ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA SELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA SELOSTUS"

Transkriptio

1 ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA SELOSTUS

2 ITÄ-UUDENMAAN LIITTO , J U L K A I S U 9 7 Kannen kuva: Sondby, Vessölandet / Seppo Mäkinen ISSN:

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE JOHDANTO Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava Maakuntakaavan tehtävät Itä-Uudenmaan aiemmat seutukaavat ja maakuntakaava Itä-Uudenmaan maakuntakaava Maakuntakaavaprosessi MAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMIÄ Itä-Uudenmaan kansainvälinen asema Alue- ja yhdyskuntarakenne Kaavaratkaisun taustalla olevat vaihtoehtotarkastelut Väestö ja asuminen Työpaikat ja elinkeinot Liikenne Tekninen huolto Virkistys Luonnonympäristö Kulttuuriympäristö MAAKUNNAN SUUNNITTELUN TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Itä-Uudenmaan maakunnan yleiset kehittämistavoitteet Maakuntakaavan tavoitteet MAAKUNTAKAAVAN MITOITUS JA KAAVARATKAISUN PERIAATTEET Mitoitus Alueidenkäytön periaatteet Itä-Uudenmaan alueidenkäytön kehittämisperiaatteet MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ Taajamatoimintojen alue Taajamatoimintojen laajenemisalue Keskustatoimintojen alue Vähittäiskaupan suuryksikkö Kaupan palveluiden alue Kyläalue ja kyläkohdemerkintä Palveluiden alue Työpaikka-alue Työpaikka-alueen pitkän aikavälin laajenemisalue Teollisuus- ja varastoalue Ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alue Teollisuus- ja varastoalue, jolla on / jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen Virkistysalue sekä virkistyskohde Urheilualue Matkailupalveluiden alue Satama-alue Venesatama Erityisalue Yhdyskuntateknisen huollon alue Energiahuollon alue tai kohde Energiahuollon alue, jolle saa sijoittaa ydinvoimaloita Jätteenkäsittelyalue Kiviainestenottoalue Puolustusvoimien alue Ampumaradan alue tai -kohde... 70

4 5.26 Luonnonsuojelualue, joka on puolustusvoimien käytössä Luonnonsuojelualue tai -kohde Muinaismuistoalue tai kohde Metsätalousvaltainen alue Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Kilpilahden konsultointivyöhyke Valkon konsultointivyöhyke Kilpilahden suojavyöhyke Kilpilahden suojavyöhyke Ydinvoimaloiden suojavyöhyke Natura alue Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue UNESCO:n maailmanperintökohde Ampumaradan suojavyöhyke Jätteenkäsittelyalueen suojavyöhyke Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä Kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus Maisematie Pohjavesialue Maakuntakaava-alueen raja Moottoritie Uusi moottoritie tai moottoritieksi parannettava muu tie Valtatie tai kantatie Tieluokan muutos Seututie tai pääkatu Uusi seututie tai pääkatu Tieluokan muutos Yhdystie Uusi tai merkittävästi parannettava yhdystie Liittymä Eritasoliittymä Uusi eritasoliittymä Eritasoristeys ilman liittymää Ohjeellinen tieyhteys Tieliikenteen yhteystarve Liikennetunneli Maanalainen sivurata Uusi päärata ja ohjeellinen liikennepaikka Yhdys- tai sivurata Museorata Melontareitti Laivaväylä Uusi laivaväylä Veneväylä Voimajohto (110 kv ja 400 kv) Uusi tai merkittävästi parannettava voimajohto (110 kv ja 400 kv) Vesijohto Siirtoviemäri Kaukolämpöputken yhteystarve Maakaasun runkoputki Maakaasuputken yhteystarve Ohjeellinen pääöljyputki Arvokas geologinen muodostuma Viheryhteystarve Tuulivoiman tuotantoon soveltuva alue Valtakunnallisen suojeluohjelman alue Virkistyskäyttöön kehitettävä alue Maakuntakaavan aluevarausten ulkopuolinen alue

5 6. MAAKUNTAKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA MUUHUN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen maakuntakaavassa Muiden lakien huomioon ottaminen maakuntakaavoituksessa Maakuntakaavan huomioon ottaminen muun lainsäädännön päätöksenteossa KAAVAN TULKINTA JA OIKEUSVAIKUTUKSET Maakuntakaavan hyväksymismenettely Vahvistetun maakuntakaavan oikeusvaikutukset Maakuntakaavan yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ja muuta alueen käyttöä ohjaava vaikutus Maakuntakaavan muuta viranomaistoimintaa ohjaava vaikutus Maakuntakaavaan liittyvä rakentamisrajoitus YHTEENVETO MAAKUNTAKAAVAN KOKONAISVAIKU-TUKSISTA Vaikutusalue Yhteisvaikutukset Yhteenveto Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen vaikutuksista Natura verkoston alueisiin MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN, AJOITUS JA SEURANTA Toteuttaminen Ajoitus Seuranta MAAKUNTAKAAVAN SELOSTUKSEN YHTEENVETO Itä-Uudenmaan maakuntakaavoitus Itä-Uudenmaan maakuntakaavan sisältö Kokonaisvaikutukset LÄHDELUETTELO

6 ESIPUHE Maakuntakaavoitus katsoo kauas tulevaisuuteen. Maakuntakaavassa luodaan edellytykset tulevaisuuden hankkeille, jopa tulevaisuuden tekemiselle. Usein suunnittelunkin aikatähtäin yltää vain muutamiin lähivuosiin, toiminta- ja taloussuunnitelmien tarkoittamaan kolmen vuoden ajanjaksoon. Maakuntakaavoituksessa sen sijaan on varauduttava vuoden aikaperspektiiviin. Väestötavoitteet, liikennejärjestelmät ja monet aluevaraustarpeet ehtivät muuttua tuona aikana. Maakuntakaavan tulee mahdollistaa ja edesauttaa tulevaisuuden hankkeita. Maakuntakaavaa tulee myös voida tarkistaa ja päivittää aika ajoin. Itä-Uudenmaan maakuntakaavoituksella on pitkät perinteet. Seutukaavatyö Itä- Uudellamaalla alkoi silloisen rakennuslain tultua voimaan Lakisääteisistä ja uudentyyppisistä seutukaavoista ensimmäinen hyväksyttiin Seuraavat kolme vaiheseutukaavaa hyväksyttiin 1984, 1994 ja Maakuntakaavoitus alkoi uuden maankäyttö- ja rakennuslain tultua voimaan vuonna Jo samana vuonna hyväksyttiin Itä-Uudenmaan viides vaihekaava, joka oli samalla maakunnan ensimmäinen maakuntakaava. Itä-Uusimaa on osa voimakkaasti kehittyvää ja kasvavaa Etelä-Suomea. Tärkeät väylät E18 (valtatie 7) ja valtatie 6 sekä koko Etelä-Suomen rannikkoseudun tulevaisuuden tekemisessä tärkeä HELI-rata halkovat maakuntaa. Yhdessä E18 ja HELI-rata muodostavat sen liikenneinfrastruktuurin, jota koko Etelä-Suomen rannikon kehityskäytävä tarvitsee. Erilaiset indikaattorit ovat maakuntakaavan laadintavuosina antaneet Itä-Uudellemaalle mitä parhaimmat tunnusluvut olemme jatkuvasti olleet valtakunnan kärkeä. Kokonaismaakuntakaavoitus alkoi 2002, ja vuonna 2007 edettiin maakuntakaavan valmiiseen ehdotukseen, joka esitetään maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Suomen kunta- ja palvelurakenne on vuonna 2007 voimakkaan muutoksen edessä. Kuitenkin maakuntakaavaa tarvitaan jatkossakin, vaikka kuntarakenteessa tapahtuisi millaisia muutoksia hyvänsä. Ylikunnallisella alueidenkäytön suunnittelulla on tulevaisuudessakin oma tärkeä tehtävänsä. Maakuntakaava toimii erilaisten suuria alueita koskevien tarpeiden ja hankkeiden yhteen sovittajana, tulevaisuuden tien näyttäjänä. Porvoossa Jaakko Mikkola Maakuntajohtaja 4

7 1. JOHDANTO Itä-Uusimaa sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Suomenlahden rannikkovyöhykkeellä Helsinki-Lahti-Kotka -kolmion sisällä valtateiden 6 ja 7 (E 18) varrella. Itä-Uusimaa on kaksikielinen kulttuurimaakunta, jossa on Suomen vanhin rakennuskanta ja jonka tunnuspiirteitä ovat vanhat kaupungit, jokilaaksot, rannikko, saaristo, maaseutu, kartanomiljööt, lukuisat kylät ja toimivat saaristoyhteisöt. Maakunta muodostuu Porvoon ja Loviisan seutukunnasta ja niiden kymmenestä kunnasta: Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo. Itä-Uudenmaan väkiluku oli tilastotietojen mukaan asukasta ja maakunnan väkiluku kasvaa suhteellisesti ottaen nopeimmin koko Suomessa. Porvoo on maakunnan selkeä keskus ( ) asukkaallaan. Ruotsinkielisen väestön osuus on noin kolmannes väestöstä, joka on maakunnan tyypillisimpiä ominaispiirteitä. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 1.1 Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 25 :ssä on eritelty maakunnan suunnittelun tehtävät seuraavasti: Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueidenkäytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. 5

8 Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Itä-Uudenmaan liiton tehtäviin keskeisesti kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma esittää vision maakunnasta vuoteen Itä- Uudenmaan maakuntasuunnitelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Maakuntasuunnitelmaa ja maakuntakaavaehdotusta valmisteltiin osittain yhtä aikaa ja maakuntasuunnitelmassa esitetyt kehittämisen linjat on otettu huomioon maakuntakaavaa valmisteltaessa. Aluekehityslain mukainen Itä-Uudenmaan maakuntaohjelma pohjautuu maakuntasuunnitelmaan ja se sisältää lähivuosien tavoitteet ja keskeiset hankekokonaisuudet. Se kokoaa ja sovittaa yhteen myös muut maakunnassa toteutettavat ohjelmat. Itä-Uudenmaan maakuntaohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Itä-Uudenmaan maakuntakaava luo alueidenkäytölliset kehittämismahdollisuudet maakuntasuunnitelman ja -ohjelman tavoitteille. Maakuntakaavan tarkasteluajanjakso ulottuu vuotta tulevaisuuteen. 1.2 Maakuntakaavan tehtävät Maakuntakaava ratkaisee useamman kunnan alueelle vaikuttavia alueidenkäyttökysymyksiä, joiden käsittely pelkästään kuntakaavoituksessa ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollistakaan. Tarve maakuntakaavaan aiheutuu esimerkiksi tarpeesta ratkaista alueidenkäyttökysymykset samanaikaisesti useamman kunnan alueella. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne ja päätieverkon kehittämiseksi ovat usean kunnan alueelle vaikuttavia alueidenkäytön kysymyksiä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen lisäksi maaaineshuollon, virkistysmahdollisuuksien ja ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonympäristön turvaaminen sekä kuntien välisten kilpailutilanteiden ratkaiseminen edellyttävät aluevarausten osoittamista maakuntakaavassa. Maakuntakaavan sisältövaatimukset Maakuntakaavan sisältövaatimukset on otettava huomioon maakuntakaavaa laadittaessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 28: Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen 6

9 1.3 Itä-Uudenmaan aiemmat seutukaavat ja maakuntakaava Itä-Uudenmaan aiemmat seutukaavat ja maakuntakaava ovat nyt tekeillä olevan kokonaismaakuntakaavan lähtökohta-aineistona ja perustana pitkälle tulevaisuuteen tähtäävissä aluevarauksissa. Itä-Uudenmaan seutukaava muodostuu neljässä vaiheessa laaditusta kaavasta. Viides kaava oli Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vaihemaakuntakaava. Ensimmäinen seutukaava käsittää virkistys- ja suojelualueita sekä eräitä maa- ja metsätalousalueita. Liittovaltuusto hyväksyi kaavan , sisäasiainministeriö vahvisti sen ja Korkein hallinto-oikeus pysytti vahvistuspäätöksen Toinen vaiheseutukaava käsittää taajamien, liikenteen ja teknisen huollon alueet sekä seutukaavan 1979 muutokset. Liittovaltuusto hyväksyi kaavan , ympäristöministeriö vahvisti sen ja Korkein hallinto-oikeus pysytti vahvistuspäätöksen Kolmannen vaiheen seutukaava käsittää kylä- ja harjualueet sekä muutoksia ja täydennyksiä edellisiin seutukaavoihin. Yhtymäkokous hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan , lukuun ottamatta eräitä liikennealuevarauksia. Ympäristöministeriö vahvisti seutukaavan ko. liikennealuevarausten osalta Neljännen vaiheen seutukaavaan, jonka yhtymäkokous hyväksyi , sisältyy erilaisia seutukaavaa tarkistavia ja täydentäviä aluevarauksia. Aihepiirinsä puolesta merkittävimmät aluevaraukset muodostuvat valtakunnallisesti merkittävistä kallioalueista. Yksittäisistä aluevarauksista merkittävin lienee pääöljyputken aluevaraus. Ympäristöministeriö vahvisti seutukaavan Viidennen vaiheen kaava, maakuntakaava 2000, sisältää erilaisia seutukaavaa tarkistavia ja täydentäviä aluevarauksia, joiden tarpeellisuus on eri yhteyksissä tullut esille. Aluevaraukset painottuvat Sipoon kuntaan. Yksittäisistä aluevarauksista merkittävin lienee maakaasun runkoputken aluevaraus. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan lukuun ottamatta keskustatoimintojen aluevarausta (C 4019) ja Kilpilahden eritasoliittymävarausta. Itä-Uudenmaan maakuntahallitus on valittanut päätöksestä vahvistamatta jääneiden aluevarausten osalta korkeimpaan hallinto-oikeuteen Itä-Uudenmaan maakuntakaava Itä-Uudenmaan maakuntakaava on kokonaismaakuntakaava, jossa käsitellään kaikki tärkeimmät maankäyttömuodot ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset sisältövaatimukset. Kaavan tavoitevuosi on 2030, mutta aihe kokonaisuuksien tarkasteluajanjakso ulottuu pidemmälle tulevaisuuteen maakuntasuunnitelman tavoin noin vuoteen Maakuntakaavaprosessi Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavaprosessi alkoi kun maakuntahallitus päätti aloittaa kokonaismaakuntakaavan laadinnan. Kokonaismaakuntakaavan katsottiin vastaavan ympäristöministeriön maakuntakaavoitukselle asettamia tavoitteita sekä edistä- 7

10 vän maakunnan tasapuolista kehittämistä että osallisten mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöään koskeviin päätöksiin. Aloitusvaihe 2002 (Kokonaismaakuntakaava) Ote maakuntahallituksen pöytäkirjasta. Maakuntahallitus , 169 Itä-Uudenmaan maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty Itä- Uudenmaan liitossa ja vastineet osallisten mielipiteisiin on kirjoitettu (liite 169/1). Saadut lausunnot ja mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä viranomaisneuvotteluissa vahvistavat käsitystä kokonaiskaavan toivottavuudesta maakunnan yhtenäisessä suunnittelussa. Itä-Uudenmaan liitossa pidetyssä viranomaisneuvottelussa Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan todettiin olevan vaihtoehto Itä-Uudenmaan maakuntakaavoitukselle. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma eikä mittakaavaa ole tarkoitus kokonaiskaavaa suunniteltaessa tarkentaa. Maakuntakaavan maaseutu problematiikkaan on löydettävissä ratkaisu, joka ei oleellisesti hidasta maakuntakaavan toteutumista. Itä-Uudenmaan kokonaiskaava muuttaa tämänhetkisen arvioidun aikataulun. Viranomaisneuvottelut aloitetaan heti hallituksen päätöksen selvittyä. Lisäksi kokonaiskaavan toteuttaminen vaatii lisäselvityksiä, joiden ajoittaminen ja huomioiminen toimintasuunnitelmassa ovat tärkeitä. Maakuntajohtajan ehdotus: Lausunnot ja mielipiteet merkitään tiedoksi. Maakuntahallitus hyväksyy liitteeseen 169/1 sisältyvät maakuntajohtajan ehdotukset ja niiden perusteella tehdyt muutokset osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, liite 169/2. Maakuntajohtaja ehdottaa tavoitteeksi otettavan kokonaismaakuntakaavan tekemisen Itä-Uudellemaalle ja sen huomioimisen toimintasuunnitelmassa. Päätös: Lausunnot ja mielipiteet merkittiin tiedoksi. Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti liitteeseen 169/1 sisältyvät maakuntajohtajan ehdotukset ja niiden perusteella tehdyt muutokset osallistumisja arviointisuunnitelmaan (liite 169/2). Liitteen 169/2 sivulta 7 kohdasta 3.3 poistettiin Strategiaosa lähetetään lausunnolle syksyllä 2002 ja saadut kannanotot otetaan huomioon maakuntakaavoituksessa Maakuntakaavaluonnos Maakuntakaavatyö ohjelmoitiin ja olemassa oleva tilanne sekä lähtöaineisto arvioitiin. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointiohjelma asetettiin nähtäville ja siitä pyydettiin lausunnot. Maakuntakaavaluonnoksen valmistelu toteutettiin vuorovaikutteisena työskentelynä. Erityisesti vuorovaikutusta oli kuntien ja valtionhallinnon viranomaisten kanssa. Lisäksi luonnoksen ratkaisuihin vaikutti keskeisesti tehtyjen selvitysten esille tuomat tiedot ja tulokset. Maakuntakaavaluonnos asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Pitkä nähtävilläoloaika mahdollisti viranomaistahojen lausuntojen asianmukaisen käsittelyn sekä laajan osallisjoukon mielipiteiden antamisen. Lausuntoja ja mielipiteitä saatiin yhteensä yli 250 kappaletta. Muutamassa mielipiteessä oli usean osallisen allekirjoittamat adressit liitteenä. Viranomaistahojen lausuntoja oli noin 60 kappaletta Maakuntakaavaehdotus Maakuntakaavaehdotuksen valmistelu perustui luonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä uusiin selvityksiin, joiden tarkoituksenmukaisuus arvioitiin sekä luonnokses- 8

11 ta saatujen lausuntojen että eri tahojen välisten neuvotteluiden ja yhteistyön pohjalta. Maakuntakaavaluonnoksen palautteessa erityisesti HELI-rata, jätehuoltoratkaisut ja Seveso II-direktiivin mukainen konsultointivyöhyke herättivät keskustelua. Maakuntahallitus käsitteli maakuntakaavaehdotusta talven ja kevään 2007 aikana. Maakuntakaavaehdotus päätettiin asettaa nähtäville väliseksi ajaksi. Ehdotuksesta pyydettiin laajasti viranomaistahoilta ja muilta osallisilta lausunnot sekä järjestettiin vuorovaikutteisia yleisötilaisuuksia mm. kaikissa Itä-Uudenmaan kunnissa Osallistuminen ja vuorovaikutus osana kaavaprosessia Yksi maankäyttö- ja rakennuslain keskeisistä tavoitteista on turvata alueidenkäytönsuunnittelun osallisille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksiin joilla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia osallisten elämään tai työntekoon. Vuorovaikutteinen suunnittelu ottaa paremmin huomioon seudullisesti merkittävät asiakokonaisuudet. Tavoite- ja valmisteluvaihe Tavoite- ja valmisteluvaiheessa järjestettiin useita viranomaisneuvotteluja sekä osallistuttiin järjestöjen ja yhdistysten neuvotteluihin. Maakuntakaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestettiin jokaisessa Itä-Uudenmaan kunnassa vuorovaikutteiset yleisötilaisuudet, joissa käytiin yksityiskohtaisesti läpi maakuntakaavaluonnoksen aluevarauksia ja merkintöjä sekä mahdollisia vaikutuksia osallisten elämään tai työntekoon. Maakuntakaavaluonnoksen yleisötilaisuudet: Askola Sipoo Liljendal Loviisa Lapinjärvi Myrskylä Pernaja Porvoo Pukkila Ruotsinpyhtää Ehdotusvaihe Maakuntakaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana järjestettiin vuorovaikutteiset maakuntakaavan esittelytilaisuudet kaikissa maakunnan kunnissa. Maakuntakaavaehdotuksen yleisötilaisuudet: Pukkila Porvoo Ruotsinpyhtää Askola Liljendal Myrskylä Pernaja

12 Loviisa Sipoo Lapinjärvi Viranomaisneuvottelut Maakuntakaavaehdotuksesta neuvoteltiin kuntakohtaisesti maakunnan kuntien kanssa sekä eri viranomaistahojen kanssa. Maakuntakaavaehdotus asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen Itä-Uudenmaan maakuntakaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Porvoossa. Muut yhteistyötahot Maakuntakaavaehdotusta esiteltiin nähtävilläoloaikana useassa tilaisuudessa tarkoituksena tukea lausuntojen ja muistutusten valmistelua. Tavoitteena oli mahdollistaa välitön vuorovaikutus osallisten ja suunnittelijoiden kesken. Vahvistamisvaihe 2008 Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotus saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi Itä-Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksyttyä maakuntakaavan. Ympäristöministeriö pyytää Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta muiden ministeriöiden lausunnot. Itä-Uudenmaan liitto laatii vastineet ympäristöministeriöön toimitettuihin kunnallisvalituksiin ja muiden ministeriöiden lausuntoihin. Itä-Uudenmaan maakuntakaava saa lainvoiman ympäristöministeriön vahvistettua sen. Ympäristöministeriön päätöksestä on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Maakuntakaava tulee voimaan sitten, kun vahvistamista koskevasta päätöksestä on kuulutettu maakuntakaavan alueeseen kuuluvissa kunnissa niin kuin kunnalliset ilmoitukset niissä julkaistaan. Itä-Uudenmaan liitto lähettää vahvistetun maakuntakaavan niille ministeriöille, joita kaava koskee, maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntien liitoille, maakuntakaava-alueen kunnille ja rakennusvalvontaviranomaisille sekä tarpeen mukaan muille viranomaisille Vaikutusten arviointi osana kaavaprosessia Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa suunnittelijoille, päättäjille sekä osallisille kaavan toteuttamisen vaikutuksista, niiden merkittävyydestä ja mahdollisista haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotta kaavan toteuttamisen vaikutukset voidaan arvioida. Lain mukaan on arvioitava kaavan merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön talouteen ja elinkeinoihin 10

13 Maakuntakaavan tavoite- ja valmisteluvaiheessa kaavan vaikutukset arvioitiin suunnittelijoiden omana asiantuntijatyönä. Ehdotusvaiheessa jatkettiin vaikutusten arviointien laajennettua asiantuntijatyötä ja täydennettiin niitä tehdyillä selvityksillä. Selvitykset käsittelivät sekä laajoja että suppeita kokonaisuuksia koskevia asioita kuten Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson liiton yhteistyönä toteutettu Tuulivoiman tuotantoon soveltuvien maa- ja merialueiden kartoitus Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkoalueilla -selvitys (2005) sekä Suuronnettomuusriskin huomioiminen maankäytön suunnittelussa Kilpilahden teollisuusalueella (2007). Vaikutusten arviointia täydentävät maakuntakaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet, jotka ovat tuoneet suunnittelijoiden käyttöön paikalliset ja yksittäisiin ihmisiin kohdistuvat maakuntakaavaratkaisun vaikutukset. Mielipiteet ja lausunnot ovat vaikuttaneet maakuntakaavaehdotuksessa tehtyihin ratkaisuihin. Maakunnassa tehdyt ja työn alla olevat ympäristövaikutustenarviointi (YVA) -lain mukaiset arviointiaineistot ovat olleet maakuntakaavaehdotuksen valmistelussa käytettävissä Yhteenveto maakuntakaavaluonnoksen mielipiteistä ja lausunnoista Lausuntoja ja mielipiteitä jätettiin maakunnan liittoon ja kuntiin yhteensä noin 260 kappaletta. Osa jätetyistä mielipiteistä koostui adressityyppisistä lukuisin allekirjoituksin varustetuista nimilistoista. Suurin yksittäinen mielipiteissä esille tuotu asiakokonaisuus käsitteli Helsingistä itään johtavan pääradan (HELI -rata) vaihtoehtoista linjausta Sipoon Söderkullan alueella E 18 - moottoritien tuntumassa, sen pohjoispuolella. Maakuntakaavaluonnoksessa osoitettu linjaus herätti yleispiirteisyydestään huolimatta voimakasta vastustusta sen alle mahdollisesti jäävien kiinteistöjen ja maanomistajien keskuudessa. Maakuntahallitus totesi vastineenaan, että kyseistä linjausta ei osoiteta enää maakuntakaavaehdotuksessa millään merkinnällä. Jätehuollon alueet herättivät huolta ja vastustusta alueiden lähettyvillä asuvissa ihmisissä. Maakuntahallitus päätti edelleen osoittaa kaksi maakunnallisesti merkittävää jätteenkäsittelyaluetta Mömossen ja Kilpilahti, jotka perustuivat alueista tehtyyn ympäristövaikutusten arviointiin (Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy, jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointimenettely). Maa- ja kiviaineksen ottoalueiden merkintöjen todettiin olevan puutteellisesti merkittyjä. Olemassa olevista ottoalueista vain osa oli merkitty ja aluevarauksiin liittynyt tavoite jäi siten epäselväksi tai riittämättömästi perustelluksi. Lisäksi katsottiin, että tiettyjen alueiden osoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa elinkeinon harjoittajalle kohtuutonta haittaa rajoittamalla ottotoimintaa. Myös mahdollista päällekkäisyyttä maa-aineslain kanssa arvosteltiin. Maakuntahallitus päätti, että ko. aluevarausten osoittamista selvitetään lisää ennen kuin ne osoitetaan maakuntakaavaehdotuksessa. Mielipiteissä nostettiin esille myös useita tieyhteyksiä, jotka eivät perustuneet ajantasaisiin selvityksiin tai olivat epätarkoituksenmukaisia. Erityisesti Askolan Monninkylän ohitustien itäinen jatke Porvoon Ilolan suuntaan herätti vastustusta paikallisissa asukkaissa. Epäselvät tieyhteydet päätettiin joko poistaa tai merkitä ne maakuntakaavaehdotukseen ohjeellisina tai yhteystarvemerkinnöillä. 11

14 Pääosa maakuntakaavaluonnoksen mielipiteistä hajaantui yksittäisiin aluevarauksiin tai kohdemerkintöihin, joiden katsottiin aiheuttavan kohtuutonta haittaa maanomistajille. Usein nämä mielipiteet käsittelivät erilaisia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja niiden mahdollisesti aiheuttamia rajoituksia maa- ja metsätalouden harjoittamiseen tai hajaasutusluonteiseen rakentamiseen. Myös eriasteiset suojelu- ja luonnonsuojelualueet herättivät jonkin verran vastustusta. Toisaalta samoihin asioihin kiinnitettiin huomiota myös vastakkaisesta näkökulmasta. Lähinnä ympäristöjärjestöjen jättämissä mielipiteissä ja lausunnoissa tuli esille tarve lisätä tai vähintäänkin säilyttää olemassa olevia suojelu-, luonnonsuojelu- ja muita luonnon monimuotoisuutta tai eläinten liikkumismahdollisuuksia turvaavia tai parantavia aluevarauksia ja merkintöjä. Maakuntahallitus päätti osoittaa viheryhteystarve -merkinnällä maakunnallisesti merkittävät ekologiset yhteydet sekä täydentää lain nojalla perustetut luonnonsuojelualueet niistä tehtyjen päätösten mukaisesti. Lausunnoissa käsitellyt aiheet keskittyivät kunkin tahon omaan asiantuntemukseen. Erityisesti naapurimaakuntaliitot keskittyivät aluerakenteellisiin kysymyksiin ja toimiviin yhteysverkostoihin. Pääkaupungin kasvupaineet nostivat esille tarpeen tarkastella maakunnan aluerakennetta ja raideliikenneyhteyksien ajankohtaisuutta osana maakuntakaavan jatkotyöskentelyä. Maakuntakaavaluonnoksen aluevaraukset ja merkinnät perustuivat aluerakenteellisiin selvityksiin, jotka käsittelivät erityisesti Helsinki- Porvoo akselia sekä Kerava- Nikkilä kehittämisvyöhykettä (HesPo 2004 ja KeNi 2005). Kaupungit ja kunnat esittivät erilaisia tarkennustarpeita aluevarauksiin ja merkintöihin, joiden ne katsoivat eriävän kuntien ja kaupunkien ajankohtaisista tavoitteista. Lausunnoissa esitettiin erityisesti kaupan palveluiden tarpeiden huomioon ottamista sekä riittävien taajamatoimintojen alueiden varaamista maakuntakaavaan. Joitakin maakuntakaavassa esitettyjä kuntien maankäyttöä rajoittavia tai vaikeuttavia merkintöjä tai aluevarauksia katsottiin tarpeelliseksi arvioida uudelleen. Näitä olivat mm. maakaasuputkien, öljyputkien ja raideliikenneyhteyksien merkinnät. Maakuntahallitus päätti tarkastella lisää taajamatoimintojen alueita ja erilaisten rajoittavien merkintöjen käsittelyä maakuntakaavaehdotuksessa. Ympäristöhallinto kiinnitti lausunnossaan huomiota osittain puutteellisesti merkittyihin suojelu- ja luonnonsuojelualueisiin. Lisäksi katsottiin tarpeelliseksi Helsingin ja Porvoon välisen vyöhykkeen aluerakenteellista tarkastelua niin, että pystyttäisiin paremmin sovittamaan yhteen pääkaupunkiseudun kasvupaineet ja maakuntien raja-alueen merkittävät luontoarvot, erityisesti Sipoonkorven alue Yhteenveto maakuntakaavaehdotuksen muistutuksista ja lausunnoista Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksesta jätettiin nähtävilläoloaikana yhteensä 164 muistutusta. Osa jätetyistä muistutuksista koostui adressityyppisistä lukuisin allekirjoituksin varustetuista nimilistoista. Lisäksi maakuntakaavasta saatiin lausuntoja viranomaisilta ja muilta tahoilta yhteensä 59 kappaletta. Suurin osa maakuntakaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista keskittyi muutaman aiheen selvään vastustamiseen. Näistä eniten huolta herätti ydinvoiman rakentamisen salliminen sille osalle energiahuollon aluetta (EN), joka oli osoitettu Loviisan Hästholmenin niemeen, mantereen puolelle, ja erityisesti ydinvoimaloiden suojavyöhykkeen ulottamisesta Valkon taajaman päälle. Toiseksi eniten muistutuksissa vastustettiin Valkon satamaan sijoittuvien polttonestesäiliöiden vaatimaa Seveso II -direktiivin mukaista konsultointivyöhykettä ja siitä johtuvia ra- 12

15 kentamisrajoituksia. Konsultointivyöhykkeen suunnittelumääräys perustui Kilpilahden alueelta tehtyyn selvitykseen, jossa määriteltiin maankäytön suuntaviivat sekä konsultointivyöhykkeen että varsinaisten suojavyöhykkeiden osalta. Kilpilahden alueella mahdollisesta suuronnettomuudesta aiheutuvien vakavien vaikutusten mittakaava ja laajuus on turvallisuussuunnitelmienkin mukaan huomattava. Valkon huomattavasti kohdemaisempien polttonestesäiliöiden mahdolliset suuronnettomuusvaikutukset ympäröivän alueen toimintoihin ovat huomattavasti vähäisemmät. Yksittäisenä vastustusta herättäneenä aiheena maakuntakaavaehdotusvaiheessa erottui myös Sannaisten Yliken tien osoittaminen uudella linjauksella. Merkinnän tavoitteena oli mahdollistaa tien linjauksen muuttaminen erikseen suunniteltavalla tavalla, jolloin voitaisiin vähentää tieliikenteestä aiheutuvia riskejä merkittävälle pohjavesialueelle. Alueen asukkaat kokivat kuitenkin uuden osoitetun tielinjan pirstovan heidän maitaan ja vaikeuttavan siten heidän maankäyttöään. Maakuntahallitus esitti, että maakuntavaltuusto hyväksyisi muutetun maakuntakaavan, jossa tielinjaus osoitetaan olemassa olevalla paikallaan, mutta punaisella värillä (uusi tai merkittävästi parannettava yhdystie). Tällöin se osoittaa että tien linjauksen muutosta voidaan selvittää tai tutkia myös mahdollisuutta pohjaveden suojaustoimiin tien nykyisellä linjalla. Useissa muistutuksissa todettiin, että kiviainestenottoalueet aiheuttavat haittaa tai kohtuutonta haittaa aluevarausten lähiympäristössä tai jopa itse aluevarauksen sisällä sijaitseville kiinteistöille sekä ympäristöarvoille. Erityisesti Keravan rajan tuntumaan Sipoossa osoitetun kiviaineksen ottoalueen rajausta toivottiin sovitettavan paremmin yhteen mm. Uudenmaan maakunnan puolella sijaitsevien Keravan ja Vantaan kaupunkien maankäytön kanssa. Maakuntahallitus esitti, että maakuntavaltuusto hyväksyisi muutetun maakuntakaavan, jossa kyseistä kiviaineksen ottoaluetta supistettiin siten, että se paremmin ottaa huomioon maakuntarajan välittömässä läheisyydessä olevan maankäytön. Muilta osin maakuntahallitus päätti osoittaa kiviaineksen ottoalueet kaavaehdotuksen mukaisesti mahdollistaakseen ylimaakunnallisesti merkittävien kiviaineksen ottoalueiden toteuttamisen ja turvatakseen näin edes osittain kiviainestarpeen tyydyttämisen Itä-Uudellamaalla ja muualla kiviaineksen pääkäyttöalueilla. Suuri osa maakuntakaavaehdotuksen muistutuksista hajaantui edelleen yksittäisiin kohteisiin tai muihin maakuntakaavan merkintöihin, joiden katsottiin aiheuttavan kohtuutonta haittaa maanomistajille, kuten luonnosvaiheesta saaduissa mielipiteissäkin. Usein nämä muistutukset käsittelivät erilaisia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja niiden mahdollisesti aiheuttamia rajoituksia maa- ja metsätalouden harjoittamiseen tai hajaasutusluonteiseen rakentamiseen. Myös eriasteisten suojelu- ja luonnonsuojelualueiden merkintöihin kiinnitettiin edelleen huomiota ja toivottiin joidenkin niiden poistamista tai vastavuoroisesti niiden osoittamista lisää. Erityisesti ympäristöjärjestöjen jättämissä muistutuksissa tuotiin edelleen esille tarve lisätä tai vähintäänkin säilyttää olemassa olevat suojelu-, luonnonsuojelu- ja muita luonnon monimuotoisuutta tai eläinten liikkumismahdollisuuksia turvaavia tai parantavia aluevarauksia ja merkintöjä. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan siten, että siinä osoitetaan vain maakunnallisesti merkittävät viheryhteydet viheryhteystarve -merkinnällä sekä täydennetään siihen vielä lain nojalla perustettu Sipoonkorven luonnonsuojelualue. Lausunnoissa käsitellyt aiheet keskittyivät pääsääntöisesti kunkin tahon omaan asiantuntemukseen. Erityisesti naapurimaakuntaliitot keskittyivät aluerakenteellisiin kysymyksiin ja toimiviin yhteysverkostoihin. Pääkaupunkiseudun jatkuvien kasvupaineiden vuoksi tuotiin 13

16 edelleen esiin tarpeita tarkastella maakunnan aluerakennetta ja eri raideliikennemuotojen osoittamista kaavassa (mm. metroliikenne vs. junaliikenne). Useassa lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, ettei metroyhteyttä oltu osoitettu maakuntakaavassa osana metropolialueen liikenteellistä ratkaisua. Maakuntahallitus päätti, että metroyhteyden osoittaminen vaatisi huomattavia lisäselvityksiä ennen sen merkitsemistä maakuntakaavaan. Tästä syystä sitä ei voida ottaa mukaan nyt meneillään olevaan kaavakierrokseen, vaan siihen palataan tulevissa maakuntakaavoissa. Maakuntahallituksen aikaisemmin vuonna 2007 hyväksymät uudet väestöarviot ja niiden mukaiset luonnosvaiheesta laajennetut yhdyskuntarakenteen varaukset (keskusta- ja taajamatoiminnot) erityisesti Sipoossa herättivät sekä vastustusta että puoltavia näkökantoja. Helsingin ja Vantaan lausunnoissa katsottiin kuitenkin että taajama- ja keskustatoimintojen alueiden vähäisyys ei edelleenkään vastaa metropolialueen alueidenkäytön haasteisiin. Toisaalta jo kaavassa osoitettujen aluevarausten laajuuden katsottiin merkittävästi heikentävän Sipoonkorven laajan metsäalueen yhtenäisyyden ja perustuvan riittämättömiin selvityksiin sekä vaikutusten arviointeihin. Maakuntahallitus on pyrkinyt maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti osoittamaan tavoitellun kasvun ensisijaisesti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja toimivien liikenneyhteyksien varrelle, esimerkkinä Lounais- ja Etelä- Sipoo sekä Kerava-Nikkilä vyöhyke. Myös muualla maakunnassa tavoiteltu kasvu on osoitettu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Myös lausunnoissa nousi esille muistutuksissa käsiteltyjä aiheita, kuten Seveso II - direktiivin mukainen konsultointivyöhyke ja energiahuollon alue sekä Hästholmenin suojavyöhyke (ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke). Loviisan kaupunki katsoi, että Hästholmenin suojavyöhyke on ristiriidassa Säteilyturvakeskuksen (STUK) antamien ohjeistuksien kanssa sekä rajoittaa liiaksi Valkon taajamatoimintojen kehittämistä. Lisäksi konsultointivyöhyke aiheuttaa kohtuutonta haittaa Valkon kehittämiselle. Maakuntahallitus esitti, että maakuntavaltuusto hyväksyisi muutetun maakuntakaavan, jossa ydinvoimaloiden sijoittuminen sallitaan ainoastaan Hästholmenin saarelle. Tällöin myös suojavyöhyke supistuu siten, ettei se ulotu enää Valkon taajaman päälle ja täyttää siten Säteilyturvakeskuksen ohjeistuksen mukaiset vaatimukset suojavyöhykkeelle sijoittuvan vakituisen asutuksen enimmäismäärästä. Samalla lievennettiin myös Valkon sataman kohdalle osoitetun konsultointivyöhykkeen suunnittelumääräystä todellisia suuronnettomuusvaikutuksia vastaavaksi. (selvitys käynnissä, valmistuu marraskuussa 2007). 14

17 2. MAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMIÄ Itä-Uudenmaan maakunnan sijainti nopeasti kehittyvän Itämeren alueen piirissä sekä Helsingin seudun ja Pietarin välisellä rannikkovyöhykkeellä on maakunnan kehittymisen kannalta hyvä. Maakunnan toimintaympäristö tulee muuttumaan erittäin paljon seuraavan 30 vuoden aikana. Maapalloistuminen jatkuu, työn tuottavuus ja luonne muuttuvat sekä osaamisen merkitys korostuu. Kansainväliset riskit kasvavat eriarvoisuuden ja erilaisten kulttuurien ja uskontojen vuorovaikutuksen sekä ympäristöuhkien lisääntyessä. Laajemman kokonaisuuden sisällä Itä-Uudenmaan kehityksen arvioidaan kuitenkin jatkuvan vakaana. Haasteina ovat väestön ikääntyminen, osaamisen vahvistaminen ja sopeutuminen nopeisiin ulkoisiin muutoksiin. Itä-Uudenmaan liiton tavoitteena on monikeskuksinen aluerakenne ja mennyttä kehitystä tasapainoisempi väestön ja työpaikkojen kehitys sekä Helsingin metropolialueella että Etelä-Suomessa. Itä-Uudellamaalla se edellyttää voimavarojen suuntaamista elinkeinojen kehittämiseen ja toimintaedellytyksien turvaamiseen. 2.1 Itä-Uudenmaan kansainvälinen asema Itämeren alue on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä alueista. Maakunnan hyvä toimintaympäristö Suomenlahden rannikkovyöhykkeellä ja siinä näköpiirissä olevat muutokset luovat elinkeinoelämälle hyvät kehittämisedellytykset. 2.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne Suomessa yhteiskunnan kaupungistuminen jatkuu edellisten 1970-luvulle sijoittuneiden suurten muuttovuosien jälkeen. Maan sisäinen muutto kasvaviin kaupunkikeskuksiin ja erityisesti Etelä-Suomen kasvukeskuksiin on kiihtynyt ja ohittaa nykyisellään 1970-luvun väestön muuttamisen. Vastaanottaakseen väestökasvun kestävällä tavalla tulee kasvua ohjata olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen ja toimivien liikenneyhteyksien ja erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Voimakas väestökasvu mahdollistaa myös Etelä-Suomen kilpailukyvyn kehittymisen kansainvälisesti korkeatasoiseksi osaavan työvoiman sijaitessa lähellä työpaikkakeskittymiä. Mahdollinen kilpailuetu kuitenkin menetetään jos yhdyskuntarakenne ei tarjoa kestäviä ratkaisuja väestön sijoittumiselle. Hajautunut yhdyskuntarakenne pidentää työmatkaa ja matkaan käytettyä aikaa. Tulevaisuudessa enenevässä määrin työnantajat pyrkivät sijoittumaan alueille, joissa työnteon vaatimusten lisäksi ovat hyvät edellytykset virkistys ja vapaa-ajanviettoon. Etelä-Suomi pystyy tarjoamaan erinomaiset olosuhteet tulevaisuuden työnteolle ja korkealaatuiselle vapaa-ajalle Itä-Uusimaa osana Etelä-Suomea Itä-Uusimaa ja Eteläisen suuralueen painopisteet Maakunnat jaetaan EU:n käyttämän NUTS II jaon mukaisesti suuralueisiin. Itä- Uudenmaan maakunta kuuluu Eteläiseen suuralueeseen. Itä-Uudenmaan lisäksi Eteläiseen suuralueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä- Karjalan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnat. Ympäristöministeriön tekemä Maakuntasuunnitelmien analyysi vuodelta 2004 toteaa, että Eteläisen suuralueen maa- 15

18 kunnilla on kovin erilaiset lähtökohdat. Tätä mosaiikkimaista kuvaa yhdistää kuitenkin lähes kaikkien maakuntien pyrkimys linkittyä pääkaupunkiseutuun. Itä-Uusimaa ja valtakunnalliset painopisteet Ensisijaisesti vuoden 2001 maakuntasuunnitelmissa pyritään kehittämään maakuntien kilpailukykyä ja alueellista vetovoimaa. Suuralueittain tarkasteltuna Etelä-Suomi profiloituu ennestään vahvan ja monipuolisen osaamisen lisäämisellä, maakuntien keskinäisellä ja myös kansainvälisellä verkostoitumisella. Kaikilla suuralueilla korostetaan osaamisen vahvistamista, yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa, liikenneyhteyksien kehittämistä sekä suuntautumista yli valtakunnan rajojen. Valtakunnallisessa kokonaisnäkemyksessä profiloituvat erilaiset alueelliset kokonaisuudet. Maakuntasuunnitelmissa tulevat esiin erikokoiset ja eritasoiset kaupunkikeskukset, joista on erotettavissa kolme erikokoista ja tasoista toimintojen tihentymää. Itä-Uusimaa kuuluu näistä vahvimpaan Uudenmaan ja erityisesti pääkaupunkiseudun asutuksen, elinkeinoelämän ja osaamisen tihentymään, joka on muihin verrattuna ylivoimainen. Suomenlahden rannikkoakseli, joka idässä ulottuu Kotkan, Kouvolan ja Lappeenrannan kaupunkeihin ja tukeutuu Pietarin läheisyyteen, profiloituu lisäksi omana alueellisena kokonaisuutena liikenteellisten yhteyksiensä ja vahvan verkostoitumisensa vuoksi Etelä-Suomen aluerakenne 2035 Etelä-Suomen väestö kasvaa vuodesta 2000 vuoteen 2030 yhteensä % ja työpaikkojen määrä %. Kasvu perustuu nykyistä huomattavasti suurempaan maahanmuuttoon. Työn aikana hahmoteltiin kolme eri kehitysvaihtoehtoa: suurten kaupunkien Etelä-Suomi, kehityskäytävien Etelä-Suomi ja verkottunut Etelä-Suomi. Ne erottuvat toisistaan keskittymisen ja kaupungistumiskehityksen suhteen. Kehitysvaihtoehtojen pohjalta muodostettu alueen tavoitetila Eheytynyt Etelä-Suomi muistuttaa eniten kehityskäytävien Etelä-Suomea. Tässä kehitysvaihtoehdossa Etelä-Suomi on vuonna 2030 enemmän kuin yhteyskäytävä Venäjän ja läntisen Euroopan välillä; se on sekä kotimaisen että maailmanlaajuisen yritystoiminnan korkeatasoinen liiketoimintakeskus. Etelä-Suomen maakunnat ovat omaleimaisia ja erilaisia. Kilpailukykyistä tulevaisuutta rakennetaan yhteisten vahvuuksien avulla ja kehittämällä alueellista työnjakoa. Vuonna 2030 Etelä-Suomi on verkostoitunut, yhteistyökykyinen ja monipuolisia vahvuuksiaan hyödyntävä alue. aluerakenteellisesti se muodostuu läntisestä, keskisestä ja itäisestä yhteistyöalueesta, jotka täydentävät toisiaan. Keskistä aluetta, johon Itä-Uusimaa kuuluu, luonnehtivat laaja-alainen huippuosaaminen ja monipuoliset palvelut. Alueen opetus ja kulttuuritarjonta ovat merkittäviä, ja siellä sijaitsee Suomen ainoa metropoli. Alue on kansainvälisesti kiinnostava yhdistelmä huippuosaamista, vireää elinkeinoelämää, luontoa ja kulttuuria. alueen haasteena on Helsingin seudun kasvun hallinta. Keskisellä alueella on vahva rooli kansainvälisten suhteiden kehittäjänä. Toiminnalliset kaupunki- ja taajamaverkostot ovat Etelä-Suomen menestystekijöitä. Suuret keskukset ovat verkottuneet paitsi keskenään myös niitä ympäröivien pienkeskusten ja maaseudun kanssa. Verkostojen ytimeen kuuluvat myös osaamiskeskukset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Yksityisen ja julkisen sektorin kunta- ja muut hallintorajat ylittävä vapaaehtoinen yhteistyö tarjoaa mm. palvelujen tuottamiseen liittyviä mahdollisuuksia. 16

19 2.2.3 Kansalliset ja maakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Ympäristöministeriön julkaisun: Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta, Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva (31/2006) mukaan Itä-Uusimaa kytkeytyy läheisesti Helsingin seudun kehittämisvyöhykkeelle. Vuorovaikutus ympäröivien alueiden kanssa on tiivistä koko eteläisellä rannikolla Helsingistä itään. Rajat ylittävää yhteistyötä on Pietariin ja pidemmälle Venäjälle, jonka tulevaisuuden kasvupotentiaali on Suomen kannalta merkittävä. Pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää rannikkoa seurailevasta yhteistyöalueesta kestävälle liikenteelliselle ja aluerakenteelliselle ratkaisulle perustuva kasvava kehittämisvyöhyke. Itä-Uudenmaan sisäisiä ja ylimaakunnallisia kehityskäytäviä ovat Pohjolan kolmion liikennekäytävä (Kööpenhamina/Oslo - Tukholma - Helsinki - Porvoo - Loviisa - Pietari) ja Karjalan kehityskäytävä (Helsinki - Porvoo - Kouvola - Lappeenranta - Joensuu). Ylimaakunnallisena aluerakenteen kehittämisvyöhykkeinä korostuvat Helsinki - Porvoo - Loviisa -akseli ja Kerava - Nikkilä -vyöhyke. Kansainvälisiä yhteyksiä edustavat Porvoon Kilpilahden satama ja Valkon satama Loviisassa. Itä-Uudenmaan aluerakenteen merkittävin uusi mahdollisuus on itä-länsi -suuntaisen rannikkoradan (Heli -radan) rakentaminen. Uusi sekaliikennerata laajentaisi pääkaupunkiseudun ja Pietarin kasvuvaikutuksia nykyistä suuremmalle alueelle. E 18 -kehittämiskäytävä E 18 moottoritie kuuluu Euroopan TEN verkostoon ja muodostaa tärkeän yhteyskäytävän pohjoismaiden pääkaupunkien kautta Venäjälle. Itä-Uudellamaalla moottoritie liittää maakunnan rannikkokunnat itä-länsisuunnassa kansainväliseen liikenneyhteyskäytävään. Moottoritieyhteyttä ja sen suomia palveluiden kehittämismahdollisuuksia on selvitetty mm. E 18 -yhteistyöprojektissa vuonna E 18-yhteistyöprojektin tavoitteena on kehittää E 18 -yhteyskäytävästä välillä Oslo-Tukholma-Helsinki-Pietari korkealuokkainen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen väylä, jossa luonnon ja kulttuuriarvot on sekä otettu huomioon että hyödynnetty ja jota voidaan kuvata seuraavasti: Sujuva ja turvallinen liikennejärjestelmä Kestävää sekä alueellista ja yhdyskuntien kehitystä tukeva liikennejärjestelmä Miellyttävä ja mielenkiintoinen liikenneympäristö Selkeät ja hyvin toimivat informaatio- ja palvelujärjestelmät Vetovoimainen vyöhyke asutuksen, palveluiden, liiketoiminnan ja matkailun kannalta Yhteistyöprojektin Itä-Uudenmaan alueryhmä muodosti kehittämisstrategian ja painopistealueet kunnittain moottoritien liittymien yhteyteen. Itä-Uudenmaan tavoitteissa korostuvat liiketoiminnan kehittäminen, palvelutason parantaminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sekä ympäristön vaaliminen. Tavoitteena on opastuksen ja matkustajainformaation parantaminen sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen koko maakunnan osuudella. Kuntakohtaisina tavoitteina yhteistyöprojektissa mainitaan seuraavat asiakokonaisuudet: Sipoo: tavoitteena on ohjata suuria maankäytön muutospaineita yhdyskuntarakennetta eheyttäen ja kestävää kehitystä tukien, 17

20 Porvoo: elinkeinotoiminnan ja palveluiden kehittäminen sekä meluntorjunta, Pernaja: elinkeinotoiminnan kehittäminen ja ympäristön vaaliminen, Loviisa: elinkeinotoiminnan ja palveluiden kehittäminen, Ruotsinpyhtää: elinkeinotoiminnan ja palveluiden kehittäminen sekä ympäristön vaaliminen, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen. VT 6 -kehittämiskäytävä Karjalan kehityskäytävä. Valtatie 6 perusparantaminen ja rakentaminen leveäkaistatieksi 2004 avasi uusia mahdollisuuksia valtatien varren kunnille kehittää elinkeinotoimintaa ja palveluita. Lisäksi valtatien parantaminen luo mahdollisuuden tarjota asuinympäristö hyvien liikenneyhteyksien ja joukkoliikenteen varrelta. Valtatien perusparannus parantaa liikenneturvallisuutta tienvarren kunnissa Maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenne Aluerakenteen kehittäminen Kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden kannalta kriittinen tekijä monikeskuksisuudessa on lopulta se, miten keskukset kehittyvät seutuina ja linkittyvät omille vaikutusalueilleen (Suomen ympäristö 31/2006 Ympäristöministeriö). Itä-Uudenmaan aluerakenne ja siinä tapahtuvat muutokset ovat lähtökohta toimintojen suunnittelulle. Näitä ovat niin elinkeinoelämän kehittäminen kuin osaamisen vahvistaminen. Aluerakenteen suunnittelu nähdään alueellisesti verkottuneiden toimintojen kehittämisenä, ennakointitietojen ja suunnittelujärjestelmien kuvaamisena, ylimaakunnallisten yhteistyö- ja liikenneverkkojen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten kuvaamisena ja osaamiskeskusten ja klusteritoimintojen sijoittumisena. Suunnitelmallinen aluerakenne luo edellytykset maakunnan eri toimintojen tasapainoiselle kehittämiselle. Pääkaupunkiseudun läheisyydestä johtuen Itä-Uudenmaan kasvu painottuu Porvooseen ja Sipooseen. Itä-Uudenmaan liiton tavoitteena on sekä Helsingin metropolialueella että Etelä-Suomessa monikeskuksinen aluerakenne ja mennyttä kehitystä tasapainoisempi väestön ja työpaikkojen kehitys. Itä-Uudellamaalla se edellyttää elinkeinojen ja toimintaedellytyksien kehittämistä erityisesti Loviisan seutukunnassa ja Porvoossa, joka on maakunnan elinkeinoelämän keskus. Vuosaaren sataman valmistuminen seurannaisvaikutuksineen siirtää pääkaupunkiseudun työpaikkojen painopistettä itään ja luo uusia työtilaisuuksia ja elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia myös Itä-Uudellemaalle. Luoteis-Venäjän voimakas talouskasvu ja suuri markkinapotentiaali luovat uusia mahdollisuuksia maakunnan elinkeinotoiminnoille ja parantavat erityisesti Loviisan seutukunnan asemaa. Itä-Uudenmaan hyvän maantieteellisen sijainnin ja kompaktin koon ansiosta toimintojen ja palveluiden maakunnallinen sekä ylimaakunnallinen saavutettavuus on erinomainen. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kehittäminen ja tiivistäminen parantavat koko maakunnan toimintojen saavutettavuutta. Itä-Uudenmaan tiivistyvää ja eheytyvää aluerakennetta jäsentävät laajat ja yhtenäiset kulttuurimaisemavyöhykkeet. Maakunnan identiteettiä edustavat vyöhykkeet muodostuvat jokilaaksoista sekä rannikko- ja saaristoalueista rakennettuine kulttuuriympäristöineen. Ympäristöä on jatkuvasti hoidettava ja kehitettävä, että Itä-Uusimaa voisi olla myös tulevai- 18

21 suudessa omaleimainen ja korkeatasoinen asuinmaakunta. Ilmaston muutokset aiheuttavat yhdyskuntien kehittämiseen uusia haasteita, joista kaikkia ei vielä riittävästi tunneta. Elinkeinojen kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen Elinkeinojen kehittämistä ja osaamisen vahvistamista käsitellään yhtenäisenä teemana, sillä ne nivoutuvat toisiinsa. Osaamisen vahvistamisella pyritään parantamaan maakunnan nykyisien ja tulevan työvoiman koulutustasoa sekä lisäämään maakunnan koulutustarjontaa. Inhimillisten voimavarojen lisääminen edistää alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä, sillä esimerkiksi koulutustarjonta houkuttelee alueelle varsinkin nuorta väestöä. Erityisesti nuori ja koulutettu työvoima aktivoi ja monipuolistaa alueen elinkeinoelämää. Tällaisen positiivisen kehityksen käynnistäminen edellyttää kumpaankin teemaan liittyviä tavoitteita ja strategioita. Tuotekehitys- ja tutkimustoiminta ovat koulutuksen ohella avainasemassa luotaessa elinkeinotoiminnalle kilpailukykyä. Erityisesti julkiset tutkimus- ja kehitysmenot ovat Itä- Uudellamaalla olleet lähes olemattomia. Itä-Uudenmaan maakunnan väestöosuus koko maan väestöstä on 1,8 %, mutta korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämismenoista sen osuus oli vuonna 2004 ainoastaan 0,1 % ja julkisen sektorin vastaavista menoista 0,0 %. Myös yritysten asukasta kohden lasketut tutkimus- ja kehitysmenot ovat olleet alle maan keskiarvon. Ongelman ratkaisemiseen on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota. Ongelmaa voidaan lievittää myös tekemällä yhteistyötä ja verkostoitumalla pääkaupunkiseudun korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja muiden osaamiskeskusten kanssa. Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö Seudullinen yhteistyö on edennyt nopeasti Suomessa 1990-luvulta lähtien erityisesti aluekehityksessä ja elinkeinopolitiikassa. Tällä hetkellä yhteistyössä otetaan merkittäviä uusia askeleita myös kuntapalvelujen ydinalueilla eli sosiaali- ja terveystoimessa sekä koulutoimessa, koska väestön ikääntyminen tulee aiheuttamaan kunnille suuria haasteita. Itä-Uudenmaan sisäisen ja ulkoisen yhteistyön tavoitteena on vahvistaa kuntien elinvoimaisuutta ja palvelurakenteen toimivuutta ja tehokkuutta sekä kuntien ja maakunnan identiteettiä. Itä-Uudenmaan elinvoimaisuutta vahvistetaan rajat ylittävällä seutu- ja verkostoyhteistyöllä kotimaassa niin metropolialueen kuin muidenkin maakuntien kanssa ja myös kansainvälisesti, ennen kaikkea Itämeren alueella. Kansainvälinen yhteistyö vahvistaa Itä- Uudenmaan ja sen toimijoiden asemaa maakuntien Euroopassa ja Itämeren talousalueella. Lähialueyhteistyön keinoin voidaan vähentää Suomenlahden ympäristöriskejä ja edistää koulutuksen, hallinnon ja elinkeinoelämän toimijoiden yhteistyötä virolaisten ja venäläisten kanssa Porvoon seutu Porvoon seutu muodostuu maakunnan suurimman ja väestörikkaimman kaupungin, Porvoon ympärille. Kansallisesti Porvoo on osa monikeskuksista Etelä-Suomen kehittämisvyöhykettä, johon kuuluvat kaikki etelärannikon kaupungit. Porvoo on Itä-Uudenmaan maakuntaveturi, jonka monipuolinen kehittäminen elinkeinoelämältään ja palveluiltaan vahvaksi hyödyttää myös muita maakunnan kuntia mm. lyhentämällä palvelu- ja työmatkoja. Kehittynyt elinkeinoelämä vahvistaa Porvoon kansainvälistä kilpailukykyä yritysten ja muiden työpaikkojen sijoittumisalueena. Itä-Uudellamaalla on hyvät edellytykset kehittyä 19

22 vetovoimaiseksi asuin- ja elinkeinojen harjoittamisen maakunnaksi. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä luodaan kestävällä tavalla elinkeinoille suotuisa kehittymistila tarjoamalla yrityksille osaavaa työvoimaa sekä hyvät vapaa-ajan viettomahdollisuudet. Itä-Uudellamaalla ainutlaatuinen ympäristö luo edellytykset hyvälle elinympäristölle. Luonnonympäristöä ja sen tilaa ei tule unohtaa vaan sen vaaliminen on tärkeää. Eheä yhdyskuntarakenne vähentää liikennesuoritetta ja hillitsee ilmastonmuutosta Loviisan seutu Loviisan seutu muodostaa oman kulttuurihistoriallisesti säilyneen eheän kokonaisuuden, jonka elinkeinojen ja kaupallisten palveluiden keskuksena Loviisan kaupunki toimii. Loviisan seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen muotoutumiseen ovat vaikuttaneet rannikko ja geologiset muodot kuten harjut ja jokilaaksot. Loviisan seudulla muutokset ovat olleet pitkällä aikavälillä vähäisiä ja rakentaminen on sijoittunut lähinnä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen läheisyyteen tai haja-asutusalueelle. Itä-Uudenmaan kehittyminen ja kasvu näkyy Loviisan seudulla kiihtyneenä rakentamisena ja kansainvälisten yhteyksien kuten E 18 moottoritien ja Valkon sataman vilkastuneena liikenteenä. Perusinfrastruktuuri on Loviisan seudulla vastaanottokykyinen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tukee Loviisan seudun kestävää kehitystä. Loviisan seudun itäpuolella sijaitsevan Kymenlaakson kasvu vahvistaa myös Loviisan seutua ja erityisesti Loviisan kaupunkia. Kehityksen edellytys on toimivat raideyhteydet ja muu liikenneverkko. HELI-rata mahdollistaisi tavaraliikenteen siirtämisen osittain raiteille Suomen etelärannikolla. 2.3 Kaavaratkaisun taustalla olevat vaihtoehtotarkastelut Itä-Uudenmaan liitto osallistui Uudenmaan tulevaisuus 2035 (UTU 2035) -projektiin, joka tutki vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita yleispiirteisesti pitkälle tulevaisuuteen. Vaihtoehtoisia tulevaisuuden kuvia voidaan arvioida strategisessa suunnittelussa. Itä- Uudenmaan maakuntasuunnitelma ja maakuntakaavaprosessissa on otettu huomioon Uudenmaan tulevaisuus 2035 skenaariotyöskentelyn hahmottelemat tulevaisuuskuvat. Helsingin seutu Porvoo aluerakenneselvitys (HesPo) vuodelta 2004 tarkasteli neljää aluerakennevaihtoehtoa maakuntarajat ylittävällä alueella. Selvitysalue sisälsi Helsingin itäosia, osan Kaakkois-Vantaata, Keravan kaupungin, Sipoon kunnan sekä Porvoon kaupungin keskustan länsipuolisen alueen. Selvityksessä tutkittiin tehokkaamman yhdyskuntarakenteen kehittämisen vaihtoehtoja alueelle. Myös raideliikenteen hyödyntämistä osana aluerakenteenkehittämistä tutkittiin. Kerava-Nikkilä -vyöhykkeen joukkoliikenne - ja maankäyttöselvitys (Ke-Ni 2005) jatkoi aluerakenteen kehittämisvaihtoehtojen tutkimista HesPo:a yksityiskohtaisemmalla tasolla. Kerava-Nikkilä vyöhykettä tarkasteltiin rakennemallien kautta, joista toisessa hyödynnettiin olemassa oleva Kilpilahden raideliikenneyhteys henkilöliikenteelle Skenaariot ja alueidenkäyttö Uudenmaan tulevaisuus 2035 skenaariovaihtoehdot Itä-Uudellemaalle on otettu huomioon maakuntasuunnitelman tavoitteiden asettelussa sekä maakuntakaavaratkaisussa. 20

23 Itä-Uudenmaan kehityskuva 2035 Itä-Uudenmaan maakunnan kehitykseen vaikuttavat keskeisesti ulkoiset muutostekijät ja käytettävissä olevat omat voimavarat, jotka luovat perustan kehitystoiminnalle. Keskeisimpiä sisäisiä muutostekijöitä ovat väestön ja osaamisen kehitys sekä ikärakenteen muutos ja alueellinen eriytyminen. Seuraavat arviot perustuvat edellä esitettyihin kehitysnäkymiin ja skenaariotyöskentelyyn sekä haluttuun tulevaisuuskuvaan. Ulkoiset muutostekijät Talouskasvu on lähivuosina todennäköisesti voimakkainta Kaakkois-Aasiassa. EU:n integraation oletetaan edelleen syvenevän. Työvaltainen tuotanto siirtyy kasvavassa määrin halvan työvoiman maihin ja markkinoiden lähelle. Yhteistyö ja vuorovaikutus Itämeren piirissä lisääntyy ja Luoteis-Venäjän merkitys Itä-Uudenmaan taloudelle kasvaa. Pääkaupunkiseudun kehitys vaikuttaa merkittävästi Itä-Uudellemaalle. Kilpailun kiristyessä alueellinen erikoistuminen jatkuu. Suomessa keskitytään yhä enemmän tietointensiivisiin ja luoviin tutkimus-, suunnittelu-, kehittämis- ja markkinointitehtäviin. Pääkaupunkiseudun vaikutus kohdistuu voimakkaimmin Itä-Uudenmaan länsiosiin. Se ilmenee voimakkaina maankäyttöpaineina ja väestönkasvuna sekä kasvavana pendelöintinä. Kasvupaineiden hallinta edellyttää kunnilta vahvaa otetta kaavoituksessa ja palvelujen tuottamisessa sekä elinkeinotoiminnassa. Väestö ikääntyy ja keskittyy Suomessa väestö keskittyy Etelä-Suomeen ja suurimpiin keskuksiin sekä niiden lähiympäristöön. Todennäköisesti Itä-Uusimaa on jatkossakin muuttovoittoinen, joten väestön ikärakenne pysyy suhteellisen hyvänä. Väestömäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 saakka, jonka jälkeen väestönkasvu taittuu, ellei muuttoliike ulkomailta kasva olennaisesti nykytasosta. Yli 65-vuotiaiden määrän ennakoidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä muiden ikäryhmien määrän hieman pienentyessä nykyisestä. Väestön ikääntyminen aiheuttaa suuria kustannuspaineita terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottamiseen ja pakottaa etsimään uudenlaisia keinoja tuottaa palveluja. Osaamisen merkitys kilpailutekijänä tulee korostumaan. On todennäköistä, että kakkosasuminen yleistyy elintason parantuessa, joten Itä-Uudellamaalla vapaa-aikaansa viettävien määrä tulee kasvamaan. Talouskehitys jatkuu vakaana Useimmissa talousennusteissa oletetaan Suomen talouskasvun jatkuvan vakaana. Itä- Uudenmaan asukasta kohden laskettua bruttokansantuotetta, joka oli vuonna 2005 EUmaiden keskitasolla, alentaa kasvava työssäkäynti maakunnan ulkopuolella, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kotitalouksien ostovoima, väestön työllisyystilanne sekä huoltosuhde ovat hyviä, ja niiden oletetaan pysyvän jatkossakin vakaina. Alueellisen erikoistumisen ennakoidaan lisääntyvän. Itä-Uudenmaan erikoispiirteitä ovat vahva teollinen perinne ja vuorovaikutus pääkaupunkiseudun kanssa. Itä-Uudenmaan vahvoja aloja ovat nyt ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa kemianteollisuus, energiantuotanto, sähkötekninen teollisuus sekä vapaa-aikaan liittyvät palvelut kuten matkailu. Perinteinen graafinen ala on viime vuosina hiipunut, mutta mediasta voisi maakunnan kak- 21

24 sikielisyyden ja vahvan kulttuuripääoman johdosta tulla sitä korvaava uusi kasvuala. Työpaikkojen kasvu tulee todennäköisesti olemaan voimakkainta palvelualoilla (matkailu ja muut vapaa-ajanpalvelut, hoivapalvelut, kotityö). Jalostuksen työpaikkamäärän arvioidaan pysyvän nykytasolla eikä alkutuotannon työpaikkamäärän ennakoida enää oleellisesti vähenevän. Alueellinen yhteistyö ja verkottuminen tulevat todennäköisesti voimistumaan. Julkinen talous tulee olemaan tiukalla. Yksityiset tulevat tuottamaan yhä suuremman osan julkisyhteisöjen nykyisin tuottamista palveluista. Tilaaja ja tuottaja eriytyvät palvelutuotannossa. Teknologian kehitys muuttaa merkittävästi työn ja vapaa-ajan luonnetta Automaatio yleistyy sekä teollisessa tuotannossa että palvelutuotannossa. Työn tuottavuus kasvaa, mutta työpaikat vähenevät perinteisillä aloilla. Erityisesti palvelualoilla tapahtuu suuria muutoksia. Työnteon ja opiskelun riippuvuus paikasta ja ajasta vähenevät. Teknologian kehitys muuttaa kansalaisten arkea ja vapaa-aikaa merkittävästi. Teollisuuden aiheuttamat ympäristöriskit vähenevät. Tuotteiden elinkaariajattelu ja jätteiden hyötykäyttö voimistuvat. Korkealaatuisen ympäristön merkitys korostuu Kulttuuri- ja luontoarvojen merkitys korostuu todennäköisesti jatkossa yhä enemmän sekä asumisen että matkailun vetovoimatekijänä. Pääkaupunkiseudun tonttipulasta ja korkeasta hintatasosta johtuen Itä-Uudellemaalle kohdistuu paljon asuntojen rakentamispainetta, josta osa kohdistuu väljästi rakennetuille maaseutualueille. Seurauksena on yhdyskuntarakenteen hajautumista. Asunnot, työpaikat ja palvelut etääntyvät toisistaan. Työ-, asiointija opiskelumatkat pitenevät sekä liikenne, onnettomuudet ja ympäristöhaitat lisääntyvät. Riskit lisääntyvät yhteiskunnan monimutkaistuessa Itä-Uudenmaan elinkeinorakenne ja sijainti lisäävät maakunnan riskialttiutta. Riskien aiheuttajia ovat mm. kemianteollisuus, kuljetukset, energiantuotanto ja runsas liikenne. Maakunnan kehitystä voivat jarruttaa esimerkiksi energian hinnan nousu ja rakennusmaan hinnan kalleus Johtopäätökset maakuntakaavan laadintaan Skenaariotyöskentelyn pohjalta käydyssä vuorovaikutteisessa keskustelussa muodostettiin seuraavat alueidenkäyttöä koskevat päätökset: Maapalloistuvassa taloudessa keskittäminen edistää kehittymistä. Itä-Uusimaa hyötyy pääkaupungin vetovoimasta ja tarjoaa elinkeinoelämälle hyvät kehittämismahdollisuudet Työpaikkojen kehittyminen on voimakkainta Porvoossa, jonka koko ja rooli maakuntakeskuksena tarjoaa mahdollisuuden kansainvälisesti kilpailukykyiselle elinkeinojen harjoittamiselle. Myös Loviisan kaupunki muodostaa oman seutukuntansa elinkeinojen keskuksen erityisesti palveluiden, toimivan sataman ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Väestön ikääntyminen ja keskittyminen vaatii maankäytön suunnittelua muodostamalla ehjiä, toimivia yhdyskuntia hyvien liikenneyhteyksien ja järjestetyn vesihuollon piirissä. Riittävällä varautumisella väestönkasvuun luodaan edellytykset vastaanottaa kasvua sekä hillitä kohtuutonta asuntojen ja tonttimaan hinnan nousua 22

25 Maakunnan kasvaessa liikenneyhteyksien ja joukkoliikenteen sekä raideliikenteen hyödyntämisellä on ratkaiseva merkitys maakunnan toimintakyvyn turvaajana Tasapainoinen kehitys koko maakunnassa tukee koko maakunnan elinvoimaisuutta. Monikeskuksinen aluerakenne luo edellytykset myös maa- ja metsätalousvaltaisille kunnille kehittää elinkeinoja sekä asumista Alueidenkäytön periaatteiden ja skenaariotyöskentelyn pohjalta otettiin maakuntakaavaratkaisun tavoitteeksi yhdyskuntarakenteen kehittäminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen eheyttämällä ja tiivistämällä aluerakennetta. Tavoitteena on monikeskuksisen joukkoliikenteeseen tukeutuvan elinvoimaisen ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen kehittäminen. 2.4 Väestö ja asuminen Itä-Uusimaa kuuluu nopeimmin kasvaviin maakuntiin ja kasvun on ennustettu jatkuvan väestön tiivistyessä Etelä-Suomeen ja erityisesti pääkaupunkiseudulle ja sen läheisyyteen. Asumisväljyyden kasvu ja asumistason nousu aiheuttavat tarvetta asuntotuotannon lisäämiseen. Itä-Uudellamaalla voimakkainta väestökasvu on maakunnan läntisissä osissa Sipoossa ja Porvoossa, mutta lähes koko maakunta on väestökasvualuetta. Pienet yksiköt ja pienimittakaavaisuus luo tuttuuden tunnetta ja turvallisuutta asumisessa ja elämisessä, mikä on Itä-Uudenmaan maakunnan vahvuus. Väestökehitys ja monet muut väestön toimeentuloon ja selviytymiseen vaikuttavat kehityspiirteet ovat Itä- Uudellamaalla suotuisat verrattuna koko maahan. Itä-Uudenmaan nopeasti kasvavissa kunnissa on haasteena turvata peruspalvelut kasvavalle väestölle samalla kun vanhempien ikäluokkien kasvu on suurta tulevina vuosikymmeninä. Lisäksi haasteena on vastata pitkään jatkuneen väestön vähentymisen tuomiin ongelmiin maakunnan itä- ja pohjoisosissa. Tasapainoisen sosiaalisen ympäristön kannalta on tärkeää palvelujen järjestämisessä ja muissa toimenpiteissä ottaa huomioon eri väestöryhmät kuten nuoret, vanhukset, lapsiperheet, erityisryhmät sekä keskuksissa ja haja-asutusalueilla asuvat. Sosiaalisen syrjäytymisen ennalta ehkäisy on erityisen tärkeää Väestö Väestökasvuarvio Itä-Uudenmaan väestökasvuarviota tarkastellaan seuduittain lukuun ottamatta Sipoota, jota tarkastellaan omana kokonaisuutena. Itä-Uudenmaan liiton väestöarviot ulottuvat maakuntakaavan tarkasteluajanjaksoa pidemmälle vuoteen 2040 saakka. Maakuntakaavan väestökasvuarvion mukaan Itä-Uudenmaan maakunnassa on vuonna 2030 asukkaita yhteensä Sipoossa on arvioitu väestömääräksi ja Porvoon seudulla Loviisan seudulla on väestömäärän arvioitu olevan vuonna 2030 noin ja vuonna 2040 noin

26 Porvoo sk- Borgå er Loviisan sk - Lovisa er Sipoo - Sibbo Itä-Uusimaa Östra Nyland Seudulliset väestöarviot maakuntahallitus Asuminen Väestökasvu ja ikärakenteen muutokset asettavat niin määrällisiä kuin myös laadullisia vaatimuksia asuntojen uustuotannolle ja peruskorjaustoiminnalle. Maakunnan asumismiljöön tulee tarjota asukkailleen viihtyisiä, turvallisia sekä esteettömiä asumismahdollisuuksia. Valittujen ratkaisujen tulee edistää asukkaiden omatoimista selviytymistä mm. asumiseen ja muuhun päivittäiseen toimintaan nähden. Työ- ja elinkeinoelämän vaatimukset lisäävät vapaarahoitteisten ja valtion tukeman vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantotarpeita erityisesti nopeimmin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Pienemmän väestökasvun alueilla uustuotantoon ei laajemmassa mittakaavassa ole tarvetta. Näillä alueilla keskitytään olemassa olevan asuntokannan kehittämiseen, käyttöön ja ylläpitoon. Vuonna 1996 Itä-Uudenmaan asuntojen pinta-ala oli keskimäärin 83,8 m² ja asukasta kohden keskimäärin 35,7 m² / henkilö. Vuonna 2001 vastaavat luvut olivat 88,1 m² ja 37,8 m² Itä-Uudenmaan asuntokuntien keskikoko on 2,3 henkilöä, kun koko maan vastaava on 2,2 henkilöä. Itä-Uudenmaan asuntokunnista 65 % on yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Itä-Uudellamaalla asuntokanta on pientalovoittoista ja omistusasuntovetoista. Erillistenpientalojen (omakotitalot) osuus on lähes 58 % asuntokannasta ( as.) Rivi- ja ketjutalojen osuus on runsaat 10 % ja asuinkerrostalojen osuus on yli 29 % kaikista asunnoista. Maakunnan asuntokunnista keskimäärin 69 % asuu omistusasunnossa. Vuokraasunnoissa asuvien osuus on 27 %. Muun hallintaperusteen (esim.asumisoikeusasunto, syytinki ym.) perusteella asuvien osuus on 4 %. Kuntien välillä on huomattavia eroja. Loviisassa vuokralla asumisen osuus on lähes 38 %, Porvoossa 32 %, mutta Sipoossa asuntokunnista 16,2 % asuu vuokra-asunnossa. Itä-Uudenmaan asuntotuotanto riippuu paitsi kysynnästä myös kaavoitustilanteesta ja tonttitarjonnasta kunnissa. Maakunnan väestökehityksen mukaisesti uustuotantoa on koko maakunnassa. Olemassa olevan asuntokannan käyttö, ylläpito ja kehittäminen on yhä tärkeämpää. Itä- Uudenmaan asuntokanta käsitti v yhteensä asuntoa. Olettamalla, että 3 % asuntokannasta olisi vuosittain peruskorjaustarpeessa, merkitsee se, että asuntoon/vuosi kohdistettaisiin korjaustoimenpiteitä. Näin myös edistettäisiin nyt vailla vakinaisia asukkaita olevien asuntojen saattamista asumiskäyttöön. Vailla vakinaisia asukkaita olevien asuntojen lukumäärä oli vuonna 2001 yhteensä asuntoa (8,3 % asuntokannasta). 24

27 2.5 Työpaikat ja elinkeinot Elinkeinojen kehittäminen on Itä-Uudenmaan maakunnan menestymisen kannalta merkittävin painopistealue. Lähitulevaisuuden painopiste suunnataan elinkeinopolitiikkaa tukeviin toimenpiteisiin sekä Itä-Uudenmaan liiton oman työn että maakunnallisen elinkeinoyhtiön kautta. Itä-Uudenmaan elinkeinoperustaa on tarve vahvistaa, jotta maakunnan työpaikkojen kehitys vastaisi nykyistä paremmin väestön kehitystä niin, että työntekijät voisivat työllistyä ja saada toimeentulonsa omasta maakunnastaan kohtuulliselta etäisyydeltä asunnoistaan. Itä-Uudenmaan vahvoja elinkeinoklustereita ovat kemia, energia sekä sähköinen talotekniikka ja niiden oletetaan edelleen voimistuvan. Luovat toiminnot kuten sisällöntuotanto, henkilökohtaiset sekä matkailu- ja kulttuuripalvelut ovat maakunnan kasvavia aloja. Maakunnan yrityspalveluja on tarve kehittää. Olemassa olevien yritysten toimintaedellytykset on turvattava, mutta maakuntaan on saatava myös uusia yrityksiä. Myös ulkoistamalla julkisten palvelujen tuotantoa yksityissektorille voidaan luoda perustaa uusille yrityksille. Yritysten kansainvälistymistä on edistettävä. Elintarviketuotannossa on hyödynnettävä pääkaupunkiseudun ja Pietarin markkinapotentiaalit. 2.6 Liikenne Itä-Uudenmaan liikenneverkon rungon muodostavat valtatie 7 (E18) Helsinki - Porvoo - Kotka - Pietari ja valtatie 6 Koskenkylä Kouvola Itä-Suomi sekä Kantatie 55 Porvoo Mäntsälä Hyvinkää Hanko. Tavoitteena on saada myös maantie 167 muutettua kantatieksi, koska se täydentää hyvin valtakunnallista tieverkkoa ja se muodostaa tärkeän tavaraliikenteen yhteyden Lahden talousalueen ja Loviisan sataman välille. Päätiestöä täydentävät alempiasteiset seutu- ja yhdystiet. Itä-Uudellamaalla on kaksi tavaraliikenteen käyttämää rataa: Kerava Kilpilahti ja Loviisa Lahti. Kilpilahden satama on tavaramäärällä mitattuna maan suurin ja se palvelee Kilpilahden alueen teollisuutta ja maan energiahuoltoa. Loviisassa on yleinen satama ja Tolkkisissa teollisuussatama. Itä-Uudenmaan maakunnan liikenteellinen sijainti on erittäin edullinen. Itä-Uudeltamaalta on pääsääntöisesti erittäin korkeatasoiset kotimaiset ja kansainväliset liikenneyhteydet, mutta maakunnan sisäisissä tie- ja kevyen liikenteen yhteyksissä on runsaasti puutteita ja alempi tieverkko on monin paikoin epätyydyttävä. Väestön, asumisväljyyden ja elinkeinotoiminnan kasvu on nopeata etenkin maakunnan länsiosissa sekä Loviisassa ja se aiheuttaa tarpeen laajentaa tieverkkoa sekä rakentaa uusia taajamien ohitusteitä. Nopeasti kasvavan Venäjän liikenteen takia liikenteen sujuvuus ja turvallisuus tulevat maakunnan itäosissa heikkenemään ellei tarvittavia moottoritieinvestointeja tehdä lähivuosina. Maakunnan rataverkko on puutteellinen eikä se palvele ollenkaan henkilöliikennettä. Tavoitteena on käynnistää henkilöliikenne Keravan ja Nikkilän välisellä radalla niin, että Helsingin ja Keravan väliä kulkevat K -junat jatkaisivat kulkua Keravalta Nikkilään saakka. Välillä olisi pysähdyspaikat Keravan Ahjossa ja Sipoon Talmassa. Näin olisi mahdollista suhteellisen pienin investoinnein kehittää Helsingin seudulle uutta raideliikenteeseen tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta. Keravan ja Kilpilahden välisellä sähköistetyllä radalla on tarve vaihtaa 25 tonnin akselipainon mahdollistavat kiskot, koska radalla on paljon pitkämatkaista ja raskasta Venäjän ja Kilpilahden välistä tavaraliikennettä, jossa akselipainon korotuksesta saadaan suuri hyöty. Loviisan ja Lahden välisen radan perusparantaminen tulee ajankohtaiseksi luvun alkupuolella. Etelä-Suomen kilpailukyvyn parantamiseen ja 25

28 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä yhdyskuntarakeen eheyttämiseen olisi Helsingin ja Pietarin välisen Heli -ratahankkeen toteuttamisella suuri merkitys. Ulkomaan tavaraliikennettä oli Itä-Uudenmaan satamissa v seuraavasti: Kilpilahti 16,1 milj. ton Loviisa 1.05 milj. ton Tolkkinen 0,106 milj. ton Kilpilahden satamassa oli v lisäksi kotimaan tavaraliikennettä 2,8 milj. ton. Loviisan satamassa on sataman rakenteiden uusiminen ja laajentaminen tarpeellista. Tolkkisten väylän syventäminen metrillä on ajankohtaista. Suomenlahden rannikolla kulkevan talviväylän oikaiseminen on Pellingin kohdalla tarpeellista. Itä-Uudenmaan rannikoilla on runsaasti loma-asutusta ja veneliikennettä. Tärkeimpiin venesatamiin johtavia väyliä on tarve ruopata sekä korjata yhteysaluslaitureita. Itä-Uudellamaalla ei ole lentokenttiä. Lähimmät kentät ovat Helsinki-Vantaan kansainvälinen kenttä ja Malmin pienkone kenttä. Lentoliikenteen vaikutukset ilmenevät Itä- Uudellamaalla lentomeluna erityisesti Helsinki-Vantaan ja Malmin lentoliikenteestä johtuen. Kansainväliset lentoreitit kulkevat Itä-Uudenmaan yli ja Malmilta lennetään ansiolentäjien koulutuslentoja myös Itä-Uudenmaan puolella. Lentoliikenteen melu kuuluu erityisesti Sipoossa ja Porvoossa. Liitekartta lentoliikenteen melu (Hki-Vantaa). Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään että Malmin lentokentälle on selvitettävä vaihtoehtoinen sijaintipaikka. Alueidenkäytössä tulee huolehtia siitä, ettei vaihtoehtoja suljeta pois niin kauan kuin lentokentän sijainti on ratkaisematta. Itä-Uudenmaan alueella on selvitetty vaihtoehtoisia paikkoja Malmin yleisilmailua palvelevan lentokentän siirtämistä varten sekä 1990-luvulla että vuonna Sijaintipaikkaselvitykset eivät kuitenkaan ole johtaneet toimenpiteisiin Itä-Uudenmaan osalta. Ilmailulaitos tekee asiasta lisäselvityksiä. Itä-Uusimaa sijaitsee pääkaupungin välittömässä läheisyydessä, josta aiheutuu väestökasvun myötä työmatkaliikenteen lisääntymistä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon liikenneyhteyksien aiheuttama melu ja ohjattava toiminnot mahdollisuuksien mukaan riittävän kauaksi liikenneväylistä ja vähennettävä haittoja riittävän tehokkaalla meluntorjunnalla. Valtioneuvoston ohjearvojen mukaan keskiäänitaso saisi asuntoalueilla olla päivällä enintään 55 db ja yöllä vanhoilla alueilla 50 db ja uusilla 45 db. Tavoitteena on ohjearvot alittava melutaso asumiseen, virkistykseen ja oleskeluun varatuilla alueilla Maakunnan tavoitteena on tehokas, turvallinen ja yhdenvertainen liikenne- ja tietoliikennejärjestelmä, joka tukee maakunnan kilpailukykyä, vetovoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmän tavoitteita ja kehittämistä on yksityiskohtaisesti käsitelty Itä-Uudenmaan liikennestrategiassa, joka valmistui v Siihen liittyy myös vuoden 2006 loppuun ulottuva aiesopimus, jota on päätetty jatkaa kahdella vuodella. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueita koskevasta liikennestrategiasta on valmistunut luonnos Liikennestrategioita ja maakuntakaavan liikennealuevarauksia valmisteltaessa 26

29 on otettu huomioon sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet että liikenneviranomaisten strategiat, suunnitelmat ja ohjelmat. Itä-Uudellamaalla on edelleen kohtuullisen hyvät joukkoliikenneyhteydet. Joukkoliikenteen laatukäytäviä on seuraavilla väleillä: Porvoo - Helsinki, Nikkilä - Helsinki ja pikavuoroliikenteessä väleillä Kouvola - Porvoo - Helsinki ja Kotka - Loviisa - Porvoo - Helsinki. Huomattavan suuri osa maakunnan väestöstä sijoittuu näiden joukkoliikenteen laatukäytävien piiriin. Itä-Uudenmaan henkilökuljetusten palvelutasotavoitteet on määritelty v valmistuneessa selvityksessä. Itä-Uudenmaan matkapalvelukeskuksesta on laadittu toteuttamissuunnitelma, joka valmistui v Matkojen yhdistely koskee suunnitelman mukaan alkuvaiheessa julkisilla varoilla rahoitettavia matkoja ja myöhemmin sitä on mahdollista laajentaa koskemaan yleistä joukkoliikennettä erityisesti niillä alueilla, joilla ei ole tarjolla muita joukkoliikennepalveluja. Suunnitelman toteuttaminen on ajankohtaista v Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmää on kuvattu liitekartalla Raideliikenne Raideliikenne on Itä-Uudellamaalla merkittävä tavaraliikenteen kuljetuksissa Kilpilahden satama-alueelta sekä Valkon satamasta. Henkilöjunaliikennettä ei Itä-Uudellamaalla ole lukuun ottamatta kesäviikonloppujen höyryjunakuljetuksia Porvoon - Hinthaaran välillä. Maakuntakaavan tavoitteena on tulevaisuudessa hyödyntää raideliikennettä henkilöjunaliikenteessä lisääntyneen yksityisautoilun ja merkittävästi lisääntyneen raskaanliikenteen siirtämiseksi teiltä raiteille. HELI-rata hyödyttäisi maakuntaa laajemmin myös muita etelä rannikon yhdyskuntia ja elinkeinokeskittymiä välillä Helsinki - Pietari ja Moskova. Lyhyemmän aikavälin suunnitelmissa on Kerava - Nikkilä vyöhykkeen raideyhteyden hyödyntäminen kohtuullisin investoinnein mahdollista. Helsinki - Kerava - Nikkilä raideliikenteen hyödyntäminen mahdollistaisi Sipoon yhdyskuntien kestävän kehittämisen joukkoliikenteeseen perustuen. Raideliikenteen pidemmän aikavälin kehitysnäkymiä Raideliikenteen kehittämistä pidemmällä aikavälillä on selvitetty Ratahallintokeskuksen teettämässä Etelä-Suomen raideliikennevisio selvityksessä. Lisäksi Kerava - Nikkilä -väliä selvityksessä tutkittiin raideliikenteen hyödyntämistä yhdyskuntarakenteen tiivistyessä ja aluerakenteen tehostuessa Lentoliikenne Itä-Uudellamaalla ei ole kaupallisia lentokenttiä. Lähimmät kentät ovat Helsinki-Vantaan kansainvälinen kenttä, Malmin pienlentokone kenttä, Kymin lentokenttä, Karhulan kenttä sekä maavoimien käytössä oleva Utin sotilaslentokenttä. Lentoliikenteen vaikutukset ulottuvat Itä-Uudenmaan puolelle lentomeluna erityisesti sekä Helsinki-Vantaan että Malmin lentokentän lentoliikenteestä aiheutuen. Kansainväliset lentoreitit kulkevat Itä-Uudenmaan yli ja Malmilta lennetään ansiolentäjien koulutuslentoja myös Itä-Uudenmaan puolella. Lentoliikenteen ja lentotoiminnan melu kuuluu erityisesti Sipoon alueella mutta myös Porvoon ja Sipoon saariston alueella. Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään että Malmin lentokentälle on selvitettävä vaihtoehtoinen sijaintipaikka. Alueidenkäytössä tulee huolehtia siitä, ettei vaihtoehtoja suljeta pois niin kauan kuin lentokentän sijainti on ratkaisematta. 27

30 Itä-Uudenmaan alueella on selvitetty vaihtoehtoisia paikkoja Malmin yleisilmailua palvelevan lentokentän siirtämistä varten sekä 1990-luvulla että vuonna Sijaintipaikkaselvitykset eivät kuitenkaan johtaneet toimenpiteisiin Itä-Uudenmaan osalta. Liikenne- ja viestintäministeriön ilmailulaitokselta (-hallinto) tilaama selvitys Malmin lentokentän vaihtoehtoisista sijaintipaikoista käynnistettiin loppuvuodesta Selvitys on vuoden 2006 aikana edennyt teknis-taloudellisena selvityksenä. Malmin lentokentän sijaintipaikkavaihtoehdon selvittäminen jatkuu alueidenkäytön ja maankäytön asiantuntijoita osallistavana selvityksenä vuonna Meriliikenne Itä-Uudellamaalla sijaitsevien merkittävien satamien, Kilpilahti ja Loviisan satamien ansiosta, on meriliikenne vilkasta ja tulevaisuudessa lisääntyvää. Meriväylät yhdistävät satamat kauppamerenkulun väylille ulompana merellä. Meriväylistä kesä / syväväylä ja Kilpilahden väylä sekä talviväylä että Valkon väylä muodostavat merkittävät kauppamerenkulun väylät Itä-Uudellamaalla. Pääasiassa virkistyskäyttöä palveleva veneilyn väylä seuraa Itä- Uudenmaan rannikkoa yhdistäen useita pienvenesatamia ja virkistysalueita. 2.7 Tekninen huolto Vesihuolto Luonto asettaa Itä-Uudellamaalla rajoituksia yhdyskuntien vedenhankinnalle Vedenhankinta perustuu pääsääntöisesti pohjavesien hyödyntämiseen. Pintavettä käytetään kuitenkin tekopohjaveden muodostamiseen. Maakunnan itäosat ovat rapakivialuetta, jossa pohjaveden fluoridipitoisuus ylittää juomavedelle asetetut enimmäispitoisuudet, joten vettä joudutaan johtamaan rapakivialueen ulkopuolelta. Yhteisiä vesihuoltoverkostoja joudutaan fluoridiongelman takia rakentamaan normaalia laajemmalle alueelle. Paikoitellen kallioperän korkea uraani- ja radonpitoisuus rajoittavat pohjavesien hyödyntämistä tai vaativat erityiskäsittelyä. Erityisen ongelmallisia ovat tässä suhteessa porakaivot. Porvoon kaupungin alueella raakavesi saadaan paikallisista pohjavesiesiintymistä ja lisäksi tehdään pintavedestä tekopohjavettä. Sipoon vedenhankinnasta vastaa Tuusulan Seudun Vesi, joka hyödyntää paikallisia pohjavesivaroja ja tekee tekopohjavettä Päijänne tunnelin vedestä. Loviisan seudulla on pohjaveden korkean fluoridipitoisuuden johdosta toteutettu kuuden kunnan yhteinen vedenhankintaprojekti Loviisanseudun Veden toimesta. Pohjavesi johdetaan rapakivialueelle seudun ulkopuolelta Myrskylän kunnasta. Askolassa ja Pukkilassa vedenhankinta tapahtuu paikallisista pohjevedenottamoista. Itä-Uudellemaalle on tyypillistä runsas kyläasutus, jonka vedenhankinnan turvaamiseksi on rakennettu laajoja jakeluverkostoja. Maaseudulla vedenhankinta tapahtuu joko paikallisia pohjavesivaroja hyödyntäen tai johtamalla vesi taajamien verkostoista. Vedenhankinnan varmuutta parannetaan vielä yhdistämällä kuntien vesijohtoja toisiinsa. Näin tapahtuu Porvoon ja Askolan välillä ja myöhemmin Pukkilan ja Mäntsälän välillä. Pitkällä aikavälillä varaudutaan johtamaan Porvoon seudulle, Mäntsälään ja Keski-Uudellemaalle vettä myös Hämeestä Hausjärven kunnasta, jossa tekopohjavettä voidaan muodostaa Päijänne tunnelin vedestä. 28

31 Itä-Uudenmaan nykyistä ja suunniteltua vesihuoltoverkkoa on kuvattu liitekartalla. Vesihuollon suunnitelmia on tarkemmin kuvattu seuraavissa julkaisuissa: Vesihuollon kehittämisohjelma (Uudenmaan ympäristökeskus 2004) Vesihuollon kehittämisohjelman päivitys (Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan liitto 2006) Porvoon seudun vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma (2005) Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat Yhdyskuntien jätevesien käsittelyssä on suuntauksena pienten jätevedenpuhdistamojen lopettaminen ja jätevesien käsittelyn keskittäminen suuriin yksiköihin, joita Itä- Uudellamaalla on Porvoossa ja Loviisassa. Lisäksi Sipoon taajamien jätevedet käsitellään Helsingin Viikin puhdistamossa. Askolan taajamien jätevedet käsitellään jatkossa Porvoon puhdistamossa. Pukkilan Kirkonkylän jätevedet tultaneen johtamaan Mäntsälän puhdistamoon. Loviisan jätevedenpuhdistamossa käsitellään Loviisan jätevesien lisäksi Ruotsinpyhtään Kirkonkylän ja Tesjoen sekä Pernajan itäosien jätevedet. Maaseudulla on ajankohtaista jätevesien käsittelyn tehostaminen, sillä vanhojen rakennusten jätevesien käsittelyä koskevien tiukentuneiden käsittelyvaatimusten siirtymäaika päättyy pääsääntöisesti vuoden 2013 lopussa. Kyläkeskuksissa ja muilla tiheästi asutuilla maaseutualueilla on yleensä edullisinta jätevesien keräily ja käsittely pienpuhdistamoissa tai niiden johtaminen taajamien jätevedenpuhdistamoihin. Harvaan asutuilla alueilla ovat yleensä vaihtoehtoina kiinteistökohtaiset ratkaisut tai yhteiset ratkaisut naapurikiinteistöjen kanssa. Vesi-, energia- ja jätehuollon sekä joukkoliikenteen järjestämisen ja ympäristön kuormittamisen kannalta on maaseudun asutuksen eheyttäminen olemassa olevia sekä suunniteltuja yhteisiä rakenteita hyödyntäen suositeltavaa Energiahuolto Itä-Uusimaa on energiamaakunta, jossa tuotetaan sähköä neljä kertaa enemmän kuin kulutetaan. Lisäksi Itä-Uudellamaalla jalostetaan suurin osa koko maassa käytettävistä öljytuotteista. Pääosa sähköstä tuotetaan Loviisan kahdessa ydinvoimalaitosyksikössä sekä Kilpilahden, Tolkkisten ja Harabackan voimalaitoksissa. Kilpilahden ja Tolkkisten voimalaitoksissa tuotetaan sähkön ohella lämpöä ja höyryä sekä Harabackassa myös lämpöä. Lämpövoimalaitoksia on myös muissa taajamissa. Suuresta sähköntuotannosta sekä Venäjältä tuotavasta sähköstä johtuen maakunnassa tarvitaan paljon tilaa vieviä 400 kv:n korkeajännitejohtoja. Voimalaitoksissa ja teollisuudessa käytetään myös Venäjältä tuotavaa maakaasua, jonka lisääntyvään käyttöön on maakuntakaavassa tarve varautua. Samoin on tarve varautua kaavoituksessa siihen, että tulevaisuudessa ainakin osa raakaöljyn merikuljetuksista korvataan putkikuljetuksilla rakentamalla Venäjältä öljyputki Kilpilahteen. Itä-Uudellamaalla on sähkön kulutus asukasta kohti suurempi kuin koko maassa. Se johtuu maakunnassa sijaitsevista öljynjalostamoista ja kemianteollisuudesta sekä pientalovaltaisesta asutuksesta. Sähkön ja lämmön kulutuksen arvioidaan kasvavan maakunnassa voimakkaasti, koska väestömäärä ja asumisväljyys sekä palvelut kasvavat nopeasti. Sähkön kulutusta lisää erityisesti teollisuuden tuotannon kasvu. On todennäköistä, että Itä- Uudellemaalle rakennetaan uusia suuria voimalaitoksia maan sähköntuotannon omavaraisuuden turvaamiseksi. Siihen on maakuntakaavoituksessa tarve varautua. Energian käytössä ja tuottamisessa on sekä taloudellisista että ympäristösyistä tarve varautua siihen, että jatkossa ei ole mahdollista käyttää fossiilisia polttoaineita nykyisessä laajuudessa. Energian tarvetta on mahdollista vähentää mm. vaikuttamalla ihmisten elin- 29

32 tapoihin, toimintojen sijoittumiseen, kulkutapavalintoihin ja energiankäytön tehokkuuteen. Fossiilisia polttoaineita on mahdollista korvata mm. hyödyntämällä ydin-, bio-, ja tuulienergiaa sekä maalämpöä. Itä-Uudellamaalla on erittäin hyvät edellytykset hyödyntää kaikkia näitä mahdollisuuksia. Mikäli Suomeen päätetään rakentaa kuudes ydinvoilaitosyksikkö, tulee se sijoittaa Loviisaan, jossa sen vastaanottamiseen on hyvä valmius Kiviaineshuolto Kiviainekset ovat yhdyskuntien rakentamisen ja ylläpidon kannalta välttämättömiä, uusiutumattomia luonnonvaroja. Nykyään noin puolet käytetyistä kiviaineksista on harjukiviaineksia soraa ja hiekkaa, mutta tulevaisuudessa arvioidaan kalliokiviainesten osuuden selvästi kasvavan, koska harjukiviaineksen kuljetusmatkat pitenevät oleellisesti käytettävissä olevien harjuainesten ehtyessä. Kiviainesten kokonaiskysyntä on Itä-Uudellamaalla n. 0,6 milj. k-m³ vuodessa. Itä- Uudellemaalle kohdistuu lisäksi Uudenmaan liiton itäosista huomattavan suuri kiviaineskysyntä. Uudenmaan liiton alueella kiviainestarve kasvaa nykyisestä 8,5 milj. k-m³:stä vuoteen 2030 mennessä 10,0 milj. k-m³ vuodessa. Kysynnän arvioidaan kiviainesten laadun mukaan jakaantuvan tulevaisuudessa seuraavasti: massakivi 56 %, kovakivi 6 %, sora 32 % ja hiekka 6 %. Suurin puute tulee olemaan sorasta, jota on rajoitetusti saatavilla ja jota viedään Itä- Uudeltamaalta myös pääkaupunkiseudulle. Pelkästään Itä-Uudenmaan omaan käyttöön soravarat riittäisivät vielä vuosiksi eteenpäin. Hiekkaa on riittävästi saatavilla, joten siitä ei tulle ongelmaa. Itä-Uudellamaalla on paljon kallioalueita, joten kallioista olisi mahdollista valmistaa massakiveä runsaasti, mutta laajalle levinnyt haja-asutus ja muu maankäyttö rajoittavat oleellisesti kallioiden hyödyntämistä kiviaineshuoltoon. Kiviaineshuollon turvaamiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on tarkoituksenmukaista varata maakuntakaavaan muutamia laajoja tarkoitukseen sekä pitkäaikaiseen käyttöön hyvin soveltuvia kiviainestenottoalueita vielä, kun se laajenevan haja-asutuksen takia on mahdollista. Pitkäaikainen ja suunnitelmallinen ottotoiminta mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan ja ympäristöasioiden korkealaatuisen hoitamisen. Massakiven ottoon soveltuvien kallioiden osalta sijainnilla lähellä kulutuspisteitä on taloudellisuuden ja liikenteestä aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämisen kannalta oleellinen merkitys. Kovien kivien osalta laatu on oleellisempi tekijä kuin ottopaikan sijainti. Itä-Uudellamaalla rapakivialueen vaihettumisalueella on luonnonolosuhteista johtuen poikkeuksellisen paljon kovia kivilajeja. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista on käsitelty tarkemmin Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisemassa ns. Poski projektin loppuraportissa (2006) Jätehuolto Jätehuolto on kehittynyt nopeasti Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. Jätteiden läjittämisestä on yhä enemmän siirrytty jätemateriaalien kierrätykseen, joka edellyttää mm. jätteiden lajittelua. Samalla jätemäärien kasvu on saatu hallintaan jätteiden hyödyntämisen ansiosta. Jätteiden energiasisällön hyödyntäminen ja eloperäisten jätteiden kompostointi vähentävät jatkossa lisää jätemääriä tai ainakin hillitsevät jätemäärin kasvua. Itä-Uudenmaan kunnista Sipoo, Porvoo, Askola, Pernaja, Loviisa, Liljendal ja Ruotsinpyhtää sekä Uudenmaan maakuntaan kuluva Pornainen muodostavat Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueen. Lisäksi Itä-Uudenmaan kunnista Myrskylä ja Pukkila kuuluvat 30

33 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja Lapinjärvi Kymenlaakson Jäte Oy:n toiminta-alueeseen. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lla on kaksi jätteenkäsittelyasemaa, Domargård Porvoossa ja Mömossen Sipoossa. Mömossenin jättenkäsittelyasemalla on tarkoitus lopettaa yhdyskuntajätteiden loppusijoittaminen v ja Domargårdin jätteenkäsittelyasemalla muutama vuosi myöhemmin. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on valinnut vaihtoehtoisten jätteen käsittelykeskuksen sijaintipaikkojen vertailun ja ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella uudeksi jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikaksi Kilpilahden, jossa toiminta käynnistynee luvun alkupuolella. Sitä ennen tarvitaan Kilpilahden teollisuusalueelle uusi tieyhteys E18 -tieltä. Lisäksi on tarkoituksenmukaista hyödyntää ennen jäteaseman rakentamista alueen kiviaineksia ja saada jätekenttä tasaiseksi sekä korkeusasema matalaksi. Kilpilahden jätteenkäsittelykeskuksen alueella on tarve varautua loppusijoituksen ohella mm. rakennusjätteiden ja lievästi pilaantuneiden maiden käsittelyyn, mutta myös biojätteiden ja jätevesilietteiden käsittelyyn. Kilpilahden jäteaseman lähellä on ennestään Helsingin Veden Metsäpirtin kompostointilaitos. Suunnitellun Kilpilahden jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen on suunnitteilla monipuolinen ympäristötekniikan osaamiskeskus, jossa tutkitaan ja kehitetään materiaalien uusiokäyttöä. Domargårdin jäteaseman alueella on tarkoitus jatkaa mm. jätehuoltoon liittyvää vastaanotto- ja lajittelutoimintaa yhdyskuntajätteen loppusijoituksen päätyttyäkin. Mömossenin jäteasemalla on yhdyskuntajätteen vastaanotto lopetettu tammikuussa Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy:n arvio tarvittavasta jätteenkäsittelykeskuksen pinta-alasta on noin 70 ha. Jätehuollon aluetarpeita on käsitelty tarkemmin seuraavissa julkaisuissa: Itä-Uudenmaan Jätehuolto OY: Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus ( ). Uudenmaan, Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liitot, ympäristöhallinto, YTV sekä alueelliset jäteyhtiöt: Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet (2007). 2.8 Virkistys Virkistyksen merkitys on lisääntynyt työelämän vaativuuden ja väestön tiivistyessä Etelä- Suomen kaupunki ja yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Virkistystä harrastetaan puisto-, virkistys ja ulkoilualueilla sekä jokamiehenoikeudella maa- ja metsätalousalueilla. Itä- Uudellamaalla rannikko ja saaristo muodostavat merkittävän virkistysvyöhykkeen koko maakunnassa. Itä-Uudellamaalla vahvistettujen seutukaavojen ja maakuntakaavan virkistysalueverkosto on verrattain hyvin toteutunut. Lisääntynyt virkistyksen tarve edellyttää maakuntakaavassa tarpeen huomioon ottamiseen. Maa- ja metsätalousalueiden käyttö jokamiehenoikeuteen perustuen tarjoavat rajallisen mahdollisuuden virkistykseen. Virkistyskäyttö lisääntyy erityisesti Sipoonkorven metsäalueella sekä muilla saavutettavuudeltaan hyvillä rakentamattomilla metsäalueilla. Meri ja saaristo muodostavat oman kokonaisuutensa, joka palvelee virkistyskäytössä erityisesti veneilijöitä sekä rannikon vapaa-ajan asukkaita. Yhteys mereen ja saaristoon tulee kuitenkin turvata myös veneettömille ihmisille. 31

34 Merkittävä vapaa-ajan alueiden hankkijana ja toteuttajana on vuonna 1988 perustettu Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry. Itä-Uudenmaan 10 kunnista 3 ovat jäseniä yhdistyksessä. Itä-Uudenmaan virkistys- ja ulkoilualueet muodostavat yhdessä maa- ja metsätalousalueiden kanssa maakunnan viherverkon, joka on ekologisesti tärkeä ja mahdollistaa osaltaan eläinten liikkumisen luonnon ydinalueiden välillä. 2.9 Luonnonympäristö Itä-Uusimaa kuuluu eteläosiltaan hemiboreaaliseen eli tammivyöhykkeeseen ja pohjoisosiltaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Hemiboreaalinen vyöhyke kattaa Suomessa eteläisimmät rannikkoseudut ja eteläisen saariston, ja eteläboreaalinen vyöhyke ulottuu Järvisuomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Itä-Uudenmaan metsät ovat melko sekapuuvaltaisia ja laajempia yhtenäisiä metsäalueita ja -vyöhykkeitä sijoittuu maakunnan reunaosiin sekä myös saaristoon. Maisemakuvaa leimaavatkin sekä maakunnan pohjois- ja länsiosien ylävät metsäalueet, maakuntaa keskeltä halkova laaja viljelyvyöhyke sekä rannikon ja saariston pienipiirteiset ja vaihtelevat maisemat. Suurin osa Itä- Uudenmaan kuntien nykyisistä keskustaajamista on syntynyt maisemallisesti merkittäviin maastonkohtiin. Ne ovat yleensä joko harjujaksojen päätepisteitä tai niiden katkoksia tai risteämiskohtia vesistön kanssa Ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat Luonnonoloihin ja maisemaan vaikuttaa näkyvimmin rakentaminen. Saaristossa tämä on erityisesti loma-asutuksen laajenemista ja muualla maakunnassa laajoja infrastruktuurihankkeita. Erityisesti leveät ja vilkkaasti liikennöidyt liikenneväylät asettavat esteitä luonnoneläinten liikkumiselle niiden luontaisia reittejä pitkin. Pintavedet Itä-Uusimaa kuuluu seitsemään päävesistöalueeseen, jonka lisäksi pieni osa Sipoon länsireunaa kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen. Maakunnan vesistöalueet ovat pieniä jopa Etelä-Suomen mittakaavassa. Poikkeuksena on kuitenkin Kymenlaakson puolelle ulottuva Kymijoen vesistöalue, joka on kooltaan Suomen neljänneksi laajin. Vesistöalueita ovat Sipoonjoen, Mustijoen (eli Mäntsälänjoen), Porvoonjoen, Ilolanjoen, Koskenkylänjoen, Loviisanjoen, Taasianjoen sekä Kymijoen vesistöalueet. Näistä runsasjärvisimpiä ovat Sipoonjoen, Ilolanjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueet. Suurimmat järvet ovat Hopjärvi (Hopom träsk) ja Lapinjärvi (Lappträsk) Loviisanjoen ja Taasianjoen vesistöalueilla. Merkittävimpien pintavesien, eli jokien ja sisälahtien, laatu on Itä-Uudellamaalla Suomen ympäristökeskuksen vuosien vedenlaatutietojen perusteella muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta välttävä tai huono. Merialueen vedenlaatu on vain tyydyttävä. Järvien ja jokien huono tila johtuu suurelta osin maa- ja metsätalouden ja haja-asutuksen hajakuormituksesta. On tosin muistettava, että useat vesistöt ovat jo ennen kaikkea maaperäolosuhteiden vuoksi jo luonnostaan reheviä ja rehevöitymisherkkiä. Pohjavedet ja maaperä Itä-Uudellamaalla on kaikkiaan 151 kappaletta luokiteltuja pohjavesialueita. Näistä 80 kappaletta on yhdyskuntien vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita (I-luokka), vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita 23 kappaletta (II-luokka) sekä muita pohjavesi- 32

35 alueita 48 kappaletta (III-luokka). Maakunnan pohjavesivaroista 75 % on yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla. Maakunnan suurimmat pohjavesivarat ovat Porvoossa, vaikka yleisesti pohjavesialueiden antoisuudet ovat Itä-Uudellamaalla vähäisemmät kuin esim. naapurimaakunnissa. Itä-Uudenmaan pohjavesialueet sijoittuvat pääasiassa maakunnan halki kulkeville luode-kaakko -suuntaisille pitkittäisharjuille. Muuten Itä-Uudenmaan maaperä on suurelta osalta moreenia, jota leimaa kalliopaljastumat. Lisäksi savi ja hiesu ovat yleisiä maalajeja alavilla maanviljelysmailla. Maakunnan itäisimpien kuntien alueella kallioperän rapakivivaltaisuus aiheuttaa sen, että pohjavedessä on terveydelliset laatuvaatimukset ylittävä määrä fluoridia. Itä-Uudenmaan maaperässä esiintyy uraanin (U) hajoamistuotteena syntyvää jalokaasuihin luettavaa radioaktiivista radonia (Rn). Lähes viidesosa Itä-Uudenmaan pinta-alasta sijoittuu alueille joissa radonpitoisuuden vuosikeskiarvo on yli 400 Bq/m3. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 120 Bq/m3. Sipoota lukuun ottamatta Itä-Uusimaa kuuluu säteilyturvakeskuksen määrittelemään alueeseen, joiden kuntien alueella olevien työpaikkojen radonpitoisuus tulee selvittää, ellei työtilojen sijainnin, rakenteen tai muun vastaavan syyn vuoksi radonpitoisuus jää alle 400 Bq/m3. Pohjavesiesiintymien vedenlaatua uhkaa mm. niillä sijaitseva tiheä asutus, tie- ja katuverkosto, liikenteen tukitoiminnot, teollisuus sekä maa-ainesten otto. Loviisan, Lapinjärven, Pernajan itäosan, Liljendalin ja Ruotsinpyhtään alueilla esiintyvä pohjaveden fluoridiongelma edellyttää alueen vesihuollon järjestämistä ja turvaamista muulla tavoin kuin paikallisen pohjaveden käytöllä. Korkeat radonpitoisuudet tulee ottaa huomioon uudisrakentamisen yhteydessä ja työpaikkojen radonpitoisuudet tulee selvittää ja ryhtyä mahdollisiin tarvittaviin toimiin säteilyaltistuksen pienentämiseksi. Pilaantuneet maa-alueet ovat paikallinen maankäyttöä haittaava ongelma useissa kunnissa erityisesti vanhoilla kaatopaikoilla sekä teollisuus- ja satama-alueilla. Ilma ja melu Itä-Uudenmaan ilmanlaatu on kokonaisuutena varsin hyvä tai vähintäänkin tyydyttävä. Ympäristölupavelvollisia teollisuuslaitoksia on maakunnassa suhteellisen vähän, ja niistäkin merkittävimmät sijaitsevat Kilpilahden teollisuusalueella. Lisäksi pääasiassa Porvoon kaupungin alueella sijaitsee joitain lämpö- ja sähkövoimalaitoksia. Tieliikenteen päästöt aiheuttavat useimmissa kunnissa suurimmat vaikutukset ilmanlaatuun, vaikka niiden vaikutukset jäävätkin yleensä varsin paikallisiksi. Lisäksi pientalojen lisälämmönlähteenä käytettävä pienpoltto voi aiheuttaa ajoittaisia korkeita hiukkaspitoisuuksia erityisesti asuinalueilla ja niiden läheisyydessä. Erityisesti pääväylien läheisyydessä tieliikenteen melu saattaa aiheuttaa melualtistusta, mutta kokonaisuudessaan se on melko vähäistä. Maakunnan länsiosissa on myös ajoittaista lentoliikenteestä aiheutuvaa melualtistusta Luonnonsuojelu Kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten sekä EU:n yhteisen lainsäädännön vaikutus kasvaa erilaisten kansainvälisten luonnon monimuotoisuutta turvaavien tavoitteiden muodossa. Itä-Uudellamaalla luonnonsuojelulailla suojeltuja kohteita täydentävät laajat Natura verkoston alueet, joihin kuuluvat mm. Pernajan lahti ja Pikku Pernajan lahti kokonaisuudessaan. Suojelualueiksi osoitettujen alueiden merkitys luonnon monimuotoisuuden tur- 33

36 vaajana korostuu. Luonnonsuojelun ja alueidenkäytön suunnittelun yhteensovittaminen on haasteellista maakunnassa, jossa väestökasvu lisääntyy tulevaisuudessa. Maakuntakaavan velvoitteena on turvata luonnon monimuotoisuus valtakunnallisten ja kansainvälisten tavoitteiden mukaisesti Kulttuuriympäristö Itä-Uusimaa tunnetaan kulttuurihistoriallisesti merkittävistä ympäristöistään ja vanhoista kartanomiljöistään, joita on runsaasti erityisesti Porvoon ja Pernajan kuntien alueella. Itä- Uudellamaalla on 55 kappaletta valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on kolme kappaletta. Maisema-alueita ovat Porvoonjokilaakso (jatkuen Päijät-Hämeen puolelle), Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso sekä Kymijokilaakso (jatkuen Kymenlaakson puolelle). Itä-Uudellamaalla on myös suhteellisen paljon vanhaa rakennuskantaa, joka on varsin hyvin säilynyttä. Kulttuuriympäristön ja arvokkaan rakennuskannan säilymistä vaarantaa mm. vanhojen rakennusten jääminen tyhjilleen ja niiden siitä johtuva vähittäinen rapistuminen. Varsinaista kylien autioitumiskehitystä ei ole näköpiirissä Itä-Uudellamaalla, vaan kyliin kohdistuu jopa kasvupainetta, joka on voimakkainta maakunnan länsiosissa. Kyläalueille halutaan useimmiten rakentaa kuitenkin uusien standardien mukaisia asuinrakennuksia, jolloin edellä mainitun kaltainen kehitys vanhojen rakennusten osalta toteutuu. Kehitykseen kytkeytyy myös kulttuuriympäristöjen muuttuminen laajemminkin uuden rakentamisen ja muiden näkyvien maankäytön muutosten vuoksi. Tämä saattaa helposti johtaa yleisen maisemakuvan vähittäiseen köyhtymiseen erityisesti alueilla, joissa vanhojen kyläympäristöjen tiivis asutus väljenee ja sen luonne muuttuu. Vanhan rakennuskannan uusiokäyttöä ja kunnossapitämistä olisi tuettava eri keinoin Itä-Uudenmaan kulttuuriympäristön erityispiirteet Itä-Uusimaa sai ensimmäiset asukkaansa Suomen vanhimman tunnetun esihistoriallisen asutuksen, Suomusjärven kulttuurin (n ekr.) aikana. Porvoon ja Pukkilan välillä on Suomen vanhimman kivikauden rikkain alue, jolla on runsaat 170 asuinpaikkaa. Asuinpaikat ovat sijainneet muutaman kymmenen kilometrin pituisena nauhana pitkin silloista merenrantaa. Kivikauden asuinpaikkoja on löydetty myös Myrskylän kirkonkylän länsipuolelta, Sipoonjokilaakson pohjoisosista, Ilolanjoen varresta, Lindkosken savitasangon laidoilta Lapinjärveltä sekä Liljendalin kirkonkylältä. Kivikaudella ( /1250 ekr.) asuinpaikat sijaitsivat kulkureitteinä toimineiden vesistöjen tuntumassa hyvien riistamaiden ja kalavesien äärellä. Itä-Uudellamaalla kivikauden asuinpaikat sijaitsevat etupäässä maakunnan pohjoisosissa, muinaisen Litorinameren (n m mpy) rannoilla ja luodekaakkois-suuntaisten harjujen rinteillä. Pronssikautta ( ekr.) tunnetaan Itä-Uudellamaalla lähinnä hautapaikkalöytöjen perusteella. Hautalöydöt sijaitsevat pitkin entistä ranta- ja saaristovyöhykettä koko maakunnan alueella. Maisemaa hallinneet suuret hautaröykkiöt rakennettiin kapeiden, sisämaahan ulottuvien merenlahtien tai sisäsaariston saarien korkeimmille rantakallioille. Rautakaudella (500eKr. 1150/1300 jkr.) erillisiä asutuskeskittymiä syntyi Suomen rannikolle jokien suille. Viljelytekniikka kehittyi maanmuokkausvälineiden uusien ominaisuuksien myötä ja maa-alueita pystyttiin hyödyntämään entistä laajemmin. Itä-Uudellamaalla vanhemmalta rautakaudelta (500 ekr. 400 jkr.) tunnetaan muutama kalmisto ja asuin- 34

37 paikka. Kiinteää asutusta ilmentävät Bölen asuinpaikkalöydöt Porvoon Munkkalassa, Malmsbyn kätkö Pernajassa sekä Pikku-Linnamäen ja Koitön haudat Porvoossa. Nuoremmalla rautakaudella, kansainvaellusajalta (400 jkr.) historiallisen ajan alkuun (1150/1300 jkr.), Itä-Uusimaa oli arkeologisten lähteiden perusteella lähes autio. On arveltu, että väestö vetäytyi maakunnan alueelta sisämaahan laajojen ja tuottoisten metsästysmaiden äärelle turkiskaupan ja kansainvälisen tavaranvaihdon vilkastuttua ajanlaskumme alussa. Itä-Uudellamaalla liikkui tuolloin tiettävästi vain hämäläisiä eränkävijöitä. Pysyvämmin itäinen Uusimaa asutettiin Hämeeseen suuntautuneen toisen ristiretken (1238 tai 1239) jälkeen, kun ruotsalaiset uudisasukkaat saapuivat Itä-Uudenmaan rannikolle. Ruotsalaisten ensimmäinen suuri asutusaalto ajoittuu 1200-luvun puoliväliin. Asutustoiminta oli mahdollisesti kirkon ohjailemaa, sillä kirkon etujen mukaista oli vakiinnuttaa kristinuskon asemaa Suomessa. Uusien talonpoikaistilojen syntyminen merkitsi samalla kirkon verotulojen lisääntymistä. Aluksi asutettiin rannikkoseudut, jokisuut ja jokilaaksot, joissa myös viljavimmat maaalueet sijaitsivat. Rannikkoalueen merestä kohonneilla savikoilla ja jokien kasaamilla lieterannoilla oli hyvät mahdollisuudet kiinteään peltoviljelyyn. Lisäksi rantaniityt tarjosivat karjalle helposti rehua. Suomea puhuvat hämäläiset asuttivat Uudenmaan ja Hämeen rajaseutuihin kuuluneet maakunnan pohjoisimmat alueet vasta luvuilla. Jääkauden aikana muotoutuneilla, maakunnan pohjoisosien kovemmilla savimailla harjoitettiin tuolloin oletettavasti kaskiviljelyä. Itä-Uudenmaan halki kulki viimeistään 1400-luvulla muotoutunut Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie, jolla oli tärkeä merkitys valtakunnan hallinnolle. Sen varrelle rakennettiin keskiajalla kolme harmaakivikirkkoa Sipooseen, Porvooseen ja Pernajaan. Vuonna 1380 perustetulla Porvoon kaupungilla oli keskiajalla merkittävä asema yhtenä Suomen kaupasta vastaavista kaupungeista. Kaupungissa on säilynyt keskiaikainen katuverkosto kirkon ympärillä. Itä-Uusimaa asutettiin kokonaisuudessaan 1500-luvun puoliväliin mennessä. Lähes kaikki maakunnan nykyiset kylät ovat olleet olemassa jo tuolloin. Kylät sijoittuivat pääasiassa vesistöjen äärelle ja harjujen tuntumaan. Peltojen sarkajako kokosi kylien talot tiheiksi ryhmäkyliksi. Itä-Uudenmaan kylissä oli tavallisimmin 3-10 taloa. Rannikolla oli pienempiä 1-2 talon kyliä ja sisämaassa suurempia talon kyliä. Pienimittakaavaisen ja monikerroksisen rakenteensa säilyttäneitä ryhmäkyliä ovat mm. Porvoon Ylike ja Lapinjärven Kimonkylä. Kiinteä kylärakenne alkoi hajota 1700-luvun puolivälissä aloitetun isojaon myötä. Hitaasti edenneessä isojaossa talojen pellot pyrittiin saamaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja talollisten oli mahdollista siirtää asumuksensa pois vanhalta kylätontilta tilusten yhteyteen. Maatalouden murros aiheutti peltoalan huomattavaa kasvua ja niittyjen muuttamista viljelyalueiksi 1870-luvulta alkaen luvulla kyliin rakennettiin kokonaan uusia rakennustyyppejä, kuten meijereitä ja kauppapuoteja luvun loppupuolella alettiin rakentaa myös koulurakennuksia. Kylärakenteen lomaan syntyi useita pienipiirteisiä käsityöläis- ja mäkitupa-alueita, joihin lukeutuvat mm. Porvoon Adertonbacken, Ilolan Postimäki, Liljendalin kirkonkylän Lunsasbacken, Pukaron Knabelbacken ja Pukkilan Mäkipään alue. 35

38 Itä-Uudenmaan kirkonkylissä on säilynyt kirkkorakennusten lisäksi runsaasti vanhempaa rakennuskantaa. Rakenteeltaan pienimittakaavaisilla Lapinjärven ja Pernajan kirkonkylillä on säilynyt erityisen hyvin perinteisiä rakennustyyppejä. Kartanoilla on ollut Itä-Uudellamaalla huomattavaa vaikutusta kulttuuriympäristön muotoutumiseen niin rakennuskannan kuin edistyksellisen peltoviljelynkin kautta. Suuren Rantatien varrelle perustettiin jo keskiajalla useita kartanoita Sipoossa, Porvoossa ja Pernajassa. Vanhimpiin kartanoihin lukeutuvat Porvoossa sijaitsevat Strömsbergin ja Gammelgårdin kuninkaankartanot sekä Stensbölen kartano, joka mainitaan jo 1320-luvulla. Huomattavia kartanokeskittymiä olivat jo 1500-luvulla Pernajanlahden länsirannan kartanot sekä Porvoon kaupungin lähiympäristön kartanot luvulta lähtien kartanoihin alettiin perustaa myös torppia ja 1800-luvuilla uusia kartanoita syntyi koko maakunnan alueelle Pukkilaa lukuun ottamatta. Itä-Uudenmaan varhainen teollisuus käsitti lähinnä pieniä myllyjä joita rakennettiin jokien virtapaikkoihin eri pitäjiin. Koskiin sijoitettiin 1700-luvulta alkaen myös sahoja ja vanuttamoita. Raudanvalmistus muodostui merkittäväksi elinkeinoksi 1600-luvulta lähtien. Itä- Uudellamaalla sitä harjoitettiin Koskenkylän (1682) ja Strömforsin (1698) ruukeissa. Ruukit olivat pieniä itsenäisiä yhteisöjä, jotka harjoittivat myös maataloutta ja joilla oli oikeus kaupankäyntiin luvun lopulla Itä-Uudenmaan teollisuuslaitokset kuuluivat maamme edistyksellisimpiin. Puunjalostusteollisuutta kehitettiin erityisesti Porvoon Hamarissa ja Tolkkisissa sekä Pernajan Isnäsissä ja Koskenkylässä. Hamarin edustalla olevalle Kaunissaarelle perustettiin Suomen etelärannikon ensimmäinen höyrysaha vuonna Tolkkisiin perustettiin puolestaan Suomen viides sulfiittiselluloosatehdas vuonna Itä-Uudenmaan toinen kaupunki, Loviisa, perustettiin vuonna 1745 Degerby-nimisenä. Valtakunnan raja oli siirtynyt Turun rauhassa Kymijoen läntiseen haaraan ja tarkoituksena olikin rakentaa Loviisasta linnoituskaupunki osana Ruotsin 1740-luvulla käynnistämää suurta merilinnoitushanketta. Suunnitelmaan kuului kaupungin edustalle rakennettu Svartholman saarilinnoitus. Suuren Rantatien varrelle sijoitetusta kaupungista tehtiin läänin uusi pääkaupunki. Kaupungissa on säilynyt 1700-luvun lopulla epäsäännöllisesti rakentunut puukaupunkialue. Sekä Loviisan että Porvoon kaupunkirakenteet ovat hyvin säilyneitä. Vanhan kaupungin lisäksi Porvoossa on säilynyt C.L. Engelin suunnittelema ruutuasemakaava (1832) empirerakennuksineen. Loviisan keskustaa hallitsee puolestaan E.B. Lohrmanin asemakaavaan (1857) perustuva esplanadinpuisto ja sitä reunustavat kivirakennukset sekä punatiilikirkko luvun alkupuolella Porvoo ja Loviisa saivat puutarhakaupunkiaatteeseen perustuvat asemakaavat väljine tontteineen ja kaartuvine katuverkostoineen luvun puolivälissä kaupunkeihin rakennettiin nk. rintamamiestaloalueita, joille rakennettiin 1 ½-kerroksisia omakotitaloja ja hyötypuutarhoja luvun loppupuolen muutoksia olivat mm. elementtitekniikalla toteutetut lähiöt, joista Porvoon Gammelbacka perustuu Alvar Aallon asemakaavaluonnokseen luvun alkupuolella maaseutukylissä toimitettiin uusjako, jonka myötä tiivis kylärakenne harveni entisestään. Uusia tilakeskuksia rakennettiin vanhojen kylien lähiympäristöön. Hyvin säilyneisiin uusjaossa muotoutuneisiin alueisiin lukeutuu mm. Kanteleen kylä Pukkilassa. Seuratalot olivat uusia julkiseen käyttöön tarkoitettuja rakennuksia 1900-luvun alku- 36

39 puolella. Sotien jälkeinen jälleenrakennuskausi ( ) näkyy Porvoon ja Loviisan kaupunkialueiden lisäksi maaseutukylien keskustoissa ja haja-asutusalueilla. Karjalan siirtoväelle perustettuja tiloja rintamamiestaloineen syntyi etupäässä Askolaan, Pukkilaan ja Ruotsinpyhtäälle. Itä-Uudenmaan saaristo houkutteli jo varhain terveellistä elämäntapaa ihannoivia kesäasukkaita. Erityisesti Sipoon ja Porvoon saaristoon rakennettiin kesäkäyttöön tarkoitettuja huviloita 1880-luvulta alkaen. Saaristossa on säilynyt niin 1800-luvun lopun uusrenessanssihuviloita kuin 1900-luvun alun jugend-huviloitakin. Rannikon ja saariston asutusta on täydennetty voimakkaasti uudemmalla loma-asutuksella 1900-luvun lopulla ja luvun alussa. Itä-Uudenmaan nykyinen tieverkosto on muotoutunut vanhimmilta osin 1700-luvun loppuun mennessä. Kyliä ja pitäjiä yhdistävät tiet ovat säilyneet linjauksiltaan edelleen käytössä. Kasvava liikennöintitarve ja liikenneväylien kehittyminen ovat muokanneet maisemaa 1800-luvulta alkaen. Porvoo-Kerava-rata valmistui 1870-luvulla ja toi maakunnan länsiosien kylämaisemaan uuden rakennustyypin, asemarakennuksen. Toinen rautatie rakennettiin Loviisasta Lahteen ja se valmistui vuonna Valko toimi Loviisa-Lahti - rautatien valmistumisen jälkeen Päijänteen alueen puutavaran ja sahojen tärkeimpänä vientisatamana luvulla investoitiin uusiin liikenneväyliin, joista merkittävimpiä ovat Helsingin ja Porvoon välinen maantie vuodelta 1935, Porvoon ja Mäntsälän välinen maantie vuodelta 1971, 1970-luvulla aloitettu ja myöhemmin jatkettu Porvoon moottoritie sekä Koskenkylästä Kouvolan kautta Kajaaniin jatkuva valtatie Kiinteät muinaisjäännökset Esihistorialliset muinaisjäännökset ovat maassa säilyneitä merkkejä entisajan ihmisten asumisesta ja toiminnasta. Ne ovat muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja ilman mitään lisätoimenpiteitä. Laki suojaa myös aikaisemmin tuntemattomat muinaisjäännökset heti, kun ne todetaan. Kivikauden asutus kehittyi rannikolle ja etenkin jokisuistoihin, jonka takia Itä-Uudellamaalla on paljon esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Kivikautisia asuinpaikkoja, joita on suurin osa inventoinnin 267 kohteesta, on etenkin Askolan, Lapinjärven, Liljendalin, Myrskylän ja Pukkilan kunnissa. Sipoon, Porvoon, Pernajan, Loviisan ja Ruotsinpyhtään muodostamalla nykyisellä rannikkoalueella merkittävimmät muinaisjäännökset ovat pronssikauden hautaröykkiöitä. Valtakunnallisesti merkittäviä esihistoriallisia suojelukokonaisuuksia on Itä-Uudellamaalla yhteensä 5: Sipoon rannikko Porvoon ja Ilolanjoen laaksot ympäristöineen Liljendalin alue Lapinjärven alue Asplandet Sipoossa (yhteenveto 1988) 37

40 Kuntien yleiskaavoituksen yhteydessä tehdyt inventoinnit ovat täydentäneet muinaismuistojen listaa mutta edelleen on tarvetta jatkaa inventointeja. 38

41 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista annettiin Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan Suomen alueidenkäyttöä pitkällä aikavälillä. Tavoitteet välittyvät kuntatason kaavoitukseen pääosin maakuntakaavan kautta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita edistetään elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin toimivan aluerakenteen runkona kehitetään pääkaupunkiseutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä taantuvilla alueilla kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen edistetään ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta varataan riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten ja edistetään verkostojen jatkuvuutta suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet 39

42 ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminen terveellisen ja hyvänlaatuisen veden riittävä saanti on turvattava Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välissä edistetään mahdollisuuksien mukaan edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tulevilla sukupolville varmistettava valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilyminen otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsäalueita pirstoa muulla maankäytöllä Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta, että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen kehitetään ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia edistettävä eri liikennemuotojen yhteistyötä ja joukkoliikennettä nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaessa on huolehdittava lähiliikenteen toimintaedellytysten säilymisestä rannikko ja tunturialueella on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin 40

43 varmistettava ydinvoimaloiden edellyttämät suojavyöhykkeet varauduttava kaukokuljettamiseen tarvittaviin maakaasu-, ja öljyputkien linjauksiin Venäjältä Helsingin seudun erityiskysymykset luodaan edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle, joukkoliikenteelle sekä hyvälle elinympäristölle alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään ja kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivän kaupunki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia varaudutaan raideliikenteen laajentumiseen ja tehokkuuden parantamiseen sijoittamalla riittävästi asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista niiden vaikutusalueelle alueiden käyttöönoton ajoituksella varmistetaan yhdyskuntarakenteen toimivuus turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat riittävän laajat ja vetovoimaiset vapaa-ajan alueet. Vapaa-ajan alueista on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus turvaamalla niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus selvitettävä Malmin lentokentälle ja Laajasalon öljysatamalle ja -varastolle vaihtoehtoiset sijaintipaikat Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tavoite koskee Saaristomeren, maankohoamisrannikon, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Tavoite ei koske Itä-Uudenmaan maakuntaa. 3.2 Itä-Uudenmaan maakunnan yleiset kehittämistavoitteet Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa 2035 on asetettu visio maakunnan tavoitellusta kehityksestä vuoteen Vision mukaan Itä-Uusimaa on ympäristöltään ainutlaatuinen, osaava ja elinvoimainen kaksikielinen kulttuurimaakunta, joka huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista. Maakunta on kansainvälinen toimija Itämeren alueella. Valtakunnalliset tavoitteet ovat lähtökohta myös maakunnan omille tavoitteille, joita ovat: Itä-Uudenmaan maakuntaa kehitetään niin, että itäuusmaalaisten elämän perusteita, kuten terveellistä, turvallista ja monimuotoista ympäristöä, toimeentulon ja virkistäytymisen edellytyksiä, luonnonvaroja ja rakennettua ympäristöä hoidetaan kestävästi myös tulevien sukupolvien tarpeet huomioon ottaen. Edistetään maakunnan eri osien tasapainoista ja omaleimaista sekä omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin perustuvaa kehitystä ja vahvistetaan kuntien kilpailukykyä. 41

44 Parannetaan elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä. Nostetaan osaamisen tasoa vastaamaan maakunnan tarpeita Parannetaan omaleimaisen kulttuurielämän edellytyksiä sekä vaalitaan kulttuurialueita ja -perinteitä Tavoitteena on alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, työpaikkaomavaraisuuden ja palvelutason parantaminen, liikennejärjestelmän kehittäminen sekä korkealaatuisten asuinympäristöjen luominen. Hyödynnetään pääkaupunkiseudun ja Itämeren piirin voimakasta kasvupotentiaalia Alueelliset tavoitteet Porvoota vahvistetaan vetovoimaisena maakunnallisena palvelu-, elinkeino- ja kulttuurikeskuksena Sipoon roolia vahvistetaan korkeatasoisena ja luonnonläheisenä asuinpaikkana sekä seudullisena palvelu- ja työpaikkakeskuksena Vahvistetaan Loviisan asemaa seutukuntansa elinkeino- ja palvelukeskuksena sekä valtakunnallisena energiantuotannon ja logistiikan keskuksena Askolan, Myrskylän, Pukkilan, Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntia kehitetään elinkeinorakenteeltaan monipuolisina ja laadukkaita peruspalveluja tuottavina omaleimaisina maaseutukuntina Itä-Uudenmaan kyliä, maaseutua ja saaristoa kehitetään elinvoimaisina ja luonnonläheisinä alueina, jotka tarjoavat hyviä mahdollisuuksia myös vapaa-ajan viettoon 3.3 Maakuntakaavan tavoitteet Itä-Uudenmaan maakuntakaavan tavoitteena on monikeskuksinen aluerakenne ja mennyttä kehitystä voimakkaampi, mutta tasapainoinen väestön ja työpaikkojen kehitys. Maakuntakaavan maankäyttöratkaisujen lähtökohtana on varautuminen väestön kasvuun koko maakunnassa. Erityisesti väestönkasvu kohdistuu maakunnan läntisiin osiin Sipooseen ja Porvooseen. Itä-Uudellamaalla tasapainoisen aluerakenteen kehittämisen tavoitteena on hyödyntää jatkuvaa väestökasvua maakunnan kaikilla alueilla hyvien liikenneyhteyksien ja olemassa olevan yhdyskuntarakenteen kannalta kestävästi. Sipoon uusi väestökasvutavoite tehostaa ja laajentaa maakuntakaavaratkaisun asumisen aluevarauksia. Maakunnan rajalle sijoittuvien alueiden toteuttaminen edellyttää maakuntarajat ylittävää yhteistyötä eheän yhdyskuntarakenteen muodostamiseksi Toimiva aluerakenne Itä-Uusimaa sijaitsee pääkaupunkiseudun läheisyydessä, joka osaltaan vaikuttaa maakunnan huomattavaan väestökasvuun. Maakuntakaavaratkaisulla pyritään tasapainottamaan väestökasvun vaikutuksia mahdollistamalla kasvun suuntautuminen tasapainoisesti 42

45 maakuntaan. Aluevarauksilla muodostetaan eheitä ja väestömäärältään verrattain suuria asuin- ja työpaikka-alueita, jotka mahdollistavat mm. kaupallisten ja julkisen liikenteen palveluiden kehittämisen. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen ja pääliikenneväylien läheisyyteen sijoittuvat asuin- ja työpaikka-alueet vahvistavat maakunnan toimivan aluerakenteen kehittämistä. Elinympäristön laatu turvataan osoittamalla sitä heikentävät toiminnot riittävän etäälle asutuksesta tai rajoittamalla haitallisia vaikutuksia suunnittelumääräyksillä. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt osaltaan muodostavat omaleimaisia viihtyisiä elinympäristöjä. Elinympäristön laadun turvaamiseksi luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä edistetään keskittämällä luonnonvaroja hyödyntäviä toimia alueille, joilla toiminnasta on vähiten haittaa sekä luonnon- että elinympäristölle. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen Itä-Uudellamaalla perustuu omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin, kuten pääkaupunkiseudun läheisyyteen ja ihmisen mittakaavaiseen yhdyskuntarakenteeseen. Elinkeinojen kehittäminen mahdollistetaan olemassa olevan toiminnan laajentamisella ja tehostamisella sekä niitä täydentävillä elinkeinoilla. Itä-Uudenmaan aluerakenteen runkona kehitetään pääkaupunkiseudun ja maakuntakeskuksen, sekä taajama- ja maaseutukeskusten muodostamaa verkostoa. Maakuntakaavan tavoitteena on monikeskuksinen yhdyskuntarakenteen verkosto. Kaavaratkaisussa monipuolinen aluerakenne muodostuu keskusta-, taajama- ja kylätoimintojen verkostosta. Itä-Uudenmaan pienemmän väestökasvun alueilla rakentaminen pyritään keskittämään olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Lisäksi edistämällä paikallisten elinkeinojen kehittämistä mahdollistetaan alueiden elinvoimaisuus. Ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeitä, kuten E 18 vyöhyke, vahvistetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä vyöhykkeiden lähipiiriin ja keskittämällä työpaikka-alueet vyöhykkeille. Kehittämisvyöhykkeillä on edellytykset joukkoliikenteen hyödyntämiselle ja kehittämiselle. Helsingin seudun läheisyys ja kasvu vaikuttavat Itä-Uudenmaan puolelle erityisesti E 18- ja Kerava-Nikkilä -kehittämisvyöhykkeillä. E 18 kehittämisvyöhyke ulottuu rannikolla Kymenlaakson puolelle ja edelleen Venäjälle. Valtatie 6:n kehittämisvyöhyke ulottuu Itä- Uudenmaan koillisiin kuntiin ja Kymenlaakson puolelle Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Maakuntakaavaratkaisun lähtökohtana on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen sitä tukemalla ja täydentämällä. Tavoite edistää toimivaa ja taloudellista kehittämistä maakunnan kaupungeissa sekä taajamaverkosto- ja kyläalueilla. Aluevarauksilla ja merkinnöillä ohjataan alueiden pitkän aikavälin tasapainoista kehittämistä. Aluevarausten perusteena on eheyttävä yhdyskuntarakenne olemassa olevan tai suunnitellun vesihuoltoverkoston yhteyteen. Itä-Uudenmaan monikeskuksisen aluerakenteen muodostama yhdyskuntarakenne parantaa palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta kaikkien väestöryhmien osalta. Kaavaratkaisun vähittäiskaupan suuryksiköt tukeutuvat olemassa olevaan ja kehittyvään yhdyskuntarakenteeseen keskustatoimintojen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. 43

46 Yksittäisissä tapauksissa laajan alueen väestöä ja ohikulkevaa liikennettä palvelevana keskittymänä vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle saavutettavuudeltaan ja liikenneyhteyksiltään toimiville alueille. Maakuntakaavan kevyenliikenteen yhteydet sisältyvät taajama- ja keskustatoimintojen aluevarauksiin. Seudulliset virkistys- ja pyöräilyverkostot on osoitettu ohjeellisella merkinnällä. Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä elinympäristö turvataan suuronnettomuusvaaraa aiheuttavien laitosten ja varastojen ympärillä maakuntakaavan Seveso II-direktiivin mukaisella konsultointivyöhykkeellä ja siihen liittyvillä suunnittelumääräyksillä. Jätehuoltoon varaudutaan jätteenkäsittelyalueilla, jotka turvaavat pitkän aikavälin tarkoituksenmukaisen jätteidenkäsittelyn maakunnassa. Jätehuollon kehittyminen monipuoliseksi ympäristöteknologian alaksi mahdollistetaan ottamalla huomioon tulevaisuuden aluetarpeet. Ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminen otetaan huomioon haitallisten toimintojen ympärille osoitetuilla suojavyöhykkeillä, meluntorjunnalla ja pilaantuneiden maa-ainesten kunnostustoimenpiteillä. Maakuntakaavassa terveellisen ja hyvänlaatuisen veden riittävä saanti turvataan osoittamalla pohjavesialueet sekä estämällä haitallisten toimintojen sijoittuminen yhdyskuntien vedensaannin turvaamisen kannalta tärkeille pohjavesialueille Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja arvokkaat maisemat. Itä-Uudenmaan rakennuskannasta noin 9 % on rakennettu ennen vuotta Vanha rakennettu kulttuuriympäristö muodostaa elinympäristön, jonka vaaliminen ja huomioon ottaminen uuden yhdyskuntarakenteen suunnittelussa on keskeistä. Maakuntakaavassa kulttuuriympäristöjen säilymistä edistetään ja niiden arvo osana monipuolista elinympäristöä turvataan. Elinvoimainen kulttuuriympäristö vahvistaa myös kulttuurielinkeinoelämän kehittämisen edellytyksiä. Sipoonkorven laajan metsämantereen lisäksi maakunnassa on muita laajoja metsäalueita, jotka muodostavat luonnon ydinalueet. Tavoitteena on säilyttää laajat metsäalueet pirstovan maankäytön, kuten vähäistä merkittävämmän asumisen, liikenneyhteyksien tai sähkölinjojen, ulkopuolella. Maakuntakaavan laajojen metsäalueiden ja suojelualueiden väliset ekologiset yhteydet turvataan viheryhteydellä. Laajat metsäalueet ja luonnonsuojelualueet turvaavat luonnonperinnön säilymisen tulevaisuuteen. Luonnonvarojen, kuten kiviainesvarojen hyödyntäminen perustuu POSKI-projektin tuloksiin. Tavoitteena on varata maa- ja kiviaineksenottoon parhaiten soveltuvat yhtenäiset alueet pitkän aika välin tarpeet huomioon ottaen. Pohjavesialueet on merkitty maakuntakaavaan. Osa pintavesistä on suojeltu luontoarvoiltaan merkittävinä. Uusien taajamatoimintojen alueiden osoittamista yhtenäisille peltoalueille on vältetty lukuun ottamatta Sipoon väestötavoitteen mukaisia yhdyskuntarakenteen laajentamistarpeita. Laajoja metsäalueita ei ole pirstottu muulla maankäytöllä. 44

47 3.3.4 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmä on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, jossa käsitellään eri kulkumuotoja, liikenneverkkoja, liikenteen ja yhdyskuntarakenteen vuorovaikutusta, liikenteen ympäristövaikutuksia ja liikennealan yhteistyötä. Liikennejärjestelmä palvelee asutusta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä koko maakunnassa. Eri liikennemuotojen välistä yhteistyötä ja joukkoliikenteen toimivuutta edistetään yhdyskuntarakenteen sijoittamisella liikenneyhteyksien läheisyyteen. Erityisen merkittävää raideliikenteen kehittämisessä on turvata nopean kansainvälisen yhteyden lisäksi henkilöjunaliikenteen toimintaedellytykset kaupunki- ja taajamaverkostojen välillä. Maakuntakaavaratkaisun tavoite olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen laajennettavasta ja eheyttävästä yhdyskuntarakenteesta edistää liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämistä. Liikenneverkostojen kehittäminen painottuu olemassa olevien verkostojen parantamiseen. Liikenneverkosto käsittää sekä pääliikenneyhteydet, että paikalliset liikenneyhteydet, jotka palvelevat maakunnallista kyläverkostoa. Maakunnan alempiasteisella tieverkostolla edistetään alueiden välistä saavutettavuutta. Valtakunnallisen energiahuollon tarpeet turvataan maakuntakaavaratkaisun energiahuollon aluevarauksilla. Uusiutuvien energianlähteiden kehittämismahdollisuuksia edistetään varaamalla tuulivoiman laajemmalle hyödyntämiselle soveltuvia alueita maakuntakaavassa. Alueet perustuvat yhteistyössä Kymenlaakson liiton kanssa tehtyyn selvitykseen Tuulivoiman tuotantoon soveltuvien maa- ja merialueiden kartoitus Itä-Uudenmaan ja kymenlaakson rannikkoalueilla (2005). Pääkaupunkiseudun ja Vuosaaren sataman läheisyys vaikuttavat osaltaan myös Itä- Uudenmaan kansainvälistymiseen. Kansainvälisyyttä edistetään merkittävillä liikenneyhteyksillä kuten E 18 -moottoritiellä (valtatie 7) ja valtatiellä 6 sekä Helsingistä itään johtavalla raideliikenneyhteydellä (HELI-rata). Lisäksi kansainvälisiin yhteyksiin lukeutuvat Kilpilahden, Tolkkisten sekä Valkon satamat. Loviisan Hästholmenin ydinvoimalan suojavyöhykkeelle ei tule sijoittaa tiheää asutusta eikä laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä eikä sellaisia toimintoja, jotka voisivat vaarantaa ydinvoimalaitoksen toiminnan. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa on osoitettu kaukokuljettamiseen tarvittavat Venäjältä Suomeen sekä Itä-Uudellemaalle sijoittuvat kaasu- ja öljyputkien linjaukset Helsingin seudun erityiskysymykset Maakuntakaavaratkaisu luo uusille ja laajentuville asumisen ja työpaikan alueille edellytykset sijoittua olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenteen laajenemisalueet perustuvat joukko- ja raideliikenteen sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen kehittämisen mahdollisuudet huomioon ottaen. Raideliikenteen pitkän aikavälin kehittämistä vahvistetaan Helsingistä itään kulkevan radan (HELI-radan) varauksella. Raideliikenteen laajempaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä edistetään maakuntakaavan keskusta- ja taajamatoimintojen sekä työpaikkatoimintojen 45

48 sijoittamisella raideliikenneyhteyksiin ja kehittämiskäytäviin tukeutuen. Kerava-Nikkilä - vyöhykkeellä henkilöraideliikenne luo edellytykset kestävälle yhdyskuntarakenteelle. Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin laajentumistarpeet ajoitetaan liikenneyhteys- ja kunnallistekninen valmius huomioon ottaen. Väestökasvun ja laajentuneiden yhdyskuntien virkistystarpeet on otettu huomioon maakuntakaavassa virkistysaluevarauksina. Laajoina ylikunnallisina virkistysalueina toimivat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet jokamiehenoikeuteen perustuen. Ohjattu virkistystoiminta sijoittuu lähelle yhdyskuntarakennetta ja näillä alueilla on tarve suunnitelmalliseen virkistyksen ohjaamiseen. Sipoonkorven laaja metsäalue on ylimaakunnallinen jokamiehenoikeuteen perustuva virkistysalue. Metsäalueelle on suunniteltu virkistysreittejä yhteistyöprojektissa. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ei ole osoitettu Malmin lentokentän korvaavan lentokentän vaihtoehtoista sijoittumispaikkaa asiaa käsittelevän selvityksen keskeneräisyyden takia. Lentokenttää käsittelevän selvitystyön edettyä vuorovaikutteisen työskentelyn kautta Itä-Uudenmaan seuraavassa maakuntakaavassa tullaan käsittelemään Malmin lentokentän korvaavan lentokentän vaihtoehtoista sijaintipaikkaa. Laajasalon öljysataman ja - varaston vaihtoehtoinen sijaintipaikka on otettu huomioon maakuntakaavan Kilpilahden teollisuusalueen ja sataman aluevarauksessa. 46

49 4. MAAKUNTAKAAVAN MITOITUS JA KAAVARATKAISUN PERIAATTEET Itä-Uudenmaan maakuntakaavan aluevarauksilla varaudutaan tulevaisuuteen. Maakuntakaavan tarkasteluajanjakso ulottuu vuoteen Kaavan alueidenkäytölliset ratkaisut perustuvat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen, yhdyskuntateknisen huollon- ja liikenneverkon tehostettuun hyödyntämiseen sekä joukkoliikenteen lisääntyneeseen käyttöön. 4.1 Mitoitus Itä-Uudenmaan vahvistetut seutukaavat ja maakuntakaava luovat perustan ja ovat lähtökohtana kokonaismaakuntakaavan alueidenkäytönratkaisuille. Itä-Uudenmaan maakuntakaavan mitoitus perustuu maakuntasuunnitelman sekä maakuntakaavan erikseen hyväksyttyihin tulevaisuuden väestöarvioihin. Sipoon kunnan yleiskaavoitustyön aikana on tullut esille maakuntasuunnitelmasta poikkeava tavoitteellinen, merkittävä väestömäärän lisäys, jopa uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä. Muuttunut tavoite sisältyy maakuntakaavan keskusta-, taajama- ja kyläaluevarauksiin mahdollistamalla väestön kestävän sijoittumisen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Maakuntakaavalla varaudutaan väestökasvuun maakunnan kaikissa kunnissa turvaamalla riittävä vastaanottokyky taajama- ja kyläalueilla. Maakunnan väestökasvuarvion mukainen kasvu sijoitetaan tasapainoisesti kuntien vastaanottokyvyn ja maakuntakaavan pitkän aikavälin maankäyttösuunnitelmien mukaisesti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. 4.2 Alueidenkäytön periaatteet Itä-Uudenmaan maakuntakaavaratkaisu muodostuu alue- ja yhdyskuntarakentamiseen varattavista alueista. Yhdyskuntarakennetta jaksottaa liikenneverkko, viheralueverkosto sekä alueet joilla ei ole aluevarauksia, eli niin sanotut valkoiset alueet. Aluevarauksia ja verkostoja esitetään ainoastaan siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevia valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Tiivistämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sekä laajentamalla olevaan rakenteeseen tukeutuen edistetään alue- ja yhdyskuntarakenteen hyödyntämistä ja parannetaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisellä tuetaan maakunnan tarkoituksenmukaista aluerakenteen muodostumista ja luodaan edellytykset elinkeinotoiminnan kehittymiselle. Maakunnallinen toimiva liikenneverkko ja liikennejärjestelmä sekä muu kunnallistekninen verkosto turvaavat yhdyskuntien ja aluerakenteen toimivuuden ja luovat edellytykset maakunnan kestävälle kehittämiselle. Elinkeinotoiminnan edellytyksien ja asumisen kehittämistä varten maakuntakaavassa esitetään liikenteen ja teknisen huollon perusverkostot sekä niiden maakunnalliset kehittämistarpeet. Maakunnan asemaa pääkaupungin lähi- ja rannikkoalueena vahvistetaan riittävillä taajama-aluevarauksilla sekä osoittamalla satamatoiminnoille tarvittavat alueet. Seudullinen virkistys- ja viheraluejärjestelmä on osa maakunnan ekologista verkostoa sekä asukkaiden ulkoilu- sekä virkistysaluetta. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnalli- 47

50 nen ja seudullinen virkistys- ja ulkoilureittiverkosto ja ekologisina yhteyksinä toimivat viheryhteydet. Maakunnan ainutlaatuisten luonnon- ja kulttuuriympäristön vaalimiseksi osoitetaan kaavassa luonnonsuojelualueita, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöalueita ja arvokkaita maisema-alueita sekä saaristo- ja merivyöhykkeitä. Maakuntakaavan alueille, joille ei ole osoitettu aluevarauksia tai muita merkintöjä, ns. valkoinen alue, ei ole todettu mitään valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Alue on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta. Valkoisilla alueilla on mahdollisuus monipuoliseen asumisen, elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämiseen ja rakentamiseen. Rakentaminen alueella on haja-asutusluonteista. Alueella sijaitsee myös vapaa-ajan asutusta, joista osa sisältyy kuntatason yksityiskohtaisempiin rantaosayleiskaavoihin sekä ranta-asemakaavoihin vapaa-ajan asutukseen tarkoitetuilla alueilla. Valkoisten alueiden maankäytöstä päättäminen tapahtuu kunnassa. Kunta voi sijoittaa näille alueille paikallista toimintaa. Maakuntakaavan merkinnät saattavat ohjata kunnan maankäytön suunnittelua, esimerkiksi ominaisuusmerkinnöillä, kuten kulttuuriympäristö tai geologisesti arvokas muodostuma -merkinnöillä. Tällöin kunnan on otettava huomioon alueen ominaisuutta kuvaava merkintä siihen liittyvine suunnittelumääräyksineen. Kunnan maankäytönsuunnittelua alueilla rajoittaa myös hankkeen tai suunnitelman alueellinen merkittävyys. Kunta ei voi osoittaa valkoiselle alueelle seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävää toimintaa ilman maakuntakaavan muutosta. 4.3 Itä-Uudenmaan alueidenkäytön kehittämisperiaatteet Itä-Uudenmaan maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteena on monikeskuksinen joukkoliikenteeseen tukeutuvan elinvoimaisen ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Itä-Uudenmaan maakuntakaavan perusratkaisuun vaikuttavat osaltaan pitkän aikavälin trendit väestökehityksen ja työn muuttumisen osalta, joita käsiteltiin aiemmin tässä selostuksessa kohdassa Itä-Uudenmaan kehitystrendit Porvoon seutu Porvoon seudulla hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva monikeskuksinen malli tarkoittaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämistä ja kehittämistä monikeskuksiseksi keskusta-, taajama- ja kyläalueiden verkostoksi. Pitkän aikavälin tavoitteellisen maankäytön suunnittelun mukaisesti Porvoon kaupungin aluerakenne laajenee tukeutuen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja liikenneyhteyksiin. Kasvusuunnat tukeutuvat joukkoliikenteen käytäviin sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen verkostoihin. Maakuntakaavassa on otettu huomioon pitkän aikavälin mahdollisuutena Helsingistä itään johtavan radan linjaus ja edellytykset raideliikenteen hyödyntämiseen sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen yhteytenä Helsinki Pietari välillä. Porvoon väestökasvu on noin 1 1,5 % vuodessa jatkuen aina tarkasteluajanjakson lopulle 2030 saakka ja pidemmälle. 48

51 Porvoon uusi asunto- ja työpaikkarakentaminen sijoittuu täydentäen ja tiivistäen olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Porvoossa täydennysrakentaminen Porvoonjoen Länsirannalla sijoittuu maakuntakaavan keskustatoimintojen alueelle. Taajamatoimintojen alueista erityisesti Porvoon kaupungin keskeisten alueiden osayleiskaavassa osoitetut rakentamisen alueet ovat eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu tavoitevuoden 2030 aikana täydennysrakentamisen alueet, jotka tukeutuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja kunnallistekniikkaan. Porvoon yhdyskuntarakennetta on tarkoituksenmukaista laajentaa Hinthaaran suuntaan Vanhaa Kuninkaantietä seuraten. Myös Kerkkoon suunta mahdollistaa eheytyvälle ja tiivistyvälle yhdyskuntarakenteelle edellytykset olemassa olevan tai suunnitellun kunnallistekniikan ansiosta. Porvoon kaupungin monipuoliset kyläalueet tarjoavat vaihtoehtoisen asumismuodon taajama-alueiden ulkopuolella. Useassa kylässä on olemassa oleva vesihuoltojärjestelmä, joka luo edellytykset ympäristön kannalta kestävälle asumiselle. Kylät mahdollistavat hajaasutusluonteisen asumisen ilman haja-asutuksen aiheuttamaa yhdyskuntarakenteen hajautumista. Kylät ovat keskeinen osa valtakunnallista ja maakunnallista rakennettua kulttuuriympäristöä, joiden erityispiirteet tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja uudisrakennuksen sovittamisessa osaksi kulttuuriympäristöä. Askolan yhdyskuntarakenne muodostuu kahdesta taajamatoimintojen alueesta: Monninkylästä ja Kirkonkylästä. Monninkylässä aluerakenne laajenee olemassa olevan kunnallistekniikan yhteyteen taajaman ympärille Porvoo-Mäntsälä tien länsipuolella. Olemassa oleva asutus tien itäpuolella muodostaa pienen taajamatoimintojen alueen, jonka laajentaminen pitkällä aikavälillä mahdollistaa taajaman kasvun. Monninkylä on Askolan työpaikkatoimintojen kannalta edullinen sijoittumispaikka hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Askolan väestökasvuarvio on noin 1,5 2 % tarkasteluajanjaksolla. Askolan Kirkonkylä-Vakkola taajamatoimintojen alue muodostaa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuvan tiivistävän kokonaisuuden. Aluetehokkuus ja kunnallistekniikan hyödyntämisaste tehostuu asuinrakentamisen lisääntyessä. Askolan kylät muodostavat laajan verkoston kunnan itäisiin osiin. Kylät muodostavat hajaasutusluonteiselle asumiselle monipuoliset mahdollisuudet sijoittua olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Kyliin on olemassa olevat tai suunnitellut vesihuoltojärjestelmät, jotka tulevaisuudessa vähentävät asumisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Askolan kyläverkon kehittäminen eheyttää aluerakennetta ja mahdollistaa paikallisten palveluiden kehittymistä ja luo elinkeinoelämälle edellytyksiä. Pukkilan Kirkonkylä-Naarkoski muodostaa kuntakeskuksen ja taajamatoimintojen alueen. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alue vastaa väestönkasvuarvioon, jonka ennustetaan jatkuvan osittain Kerava-Lahti oikoradan ansiosta. Oikorata mahdollistaa julkisen liikenteen yhteyden työmatkaliikenteessä mm. pääkaupunkiseudulle. Kirkonkylän-Naarkosken taajaman palvelutaso on kohonnut uuden palvelutalon sekä päivittäistavaran kaupan valmistuttua Kirkonkylään. Kirkonkylän taajaman yhdyskuntarakenteen kannalta edullinen suunta on länsipainotteinen kehittäminen painopisteenä Torpin kylä. Alueelle on laadittu osayleiskaava vuonna

52 Pukkilan muut kyläalueet tarjoavat vaihtoehtoisen elinympäristön haja-asutusluonteiselle asumiselle. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö asettavat vaatimuksia yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Myrskylän kirkonkylä on kunnan ainoa taajama. Taajamatoimintojen alueeseen sisältyy etelässä Kylänpään alue olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteydessä. Myrskylän taajamassa on tiivistämismahdollisuuksia kaavavarannon puitteissa mm. Palostenmäen alueella. Olemassa oleva kunnallistekniikka luo hyvät edellytykset yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle. Taajamatoimintojen laajentamisen kannalta saavutettavuudeltaan ja yhdyskuntarakenteeltaan edullinen alue on Kartanonmäki, joka mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän Myrskylän kartanon ja sen lähiympäristön muutokset mahdollistavat lisärakentaminen heikentämättä kulttuuriympäristön arvoja. Myrskylän kunnan kylät muodostavat verkoston haja-asutusluonteiselle asumiselle. Uudisrakentaminen kyliin mahdollistaa paikallisten palveluiden säilymisen ja elinkeinojen kehittymisen alueille. Kylät ovat kulttuuriympäristöltään eheitä kokonaisuuksia, johon lisärakentaminen tulee sovittaa Sipoo Sipoo rajautuu pääkaupunkiseutuun ja on voimakkaan väestökasvun aluetta. Sipoon yhdyskuntarakenteen keskittymiä ovat Nikkilä, Söderkulla, Talma ja Itäsalmi. Kaikki olemassa olevat yhdyskuntarakenteen alueet tiivistyvät ja laajentuvat kyetäkseen vastaanottamaan uuden asukkaan väestökasvutavoitteen. Toimivan liikennejärjestelmän tehostaminen osaltaan mahdollistaa tavoitellun väestökasvun. Sipoon aluerakenteen tavoitteena on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen painottaen erityisesti etelä- ja lounais-sipoota. Tehostuva yhdyskuntarakenne tukeutuu E 18 moottoritien ja HELI-radan muodostamaan kehityskäytävään sekä Talma-Nikkilä vyöhykeellä Kilpilahden satamaradan henkilöraideliikenteeseen (Kerava-Nikkilä - vyöhykkeen joukkoliikenne- ja maankäyttöselvitys KE-NI 2005). Söderkullan taajamatoimintojen pidemmän aikavälin tavoitteellinen aluerakenne laajenee itään, etelään ja pohjoiseen Taasjärven ympärille. Söderkullassa ja Nikkilässä keskustatoimintojen alue mahdollistaa tehokkaamman maankäytön ja keskustahakuisten palveluiden sijoittumisen. Nikkilässä keskustatoimintojen alue rajautuu Sipoonjokeen. Keskustatoimintojen osoittaminen Itäsalmeen mahdollistaa tavoitteellisen väestökasvun palvelutarpeet. Sipoon kylät mahdollistavat haja-asutusluonteisen asumisen luonnon- ja kulttuuriympäristöltään merkittävässä ympäristössä. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön erityispiirteet ja sovittaa uudisrakentaminen ympäristöön sopivaksi Loviisan seutu Loviisan seudulla toimiviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva monikeskuksinen malli hyödyntää olemassa olevaa keskusta-, taajama- ja kyläverkostoa. Loviisan seudun kuntien väestöarvio osoittaa maakuntakaavan tarkasteluajanjaksolla selvää kasvua. Loviisan seudun kuntien yhdyskuntarakenne tukeutuu vanhoihin kulttuurihistoriallisiin taajama- ja kyläkeskuksiin. Loviisan seudun vahvuutena on E 18 moottoritien kehityskäytävä, jonka osana Helsingistä itään johtavan radan edellytykset raideliikenteen hyödyntämiseen sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen yhteytenä Helsinki - Pietari välillä on selvät. 50

53 Loviisan kaupungin aluerakenne on tiivis ja vastaisuudessakin väestökasvua on ohjattava olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen tukemaan sekä yhdyskuntarakenteen eheytymistä, että joukkoliikenteen tehokasta järjestämistä. Virkistysalueverkoston merkittävyys korostuu tiivistyvässä ja laajentuvassa yhdyskuntarakenteessa. Loviisan kaupungilla on hyvät mahdollisuudet kehittää virkistysalueverkostoaan. Loviisan kaupungin väestökasvuun vastataan taajamatoimintojen laajentamisella olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Lisäksi Loviisan olemassa oleva kaavavaranto mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja eheyttämisen. Pernajan Koskenkylän asemakaava-alueet vastaanottavat väestökasvua. Pernaja profiloituu erityisesti asuinkuntana ja kehittää taajama- ja kyläalueitaan pääpainon ollessa Koskenkylässä. Koskenkylän taajaman laajentuminen valtatie 7:n pohjoispuolelle sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta kestävästi olemassa olevan rakenteen yhteyteen. Liikenneyhteydet ja julkisen liikenteen hyvä palvelutaso edistää alueen vetovoimaisuutta asuinympäristönä. Pernajan Kirkonkylä ja Isnäsin taajamat tarjoavat kulttuuriympäristöltään eheän asuin- ja elinympäristön. Molemmilla alueilla on heikot kaupan- ja julkisen liikenteen palvelutaso. Kirkonkylä ja Isnäs tarjoavat hyvät edellytykset merkittävässä kulttuuriympäristössä asumiselle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee rakentaminen sopeuttaa kulttuuriympäristöön. Pernajan omaleimaiset kylät mahdollistavat haja-asutusluonteisen asumisen luonnon- ja kulttuuriympäristöltään merkittävässä ympäristössä. Erityisesti Pernajan pohjoiset kylät muodostavat yhdessä Loviisan kaupungin kanssa yhdyskuntarakenteen kokonaisuuden, jotka täydentävät toisiaan ja tarjoavat vaihtoehtoisen asumismuodon mahdollisuuden. Kylät tukeutuvat Loviisan kaupungin palvelutarjontaan ja julkiseen liikenteeseen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön erityispiirteet ja sovittaa uudisrakentaminen ympäristöön sopivaksi. Liljendalin kirkonkylän taajamaa täydentää Heikantbacken, joka yhdessä Kirkonkylän kanssa muodostaa Liljendalin ensisijaisen kasvualueen. Kirkonkylässä sijaitsee kaupalliset ja hallinnolliset palvelut. Julkisen liikenteen palvelutaso on hyvä valtatiellä 6, joka luo edellytykset myös sekä elinkeinojen että asumisen sijoittumiselle Liljendaliin. Liljendalin kylät mahdollistavat haja-asutusluonteisen asumisen luonnon- ja kulttuuriympäristöltään merkittävässä ympäristössä. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön erityispiirteet ja sovittaa uudisrakentaminen ympäristöön sopivaksi. Lapinjärven kirkonkylän taajamassa sijaitsee kaupalliset ja hallinnolliset palvelut sekä koulut. Taajamatoimintojen alue ja olemassa oleva kaavavaranto mahdollistaa Lapinjärven kirkonkylän täydennysrakentamisen maakuntakaavan tavoitevuoteen 2030 saakka. Lapinjärven Porlammin taajamassa sijaitsee merkittävä koulukeskus ja työpaikkakeskittymä, jonka kehittäminen ja jatkuminen mahdollistetaan jatkossakin. Lapinjärven kylät muodostavat verkoston, joka mahdollistaa haja-asutusluonteisen asumisen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Kylien täydennysrakentaminen tu- 51

54 kee yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja mahdollistaa olemassa olevien palveluiden ja elinkeinojen säilymistä ja kehittymistä sekä vesihuollon toimenpiteiden toteuttamista. Ruotsinpyhtään väestökasvun vastaanottokyky on parantunut Loviisan seudun vesihuollon kehittämisen ansiosta. Ruotsinpyhtään Ruukissa sijaitsee kaupalliset ja hallinnolliset palvelut. Taajamatoimintojen alue ja olemassa oleva kaavavaranto mahdollistaa Ruukin täydennysrakentamisen maakuntakaavan tavoitevuoteen 2030 saakka. Tesjoen taajama Loviisan itäpuolella luo edellytykset tehokkaalle täydennysrakentamiselle olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Tesjoen taajamatoiminnot laajentuvat etelään ja länteen liittyen Loviisan yhdyskuntarakenteeseen. Kokonaisuutta tarkastellaan Loviisan pohjoisosien - Tesjoen yhteisessä osayleiskaavassa. Tesjoelta on erinomaiset julkisen liikenteen yhteydet E 18 moottoritien HELI-radan kehittämisvyöhykettä pitkin. Ruotsinpyhtään kylät hyötyvät Loviisan seudun vesihuollon kehittämisestä. Kylät mahdollistavat haja-asutusluonteisen asumisen, jotka pidemmällä aikavälillä liittyvät Loviisan seudun vesihuoltoon. Ruotsinpyhtään painopistealueina ovat ensisijaisesti Tesjoki ja Kirkonkylä. Vesihuollon hyödyntäminen asutuksen sijoittelussa mahdollistaa esimerkiksi Laspellon alueen kehittämisen Ahvenkosken lähellä. 52

55 5. MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ Itä-Uudenmaan maakuntakaavan yhdyskuntarakenteen keskeisen alustan muodostaa taajamarakenne ja liikenneverkko. Alustaa täydentää tasapainoisen elinympäristön osana viheralueverkosto ja suojelualueet. Maakuntakaavan kokonaisuuden muodostavat osaalueiden onnistunut yhteen sovittaminen. Itä-Uudellamaalla oman erityispiirteensä muodostaa valtakunnallisesti hyvin säilynyt ja merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Itä-Uudenmaan kylät muodostavat verkoston, joka on merkittävä osa kulttuuriympäristöä ja keskeinen kulttuuriympäristön säilymisen kannalta. Kyläverkko tarjoaa haja-asutusluonteiselle asumiselle yhdyskuntarakenteen ja ympäristön kannalta edullisen sijoittumispaikan. Kyläverkon kehittäminen luo edellytykset vesihuollon ja julkisen liikenteen järjestämiselle alueille. Merkittävän maakunnallisen erityispiirteen muodostaa laaja Suomenlahden saaristo, jossa alueen erityispiirteiden huomioon ottaminen suunnittelussa on tärkeää. Työpaikka-alueiden osoittaminen yhdyskuntarakenteen läheisyyteen luo edellytykset monipuolisen työpaikkojen kehittymiselle maakuntaan. Tavoitteena on mahdollistaa työpaikkaomavaraisuuden kehittäminen pitkälle tulevaisuuteen. Keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt on merkitty omalla merkinnällään. Suuryksiköt on pyritty sijoittamaan osaksi yhdyskuntarakennetta saavutettavuudeltaan kaikkien väestöryhmien kannalta edullisesti. Vähittäiskaupan ja erikoiskaupan suuryksiköt täydentävät kaupallisten palveluiden tarjontaa Itä-Uudellamaalla. Itä-Uudenmaan maakuntakaava ohjaa vain merkitykseltään vähintään seudullista maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua (MRL 28 ). Maakuntakaavan alueille, joille ei ole osoitettu aluevarauksia tai muita merkintöjä, ns. valkoinen alue, ei ole todettu mitään valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Valkoisen alueen lähtökohtana on ollut turvata erilaisten maa- ja metsätalous ja sitä tukevien elinkeinojen mahdollistaminen ja maaseudun pysyminen asuttuna ja viihtyisänä kunkin alueen asumiseen ja työntekoon vaikuttavat edellytykset huomioon ottaen. Rakentaminen alueella on haja-asutusluonteista. Alueella sijaitsee myös vapaa-ajan asutusta, joista osa sisältyy kuntatason yksityiskohtaisempiin rantaosayleiskaavoihin sekä rantaasemakaavoihin vapaa-ajan asutukseen tarkoitetuilla alueilla. Kuntatason suunnittelun vapautta valkoisella alueella rajoittaa hankkeen tai suunnitelman alueellinen merkittävyys. Maakuntakaavalla ratkaistavan hankkeen tai suunnitelman merkittävyyttä arvioidaan mm. tapauksissa, joissa hanke tai suunnitelma koskee useamman kuin yhden kunnan asukkaita tai lisää huomattavasti henkilö- tai tavaraliikennetarvetta kuntien välillä. Myös infrastruktuurihankkeet kuten kaasuputket ja merkittävät sähkölinjat ovat maakuntakaavalla ratkaistavia asioita. 53

56 5.1 Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan asumiseen, palvelu-, ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin kuuluvat alueet. Merkintä sisältää taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, puistot ja yhdyskuntateknisen huollon alueet. Suunnittelumääräys: Yhdyskuntarakenteen eheytyminen on tarkoitettu toteutettavaksi yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla sijoittamalla asuminen, palvelu-, työpaikka- ja muut toiminnot olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tukien sekä joukko- että kevyen liikenteen kehittämisedellytyksiä parantaen. Uudisrakentaminen on sopeutettava rakennettuun ympäristöönsä. Taajamatoimintojen alueiden suunnittelussa on huolehdittava siitä, että taajamaalueen käyttö ja toteuttaminen ei aiheuta taajamaan rajautuvalle tai sen lähettyvillä sijaitsevalle Natura alueelle sellaisia haitallisia vaikutuksia kallioluonnolle, merenlahtien vedenlaadulle ja vesiluonnolle, jotka merkittävästi heikentäisivät niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura alueisiin. Taajamatoimintojen alueiden suunnittelun lähtökohtana ovat olleet olemassa oleva yhdyskuntarakenne, liikenne- ja kunnallisteknisenverkoston tehokas hyödyntäminen, palveluiden saavutettavuus ja kulttuuriympäristön asettamat reunaehdot. Tavoitteena on mahdollistaa kasvu aiheuttamatta kohtuuttomia yhdyskuntarakenteen laajentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet sisältävät sekä nykyiset että uudet laajennusalueet. Aluevarausten laajentamisen lähtökohtana ovat olleet seudulliset väestömääräarviot sekä arviot asukasta kohden tarvittavasta asuntopinta-alasta ja aluetehokkuus. Maakuntakaavan mitoituksena on käytetty vuoden 2030 arvioitua väestömäärää ja tarvittavaa asuntojen määrää. Asuntopinta-ala ja aluetehokkuus vaihtelevat kunnittain ja alueittain. Maakuntakaavaratkaisun lisärakentaminen mahtuu pääosin jo Itä-Uudenmaan vahvistetuissa seutukaavoissa ja maakuntakaavassa osoitettujen taajamatoimintojen aluevarauksille joko nykyisin asemakaavoitetuille alueille tai asemakaavoitettaville alueille. Uudet laajennetut taajamatoimintojenalueet on kytketty osaksi olemassa olevaa asunto-, palvelu-, virkistys- ja työpaikka-alueiden muodostamaa yhdyskuntarakennetta. Maakuntakaavan merkittävimmät taajamatoimintojen laajennukset sijoittuvat voimakkaimman väestökasvun alueille maakunnan länsiosiin Sipooseen ja Porvooseen sekä Loviisan seudulla Loviisan kaupunkiin. Taajamatoimintojen alueet sisältävät sekä rakennettuja alueita että taajaman laajentumisen kannalta tarpeellisia alueita. Laajennusalueiden sijoittumista ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet. Taajama-alueet liittyvät olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen eheyttämällä ja tiivistämällä rakentamista sekä ottamalla huomioon kulttuuri- ja luonnonympäristön. Sipoossa taajamatoimintojen alueita laajennetaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen Itäsalmessa, Söderkullassa, Nikkilässä ja Talmassa. Alueet sijaitsevat yhdyskuntarakenteen, liikenneyhteyksien ja kunnallistekniikan kannalta edullisilla vyöhykkeillä. Talma-Nikkilä -vyöhykkeellä aluerakenteen tiivistäminen ja kehittäminen perustuu yksityiskohtaisempaan aluerakenteelliseen selvitykseen (Ke-Ni 2005), jossa laajentuva yhdyskun- 54

57 tarakenne tukeutuu kehitettävään henkilöjunaliikenneyhteyteen olemassa olevalla Kilpilahden radalla. Talma mahdollistaa muutoksen merkittävien kulttuuri- ja luonnonarvojen sijaitessa etäämmällä. Itäsalmen Söderkullan vyöhykkeen aluerakenteellisia vaihtoehtoja selvitettiin Helsingin seutu Porvoo aluerakenneselvityksessä (HesPo 2003). Tällä vyöhykkeellä taajamatoimintojen laajennukset tukeutuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenneyhteyksiin, jonka muodostavat E 18 moottoritie ja Uusi Porvoontie (vt 170). Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu Helsingistä itään johtava raideliikenneyhteys (HELI -rata), joka muodostaa valtakunnallisesti merkittävän yhdyskuntia yhdistävän joukko- ja tavaraliikenneyhteyden Etelä-Suomen rannikolla. Porvoon taajamatoimintojen alueiden laajennukset tukeutuvat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen muodostamaan kokonaisuuteen. Pääosa maakuntakaavassa huomioon otetusta kasvusta suuntautuu Porvoon kaupungin olemassa oleville asemakaavoitetuille tai asemakaavoitettaville alueille. Porvoon kaupungin läntisen alueen aluerakenteellisia vaihtoehtoja selvitettiin Helsingin seutu Porvoo aluerakenneselvityksessä (HesPo 2003). Lisäksi Keskeisten alueiden osayleiskaavatyössä tutkittiin kaupungin toimivan ja tehokkaan yhdyskuntarakenteen kannalta edullisimmat laajenemisvyöhykkeet. Maakuntakaavaratkaisu mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja osoittaa yhdyskunnan laajenemissuuntana Vanhaa Kuninkaantien vartta kohti Hinthaaran kylätaajamaa. Suunta tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja on joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettavissa. HELI-radan liikenneasema on maakuntakaavassa osoitettu Mäntsäläntien ja Kuninkaanportin kaupan suuryksiköiden lähettyville. Askolassa Monninkylä ja Kirkonkylä Vakkola -alueille on maakuntakaavassa osoitettu pienialaisia laajennuksia taajamatoiminnoille. Maakuntakaavan väestöarvion mukainen kasvu on mahdollistettu kaavassa osoitetuilla taajamatoimintojenalueilla. Pukkilassa Kirkonkylä Naarkoski taajamatoimintojen alueeseen on osoitettu pienialaisia laajennuksia. Maakuntakaavan väestöarvion mukainen kasvu on mahdollista sijoittaa kaavassa osoitetuille alueille olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen liittyen. Myrskylässä kirkonkylän taajamatoimintojen aluetta on pienialaisesti laajennettu. Kartanon mäen alue on osoitettu uutena taajamatoimintojen alueena. Kartanonmäki sijoittuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen jatkoksi asuinrakentamisen kannalta edulliselle alueelle Kirkonkylän itäpuolelle läheisen mäen laelle. Kartanonmäen taajamatoimintojen alueen osoittaminen perustuu Myrskylän pitkän aikavälin väestökasvuarvioon. Pernajan Koskenkylä on väestöarvion sijoittumisen painopisteenä. Tämä on mahdollistettu laajentamalla taajamatoimintojen aluetta valtatien 170 pohjoispuolelle olemassa olevan yhdyskuntarakenteen läheisyyteen. Yhdyskuntarakenteellisesti ja liikenteellisesti edullinen alue sijoittuu myös luonnon- ja kulttuuriympäristön kannalta kestävälle alueelle. Pernajan kirkonkylässä taajamatoimintojen pienialainen laajentaminen mahdollistaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistämisen. Lähes kaikki Pernajan kunnan toiminnot sijoittuvat Pernajanlahden ja Pikku Pernajanlahden Natura alueiden lähettyville. Maakuntakaavassa osoitetut taajamatoimintojen alueet eivät todennäköisesti merkittävästi heikennä alueiden luonnonarvoja. 55

58 Liljendalin kirkonkylän taajamatoimintojen aluetta on pienialaisesti laajennettu mahdollistamaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistämisen. Heikantbackenin taajamatoimintojen alue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja on asuinrakentamisen kannalta kestävää aluetta. Alueen savutettavuus on hyvä ja etäisyys kirkonkylän palveluista verrattain lyhyt. Lapinjärven kirkonkylän taajamatoimintojen aluetta on pienialaisesti laajennettu mahdollistamaan väestöarvion mukaisen kasvun sijoittumisen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen palveluiden lähelle. Loviisan taajamatoimintojen aluetta on laajennettu maakuntakaavan väestökasvuarvion mukaisesti. Laajennukset ovat pääasiassa pienialaisia tarkennuksia ja maakuntakaavan yleispiirteisen esitystavan mukaisia. Määrlahden eteläpuolella on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen osaksi osoitettu taajamatoimintojen laajennus. Alue on asuinrakentamisen kannalta edullista aluetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ansiosta. Luonnon- ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat todennäköisesti vähäiset. Ruotsinpyhtään taajamatoimintojen alueita on laajennettu erityisesti Tesjoen taajaman lounaispuolella. Alue tukeutuu suunniteltuun yhdyskuntarakenteen laajentamiseen Loviisan Määrlahdessa. Tesjoen taajamatoimintojen alue sijaitsee kulttuuri- ja luonnonympäristön kannalta alueella jolla ei ole erityisiä arvoja. Laajempaa aluerakenteellista kokonaisuutta on selvitetty Loviisan pohjoisosien Tesjoen yhteisessä osayleiskaavassa, jossa asuinja muun rakentamisen kannalta edulliset vyöhykkeet on selvitetty. Maakuntakaavassa rakentamisen vyöhykkeet osoitetaan yleispiirteisellä aluevarauksella, jolla mahdollistetaan pidemmän aikavälin taajamatoimintojen tiivistyminen alueella. Sekä Loviisan että Tesjoen taajamatoimintojen alueet hyödyntävät HELI-radan ja E 18 moottoritien muodostamaa joukkoliikennekäytävää. Ruotsinpyhtään kirkonkylän eli Ruukin taajamatoimintojen aluetta on pienialaisesti laajennettu mahdollistamaan Ruukin yhdyskuntarakenteen tiivistämisen. Taajamatoimintojen alue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön ja palveluiden lähelle. Lisäksi alue rajautuu osittain Kymijoen läntisen haaran Natura alueeseen. Maakuntakaavan aluevarausta suunniteltaessa ja toteutettaessa on yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonarvojen kannalta merkittävät alueet. 5.2 Taajamatoimintojen laajenemisalue Merkinnällä osoitetaan asumiseen, palvelu-, ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomiin työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin kuuluvat ensisijaiset laajentumisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, puistot ja yhdyskuntateknisen huollon alueet. Suunnittelumääräys: Yhdyskuntarakenteen eheytyminen on tarkoitettu toteutettavaksi yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla sijoittamalla asuminen, palvelu-, työpaikka- ja muut toiminnot olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tukien sekä joukko- että kevyen liikenteen kehittämisedellytyksiä parantaen. Uudisrakentaminen on sopeutettava rakennettuun ympäristöönsä. 56

59 Taajamatoimintojen laajenemisalueiden suunnittelussa on huolehdittava siitä, että alueen käyttö ja toteuttaminen ei aiheuta taajamaan rajautuvalle tai sen lähettyvillä sijaitsevalle Natura alueelle sellaisia haitallisia vaikutuksia kallioluonnolle, merenlahtien vedenlaadulle ja vesiluonnolle, jotka merkittävästi heikentäisivät niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura alueisiin. Taajamatoimintojen alueiden suunnittelun lähtökohtana ovat olleet olemassa oleva yhdyskuntarakenne, liikenne- ja kunnallisteknisenverkoston tehokas hyödyntäminen, palveluiden saavutettavuus ja kulttuuriympäristön asettamat reunaehdot. Tavoitteena on mahdollistaa kasvu aiheuttamatta kohtuuttomia yhdyskuntarakenteen laajentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Alueiden toteuttaminen tulee tapahtua pääsääntöisesti sitten kun yhdyskuntarakenteen laajenemisen edellytykset vesienhoidon, liikenneyhteyksien, julkisen liikenteen ja ympäristön huomioon ottamisen osalta täyttyvät. 5.3 Keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto-, asumisja muiden toimintojen alueita. Alue sisältää tarvittavat liikennealueet ja puistot. Alueelle voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä erikoiskaupan suuryksiköitä tai vaikutukseltaan niihin verrattavia muita kaupallisia palveluita. Alue sisältää myös asumista. Suunnittelumääräys: Keskustatoimintojen alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkoitus kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, turvallisen elinympäristön luomiseen, tasapainoisen ja omaleimaisen taajamakuvan toteuttamiseen ja tarkoituksenmukaisen julkisen liikenteen järjestämiseen. Lisäksi on luotava edellytykset monipuolisille kaupallisille palveluille ja viihtyisän kävelypainotteisen keskustan kehittämiselle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kulttuuriympäristön ja rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen. Keskustatoimintojen alueiden suunnittelussa on huolehdittava siitä, että keskustaalueen käyttö ja toteuttaminen ei aiheuta keskustaan rajautuvalle tai sen lähettyvillä sijaitsevalle Natura alueelle sellaisia haitallisia vaikutuksia merenlahtien vedenlaadulle ja vesiluonnolle, jotka merkittävästi heikentäisivät niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura alueisiin. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetaan keskustatoimintojen alueita ainoastaan maakunnallisesti merkittäviin kaupunkien ja kuntien keskuksiin. Keskustatoimintojen alue sallii vähittäiskaupan sijoittumisen alueelle, jonka lopullinen sijainti ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Lähtökohtaisesti maakuntakaavan tavoitteena on kaupallisten palveluiden mahdollistaminen keskustatoimintojen alueille. Tavoitteella tuetaan tiiviin ja eheytyvän kaupallisen keskuksen kehittymistä saavutettavuudeltaan kaikkien väestöryhmien kannalta hyvälle alueelle. Keskustatoimintojen alueelle sijoittuu kaupallisten ja hallinnollisten palveluiden lisäksi myös monipuolisesti muita palveluita, työpaikkoja ja asumista. Asuminen on tehokasta kerrostalo- sekä matalaa ja tiivistä asumista. Alueiden merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö otetaan huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Itä-Uudenmaan maakuntakaavan keskustatoimintojen aluevarausten lähtökohtana on nykyiset keskusta-alueet ja niiden laajentumisalueet, lukuun ottamatta Sipoon Itäsalmen ja Talman keskusta-alueiden aluevarauksia. Itäsalmen ja Talman keskusta-alueet perustuvat maakunnan tavoitteelliseen väestöarvioon, joka mahdollistaa väestömäärän merkittävän 57

60 lisäämisen. Vastatakseen kasvavan väestömäärän tarvitsemien keskustahakuisten palveluiden sijoittumiselle alueelle on maakuntakaavassa Itäsalmeen ja Talmaan osoitettu keskustatoimintojen aluevaraukset. Nikkilän keskustatoimintojen alue on Sipoon kunnan keskus, jossa sijaitsee kunnan keskushallinto ja monipuoliset palvelut. Keskustatoimintojen aluetta on maakuntakaavassa laajennettu kokonaisuudessaan ja erityisesti etelään ja pohjoiseen keskustan pääväylää pitkin. Keskustatoimintojen alue rajautuu Sipoonjokeen. Nikkilän keskustatoimintojen alue mahdollistaa monipuolisten kaupallisten palveluiden sekä työpaikkojen sijoittumisen alueelle. Talman keskustatoimintojen alue tukeutuu Kilpilahden satamaradan henkilöjunaliikenteeseen ja olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Talman keskustatoimintojen alue mahdollistaa monipuolisten työpaikkojen, palveluiden ja asumisen sijoittumisen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Itäsalmen keskustatoimintojen alue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Alue sijaitsee valtakunnallisesti merkittävien E 18 moottoritien sekä maakuntakaavan Helsingistä itään kulkevan radan (HELI-rata) joukkoliikenteen kehittämiskäytävässä. Keskustatoimintojen alue mahdollistaa Itäsalmen tiivistämisen ja palvelutarjonnan monipuolistamisen sekä luo edellytykset työpaikkojen kehittämiselle alueelle. Keskustatoimintojen alue mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen alueelle. Söderkullan keskustatoimintojen aluetta on pienialaisesti laajennettu valtatien 7 molemmin puolin. Keskustatoimintojen alue mahdollistaa yhden tai useamman vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Söderkulla tukeutuu E 18 moottoritien, valtatien 7 ja HELI-radan joukkoliikenteen kehittämiskäytävään. Porvoo on Itä-Uudenmaan maakuntakeskus. Porvoon keskustatoimintojen aluetta on maakuntakaavassa laajennettu Länsirannan Aleksanterinkaaren eteläpuolelle. Keskustatoimintojen alue mahdollistaa yhden tai useamman vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen. Maakuntakaavaratkaisulla mahdollistetaan keskustatoimintojen alueen kehittäminen monipuolisten keskustahakuisten palveluiden sijoittumispaikaksi. Kävelypainotteisen keskustan kehittäminen mahdollistaa kaikkien väestöryhmien kannalta saavutettavuudeltaan hyvän palvelu- ja työpaikkakeskittymän muodostumisen Porvoon sydämeen. Loviisan keskustatoimintojen aluetta on laajennettu kokonaisuudessaan ja erityisesti länteen Lahti - Loviisa radan ylitse. Keskustatoimintojen alue sisältää keskeiset kaupalliset ja hallinnolliset korttelit. Keskustatoimintojen alue mahdollistaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja kehittämisen. Keskustatoimintojen alue mahdollistaa yhden tai useamman vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Maakuntakaavaratkaisun tavoitteena on vahvistaa Loviisan asemaa monipuolisena työpaikka- ja palvelukeskittymänä, joka on koko Loviisan seudun kaupallinen ja hallinnollinen keskus. Loviisa sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän E 18 moottoritien ja HELI-radan muodostamaan joukkoliikenteen kehittämiskäytävään. 58

61 5.4 Vähittäiskaupan suuryksikkö Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden, joiden pinta-ala on yli 2000 kem² (MRL 114 määrittelemä kaupan suuryksikkö), sijainti keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden toteutuksen ajoituksessa on otettava huomioon koko maakunnan ja kuntien palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa yksi tai useampi vähittäiskaupan suuryksikkö. Kohteiden suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön säilymiseen. Itä-Uudenmaan maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittaminen perustuu Itä-Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvitykseen (2004), jossa selvitettiin kaupan potentiaaliset sijoittumispaikat ja alueet. Lähtökohtaisesti maakuntakaavassa pyritään kaupan palveluiden suuryksiköiden (MRL 114 ) sijoittumiseen monipuolisille keskustatoimintojen alueille. Taajamatoimintojen sekä kyläalueiden aluevarauksille voi sijoittua pienempi kaupan yksikkö tukemaan palveluiden säilymistä ja kehittymistä näillä alueilla. Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisilta vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittaminen on tarpeellista kun kyseessä on seudullisesti merkittävä kaupan yksikkö. Maakunnalliselta kannalta on tarpeellista vähentää maakunnasta ulos virtaavan ostovoiman määrää sekä päivittäistavaran että erikoistavaran kaupan aloilla, joiden palvelutaso Itä-Uudellamaalla ei vastaa nykyistä tarvetta. Vähittäiskaupan suuryksiköt on osoitettu tukeutumaan olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen liittyväksi tai liikenteellisten yhteyksien kannalta edullisille alueille. Maakuntakaavassa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä ovat Porvoon Kuninkaanportti, Porvoon Tarmolan ja Pernajan Vanhakylän alue. Loviisan vähittäiskaupan suuryksiköt on merkitty toteavasti kaavaan. Uuden Valkontien risteyksessä oleva kaupan suuryksikkö on selvitetty yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Määrlahden suuryksikkö on olemassa oleva kaupan yksikkö. Porvoon Kuninkaanportti on toteutumassa erikoiskaupan suuryksiköiden osalta perustuen yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ja maakuntakaavan ratkaisu mahdollistaa yhden tai useamman vähittäis kaupan suuryksiköiden sijoittumisen alueelle. Vähittäiskaupan suuryksiköitä on osoitettu Porvoon Kuninkaanporttiin, Loviisan Uuden Valkontien risteykseen ja Loviisan Määrlahteen. 5.5 Kaupan palveluiden alue Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvat maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät liikennemyymälätason kaupan palveluiden kohteet. Kaupan palveluiden pinta-ala on alle 2000 kerrosneliömetriä. Suunnittelumääräys: Alue on varattu kaupan palveluiden ja niitä tukevien toimintojen tarpeisiin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön ja rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen. 59

62 Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa kaupan palveluiden alueiden osoittaminen perustuu Itä-Uudenmaan kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen (2004), jossa vähittäiskaupan suuryksiköiden lisäksi selvitettiin pienempien kaupallisten palveluiden sijoittumisen edellytyksiä. Maakuntakaavan kaupan palveluita on osoitettu Sipoon Söderkullan molempien E 18 -moottoritien liittymiin, Porvoon Kilpilahden moottoritien liittymään, Liljendalin läntiseen liittymään, Lapinjärven kirkonkylän liittymään sekä Ruotsinpyhtään Ahvenkosken liittymään. Liikennemyymälä ei ylitä vähittäistavaran kaupan osalta MRL 114 määritelmää vähittäiskaupan suuryksiköstä. 5.6 Kyläalue ja kyläkohdemerkintä Merkinnällä osoitetaan ne kylät, joiden maankäytön suunnittelun tavoitteena on haja-asutusluonteisen lisärakentamisen ohjaaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Tavoitteena on edellytysten luominen kaupallisten ja muiden palveluiden säilymiselle ja kehittymiselle sekä yhteisen vesihuollon järjestämiselle. Suunnittelumääräys: Kylien yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla mahdollistetaan asuminen, elinkeinotoiminnan edellytyksien luominen, edistetään kylän elinvoimaisuutta, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämistä, toimivia liikenneyhteyksiä ja selvitettävä yhteisen vesihuollon järjestämistä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön säilymiseen. Maankäytön suunnittelun yleisenä tavoitteena on haja-asutusluonteisen lisärakentamisen ohjaaminen kyläalueille tukeutuen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja rakennuskantaan. Tavoitteella pyritään turvaamaan palveluiden säilyminen ja kehittyminen, ympärivuotisen ja vapaa-ajan asumisen mahdollistaminen sekä yhteisen vesihuollon järjestäminen. Tavoitteena on lisäksi edellytysten luominen monipuolisille maaseudun elinkeinoille ja kyläalueiden maisemakuvallisen eheyden vahvistamiselle. Itä-Uudenmaan kyläverkosto esitetään maakuntakaavassa aluevarauksin ja kohdemerkinnöin. Aluevarauksilla esitetään kylät, jotka sijaitsevat laajan taajaman lähialueella ja joihin kohdistuu huomattavaa yhdyskuntarakenteen tiivistämispainetta väestökasvun muodossa. Kohdemerkinnällä osoitetut kylät kuvaavat kylien yleispiirteistä sijaintia. Itä-Uudenmaan kyliin suuntautuu myös kakkosasuntoluonteista vapaa-ajan asutusta. Kyläalueiden merkitsemisessä on otettu huomioon olemassa oleva ja suunniteltu vesihuoltoverkosto sekä tieyhteydet. Maakuntakaavaan merkittyjen kylien palvelutasossa saattaa olla keskenään merkittäviä eroavaisuuksia, mutta edellytykset kylien pysymiseen sekä asuttuina että kehittyvinä ovat tasapuoliset ja alueellisesti merkittävät. Kyläverkosto, jossa on riittävä asukaspohja luo edellytykset monipuoliselle elinkeinojen kehittämiselle ja palveluiden säilymiselle. Lisäksi kyläverkoston asuttuna säilyminen edesauttaa Itä- Uudellemaalle merkittävien kulttuuriympäristöjen ja -maisemien säilymisessä. Rakennetun kulttuuriympäristön ja -maiseman merkittävyyttä on maakuntakaavassa osoitettu joko valtakunnallista tai maakunnallista merkittävyyttä osoittavalla ominaisuusmerkinnällä. 5.7 Palveluiden alue Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvat maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät julkisen palveluiden ja hallinnon alueet ja kohteet. 60

63 Suunnittelumääräys: Alue on varattu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä vastaavien julkisluonteisten palveluiden tarpeisiin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön säilymiseen. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa kaupan palveluiden alueiden osoittaminen perustuu Itä-Uudenmaan kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen (2004), jossa vähittäiskaupan suuryksiköiden lisäksi selvitettiin pienempien kaupallisten palveluiden sijoittumisen edellytyksiä. Merkintä sisältää myös ns. liikennemyymälä tasoisen kaupalliset palvelut. Lisäksi palveluiden alue osoittaa taajamatoimintojen alueen ulkopuolella sijaitsevat hallinnon alueet ja kohteet. Näitä ovat Lapinjärven koulutuskeskuksen kohdemerkintä, Porvoon aluesairaalan kohdemerkintä ja Barnensby leirialueen kohdemerkintä. 5.8 Työpaikka-alue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät monipuoliset työpaikka-alueet, jotka tulee ensisijaisesti varata toimisto- ja palvelutyöpaikkojen tarpeisiin sekä täydentävästi ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle teollisuudelle ja varastoinnille. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan sekä tasapainoisen, omaleimaisen ja viihtyisän työympäristön toteuttamiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön säilymiseen. Maakuntakaavassa on erotettu teollisuustoimintojen alueista alueet, jotka ovat ensisijaisesti työpaikka-alueita. Näille alueille on sijoittunut yritystoimintaa ja kaupallisia keskittymiä, joihin asiakkaat omatoimisesti saapuvat. Alueille ei saa sijoittua MRL 114 mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Työpaikka-alueet osoitetaan erillisinä alueina maakuntakaavassa. Vanhoista teollisuustoimintojen aluevarauksista on tarpeellista erottaa oma työpaikka-alue -merkintä. Perusteena on teollisuus- ja varastoalue -merkinnän varaaminen varsinaiselle teollisuustuotannolliselle toiminnalle. Alueen käyttöön sisältyy tällöin siinä määrin ympäristöhäiriöitä, että mm. sivullisten liikkuminen alueilla ei ole erityisen suotavaa. Työpaikka-alueet -merkintä mahdollistaisi alueen pääkäyttötarkoituksena mm. monipuoliset toimisto- ja palvelutyöpaikkatoiminnot, joissa mm. asiakaspalvelun osuus on merkittävä. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan on osoitettu seuraavat työpaikka-alueet: Bastukärrin alue Sipoossa, josta suunnitellaan laajaa logistiikan keskittymää Söderkullan eritasoliittymien välinen alue, Sipoossa Vaahteramäki, Sipoossa Porvoon Kuninkaanporttiin Porvoon Tarmolan alue Loviisan länsiportti Tesjoen alue kohteena Käkikosken saha 61

64 5.9 Työpaikka-alueen pitkän aikavälin laajenemisalue Merkinnällä osoitetaan työpaikka-alueen pitkän aikavälin laajenemisalue Sipoon ja Porvoon rajalla. Suunnittelumääräys: Alueen on tarkoitettu toteutettavaksi yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla. Alueen tavoitteena on luoda edellytykset tulevaisuuden elinkeinoelämän monipuoliselle kehittämiselle. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan sekä tasapainoisen, omaleimaisen ja viihtyisän työympäristön toteuttamiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ennalta ehkäistä alueen toimijoiden mahdollisesti aiheuttamat ympäristöhäiriöt teknisillä ratkaisuilla tai riittävillä suojavyöhykkeillä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön säilymiseen Teollisuus- ja varastoalue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät teollisuus- ja varastoalueet suoja-alueineen. Suunnittelumääräys: Alueen toteuttamisessa tulee ennaltaehkäistä mahdolliset ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja tarvittaessa riittävin suoja-aluein. Suoja-alueet sisältyvät aluevaraukseen ja tarkentuvat yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Teollisuus- ja varastoalueiden suunnittelussa on huolehdittava siitä, että teollisuusalueen käyttö ei aiheuta teollisuusalueeseen rajautuvalle tai sen lähettyvillä sijaitsevalle Natura alueelle sellaisia haitallisia vaikutuksia merenlahtien vedenlaadulle ja vesiluonnolle, jotka merkittävästi heikentäisivät niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura alueisiin. Teollisuustoimintojen alueet osoitettiin ensimmäistä kertaa II-vaiheen seutukaavassa Kilpilahden öljynjalostamoalue silloisessa Porvoon maalaiskunnassa oli alusta alkaen laajin teollisuusalue -aluevarausmerkintä. Kokonaismaakuntakaavassa Kilpilahden teollisuusalue on osoitettu merkinnällä T/kem, eli ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alue. Sipoon Kalkkiranta osoitetaan myös samalla merkinnällä. Jäljellejäävistä teollisuusalueiden aluevarauksista on erotettu oma työpaikka-alue -merkintä (TP) ja muutettu kaavamerkinnän nimi muotoon teollisuus- ja varastoalueet (T). Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa on osoitettu elinkeinoelämän tarpeisiin teollisuus- ja varastoalueita hyvien liikenneyhteyksien varrelle, olemassa olevan tai suunnitellun kunnallistekniikan yhteyteen ja pääasiassa olemassa oleville teollisuus- ja varastoalueille. Aluevaraukset perustuvat vahvistettuun seutukaavaan, kuntien kanssa käytyihin keskusteluihin sekä elinkeinoelämän edustajien kanssa käytyihin neuvotteluihin. Täysin uusia teollisuus- ja varastoalueita on osoitettu Pohjois-Paippisiin sekä laajennuksina Sipoon Bastukärriin, Loviisan ja Ruotsinpyhtään rajalle ja Porvoon Kilpilahden alueelle tukeutuen olemassa olevaan raskaampaan teollisuuteen. Teollisuusalueiden ulottuvuudet ja lopullinen sijoittuminen tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 62

65 Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa teollisuus- ja varastoalueet ovat pääosin jo olemassa olevia teollisuusalueita. Ainoana uutena teollisuusalueena on osoitettu Loviisan ja Ruotsinpyhtään rajalle sijoittuva teollisuus- ja varastoalue. Teollisuus- ja varastoalue osoitetaan alueelle sillä perusteella, että alue on luonnon sietokyvyltään soveltuvampi ympäristövaikutuksia omaaville toiminnoille. Lisäksi liikenneyhteydet ovat hyvät alueen sijoittuessa E 18 moottoritien, Loviisan itäisen liittymän läheisyyteen. Teollisuus- ja varastoalue sijoittuu moottoritien ja muun liikennealueiden meluvyöhykkeelle sekä Hästholmenin ydinvoimalalta tulevan 400 kv pääsähkölinjan risteykseen. Alue sijaitsee melun kannalta riittävän etäällä Tesjoen taajamatoimintojen alueelle sijoittuvasta asutuksesta. Teollisuus- ja varastoalueen yksityiskohtaisempi sijoittuminen alueelle sekä meluntorjunnan toimenpiteet otetaan huomioon Loviisan Tesjoen (LOTES) kuntien yhteisessä osayleiskaavassa sekä varsinaisen teollisuus- ja varastoalueen asemakaavoituksessa. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa on seutukaavan teollisuustoimintojen alueet jaettu kahteen luokkaan: teollisuus- ja varastoalueeksi (T) ja teollisuus- ja varastoalue, jolla on / jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan on osoitettu seuraavat teollisuustoimintojen alueet: Ingman tehtaat kohteena (Arla) Porvoon Kilpilahden pohjois- ja luoteisalueet E 18 moottoritien varteen saakka Tolkkisten satama-alueen yhteyteen Porvoon Ölstens Askolan teollisuusalueet Myrskylän teollisuusalue Lapinjärvi kohteena Liljendal itäinen liittymän yhteydessä Loviisan-Tesjoen väliin rajalle Ruotsinpyhtään Ruukin teollisuusalue 5.11 Ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien ympäristövaikutuksiltaan huomattavien teollisuustoimintojen alueet. Suunnittelumääräys: Alueella toimiminen on tarkoitettu toteutettavaksi yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla, jossa on otettu huomioon alueen turvallisuusvaatimukset. Alueelle sallitaan ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä teollisuustoimintoja, jotka soveltuvat alueen kokonaisuuteen. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ennaltaehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja tarvittaessa riittävin suoja-aluein. Suoja-alueet sisältyvät aluevaraukseen ja tarkentuvat yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueiden suunnittelussa on huolehdittava siitä, että teollisuusalueen käyttö ei aiheuta teollisuusalueeseen rajautuvalle tai sen lähettyvillä sijaitsevalle Natura alueelle sellaisia haitallisia vaikutuksia suoalueen vesitasapainolle ja vedenlaadulle, jotka merkittävästi heikentäisivät niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura alueisiin. 63

66 Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueita on osoitettu olemassa olevien vastaavien toimintojen alueille. Aluevarauksiin sisältyy toiminnan kannalta tarpeellinen laajentumismahdollisuus. Ympäristövaikutuksiltaan merkittävät teollisuustoimintojen alueet tukeutuvat olemassa olevaan ja suunniteltuun liikenne- ja teknisen huollon verkostoihin. Maakuntakaavan aluevarauksilla varaudutaan tulevaisuuteen ja toiminnan jatkumiseen näillä alueilla. Teollisuustoimintojen alueet osoitetaan yleispiirteisesti ja aluevarausten ulottuvuudet täsmentyvät yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan on osoitettu seuraavat ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueet: Kilpilahden teollisuusalueen yhteyteen uuden tieyhteyden pohjoispuolelle, Porvooseen. Aluevaraus on uusi tulevaisuuden laajentumisalue 5.12 Teollisuus- ja varastoalue, jolla on / jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Merkinnällä osoitetaan alueet, joille saa sijoittaa merkittäviä, vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia. Näillä tarkoitetaan pääasiassa niitä laitoksia, joita koskee EU-direktiivi vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnettomuusriskien torjunnasta (ns. Seveso II -direktiivi). Suunnittelumääräys: Alueella toimiminen on tarkoitettu toteutettavaksi yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla, jossa on otettu huomioon alueen turvallisuusvaatimukset. Alueelle ei sallita asutusta, vapaa-ajan asutusta eikä yleisiä virkistysalueita. Alueelle ei myöskään sallita yleisölle tarkoitettuja kokoontumistiloja ja -alueita, kouluja, hoitolaitoksia eikä majoitusliikkeitä. Alueella sallitaan merkittäviä, vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia, sekä teollisuuslaitoksia, jotka soveltuvat alueen kokonaisuuteen. Uuden toiminnan sijoittaminen alueelle tai olemassa olevan toiminnan merkittävä laajennus ei saa aiheuttaa laajennuksia suojavyöhykkeisiin (sv1 ja sv2). Lisäksi mahdolliset suuronnettomuusvaikutukset on tutkittava. Alueella varastoitavien, käsiteltävien tai valmistettavien polttonesteiden tai muiden vaarallisten aineiden aiheuttamat ympäristöriskit on otettava huomioon lähiympäristön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Teollisuus- ja varastoalue, jolla on / jolle saa sijoittaa merkittäviä, vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia suunnittelussa on huolehdittava siitä, että teollisuusalueen käyttö ei aiheuta teollisuusalueeseen rajautuvalle tai sen lähettyvillä sijaitsevalle Natura alueelle sellaisia haitallisia vaikutuksia suoalueen vesitasapainolle ja vedenlaadulle ja vesiluonnolle, jotka merkittävästi heikentäisivät niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura alueisiin. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa teollisuus- ja varastoalue, jolla on / jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen on osoitettu Porvoon Kilpilahden laajalle teollisuustoimintojenalueelle. Petrokemian tehtaat ovat toimineet alueella kuusikymmentäluvun alusta saakka, joka on turvannut teollisuuden alan pitkäaikaisen toiminnan ja kehittämisen kansainvälisesti merkittävään asemaan. Maakuntakaavaratkaisussa turvataan toiminnan jatkuminen alueella tulevaisuudessakin. 64

67 Kilpilahden teollisuustoimintojen alueen aluevarauksessa on otettu huomioon valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa Helsingin seudun erityiskysymyksissä mainittu Laajasalon öljysataman mahdollinen toimintojen osittainen sijoittuminen Kilpilahden alueelle. Aluevarausta on laajennettu koilliskulmaltaan siten, että öljysataman toimintojen sijoittuminen alueelle on mahdollista. Lopullinen sijoittuminen ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakuntakaavassa on teollisuuden alan asutukselle ja muulle maankäytölle aiheuttamat rajoitukset otettu huomioon Seveso II-direktiiviin perustuvalla konsultointivyöhykkeellä ja suojavyöhykkeellä, joiden ulottuvuudet ilmenevät maakuntakaavakartalta ja selostuksesta. Kilpilahden teollisuus- ja varastoalue sijaitsee Kilpilahden petrokemiantehtaiden välittömässä läheisyydessä Nesteentien luoteis- ja pohjoispuolella. alueelle sijoittuu petrokemianteollisuutta tukevia toimintoja, jotka eivät kuitenkaan ole Tkem merkintää tarvitsevia merkittäviä vaaraa aiheuttavia toimintoja. Alueella on rajoitettu ulkopuolisten ihmisten liikkumista. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan on osoitettu seuraavat teollisuus- ja varastoalue, jolla on / jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen alueet: Kilpilahti, Porvoo, Uuden tieyhteyden etelä- ja lounaispuoleiset alueet Valkon sataman polttonesteitä varastoivan yrityksen säiliöt kohdemerkinnällä 5.13 Virkistysalue sekä virkistyskohde Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä vapaa-ajan ja luontomatkailun alueita sekä yhdyskunta- ja taajamarakenteen kannalta tärkeitä viheralueita. Alue- ja kohdemerkintöihin liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen mahdollisessa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen, alueen saavutettavuus sekä luonnonarvot. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaratkaisun lähtökohtana on säilyttää vahvistettujen seutukaavojen ja vahvistetun maakuntakaava 2000:n virkistysalueet ja kohteet, jotka muodostavat maakunnallisen ja seudullisen virkistysalueverkoston. Maakuntakaavassa pyritään osoittamaan uusia valtion tai kuntien tai yksityisten omistuksessa olevia maa-alueita virkistykseen, siten kuin alueet soveltuvat saavutettavuudeltaan ja luonnonarvoiltaan virkistykseen. Maakuntakaavan mahdollistaman väestökasvua vastaavasti on tarve osoittaa monipuolisia ja riittävästi virkistysalueita mantereelta ja merialueelta. Maakuntakaavassa virkistysalueiksi osoitetuilla alueilla ja kohteilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus Urheilualue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät vapaa-ajan, urheilun tai niihin liittyvän matkailun alueet. Toiminnan 65

68 luonteesta riippuen alueilla saattaa olla yleistä liikkumista rajoittavia tekijöitä. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee pyrkiä sovittamaan yhteen alueen pääkäyttötarkoitus ja yleisen ulkoilutoiminnan tarpeet. Häiriötä tuottavien toimintojen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota haittatekijöiden vähentämiseen. Maakuntakaavassa osoitetaan urheilualueina maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät urheilualueet. Alueiden toiminnot rajoittavat liikkumista alueilla turvallisuussyistä. Urheilualueina on osoitettu nykyisin toiminnassa olevat urheilualueet: Talma ski, Talma Golf, Nevas Golf, Kullo golf, Porvoo Golf, Virvik Golf, Sea Golf Matkailupalveluiden alue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä matkailupalveluiden alueita. Alueisiin kuuluu matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua palvelevia toimintoja. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonnonarvot, kulttuuriympäristö ja rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyminen. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetut matkailupalveluiden alueet perustuvat pääosin vahvistettuihin seutukaavojen aluevarauksiin, joita on täydennetty tavoitellun tai olemassa olevan tilanteen mukaan. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät matkailupalveluiden alueet. Merkintä osoittaa alueet, jotka soveltuvat tehokkaaseen ylimaakunnalliseen ja - seudulliseen matkailupalveluiden kehittämiseen. Alueet ovat luonnonkauneudeltaan tai keskitetyn matkailun kannalta hyviä alueita. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan on osoitettu seuraavat matkailupalveluiden alueet: Rönnäs-Tiiliruukinranta, Pernajassa Loviisan Tavistholmen (metalliranta) Haikon kartano, Porvoossa Ruotsinpyhtään Lehtisen saaren pohjoisosa 5.16 Satama-alue Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät satama- ja laiturialueet sekä satamatoimintaan välittömästi liittyvien varastojen ja terminaalien alueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. Mikäli 66

69 alueella varastoidaan, käsitellään tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita, ovat tästä aiheutuvat ympäristöriskit otettava huomioon. Satama-alueet alueet osoitettiin ensimmäistä kertaa II-vaiheen seutukaavassa 1984, silloin merkinnällä vesiliikenteen alue. Kyseiseen merkintään sisältyi myös merkittävimmät vierasvenesatamat. Maakuntakaavassa on erotettu varsinaiset kauppamerenkulun satamaalueet vapaa-ajan satamatoiminnoista, jotka merkitään omalla venesatama -merkinnällä. Satama-alueista suurimmat ovat Kilpilahden öljynjalostamoalueen satama, sekä Loviisan Valkon satama. Lisäksi Porvoon Tolkkisissa ja Loviisan Hästholmenin saarella on satamatoiminnoille varattu alue. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetaan olemassa olevat satama-alueet tulevaisuuden aluelaajennustarpeet huomioon ottaen. Kauppamerenkulun merkityksen voidaan arvioida kasvavan tulevaisuudessa kestävien kuljetustarpeiden kehittyessä edelleen ja Euroopan Unionin tavoitteiden toteutuessa (merten valtatiet). Itä-Uudellamaalla on hyvät edellytykset tarjota satamatoimintoja kehittyvään tarpeeseen. Kilpilahden satama jatkaa merkittävänä öljysatamana. Tolkkinen ja Valko pystyvät erikoistumaan pienempiin kuljetuksiin ja erikoistavaran käsittelyyn. Meriväylät kaikkiin satamiin on saatettu parannustoimenpiteillä kilpailukykyisiksi Venesatama Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät veneilyverkostojen osana toimivat venesatamat ja - alueet. Suunnittelumääräys: Alue varataan pienveneilyn tarpeisiin sekä yleiseen virkistykseen. Alueen suunnittelussa tulee turvata veneliikenteen tarpeet, alueen saavutettavuus sekä ympäristöarvot. Maakuntakaavassa osoitetaan venesatama merkinnällä maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät pienvene- ja vierassatamat. Pienvenesatamia sijaitsee myös maakuntakaavan virkistysalueilla. Venesatamat ovat osa rannikon pienveneilyverkostoa. Venesatamat -merkintä on maakuntakaavaan uutena otettu merkintätapa. Osa tämän luokan kohteista on sisältynyt aikaisemmissa seutukaavoissa virkistyskohteisiin ja osa vesiliikenteen alueisiin. Venesatamat ovat tyypillisesti vapaa-ajan veneilyä tukevia vierasvenesatamia tai retkisatamia Erityisalue Merkinnällä osoitetaan alue, jolla on tietty erityiskäyttötarkoitus ja mahdollisia liikkumisrajoituksia. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Erityisalueet osoitettiin ensimmäistä kertaa II-vaiheen seutukaavassa Ainoa kyseiseen luokkaan kuulunut alue on ollut Porvoon Näsinmäen hautausmaa. Maakuntakaavassa sitä ei osoiteta enää erikseen, vaan se sisältyy ympäröivään taajamatoimintojen alueeseen. Uutena erityisalueena esitetään nyt Domargårdin jäteaseman alue. Maakuntakaavassa erityisalueena on osoitettu: 67

70 Domargårdin jätteenkäsittelyalue 5.19 Yhdyskuntateknisen huollon alue Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntateknistä tai energiahuoltoa palvelevia laitoksia tai rakenteita. Alueilla tai kohteilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin tai riittävin suoja-aluein Energiahuollon alue tai kohde Merkinnällä osoitetaan muita energiahuoltoa palvelevia laitoksia tai rakenteita kuin ydinvoimaloita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. Alueella toimimisessa on otettava huomioon alueen turvallisuusvaatimukset. Alueelle ei saa sijoittaa ydinvoimaloita. Maakuntakaavan energiahuollon alueet ja kohteet palvelevat sekä valtakunnallisia että maakunnallisia energiahuollon tarpeita. Maakuntakaava mahdollistaa erilaisten energiantuotantoratkaisujen toteuttamisen. Energiahuollon aluevaraukset sisältävät nykyisten energialaitosten laajentamismahdollisuudet sekä uusien laitosten sijoittumisen. Energiahuollon aluevarauksella tai kohdemerkinnällä osoitetun laitoksen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa Energiahuollon alue, jolle saa sijoittaa ydinvoimaloita Merkinnällä osoitetaan energiahuollon alue, jolle saa sijoittaa ydinvoimaloita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. Alueella toimimisessa on otettava huomioon alueen turvallisuusvaatimukset. Ennen alueen toteuttamista tulee selvittää energiahuollon alueen käyttöönoton aiheuttamat vaikutukset ja rajoitukset mahdollisen suojavyöhykkeen ja muun toiminnan osalta. Maakuntakaavan energiahuollon alue, jolle saa sijoittaa ydinvoimalaitoksia, mahdollistaa ydinvoimaloiden sijoittumisen Hästholmenin saarelle. Kyseiselle alueelle osoitetun ydinvoimalaitoksen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 68

71 5.22 Jätteenkäsittelyalue Merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoa, käsittelyä ja loppusijoitusta palvelevat laitokset, rakenteet tai alueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Jätehuollon alueelle voidaan loppusijoittaa jätteitä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan jätehuollonalueelle osoittaa jäteraakaaineen uusiokäyttöön, hyödyntämiseen ja jalostamiseen liittyvää yritys- ja teollisuustoimintaa. Jätteenkäsittelyalueen käyttö tulee suunnitella siten, että mahdollinen kiviainestenottotoiminta sovitetaan ajallisesti ja alueellisesti yhteen jätehuollon toimintojen kanssa. Maakuntakaavassa osoitetaan kaksi jätteenkäsittelyaluetta; uutena kohteena Taviskärretin alue Kilpilahden teollisuusalueen länsipuolella sekä jo II-vaiheen seutukaavassa (1984) osoitettu Mömossen Sipoossa. Varaukset perustuvat Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy:n teettämään maakunnallisen jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselvitykseen vuodelta Selvityksessä arvioitiin viiden vaihtoehtoisen sijaintipaikan sopivuutta maakunnalliselle jätteenkäsittelylaitokselle. Olemassa olevista jäteasemista arvioinnissa olivat Mömossenin jäteasema Sipoossa sekä Domargårdin jäteasema Porvoossa. Lisäksi arvioitiin Itä-Uudenmaan III-vaiheen seutukaavassa 1994 osoitettu ns. Svartkärretin aluevaraus Porvoon Ilolan kylästä luoteeseen, uutena alueena Taviskärretin alue Kilpilahden jalostamo- ja teollisuusalueen lounaispuolella sekä Rökärretin alue vt 7:n varrella Pernajassa Porvoon rajan tuntumassa. Maakuntakaavassa ei esitetä III-vaiheen seutukaavassa ollutta jätteenkäsittelyalueen varausta Svartkärretin alueella. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselvityksen perusteella Svartkärretin sijoitusvaihtoehto ei olisi ollut poissuljettu, mutta yksittäisten arviointiperusteiden kohdalla se osoittautui monen vaikutuksen osalta ongelmalliseksi. Lisäksi Svartkärretin alue sijaitsee laajojen virkistyskäyttöön soveltuvien metsäalueiden vieressä ja osana virkistyskäyttöarvoltaan merkittävää kokonaisuutta. Arvioinnin yhteydessä uutena mahdollisuutena esitettyä Rökärretin aluetta ei myöskään osoiteta maakuntakaavassa jätteenkäsittelyalueeksi. Arvioinnissa sen asemaa heikensi sijoittuminen alueelle, jonka ottaminen käyttöön muuttaisi kaikkein eniten sen luonnontilaa kuten Svartkärretinkin kohdalla. Rökärretin alueella ei ole siten myöskään entuudestaan sen tyyppisiä toimintoja, jotka hyötyisivät mm. jätteenkäsittelylaitoksen edellyttämien tieyhteyksien kehittämisestä. Nykyinen maakunnallinen jäteasema Porvoon Domargård osoitetaan maakuntakaavassa erityisalueeksi. Alueen jätteenkäsittelytoimintoja ei ole syytä jatkaa nykyisessä laajuudessaan, vaan tavoitteena on alueen muuttaminen pienjätteenkierrätyspisteeksi ja vähittäinen sulkeminen. Domargårdin alueella jatketaan suotovesien ja ympäristövaikutusten seurantaa kunnes voidaan todeta niiden vähentyneen siinä määrin että niillä ei ole vähäistä merkittävämpää vaikutusta ympäristölle. Kilpilahden ja Mömossenin jätteenkäsittelylaitoksien yhteyteen voidaan osoittaa jäteraakaaineen uusiokäyttöön, hyödyntämiseen ja jalostamiseen liittyvää yritys- ja teollisuustoimintaa. Teolliselle toiminnalle on laajentumismahdollisuudet Kilpilahden jätteenkäsittelyalueen 69

72 viereen teollisuus ja työpaikkatoimintojen alueelle. Kilpilahden jätteenkäsittelyalueen välittömässä läheisyydessä tulevaisuuden työpaikka-alue -vyöhyke tarjoaa mahdollisuuden ympäristöklusterin toiminnoille Kiviainestenottoalue Merkinnällä osoitetaan alueita harju- ja kalliokiviaineksenottoon. Harju- ja kalliokiviainesten ottotoiminta perustuu maa-aineslain säädöksiin. Suunnittelumääräys: (EO) Alueiden käyttöönottoa suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun, alueen maisemointiin, riittävien suojavyöhykkeiden osoittamiseen lähimmälle asutukselle, toimiviin raskaanliikenteen yhteyksiin sekä käytettävä parhaita mahdollisia teknisiä ja muita menetelmiä toiminnan ympäristölle aiheuttamien haittatekijöiden vähentämiseksi. Maakuntakaavassa harju- ja kalliokiviaineksen ottoalueiksi esitetyt ottotoimintaan soveltuvat alueet perustuvat POSKI -projektin tuloksiin (projekti pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseksi). Kalliokiviaineksen ottoalueiden osalta lähtökohtana on ollut osoittaa alueita, jotka ovat laadultaan kiviaineshuollolle sopivia ja taloudellisella etäisyydellä kiviaineksen kuljetuksia ajatellen. Lisäksi alueita on pyritty osoittamaan suurina kokonaisuuksina ja keskittämään niitä alueille, joissa ne ovat yhteen sovitettavissa muiden alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan tarkoituksena on keskittää kiviaineksenottoa, joka mahdollistaa tehokkaamman ja suunnitelmallisemman ottotoiminnan sekä säästää muita alueita ottotoiminnan ulkopuolella. Maakuntakaavassa ei osoiteta nykyisiä harju- ja kalliokiviaineksen ottoalueita. Olemassa olevien alueiden toimintaa ja toiminnan jatkoa tai soveltuvuutta säätelee maa-aineslaki. Ne alueet, joiden osalta on perusteltua osoittaa lisäksi erityinen jatkokäyttösuositus, osoitetaan indeksimerkinnällä, joka osoittaa tavoitetta palauttaa alue joko metsätalouskäyttöön tai kehittää siitä virkistysalue tai alueelle soveltuvaa virkistyskäyttöä Puolustusvoimien alue Merkinnällä osoitetaan sellaiset puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat alueet, joille yleisön pääsy on rajoitettu. Suunnittelumääräys: Alue varataan puolustusvoimien käyttöön. Puolustusvoimien alueita maakuntakaavaan merkittäessä otetaan huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet sekä turvataan edellytykset maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toiminnoille Ampumaradan alue tai -kohde Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ampumaradat. 70

73 Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kunkin ampumalajin asettamat vaatimukset alueelle. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja / tai riittävin suojaaluein. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. Ampumaradan alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonnonarvojen ja kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyminen. Alueiden osoittaminen maakuntakaavassa perustuu olemassa olevien maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien ampumaratojen säilyttämiseen tai kehittämiseen. Maakuntakaavamerkintä ei erottele eri ampumalajeja. Maakuntakaavan tavoitteena on mahdollistaa maakunnallisesti merkittävien ampumaratojen säilyttäminen ja harrastusmahdollisuuden kehittäminen. Ampumaratojen välittömässä läheisyydessä ei ympäristöhäiriöiden vuoksi voi sijaita häiriölle herkkiä toimintoja. Ampumaratojen toiminnan mahdollisuudet ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sekä ympäristölupakäsittelyn yhteydessä. Maakuntakaavassa ampumaratoja on osoitettu seuraaville alueille: Mömossen Sipoossa Askola Porvoon pistoolirata 5.26 Luonnonsuojelualue, joka on puolustusvoimien käytössä Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien pysyvässä käytössä oleva Sipoon Hindsbyssä sijaitseva luonnonsuojelualueeseen kuuluva alue, jolle yleisön pääsy on rajoitettu. Suunnittelumääräys: Alue on ensisijaisesti luonnonsuojelualuetta, jolla on otettava huomioon puolustusvoimien käyttöön liittyvät tarpeet Luonnonsuojelualue tai -kohde Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet. Luonnonsuojelualueiksi on osoitettu myös muiden suojeluohjelmien alueita sekä Natura alueita siltä osin kuin päätösten yhteydessä on alue tai kohde toteutettu luonnonsuojelulain nojalla. Alueilla tai kohteilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa luonnonsuojelualueiksi on osoitettu luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet tai kohteet Muinaismuistoalue tai kohde SM -merkinnällä osoitetaan ne kiinteät muinaisjäännökset, jotka ilmenevät tarkemmin kaavaselostuksen liitekartasta nro 20 ja siihen liittyvästä luettelosta. Kaikki muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963). Suojelu koskee edellä mainittujen muinaisjäännösten lisäksi kaikkia muitakin alueella olevia, myös vielä löytämättömiä, muinaisjäännöksiä. Muinaismuistolain 1 :n mukaan muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Alu- 71

74 eilla ja kohteilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon, että alueella on arkeologisia, maisemallisia, kulttuurihistoriallisia tai muita erityisiä ympäristöarvoja, joita tulee suojella. Toimenpiteitä suunniteltaessa on pyydettävä lausunto Museovirastolta. Muinaismuistoalueita osoitettiin ensimmäistä kertaa I-vaiheen seutukaavassa Maakuntakaavassa esitettävät muinaismuistoalueet noudattavat näitä samoja rajauksia. Kohteista tunnetuin on Porvoon Linnamäki, rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka ja linnavuori Porvoon keskustan ja vanhankaupungin pohjoispuolella. Lisäksi on osoitettu Sibbesborgin varhaiskeskiaikainen linnavuori Söderkullan lounaispuolella sekä neljä pronssikautista hautarauniota Treksilän kylässä Mustijoen varressa. Maakuntakaavan aluevarausten ulkopuolelle, ns. valkoiselle alueelle, jääviä muinaismuistoja ei ole erikseen esitetty kaavakartalla. Kiinteät muinaisjäännökset on Suomessa rauhoitettu muinaismuistolailla. Laki rauhoittaa automaattisesti ilman eri toimenpiteitä sen piiriin kuuluvat kiinteät muinaisjäännökset ja kieltää toimenpiteet, jotka saattavat olla vaaraksi muinaisjäännöksen säilymiselle. Kiinteillä muinaisjäännöksillä ei ole myöskään ikärajaa, vaan laki koskee niin esihistoriallisia kuin historiallisiakin kohteita Metsätalousvaltainen alue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä pääasiallisesti metsätalouskäyttöön tarkoitettuja laaja-alaisia, yhtenäisiä metsäalueita, jotka ovat luonnon ydinalueita sekä maakunnallisen ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. Alueilla esiintyy metsätalouden lisäksi haja-asutusluonteista ja vapaa-ajan rakentamista. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee turvata metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset. Alueen säilyminen yhtenäisenä metsäalueena tulee turvata välttämällä sellaista pirstovaa maankäyttöä, joka muodostaa eri eläinlajien kannalta vaikutuksiltaan laajaalaisia, pysyviä liikkumisesteitä. Metsätalous ja metsänhoitotoimenpiteet alueella perustuvat metsälakiin. Maakuntakaavan aluevaraukset perustuvat selvitykseen Itä-Uudenmaan ekologisesta verkostosta ja siihen kuuluvista luonnon ydinalueista. Maakuntakaavassa osoitetaan ne laajat metsäalueet, jotka ovat laajoja, yhtenäisiä ja ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. Laajoista metsäalueista maa- ja metsätalousvaltaisena alueena ei ole merkitty Sipoonkorven aluetta, joka laajuutensa ja ekologisen verkoston osana on merkittävä, mutta lisääntyneen ihmisen virkistyskäyttöpaineiden takia ja edullisen sijaintinsa ansiosta Sipoonkorpi on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta. Sipoonkorven laajan metsäalueen sisään jää sekä luonnonsuojelualueita että Natura alueita. 72

75 Useassa maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden sisällä on suojelualueita, Natura alueita sekä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jolla on erityisiä luontoarvoja. Nämä alueet ovat luonteva osa laajoja metsäalueita, joka toimii pienialaisimpien alueiden suojavyöhykkeenä. Laajojen metsäalueiden välisiä tarpeellisia ekologisia yhteyksiä on osoitettu viheryhteystarve -merkinnällä tehtyyn selvitykseen perustuen. Kalliokiviaineksenottotoiminta ja laajat metsätalousvaltaisten alueiden yhteensovittamistarve on ilmeinen. Maakuntakaavan tavoite on turvata kalliokiviaineksen otto ja maakunnallinen ekologinen verkosto ja luonnon ydinalueet. Kalliokiviaineksenottoon liittyvät reunaehdot aiheuttavat sen, että laajat metsäalueet ja kalliokiviaineksen otto sijoittuvat osittain samoille alueille. Kaavaratkaisun tavoitteena on turvata molempien toimintojen mahdollisuudet. Maakuntakaavan tavoitteena on turvata ja mahdollistaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset. Lisäksi tarkoituksena on ollut säilyttää maa- ja metsätalousvaltaiset alueet muulta pirstovalta maankäytöltä. Metsien hoitaminen ja käyttäminen alueilla perustuu metsälakiin Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja metsätalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset. Ulkoilumahdollisuuksia ja -toimintoja tulee edistää ja alueiden käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkujen tai ulkoilureittien ja niihin liittyvien levähdys- ja tukialueiden toteuttaminen. Alueen ulkoilutoiminnot tulee suunnitella ja sijoittaa siten, ettei merkittävästi haitata alueen maa- ja metsätalouskäyttöä. Metsätalouden harjoittaminen alueella perustuu metsälakiin. Maakuntakaavaratkaisun tavoitteena on ohjata yksityiskohtaisempaa suunnittelua ottamaan huomioon lisääntyvä metsien jokamiehenoikeuteen perustuva virkistyskäyttö alueilla, jotka sijaitsevat suurten ihmismäärien kannalta saavutettavuudeltaan hyvillä alueilla. Alueilla on pääkäyttötarkoitus edelleen maa- ja metsätalous, jonka häiriöttömän toimintaedellytysten turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista ohjata lisääntynyttä virkistyskäyttöä alueilla yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoitetuilla reitistöillä. Sipoonkorven laaja metsäalue sijaitsee sekä Itä-Uudenmaan että Uudenmaan maakuntien alueella muodostaen ulkoilu- ja luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon Sipoonkorven metsäalueen erityiset luontoarvot, ekologisten yhteyksien tarve ja ulkoilutarpeet. Sipoonkorven alue on esitetty Sipoonkorpi II -työryhmän hyväksymässä kartassa sivulla

76 5.31 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä erityisesti luontoon, maisemaan tai kulttuurimaisemaan liittyviä arvoja. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on turvattava maiseman, kulttuurimaiseman ja luonnonarvojen sekä alueen ominaispiirteiden säilyminen. Alueen metsätalous perustuu metsälakiin. Maakuntakaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja alueille, joilla sijaitsee valtakunnallisesti ja / tai maakunnallisesti merkittäviä ympäristöarvoja, kuten harjujensuojeluohjelman alueita, geologisesti arvokkaita muodostumia tai vahvistetun seutukaavan osoittamia erityisiä luontoarvoja, esimerkiksi muinaisrantamuodostumia tai muita harvinaisia luonnonmuodostumia. Aluevarauksen tavoitteena on mahdollistaa maa- ja metsätalouden harjoittaminen alueella, mutta erityistä huomiota tulee kiinnittää esitettyjen ympäristöarvojen säilyttämiseen ja edellytyksien parantamiseen Kilpilahden konsultointivyöhyke Merkinnällä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia sekä varastoalueita ympäröivä konsultointivyöhyke. Vyöhyke perustuu Seveso II -direktiiviin. Itä-Uudenmaan maakunnassa Seveso II -direktiivin mukaisia laitoksia tai varastoja sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueella sekä Valkon satama-alueella. Suunnittelumääräys: Konsultointivyöhykkeellä ei sallita uusia asutustaajamia. Alueella sallitaan maa- ja metsätalous. Suunniteltaessa toimintojen sijoittamista vyöhykkeen sisälle on pyydettävä pelastusviranomaisen ja tarvittaessa Turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunto. Kilpilahden teollisuusalueen ympärille määriteltiin sisempi suojavyöhyke II-vaiheen seutukaavassa Vyöhykkeen määrittely perustui 1-2 kilometrin laskennalliseen etäisyyteen teollisuustoimintojen alueen aluevarauksesta. Perusteet vyöhykkeen määrittelylle olivat öljynjalostamoalueen aiheuttamat välittömät ympäristövaikutukset sekä onnettomuusriski, jonka takia kyseiselle vyöhykkeelle ei suositeltu uutta rakentamista. Seveso II -direktiivin vaatimukset saatettiin voimaan Suomen kansallisessa lainsäädännössä vuosina 1999 ja Direktiivi säätelee vaarallisista kemikaaleista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjuntaa. Maankäytön suunnittelun osalta tulee huomioida, että vaaraa aiheuttavien laitosten ja vaarassa olevien kohteiden välille varataan pitkällä aikavälillä riittävät etäisyydet. Kohteita ovat mm. asutus, koulut, yleisölle tarkoitetut kokoontumistilat, hoitolaitokset, majoitustilat ja luonnon kannalta erityisen tärkeät alueet. Ympäristöministeriö on laatinut ohjekirjeen (dnro 3/501/2001) vuonna 2001 siitä, miten Seveso IIdirektiivin vaatimukset käytännössä huomioidaan mm. maankäytön suunnittelussa. Ohjeen yhteydessä on esitetty laitoskohtaiset leveydet konsultointivyöhykkeen määrittelylle. Tällai- 74

77 sen vyöhykkeen sisällä tapahtuvaan kaavoitukseen ja rakentamiseen erityisesti pysyvän asutuksen lisäämisen tarkoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ja turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Maakuntakaavassa osoitetaan Kilpilahden teollisuusalueen ja Valkon sataman alueella sijaitsevan kohteen konsultointivyöhykkeet. Niiden laajuudet on määritelty edellä mainitun Ympäristöministeriön ohjekirjeen liitteessä 2 ilmoitettujen laitoskohtaisten etäisyyksien sekä 2007 valmistuneen Suuronnettomuusriskin huomioiminen maankäytön suunnittelussa Kilpilahden teollisuusalueella -selvityksen mukaan. Kilpilahden teollisuusalueen osalta konsultointivyöhykkeen leveys on kaksi (2) kilometriä ja Valkon sataman alueella sijaitsevan kohteen kohdalla 1,5 kilometriä Valkon konsultointivyöhyke Merkinnällä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia sekä varastoalueita ympäröivä konsultointivyöhyke. Vyöhyke perustuu Seveso II -direktiiviin. Merkinnällä osoitetaan Valkon satama-alueella sijaitsevien polttonestesäiliöiden Seveso II direktiivin mukainen konsultointivyöhyke. Suunnittelumääräys: Loviisan Valkon konsultointivyöhykkeen alueelle sallitaan taaja-asutuksen kehittäminen edellyttäen, että toimenpiteitä suunnitellessa pyydetään lausunnot Itä-Uudenmaan pelastusviranomaiselta ja tarvittaessa turvatekniikan keskukselta (TUKES) Kilpilahden suojavyöhyke 1 Merkinnällä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia sekä varastoalueita ympäröivä sisempi suojavyöhyke. Vyöhyke perustuu erikseen määriteltyihin tapauskohtaisiin suojaetäisyyksiin. Suunnittelumääräys: Suojavyöhykkeelle ei sallita uutta asutusta, eikä olemassa olevaa asutusta saa täydentää tai laajentaa. Alueelle ei sallita myöskään uutta vapaaajanasutusta eikä yleisiä virkistysalueita. Vyöhykkeellä ei sallita yleisölle tarkoitettuja kokoontumistiloja ja -alueita, kouluja, hoitolaitoksia eikä julkisia majoitusliikkeitä. Alueella sallitaan muuta teollisuutta ja varastointia, joka soveltuu toiminnoiltaan kokonaisuuteen ja jossa on vain vähäisessä määrin asiakaspalvelutoimintaa Kilpilahden suojavyöhyke 2 Merkinnällä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia sekä varastoalueita ympäröivä ulompi suojavyöhyke. Vyöhyke perustuu erikseen määriteltyihin tapauskohtaisiin suojaetäisyyksiin. Suunnittelumääräys: Suojavyöhykkeelle ei sallita uutta asutusta, uutta vapaaajanasutusta eikä yleisiä virkistysalueita. Vyöhykkeellä ei sallita myöskään kouluja, 75

78 hoitolaitoksia eikä julkisia majoitusliikkeitä tai julkisia palveluita, kauppoja tai kokoontumistiloja joissa oleskelee tai vierailee merkittäviä kävijämääriä. Suojavyöhykkeellä sallitaan teollisuutta, konttoreita sekä maa- ja metsätalouden harjoittamista Ydinvoimaloiden suojavyöhyke Merkinnällä osoitetaan ydinvoimaloiden suojavyöhyke. Suunnittelumääräys: Suojavyöhykkeelle toimintoja suunnitellessa ja toteutettaessa noudatetaan mitä Säteilyturvakeskuksen ohjeistuksessa (YVL 1.10) todetaan. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on viranomaisille, erityisesti Säteilyturvakeskukselle (STUK), varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Hästholmenin ulompi suojavyöhyke osoitettiin ensimmäistä kertaa II-vaiheen seutukaavassa Vyöhykkeen määrittely perustuu 5 kilometrin laskennalliseen etäisyyteen ydinvoimala-alueesta. Sen määrittelyssä on aikanaan huomioitu Säteilyturvakeskuksen (silloinen Säteilyturvallisuuslaitos) näkökanta siitä, että kyseiselle etäisyydelle ei tulisi sallia tiheän asutuksen syntymistä, sijoittaa kouluja, sairaaloita tai yleensä laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä tai joissa olevia ihmisiä on vaikea siirtää nopeasti pois tai joiden toiminnan keskeytymisestä olisi yhteiskunnalle huomattavaa haittaa. Vyöhykkeelle ei tulisi sijoittaa myöskään esimerkiksi elintarvike- ja räjähdysainetehtaita, lentokenttiä tai yleensä laitoksia, joihin ydinvoimalaitos voisi haitallisesti vaikuttaa tai jotka voisivat vaarantaa ydinvoimalaitosten turvallisen toiminnan. Maakuntakaavaan osoitetaan noin viiden (5) kilometrin suojavyöhyke perustuen arvioon ydinvoimayksiköiden mahdollisista sijoittumispaikoista Hästholmenin saarelle energiahuollon alueelle, jolle saa sijoittaa ydinvoimalaitoksia (EN/y) Natura alue Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksien mukaiset, Natura ohjelman alueet täydennysalueineen. Suunnittelumääräys: Luonnonsuojelulain perusteella alueelle tai sen läheisyyteen ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka merkittävästi heikentävät niitä laji- tai luontodirektiivin mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu Natura ohjelmaan. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on ympäristöviranomaisille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Merkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta valtakunnallisesti merkittäviä alueita. Alueet ovat erityisesti linnuston kannalta merkittäviä ns. IBA -alueita. 76

79 Suunnittelumääräys: Alueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvia toimenpiteitä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen erityiset luonnonarvot UNESCO:n maailmanperintökohde Merkinnällä on osoitettu YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestö UNESCO:n maailmanperintökohteiden luetteloon vuonna 2005 hyväksytty Lapinjärven Tornikallion laella sijaitseva kolmiomittaukseen liittyvän Struven ketjun osa. Suunnittelumääräys: Aluetta ja sen lähiympäristöä on suunniteltava siten, että maailmanperintökohteen rakennushistorialliset, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät ja vahvistuvat. Maakuntakaavan UNESCO:n maailmanperintökohde ns. Struven kolmiomittausketju hyväksyttiin heinäkuussa 2005 Suomen kuudentena kohteena maailmanperintöluetteloon. Se edustaa maailmanperintöluettelossa tieteen ja tekniikan historiaa. Struven kolmiomittausketju (Struve Geodetic Arc) on rakennettu ja mitattu vuosina saksalaisen tähtitieteilijä F.G.W. Struven johdolla. Mittauksen avulla selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Struven ketju koostuu kymmenen valtion alueella (Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova) sijaitsevista mittauspisteistä. Suomen osalta kohteeseen sisältyy kuusi mittauspistettä, jotka sijaitsevat Pyhtäällä, Lapinjärvellä, Korpilahdella, Torniossa, Ylitorniossa ja Enontekiöllä Ampumaradan suojavyöhyke Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien ampumaratojen suojavyöhykkeet. Suunnittelumääräys: Ampumaradan ympärille osoitetaan suojavyöhyke toiminnan aiheuttaman melun ja muiden ympäristöhäiriöiden takia. Alueelle rakentaminen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Alueen järjestelyssä on erityistä huomiota kiinnitettävä ympäristönsuojeluun. Maakuntakaavaratkaisulla mahdollistetaan ampumaratojen säilyminen ja kehittäminen. Maakunnallisen tai seudullisen radan kriteerinä on pidetty radan käyttäjä- tai laukaisumääriä sekä ampumalajien monipuolisuutta. Ampumarata-alueiksi on osoitettu seuraavat alueet tai kohteet: Askola, Sipoon Mömossenin ampumarata Porvoon moottoritien pistoolirata 5.41 Jätteenkäsittelyalueen suojavyöhyke Merkinnällä osoitetaan jätteenkäsittelyalueiden suojavyöhykkeet. 77

80 Suunnittelumääräys: Jätteenkäsittelyalueen ympärille osoitetaan n. 500 metrin suojavyöhyke (ej) toiminnan mahdollisesti aiheuttamien ympäristöhäiriöiden ehkäisemiseksi ja jätteenkäsittelyn häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi. Jätteiden käsittelyssä ja alueen muussa järjestelyssä on erityistä huomiota kiinnitettävä ympäristönsuojeluun. Alueella rakentaminen tulee perustua yksityiskohtaisempaan suunnitteluun Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä Merkinnällä osoitetaan kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät alueet ja kohteet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, maisema-alueen kokonaisuus ja identiteetti. Alueen käytöllä on turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen ja valtakunnallisesti arvokkaiden maisemakokonaisuuksien sisällyttäminen maakuntakaavaan perustuu valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Niissä todetaan, että viranomaisten laatimien valtakunnallisten selvitysten on oltava kaiken maankäytön suunnittelun lähtökohtana. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa on osoitettu valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtakunnallisiin inventointeihin perustuen. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Ympäristöministeriö, Museovirasto, rakennushistorian osasto, julkaisu 16, 1993). Selvitys kattaa yli 1700 valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä, jotka ovat maaseudun ja saariston kyliä, puukaupunkeja, työväen asuntoalueita, kaupunkikeskustoja, ruukkeja, tehtaita, sahoja, kartanoita, pappiloita ja kirkkoja ympäristöineen. Selvityksen Itä-Uudenmaan kohteet ovat kunnittain: Sipoo: Sipoon kirkonkylä, Nikkilän parantola, Hindsbyn kylä ja kulttuurimaisema, Sipoonlahden kulttuurimaisema, Östersundomin kulttuurimaisema, Pohjois-Paippinen (kylä ja kulttuurimaisema) sekä Löparön kulttuurimaisema. Porvoo: Porvoonjoen ja Porvoonjokilaakson kulttuurimaisema, Vanha Porvoo, Empire-Porvoo ja jokirannan kaupunkimaisema, Kulloon kartano ja kulttuurimaisema, Mustijoen kulttuurimaisema, Hamarin asuntoalue, Haikon kartano ja ympäröivä kulttuurimaisema, Tolkkisten teollisuusympäristö, Pirttisaaren saaristomaisema, Emäsalon kulttuurimaisema, Larsskärin satamapaikka, Pellingin saaristoasutus (Söderby ja Österby), Sondbyn kylä, Stensbölen kartano ja kulttuurimaisema, Sannäsin kartano ja Ilolanjoen kulttuurimaisema, Ylikkeen kylä ja kulttuurimaisema sekä Ilolan kylä ja Ilolanjoen kulttuurimaisema Askola: Porvoonjoen kulttuurimaisema sekä Särkijärven-Tiilään kulttuurimaisema 78

81 Pukkila: Porvoonjoen kulttuurimaisema Myrskylä: Myrskylän kirkonkylä sekä Kreivilän kulttuurimaisema Pernaja: Pernajanlahden länsirannan kulttuurimaisema, Pernajan kirkon miljöö ja Pernajanlahden itärannan kulttuurimaisema, Suur-Sarvilahden kartano ja kulttuurimaisema, Härkäpään saaristolaiskylä, Horslökin kylä, Isnäsin teollisuusalue, Fasarbyn kylä, Koskenkylän historiallinen teollisuusalue, Koskenkylänjoen kulttuurimaisema sekä Våtskärin saaristomaisema Loviisa: Esplanadipuisto ja keskustan rakennuskanta, Loviisan vanhakaupunki (III kaupunginosa), Garnisonin alue, Degerbyn linnoitus sekä Svartholma Liljendal: Koskenkylänjoen kulttuurimaisema Lapinjärvi: Lapinjärven kirkonkylä ja kulttuurimaisema, Sjökulla (Lapinjärven huoltola) sekä Taasianjoen kulttuurimaisema Ruotsinpyhtää: Kullan kartano ja Taasianjoen kulttuurimaisema, Markkinamäki (historiallinen markkinapaikka), Kungshamnin historiallinen satamapaikka, Strömforsin historiallinen ruukinalue sekä Ahvenkosken kulttuurimaisema Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992) selvityksessä on osoitettu Itä-Uudellemaalle kolme laajaa maisemakokonaisuutta: Porvoonjokilaakso, Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso sekä Kymijoenlaakson Itä-Uudenmaan puoleiset osat. Aluerajaukset kuvauksineen esitetään liitekartassa Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä Merkinnällä osoitetaan kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät alueet, tiet ja kohteet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, maisema-alueen kokonaisuus ja identiteetti. Alueen käytöllä on turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Maakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt selvityksenperustuen. Osoitetut alueet ovat parhaiten säilynyttä maakunnallista rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisemaa. Maakuntakaavassa esitettävät maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja maisemat pohjautuvat I-vaiheen seutukaavan rajauksiin sekä Itä- Uudenmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2007 selvitykseen. Itä-Uudenmaan rakennettu kulttuuriympäristö -selvityksessä rajattiin kaikkiaan 98 maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. 79

82 5.44 Kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävän Vanhan Kuninkaantien linjaus ja / tai sen säilyneet osuudet Itä-Uudellamaalla. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon tieympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sovitettava yhteen Vanhan Kuninkaantien maisema- ja kulttuuriarvot sekä maakuntakaavassa osoitettu maankäyttö. Maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisesti merkittävän Vanhan Kuninkaantien, eli Suuren Rantatien, linjaus ja säilyneet osat Itä-Uudenmaan maakunnan alueella. Vanha Kuninkaantie on Turusta Viipuriin johtanut historiallinen maantie. Tieyhteys muodostui 1300-luvun puolivälissä ja liikenteellisesti sen tärkein käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle. Tällöin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä. Maakuntakaavan Vanhan Kuninkaantien linjauksen esittäminen valtakunnallisesti merkittävänä tielinjana perustuu tien sisältymiseen julkaisussa Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Ympäristöministeriö, Museovirasto, rakennushistorian osasto, julkaisu 16, 1993) Maisematie Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät vanhat säilyneet tielinjat, jotka ovat osa kulttuuriympäristöä ja - maisemaa ja joilta avautuvat näkymät havainnollistavat kunkin alueen ominaispiirteitä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tielinja ja sen lähiympäristö tulee säilyttää ympäristöä huomattavasti muuttavien toimintojen ulkopuolella. Metsätaloudessa tulee pyrkiä välttämään avohakkuita tien välittömässä läheisyydessä. Maakuntakaavan maisematielinjaukset osoittavat ne tielinjaukset joilta avautuvat näkymät ja maisemat parhaiten ilmentävät kunkin alueen tyypillistä kulttuuri- tai luonnonmaisemaa. Maisematielinjaukset ovat vanhoja teitä, jotka esiintyvät 1560-luvun kuninkaankartastossa ja liittyvät vanhaan tieverkostoon. Merkinnällä on osoitettu seuraavat tielinjaukset: Sipoonkorven pohjoisosan läpi Myraksesta Hindsbyhyn kulkeva tielinja ja Hindsbystä erkaantuva pohjoisempi reitti, joka yhtyy Vanhaan Kuninkaantiehen. Porvoonjoen itärantaa Kerkkoosta Askolan Vakkolan koskelle kulkeva tielinja. Askolan kirkonkylästä Nalkkilan kautta Rahikontien linja, joka yhtyy Pukkilan kunnan rajan tuntumassa nykyiseen Mäntsälän tiehen. Pernajan Nedre ja Övre Rikebyn kautta Malmgårdin pohjoispuolelle kulkeva tielinja. 80

83 Malmgårdista Liljendalin kirkonkylään ja Eskilomin kautta Rutumin kartanolle vievä Vanha Valtatie, joka seurailee Koskenkylänjoen uomaa ja ylittää Loviisa - Lahti rautatien linjan Eskilomissa Liljendalin kirkonkylän itäpuolella Pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita sekä vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Suunnittelumääräys: Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä tehtävät toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Maakuntakaavan pohjavesialueiden rajaukset perustuvat Uudenmaan ympäristökeskuksen kartoituksen ja luokitukseen. Kartoituksen luokat I ja II ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja siihen soveltuvia. Pohjaveden luokkaa ei kaavassa erikseen esitetä. III -luokan pohjavesialueita ei maakuntakaavassa ole esitetty niiden vedenhankinnan kannalta soveltumattomuuden takia. Kuntien vedenhankinta perustuu tulevaisuudessakin pohjaveden käyttöön ja tärkeät pohjavesialueet tulisi pyrkiä säilyttämään mahdollisimman luonnontilaisina. Alueet ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin liittyy lähes poikkeuksetta käyttötarpeita, jotka ovat ristiriidassa suojelu- ja säilyttämistavoitteiden kanssa. Selvimpiä esimerkkejä ovat tieliikenne, maaainestenotto sekä taajamien sijoittumiset. Pohjavesialueille kohdistuvia toimintoja suunniteltaessa tulee pohjaveden pilaantumisriski huomioida erityisesti tarkemmassa suunnittelussa. Myös III-luokan pohjavesialueet osoitetaan maakuntakaavassa pohjavesialue - merkinnän sisällä, vaikka ne eivät laadultaan tällä hetkellä sovellu yhdyskuntien vedenhankinnan tarpeisiin. Niillä on kuitenkin merkitystä vedenhankinnan vara-alueina Maakuntakaava-alueen raja Merkinnällä osoitetaan alueen raja Moottoritie Merkinnällä osoitetaan moottori- ja moottoriliikennetiet. Valtatie 7 / E18 kuuluu valtakunnalliseen liikenneyhteyksien runkoverkkoon. Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavassa osoitetaan moottoritienä kokonaisuudessaan valtatien 7 Itä- Uudenmaan maakunnan puolella kulkeva osuus. Kyseinen tieosuus toimii samalla kansainvälisen E18-tien osana Uusi moottoritie tai moottoritieksi parannettava muu tie Merkinnällä osoitetaan uusi tai moottoritieksi parannettava muu tie. Tämä merkitsee valtatien 7 leveäkaistatie osuutta Pernajan Koskenkylästä Loviisaan ja valtatien 7 osuutta Loviisasta maakuntarajalle Ruotsinpyhtään Ahvenkoskelle. 81

84 Suunnittelumääräys: Moottoritien linjaus on osoitettu Loviisasta itään tien yleissuunnitelman 2007 mukaisesti. Yleissuunnitelman yhteydessä Ratahallintokeskus selvitti alustavasti HELI-radalle linjausta siten, että rata ei risteä moottoritien kanssa. Moottoritien suunnittelussa on huolehdittava siitä, että moottoritien käyttö ei aiheuta tiehen rajautuvalle tai sen lähettyvillä sijaitsevalle Natura alueelle sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentäisivät niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura alueisiin Valtatie tai kantatie Merkinnällä osoitetaan valta- ja kantatiet ja niihin liittyvät kadut. Valtatie 6 kuuluu valtakunnalliseen tieliikenneyhteyksien runkoverkkoon. Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Valtatienä osoitetaan maakuntakaavassa valtatie 6. Tie erkanee valtatie 7:stä Pernajan Koskenkylässä, sivuuttaa Liljendalin ja Lapinjärven kuntakeskukset niiden eteläpuolelta jatkaen Lapinjärven ja Elimäen kunnan rajalle ja siitä eteenpäin Kymenlaakson maakuntaan. Maakuntakaavassa osoitetaan kantateinä Porvoo - Mäntsälä -tie (kantatie 55) sekä Koskenkylä Lahti -tie (kantatie167) Tieluokan muutos Merkinnällä osoitetaan tieluokan muutos. Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus Seututie tai pääkatu Merkinnällä osoitetaan seututiet ja pääkadut ja niihin liittyvät kadut. Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavassa osoitetaan seututeinä seuraavat tieyhteydet: Järvenpää - Pornainen -tieyhteys (st 146) Kerava - Kilpilahti -tieyhteys eli ns. Öljytie (st 148) Pornainen - Monninkylä -tie (st 151). Monninkylän kohdalla on osoitettu tieliikenteen yhteystarpeena taajama-alueen pohjoispuolinen linjaus. Yhteys on sisältynyt ohjeellisena merkintänä III-vaiheen seutukaavaan vuonna Yhteystarve perustuu Uudenmaan tiepiirin tarveselvitykseen Monninkylä - Ilola tieyhteydestä vuodelta Mäntsälä - Artjärvi -tie (st 162). Maakuntakaavassa osoitetaan Myrskylän kirkonkylän pohjoinen ohikulkutie. Linjaus on osoitettu III-vaiheen seutukaavassa vuonna 1994 ja se perustuu Uudenmaan tiepiirin Myrskylän tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmaan vuodelta Ohikulkutien osoittaminen perustuu tarpeeseen rauhoittaa Myrskylän kirkonkylä läpikulkuliikenteeltä. ns. Uusi Porvoontie (st 170). Tie on tärkeä rannikon suuntainen paikallistieyhteys, ja osia siitä kuuluu myös Kuninkaantien historialliseen tielinjaukseen. Lapinjärvi - Loviisa -tie (st 176) sekä sen jatkeena Loviisa - Valko -tie (st 178). 82

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.03.05

KAINUUN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.03.05 KAINUUN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.03.05 1 Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS? OAS on suunnitelma noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä

Lisätiedot

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä

Lisätiedot

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kumpulan alueen asemakaava

Kumpulan alueen asemakaava SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Kumpulan alueen asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19737 1 (8) Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

RÅNÄSVIKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RÅNÄSVIKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.3.2012 RÅNÄSVIKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Alue sijaitsee Pyhtään Suur-Ahvenkosken kylässä, nykyisen valtatien 7 eteläpuolella,

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Vahvistettu 15.2.2010 Kansikuva: Sondby, Vessölandet / Seppo Mäkinen Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan asumiseen, palvelu-, ja ympäristöhäiriötä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Kaavaehdotus Maakuntakaavan uudist aminen Suunnittelualueena 28 kuntaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ensimmäinen laajentuneen Uudenmaan 28 kuntaa kattava maakuntakaava.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

SÄKKIMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SÄKKIMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Nakkilan kunta SÄKKIMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 520-P14675 16.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Kaavaluonnos valmistunut Maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaavan uudistamisen (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) luonnos on valmistunut! Maakuntakaavan uudistamisessa

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS

ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ONKKAALANTIEN LÄMPÖLAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 18 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.11.2010 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911,

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

Puranpojantien asemakaavan muutos

Puranpojantien asemakaavan muutos LIITE 1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PAIMION KAUPUNKI Puranpojantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23877 1 (9) Maritta Heinilä/ Pekka Seppänen Sisällysluettelo 1 Suunnittelualueen

Lisätiedot

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava Lähtökohtia kaavan laadinnalle Taustaa Etelä-Savon maakuntakaava ollut voimassa 4.10.2010 alkaen Liitto seuraa kaavan ajantasaisuutta ja tekee vuosittain seurantaraportin,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 15. SIMPSIÖ MÖKKILAMPI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAPUAN KAUPUNKI 15. SIMPSIÖ MÖKKILAMPI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAPUAN KAUPUNKI 15. SIMPSIÖ MÖKKILAMPI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sisältö 1. Perustiedot... 1 1.1. Suunnittelualue ja sijainti... 1 1.2. Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.3. Maakuntakaavan merkinnät

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 17.12.2015 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS asemakaavan muutos koskee korttelia 1 sekä katualuetta

KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS asemakaavan muutos koskee korttelia 1 sekä katualuetta TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY PYHTÄÄN KUNTA KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS asemakaavan muutos koskee korttelia 1 sekä katualuetta SUUNNITTELUALUE Alue sijaitsee Pyhtään kirkonkylän itäpuolella

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KUHMOISTEN KUNTA AURINKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.1.2015 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Rajausta voidaan tarkistaa hankkeen aikana. OSALLISTUMIS-JA

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9.12.2015 Haapajärven kaupunki OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SAMULINPUISTON ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutos koskee osaa Haapajärven Ronkaalan kaupunginosan korttelista 215 ja siihen liittyvää

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TYÖNUMERO: E26963. HÄMEENKOSKEN KUNTA OJASTENMÄKI III ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere Muutoslista TRYS TRYS MKIR EHDOTUS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 (OAS)...

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot