EKOTEHOKKAAN JA LAADUKKAAN ALUEEN KRITEERIT. KUUMA-seudun esimerkkialueiden arvioinnin kuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKOTEHOKKAAN JA LAADUKKAAN ALUEEN KRITEERIT. KUUMA-seudun esimerkkialueiden arvioinnin kuvaus"

Transkriptio

1 LIITE A EKOTEHOKKAAN JA LAADUKKAAN ALUEEN KRITEERIT KUUMA-seudun esimerkkialueiden arvioinnin kuvaus KUUMA-SEUTU Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Hyvinkää Kirkkonummi Sipoo Vihti

2 2

3 1 Johdanto Ekotehokkuustyökalun kuvaus Toimintaperiaate Yleisiä arviointiin liittyviä asioita Arvioitavat osatekijät Energia- ja ympäristönäkökulma Elinympäristön laatu Alueiden arviointi

4 1 JOHDANTO Yksi hankkeen tavoitteista oli löytää kriteerejä asuinalueiden ekotehokkuudelle ja siihen sisältyvälle elinympäristön laadulle. Kriteerit näkyvät laatukorttien teemoissa ja esimerkkialueiden esittelyssä. Niiden havainnollistamiseksi kehitettiin myös ekotehokkuuden arviointityökalu, jolla käytiin läpi KUUMA-esimerkkialueita. Tulokset havainnollistavat ekotehokkuuden teemoja käytännössä. Laatukorteissa esiteltiin kymmenen KUUMA-alueiden esimerkkikohdetta, joiden arvioimiseksi ekotehokkuuden arviointityökalu kehitettiin. Tavoitteena oli, että esille nousisi eri näkökulmista laadukkaita alueita, joita voitaisiin käyttää konkreettisina esimerkkeinä ekotehokkuuskriteerien havainnollistamisessa. Työkalu muotoiltiin Eriksson Arkkitehtien Tekesrahoitteisessa tutkimushankkeessa kehitetyn ekotehokkuustyökalun pohjalta. Se perustuu kriteerien kautta annettavaan ekotehokkuus-pisteytykseen. Mukana oli myös elinympäristön laadun arviointi, jossa on pyritty määrittelemään elinympäristön laadun kriteerejä ja arvioimaan alueita niiden perusteella. Elinympäristön laadun arvioinnissa tarkasteltiin alueiden suunnitelmista ja toteutuksista löytyviä puitteita, jotka edistävät laadukkaan elinympäristön syntymistä. 2 EKOTEHOKKUUSTYÖKALUN KUVAUS Ekotehokkuuden ja elinympäristön arviointi on aina subjektiivista ja perustuu asiantuntijaharkintana tehtyihin arvovalintoihin. Vaikka kriteerien pohjana on tieteellistä tutkimusta, sisältyy painotusten määrittämiseen ja pisteiden antamiseen aina jostain tietystä näkökulmasta tehty tulkinta. On muistettava, että tällä tasolla tehdystä arvioinnista voidaan saada ainoastaan suuntaa-antava ja arvioinnin ajankohdan tietämyksen tasoinen tulos. Eriksson arkkitehtien tutkimushankkeessa ( ) kehitettiin suunnittelutyökaluja kestävämpää yhdyskuntasuunnitteluun kehittämään toimiston työntekijöiden asiantuntijuutta. Projektin ensimmäisen vaiheen tuloksia käsitteli Kaisa Junkkosen Aalto-yliopiston arkkitehtuuriosastolle tekemä diplomityö Tutkimuksen soveltaminen käytäntöön Työkaluja kestävään yhdyskuntasuunnitteluun (2011). Yksi hankkeessa ideoiduista työkaluista oli ekotehokkuustyökalu Erkko, joka toimi lähtökohtana KUUMA-laatuasumisen projektin esimerkkialueiden arviointityökalun kehittämisessä. Erkon kehittämisen tavoitteena oli käyttää hyväksi jo kehitettyjä arviointimenetelmiä ja muokata niitä suunnittelijalle käyttökelpoisempaan muotoon. Lähteinä työkalun kehittämisessä käytettiin mm. VTT:n Helsingin kaupungille kehittämää ekotehokkuustyökalua HEKOa 4

5 sekä ajankohtaisesta tutkimuksesta saatua tietoa suunnitteluratkaisujen vaikuttavuudesta ekotehokkuuteen. Kriteerit käyttökelpoiselle työkalulle olivat helppokäyttöisyyden lisäksi suhteellisen nopea käyttö ja mahdollisuus karkeamman ja yksityiskohtaisemman arvioinnin tekemiselle. Ekotehokkuuden arviointi perustuu mm. yleis- ja asemakaavatason suunnitteluratkaisuihin, palvelujen saavutettavuuteen, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen olosuhteisiin, alueiden energiantuotantomenetelmiin sekä luontoarvojen huomioimiseen. 2.1 Toimintaperiaate Ekotehokkuustyökalu arvioi kysymys-vastaus-pisteytys menetelmällä kartalta ja muusta suunnitteluaineistosta löydettäviä konkreettisia ratkaisuja, joiden on tutkimuksen perusteella todettu vaikuttavan ekotehokkuuteen. Tavoitteena on työkalu, joka on mahdollisimman läpinäkyvä, helposti lähestyttävä sekä tuloksissaan vähintään suuntaa-antava. Sillä on erityisen tärkeä merkitys ekotehokkuuden lähestymistapojen moninaisuuden esille tuomisessa ja keskustelun herättämisessä. Sen läpikäynti pakottaa arvioimaan suunnitelmaa tai aluetta eri näkökulmista ja pohtimaan erilaisten tulosten syitä tapauskohtaisesti. Valitut ekotehokkuuden osatekijät ovat selkeästi näkyvillä, jolloin tulosten paikkansapitävyyttä ja alueiden eroja voidaan helposti niiden perusteella arvioida. Ekotehokkuuden arvioinnin kovan ytimen eli energia- ja ympäristönäkökulman osa-alueiksi on valittu energiankulutus, kasvihuonekaasupäästöt, materiaalitehokkuus ja ekosysteemi. Toisen osan muodostaa elinympäristön laadun arviointi, jossa osa-alueet ovat sosiaalinen säätely, toiminnallisuus, luonnonläheisyys ja eri asukasryhmien huomioiminen. Ekotehokkuuden energia- ja ympäristövaikutusten arvioinnin osatekijöitä ovat muun muassa joukkoliikenteen palvelutaso, viheralueiden ja palvelujen saavutettavuus sekä maaperän rakennettavuus. Elinympäristön laadun arviointia tehdään muun muassa yksityisyyden säätelymahdollisuuksien, kohtaamisen ja yhteisöllisyyden sekä asuinympäristön vehreyden perusteella. Arviointi tehdään kysymystaulukon avulla, jossa arvioidaan, täyttääkö alue/suunnitelma osatekijää koskevan väittämän täysin, osittain vai ei ollenkaan. Sen perusteella osatekijästä annetaan pisteitä, jotka palautuvat ekotehokkuuden tai elinympäristön osa-alueiden (emt. energiankulutus, kasvihuonekaasupäästöt, materiaalitehokkuus, ekosysteemi sekä sosiaalinen säätely, toiminnallisuus, luonnonläheisyys ja eri asukasryhmien huomiointi) alle. Joissain tapauksissa osatekijän toteutuminen alueella ei ole ollut täysin selvää, jolloin on jouduttu käyttämään tapauskohtaista harkintaa. Jokaisesta osa-alueesta saadaan taulukon läpikäynnin tuloksena pistemäärä, jota voidaan verrata maksimipisteisiin. Alueelle annetaan ekotehokkuusja laatupisteitä pistettä kustakin osatekijästä, ja saadut pisteet painotetaan kertoimin (1,2,3), joihin on vaikuttanut lähtötietona oleva ajankohtainen tutkimus. Esimerkiksi alueen lämmöntuotantomuoto vaikuttaa enemmän energiankulutukseen kuin materiaalitehokkuu- 5

6 teen. Osa painotuksista perustuu Helsingin kaupungin HEKO-työkalun ekotehokkuutta mittaavien asiakokonaisuuksien painotuksiin. Maksimipisteet korkeimmalla kertoimella voivat osatekijästä olla 6 (2*3) pistettä. Lähipalvelut ja joukkoliikenne poikkeavat tästä pisteytyslogiikasta (tässä vaiheessa) siten että niissä pisteet tulevat useamman väittämän kautta. Kaikki osatekijät eivät palaudu kaikkiin osaalueisiin (esimerkiksi lähipalvelujen sijainnilla ei ole katsottu olevan vaikutusta ekosysteemiin), mikä aiheuttaa vaihtelun osa-alueiden pisteytyksen välillä. Ekotehokkuuden ja siihen kuuluvan elinympäristö laadun arvioinnin osa-alueita ei ole yhdistetty yhdeksi ekotehokkuutta tai laatua kuvaavaksi luvuksi, vaan osa-alueet on pidetty erillään alueiden välisten erojen havainnollistamiseksi. Osa-alueiden maksimipisteitä ei ole vakioitu. Esimerkiksi ekosysteemin maksimipisteet poikkeavat energiankulutuksen maksimipisteistä. Koska pisteitä ei kuitenkaan yhdistä toisiinsa, tällä seikalla ei ole katsottu olevan oleellista vaikutusta työkalun käyttökelpoisuuteen. Kuva: ekotehokkuuden ja elinympäristön laadun osatekijöiden (13) ja osa-alueiden (5) väliset painokertoimet.3x=voimakas vaikutus. NA= osatekijällä ja osa-alueella ei ole yhteyttä. 6

7 2.2 Yleisiä arviointiin liittyviä asioita Työkalulle asetetut tavoitteet helppokäyttöisyydestä ja läpinäkyvyydestä sekä arvioitavien alueiden pieni koko ja arvioitavien osatekijöiden luonne (varsinkin elinympäristön laadun osalta) ovat johtaneet siihen, että tutkimus ei ole edellyttänyt paikkatietoa tai tietokantoja. Viitatessamme kaava-aineistoon tai kaavamateriaaliin tarkoitamme kaavakarttoja, selostuksia liitteineen sekä rakennustapaohjeita. Sähköinen aineisto on tarkoittanut käytännössä PDF-tiedostoja. Käytetty aineisto on ollut luonteeltaan julkista: periaatteessa kuka tahansa voisi saada käyttöönsä saman aineiston. 2/3 -periaate : koska ei ole ollut mahdollista arvioida alueiden ominaisuuksia asunto asunnolta tai tontti tontilta, on otettu käyttöön 2/3-periaate. Periaatetta on käytetty muun muassa seuraavia ekotehokkuuden osatekijöitä tarkasteltaessa: hiili- ja materiaalikierto, rakennetun maan ekologinen ja tuotannollinen arvo, virkistysalueiden saavutettavuus, paikan lähtökohdat ja rakennettavuus sekä hulevesien hallinta. Kaikkien näiden osalta voi olla alueen sisäistä vaihtelua: osa kortteleista on voitu määrätä kaupunkikuvallisista syistä käyttämään puuta, osa kiveä. Osa kaavoitettavasta maasta on saattanut olla peltoa, joka on ruuan tuotantomielessä arvokasta, osa taas joutomaata vaikka sen kummempaa ekologista arvoa. Osa alueesta on voinut olla savikkoa, osa jyrkkiä rinteitä ja avokalliota. Harvoin kaavoitettavat alueet ovat olosuhteiltaan tai suunnitteluratkaisuiltaan yhtä ja samaa. Painotettu keskusta periaate : tätä periaatetta on käytetty muun muassa arvioidessa kevyen liikenteen reitistön laatua. Tässä tarkastellaan asukkaiden reittejä lähipalveluihin. Päähuomio on kortteleissa, joissa suurin osa alueen asukkaista oletettavasti asuu. Oletus on, että siellä missä on eniten myönnettyä rakennusoikeutta (kerrosalaa, k-m 2 ), on myös eniten asukkaita. Oletuksessa ei huomioida eroja asumisväljyydessä omakotiasujien ja yhtiömuotoisissa taloissa asuvien välillä. Monta kriteeriä osatekijän arvioinnissa periaate : Joidenkin osatekijöiden kohdalla pisteytyksen ehtona on useita vaatimuksia (esim. joukkoliikenne, jossa pysäkin sijaintia ja palvelutasoa tarkastellaan ensin erikseen jonka jälkeen niiden summa tuottaa joukkoliikenteen pistemäärän tai lähipalvelujen saavutettavuus, jossa päiväkodin, alakoulun ja lähikaupan saavutettavuus tuottavat pisteet). Kriteereissä on edelleen mukana asioita, joita ei ole täysin luotettavasti pystytty huomioimaan alueen arvioinnissa. Ne on kuitenkin haluttu pitää mukana, sillä ne ovat tarkasteltavan osatekijän kannalta relevantteja, todellisia vaihtoehtoja. Esimerkkejä ovat talojen lämmitysjärjestelmät, kuten maalämpö- ja ilmapumput (tiedossamme ei ole yksinkertaista keinoa saada tietoon alueella käytössä olevat lämpöpumput) tai paikallinen energiantuotanto (tulisijat, aurinkoenergiajärjestelmät). Lämmitysjärjestelmien osalta on jouduttu tyytymään oletuksiin ja yksinkertaistamaan arviointia vielä lisää, koska saatavilla ei ole ollut luotettavaa tietoa rakennusten lämmitystavoista. Jos on saatu selville, että alue kuuluu kaukolämmön jakeluverkkoon, on pisteet annettu kaukolämmön mukaan. Myöskään Hiili- ja materiaalikierto- 7

8 osatekijään pisteitä tuova rakennusjätteen hyödyntäminen/kierrättäminen rakennustyömaalla ei ole ollut todennettavissa. Rakennusten energiankulutusta ei voitu arviointiin ottaa mukaan yksittäisiä rakennuksia koskevien tietojen saannin haasteellisuuden vuoksi. Alun perin mukana oli myös passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen, mutta projektin edetessä se katsottiin (nykytasoisten uudisrakennusten osalta) ennemminkin viihtyisyystekijäksi, kuin oleellisesti ekotehokkuutta parantavaksi. Koska arvioidut alueet olivat pääosin uusia, ja arviointi painottuu nimenomaan aluetasolle, tiputettiin tämäkin osatekijä pois. Arviointia tehdään toteutuneilta osin. Toteutus, siltä osin kuin alue on valmis, antaa puitteet eri osa-alueiden toteutumiselle. Vaikka on mahdollista arvioida pelkkien suunnitelmien perusteella vaikkapa maankäytön tehokkuutta, yksityisyyden arvioimisen edellytys on toteutunut alue. Lisäksi jotkin laatuominaisuudet, kuten pihojen ja väylien ylläpito ja siisteys, eivät ole kaavoittajan vallassa olevia päätöksiä, vaikka ne olisivat oleellisia (esim. hiekoitus estämässä tapaturmia). Siksi niitä ei ole voitu ottaa mukaan arviointiin. Esteettömyyttä ei arvioitu elinympäristön laadun osatekijänä eikä osa-alueena. Vaikka kaikilla alueilla käytiin paikan päällä, niitä ei ole havainnoitu eikä dokumentoitu läpikotaisin. Katurakentamisen ja pysäkkien esteettömyys ei ole kaavoittajan vaan katusuunnittelun käsissä. Pihojen ja sisäänkäyntien osalta esteettömyyttä säätelee rakennusmääräyskokoelma. Mikä on ekotehokasta? Millä valinnoilla on suuri ilmastonlämpenemispotentiaali eli kansanomaisesti hiilijalanjälki? Esimerkiksi Seppo Junnilan tutkijaryhmän LCA (Life Cycle Analysis) menetelmään perustuvia tutkimustuloksia 1 siitä että kaupunkilainen elämäntapa on lähtökohtaisesti kuluttavampi kuin maalla asuvien, ei ole huomioitu. Havainnot ovat sinänsä mielenkiintoisia ja ansiokkaita, eikä niitä ole syytä kiistää, mutta kaavoittaja ei ole vastuussa asukkaiden tekemistä valinnoista, vaan pyrkii luomaan omalta osaltaan puitteita hyvälle elämälle. Jos ympäristössä on tarjontaaa ja tarjoumia, syntyy luonnollisesti myös kysyntää. On ristiriitaista, että samalla pitäisi kuluttamalla tukea taloutta, työpaikkoja ja hyvinvointia, ja samalla pidättäytyä kuluttamasta, jotta hyvinvointia riittäisi jatkossakin. Tähän asti palvelujen kuluttamiseen suosivassa keskustelussa ei ole huomioitu palvelujen tuottamiseen liittyviä päästöjä, mikä Junnilan LCA tarkastelussa kääntyy kaupunkilaista vastaan. Tärkeimmät lähteet ovat olleet seuraavat tutkimusraportit: Lahti, P., Nieminen, J., Nikkanen, A. ja Puurunen, E. Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalu (HEKO). VTT-R Lahti, P., Nieminen, J. ja Virtanen, M. Ekotehokkuuden arviointi ja lisääminen Helsingissä. VTT-R Heinonen & Junnila,

9 Ristimäki, M., Kalenoja H. ja Tiitu, M. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Vyöhykkeiden kriteerit, alueprofiilit ja liikkumistottumukset. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 15/2011 Kaikki lähteet on lueteltu raporttiosan lopussa. 9

10 3 ARVIOITAVAT OSATEKIJÄT 3.1 Energia- ja ympäristönäkökulma Joukkoliikenne Hyvät joukkoliikennepalvelut vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja pienentävät näin ollen liikenteen energiankulutusta ja päästöjä 2. Joukkoliikenteen saavutettavuuden ja palvelutason arvioinnissa on käytetty hyväksi Liikenne- ja viestintäministeriön (LMV) palvelutasoluokittelua 3 ja Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 4 -tutkimuksen vyöhykkeiden kriteerejä. Joukkoliikennettä arvioidaan kahdella osa-alueella, jotka ovat aluetta palvelevan julkisen liikenteen pysäkin / rautatieaseman sijainti ja joukkoliikenteen palvelutaso. Vaikutusalueiksi on määritelty energiankulutus (painotus 3), kasvihuonekaasupäästöt (painotus 3) ja materiaalitehokkuus (painotus 1). Lisäksi osa-alueesta siirtyy pisteitä elinympäristö laadun osa-alueisiin toiminnallisuus (2) ja eri asukasryhmien huomioiminen (3). Ajankohtaisessa keskustelussa on esitetty erilaisia raja-arvoja julkisen liikenteen yhteyden tavoitteelliselle etäisyydelle. Esimerkiksi HEKO-työkalussa parhaat pisteet saadaan yhteyden (raideliikennettä ei ole erikseen mainittu) sijaitessa alle 200 metrin etäisyydellä 5, kun taas LMV:n yhdyskuntarakenteen vyöhykkeissä hyvän joukkoliikenteen vyöhykkeen pääkaupunkiseudun ulkopuolella -kriteereissä etäisyys on maksimissaan 250 metriä bussipysäkille ja 400 metriä raideliikenteen pysäkille. Joukkoliikennevyöhykkeellä kävelyetäisyys bussipysäkille on enintään 500 metriä ja raideliikenteen pysäkille 1000 metriä. 6 Etäisyyksien raja-arvojen valinnassa on etsitty arvoja, jotka ottaisivat huomioon KUUMAalueiden luonteen ja sijainnin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta ovat kuitenkin riittävän tiukkoja tavoitteellisen tason saavuttamiseksi. Joukkoliikenteen pisteet muodostuvat pysäkin sijainnin ja palvelutason pisteiden summana. Parhaat pisteet pysäkin sijainnista saadaan sen ollessa maksimissaan 500 metrin etäisyydellä asukkaasta. Kohtalainen tulos saavutetaan, jos pysäkki tai asema sijaitsee metrin etäisyydellä. Jos asukas joutuu kävelemään enemmän kuin 1000 metriä saavuttaakseen lähimmän joukkoliikenteen yhteyden, ei tästä osatekijästä anneta pisteitä. Yhteyden sijainnin arvioinnin lisäksi on joukkoliikenne-osioon otettu mukaan palvelutason arviointi. Palvelutaso koostuu vuorotiheydestä sekä tarjottavien yhteyksien laadusta, johon vaikuttaa saavutettavat kohteet ja liikennöintiaika. Yhdyskuntarakenteen vyöhykekriteereissä pääkaupunkiseudun ulkopuolella on hyvän joukkoliikenteen vyöhykkeen kriteerinä, että 2 Lahti ym., 2010, s Rosenberg ym., Ristimäki ym., Lahti ym., 2010, s Ristimäki ym., 2011, s

11 joukkoliikenteen vuorovälin tulee olla enintään 30 minuuttia 7. HEKO-työkalussa vuorotiheyttä on laajennettu määritelmillä ruuhka-ajan ( ja ) ja muiden aikojen sekä sunnuntain ja pyhien vuorotiheydestä. Liikenne- ja viestintäministeriön palvelutasomäärityksissä on vuorovälin arvioinnissa taas annettu tavoitteita luokasta riippuen kilpailutason 5-10 minuutista perustason minuuttiin ruuhka-aikana suurilla kaupunkiseuduilla. Lisäksi LVM:n palvelutasomääritelmiin on lisätty tavoitteita linjojen laadun suhteen. Kilpailutasoinen joukkoliikenteen palvelutaso tarjotaan runkoyhteyksiin tukeutuvilla liityntä- ja palvelulinjoilla siellä, missä kysyntää on. Kilpailutaso vaatii raideliikenteen tai runkoyhteyksillä raidemaisesti liikennöivät bussilinjat, joista esimerkkinä pääkaupunkiseudulla on Jokeri-linja. Tavoitetasolla joukkoliikennepalveluihin kuuluvat keskustaan liikennöitävien linjojen lisäksi poikittaisliikenne suurinta liikennekysyntää synnyttävien alueiden välillä. Perustasolla minimivaatimuksena on päivittäisten työ-, koulu- ja asiointimatkojen hoituminen joukkoliikenteellä. 8 Kuuma-alueiden arviointityökaluun on yhdistetty näiden em. tutkimuksissa esitettyjen tavoitteiden raja-arvoja ja sovitettu niitä asiantuntijaharkintana projektin tavoitteisiin nähden KUUMAalueille sopiviksi. Vuorotiheys vaatimuksia on esimerkiksi HEKO-työkalusta lievennetty hieman, sillä ne katsottiin kaupunkien ja kuntien väkilukuun ja asukastiheyteen nähden epärealistisiksi ja Helsinki-keskeisiksi. Palvelutaso on hyvä, jos odotusaika on maksimissaan 20 min ruuhka-aikoina (arkisin klo 7-9 ja 15-17) ja 45 min muina aikoina ja viikonloppuisin klo Lisäksi ehtoon kuuluu, että vähintään yksi em. ehdon täyttämistä linjoista liikennöi kaupunki- tai kuntakeskuksen kautta. Tarkastelussa otetaan huomioon kaikki 1km säteellä sijaitsevat pysäkit. Odotusaika saadaan jakamalla tarkasteluaika (minuuteissa) pysäkkien kautta ajettavien vuorojen lukumäärällä. Keskukseksi taas määritellään alue, jossa on peruspalveluiden lisäksi tarjolla myös muita palveluita, kuten terveyspalvelut ja posti sekä työpaikka ja - keskustapalveluita sekä julkisen liikenteen solmukohta, kuten bussiterminaali tai juna-asema. Tarkastelussa huomioitiin mahdollisuuksien mukaan myös Helsinkiin suuntautuvat yhteydet, oletuksena että ne palvelevat työmatka- ja vapaa-ajan liikkumistarpeita. Palvelutaso määritellään kohtalaiseksi, jos odotusaika on keskimäärin enintään 30 minuuttia ruuhka-aikoina ja 60 min muina aikoina ja viikonloppuisin klo Lisäksi vähintään yhden em. ehdon täyttävistä linjoista on liikennöitävä kaupunki- tai kuntakeskuksen kautta. Huonon palvelutason alueeksi määritellään alue, joka ei täytä hyvän tai kohtalaisen kriteerejä. Alue osana yhdyskuntarakennetta Suunnitellun alueen sijoittumista yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan sen perusteella, miten se sijoittuu suhteessa olemassa oleviin palveluihin ja tie- ja infrastruktuuriverkkoon. Alueen sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten alueen rakentu- 7 Ristimäki ym., 2011, s Rosenberg ym., 2007, ss

12 essa sen ensimmäiset asukkaat pääsevät liikkumaan ja mistä he hakevat palvelunsa ennen mahdollisia alueen rakentumisen myötä kehittyviä palveluja. Se vaikuttaa myös siihen, voidaanko alueen tieverkostossa ja infrastruktuurissa käyttää hyväksi olemassa olevaa rakennetta. Näillä tekijöillä on katsottu olevan keskisuuri vaikutus (2) energiankulutukseen, kasvihuonekaasupäästöihin ja materiaalitehokkuuteen. Aluetta osana yhdyskuntarakennetta arvioidaan väittämän alue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen kautta. Kyllä -vastauksen saavuttamiseksi alueen täytyy tukeutua olevaan kunnallistekniikkaan (olla kauttaaltaan olevan yhdyskuntarakenteen ympäröimä tai sen välitön jatke), jolloin alueen välittömässä yhteydessä on olemassa olevaa kunnallisteknistä verkostoa. Etäisyys lähikeskukseen (alakeskus, josta saatavilla vähintään lähipalvelut) on maksimissaan yksi kilometri. Etäisyys on arvioitu tapauskohtaisesti harkiten alueen silmämääräisestä keskipisteestä linnuntietä palvelukeskukseen. Osittain -kriteerin täyttää alue, jossa ainoastaan toinen edellä mainituista ehdoista toteutuu. Etäisyys alakeskukseen saa olla 1,1-2,5 km. Sijainti olemassa olevan taajamarakenteen 9 ulkopuolella, mutta olemassa olevan yhdystien varrella niin, että rakentuessaan alue yhdistää saarekemaisia taajamia ja hyödyntää jo olemassa olevaa kunnallistekniikkaa (minimissään tie) katsotaan täydentävän yhdyskuntarakennetta laajemmassa tarkastelussa. Yhdyskuntarakennetta hajauttavaksi katsotaan alue, joka ei täytä em. kriteerejä. Tämä kohta herätti testausvaiheessa keskustelua siitä, suositaanko täydennysrakennusalueita uusien kustannuksella.yhdyskuntateknisiä verkostoja ei vedetä reserviin, odottamaan mahdollista tulevaisuuden käyttöä. Arviointimenetelmää kehittäessä ei ollut käytettävissä tietoa siitä, mitkä ovat teiden, vesijohtojen, viemärien, kaukolämpö- ja sähköverkkojen hiilijalanjäljet suhteessa toisiinsa. Usein (mutta ei aina) verkostot vedetään tielinjoja hyödyntäen. Jos tie on jo tehtynä, miten paljon kuluu energiaa ja syntyy päästöjä vaikkapa vesi- ja viemäriverkon rakentamisesta? Maankäytön tehokkuus Maankäytön tehokkuutta arvioidaan usein aluetehokkuuden tunnusluvuilla. Useissa tutkimuksissa on todettu, että riittävä aluetehokkuus, eli alueen kokonaiskerrosalan suhde alueen maapinta-alaan vähentää eri toimintojen välisiä etäisyyksiä ja supistaa näin ollen perusrakenteen ja samalla kuljetuksien suhteellista tarvetta. Se on yleensä suoraan kytköksissä alueen perusrakenteen, eli katujen ja muun infrastruktuurin määrään. Aluetehokkuuden pitäminen ainoana riittävän tehokkuuden määritelmänä on kuitenkin ongelmallista, sillä se on selkeästi yhteydessä kaava-alueen kokoon ja rajaukseen ja voi aiheuttaa näin vääristymiä tuloksissa. Esimerkiksi pieni kaava-alue pärjää vertailussa paremmin kuin suurempi, jonka rajausten sisällä on alueen rajojen ulkopuolella asuvia palvelevia virkistysalueita, vaikka rakentaminen itsessään olisikin toteutettu tehokkaasti. 9 Tilastollinen taajama on vähintään 200 asukkaan asutuskeskittymä, jossa asuinrakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Tilastokeskus,

13 KUUMA-kunnat sijaitsevat pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Asuinalueiden yhteydessä on tyypillisesti runsaasti virkistysalueita, mikä laskee aluetehokkuutta. Kuitenkin myös KUUMAalueilla riittävä rakentamisen tehokkuus on kuitenkin yksi ekotehokkuuden osatekijöistä. KUUMA-alueiden arvioinnissa maankäytön tehokkuuden arviointi on suoritettu korttelitehokkuuden perusteella, sillä sen on katsottu tuovan esille havainnollisemmin alueiden välisiä eroja. Keskimääräinen korttelitehokkuus lasketaan jakamalla kaikkien rakennettujen kortteleiden pinta-ala suhteessa niiden yhteenlaskettuun pinta-alaan. Tehokkaaksi on arvioitu alue, jonka rakennettujen kortteleiden korttelitehokkuus on suurempi tai yhtä suuri kuin 0,4. Tavanomaiseksi on arvioitu korttelitehokkuus, joka liikkuu välillä 0,3 0,39. Näitä kriteerejä täyttämätön alue on luokiteltu tehottomaksi. Raja-arvoihin päädyttiin asuinalueiden tehokkuutta käsittelevien selvitysten ja mm. tiiviin ja matalan määritelmän pohjalta. Määritelmä on löyhä esimerkiksi Helsingin tavoitteita ajatellen, mutta tässä on mietitty millainen tehokkuus on mahdollinen ja hyväksyttävä Kuumaseudun pientaloalueilla. Tehokkuusrajoista voitaneen keskustella loputtomiin: esimerkiksi pitäisikö "tavanomaisen" alarajaksi lainata lukua e t=0.25, jota on käytetty useissa kunnissa omakotitonttien kohdalla vuosikymmeniä? Mielestämme ei: jos rimaa ei nosta, mikään ei muutu. Aluetehokkuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että vaikkakin se parantaa alueen energia- ja materiaalitehokkuutta ja vähentää päästöjä, voi lisääntyvällä tehokkuudella olla elinympäristön laatua huonontavia vaikutuksia. Näitä vaikutuksia tarkastellaan tehokkuuden lisääntymisen rinnalla elinympäristön laadun arvioinnissa. Lisäksi yksittäiset tehokkaaseen kaupunkirakenteeseen kuuluvat tekniset suunnitteluratkaisut, kuten paikoitusalueiden sijoittaminen maan alle tai kerroksiin, voidaan arvioida epäekotehokkaaksi, sillä se vaatii raskasta rakentamista 10. Pysäköintijärjestelyjen ekotehokkuuden arviointi onkin haasteellista, sillä toisaalta maantasoon rakennetut laajat kentät vievät arvokasta kaupunkitilaa ja hajaannuttavat rakennetta, kun taas tiiviimpi ja tehokkaampi ratkaisu vaatii raskasta rakentamista. Tämän vuoksi tätä osa-aluetta ei ole otettu mukaan arviointityökaluun. Lisäksi on muistettava, että kaupunkirakenteen tiiveys ei yksinään ole ekotehokkuuden tae, sillä tuoreet tutkimukset osoittavat, että hiilidioksidipäästöt kaupunkialueella per asukas on joissain tapauksissa arvioitu jopa hajanaista rakennetta suuremmiksi. Syynä tähän ovat muun muassa kaupunkialueilla asuvien korkeampien tulotasojen mahdollistama palvelujen ja tuotteiden runsaampi käyttäminen sekä ulkomaanmatkat. 11 Lähipalvelujen saavutettavuus Henkilöautoriippuvuuden vähentämiseksi päivittäisessä elämässä tarvittavien palveluiden tulisi olla kävelyetäisyydellä tai lyhyen pyöräilymatkan päässä. Lähipalveluiksi lasketaan lähikauppa, päiväkoti ja ala-aste. Lähipalvelujen sijainnilla on katsottu olevan vaikutusta energiankulutukseen, päästöihin, materiaalitehokkuuteen (painotus 1) sekä elinympäristön laadun osa- 10 Lahti ym., 2010, s Heinonen & Junnila,

14 alueisiin sosiaalinen säätely (2), toiminnallisuus (3) ja eri asukasryhmien huomiointi (3). Kaikki lähipalvelut arvioidaan erikseen. Ne alueet, joiden asukkailla on lähipalveluihin alle 500 metrin matka antavat parhaimmat pisteet osa-alueesta. Normaalitasona pidetään metrin matkaa, joka on vielä suhteellisen helposti saavutettavissa kävellenkin. Huonoimmat pisteet saadaan, jos matka lähipalveluihin on yli kilometrin. 12 Kevyt liikenne Laadukkaat kevyen liikenteen reitit mahdollistavat päivittäisten asioiden hoitamisen ilman henkilöautoa, mikä vähentää suoraan kasvihuonekaasupäästöjä, lisää turvallisuutta ja elinympäristön tarjoamia mahdollisuuksia liikkumiseen. Kevyen liikenteen yhteyksien laatua arvioidaan sillä perusteella, ovatko ne ylivertaisia autoliikenteeseen nähden. Yhteyksiä tarkastellaan asuinkortteleiden ja lähipalvelujen (lähikauppa, päiväkoti, alakoulu) välillä. Parhaimmat pisteet annetaan alueille, joilla lähipalvelut saavutetaan jatkuvia jalankulku- ja pyöräilyreittejä pitkin esteettä autoa paremmin (= välimatka on autoreittiä lyhyempi). Autoliikennereittien kanssa tasavertaiset yhteydet eivät erityisesti kannusta liikkumaan jalan, mutta tarjoavat siihen kuitenkin vaihtoehdon. Jos autoreitit ovat ylivertaisia (= välimatkat lähipalveluihin ovat lyhyempiä autolla tai kevyen liikenteen reitit ovat puutteellisia), on asukas riippuvainen omasta autosta. Tästä vaihtoehdosta ei arvioinnissa anneta pisteitä. Kevyt liikenne antaa pisteitä energiatehokkuuteen(painotus 2), päästöihin(2) ja materiaalitehokkuuteen(1) sekä elinympäristön laadun osa-alueisiin sosiaalinen säätely(1), toiminnallisuus(3), luonnonläheisyys(2) ja eri asukasryhmien huomiointi (3). Lämmitysmuoto Rakenteellisten ja taloteknisten energiansäästötoimenpiteiden jälkeenkin rakennus tarvitsee lämpöenergiaa. Rakennusten lämmitystarpeen ekologista jalanjälkeä (hiilijälki) voidaan pienentää kolmella tavalla 13 : 1. tuottamalla lämmitysenergia tehokkaammin (tyypillisenä esimerkkinä lämmön ja sähkön yhteistuotanto, kaukolämpö) 2. käyttämällä energiaa tehokkaammin esimerkiksi siirtämällä sähkön avulla rakennusten ympäristöstä (maaperästä, vedestä tai ilmasta) saatavilla olevaa tai sinne (jäteveden tai ilmanvaihdon mukana) kulkeutuvaa ilmaislämpöenergiaa rakennusten sisätilaan (lämpöpumpuilla) tai 3. siirtymällä ympäristöystävällisempään polttoaineeseen (kuten kivihiilen sijaan hakkeeseen tai muihin biopolttoaineisiin). Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on normaalia erillistuotantoa tehokkaampaa. Yhteistuotantoon perustuvaan kaukolämpöön tulisi siirtyä aina, kun se on teknisesti ja asiakaspohjan 12 Lahti ym., 2010, s Lahti ym., 2010, s

15 suuruuden ansiosta mahdollista. Kaukolämmön ympäristörasitus määräytyy käytetyn polttoaineen perusteella. Tällä hetkellä monissa Suomen kunnissa käytetään kivihiiltä ja maakaasua pääpolttoaineena. Alueen ympäristörasitusta voidaan pienentää käyttämällä paikallisista biopolttoaineista tuotettua yhteistuotantosähköä. Biomassasta tuotetun energian ympäristörasite on matala, koska poltettavan biomassan tilalle kasvaa todennäköisimmin vastaava määrä uutta, hiilidioksidia sitovaa biomassaa. Aurinkolämmön saatavuus on Suomen olosuhteissa lämmityskaudella alhaista, joten aurinkolämpö ei sovellu pääasialliseksi lämmitysmuodoksi. 14 Aurinkoenergian varastointi kesäkuukausina ja luovutus lämmityskaudella voi muuttaa tilanteen. Pohjoisessa toimivia esimerkkejä on mm. Kanadan Albertassa, Drake Landing Solar Community -alueella. Lämmitysmuodolla on arvioitu olevan eniten merkitystä (painotus 3) energiankulutuksen kannalta. Sillä on myös vaikutusta päästöihin (1) ja ekosysteemiin (1). 15 Parhaimmat pisteet saadaan, jos koko alueen lämmitysjärjestelmä perustuu täysin uusiutuvaan alue- tai kaukolämpöön. Alueen lämmitys perustuu uusiutuviin lähteisiin osittain, jos kaukolämmön tuotanto perustuu vain osittain uusiutuviin energianlähteisiin tai kaukolämpöön, joka on tuotettu uusiutumattomista lähteistä. Huonoimmaksi vaihtoehdoksi on katsottu sähkö/öljy/kaasu - lämmitys. Arvioinnissa sovelletaan 2/3 periaatetta. Kohdassa ei oteta kantaa uusiutuvan kaukolämmön tuotannon haasteisiin, mm. puun polttoon siirtymisestä seuraavaan rekkaralliin. Paikallinen energiantuotanto Paras tapa vähentää energiantuotannon ekologista jalanjälkeä (hiilijälkeä) on tuottaa sitä uusiutuvista energialähteistä. Esimerkiksi alueellisella uusiutuvalla sähköntuotannolla voidaan huomattavasti vähentää uusien kaavoitettavien asuinalueiden aiheuttamaa rasitusta ympäristölle. Lisäksi sähköntuotannon osa- tai kokonaisomavaraisuus lisää asumisen turvallisuutta mahdollisten kriisitilanteiden aikana. Suomen oloissa realistisia paikallisen uusiutuvan energian tuotantomuotoja ovat: aurinko- ja tuulisähkö sekä paikallinen biovoimalaitos, jossa tuotetaan sekä lämpöä että sähköä. 16 Lisäksi yksittäisten rakennusten lämmitystarvetta voidaan pienentää rakennuskohtaisilla tukilämmitysjärjestelmillä. Jos taloa ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon, voidaan esimerkiksi sähkölämmitystarvetta pienentää tukilämmitysjärjestelmillä. Omakotitalorakentajan kannattaa miettiä jo rakennusvaiheessa voidaanko ostoenergianmäärää ja lämmityskustannuksia pienentää täydentävällä lämmitysjärjestelmällä. Tällaisia ovat tulisijat, aurinkolämpö ja ilmalämpöpumput. Täydentävillä lämmitysjärjestelmillä talon koko lämmöntarpeen kattaminen on hankalaa tai mahdotonta, mutta niillä voidaan pienentää merkittävästi ostettavan energian määrää. 17 Tulisijalla voi vähentää talon lämmitysenergian kulutusta %, jos tulisija on sopivassa paikassa, 14 Lahti ym., 2010, s painotus perustuu HEKO-työkalun painotuksiin, Lahti ym Lahti ym., 2010, s Motiva Oy:n internet-sivut. 15

16 muun lämmitysjärjestelmän säädöt toimivat ja tulisijaa käytetään tehokkaasti. Lisälämmönlähteeksi sopii myös pellettitakka. 18 KUUMA-alueiden arviointi perustuu kaavamateriaalista löydettäviin tekijöihin, jotka edistävät uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa paikallista energiantuotantoa tai tukijärjestelmien käyttöä lämmöntuotannossa. Arvioinnissa tarkastellaan suositellaanko esimerkiksi aurinkotai tuulienergiakeräinten käyttöä tai varaavia, vähäpäästöisiä takkoja. Osittain vaihtoehdossa kiinnitetään huomiota siihen, sulkevatko suunnitteluratkaisut pois uusiutuvaa energiaa hyödyntävien energiakeräinten asennuksen. Rakenteellisia tekijöitä ovat mm. talojen suuntaus (+/- 45 º etelästä), kallistuskulmaoptimi n º) sekä rakennusten korkeus ja etäisyys toisistaan (varjostus). Pisteitä osatekijästä saadaan energiankulutukseen, päästöihin sekä ekosysteemiin painotuksella 1. Arvioinnin yhteydessä pohdittiin, pitäisikö määritelmää muokata niin, että pisteitä annettaisiin kaavoille, jotka suosivat uusiutuvia energialähteitä mm. rakennusoikeuden muodossa. Esimerkiksi sallimalla kattilahuoneen tai pellettivaraston rakentamisen varsinaisen kerrosalan lisäksi tai mainitsemalla erikseen, että alueella on aurinkokennot sallittu. Kaavoittajilta saadun palautteen mukaan erilaiset kannustimet kuuluvat pikemminkin tontinluovutusehtoihin ja esimerkiksi kauppakirjan tai vuokrasopimuksen liitteeksi. Tuulienergia nähtiin ongelmalliseksi asuinalueilla, joten siihen ei otettu kantaa. Olevan rakennuskannan hyödyntäminen Olevan rakennuskannan hyödyntäminen on ekotehokkaampaa kuin uuden rakentaminen. Olemassa olevan rakennusrungon käyttämisellä säästetään energiaa ja tuotetaan vähemmän päästöjä, jotka aiheutuvat uuden rakennuksen materiaalien valmistuksesta ja kuljettamisesta, rakennustyöstä sekä vanhan rakennuksen purkamisesta ja purkujätteen käsittelemisestä. Rakennusvaiheen energiankulutus (ja päästöt) ovat merkittävä osa rakennuksen koko elinkaaren kulutuksesta. Rakennusten energiatehokkuuden kasvaessa tämä suhteellinen osuus nousee edelleen. 19 Arvioinnissa tarkastellaan sitä, onko alue sijoittunut niin, että olemassa olevaa rakennuskantaa on voitu hyödyntää, ja onko tätä rakennuskantaa hyödynnetty. Maksimipisteet saadaan, jos kaikki olemassa olevat rakennukset on säilytetty ja rakennuskantaa täydennetään uudisrakennuksilla. Keskitasoon päästään, jos esim. osa alueen rakennuksista siirretään muualle ja tilalle sijoitetaan uudisrakennuksia tai alueen rakennukset puretaan ja niiden osat ja rakennusjäte uusiokäytetään. Pisteitä ei saada, jos vanhat rakennukset on purettu uusien tieltä. Pisteitä ei myöskään anneta alueille, jotka ovat sijoittuneet täysin rakentamattomalle maaperälle. Osatekijästä siirtyy pisteitä energiatehokkuuteen (painotus 1), päästöihin (1), materiaalitehokkuuteen (2) ja ekosysteemiin (1). 18 Lappalainen, 2010, s Lahti ym., 2010, s. 61, Heinonen,

17 Tässä osatekijässä annetaan nolla pistettä uudelle alueelle, jos sillä ei ole yhtäkään olemassa olevaa rakennusta. Pisteytys suosii tarkoituksellisesti täydennysrakentamista. Tarkastelun näkökulma painottuu materiaalitehokkuuteen. On kuitenkin kysyttävä, mikä on olemassa olevien rakennusten säilyttämisellä saavutettava materiaalin, energian ja päästösäästö, jos säilytettävä rakennuskanta muodostuu yhdestä tai muutamista rakennuksista, tai vanhojen rakennusten kerrosneliöt ovat vaikkapa alle 10% kaavoitettavasta rakennusoikeudesta? Nykymuotoisena määritelmä antaa täydet kaksi pistettä tapauksessa, jossa kaavoitettavalla alueella oli entuudestaan yksikin talo, joka säilyi. Riippumatta rakennuksen materiaaleista, kunnosta ja käyttötarkoituksesta. Tässä kohtaa arvioinnissa on tarkentamisen varaa: olemassa olevan ja uudet rakennuskannan volyymit tulisi suhteuttaa toisiinsa. Entä miten huomioida olemassa olevan rakennuskannan materiaalit? Ekotehokkuusnäkökulmasta energiaintensiiviset, suuren päästöpotentiaalin omaavat betonirakennelmat on järkevintä säilyttää sellaisenaan tai käyttää paikan päällä uudelleen. Sitä vastoin pahasti lahonneen puurakennuksen korjaaminen materiaalitehokkuuden nimissä ei välttämättä maksa vaivaa. Korjaamiseen voi daan tosin päätyä rakennushistoriallisiin tai kulttuurisyihin vedoten. Hiili- ja materiaalikierto Rakennusmateriaalin valmistuksen ympäristövaikutuksia kuvataan usein neljällä indikaattorilla: primäärienergiasisällöllä, ilmaston lämpenemispotentiaalilla, happamoitumispotentiaalilla sekä uusiutumattomien luonnonvarojen käytöllä. Ensimmäinen kuvaa energian käyttöä, toinen ja kolmas päästöjä, neljäs raaka-aineiden menekkiä. Yksikään ei kuvaa käytöstä poistamisen aiheuttamaa jätemäärää, materiaalien kierrätettävyyttä tai syntyvän jätteen ongelmallisuutta. Primäärienergia merkitsee materiaalin (öljy, puu, aurinko jne.) sellaisenaan sisältämää energiamäärää, ennen energiantuotannon hävikkiä. Primäärienergiasisältö kuvaa siis materiaalin valmistukseen kuluvaa raakaenergian määrää. Koska se ei ota kantaa käytetyn energialähteen laatuun, ilmoitetaan yleensä myös ilmaston lämpenemispotentiaali eli hiilijalanjälki. Se kuvaa kasvihuonekaasujen pääsemistä ilmakehään. 20 Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella yleisesti käytetyistä rakennusmateriaaleista puulla on pienin hiilijalanjälki. Se perustuu puun hiilinieluvaikutukseen ja metsien uusiutumiskykyyn: kestävässä metsätaloudessa jokaisen kerätyn puun tilalle kasvaa tietyn elinkaaren aikana vastaava yksilö, joka sitoo itseensä saman määrän ilmakehän hiilidioksidia kuin mitä vapautuu ilmakehään kun kaadetun puun hiilivarasto vapautetaan (kun puu maatuu tai se poltetaan). Hiilinieluvaikutusta on vaikea arvioida tarkasti, koska emme voi tietää, mitä rakennusmateriaaleille tullaan tekemään rakennusten purkuvaiheessa. Puulle parhaat vaihtoehdot purkuvaiheessa ovat uudelleenkäyttö tai poltto energiaksi. Puun hiilijalanjälki on joka tapauksessa runkomateriaalina paljon betonia ja terästä pienempi. 21 Hiilinieluvaikutuksen ohella puulla on pienempi hiilivaikutus kuin muilla tyypillisillä runkomateriaaleilla (teräs ja betoni) 20 Huuhka, 2010, s Hiilinieluvaikutuksen laskentatavasta, rakennustyypistä ja kierrätetyn materiaalin osuudesta riippuen teräsja betonirungolla on kertaa suurempi hiilijälki kuin puurungolla. Lahti ym., 2010, s. 37, alkuperäinen lähde: Pettersen ja Solberg,

18 myös materiaalien valmistuksen aikana syntyvistä päästöistä johtuen. 22 Hiilijalanjälkikeskustelu ei ole ristiriidatonta: savitiilen korkea polttolämpötila kuluttaa paljon energiaa. Materiaali on kierrätettävä, joskin uusiokäyttö on usein käsityövaltaista ja rajoittuu enimmäksen historiallisiin kohteisiin ja sisustuksiin. Elinkaari voi silti olla satoja vuosia. Teräs on maailman kierrätetyin materiaali, josta saadaan talteen 90-95% 23. Myös itse elinkaaren käsite on tulkinnanvarainen. Se tarkoittaa yleensä aikaa rakennuksen rakentamisesta sen purkamiseen. Puretun rakennuksen osien jatkoelämä toisissa rakennuksissa ei kuulu enää alkuperäiseen elinkaareen, osien elinkaareen kylläkin. KUUMA-alueiden osalla puun käyttöä rakennusmateriaalia voidaan pitää mahdollisena ja toteutuskelpoisena, koska arvioinnissa olevat kohteet ovat pääosin pientaloalueita. Ekotehokkuuden arvioinnissa eniten pisteitä saadaan, jos kaavamateriaalissa vaaditaan käyttämään rakentamisessa puuta tai muita uusiutuvia tai kierrätettyjä materiaaleja. Osittain vaihtoehto toteutuu, jos puun käyttö on suosituksena tai 2/3 periaate ei täyty. Pisteitä ei anneta, jos edelliset kriteerit eivät täyty. Osatekijä antaa pisteitä päästöihin (painotus 2) sekä materiaalitehokkuuteen (1). Rakennetun maan ekologinen ja tuotannollinen arvo Tämä osa-alue kuvaa maan käyttötarkoituksessa tapahtuvien muutosten vaikutusta ekotehokkuuteen. Tarkastelussa käytetään 2/3 ehtoa. Rakentamisessa tulisi pyrkiä säästämään tuottavaa maa- ja metsätalousmaata sekä arvokkaita luonnonympäristöjä. Maa- ja metsätalousmailla on taloudellisten näkökohtien lisäksi arvoa myös hiilinieluna ja ekosysteemin toiminnan näkökannalta. Vastaavasti, kun kaavoitetaan ekologisesti vähäarvoista joutomaata rakentamis- tai virkistyskäyttöön säästetään arvokkaampia alueita. 24 Osatekijässä arvioidaan onko alue kaavoitettu ekologisesti vähäarvoiselle alueelle. Parhaat pisteet saa rakennusalue, joka voidaan katsoa joutomaaksi, jolla ei ole luonnonympäristönä eikä maa- ja metsätalouskäytössä erityistä arvoa. Alueen käyttöönotto rakentamiseen voi jopa parantaa sen tilaa, koska alue siirtyy suunnitelmallisen hoidon piiriin. Myös täydennysrakentaminen täyttää ehdon, sillä se hyödyntää jo käytössä olevaa rakennettua maata. Osittain väittämän täyttää alue, joka sijoittuu tavanomaiselle metsä-, puistikko- tai luontoalueelle. Pisteitä eivät saa alueet, jotka on rakennettu arvokkaalle eli harvinaiselle tai korvaamattomalle maa-alalle: Natura-, luonnonsuojelualueille tai I ja II luokkien pohjavesialueille. Jos alue on rakennettu arvokkaalle maalle ja kaavamateriaalissa on osoitettu että alueen suunnitteluratkaisussa on minimoitu luontoarvon/-arvojen tuhoutuminen, alue täyttää väittämän osittain ja saa yhden pisteen. Maan arvon mittaaminen luonto-, maa- tai metsätalousalueena ekotehokkuuden näkökulmasta edellyttää erillisselvitystä, koska maa-alueen ekologisten ominaisuuksien arvioiminen edellyttää alaan perehtyneisyyttä. Silloin, kun alue on jo muussa yhteydessä määritelty Natu- 22 Lahti ym., Huuhka, 2010, s Lahti ym., 2010, s

19 ra-, luonnonsuojelualueeksi tai suunnitelman yhteydessä tehdyissä selvityksissä luontoominaisuuksiensa ansiosta muuten arvokkaaksi, ei uutta asiantuntija-arviota tarvita. 25 Pohjavesien muodostumisen kannalta kaikki rakentaminen on haitallista: tiiviit pinnat, kuten katot ja kadut estävät veden imeytymistä maaperään. Rakentaminen vaikuttaa myös pohjaveden puhtauteen, koska rakenteista valuu hulevesien mukana epäpuhtauksia maahan. Epäpuhtauksia irtoaa sekä rakennusmateriaaleista, että liikenteestä ja muusta toiminnasta. 26 Rakennetun maan ekologinen ja tuotannollinen arvo osa-alue antaa pisteitä materiaalitehokkuuteen (painotus 1) ja ekosysteemiin (3). Myös tämä kohta tarvinnee tarkennusta peltojen ja metsien osalta. Pienet peltotilkut taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä eivät ole nykyään ruuantuotantokäytössä, joten jonkinlainen kokotarkastelu tarvitaan. Virkistysalueet ja niiden saavutettavuus Virkistykseen soveltuvien alueiden sijainti vaikuttaa siihen, tarvitaanko niiden saavuttamiseen autoa tai joukkoliikennettä. Osa-alueessa arvioidaan, ovatko virkistysalueet kävelymatkan päässä ja mille etäisyydelle ne sijoittuvat asuinkortteleista. Tarkastelussa käytetään 2/3 ehtoa. Parhaimmat pisteet osa-alueesta saadaan, jos korttelikohtaiselle virkistysalueelle päästään suoraan asuinkortteleista (etäisyys maksimissaan 150 metriä) ja aluekohtaiselle virkistysalueelle (urheilukentät, liikuntapaikat ym.) sijaitsevat alle 1km päässä. Osittain väittämä toteutuu, jos lähivirkistysalue sijaitsee metrin etäisyydellä, ja asuinaluekohtaiselle virkistysalueelle on alle 2,5 km. Alueilta, joilta nämä etäisyyskriteerit eivät täyty, ei tähän osaalueeseen saada pisteitä. Osatekijästä saadaan pisteitä kaikkiin ekotehokkuuden osa-alueisiin painotuksella 1. Etäisyydet on muokattu KUUMA-kuntiin soveltuviksi mm. Ympäristöministeriön suositusten pohjalta. Erilaisia kerrosalaan perustuvia mitoitusohjeita on laadittu mm. Sisäasiainministeriössä jo 1970-luvulla. Virkistysalueiden tulisi tarjota sekä toimintaa että toiminnan puuttumista ja rauhoittumismahdollisuutta. Asuinalue voi olla virkistysalueiden ympäröimä, mutta tavallisen pelikentän puuttuminen voi vähentää lasten toimintamahdollisuuksia. Virkistysalueiden mitoitus riippuu asuinalueen rakentamistiheydestä (siis oletetuista käyttäjämääristä ja käyttötarpeista) ja paikan luonnonoloista. Koko yksin ei siis sanele virkistysalueen hyvyyttä, pienet taskupuistotkin voivat olla hyviä hengähdystiloja. Paikan lähtökohdat ja rakennettavuus Osa-alueessa arvioidaan, onko paikan lähtökohdat huomioitu ja alue rakennettu helposti rakennettavalle maalle. Tarkastelussa käytetään 2/3 ehtoa. Maaperän laatu vaikuttaa rakennuksille ja muille rakenteille valittaviin perustamistapoihin. Erityisesti hienojakoisten ja eloperäisten maalajien vaikeasti hallittavat ja hallitsemattomat siirtymät lisäävät perusrakenteiden vauri- 25 Lahti ym., 2010, s Lahti ym., 2010, s

20 oitumisriskejä ja pohjanvahvistustarvetta. Kalliolle rakentaminen taas aiheuttaa tarvetta louhinnoille. Rakennettavuudeltaan heikolle maaperälle perustaminen vaatii toimenpiteitä (maanvaihdot, paalutukset, louhinnat, pohjanvahvistukset jne.), jotka lisäävät materiaalin ja energian kulutusta. Myös maaperän topografia vaikuttaa rakennettavuuteen: mitä kaltevampi maaperä, sitä huonompi rakennettavuus. Rakennettavuuden arvioinnissa on käytetty Suomen geoteknillisen yhdistyksen käyttämää luokitusta. 27 Parhaat pisteet saadaan, jos rakennusmaa on helposti rakennettavaa ja rakentamisen sijoittamisessa on huomioitu maastonmuodot. Voidaan katsoa, että täytöt ja leikkaukset on minimoitu ja tulvavaara on huomioitu. Kaavassa on määrätty säilyttämään olemassa olevaa puustoa, ja toteutuneilla alueilla puustoa on todella säilynyt. Kriteerin voidaan katsoa täyttyvän osittain, jos rakennettavuus on selvitetty, mutta rakentamista on osoitettu paikkoihin, joihin on jouduttu tekemään täyttöjä, leikkauksia tai paalutusta. Tulvimista on ehkäisty maanmuokkauksella ja ojituksella. Alue on pääosin normaalisti rakennettavaa. Kun alue/kaava ei täytä em. kriteerejä, ei osatekijästä saada pisteitä. Paikan lähtökohtien huomioimisen ja rakennettavuuden katsotaan vaikuttavan kaikkiin ekotehokkuuden osa-alueisiin, energiatehokkuuteen painotuksella1, päästöihin (1), materiaalitehokkuuteen (2) ja ekosysteemiin (2). Hulevesien hallinta Hulevesien, eli pääasiassa sade- ja sulamisvesien, käsittelyssä tavoitteena on tulvimishaittojen poistaminen, pohjaveden pinnan ennallaan pitäminen, alueellisen ja paikallisen kuivatuksen varmistaminen, haitallisten aineiden minimointi hulevesissä sekä hulevesien hyödyntäminen resurssina. Hulevesijärjestelmiä suunniteltaessa tulee arvioida valuma-aluetta kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa usein tarkastelun ulottamista suunnittelualueen ulkopuolelle. Erityisesti tällaisessa tarkastelussa tulee ottaa huomioon mahdollinen lisärakentaminen ympäröivillä alueilla, jotka saattavat aiheuttaa tulevaisuudessa lisäkuormia hulevesijärjestelmään. 28 Parhaimmat pisteet saadaan, jos hulevesien hallinta on hyvin suunniteltu eli suurin osa niistä on imeytetty maahan tonteilla ja yleisillä alueilla, missä ne syntyvät, ja loput hulevedet johdettu pois syntypaikalta hidastavalla ja viivyttävällä pintajohtamisjärjestelmällä. Suunnitelmalliseksi katsotaan myös kaavamateriaalista löytyvä maininta, ettei erityistä hulevesisuunnitelmaa tarvita (esim. alueen maaperä on hyvin vettä läpäisevä ja alue on korttelitehokkuudeltaan matala). Osittain kriteerin täyttää alue, jossa hulevedet ohjataan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista tai kaava-materiaalista käy epäsuorasti ilmi, ettei erityistä hulevesisuunnitelmaa tarvita, mutta asiasta ei ole mainintaa. Huonoimmat pisteet saadaan huonosti tai ei ollenkaan 27 Lahti ym., 2010, s. 30, alkuperäinen lähde Suomen geoteknillinen yhdistys,1992, s Lahti ym., 2010, s

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

PIKKU HUOPALAHDEN POHJOISOSA

PIKKU HUOPALAHDEN POHJOISOSA ILMANLAADUN HAASTEET - Sijainti kahden vilkkaasti liikennöidyn kadun varressa - paljon busseja (myös seutu-), ei raskaan liikenteen rajoituksia LIIKENNEMÄÄRÄT 2012 ja 2035 MANNERHEIMINTIE Oikeuslääketieteellinen

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä 24.04.2012 Selvityksen tavoitteet Projektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena on selvittää Jyväskylän nykyisen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa 14.2.2013 / Henri Kokko 1 Toiminta-alue 14.2.2013 / Henri Kokko 2 Yhteistyö paloturvallisuusasioissa 10 kunnan kaavoitusvirastot - kaavalausunnot - osallistumis-

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne, liikenne ja ympäristö 2014 - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen i kestävyys - Ympäristö ja ilmasto Päivitetty 16.6.2013 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN HULVSISLVITYS ASMAKAAVOITUSTA VARTN YMMRSTAN LIIKUNTAHALLIN TONTTI (55048/1) 08.07.2016 SPOO PÄIVITTTY 07.09.2016 Tontin pintamateriaalikaaviot täsmennetty, lisätty tontin laajennettu vaihtoehto. SISÄLLYS:

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot