis antaa päämiehelle tilitys, informaatioraportti, tehtävän suorittamisesta. Päämiehen ja agentin välisiin suhteisiin liittyy useita olettamuksia ja ongelmia. Ongelmia päämiehen ja agentin välisiin suhteisiin tuovat esimerkiksi tavoiteristiriidat päämiehen ja agentin välillä sekä se, että molemmat, päämies ja agentti tietävät eri asioita, joita voivat käyttää toiminnassaan hyväkseen. Yksi päämiehen ja agentin välisen suhteen olettamuksista on, että molemmat, päämies ja agentti, maksimoivat toiminnassaan omaa etuaan. (Meklin 2000, 136.) Agentti ei siis välttämättä olekaan halukas suorittamaan päämiehen hänelle antamaa tehtävää päämiehen toiveen mukaisesti vaan saattaakin olla halukas suorittamaan tehtävän tavalla, joka on hänen oman etunsa mukainen tai palvelee parhaiten hänen omia tavoitteitaan eikä päämiehen tavoitteita. Mahdolliset tavoiteristiriidat päämiehen ja agentin välillä ja olettamus päämiehen ja agentin oman edun maksimoinnista toiminnassaan sekä se, että päämies ja agentti
14 10 tietävät eri asioita, joita voivat käyttää toiminnassaan hyväkseen, saavat aikaan päämiehen tarpeen kontrolloida agentin toimintaa. Agentin toimintaa kontrolloimalla päämies voi varmistua, että agentin antama tieto on luotettavaa ja agentti suorittaa tehtävän sovitusti, sääntöjen mukaan, eikä riko sopimusta tai maksimoi vain omaa etuaan. Koska päämies ei siis voi olla varma agentin kyvystä ja halusta toteuttaa päämiehen hänelle antama tehtävä sovitusti, tarvitaan kolmas, ulkopuolinen osapuoli todentamaan, että agentti toimii päämiehen haluamalla tavalla (Myllymäki & Vakkuri 2001, 17). Tilintarkastus on yksi tällainen kolmas osapuoli, jonka avulla voidaan päämiehen kannalta katsottuna varmentaa, että agentti on toiminut päämiehen haluamalla tavalla ja että agentti antaa toiminnastaan päämiehelle oikean ja riittävän kuvan. Tilintarkastuksen perustehtäväksi nähdäänkin päämies-agenttimallin mukaisesti agentin päämiehelle raportoiman informaation oikeellisuuden varmentaminen (Martikainen ym. 2002, 19). Koska päämies joutuu toimimaan pitkälti agentin antaman informaation varassa, on päämiehen kannalta tärkeää, että hän voi luottaa agentin antaman informaation oikeellisuuteen (Meklin 2000, 136). 2.2 Päämies-agenttimalli kunnan tilintarkastuksen teoreettisena viitekehyksenä Päämies-agenttimalli voidaan kytkeä kuvaamaan myös erityisesti kunnan tilintarkastusta. Kunnan tilintarkastukseen päämies-agenttimallia sovellettaessa tulee aluksi miettiä, ketkä ovat päämiehiä ja ketkä agentteja. Kunnan tilintarkastuksen kannalta voidaan nähdä ainakin kaksi selkeää päämies-agenttisuhdetta. Edellä kerrotun päämies-agenttimallin mukaisesti päämiehet siis antavat jotain toisten hoidettavaksi ja vastuulle. Näin ollen päämiehenä voidaan nähdä ensinnäkin olevan kuntalaisten eli veronmaksajien ja agenttina valtuutettujen. Tässä päämies-agenttisuhteessa päämiehet eli kuntalaiset, valitsevat vaaleilla agentit eli valtuutetut, käyttämään päämiehen varoja (verot) ja heille kuuluvaa valtaa. Toisessa päämies-agenttisuhteessa voidaan valtuutetut nähdä päämiehinä, jolloin agentteina toimivat eri toimintayksiköt. Tällöin päämiehet eli valtuutetut jakavat kuntalaisiltaan saamansa varat edelleen eri toimintayksiköille, joiden tehtävänä on käyttää varat sovitun tehtävän suorittamiseen. Molemmissa näissä päämies-agenttisuhteissa agentit ovat tilivelvollisia toiminnastaan päämiehelleen, eli heidän tulee antaa tehtävän suorittamisesta informaatiota päämiehelleen. (Meklin 2000,
15 ) Tilintarkastaja toimii kolmantena osapuolena sekä hyödyntäen päämiestään kuntalaista tai veronmaksajaa että päämiestään valtuustoa varmistamaan, että agentti antaa toiminnastaan oikean ja riittävän kuvan. Kuntalaisten tai veronmaksajien ollessa päämiehenä voivat päämiehet tilintarkastuksen avulla varmentua siitä, että se laskentaja tili-informaatio, mitä heille verovarojen käytöstä annetaan, antaa oikean ja riittävän kuvan siitä, miten verovarat on käytetty. Valtuuston ollessa päämiehenä tilintarkastus palvelee valtuustoa saamaan varmuuden, että agentit eli eri toimintayksiköt ovat hoitaneet tehtävänsä sovitusti ja sääntöjä noudattaen sekä antaneet toiminnastaan totuudenmukaisen kuvan. Valtuusto voi siis tilintarkastuksen avulla varmistua, että toimintayksiköt ovat toimineet sovitusti ja annettuja valtuuksia noudattaen, ja että toimintayksiköt ovat antaneet toiminnastaan oikean ja riittävän kuvan. 2.3 Muut tilintarkastusta selittävät teoriat Päämies-agenttiteorian lisäksi tilintarkastusta ja sen tarpeellisuutta voidaan jäsentää myös muiden teorioiden avulla. Seuraavaksi käsitellään lyhyesti informaatioteoria, motivaatioteoria, vakuutusteoria ja sidosryhmäteoria tilintarkastusta selittävinä teorioina Informaatioteoria Informaatioteoria perustelee tilintarkastuksen merkitystä organisaation antaman informaation oikeellisuuden varmistajana (Vuorinen 1995, 128). Informaatioteorian mukaan yleinen etu edellyttää sijoittajien (potentiaaliset omistajat) saavan riittävää ja oikeaa informaatiota organisaation (agentin) tilasta (Valkama 2007). Sijoittajilla on liikeriskin lisäksi olemassa informaatioriski, eli riski siitä, että heidän päätöksenteon perustaksi saamansa informaatio ei olekaan luotettavaa ja/tai se on riittämätöntä. Tilintarkastajan suorittama arviointi agentin antamasta informaatiosta pienentää sijoittajien informaatioriskiä. (Vuorinen 1995, 106.) Kunnan tilintarkastuksen ollessa kyseessä yleinen etu edellyttää, että kuntalaiset veronmaksajina (vrt. edellä sijoittajat) saavat oikeaa ja riittävää informaatiota verorahojen käytöstä ja kunnan tilasta. Ja
16 12 toisaalta valtuuston toimintayksiköitä ohjaavana tahona on yleisen edun mukaista saada oikeaa ja riittävää informaatiota toimintayksiköiden toiminnasta. Tilintarkastaja varmentaa, että sekä kuntalaiset että kunnan ylin päättävä elin saavat luotettavaa informaatiota. Tilintarkastajan suorittaman tarkastuksen ansiosta kuntalaisten ja valtuuston sekä yleensäkin kunnan sidosryhmien informaatioriski pienenee Motivaatioteoria Motivaatioteorian mukaan tieto tulevasta tarkastuksesta motivoi agenttia huolelliseen työhön ja tilintarkastajan kirjoittama positiivinen lausunto puolestaan motivoi jatkamaan huolellista työtä. Toisaalta on esitetty myös vastakkainen näkemys, jonka mukaan tarkastus koetaan syynäämiseksi, joka laskee agentin motivaatiota tehdä työ huolellisesti. (Valkama 2007.) Vuorisen mukaan tarkastuksen motivoiva vaikutus riippuukin tarkastajan ja tarkastettavan välisistä suhteista. Olosuhteet tarkastuksen motivoivalle vaikutukselle ovat hyvät, kun sekä tilintarkastajan riippumattomuuteen että ammattitaitoon luotetaan ja tarkastustilanteessa vallitsee ristiriidaton ja avoin ilmapiiri. Tämä motivoiva vaikutus on havaittu organisaation kaikilla tasoilla, ja jo ennen tarkastuksen suorittamista, kun tieto tulevasta tarkastuksesta on olemassa. (Vuorinen 1995, ) Vakuutusteoria Vakuutusteorian mukaan omistaja ja tilintarkastaja sopivat vastuun riskin jaosta. Omistajan tilintarkastajalle maksama palkkio hänen suorittamasta tarkastuksesta toimii vakuutusmaksuna, jonka myötä tilintarkastaja tarkastaa organisaation tuottaman informaation oikeellisuuden. Tilintarkastaja osallistuu riskinjakoon, mikäli hänellä on korvausvelvollisuus (Valkama 2007). Tilintarkastajalle maksettu korvaus ei vakuutusteorian mukaan olekaan vain korvaus tehdystä työstä vaan se on korvaus myös osallistumisesta riskin jakamiseen ja kantamiseen. (Vuorinen 1995, 107.) Sidosryhmäteoria Sidosryhmäteorian mukaan organisaation tehtävänä on palvella organisaation
17 13 sidosryhmiä. Voidakseen tehdä investointeja yhtiöön, tarvitsevat sidosryhmät tarkistettua tietoa yhtiöstä. Tilintarkastaja voidaan nähdä tämän tarkistuksen suorittajana. (Valkama 2007.) Kunnan ollessa organisaationa, sidosryhminä voidaan nähdä muiden muassa kunnan jäsenet, järjestöt, kunnan luottamuselimet, valtio, elinkeinoelämä, hankkijat, raha- ja luottolaitokset, kuntayhtymät, muut kuntien yhteisöt ja naapurikunnat (Sarja 1999, 18). 2.4 Keskeiset käsitteet ja niiden merkitys tilintarkastuksessa Seuraavaksi käsitellään tilintarkastukseen keskeisesti liittyviä käsitteitä ja niiden merkitystä tilintarkastuksessa. Tilintarkastukseen keskeisesti liittyviä käsitteitä ovat tilivelvollisuus, objektiivisuus, riippumattomuus, luotettavuus ja avoimuus. Käsitteistä tilivelvollisuus kuuluu oleellisena osana päämies-agenttimalliin, ja on käsitteenä tullut esille jo päämies-agenttimallin yhteydessä. Tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön on julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain (myöhemmin JHTT -laki) mukaan noudatettava tarkastuksessa hyvää tilintarkastustapaa (JHTT -laki, 6 ). Käsitteet objektiivisuus, riippumattomuus, luotettavuus ja avoimuus kuuluvatkin hyvään tilintarkastustapaan sekä tilintarkastusta ja tilintarkastajaa ohjaaviin eettisiin periaatteisiin Tilivelvollisuus eli tilintekovelvollisuus Tilintarkastuksen lähtökohtana on tilintekovelvollisuus (Riistama 1999, 26). Kunnan organisaatiossa toimivat ovat toimistaan tilintekovelvollisia eli tilivelvollisia, mikä tarkoittaa, että he ovat vastuussa toimistaan. (Vuorinen 1995, 15). Julkishallinnon, eli siis myös kunnallishallinnon agentit ovat tilivelvollisia veronmaksajille toiminnan toteuttamisesta taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti (Meklin 2009, 64). Toisaalta julkisen vallan piirissä tilintekovelvollisuuden voidaan ajatella olevan osittain myös välillistä. Virkamiehet ovat tilintekovelvollisia vaaleilla valituille edustajille eli kunnallishallinnossa valtuustolle. Valtuusto taas on puolestaan tilintekovelvollinen valitsijoilleen eli kuntalaisille ja samalla valtuusto on vastuussa myös siitä, että virkamiesten tilintekovelvollisuus toteutuu. (Riistama 1999, 27.) Päämiesagenttiteoriaan peilaten agentti on velvollinen vastaamaan päämieheltään saamiensa
18 14 resurssien käytöstä ja tilasta, eli agentti on toiminnastaan päämiehelle tilintekovelvollinen. Päämies edellyttää agentilta tietoa niistä kohteista, joihin hänen antama raha on käytetty. Kunnan veronmaksaja haluaa tietää, miten hänen kunnallisverona antamat rahat on käytetty, ja sen agentti on siis velvollinen päämiehelle selvittämään. (Myllymäki & Vakkuri 2001, ) Kunnallisen tilintarkastuksen ulkoistaminen -teoksessa Martikainen ym. toteavat tilivelvollisuuden sisältävän nykyään tehokkuus- ja tuloksellisuusvaatimuksen korostamisen myötä aiemman resurssien laillisen käytön lisäksi myös velvollisuuden käyttää resursseja tehokkaasti, taloudellisesti sekä kuntalaisten toiveita ja tarpeita vastaavasti (Martikainen ym. 2002, 30) Objektiivisuus Tilintarkastajan on noudatettava tarkastuksessa objektiivisuusperiaatetta. Objektiivisuusperiaatteen mukaan tarkastuksella tuotettavan tiedon on oltava sekä oikeaa, riittävää että puolueetonta. (Julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa, 7.) Mauri Polvi kirjoittaa Tilintarkastus -lehdessä tilintarkastajan toiminnan uskottavuutta arvioitaessa objektiivisuuden olevan välttämätön periaate. Objektiivisuuden edellytykset puuttuvat, mikäli tilintarkastajalla on tarkastamassaan yhtiössä tai asiassa oma intressi. (Polvi 2010, ) Objektiivisuusperiaatteeseen ja puolueettoman tiedon tuottamisen vaatimukseen kietoutuukin riippumattomuuden periaate Riippumattomuus Riippumattomuuden periaate on kirjattu tilintarkastajaa ohjaaviin normeihin. Kuntalain ja JHTT -lain mukaan tilintarkastajalla on oltava edellytykset riippumattoman tarkastuksen suorittamiseen. Jos riippumattomuuden vaatimus ei täyty, on tilintarkastajan kieltäydyttävä tehtävän vastaanotosta tai luovuttava siitä. (KuntaL, 72 ja JHTT -laki, 4.) Kuntalain tausta ja tulkinnat -teoksessaan Heikki Harjula ja Kari Prättälä taustoittavat tilintarkastajan riippumattomuutta ja sen merkitystä tilintarkastuksessa seuraavasti:
19 15 Tilintarkastus on keino saada luotettava ja asiantunteva lausunto kunnan tilikauden hallinnosta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Hyvä tilintarkastustapa vaatiikin tehtävän suorittamista riippumattomana eli vapaana ulkopuolisista vaikutteista. Riippumattomuus on edellytys sille, että tilintarkastaja kykenee suorittamaan hänelle säädetyt tehtävät. (Harjula & Prättälä 2007, 557.) Mikko Sarja toteaa tilintarkastajan riippumattomuutta käsittelevässä teoksessaan, että riippumattomuutta voidaan pitää ehkä tilintarkastuksen tärkeimpänä elementtinä. Käsitteenä riippumattomuus ei kuitenkaan ole Sarjan mukaan yksinkertainen, eikä sitä ole laissa tai kirjallisuudessa määritelty yksiselitteisesti, joskin usein tilintarkastajan riippumattomuus määritellään Sarjan mukaan tilintarkastajan valmiudeksi vastustaa asiakkaan painostusta tai kyvyksi toimia lahjomattomasti tai objektiivisesti. Sarjan mukaan voidaankin ajatella, että tilintarkastuksessa on kyse riippumattoman asennoitumisen toteuttamisesta käytännön toiminnassa. Käytännön päätöksenteon tasolla kyse on puolueettomuudesta. (Sarja 1999, ) Veijo Riistama määrittelee tilintarkastajan riippumattomuuden merkitsevän muiden muassa sitä, että tilintarkastajan toimia eivät rajoita tai niihin eivät vaikuta mitkään hänen omat etunsa eivätkä taloudelliset tai sosiaaliset vaikutussuhteet. Tilintarkastajan tulee vapaasti lausua käsityksensä kustakin tehtävästä ulkopuolisten seikkojen sitä estämättä tai siihen vaikuttamatta. (Riistama 2000, 20.) Tilintarkastajan riippumattomuus on täydellistä riippumattomuutta tarkastettavana olevasta organisaatiosta ja sen jäsenistä, eikä tilintarkastaja saa olla alistus- tai käskyvaltasuhteessa organisaatioon tai sen jäseniin. Tilintarkastajalla ei saa olla myöskään muuta sellaista suhdetta tarkastettavaan organisaatioon, joka voisi vaikuttaa tarkastustehtävän suorittamiseen tai siitä raportointiin. Riistaman mukaan tilintarkastajan riippumattomuus merkitsee lisäksi tilintarkastajan vapautta valita itse tarkastuskohteensa, tarkastuksen laajuus ja käytettävät tarkastusmenetelmät, eli tilintarkastajan on voitava suunnitella tarkastustoimenpiteensä hankkimansa tiedon, omien havaintojen ja oman harkinnan perusteella. Tilintarkastajan riippumattomuus merkitsee myös riippumattomuutta tarkastuksen lopputuloksesta, eli tarkastuksen lopputulos ei saa vaikuttaa tilintarkastuksen suoritukseen eikä tilintarkastajan raportointiin. Riistaman mukaan tilintarkastajan riippumattomuus voidaan nähdä ensisijaisesti tilintarkastajan henkilökohtaisena asenteena, joka perustuu tarkastustyössä
20 16 noudatettavaan rehellisyyteen ja objektiivisuuteen. (Riistama 1999, 31.) Maj-Lis Saarikiven tilintarkastajan riippumattomuutta käsitelevän väitöskirjan mukaan tilintarkastajan riippumattomuus ei kuitenkaan koskaan ole absoluuttista. Tilintarkastaja on aina toiminnassaan osittain riippuvainen muista henkilöistä tai asioista, esimerkiksi tilintarkastajan palkkion maksaa tarkastettava kohde, tarkastuskohteen johto antaa tietoja tarkastuskohteesta, ja tilintarkastajan tiedonsaanti riippuu kohteen henkilöstöstä, kohteen kirjanpidosta ja muusta aineistosta. Saarikivi määritteleekin riippumattomuuden merkitsevän sitä, että henkilö ei ole riippuvainen muista henkilöistä tai asioista tai ole näiden määräysvallan alla ja myös sitä, että muut henkilöt eivät tosiasiallisesti vaikuta kielteisellä tavalla henkilön toimintaan, eikä heillä myöskään ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen kielteisellä tavalla. Näin ollen Saarikivi määritteleekin tilintarkastajan riippumattomuuden tiivistäen seuraavasti: Tilintarkastajan riippumattomuus on vapautta sellaisista riippuvuussuhteista, joiden voidaan perustellusti epäillä vaikuttavan tilintarkastajan kykyyn toimia objektiivisesti. Tilintarkastajan riippumattomuudessa onkin Saarikiven mukaan kysymys siitä, että ulkopuolinen voi luottaa siihen, että tilintarkastaja toimii objektiivisesti. (Saarikivi 1999, ) Tilintarkastajan riippumattomuuden tavoitteena on tilintarkastajan riippumattomuus kaikista intressiryhmistä. Vaikka tilintarkastajalla on olemassa taloudellinen intressi toimeksiantajaansa, tulee tilintarkastajan olla tilintarkastusta suorittaessaan ja tilintarkastuskertomusta kirjoittaessaan riippumaton myös toimeksiantajastaan. Tilintarkastaja suorittaa yhteisölle laissa määrättyä velvollisuutta tilintarkastuksen toimituttamisesta, eikä näin varsinaisesti edusta toimiessaan ketään tahoa erityisesti, vaan kaikkiin tahoihin on suhtauduttava puolueettomasti ja neutraalisti. (Sarja 1999, ) Julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa -ohjeistus ohjaa riippumattomuuden noudattamiseen muistuttamalla, että tilintarkastuksen on oltava sekä muodollisesti että asiallisesti riippumatonta. Tilintarkastajan tekemä yhteistyö tarkastuskohteen henkilöstön kanssa on tärkeää, mutta se ei kuitenkaan saa vaarantaa tilintarkastajan riippumattomuutta. Tilintarkastaja voi noudattaa toimeksiantajansa ohjeita, mikäli ne ovat lain ja tilintarkastajaa ohjaavien eettisten periaatteiden mukaisia. Yhteistyöstä
Kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä
Kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä Tarkastuslautakunnan, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen tehtävät Valtuuston perehdytystilaisuus 18.9.2017 Konsernihallinto Kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä
HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta
HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009
Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala 1 Kuntaorganisaation valvontajärjestelmä OMAEHTOINEN VALVONTA ULKOINEN VALVONTA valtuuston alainen Tavoitteiden arviointi JHTT tilintarkastus
Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa
Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»
Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö
1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Sisäisen tarkastuksen ohje
Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN
2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät
2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden
Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta
1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta
KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ
KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta
Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari
Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus
hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön
630/2015 163 Tilintarkastusyhteisön valinta yhteisen kirkkovaltuuston toimikaudeksi vuosille 2015-2018 Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle,
Turun kaupungin tilintarkastajan tilintarkastuskertomus, vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen
Åbo stad Sammanträdets datum Ärende nr 1 5045-2014 (045) Turun kaupungin tilintarkastajan tilintarkastuskertomus, vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Sammandrag: Turun
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (9) Juankosken tarkastuslautakunta Juankosken kaupungintalo 3. kerroksen kokoushuone
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (9) 16 Kokoustiedot Aika maanantai klo 9:00-12:15 Paikka Juankosken kaupungintalo 3. kerroksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pentti Rissanen, puheenjohtaja
TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015
TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,
SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN
JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ
JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta...5 TARKASTUSLAUTAKUNTA...5 2 Lautakunnan kokoonpano...5 3 Lautakunnan
17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN
1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että
Seinäjoen koulutuskuntayhtymän. Tarkastussääntö. Hyväksytty yhtymävaltuustossa , 26
Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Tarkastussääntö Hyväksytty yhtymävaltuustossa 16.12.2015, 26 Sisällys Valvontajärjestelmä... 3 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 3 Tarkastuslautakunta... 3 2 Lautakunnan
VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.
VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN
Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28
Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...
Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös
Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas
Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:
ORIVEDEN KAUPUNKI. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö. Hyväksytty 11.6.2007
ORIVEDEN KAUPUNKI Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Hyväksytty 11.6.2007 Voimaantulo 1.7.2007 Sisällysluettelo ORIVEDEN KAUPUNGIN SISÄISEN TARKASTUKSEN OHJESÄÄNTÖ 5 1 Soveltamisala 5 2 Tarkoitus ja periaatteet
TILINTARKASTUSALAN SÄÄNTELYMUUTOKSIA. Sanna Alakare Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tampereen yliopisto
TILINTARKASTUSALAN SÄÄNTELYMUUTOKSIA Sanna Alakare Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tampereen yliopisto 8.6.2017 Sisältö Tutkinto- ja valvontauudistus EU-sääntely Tulevia muutoksia Suomen Tilintarkastajat
HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007
0 02 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 Tarkastustoimi 1 Tarkastusjärjestelmä 2 Toimiala Helsingin kaupungin ulkoisessa
1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1
Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät
Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.
1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen
Ruokolahden kunnan tilintarkastus
Ruokolahden kunnan tilintarkastus 18.6.2015 Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT BDO Audiator Oy Tilintarkastuksen sisältö Lakisääteisen tilintarkastuksen laajuus on 8 tilintarkastuspäivää vuodessa tarkastuksessa
Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1
Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Sisällysluettelo 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 2 2 Lautakunnan kokoonpano... 2 3 Lautakunnan kokoukset... 2 4 Lautakunnan tehtävät... 2 5 Tilintarkastajan valinta...
AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ
AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN
Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.
TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään
Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on
1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen
SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus
TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus Toiminnantarkastus Asunto-osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.
Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium
Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Sisäisen tarkastuksen tutkimuksesta Tampereen yliopisto 2.6.2017 Väitöskirjatutkija, KHT, JHT, CIA Jaakko Rönkkö Slide 1 Väitöskirjatutkimuksen lähtökohdat Tutkimustyön
ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996
TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...
UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS
UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNANTYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Kokoustiedot Aika tiistai klo 12:00-13:25 Paikka Saunakabinetti, Kaupungintalo 3. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tapio Lankia, puheenjohtaja Raimo
TARKASTUSSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 3.9.2012 57
TARKASTUSSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 3.9.2012 57 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kontiolahden kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen
LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE
LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus
REISJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017. Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone
1 KOKOUSAIKA 31.5.2017 klo 9:00 14.00 PAIKKA Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone LÄSNÄ Vedenpää Antti, puheenjohtaja Pauli Niemi, varajäsen Puurula Merja, jäsen Potila Raija, kunnanjohtaja, kohta 23 Hirvinen
Sisäisen tarkastuksen toimintasääntö. Hyväksytty , tarkastustoimikunta
Sisäisen tarkastuksen toimintasääntö Hyväksytty 4.9.2017, tarkastustoimikunta Konsernihallinto 1(4) 1 Sisäisen tarkastuksen toiminta-ajatus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistus- sekä
UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS
UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen
TYRNÄVÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 32
TYRNÄVÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 32 Tarkastuslautakunta 2013-2016 28.09.2015 AIKA 28.09.2015 18:00-19:35 PAIKKA Lautakuntien huone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 22 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 34 23 TILINTARKASTAJAN
TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki
TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain
Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7
Espoon kaupunki Kokouskutsu Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Kokoustiedot Aika 07.05.2012 maanantai klo 17:30 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 02770 Espoo, 1. kerros Lisätietoja
Ritva Lill-Smeds, jäsen
Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja
MAAKUNTALAIN TARKASTUSTA KOSKEVAT KOHDAT VTV-LAIN MUUTTAMINEN
MAAKUNTALAIN TARKASTUSTA KOSKEVAT KOHDAT VTV-LAIN MUUTTAMINEN Tarkastusvaliokunta 31.5.2017 BDO Oy / JHT, HT Minna Ainasvuori MITÄ ON TILINTARKASTUS? Tilintarkastus on riippumattoman asiantuntijan vuosittain
Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf
Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf 1 (1) SAATE Kuntalain mukaan kunnan tilintarkastajan on osana tilintarkastusta tarkastettava,
Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle
Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan
Eteva kuntayhtymän tarkastussääntö
Eteva kuntayhtymän tarkastussääntö Eteva kuntayhtymä Tarkastuslautakunta 7.4.2016 13 liite 5 Yhtymähallitus 21.4.2016 32 liite 9 Yhtymäkokous 19.5.2016 14 liite 14 Sisältö 1 Valvontajärjestelmä... 3 1
SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...
Tarkastuslautakunta Pöytäkirja 3/2013
Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2009-2012 Pöytäkirja 3/2013 Kokousaika: 15.5.2013 klo 13.00-14.50 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Risto Björn, puheenjohtaja Erkki Ojala, varapuheenjohtaja
SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014
1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan
Päiväys 58200 KERIMÄKI 3.2.2009 1. Viite: KUNNAN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUT
58200 KERIMÄKI 3.2.2009 1. Viite: KUNNAN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUT Asia: TARJOUSPYYNTÖ KUNNAN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS- PALVELUISTA Tarjous pyydetään kuntalain 72 :n mukaisesta hallinnon
Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013 2016 Pöytäkirja 3/2016 Kokousaika: 17.5.2016 klo 13.00 16.10 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja,
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 77 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Khs 2006-1644 Esityslistan asia Kj/6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti
Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä. Palvelut Oy, :t 16 Rönnholm Riku kunnanjohtaja, 16
Iitin kunta Pöytäkirja 4/2016 1 Tarkastuslautakunta 21.04.2016 Aika Torstai 21.04.2016 klo 18:00-20:03 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka Savelainen
Luumäen kunta Loppuraportti 2013
Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat
FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN
11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta
Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen
Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi
Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen
Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi
Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta
Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta
Tarkastuskomitean mandaatti
EKP JULKINEN Tarkastuskomitean mandaatti Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on perustanut EKP:n työjärjestyksen artiklan 9a nojalla korkean tason tarkastuskomitean. Se vahvistaa nykyisiä sisäisen ja
Tarjouspyyntö Inarin kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä kuntakonsernin yhtiöiden tilintarkastuksesta.
Tarjouspyyntö 1 (5) Tarjouspyyntö Inarin kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä kuntakonsernin yhtiöiden tilintarkastuksesta. vuosina 2013-2016 1. Tarkastuspalvelujen ostaja Tarjous pyydetään
PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014
Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 3/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2016 1
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 6/2016 1 Tarkastuslautakunta Aika 02.06.2016 klo 18:00-20:50 Paikka Kunnantalo Ervastintie 2, kokoustila Herman 4. krs. Läsnäolijat Seppälä Ulla puheenjohtaja Salonen Antti
Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012
salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,
Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014
Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta
MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain
HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)
HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia
1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS. Tarkastuslautakunnan kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä.
UTSJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA TARKASTUSLAUTAKUNTA 1/15.5.20089 1 Kokousaika 15.5.2009 klo 9-14 Kokouspaikka Läsnä Kunnanvirasto, Utsjoki Pertti Kujala, pj Säde Guttorm, vpj Raimo-Esa Guttorm, j Seppo
Tilikauden ylijäämä oli 4,22 milj. euroa (TA -5,67 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä
Kunnanhallitus 112 27.03.2017 Kunnanvaltuusto 51 29.05.2017 Vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen 972/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 112 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta
Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Kaupunginhallitus 156 03.04.2017 Tarkastuslautakunta 2013-2017 37 02.05.2017 Tarkastuslautakunta 2013-2017 44 15.05.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.05.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 149/02.06.01.03/2017
Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa?
Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? KHT Jari Karppinen Hallituksen työskentelyä ohjaavat yleisperiaatteet osakeyhtiölain näkökulmasta Sivu 2 Osakeyhtiölain
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna
Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta
Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Raportin sivumäärä 6 2015 KPMG Oy Ab, 8 Finnish Iimited Iiability company and 8 member firm of the KPMG network of independent member firma affiliated
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO
TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
Tarjouspyyntö Perusturvakuntayhtymä Karviaisen hallinnon ja talouden tarkastuspalveluista sekä tytäryhteisöjen tilintarkastuksesta
1 (5) Tarjouspyyntö Perusturvakuntayhtymä Karviaisen hallinnon ja talouden tarkastuspalveluista sekä tytäryhteisöjen tilintarkastuksesta Tarjous pyydetään kuntalain 72 :n mukaisesta hallinnon ja talouden
Tilikauden alijäämä oli - 1,38 milj. euroa (TA -1,35 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä
Kunnanhallitus 92 31.03.2016 Kunnanvaltuusto 55 20.06.2016 Vuoden 2015 tilinpäätöksen hyväksyminen 2/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 31.03.2016 92 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä
Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015
Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki
EHDOTETUT MUUTOKSET HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖÖN. 6 Pöytäkirjan pitämistä koskeva 6 voidaan kumota tarpeettomana.
HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TA- LOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ (Kvsto 28.3.2007) 6 Lautakunnan kokouksissa pöytäkirjaa pitää lautakunnan sihteeri. EHDOTETUT MUUTOKSET HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖÖN
Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain
Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015
1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen
Hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut tilikausille ja optio yhdelle (1) vuodelle
Tarkastuslautakunta 17 16.02.2016 2013-2016 Kaupunginvaltuusto 21 07.03.2016 Hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut tilikausille 2016-2019 ja optio yhdelle (1) vuodelle TARK2013 17 Valmistelija: Tarkastaja
SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
Tarjouspyyntö Pälkäneen kunnan hallinnon ja talouden tarkastamisesta
Tarjouspyyntö 1(5) Tarjouspyyntö Pälkäneen kunnan hallinnon ja talouden tarkastamisesta Pyydämme tarjousta kuntalain 72 :n mukaisesta kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä kunnan tytäryhteisöjen
Sorvari Vuokko jäsen 9:53-13:05. Mäntyharju Kari sihteeri
PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Tarkastuslautakunta 30.04.2015 AIKA 30.04.2015 klo 09:42-13:05 PAIKKA Halstarin kabinett OSALLISTUJAT LÄSNÄ Packalen Paul pj Parnetti Alfonso jäsen Peippo Jukka varapj Sorvari Vuokko
Audlaton-yhtiöt. TILINTARKASTUSKERTOMUS 2011 Lieksan kaupunginvaltuustolle. Tarkastuksen tulokset
Audlaton-yhtiöt TILINTARKASTUSKERTOMUS 2011 Lieksan kaupunginvaltuustolle Olemme tarkastaneet Lieksan kaupungin hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2011. Tilinpäätös sisältää
Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005
Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
Tarkastuslautakuntien koulutus 6.4.2009 Päijät-Hämeen kesäyliopisto. Kunnan tarkastustoimen tehtävät ja toiminta osana kuntaorganisaatiota
Tarkastuslautakuntien koulutus 6.4.2009 Päijät-Hämeen kesäyliopisto Kunnan tarkastustoimen tehtävät ja toiminta osana kuntaorganisaatiota Tarkastuslautakunnan toimikausi - Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan
Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016
Tämä tilintarkastuskertomusmalli on laadittu uudistetun ISA 700:n liitteessä olevan esimerkin 1 ja hallituksen esityksen (HE 70/2016) tilintarkastuslain muuttamisesta pohjalta. Tässä mallissa toimintakertomus
Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17
Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä
MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2017 Tarkastuslautakunta AIKA klo Kunnanviraston kokoushuone
AIKA 16.5.2017 klo 15.00 Paikka Osallistujat: Kunnanviraston kokoushuone Sirkku Uljas, puheenjohtaja vpj. Mäenpää Jonna Yngve Bergman, jäsen Markku Fabritius, jäsen Muut osallistujat: Mikko Luoma, tilintarkastaja