Suomen kieli 1. finska 1. Suunnitelma lukuvuodelle. Läsårsplanerin 2007/2008

Transkriptio

1 Suomen kieli 1 finska 1 Suunnitelma lukuvuodelle Läsårsplanerin 2007/2008

2 Sisältö Sivu Tervetuloa opiskelemaan äidinkieltä! Tervetuloa Suomeen Suomi liittyy Euroopan Unioniin Linnat Tiet ja rajat Arviointi Suomalaisia eläimiä I Suomalaisia eläimiä II Suomen maantietoa Mikael Agricola Suomen sota Porvoon valtiopäivät Jean Sibelius Menneisyyden merkkihenkilöitä Osa I Osa II Osa III Suomalaisia kirjailijoita Loppuarviointi Liitteet Opiskelutehtävätaulukko 2

3 Suomen kieli 1 Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Suomen kieli on laaja, vaihteleva ja hauska aine. Toivottavasti olet samaa mieltä! Lukuvuosisuunnitelmasta, First Class -sivuilta ja CD-levyltäsi näet tarkasti mitä sinun pitää tehdä jokaisen tehtäväosion aikana. Siellä on myös erilaisia symboleja: Osion tavoitteet. Mitä sinun on pitänyt tehdä ja mitä sinun pitää osata, jotta pääsisit osion tavoitteeseen. Voit kuunnella äänitteen. Voit katsoa ohjevideon. Sinun pitää lähettää kirjallinen tehtävä opettajallesi. Sinun pitää lähettää ääniviesti opettajallesi. Hot potatoes -tehtävä Kun aloitat uuden osion, niin on tärkeää, että käyt läpi koko sen suunnittelun. Siten saat käsityksen siitä, mitä sinun pitää tehdä ja lähettää opettajallesi. Merkitse tarkasti opintokorttiisi kaikki tekemäsi tehtävät, jotta näet itse, miten opiskelusi edistyy. Lukuvuodessa on 35 viikkoa. Nyt voitkin sitten aloittaa! 3

4 Suomen kieli 1:n lukuvuosisuunnitelma Viikko Opiskeluosio Tehtävien jättö Tervetuloa opiskelemaan äidinkieltä! Tervetuloa Suomeen 2 omaa tekstiä Ääniviesti 1 oma teksti Ääniviesti 5 7 Suomi liittyy Euroopan Unioniin 1 oma teksti Ääniviesti 8 10 Linnat Tiet ja rajat 1 oma teksti Ääniviesti 11 Arviointi 1 oma teksti Suomalaisia eläimiä I 1 oma teksti Ääniviesti Suomalaisia eläimiä II 1 oma teksti Suomen maantietoa 1 oma teksti 20 Mikael Agricola 1 oma teksti 21 Suomen sota 1 oma teksti Ääniviesti 22 Porvoon valtiopäivät 1 oma teksti Jean Sibelius 1 oma teksti Menneisyyden merkkihenkilöitä Osa I Osa II Osa III Suomalaisia kirjailijoita Loppuarviointi Liitteet Kellonajat Karhu Lukkarin koulussa Paikallissijat Oikeinkirjoitusohjeita Opiskelutehtävätaulukko 1 oma teksti Ääniviesti 1 oma teksti Ääniviesti 2 omaaa tekstiä Ääniviesti 1 oma teksti 4

5 Oppimateriaalin käyttäjille Kädessäsi on oppimateriaali, jonka avulla opit lisää Suomesta suomeksi. Opiskelupaketti sisältää oppikirjan Suomi-opas ja siihen kuuluvan tehtäväkirjan CD: n ja opiskelumonisteen Suomi 1 ja 2-kurssien aikana ei ole tarkoitus käydä läpi koko kirjan aineistoa, vaan olemme poimineet sieltä otteita. Jos käyt koulua ruotsin kielellä ja puhut suomea ehkä vain yhden ihmisen kanssa, on selvää, että jotkut tämän kirjan teksteistä voivat tuntua ensin vaikeilta. Olemme tehneet joitakin asioita, jotka helpottavat opiskeluasi. 1. Lukujen alussa on sanasto. Tutki se läpi ennen kuin luet varsinaisen tekstin. 2. Lähes kaikki tekstit on luettu ääneen. Voit klikata korvan kuvaa ja kuunnella tekstin samalla, kun itse luet. Kuuntele niin monta kertaa, että ymmärrät tekstin pääsisällön. 3. Tee Hot potatoes -tehtävät niin monta kertaa, että saat ne kaikki oikein. Silloin olet oppinut ne sanat ja kieliopin, jotka on tarkoitus oppia. 4. Yritä parhaasi mukaan kirjoittaa omia tekstejä. Käytä apunasi sanakirjoja. 5. Lue ääneen niin paljon kuin mahdollista. Toisaalta voi olla, että sinä puhut suomea joka päivä useiden eri ihmisten kanssa. Siinä tapauksessa suoriudut tehtävistä kenties melko helposti. Silloin voit kiinnittää erityistä huomiota aihepiirien sisältöön ja syventää Suomi-tietämystäsi. Voit myös kirjoittaa pitempiä ja monipuolisempia tekstejä sekä etsiä lisäaineistoa internetistä. Tee kuitenkin myös kaikki Hot potatoes -tehtävät. Opettajasi tulee ottamaan huomioon juuri sinun lähtötasosi. Toivomme, että viihdyt oppimateriaalin parissa. Tukholmassa 20. kesäkuuta 2007 Timo Oldén Taina Sampakoski 5

6 Tervetuloa opiskelemaan äidinkieltä! 2 viikkoa Opiskelupakettiin kuuluvat oppikirja ja työkirja. Aluksi saat selata oppimateriaalia ja testata, miten eri tehtävätyypit toimivat. Oppikirjan avulla pääset tutustumaan Suomen historiaan, yhteiskuntaan, luontoon ja maantietoon. Saat tietoa tunnetuista suomalaisista henkilöistä ja paikoista. Toivottavasti viihdyt tämän kirjan ja oppimateriaalin parissa. Tavoite: tutustua materiaaliin ja erilaisiin tehtävätyyppeihin oppia miten First Class toimii. Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: tehdä Hot potatoes -tehtävät lähettää kaksi tehtävätekstiä ja yksi ääniviesti opettajalle. Tehtävä 1 Esihistoriallinen aika Keskiaika ja uusi aika Autonomian aika Itsenäinen Suomi 6

7 Tehtävä 2 Lue kysymykset ja vastaa niihin suullisesti. Äänitä kysymykset ja vastauksesi ja lähetä se ääniviestinä opettajallesi. 1. Kuka suomalainen kirjailija on kirjoittanut kirjan Sinuhe egyptiläinen? (s. 164) 2. Kuka kirjailija ja taidemaalari on sivulla 167? 3. Minä vuonna Helsingissä pidettiin olympialaiset? (s. 168) 4. Mistä tapahtumasta on kuva sivun 175 alalaidassa? 5. Minkä linnun kuva on sivulla 196? Tehtävä 3 Olet nyt selaillut kirjan läpi. Mitkä paikat tai asiat Suomessa ovat sinulle tuttuja? Oliko kirjassa jotakin, joka sinua erityisesti kiinnostaa? Oliko kirjassa kenties kuvia paikoista, joissa olet käynyt? Kirjoita n. 50 sanaa, ja lähetä teksti opettajallesi. Tehtävä 4 Kerro muutamalla sanalla itsestäsi ja perheestäsi. Kerro myös, mitä yhteyksiä sinulla on Suomeen. Käytkö Suomessa usein? Kirjoita n. 50 sanaa, ja lähetä teksti opettajallesi. <<Lukuvuosisuunnitelma 7

8 Tervetuloa Suomeen 2 viikkoa Tavoite: tutustua erilaisiin tehtävätyyppeihin oppia ilmansuunnat suomeksi oppia lisää eräistä Suomen kaupungeista. Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: lukea ja kuunnella kirjan teksti tehdä tehtävät harjoituskirjasta tehdä Hot potatoes -tehtävät kirjoittaa yhdestä kaupungista. sanasto itsenäinen, itsenäisen, itsenäistä vaakuna, -n, -a valtakunnanvaakuna hallitus, hallituksen, hallitusta eduskunta, eduskunnan, eduskuntaa kansallislaulu, -n, -a ordlista självständig vapen riksvapen regering riksdagen national såg Lue ja kuuntele oppikirjasta sivu 8. Tee tehtävät 1 3 sivulta 5. Tehtävä 1 Katso karttaa sivulla 8. Eräillä Suomen kaupungeilla on myös ruotsinkielinen nimi. Yhdistä ruotsin- ja suomenkieliset nimet ja kirjoita ristikkoon kaupunkien suomalaiset nimet. Kaupunkien nimiä 8

9 Kaupunkien nimiä 2 Oheisen linkin takaa löytyy lista kaikista Suomen kaupungeista. Näet kartalta, missä kaupunki on, ja saat tietoja sen asukasluvusta, nähtävyyksistä ym. Käy kokeeksi katsomassa, missä Hamina sijaitsee. Käy myös Haminan kotisivuilla. Näin joku oppilas voisi kirjoittaa Haminan kaupungista: Hamina sijaitsee Etelä-Suomessa, meren rannalla. Se on lähellä Venäjän rajaa. Se on melko vanha kaupunki. Se on perustettu vuonna Se on myös aika pieni kaupunki. Siellä on asukkaita vain noin Hamina on vanha sotilaskaupunki, ja siellä pidetään joka toinen vuosi Hamina Tattoo sotilasmusiikkitapahtuma. Haminaa sanotaan ympyräkaupungiksi, koska sen asemakaava on ympyrän muotoinen. Sen pääkadut eivät mene suoraan vaan ne tekevät ympyrän. Ympyrän keskellä on Raatihuone. Turisti voi helposti mennä Haminassa pyörälle päästä. Siitä tulee sanonta: Pää on kuin Haminan kaupunki. Valitse yksi kaupunki ja kirjoita siitä lyhyt esittely.kirjoita n sanaa. Lue, mitä kirjoitit. Lähetä se ääniviestinä opettajallesi. Tiedätkö, mitkä ovat Suomen suurimmat kaupungit? Kuinka paljon niissä on asukkaita? Jos haluat, voit saada lisää tietoa linkeistä <<Lukuvuosisuunnitelma 9

10 Suomi liittyy Euroopan Unioniin 3 viikkoa Tavoite: oppia tunnistamaan suomalainen euro oppia kirjoittamaan pitkät vokaalit, diftongit ja kaksoiskonsonantit. Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: lukea sivu 176 tutustua euroon ja Suomen markkaan tehdä Hot potatoes -tehtävät ja sanelut tehdä luku- ja kirjoitustehtävät. Tehtävä 1 Lue oppikirjasta sivu 176. Euro sanasto seteli, -n,-ä kolikko, kolikon, kolikkoa kansallinen, kansallisen, kansallista tunnus, tunnuksen, tunnusta silta, sillan, siltaa ikkuna, -n,-a ordlista sedel mynt nationell kännetecken bro fönster Setelit Setelirahoissa kuvataan sitä, mikä on eurooppalaisille yhteistä. Setelit ovat suuruudeltaan 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa. 10

11 Sillat Euroseteleissä kuvataan eri tyylisuuntien ja aikakausien siltoja. Sillat yhdistävät ihmisiä. Niitä käytetään kuvaamaan yhteistyötä. Ikkunat Eurosetelien kuvissa on myös ikkunoita. Ne kuvaavat ihmisten avautumista kohti toisia ihmisiä. Kansallisen keskuspankin symboli on setelin sarjanumeron ensimmäinen kirjain. Jos sinulla on euron seteleitä, voit tarkistaa niistä, missä ne on painettu. Jos sarjanumeron alussa on kirjain L, seteli on painettu Suomessa. Tässä muutamia muita tunnuksia: M Portugali N Itävalta P Hollanti S Italia T Irlanti U Ranska V Espanja X Saksa Y Kreikka Z Belgia Kolikot Kolikon etupuolella on Euroopan kartta. Kolikon toinen puoli on ns. (niin sanottu) kansallinen puoli. Sen aiheen päättää kunkin maan kansallinen keskuspankki. 11

12 Kansallisella puolella on kuitenkin aina oltava EU:n 12 tähteä sekä kolikon lyöntivuosi. Nämä kolikot ovat Suomesta. Suomalaisissa eurokolikoissa on kolme aihetta: Kahden euron kolikossa on lakan eli hillan marjoja ja lehtiä. Mikä on tämän kolikon lyöntivuosi? Yhden euron kolikossa lentää joutsenia. Pienemmissä kolikoissa on perinteinen vaakunaleijona. Suomen markka Suomessa on ollut käytössä monia eri rahayksiköitä. Eurosta tuli Suomen rahayksikkö Kun Suomi oli vielä osa Ruotsia, Suomessa käytettiin ruotsalaista rahaa, joka oli siihen aikaan taaleri. Kun Suomi liitettiin osaksi Venäjää vuonna 1809, rahayksiköksi tuli rupla. Se oli kuitenkin liian suuri ja arvokas rahayksikkö köyhälle Suomelle. Pankinjohtaja 12

13 Fabian Langenskiöld ehdottikin, että Suomen on saatava oma rahayksikkö, markka, jonka arvo oli vain neljäsosa ruplasta. Vuonna 1860 Suomi saikin Venäjältä luvan ottaa käyttöön markan. Markka oli Suomen rahayksikkö aina siihen asti, kunnes Suomessa siirryttiin euroon. Yhden euron arvo oli vähän vajaat 6 markkaa. Suomen markan setelit ovat olleet erilaisia eri aikoina. Tässä on kuvia seteleistä, jotka olivat käytössä vähän ennen euroon siirtymistä. Tunnetko, keiden kuvia seteleissä oli? Kymmenen markan setelissä oli juoksija Paavo Nurmen kuva. Viidenkymmenen markan setelissä oli arkkitehti Alvar Aalto. Kääntöpuolella oli kuva Finlandia-talosta. Sadan markan setelissä komeili säveltäjä Jean Sibelius. Viidensadan markan setelissä oli Urho Kekkosen kuva. Urho Kekkonen oli Suomen presidentti vuosina Tehtävä 2 Tee kaikki Hot potatoes -tehtävät. Kuka kukin on? Raha ja kuvio Suomen valuutat 13

14 Maa ja pääkaupunki Lisätietoja Euroopan unionista löytyy esimerkiksi osoitteesta Pitkät ja lyhyet vokaalit Vokaaleja ovat suomessa a, e, i, o, u, y, ä, ö Sanassa ne voivat kuulua lyhyenä tai pitkänä. Jos ne kuuluvat pitkänä, ne kirjoitetaan näin: aa, ee, ii, oo, uu, yy, ää, öö Lue seuraavat sanaparit: tuli sika savi tule mene tuuli siika saavi tuulee menee Nyt saat harjoitella vokaaleja. Tee seuraavat Hot potatoes -tehtävät niin monta kertaa, että saat kaikki oikein. Tehtävä 3 Harjoittele pitkää ja lyhyttä vokaalia. Lyhyt vai pitkä vokaali? Kuuntele ja kirjoita vokaaleja 14

15 Diftongi Kun kaksi eri vokaalia on samassa tavussa, syntyy diftongi. Suo-mi, Ruot-si, huo-men-ta, au-rin-ko, yö, kou-lu, kei-la, kie-li Sanassa ra-di-o ei ole diftongia, koska vokaalit i ja o ovat eri tavussa. Nyt saat harjoitella diftongia. Tee seuraavat Hot potatoes -tehtävät niin monta kertaa, että saat kaikki oikein. Tehtävä 4 Harjoittele diftongeja. Kirjoita diftongit. Kuuntele ja kirjoita diftongeja Kaksoiskonsonantti Katso konsonanttivideo. Lue seuraavat sanaparit: mato suka tili matto sukka tilli Nyt saat harjoitella kaksoiskonsonantteja. Tee seuraavat Hot potatoes -tehtävät niin monta kertaa, että saat kaikki oikein. Tehtävä 5 Lisää kaksoiskonsonantit. 15

16 Kuuntele konsonanttien kestoa Tehtävä 6 Lue seuraava teksti ja lähetä se ääniviestinä opettajallesi. Lue tarkasti pitkät vokaalit ja diftongit. Euro Euroseteleissä kuvataan eri tyylisuuntien ja aikakausien siltoja. Sillat yhdistävät ihmisiä. Niitä käytetään kuvaamaan yhteistyötä. Eurosetelien kuvissa on myös ikkunoita. Ne kuvaavat ihmisten avautumista toisia ihmisiä kohti. Euroseteleissä ei siis ole kansallisia symboleja, vaan niissä on haluttu kuvata sitä, mikä on eurooppalaisille yhteistä. Kunkin maan keskuspankin tunnus on setelin sarjanumeron ensimmäinen kirjain. Jos sarjanumeron alussa on L- kirjain, seteli on painettu Suomessa. Kolikon etupuolella on Euroopan kartta. Kolikon toinen puoli on ns. (niin sanottu) kansallinen puoli. Sen aiheen päättää kunkin maan keskuspankki. Kansallisella puolella on kuitenkin aina oltava EU:n 12 tähteä sekä kolikon lyöntivuosi. Suomalaisissa eurokolikoissa on kolme aihetta: Kahden euron kolikossa on lakan marjoja ja lehtiä. Yhden euron kolikossa lentää joutsenia. Pienemmissä kolikoissa on perinteinen vaakunaleijona. Tehtävä 7 Pitäisikö ruotsin siirtyä euroon? Perustele. Kirjoita noin 50 sanaa ja lähetä teksti opettajallesi. <<Lukuvuosisuunnitelma 16

17 Linnat Tiet ja rajat Suomen keskiaikaiset linnat ja kaupungit 3 viikkoa Tavoite: saada tietoa Suomen vanhimmista kaupungeista ja keskiaikaisista linnoista oppia viikonpäivät ja kuukaudet suomeksi oppia kellonajat suomeksi oppia etsimään tietoa suomenkielisiltä internet-sivuilta. Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: lukea ja kuunnelle kirjan teksti sivuilta tehdä työkirjan tehtävät sivuilta tehdä Hot potatoes -tehtävät etsiä linnoja koskevaa tietoa internetistä lukea ääneen. Aukeamalla näet neljä linnaa, jotka rakennettiin Suomeen keskiajalla, kun Suomi oli osa Ruotsia. Ehkä sinulla on joskus mahdollisuus käydä katsomassa joitakin näistä linnoista. Yksi tosin sijaitsee nykyisen Venäjän alueella. Tiedätkö mikä? Muihin linnoihin pääsee helposti. Tässä jaksossa saat käydä internetissä katsomassa, miltä linnat näyttävät sisältä ja ulkoa, ja saat etsiä tietoa mm. linnojen aukioloajoista ja siitä, mitä niissä nykypäivänä tapahtuu. Sanasto raja, -n, -a keskiaika, -n, -a linna, -n, -a tie, -n, -tä polku, polun, polkua ratsastaa, ratsastaa, ratsasti ordlista gräns medeltid slott, borg väg stig rida 17

18 rauha, -n, -a Karjala, -n, -a Pohjanlahti, -lahden, -lahtea pohjoinen, pohjoisen, pohjoista itä, idän, itää turva, -n, -a fred Karelen Bottenviken nord öst skydd, säkerhet Tehtävä 1 Kuuntele kirjan teksti sivuilta Kuuntele kirjan teksti sivuilta Tehtävä 2 Tee työkirjatehtävät sivulta 25. Seuraavissa tehtävissä saat varmistaa, että osaat kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat suomeksi. Tee tehtävät niin monta kertaa, että osaat ne varmasti. Tehtävä 3 1. Kellonajat 2. Kellonajat 3. Viikonpäivät 4. Kuukaudet 5. Vuodenajat kevät kesä syksy talvi maaliskuu kesäkuu syyskuu joulukuu huhtikuu heinäkuu lokakuu tammikuu toukokuu elokuu marraskuu helmikuu 18

19 Tehtävä 4 Nyt voit siirtyä etsimään tietoa internetistä. Löydätkö vastaukset seuraaviin kysymyksiin oheisen linkin takaa? Kirjoita vastaukset ylös ja lähetä ne opettajallesi. Museoviraston sivut: Olet käymässä Savonlinnassa 30. kesäkuuta. Kello on 16 ja on maanantai. Onko Olavinlinna auki? Mitä sisäänpääsy maksaa Hämeenlinnaan15-vuotiaalle henkilölle? Entä mikä on sisäänpääsymaksu aikuiselle? Keiden ruotsalaisten kuvia on Turun linnan seinällä? Paljonko sisäänpääsy maksaa Raaseporin linnaan lapsilta? Mitä tapahtumia on Raaseporissa kesällä? Mikä suuri tapahtuma on Olavinlinnassa joka kesä? Onko Hämeenlinnassa ravintolaa tai kahvilaa? Tarinoita Olavinlinnasta Yksi tarina kertoo tytöstä, joka on haudattu elävänä linnan muuriin. Toinen tarina kertoo linnan mustasta pässistä. Ne eivät ehkä ole totta, mutta joissakin tarinoissa voi olla hitunen totuutta. Uskoo, ken tahtoo. Ruotsalaisen linnanherran kaunis tytär Ingnel oli rakastunut venäläiseen upseeriin. Hän avasi rakkaalleen linnan portit, ja venäläisarmeija hyökkäsi sisään. Hyökkäys torjuttiin, mutta neidon loppu oli surullinen. Linnanneito haudattiin elävältä linnan muuriin. Neidon hautapaikasta kasvoi pihlaja. Sen valkoiset kukat Pihlaja kukkii 19

20 kertoivat, että tyttö oli viaton. Sen marjat olivat punaiset kuin veri. Pihlaja on oikeasti ollut olemassa linnan muurissa. Syysmyrskyt pudottivat sen vasta 1950-luvulla. Toinen tarina kertoo pässistä. Olavinlinnassa kasvatettiin ennen vanhaan mustaa pässiä Pyhän Olavin päivän juhla-ateriaksi. Viimeinen linnanpässi ei kuitenkaan päätynyt juhlapöytään: se putosi muurilta ja hukkui virtaan vuonna Tarinan mukaan pässi esti kerran vihollisen hyökkäyksen ja pelasti näin linnan. Miten se oli mahdollista? Tarina kertoo, Pihlajan marjat että pässi oli noussut muurille. Muurin päällä se kopisteli sorkillaan muurin kiviä ja heilutti suuria sarviaan. Vihollisjoukko pelästyi ja luuli itse pirun asuvan linnassa. sanasto tarina, -n, -a haudata, hautaa, hautasi hauta, haudan, hautaa pässi, -n, -ä hitunen = vähä, -n, -ä uskoa (johonkin), uskoa, uskoi ken = kuka, kenen, ketä olla rakastunut, on, oli rakastunut venäläinen, venäläisen, venäläistä hyökätä, hyökkää, hyökkäsi torjua, torjuu, torjui pihlaja, -n, -a syysmyrsky, -n, -ä ordlista berättelse begrava grav bagge litet tro på nånting vem vara förälskad rysk anfalla avvärja rönn höststorm Tehtävä 5 Pane tarinan osat oikeaan järjestykseen. 20

21 Tehtävä 6 Lisää puuttuvat sanat. Harjoittele lukemaan toinen tarinoista ääneen ja lähetä se ääniviestinä opettajallesi. Lähetä tehtävän 4 vastaukset opettajallesi. <<Lukuvuosisuunnitelma 21

22 Suomen kieli 1:n arviointi, viikko 11 Nyt on kulunut kymmenen työviikkoa ja on aika tehdä kurssin arviointi. Jos haluat, niin voit vastata suomeksi tai ruotsiksi ja käyttää apunasi seuraavia kysymyksiä: Vad har du lärt dig? Vad har du utvecklat? Vad har du blivit bättre på? Vad var roligt? Vad var svårt? Vad tycker du om de olika avsnittens innehåll? Utformning? Är planeringarna tydliga och begripliga? Vad tycker du om de arbetssätt du fått använda? Har tiden för varje avsnitt varit lagom? För lång? För kort? Har du använt tiden effektivt? Är du nöjd med din arbetsinsats? Vad tycker du om insändningsuppgifterna? Vad tycker du om den bedömning din lärare gjort av ditt arbete, och de kommentarer du fått? Annat? Tänk igenom, skriv ner och skicka till din lärare! <<Lukuvuosisuunnitelma 22

23 Suomalaisia eläimiä osa 1 2 viikkoa Laulujoutsen Suomen kansallislintu Tavoite: saada tietoa Suomen kansalliseläimistä oppia aiheeseen liittyvää sanastoa. Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: tehdä harjoitukset vastata kysymyksiin suullisesti hankkia tietoa ja kirjoittaa karhusta tai jostakin muusta Suomessa elävästä eläimestä. 23

24 Tehtävä 1 Lue ja kuuntele teksti laulujoutsenesta. sanasto pyhä, -n, -ä vahingoittaa, vahingoittaa, vahingoitti tappaa, tappaa, tappoi vainota, vainoaa, vainosi pesiä, pesii, pesi erämaa, -n, -ta asenne, asenteen, asennetta rauhoitettu ordlista helig skada döda förfölja häcka obebyggd trakt, ödemark attityd, inställning fridlyst Laulujoutsen Cygnus cygnus Laulujoutsen on suuri, valkea sorsalintu. Sen "laulu" on kuin vaskipuhaltimen ääni, syvä töötötys. Laulujoutsen on yksiavioinen: parit pysyvät yhdessä koko elämänsä. Ennen suomalaiset pitivät monia vesilintuja pyhinä. Kaikkein pyhin oli joutsen. Sitä ei saanut vahingoittaa millään tavalla. Ihmiset uskoivat, että jos tappoi joutsenen, kuolisi pian itsekin. He uskoivat, että kävisi samalla tavalla kuin Lemminkäiselle Kalevalassa. Kun hän yritti pyydystää Tuonelan joutsenta, hän oli vähällä kuolla itsekin. Tästä uskomuksesta huolimatta joutsenia vainottiin 1940-luvulle saakka. Vuonna 1949 niitä oli Suomessa enää 15 paria ja ne pesivät enää Lapin ja Kuusamon erämaissa. Nykyään ihmisten asenteet ovat muuttuneet eläimiä ja luontoa kohtaan. Nyt laulujoutsen on rauhoitettu ja sitä tavataan koko maassa. Nykyisin Suomessa on vähintään laulujoutsenparia. Jos joutsenen tappaa, saa maksaa sakkoa euroa (Maa- ja metsätalousministeriön asetus). 24

25 Tuntomerkit: Kaula: Nokka: Pituus: Paino: Laulujoutsenen kaula on suora ja pystyssä (toisin kuin kyhmyjoutsenella, jonka kaula on s-kirjaimen muotoinen) Laulujoutsenen nokka on musta, mutta tyviosa keltainen. (Kyhmyjoutsenella on nokan tyvessä kyhmy.) Laulujoutsen on cm pitkä, ruumis on noin 75 cm. Siipien kärkiväli on cm. Laulujoutsen painaa noin 9 kiloa. Lisääntyminen: Naaras munii huhti-toukokuussa 4 7 munaa ja hautoo niitä vuorokautta. Poikaset lentävät, kun ne ovat 2 3 kuukautta vanhoja. Laulujoutsen on sukukypsä 4 5-vuotiaana. Pesä: Laulujoutsenen pesä on keko rantavedessä. Muutto: Laulujoutsenet kokoontuvat loka-marraskuussa matalille vesille. Kun vedet jäätyvät, ne muuttavat Etelä-Ruotsiin ja Tanskaan ja Saksaan. Takaisin ne tulevat jo huhtikuussa. 1. Linnun osat 2. Mitä tiedät laulujoutsenesta? 3. Tee lause. Pane sanat järjestykseen. Tehtävä 2 Etsi vastaukset seuraaviin kysymyksiin. 1. Mitä tarkoittaa, että laulujoutsen on yksiavioinen? 2. Mitä ihmiset uskoivat ennen? 3. Mitä tarkoittaa, että laulujoutsen on rauhoitettu? 4. Missä päin Suomea laulujoutsenia voi nähdä? 5. Kuinka paljon laulujoutsenia on Suomessa nykyään? 6. Mitä tapahtuu, jos ammut laulujoutsenen? 7. Mistä tunnet laulujoutsenen? Millainen kaula sillä on? Millainen nokka sillä on? 8. Missä laulujoutsenen pesä on? 25

26 9. Miten laulujoutsen lisääntyy? 10. Milloin laulujoutsen muuttaa? Lue kysymykset ääneen ja vastaa niihin. Lähetä kysymykset ja vastaukset ääniviestinä opettajalle. Lähetä kysymykset ja vastaukset opettajallesi <<Lukuvuosisuunnitelma 26

27 Osa 2 Suomalaisia eläimiä 3 viikkoa Karhu Ursus arctos Nyt olet saanut tietoa Suomen kansallislinnusta. Tiedätkö mitä muita kansalliseläimiä suomalaisilla on? Kuuntele ja lue teksti, jonka löydät oppikirjan sivulta 197. Lue ja kuuntele teksti Suomalaisia eläimiä ja kasveja sivulta 197. Harjoittele sanastoa Hot potatoes -tehtävien avulla. 1. Karhu 2. Mitä tarkoitetaan seuraavilla sanoilla? 3. Mitä tarkoitetaan näillä sanoilla? 4. Tee lause. Pane sanat oikeaan järjestykseen. Kymmenen ohjetta, jos kohtaat karhun sanasto kohdata, kohtaa, kohtasi ruokkia, ruokkii, ruokki valokuvata, valokuvaa, valokuvasi vihellellä, viheltää, vihelsi hyräillä, hyräilee, hyräili perääntyä, perääntyy, perääntyi rauhallisesti haaska, -n, -a hyökätä, hyökkää, hyökkäsi puolustaa, puolustaa, puolusti ordlista träffa mata fotografera vissla småsjunga dra sig tillbaka; vika undan lugnt död djurkropp anfalla försvara 27

28 1. Älä ruoki karhua. 2. Älä mene pihalle valokuvaamaan karhua. 3. Kun liikut metsässä, pidä ääntä. Viheltele, hyräile lauluja tai puhu itseksesi. 4. Jos näet karhun, poistu paikalta rauhallisesti. Älä tee nopeita liikkeitä. Jos näet karhunpennun maassa tai puussa, poistu paikalta samaan suuntaan, mistä tulit. 5. Älä huuda tai karju. 6. Älä tuijota karhua. 7. Älä kiipeä puuhun. 8. Jos näet luonnossa haaskan (kuolleen eläimen), esimerkiksi hirven tai poron, poistu paikalta heti takaisin samaa reittiä kuin tulitkin. 9. Jos karhu hyökkää, heittäydy mahallesi maahan. Suojaa käsilläsi päätäsi ja niskaasi. Älä liiku. Tekeydy valekuolleeksi. 10. Jos karhu alkaa lähestyä sinua, jätä marjakori tai vaatekappale maahan samalla kun peräännyt. Yhdistä neuvo ja selitys miksi. Suomen kansalliseläin on karhu. Lue lisää Karhu-linkistä tai internetistä esimerkiksi Wikipediasta. Jos haluat, voit valita myös jonkin muun eläimen, joka elää Suomessa. Tehtävä 3 tuntomerkit lisääntyminen ravinto levinneisyys muuta mielenkiintoista Kerro eläimestä jonka valitsit. Kirjoita vastaukset seuraaviin alaotsikoihin. Lähetä teksti opettajallesi. Kirjoita noin sanaa. <<Lukuvuosisuunnitelma 28

29 Suomen maantietoa 2 viikkoa Tavoite: oppia Suomen läänit ja maisema-alueet ja joitakin kaupunkeja oppia pääilmansuunnat oppia maantietoon liittyviä sanoja oppia taivuttamaan adjektiiveja. Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: tehdä Hot potatoes -tehtävät kuvailla kotipaikkasi maisemaa. sanasto lääni, -n,-ä maakunta, maakunnan, maakuntaa pinta-ala, -n, -a tunturi, -n,-a vaara, -n,-a järvi, järven, järveä meri, meren, merta joki, joen, jokea saaristo, -n, -a ordlista län landskap areal fjäll berg som ej når över trädgränsen, skogklädd höjd sjö hav älv skärgård Suomi jaetaan hallinnollisesti viiteen lääniin, jotka siis näit sivulla 187. Tutki karttaa sivulta 187 samalla kun kuuntelet. 29

30 Suomi jaetaan myös viiteen maisema-alueeseen. Ne näet sinulla 199. Lue oppikirjasta sivut ja tutki sivun 199 karttaa. Jotta voit puhua Suomen maantiedosta, sinun pitää ensin opetella neljä pääilmansuuntaa. Tehtävä 1 Opettele ilmansuunnat pohjoinen länsi itä etelä Tehtävä 2 Karttatehtäviä a) Kirjoita karttaan läänien nimet (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni, Ahvenanmaan maakunta) b) Osaatko Suomen maisema-alueet? Tee seuraavan linkin takaa kaksi ensimmäistä tehtävää. c) Kirjoita kaupunkien nimet: Rovaniemi, Oulu, Kajaani, Kuopio, Joensuu, Vaasa, Jyväskylä, Tampere, Turku, Helsinki, Lappeenranta. Missäpäin Suomea? 30

31 Adjektiivien vertailu Pitkä pitempi pisin Lyhyt lyhyempi lyhyin Korkea korkeampi korkein Matala matalampi matalin Syvä syvempi syvin Suuri suurempi suurin Pieni pienempi pienin Valitse kahdesta oikea Maisema-alueet Kun kuvailet omaa maisemaasi, mieti seuraavia asioita: on ei ole Merenrantaa Järvenrantoja Kallioita Hiekkarantaa Jokia Peltoja Mäkiä Vaaroja Tuntureita Suuria metsiä Lehtoja Sekametsää Suota Paljon asutusta Vähän asutusta Tehtävä 3 31

32 Kuvaile asuinpaikkasi maisemaa noin kilometrin säteellä. Mitä järviä ja jokia lähistöllä on? Kuinka suuria tai pitkiä ne ovat? Millaista kasvillisuutta ja puustoa ympäristössä on? Onko lähistöllä tuntureita tai korkeita mäkiä tai vaaroja? Kuinka korkeita ne ovat? Kirjoita vähintään 50 sanaa. <<Lukuvuosisuunnitelma 32

33 Mikael Agricola 1 viikko Tavoite: tietää, kuka oli Mikael Agricola. Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: lukea ja kuunnelle kirjan teksti sivuilta tehdä työkirjasta tehtävät sivulta 31. sanasto käännös kääntää, käätää, käänsi kehittää, kehittää, kehitti kirjakieli äidinkieli, äidinkielen, äidinkieltä kalenteri ordlista översättning översätta utveckla skriftspråk modersmål kalender Mikael Agricolaa sanotaan suomen kielen isäksi, koska hän kehitti suomen kirjakielen. Aikaisemmin suomi oli vain puhuttu kieli, mutta Agricola keksi, miten suomea voi kirjoittaa. Tavoite oli voida kääntää Raamattu suomeksi. Mikael Agricola kuoli 9. huhtikuuta vuonna

34 Huhtikuun 9. päivä on Suomen kalenterissa Mikael Agricolan päivä ja se on myös suomen kielen päivä. Se on Suomessa liputuspäivä. Tehtävä 1 Lue oppikirjasta sivut Tee tehtävät sivulta 31. Agricolan tunnetuin teksti on runo, joka on hänen Abckiriansa etulehdellä. Runosta saa hyvän kuvan hänen kielestään. Mikael Agricolan tekstiä Nykysuomea Oppe nyt wanha ia noori joilla ombi Sydhen toori. Jumalan keskyt ia mielen iotca taidhat Somen kielen. Laki se Sielun Hirmutta mutt Cristus sen taas lodhutta. Lue sijs hyue lapsi teste Alcu oppi ilman este. Nijte muista Elemes aina nin Jesus sinun Armons laina. Opi nyt vanha ja nuori joilla ompi sydän tuore Jumalan käskyt ja mielen jotta taidat suomen kielen. Laki se sielun hirmuttaa mut Kristus sen taas lohduttaa. Lue siis, hyvä lapsi, tästä alkuoppi ilman estettä. Niitä muista elämässä aina niin Jeesus sinulle armonsa lainaa. 1. Tiedätkö? Samalla, kun Mikael Agricola käänsi Raamattua suomeksi, hän joutui keksimään sanoja, joita ei suomen kielessä vielä ollut. Seuraavassa on sanoja, jotka ovat Mikael Agricolan keksimiä. Löydätkö niille ruotsinkielisen vastineen? 2. Agricolan sanoja 34

35 Myös nykyään suomen kieleen tulee uusia sanoja. Tämän päivän uudissanat liittyvät usein teknologiaan. 3. Mitä seuraavat tietotekniikkaan liittyvät sanat ovat ruotsiksi? Tehtävä 2 Kirjoita lyhyt teksti ja kerro, mitä tiedät Mikael Agricolasta. Lähetä teksti opettajallesi. (30 50 sanaa) <<Lukuvuosisuunnitelma 35

36 Suomen sota 1 viikko Tavoite: saada tietoa Suomen sodasta oppia sotaan liittyviä sanoja tietää, miksi Ruotsin kuninkaana on Bernadotte. Päästäksesi tavoitteeseen sinun täytyy: lukea ja kuunnella kirjan teksti sivuilta tehdä tehtävät kirjoittaa oma tarina annetuista sanoista lähettää tarina ääniviestinä opettajalle. sanasto sopimus, sopimuksen, sopimusta terva, -n, -a liitto, liiton, liittoa solmia liitto hyökätä, hyökkää, hyökkäsi hyökätä Ruotsin kimppuun suostua, suostuu, suostui sotajoukko, -joukon, -joukkoa perääntyä, perääntyy, perääntyi antautua, antautuu, antautui Viapori, -n, -a linnoitus, linnoituksen, linnoitusta puolustautua, puolustautuu, puolustautui miehittää, miehittää, miehitti vetäytyä, vetäytyy, vetäytyi vastaisku, -n, -a ordlista avtal tjära avtal göra ett avtal, komma överens attackera attackera Sverige går med på armé retirera kapitulera Sveaborg befästning försvara sig ockupera retirera motanfall 36

37 Tehtävä 1 Sanaristikko Lue oppikirjasta sivut Tee tehtävät 1 4 sivulta 46. Tehtävä 2 Sanaristikko sanasto maanpako sodanjohtokyky vastahyökkäys salaliitto -hanke raivokohtaus upseeri kaapata valta pidättää karkottaa salanimi kruununperijä ordlista förvisning, landsflykt, exil krigsledningsförmåga motattack konspiration raseriutbrott offiser statskupp arrestera utvisa pseudonym kronprins, kronprinsessa Kuningas joutui maanpakoon Suomen sota oli Ruotsille katastrofi, sillä lähes koko Suomi menetettiin viholliselle muutamassa kuukaudessa. Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin sodanjohtokyky oli huono, ja kun hänen johtamansa vastahyökkäys epäonnistui, hän sai raivokohtauksen ja syytti upseereitaan petoksesta. Vastoinkäymiset johtivat vähitellen siihen, että kuninkaan mielenterveys alkoi horjua. Syntyi kuninkaan vastainen salaliitto, ja maaliskuussa