Aker Arcticin Niko Miettinen mallialuksen jääkoetestissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aker Arcticin Niko Miettinen mallialuksen jääkoetestissä"

Transkriptio

1 Aker Arcticin Niko Miettinen mallialuksen jääkoetestissä 2/2012

2 sisältö Vaasan Mallissa olevien ruoripotkurilaitteiden kulmamittaukset säädetään ennen mallikokeita Aker Arcticin jäätestialtaassa. seudulla yritykset ja oppilaitokset toimivat hedelmällisessä yhteistyössä. Pääkirjoitus... 5 Uutisia... 6 Kolumni... 8 Puheenjohtajan palsta... 9 Edunvalvonta kotimaista ja ulkomaista vaikuttamista Osaaminen Yhteiskunnasta Tutkittua Oikeutta Opiskelija-asiaa Järjestöasiaa Nappaa vinkki Järjestöyhteydet Tapahtumia Kannen kuva Annika Rauhala. 2

3 15.3. numero 2/2012 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa haetaan työttömille insinööreille työllistymisen mahdollisuuksia. Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 7.6., 30.8., 4.10., 8.11., Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta 41 Kehittämispäällikkö Ari Impivaaralle on myönnetty Viron valtiollinen kunniamerkki toiminnasta maiden insinöörien välisen yhteistyön edistämiseksi. Presidentti Ilves luovutti kunniamerkit. Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Samaan aikaan samalla rintakortilla HUHTIKUUTA 2012 HELSINGIN MESSUKESKUS PROSESSITEOLLISUUS & ANALYYSITEKNIIKKA2012 Suomen merkittävin prosessiteknisen tuotannon ja analytiikan ratkaisujen ammattitapahtuma Analyysi-instrumentit Mittaus- ja testausinstrumentit Prosessitekniset laitteet Simulointi T&K Ohjaus- ja säätötekniikka Jyri Maunuksela, St1 Biofuels uutuuksia näytteilleasettajia maksuttomia seminaareja Mika Aalto, Tekes Jean-Peter Ylen, VTT Lue lisää ja rekisteröidy maksutta käyttäen koodia 6464 osoitteessa ICTexpo2012 Pohjoismaiden suurin IT-alan ammattitapahtuma Ari Ojansivu, Google Finland Turvallisempia IT-investointeja Luovia IT-ratkaisuja Lisättyä tehokkuutta ja IT-kapasiteettia Kaupallisia IT-innovaatioita Pitkänäköistä ja kestävää IT-ympäristöä Anssi Vanjoki, monitoimija Mikko Hyppönen, F-Secure Lue lisää ja reksiteröidy maksutta käyttämällä koodia 8440 osoitteessa HENKILÖSTÖ2012 Tapahtuma kaikille, joilla henkilöstövastuuta Aki Riihilahti, huippujalkapalloilija Talent Management Performance Management Employer Branding Johtajuus Yrityskulttuuri Kommunikointi Hjallis Harkimo Lasse Lintilä, Valio Lue lisää ja reksiteröidy maksutta käyttämällä koodia 1554 osoitteessa

5 pääkirjoitus maaliskuu 2012 Jari Rauhamäki päätoimittaja Työura pitenee työelämän laatua parantamalla Keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä on jämähtänyt kiistelyyn siitä, kuinka paljon ja millä aikataululla virallista eläkeikää pitäisi nostaa. Julkisessa keskustelussa on synnytetty kuva, että tämä yksi lainsäädännöllinen päätös on ratkaisu kaikkeen. Kun vain hilaamme eläkeiän alarajaa muutamalla vuodella ylöspäin, julkisen talouden, kilpailukyvyn ja työelämän ongelmat on pyyhitty pois. Sivutuotteena myös työeläkejärjestelmän rahoitus on turvattu. Valitettavasti asia ei ole näin yksinkertainen. Työuria on pakko pidentää, mutta pelkästään vanhuuseläkkeen alarajaa nostamalla se ei tapahdu. On myös puututtava syihin, jotka ajavat suomalaiset eläkkeelle ennen aikojaan. Eivät läheskään kaikki siirry työelämän ulkopuolelle laiskuuttaan tai edes omasta halustaan. Vuosien varrella ihmisiä on sinne työnnetty ja kannustettu monin eri tavoin. Päinvastoin, yhä useampi hyväkuntoinen työntekijä haluaisi jatkaa työelämässä nykyistä pidempään, mutta vain harvoilla siihen on mahdollisuus. Ensimmäinen tehtävä on muuttaa asenteita ikääntyneitä työntekijöitä kohtaan. On suorastaan surkuhupaista kuunnella työnantajajärjestöjen huolta työurien pituudesta ja eläkekertymien riittävyydestä, kun yritykset samaan aikaan ajavat varttuneempaa työväkeä väen väkisin työelämän ulkopuolelle. Tuskin koskaan sanat ja teot ovat olleet kauempana toisistaan suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Työuria voidaan pidentää ja eläkkeelle jäämistä myöhentää koko työuran ajan. Se edellyttää, että työntekijöiden terveyteen, työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Pitkät sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kertovat omaa karua kieltään siitä, että suomalaisessa työelämässä on parantamisen varaa. Ihmisten terveenä pysyminen on välttämätön edellytys eläkkeelle siirtymisen lykkäämiselle: loppuun palaneena ja työkykynsä menettäneenä ei ikäihminen työelämässä pärjää, nostettaisiin eläkeikä vaikka 70 vuoteen. Työviihtyvyyttä ja työssä jaksamista voidaan edistää myös parantamalla nuorten ihmisten mahdollisuuksia sovittaa työ ja perhe-elämä nykyistä paremmin yhteen. Se edellyttää muun muassa työaikajoustoja, etätyömahdollisuuksien parantamista ja mahdollisuuksia tehdä lyhyempää työaikaa tai -viikkoa. Joustojen pitäisi olla aitoja ja molemminpuolisia eikä lähtöisin vain työnantajan tarpeesta. Etenkin pienten lasten vanhemmille työelämän joustavuus työuran alkutaipaleella voi olla aivan ratkaisevaa koko työuran keston kannalta. Hyviä ihmisiä ei pidä polttaa loppuun ennen aikojaan, jos heidät halutaan pitää työhaluisina ja -kykyisinä eläkekassojen rahoittajina vielä pitkälti yli 60-vuotiaina. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Talvivaaralle ydinenergialain mukainen lupa uraanin talteenottoon Valtioneuvosto on myöntänyt Talvivaara Sotkamo Oy:lle ydinenergialaissa tarkoitetun luvan uraanin talteenottoon Sotkamon kaivoksesta saatavasta malmista. Valtioneuvosto katsoo, että hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen ja täyttää ydin- ja säteilyturvallisuutta koskevat vaatimukset. Ennen käytön aloittamista uraanin talteenottolaitos tarvitsee vielä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) antaman käynnistämisluvan. Kyse on Talvivaaran prosessissa nykyisinkin kulkevan uraanin talteenotosta. Ympäristöviranomaisten mukaan tämä vähentää uraanin aiheuttamia ympäristövaikutuksia verrattuna siihen, että lupaa ei olisi annettu, kuvailee lupa-asian valtioneuvostolle esitellyt elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Ympäristöministeriö toteaa lupalausunnossaan, että uraanin talteenotto Talvivaarassa on ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista. Sen seurauksena uraanin määrä kipsisakka-altaassa putoaa noin kymmeneen prosenttiin nykyisestä. Myönnetty lupa on voimassa kaivoksen toiminta-ajan, kuitenkin enintään vuoden 2054 loppuun. Se lakkaa olemasta voimassa, jos uraanin talteenottoa ei aloiteta kolmen vuoden kuluessa. Vastavalmistuneista löysi töitä helpommin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisyys parani 2 prosenttiyksikköä. Heistä oli työssä 69 prosenttia. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyi 86 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työhön sijoittui 88 prosenttia ja tohtoreista 89 prosenttia. Työllisiä heistä oli prosenttiyksikkö enemmän kuin edellisvuonna. Vastavalmistuneiden työllistyminen on kohentunut tai pysynyt ennallaan runsaan kymmenen vuoden aikana lukuun ottamatta vuoden 2009 työllisyyden heikkenemistä. TE-toimistojen hallinnollisia tehtäviä kootaan yhteen ELY-keskukset ovat koonneet työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) hallinnollisia tehtäviä yhteen perustamalla alueelleen yhden hallinnollisen TE-toimiston. Alueelliset TE-toimistot ja niiden alaiset TE-toimipaikat muodostavat TE-palveluverkoston. Verkostoon kuuluu myös työvoiman palvelukeskuksia, yhteispalvelupisteitä, seudullisia yrityspalveluja sekä muuta sidosryhmien kanssa toteutettavaa palveluyhteistyötä. ELY-keskukset laativat toukokuun loppuun mennessä työ- ja elinkeinoministeriölle suunnitelmat TE-palvelujen järjestämisestä sekä TE-toimipaikkojen määrästä alueellaan. ELY-keskukset kuulevat tässä työssä alueensa kuntia ja maakuntien liittoja. Päätökset TE-palvelujen järjestämisestä tehdään syksyn aikana. Työ- ja elinkeinotoimistot ovat vuoden 2013 alusta lukien: Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Etelä- Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, ja Lapin TE-toimisto. Vaasa Engineering sai innovaatiopalkinnon Vaasa Engineering (VEO) on kehittänyt modernien tuulivoimaloiden generaattoreissa käytettäville kestomagneeteille edullisemman vaihtoehdon. Laitteen prototyyppi valmistui vuoden 2010 lopulla ja sitä on hiljattain alettu markkinoida. Helmikuun alussa VEO sai tunnustusta työlleen, kun sovellus voitti innovaatiokilpailun Sähkö, Tele, Valo ja AV -messuilla Jyväskylässä. VEO alkoi kehittää sovellustaan vuonna Silloin kestomagneetin korvaavalle laitteelle alkoi selvästi olla kysyntää, koska kestomagneettien valmistukseen käytettävän harvinaisen neodyymi-alkuaineen hinta oli noussut huomattavasti. Viime vuonna neodyymin hinta yli nelinkertaistui. Sovellus on tällä hetkellä kaupallista- 6

7 misvaiheessa ja tuuligeneraattorivalmistajilta on tullut kiitettävästi kyselyjä. Modernit tuulivoimalat perustuvat suoravetoon, jonka saavuttamiseksi generaattorissa tarvitaan joko kestomagneetti tai VEO:n kehittämä sovellus. Edullisen hinnan lisäksi VEO:n sovelluksella on muitakin etuja verrattuna kestomagneetteihin. Järjestäytyneiden osuus palkansaajista laskenut Työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain julkaiseman Työolobarometrin mukaan ammattijärjestöihin kuuluneiden osuus palkansaajista on viimeisten kymmenen vuoden aikana laskenut noin 74 prosentista 68 prosenttiin. Samaan aikaan pelkästään työttömyyskassaan kuuluvien osuus on kasvanut 8 prosentista suunnilleen kaksinkertaiseksi. Vuosien 2010 ja 2011 välillä on tapahtunut suhteellisesti selvästi suurempi muutos kuin yhtenäkään muuna tarkasteluvuonna. Ammattijärjestöjen jäsenten osuus palkansaajista aleni vajaalla neljällä prosenttiyksiköllä ja vain kassaan kuuluvien osuus kasvoi runsaalla kolmella prosenttiyksiköllä. Selvästi muita aloja suurempi lisäys pelkästään työttömyyskassaan kuulumisessa on tapahtunut teollisuuden palkansaajien keskuudessa: tämä osuus on vuoden aikana kaksinkertaistunut noin 22 prosenttiin. Työolobarometriin on otettu mukaan myös kysymys työpaikkakiusaamisesta. Barometrissä esitetään seuraava kysymys: Henkisellä väkivallalla tai työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan työyhteisön jäseneen kohdistettua eristämistä, työn mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostamista. Esiintyykö mielestänne työpaikallanne tällaista käyttäytymistä työtoverien taholta? Kaikista palkansaajista 29 prosenttia kertoi, että työpaikkakiusaamista tapahtui heidän työpaikallaan. Työpaikkakiusaaminen näyttää siis olevan paitsi yleistä, myös lisääntyneen selvästi edellisvuodesta (24 prosenttia). Katso myös UUSI INSINÖÖRI Helsingin hovioikeudelta päätös UIL:n ja KTK:n jäsenmaksuriitaan Helsingin hovioikeuden perjantaisen päätöksen mukaan KTK Tekniikan Asiantuntijat ry joutuu maksamaan Uudelle Insinööriliitolle noin euroa. Summa koostuu vuoden 2008 jäsenmaksuista, koroista sekä oikeudenkäyntikuluista. KTK:n ja UIL:n välinen jäsenmaksuriita koski vuoden 2008 jäsenmaksutilityksiä, joita UIL joutui hakemaan oikeusteitse. Helsingin käräjäoikeus antoi asiasta päätöksen lokakuussa Ratkaisu siirtyi hovioikeuteen, kun KTK ilmaisi tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen. Ammattikorkeakoulut toivovat vähemmän supistuksia Opetus- ja kulttuuriministeriöllä OKM) ja ammattikorkeakouluilla on eriä vät näkemykset ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähentämistarpeista. OKM:n mielestä paikkoja pitää vähentää vajaa Ammattikorkeakoulujen mielestä riittävä vähennys on reilu Suurimmat erot ovat tekniikassa sekä kulttuurialalla, majoitus-, ravitsemisja talousalalla. Tekniikassa ammattikorkeakoulujen mielestä riittää 552 aloituspaikan vähennys. OKM:n näkemyksen mukaan vähennystarve on 774 paikkaa. OKM on luvannut tarkennetut paikkoja koskevat kohdennukset pääsiäiseen mennessä. Työhyvinvoitihanke laajenee Teknologiateollisuuden Hyvä työ Pidempi työura -hankkeen laajentumisvaihe on käynnissä. Lisää yrityksiä otetaan mukaan. Hankkeen tavoitteena on edistää työhyvinvointia, pidentää työuria ja saada aikaan yhdessä tekemistä yrityksissä. Yhteismitalliset työkalut tekevät tuloksista vertailukelpoisia. Tavoitteena on saada 100 uutta teknologia-alan yritystä mukaan. Laajennusvaiheessa kehitetyt työkalut ja toimintamallit levitetään teknologiateollisuuden yritysten käyttöön. Hankkeeseen yritysten työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi kehitetyt Tutkatyökalut ovat vapaasti yritysten käytössä. Yksilö-tutka -henkilöstökyselyllä saadaan selville yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin tila. Yritys-tutka menetelmällä ideoidaan kehitystoimenpiteitä, ja niistä tärkeimmät toteutetaan. Myös aiemmin käynnistetty ja meneillään oleva kehitystyö huomioidaan. Lisätietoja:www.tyohyvinvointi.info 7

8 kolumni Ismo Kokko neuvottelujohtaja Miksei Rolling Stones jää eläkkeelle? Maassamme käy kuluvana keväänä työurien pituu teen liittyvä keskustelumyräkkä. Tätä sinänsä arvokasta tavoitetta on koetettu ohjata työmarkkinajärjestöjen välisellä keskustelulla eteenpäin kohti pidempiä työuria. Keskustelun ytimessä on erityisesti ollut kysymys siitä, tulisiko suomalaisten työntekijöiden vanhuuseläkeiän alarajaa nostaa 63 vuodesta 65 vuoteen? Kyseistä nostoa on erityisesti ajanut työantajapuoli. Samanaikaisesti he ovat vaatineet kriittistä tarkastelua muun muassa työttömyysturvan ja osa-aikaeläkkeiden suhteen. Toisin sanoen työurat pitenevät puolipakolla, kun ihmisillä ei ole muuta mahdollisuutta. Pakottavan eläkeiän noston tuominen kärkiasiaksi on harhaanjohtavaa ja kerron miksi. Tarkastellaan asiaa erittäin pitkäikäisen rockyhtyeen Rolling Stonesin kautta. Mikseivät vuosina syntyneet, pitkän työuran (vuodesta 1962) tehneet kaverit suostu jäämään eläkkeelle. Syitä voi listata ja niistä tulisi ottaa oppia myös meidän tavallisten kuolevaisten tilanteeseen. Työurien pituuteen tai lyhyyteen, kuinka vaan, vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat mielestäni ihmisten kyky jaksaa työssänsä, tehdyn työn arvostus sekä osaamisen pitäminen sellaisena, että pärjää kilpailussa nuorempien kanssa. Nämä kaikki tekijät on löydettävissä kyseisen orkesterin tavassa tehdä töitä. Ensinnäkin heidän levytys- ja kiertuetahtinsa on muuttunut selvästi harvemmaksi iän myötä, mutta laadusta ei ole tingitty. Toistaiseksi, mitä kauemmin he ovat työtänsä tehneet, sitä arvostetummaksi työn jälki on noussut. Meillä on Suomessa selkeä kulttuurivinoutuma, kun meillä ihannoidaan vain pitkiä työpäiviä, nuoruutta ja sen mukanaan tuomaa työmäärää. Kolmanneksi, yhtye on tarkkaan pitänyt huolta siitä, ettei se putoa teknisestä kehityksestä ja siitä, ettei kukaan pääse arvostelemaan paikalleen pysähtymisestä. Toisin sanoen, osaamisesta on pidetty huolta ja sitä on kehitetty eri vuosikymmenten vaatimusten mukaisesti. Tällä hetkellä Suomessa jäädään eläkkeelle keskimäärin 60,5-vuotiaana. Syy, miksi luku ei ole sama kuin vanhuuseläkkeen 63 vuoden alaikäraja, löytyy sairaseläkkeistä. Meillä jäädään liian usein liian varhain sairaseläkkeelle, koska henkilölle asetettavat vaatimukset ja hänen kykynsä ovat liian pahassa ristiriidassa. Tätä ristiriitaa olisi helpotettava monin eri keinoin vaikka edellä kuvatulla tavalla. Meistä ei kaikista voi tulla rollareita, mutta opittavaa tuosta pitkästä urasta olisi otettavissa meidän tapaamme tehdä töitä. Välillä meille pitäisi suoda aikaa kehittyä ja jopa taiteillakin. Se toisi uutta väriä ja kulttuuria työpaikalle ja levittäisi hyvää mieltä työkavereillekin. Tällä hetkellä Suomessa jäädään eläkkeelle keskimäärin 60,5 -vuotiaana. Syy, miksi luku ei ole sama kuin vanhuuseläkkeen 63 vuoden alaikäraja, löytyy sairaseläkkeistä. 8

9 puheenjohtajan palsta maaliskuu 2012 Pertti Porokari Luottamusmies edustaa henkilöstöä Henkilöstö valitsee keskuudestaan luottamusmiehen, joka edustaa henkilöstöä työnantajan suuntaan neuvottelu- ja muissa tilanteissa. YTN:n edustajaa kutsutaan työehtosopimuksesta riippuen joko luottamushenkilöksi tai luottamusmieheksi. Julkisella sektorilla nimike on luottamusmies. Juridisesti on kyse samasta statuksesta. Liitoista saa ohjeita luottamusmiehen valintaan. Luottamusmies joutuu hyvin vaativiin vuorovaikutus- ja neuvottelutilanteisiin käydessään yhteistoimintaneuvotteluita henkilöstön irtisanomisista ja lomautuksista tai vaikka paikallisen palkankorotuserän kohdentamisesta yritystä edustavan henkilöstöpäällikön kanssa. Toki yrityksissä käydään runsaasti muitakin ytlain mukaisia neuvotteluja henkilöstön kehittämiseksi. Liitot järjestävät eritasoisia koulutuksia luottamusmiehille, joihin he voivat sopimusten mukaan osallistua ilman palkan menetystä. Samalla periaatteella toimivat alakohtaiset ajankohtaisseminaarit, joissa saa muun muassa päivitykset uusista sopimuksista ja alan tilanteista. Jos työntekijällä tulee ongelmia työnantajansa edustajan kanssa, on tärkeätä olla yhteydessä aikaisessa vaiheessa omaan luottamusmieheensä ja antaa hänen hoitaa asiaa työnantajan edustajan kanssa. Ongelmat saattavat vain paheta, jos hankalia tilanteita yrittää ratkoa yksin, sillä niissä on silloin usein liikaa tunnetta mukana. Luottamusmies on koulutettu hankalienkin tilanteiden osalta ja hänellä on työsopimuslain mukainen irtisanomissuoja tehtävässään. Luottamusmies tuntee muun muassa työsuojelulainsäädännön ja tietää, milloin asiat pitää viedä eteenpäin, jos ne eivät työnantajan edustajan kanssa neuvotellen ratkea. Luottamusmiestehtävä ja muut henkilöstöedustukset antavat hyvää kokemusta yhteisten asioiden hoitamisesta. Ne tarjoavat aidon vaikuttamispaikan ja näköalan yritykseen. Lainsäädäntö antaa henkilöstölle hyvät mahdollisuudet vaikuttaa henkilöstön edunvalvontaan ja yrityksen liiketoimintaan. Esimerkiksi hallintoedustuslain mukainen johtoryhmän tai jopa yrityksen hallituksen jäsenyys ovat kovan luokan vaikuttamispaikkoja. Olkaa aktiivisia ja osallistukaa yrityksenne toimintaan. Henkilöstön ääni on tärkeä. Hyvää kevättä! UUSI INSINÖÖRI 9

10 edunvalvonta kotimaista ja ulkomaista vaikuttamista Teksti: Minna Anttonen Kuvat: Eija Hiltunen HED Työpaikan avainpelaaja Luottamusmiehen roolia työpaikan kehittäjänä pitäisi vahvistaa, sanoo UIL:n edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen. Perinteisesti luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävät ovat Malisen mukaan valitettavasti painottuneet työpaikan ongelmatilanteisiin, kuten yt-neuvotteluiden hoitamiseen tai työpaikkakiusattujen tukemiseen. Mutta HEDin roolia erityisesti 10 luottamusmiehen roolia tulisi yhä enemmän viedä työpaikan ongelmanratkojasta työpaikan kehittäjän suuntaan, Malinen sanoo. Malinen tietää, mistä hän puhuu. Ennen nykyistä pestiään UIL:ssa hän toimi luottamusmiehenä lähes 25 vuotta, joista 20 vuotta pääluottamusmiehenä. Työpaikkana oli Logica Suomi ja lukuisat sen edeltäjät. Luottamusmiehen toimen ohella Malinen ehti olla vuosia silloisen HED eli henkilöstöedustaja on työntekijöiden keskuudestaan valitsema, työntekijöiden yhteisiä asioita hoitava edustaja. Virallisia HEDejä ovat mm. luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, yt-neuvottelukunnan jäsenet, työsuojeluasiamiehet, EWC-edustajat (European Works Council, eurooppalainen yritysneuvosto), hallintoedustaja sekä heidän varahenkilönsä. UIL:lla on eri toimialoilla 800 HEDiä: Heistä noin 300 on tietotekniikan palvelualalla. Enemmistö HEDeistä on työsuojeluvaltuutettuja ja luottamusmiehiä. Muita lain sallimia virallisia henkilöstön edustajia on selvästi vähemmän, koska työntekijät eivät välttämättä tästä valinnan mahdollisuudesta ole tietoisia. Esimerkiksi työntekijöillä on oikeus esittää yritykselle hallintoedustajan valitsemista, jos yrityksessä on Suomessa yli 150 työntekijää. Yrityksen johto päättää, missä yrityksen johtoelimessä hallintoedustaja toimii. Usein hallintoedustaja toimii yrityksen johtoryhmässä tai hallituksessa. Konkariluottamusmiehet Jouko Malinen (nykyinen UIL:n edunvalvontapäällikkö) ja Tieto-konsernin varapääluottamusmies Timo Salonen. Novo Groupin johtoryhmän ja WM-datan maayhtiön hallituksessa hallintoedustajana vuosituhannen vaihteessa. Malinen on myös saanut ammattiliiton ja keskusjärjestön Vuoden Luottamusmies -tittelin vuosina 1996 ja 2006 sekä ollut mukana aktiivisesti kehittämässä keskusjärjestön HED-strategiaa ja työkaluja HEDien avuksi. Viimeisimpänä tunnustuksena Malinen oli vastaanottamassa Tuottavuuden Pyöreän pöydän palkintoa tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaisesta kehittämisestä yhteistyössä työnantajansa kanssa. Kehittäjän rooli edellyttää aktiivista ja tavoitteellista keskusteluyhteyttä paitsi työnantajaan myös työpaikan toisiin henkilöstön edustajiin.

11 Liitto järjestää koulutusta HEDeille. Viime vuonna Tietoalan toimihenkiöiden HED päiville osallistui noin 90 henkilöstöedustajaa ympäri Suomen. HD-päivillä myös verkostoidutaan. Kuvassa luottamusmiehet Janne Tanhua (Finnpos, Tampere) ja Petri Alapiessa (Profit Software, Helsinki). UUSI INSINÖÖRI Luottamusmiehet Janne Manninen (CadOn, Turku) ja Sari Parviainen (Tieto, Oulu) seurasivat vakavana ar vioita tulevasta palkkakierroksesta. Yhteistyöllä ja ennakoivalla työotteella työpaikan mahdollisiin ongelmiin päästään vaikuttamaan jo ennen kuin niistä tulee isompia ja hallitsemattomampia ongelmia. Monella työpaikalla työnantaja on onneksi myös ymmärtänyt jatkuvan vuoropuhelun ja yhteistyön merkityksen. Nämä työnantajat ovatkin hyvässä maineessa, Malinen korostaa. UIL:n henkilöstönedustajat edustavat työpaikalla paitsi henkilöstöä, myös liittoa ja jäsenjärjestöä. Toimialan edunvalvojina he ovat näköalapaikalla omilla työpaikoillaan. Työn arjessa he näkevät selkeästi työpaikan tapahtumien kautta, millaista edunvalvonta- ja kehittämistyötä koko toimialalla tarvitaan. Hallintoedustajat pääsevät tehtävässään esimerkiksi yrityksen johtoryhmässä tai hallituksessa pohtimaan yrityksen liiketoimintaan liittyviä asioita ja ovat myös päätöksenteossa mukana. Olipa HED missä roolissa tahansa, häntä voi sanoa työpaikan avainpelaajaksi. Miksi luottamusmies? Teknisten alojen työntekijät toimivat asiantuntijatehtävissä ja heillä on vahva luottamus siihen, että he osaavat hoitaa omat työsuhdeasiansa suoraan työnantajan kanssa. Työ on monesti itsenäistä tai pienessä tiimissä tehtävää ja tutun esimiehen kanssa on helppo asioida ja sopia palkankorotuksista, lomien pitämisestä, työajan joustoista yms. Ei siihen luottamusmiehiä tai ammattiliittoja tarvita. Vai tarvitaanko? Työntekijät myös luottavat siihen, että ainakin heidän työnantajayrityksessään noudatetaan lakeja ja työehtosopimusta, ja jos nyt ei mitään henkilökohtaista palkankorotusta tulekaan, niin ainakin lakisääteiset yleiskorotukset tulevat automaattisesti jokaiselle. Vai tulevatko? Usein työehtosopimus määrittelee asioita, joista voidaan sopia yrityskohtaisesti ns. paikallisella sopimuksella. Monilla aloilla esimerkiksi liukuvasta työajasta ja työaikapankista voidaan sopia yrityskohtaisesti ja jo monena vuonna on palkankorotuksista osittain tai kokonaan voitu sopia paikallisesti. Luottamusmiehen tehtävä on valvoa, että työehtosopimusta ja lakeja noudatetaan työpaikalla. Hän myös neuvottelee työehtosopimuksessa mainitut paikallisesti sovittavat asiat. Lisäksi luottamusmies auttaa, jos työnantajan kanssa syntyy erimielisyyksiä palkka-, työaika-, loma- tai muista työsuhdeasioista. Luottamusmies on saanut tehtäväänsä koulutuksen oman alansa ammattiliitosta ja hän tuntee työehtosopimuksen pykälät ja suositukset. Hänellä on myös liiton asiantuntijat ja lakimiehet käytettävissään. 11

12 edunvalvonta kotimaista ja ulkomaista vaikuttamista Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Marketta Harinen Luoton tehtävä ei ole jakaa rahaa Teknologiateollisuudessa oli viime syksynä ensimmäinen ylempien toimihenkiöiden lakko. Lakko kesti neljä päivää ja sillä saavutettiin muun muassa täysi perälauta teknon ylempien työehtosopimukseen. Työehtosopimuksessa täysi perälauta tarkoittaa sitä, että kaikki alalla työskentelevät saavat paikallisen erän yleiskorotuksena, jos paikallista sopua ei yrityksessä synny. Ylemmät toimihenkilöt YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies on Jani Huhtamella. Hän painottaa perälaudan tärkeyttä sopimuksessa. Ilman sitä työnantajat voivat jakaa korotukset haluamallaan tavalla. Tällä kierroksella osa olisi voinut saada jopa viisi prosenttia muita suuremman palkankorotuksen. Teknon ylempien yhteisen näkemyksen mukaan työehtosopimuksissa ei pidä olla lainkaan paikallisia eriä, vaan korotuksista on sovittava liittotasolla. Teknologiateollisuuden viimevuotista neuvottelukierrosta puitiin alan luottamusmiesten seminaarissa helmikuussa. Tilaisuudessa keskityttiin kierroksen järjestelyjen arviointiin: käytiin läpi muun muassa sitä, miten luottamusmiesten oma toiminta ja liittojen tuki onnistuivat lakkotilanteessa. Lakkovahdeilla suuri rooli Sekä luottamusmiehet että YTN-liitoissa työskentelevät asiamiehet ovat yhtä mieltä: lakkovahtien merkitys on työtaistelutilanteessa erittäin suuri. Rikkurina on vaikea mennä töihin, kun lakkovahteina ovat omat työkaverit. Lakkovahdit auttavat päätöksenteossa jäädä pois töistä yhteisten tavoitteiden takia, Huhtamella perustelee. YTN:n viestintä sai paljon kehuja luottamusmiehiltä, mutta se kirvoitti myös korjausehdotuksia. Luotot kaipaavat tarkempia perusteluja, miksi neuvottelukierroksella tehdään erilaisia ratkaisuja, jotta he itse pystyvät perustelemaan paremmin edustettavilleen. Äärimmäisen tärkeää on, että liittojen jäsenrekistereissä on jokaisen jäsenen ajantasaiset yhteys- ja työpaikkatiedot. Vanhentuneilla tai puuttuvilla tiedoilla kaikkea viestiä ei saada perille, Huhtamella huomauttaa. Neuvottelujärjestelmä ei ole tuttu koko jäsenkunnalle, joten neuvottelukierroksen ulkopuolellakin liittojen ja YTN:n on avattavaa suomalaista työmarkkinakulttuuria. Palveluista kuuluu maksaa Seminaarissa yhtenä keskustelun aiheena oli luottamusmiesten palvelut järjestäytymättömille. Esimerkiksi yt-neuvotteluissa luottamusmies edustaa kaikkia ylempiä. Sen sijaan henkilökohtaisessa neuvonnassa luoton on syytä pohtia, kuinka pitkälle auttaa henkilöä, joka ei ole YTN-liiton jäsen. Luoton pitää kannustaa jäsenyyteen, jos järjestäytymätön haluaa samat palvelut kuin jäsen, Huhtamella sanoo. Hän vertaa tilannetta työmatkansa kimppakyydissä kulkeviin: kuinka kauan tapa jatkuu, jos viisi matkustaa samalla kyydillä ja kaksi ei osallistu lainkaan bensakuluihin. Matka-aikaa yrityskohtaisesti Teknologiateollisuuden luottamusmiehet pohtivat viime neuvottelukierroksen kokemusten antia tulevalle kierrokselle. Nyt liitoissa sekä työstetään voimassa olevan sopimuksen tehtäviä että valmistaudutaan seuraavaan neuvottelukierrokseen. Jani Huhtamella on mukana matka-aikatyöryhmässä, jonka tavoitteena on edistää yrityskohtaisesti matka-ajan korvaamista. Työnantajaliiton kanssa yhdessä käydään yrityksissä, neuvotaan ja koulutetaan, jotta syntyisi yrityskohtaisia sopimuksia. Seuraavaan kierrokseen Huhtamella suhtautuu odottavin mielin. Edellisen kierroksen kokemuksista saadut opit viitoittavat tietä. 12

13 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Puolustusvoimat Pitkä marssi ennen valmista puolustusvoimaa Puolustusvoimien rakenneuudistus on vasta aivan alkutekijöissä. Helmikuussa julkistettu uudistus merkitsee usean joukko-osaston lakkauttamista tai joukko-osaston yhdistämistä ja noin henkilön vähentämistä. Eläkejärjestelyt eivät yksin riitä, vaan irtisanomisuhan alle joutuu arviolta henkilöä. Yli henkilön tehtävät kohdennetaan uudelleen. Tilannetta on käsitelty ensimmäisissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Maanpuolustuksen Insinöörit MPI:n puheenjohtaja Aki Pöyry arvioi, että vasta vuoden 2014 alkupuolella tulevat ensimmäiset irtisanomiset. Puolustusvoimien uudistus pitäisi olla valmiina vuonna Uudistus koskee jollakin tavalla jokaista puolustusvoimien palveluksessa olevaa, Pöyry sanoo. Tehtävät, toimenkuvat ja organisaatiot muuttuvat. Lakkautettavissa varuskunnissa ei ole paljon insinöörejä töissä. Sen sijaan esimerkiksi eri puolella maata olevat puolustushaarojen materiaalilaitokset työllistävät insinöörejä. Uudistuksen myötä on tarkoitus perustaa materiaalilaitoksista puolustusvoimien logistiikkalaitos, mikä aiheuttaa paikkakuntasiirtoja myös insinööreille. UUSI INSINÖÖRI Löysässä hirressä pitkään Pöyry arvelee, että vasta kesällä 2013 saadaan tietää, ketkä ovat irtisanomisuhan alla. MPI:llä jäseniä on vajaa 400. Heistä eläkeiän saavuttaa vuoteen 2015 mennessä kymmenkunta. Ei ole vielä selvää, miten innostutaan ottamaan irtisanomiskorvaus, Pöyry pohtii. Hän sanoo, että henkilöstö on otettava mukaan suunnittelemaan uudistusta. Jos kaikki ratkaisut tehdään ylätasolla, henkilöstössä kasvaa muutosvastarintaa. Työn on tehtävä tehokkaammin, sillä työt eivät vähene, vaan ne tehdään pienemmällä määrällä. Pöyry muistuttaa, että insinöörit ovat juuri niitä osaavia ammattilaisia, joita Puolustusvoimat tarvitsevat. Sotavarustukset teknistyvät ja kumppanuudet edellyttävät Puolustusvoimilta kykyä toimia osaavana ostajana. Tukia työpaikan menettäville Maanpuolustuksen insinöörit edellyttävät, että uudistuksen tuomat kielteiset vaikutukset minimoidaan. Esimerkiksi paikkakuntasiirtoja ei pidä tehdä väkipakolla. Valtion hallinnosta on haettava irtisanomisuhan alaisille insinööreille uusia työpaikkoja. Tarvitaan myös uudelleen koulutusta ja koulutuspaketteja irtisanottaville. Pöyryn mukaan Puolustusvoimat työnantajana toimii periaatteellisesti hyvin. Pari asiaa kuitenkin pohdituttaa. Jos insinööri on piakkoin jäämässä eläkkeelle ja hänen toimipaikkansa siirtyy, voisiko hän jäädä entiselle paikkakunnalle etätyöhön eläkkeelle saakka, jos siellä säilyy puolustusvoimien toimintaa. Epäkohta on myös nykyisessä tulkinnassa, jonka mukaan henkilöstön on pakko siirtyä työpaikan perässä. Muuten tukitoimenpiteet eivät koske heitä. Siviilissä työnsaanti epävarmaa Pöyry arvelee, että myös insinöörikunnalla on suuria vaikeuksia työllistyä yksityiselle sektorille. Siitäkin huolimatta, että insinöörit ovat hankkineet koulutuksensa siviilissä ja ovat pitäneet osaamistaan yllä. Tilanteet yksityissektorilla eivät nyt näytä parhaimmilta, kun useat isot yritykset ovat aloittaneet massiivisia yt-neuvotteluja. 13

14 edunvalvonta kotimaista ja ulkomaista vaikuttamista Teksti: Ismo Kokko Kuvat: IMF Kansainvälinen teollisuusedunvalvonta saman katon alle Maailman metallin kokouksessa vuonna 2009 syntyi ajatus fuusioida kolmen globaalin teollisuussektorin eli metallin, kemian ja tekstiiliteollisuuden edunvalvonta. Uuden jättifederaation pääsihteeriksi on ehdolla suomalainen Jyrki Raina. Tätä lehtijuttua kirjoittaessa istun aamukahvilla kokoushotellissa Genevessä. Osallistun tällä kertaa UIL:n edustajana globaalien metalli-, kemia ja tekstiiliteollisuuden federaatioiden hallitusten kokouksiin sekä toisena päivänä pidettävään yhteiseen kokoukseen, jossa viimeistellään pitkäaikaista prosessia näiden kolmen sektorin globaalin edunvalvonnan yhdistämiseksi. Takana on useamman vuoden prosessi kolmen maailman liiton fuusion valmistelussa ja toimintojen muuttamisessa vastaamaan tämän päivän haasteita. Fuusioajatuksiin vuonna 2009 Fuusion matka, samoin kuin oma matkustamiseni, alkoi toukokuussa 2009 Kööpenhaminasta, jossa silloinen metallisektorin maailman järjestö (IMF) järjesti kerran neljässä vuodessa kokoontuvan kongressin kokouksen. Tämä kokous oli useammallakin tavalla merkittävä tapahtuma. Siellä vahvistettiin poliittinen kanta, jonka mukaan suurin teollisuussektori, eli metalliteollisuus oli valmis viemään fuusiota vahvasti eteenpäin yhdessä muiden sektorien kanssa. Tätä vaativaa tehtävää valmistelemaan valittiin uudeksi pääsihteeriksi suomalainen Jyrki Raina. Valinta oli selvä indikaatio siitä, että suomalaista ammattiliittoosaamista ja -kulttuuria arvostetaan laajasti yli mannerten välisten rajojen. Raina onkin suoriutunut tähän saakka tehtävästään erinomaisesti ja hän on käytännössä ainoa ehdokas myös uuden globaalin federaation pääsihteeriksi. Uudeksi puheenjohtajaksi on vahvimmin ehdolla Saksan IGMetallin puheenjohtaja Berthold Huber. Hallituksen paikat on sovittu solidaarisuuden hengessä jaettavaksi eri maanosien välillä siten, että esimerkiksi eurooppalaiset tinkivät omasta matemaattisesta osuudestaan muiden hyväksi. Monimutkainen prosessi on siis sujunut paremmin kuin uskalsi odottaa. Syyt, miksi tämä kehitys on koettu välttämättömäksi, ovat moninaiset. Globaalin talouden ja teollisuuden työntekijöille tuovat haasteet, finanssikriisien laskujen maksattaminen työntekijöillä, ayoikeuksien puute ympäri maailman, työntekijöiden mahdollisuudet elättää itsensä omalla työllään, työturvallisuuteen ja -ympäristöön liittyvät epävarmuudet Jakartan kokouksen avajaisiksi viime vuoden joulukuussa Indonesian metalliliitto pisti tanssiksi ja näytti meille jäykille suomalaisille edunvalvonnan mallia. 14

15 sekä solidaarisuustyö yli kansallisten rajojen. Tämä on erityisesti haaste meille Pohjois-eurooppalaisille, sillä suuressa kuvassa meidän tilanteemme on merkittävästi parempi kuin muissa osissa maapalloamme. Miksi UIL on mukana IMF:n toiminnassa? Uusi Insinööriliitto osallistuu Kansainvälisen metallin toimintaan siksi, että se haluaa olla mukana rakentamassa ay- ja ihmisoikeuksia myös sellaisten maiden työntekijöille, joilla niitä ei vielä ole, painottaa neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Toinen painava syy on se, että mikäli esimerkiksi Kiinan elektroniikkateollisuudessa saadaan työolot ja työsuhteen ehdot paranemaan, ei globaaleille yrityksille ole enää yhtä halpaa siirtää tuotantoaan sinne. Kolmanneksi voisi mainita sen kehitystrendin, joka ay-organisaatioissa on meneillään; ne kulkevat kohti suurempia kokonaisuuksia. Suuremmilla kokonaisuuksilla on enemmän poliittista merkitystä ja ne voivat painokkaammin vastata globaalintalouden nostamiin haasteisiin. UUSI INSINÖÖRI Ay-oikeuksia poljetaan yhä Parhaiten tämä eriarvoinen tilanne tuli esille viime joulukuussa IMF:n keskuskomitean kokouksessa Jakartassa. Indonesias sa elää yli 200 miljoonaa ihmistä ja järjestäytyminen on sotilashallinnon jäljiltä hyvin alhainen ja ay-oikeuksien polkeminen hyvin tyypillistä. Indonesialaisten oma taistelu oli samana vuonna tuonut tuloksena maan ensimmäisen sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön. Meidän mittapuumme mukaan ei vielä sisällöltään täydellinen, mutta yhtä kaikki merkittävä askel. Indonesialainen teollisuustyöntekijä elää noin 100 euron kuukausipalkalla, josta hänen pitäisi elättää perheensä ja koittaa säästää vielä jotakin tulevaisuuden turvaa. Tästä syystä myös meidän suomalaisten solidaarisuustyötä tarvitaan tukemaan kollegojen olojen kehittymistä ympäri maailman. Tasa-arvo ja tasapaino säilytettävä Uusi teollisuusfederaatio yhdistää yli 140 maata ja noin 50 miljoonaa työntekijää. Organisaatio on siis myös merkittävä poliittinen peluri ja tätä vastuuta on kannettava taitaen. Organisaatiota on rakennettava tasapuolisesti ja harkiten. Lähitulevaisuuden haasteita ovat luonnollisesti maantieteellisen oikeudenmukaisuuden säilyttäminen liiton organisaatiossa. Geneven kokouksessa helmikuussa 2012 tulevan teollisuusfederaation johtohenkilöitä; vasemmalla Maailman metalliliiton varapääsihteeri Fernando Lopez ja toinen oikealta pääsihteeri Jyrki Raina. Köyhimmät alueet on otettava huomioon, mutta toisaalta laskun maksajilta ei voida vaatia loputonta joustoa. Sisäisesti paljon keskustelua on myös herättänyt sukupuolitasa-arvoon sisältyvä vaatimus, että liiton eri toiminnoissa on oltava 30 prosentin naisedustus. Poliittinenkin tasapaino on säilytettävä, sillä monissa jäsenliitoissa puoluepolitiikka tai uskontokin voi näytellä suurta roolia. Tämä heijastuu väistämättä tulevan federaation työyhteisöön. Nyt, helmikuun lopulla Geneve näyttäytyy huomattavasti keväisempänä kaupunkina kuin räntäsateinen Helsinki. Itse kokous, jossa vahvistetaan muun muassa Kööpenhaminassa pidettävän perustamiskokouksen ohjelma ja asialista, sujuu suuremmitta kommelluksitta. Joinain hetkinä on itseäni ainakin jo ihmetyttänyt, että eikö täällä kukaan pelaa järjestöpelejä ja käy kampanjaa puheenjohtajuuksista tai muista paikoista. Pikkaisen sitäkin makua saadaan, kun angloamerikkalainen kaivosliittymä tekee vahvan esityksen, jolla he ovat viemässä tekstiiliteollisuudelle kaavaillun vara puheenjohtajan paikan. Ihan kaikki solidaarisessa ay-liikkeessäkään ei ole aivan pyyteetöntä edunvalvontaa. 15

16 edunvalvonta kotimaista ja ulkomaista vaikuttamista Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Kristiina Kokko lobbaa amk-asioita Akavassa Akavan keskustoimistoon saatiin tervetullutta lobbausapua, kun Kristiina Kokko aloitti sen yhteiskuntapoliittisessa yksikössä vastuualueenaan ammattikorkeakouluasiat. Kristiina Kokko on Akavassa kaikkien amk-pohjaisten liitojen äänitorvi. Tradenomiliitto on kuitenkin hänelle kotipesä, sieltä hän tunnustaa olevansa kotoisin. Tradenomiksi opiskellut Kokko on ollut aktiivinen erityisesti oman opiskelualansa Tradenomiliiton toiminnassa. Hän toimi aikanaan Tradenomi liiton valtuuston puheenjohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n hallituksen jäsenenä. Pääsihteeriys Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOKissa tutustutti hänet vuosituhannen vaihteessa eri alojen amk-opiskelijoihin. Viimeiset kymmenisen vuotta on hurahtanut politiikan parissa, ensin puoluetoimistossa, sisäasiainministeri Holmlundin erityisavustajana ja sittemmin eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen erityisavustajana. Tämä jos mikä toi hänet lähelle poliittisen vallan eliittiä. Ja tuttavuussuhteet varmasti auttavat nykyisessä työssä. Tulin politiikkaan, kun puolueeni kokoomus oli oppositiossa ja lähdin sieltä, kun puolueeni ehdokas valittiin maan 16 presidentiksi. Tuo aika oli huikean opettavaista, Kokko kertoo. Toimenkuvakeskustelu oli vielä haastattelua tehtäessä kesken, mutta tiedossa ovat ainakin toukokuussa pidettävät Arenen ammattikorkeakoulupäivät, joiden valmistelut on jo aloitettu. Ammattikorkeakouluopiskelijoita edustaviin liittoihin Kokon on tarkoitus tutustua pikimmiten, samoin voimistaa koulutuspoliittista yhteistyötä niiden välillä. Insinööreihin on jo ollut ilo tutustua ja yhteistyö on alkanutkin ripeästi, Kokko kertoo. Tavoitteeni on Akavan painoarvon kasvattaminen sen kokoa vastaavaksi, Kokko sanoo. Hänen mielestään keskusliitosta voisi puhua suuremmalla suulla, sillä se on tällä hetkellä ainoa palkansaajakeskusjärjestö, jonka jäsenmäärä kasvaa. Osaamiskeskeinen jäsenkunta tulee amk-pohjaisista liitoista, kuten Uusi Insinööriliitto, Tradeno miliitto, Talentia ja Akavan erityisalat. Ja liitot hoitavat Kokon mukaan rekrytoinnin hyvin. Myös Akavan sisällä amk-liittojen on saatava äänensä kuuluviin kautta linjan. Yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttaminen on myös asia, jossa keskusliiton ääni pitää saada paremmin kuuluviin. Kaikkiin puolueisiin ja toimijoihin päin on syytä lisätä yhteyksiä, Kokko toteaa. Hän pitää tärkeänä myös eri liittojen ura- ja rekrytointipalvelujen näkyväksi tekemistä ja niiden työelämätietouden lisäämistä niin, että ne asemoivat ammattikorkeakoulutetut aidosti akavalaisiksi toimijoiksi. Yhteistyön tiivistäminen ammattikorkeakoulujen rehtorien kanssa on myös tarkoitus ottaa agendalle, samoin yhteistyö opetusministeriössä vastaavien asioiden kanssa työskentelevien kanssa. Töitä siis riittää tällä 34-vuotiaalla naisella. Kotona odottavat kolmen lapsen ja miehen lisäksi kaksi kissaa ja koira.

17 Teksti ja kuvat: Minna Virolainen Kevätkiertueelta eväitä oman uran hallintaan Tämän vuoden Kevätkiertueen viimeiset tapahtumat järjestettiin maaliskuun alussa Helsingissä ja Oulussa. Kolmen viikon aikana kiertue vieraili kuudellatoista paikkakunnalla ympäri Suomea. Vastavalmistuneita ja pian valmistuvia insinöörejä oli tapahtumissa mukana yhteensä noin 250. Uusia jäseniä kiertueen tiimoilta on tähän mennessä tullut noin kahdeksankymmentä. Helsingissä täydessä salissa projektiasiamies Tommi Grönholm aloitti illan kertomalla liiton tarjoamasta turvasta sekä tuesta menestyksekkäälle työuralle. Työmarkkinaedunvalvonta on toiminnan selkäranka, mutta Kevätkiertueella pureuduttiin erityisesti jäsenille tarjolla oleviin palveluihin. Uraansa aloittelevan insinöörin kannattaa hyödyntää liiton asiantuntemusta. Insinöörin palkka on aina neuvottelukysymys. Tietoa palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä saa tutkimusyksikön ammattilaisilta. Muissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä apuna ovat työsuhdelakimiehet sekä asiamiehet. Oikealle uralle Helsingin tapahtuman perusteella insinöörien työllistymistilanne näytti valoisalta, sillä enemmistöllä osallistujista oli työpaikka tai töitä tiedossa. Urahallintaan ja työnhakuun liittyvät kysymykset kuitenkin kiinnostivat. UUSI INSINÖÖRI Työnhaku on ankaraa työtä, joka vaatii perehtymistä ja valmistautumista. Omaa osaamistaan on arvostettava ja siitä täytyy osata kertoa, urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen opasti. Utriainen korosti myös verkostojen tärkeyttä. Lähes puolet valmistuvista insinööreistä löytää ensimmäisen työpaikkansa firmasta, jossa on ollut työharjoittelussa, kesätyössä tai jolle on tehnyt opinnäytetyönsä. Verkostoja päästiin kehittämään käytännössä heti tilaisuuden info-osuuden jälkeen, kun iltaa jatkettiin yhteisellä päivällisellä. Mukana oli myös Helsingin Insinöörien puheenjohtaja Arto Isomäki. Vauhdilla valmiiksi ja töihin Sibriina Nurminen valmistui tuotekehitysinsinööriksi viikkoa ennen Helsingin tapahtumaa, joten Uuden Insinöörin Ilta sattui oivalliseen ajankohtaan. Tuoreella insinöörillä oli lisäksi jo mieluinen työpaikka. Olen jo opiskelujen aikana ollut töissä Konecranesilla ja jatkan siellä, mutta uusissa tehtävissä tuotehallintainsinöörinä, Nurminen kertoo. Etuajassa valmistunut Nurminen oli opintojen ja töiden lisäksi mukana myös Insinööriopiskelijaliiton toiminnassa. Sitä kautta järjestäytyminenkin on tuttua. Helsingin Uuden Insinöörin Illassa ei saliin jäänyt juurikaan tyhjiä paikkoja. Vastavalmistunut Sipriina Nurminen työskentelee tuotehallintainsinöörinä, vieressä Leena Koskimäki. Koneautomaatioinsinööriopiskelijat Sami Lempiäinen ja Niklas Zuban pitivät työllistymisnäkymiä hyvinä. 17

18 edunvalvonta kotimaista ja ulkomaista vaikuttamista Teksti: Marjo Nykänen Piirros: Markku Haapaniemi Urakehitys ja luottamustoimi eivät sulje pois toisiaan Ammatillinen kehittyminen ja uralla eteneminen on mahdollista myös uraorientoituneelle luottamusmiehelle. Toimensa tueksi luottamusmiehet kaipaavat omaa päivystyspuhelinta luottamusmiehille, alueelliselta vertaistukea ja lisää asiamiesresursseja YTN:än. Tutkimukseen vastasi yhteensä 456 luottamusmiestä, joka on yleisnimike kaikille YTN:n henkilöstöedustajille. Vastausprosentti oli 38,9. Tutkimuksessa keskityttiin kahteen pääaiheeseen: millaiset valmiudet luottamusmies saa YTN:ltä luottamustoimen hoitamiseen ja miten hänen oman ura- ja palkkakehityksensä käy, kun hän ryhtyy henkilöstöedustajaksi. Riittävät valmiudet YTN:ltä? 18 Alueasiamies Marjo Nykäsen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä syksyltä 2011 selvitettiin luottamusmiehenä toimivan ylemmän toimihenkilön kehittymisen mahdollisuuksia. Tutkimuksessa selvitettiin YTN:n (Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry) antamia valmiuksia luottamustoimen hoitamiseen sekä omia tuntemuksia luottamustoimen vaikutuksista omaan työuraansa liittyen. Siihen osallistuivat kaikki YTN:n luottamusmiehet varaedustajineen. Kaikista vastaajista 66 prosenttia on osallistunut johonkin YTN:n järjestämään luottamusmiehille suunnattuun koulutustilaisuuteen. Silti vain 44 prosenttia luottamusmiehistä on osallistunut niin sanotulle luottamusmiesten peruskurssille, Luottamusmiesavain 1:lle, jatkokursseille vieläkin harvempi. Tulosten perusteella luottamusmiehet jakautuvat kahteen ryhmään: niihin, jotka hyödyntävät kaikki mahdolliset koulutukset ja niihin, jotka eivät jostain syystä koe koulutuksia tarpeelliseksi ja osallistuvat korkeintaan yleisiin luottamusmiesseminaareihin. Koulutustarpeissa selkeästi esille nousivatkin perusasiat: työlainsäädäntö, ytneuvottelukäytännöt ja neuvottelutaito. Lisätuen tarvetta kysyttäessä eniten toivetta tuli luottamusmiesten omalle päivystyspuhelimelle, alueelliselle vertaistuelle ja asiamiesresursseille YTN:ssä. Yleisarvosanana YTN sai toiminnoistaan 3,6 asteikolla 1 5. Ovet sulkeutuvat luottamusmieheltä? Varsinaisen työnkuvansa mukaisen ammattitaidon ylläpitämiseen, ammattitaidon kehittymiseen ja omiin urakehitysmahdollisuuksiin luottamusmiehet suhtautuvat yllättävän valoisasti. 90 prosenttia vastaajista koki, että ammatillisen ammattitaidon ylläpitäminen onnistuu myös luottamustointa hoitavalla vähintäänkin kohtalaisesti. Osa vastaajista koki luottamustoimen jopa edistäneen ammatillista kehittymistään. Ammattitaidon taantumisen syyt olivat useimmiten jotain muita kuin luottamustoimeen liittyviä. Vastaajat kokivat, ettei heidän työtehtävissään ole riittävästi haastetta, jotta ammattitaito säilyisi tai työnantaja ei mahdollista ammattitaidon ylläpitämistä esimerkiksi kouluttautumalla. Vain pieni osa vastaajista kokee, että luottamustoimi vie niin paljon aikaa, että se on haitaksi omista työtehtävistä suoriutumiselle ja siten oman ammattitaidon ylläpitämiselle. Viileän asialliset 10 % Kohteliaan asialliset 47 % Kylmät ja epäluotettavat 3% Luottamukselliset ja avoimet 40 % Luottamusmiesten henkilökohtaiset suhteet työnantajan edustajiin

19 Luottamusmiesten henkilökohtaiset suhteet työnantajan edustajiin näyttäisivät olevan toimivat, mikä auttaa luottamustoimen hoitamista. Myös uralla eteneminen on luottamusmiesten mielestä mahdollista. 15 prosenttia vastaajista tosin kokee, että luottamustoimi on ollut esteenä uraetenemiselle. Muiden mielestä sillä ei ole ollut vaikutusta sen enempää etenemiseen kuin etenemättömyyteenkään ja jotkut luottamusmiehistämme ovat kokeneet toimensa jopa edistäneen uralla etenemistä. Palkkauksen osalta luvut eivät ole aivan yhtä positiivisia kuin ammattitaidon ylläpidon osalta. 27 prosenttia kokee luottamustoimen haitanneen palkkakehitystään. Tästä huolimatta luottamusmiesten mielestä suurempi vaikutus tähänkin on muilla asioilla kuin luottamustoimella. Muutama vastaaja arvioikin avoimessa palautteessa, että esimerkiksi perhevapaat tai yrityksen vähäinen into ylipäätään maksaa meriittikorotuksia on palkkakehitykselle luottamustointa voimakkaampi hidaste. Oma aktiivisuus avainasemassa UUSI INSINÖÖRI YTN:n luottamusmies keskimäärin Ikä Toimiasema Luottamusmiesasema Edustettavien määrä 116 Työura nykyisellä työnantajalla Luottamustoimen kesto Työajan käyttö lm toimeen 44,6 vuotta asiantuntija YTN:n tes:n mukainen edustaja 14,2 vuotta 4,4 vuotta 3 h/viikko Käyttää vapaa-aikaa lm-toimeen 40 % Vapaa-ajan käyttö lm-toimeen 2h/vk Kokonaisuutena tutkimus osoittaa, että aktiivinen ja osallistuva luottamusmies saa YTN:ltä hyvät valmiudet toimia ja riittävästi tukea ja apua toimintansa tueksi. Iso osa luottamusmiehistä kokee silti jäävänsä ilman YTN:n tukea. Tässä onkin YTN:lle haastetta, miten kaikki luottamusmiehet saadaan aktivoitua lähtemään mukaan koulutuksiin ja luomaan verkostoja ympärilleen. Ura- ja palkkakehityksen osalta näyttää siltä, että luottamustoimiin valikoituu luonteeltaan sellaisia ylempiä toimihenkilöitä, joille omaa urakehitystä tärkeämpää on huolehtia yhteisestä edunvalvonnasta ja oikeudenmukaisuudesta työpaikoillamme. Uraorjentoituneemmalle luottamusmiehelle kuitenkin myös ammatillinen kehittyminen ja uralla eteneminen on mahdollista, onhan luottamustoimi myös hyvä paikka osoittaa yrityksen johdolle omaa osaamistaan. Kiitos kaikille tutkimukseen vastanneille luottamusmiehille! 19

20 Yhteistyökumppanit: HELSINGIN MESSUKESKUS HUHTIKUUTA 2012 PROSESSITEOLLISUUS & ANALYYSITEKNIIKKA2012 Suomen merkittävin prosessiteknisen tuotannon ja analytiikan ratkaisujen ammattitapahtuma Vieraile kevään 2012 merkittävimmässä teollisuuden ammattitapahtumassa KESKIVIIKKO, 18. HUHTIKUUTA Klo Mallintaminen ja simulointi prosessiteollisuudessa Jean-Peter Ylen, Principal Scientist, D.Sc.(Eng), VTT, System Dynamics and Optimization Klo Kaasutuksen tuotekaasun analysointi Raimo Ahola, tuotepäällikkö, ABB Klo Uusien teknologioiden hyödyntäminen jätevesien kiintoainemittauksissa Heli Karaila, Product Manager, Measurements, Metso Automation Klo Nanotekniikkaa prosessimittauksissa Jos prosessiputki on metrin halkaisijaltaan, niin mihin silloin voi käyttää nanoteknologiaa? Mitä nanoteknologia oikeastaan on, ja mistä sitä saa? Ville Voipio, toimitusjohtaja, Janesko Oy Klo Tutkimustuloksista kohti uutta liiketoimintaa - Optinen spektroskopia ja biosensorit Jarkko Räty, tutkimuspäällikkö, Oulun Yliopisto CEMIS-OULU Klo Uuden sukupolven laitossuunnittelua Otso Tiili, projekti-insinööri, SIEMENS TORSTAI, 19. HUHTIKUUTA Klo 9.30 Kamerateknologian / konenäön hyödyntäminen laadunvalvonnassa globaalisti: videoiden ja kuvien välitys salatusti reaaliajassa pilvipalveluita hyödyntäen Tapio Koskinen, OptoFidelity Oy, Director, Business Development Klo Jäte- ja selluetanolin valmistus analytiikka, haasteet ja mahdollisuudet Jyri Maunuksela, TkL, vanhempi biokemisti, St1 Biofuels Klo Kansainvälistä kasvua ja kilpailukykyä innovaatiotoiminnasta Mika Aalto, toimialajohtaja, TkT, Tekes, Metsä ja Kemia Klo Multi-Parametric Surface Plasmon Resonance - From molecular interactions to layer thickness and from high-tech labs to process control Johana Kuncová-Kallio, PhD, Director of Business Development, Oy Bionavis Ltd Klo Insinööri matkalla menestykseen Uuden Insinööriliiton urapalvelut esittelyssä Seija Utriainen, urahallinta-asiantuntija, Uusi Insinööriliitto UIL ry

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

http://www.anpdm.com/newsletterweb/434a584672414159...

http://www.anpdm.com/newsletterweb/434a584672414159... Jos et pysty lukemaan tätä viestiä, klikkaa tästä. Kotisivulle Lähetä kaverille Muokkaa jäsentietoja TradenomiOnline 11/2015 1. AJANKOHTAISTA: Työsuojeluvaltuutetut valitaan nyt 2. AJANKOHTAISTA: Oletko

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL

Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL 18.11.2016 Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 3 kpl - Uuden luottamusmiehen

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEKNIIKAN'AKATEEMISET'TEK' ' TYÖLLISYYSKATSAUS'I/2013' Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys pysynyt ennallaan

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palvelussuhteen ehdoista

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani 31.5.2016 Taija Keskinen Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot Suomalainen sopimusjärjestelmä - palkkaus Työlainsäädäntö Työstä maksettava tavanomainen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2017 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot