EKOTEHOKKAAN JA LAADUKKAAN ALUEEN KRITEERIT. KUUMA-seudun esimerkkialueiden arvioinnin kuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKOTEHOKKAAN JA LAADUKKAAN ALUEEN KRITEERIT. KUUMA-seudun esimerkkialueiden arvioinnin kuvaus"

Transkriptio

1 LIITE A EKOTEHOKKAAN JA LAADUKKAAN ALUEEN KRITEERIT KUUMA-seudun esimerkkialueiden arvioinnin kuvaus KUUMA-SEUTU Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Hyvinkää Kirkkonummi Sipoo Vihti

2 2

3 1 Johdanto Ekotehokkuustyökalun kuvaus Toimintaperiaate Yleisiä arviointiin liittyviä asioita Arvioitavat osatekijät Energia- ja ympäristönäkökulma Elinympäristön laatu Alueiden arviointi

4 1 JOHDANTO Yksi hankkeen tavoitteista oli löytää kriteerejä asuinalueiden ekotehokkuudelle ja siihen sisältyvälle elinympäristön laadulle. Kriteerit näkyvät laatukorttien teemoissa ja esimerkkialueiden esittelyssä. Niiden havainnollistamiseksi kehitettiin myös ekotehokkuuden arviointityökalu, jolla käytiin läpi KUUMA-esimerkkialueita. Tulokset havainnollistavat ekotehokkuuden teemoja käytännössä. Laatukorteissa esiteltiin kymmenen KUUMA-alueiden esimerkkikohdetta, joiden arvioimiseksi ekotehokkuuden arviointityökalu kehitettiin. Tavoitteena oli, että esille nousisi eri näkökulmista laadukkaita alueita, joita voitaisiin käyttää konkreettisina esimerkkeinä ekotehokkuuskriteerien havainnollistamisessa. Työkalu muotoiltiin Eriksson Arkkitehtien Tekesrahoitteisessa tutkimushankkeessa kehitetyn ekotehokkuustyökalun pohjalta. Se perustuu kriteerien kautta annettavaan ekotehokkuus-pisteytykseen. Mukana oli myös elinympäristön laadun arviointi, jossa on pyritty määrittelemään elinympäristön laadun kriteerejä ja arvioimaan alueita niiden perusteella. Elinympäristön laadun arvioinnissa tarkasteltiin alueiden suunnitelmista ja toteutuksista löytyviä puitteita, jotka edistävät laadukkaan elinympäristön syntymistä. 2 EKOTEHOKKUUSTYÖKALUN KUVAUS Ekotehokkuuden ja elinympäristön arviointi on aina subjektiivista ja perustuu asiantuntijaharkintana tehtyihin arvovalintoihin. Vaikka kriteerien pohjana on tieteellistä tutkimusta, sisältyy painotusten määrittämiseen ja pisteiden antamiseen aina jostain tietystä näkökulmasta tehty tulkinta. On muistettava, että tällä tasolla tehdystä arvioinnista voidaan saada ainoastaan suuntaa-antava ja arvioinnin ajankohdan tietämyksen tasoinen tulos. Eriksson arkkitehtien tutkimushankkeessa ( ) kehitettiin suunnittelutyökaluja kestävämpää yhdyskuntasuunnitteluun kehittämään toimiston työntekijöiden asiantuntijuutta. Projektin ensimmäisen vaiheen tuloksia käsitteli Kaisa Junkkosen Aalto-yliopiston arkkitehtuuriosastolle tekemä diplomityö Tutkimuksen soveltaminen käytäntöön Työkaluja kestävään yhdyskuntasuunnitteluun (2011). Yksi hankkeessa ideoiduista työkaluista oli ekotehokkuustyökalu Erkko, joka toimi lähtökohtana KUUMA-laatuasumisen projektin esimerkkialueiden arviointityökalun kehittämisessä. Erkon kehittämisen tavoitteena oli käyttää hyväksi jo kehitettyjä arviointimenetelmiä ja muokata niitä suunnittelijalle käyttökelpoisempaan muotoon. Lähteinä työkalun kehittämisessä käytettiin mm. VTT:n Helsingin kaupungille kehittämää ekotehokkuustyökalua HEKOa 4

5 sekä ajankohtaisesta tutkimuksesta saatua tietoa suunnitteluratkaisujen vaikuttavuudesta ekotehokkuuteen. Kriteerit käyttökelpoiselle työkalulle olivat helppokäyttöisyyden lisäksi suhteellisen nopea käyttö ja mahdollisuus karkeamman ja yksityiskohtaisemman arvioinnin tekemiselle. Ekotehokkuuden arviointi perustuu mm. yleis- ja asemakaavatason suunnitteluratkaisuihin, palvelujen saavutettavuuteen, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen olosuhteisiin, alueiden energiantuotantomenetelmiin sekä luontoarvojen huomioimiseen. 2.1 Toimintaperiaate Ekotehokkuustyökalu arvioi kysymys-vastaus-pisteytys menetelmällä kartalta ja muusta suunnitteluaineistosta löydettäviä konkreettisia ratkaisuja, joiden on tutkimuksen perusteella todettu vaikuttavan ekotehokkuuteen. Tavoitteena on työkalu, joka on mahdollisimman läpinäkyvä, helposti lähestyttävä sekä tuloksissaan vähintään suuntaa-antava. Sillä on erityisen tärkeä merkitys ekotehokkuuden lähestymistapojen moninaisuuden esille tuomisessa ja keskustelun herättämisessä. Sen läpikäynti pakottaa arvioimaan suunnitelmaa tai aluetta eri näkökulmista ja pohtimaan erilaisten tulosten syitä tapauskohtaisesti. Valitut ekotehokkuuden osatekijät ovat selkeästi näkyvillä, jolloin tulosten paikkansapitävyyttä ja alueiden eroja voidaan helposti niiden perusteella arvioida. Ekotehokkuuden arvioinnin kovan ytimen eli energia- ja ympäristönäkökulman osa-alueiksi on valittu energiankulutus, kasvihuonekaasupäästöt, materiaalitehokkuus ja ekosysteemi. Toisen osan muodostaa elinympäristön laadun arviointi, jossa osa-alueet ovat sosiaalinen säätely, toiminnallisuus, luonnonläheisyys ja eri asukasryhmien huomioiminen. Ekotehokkuuden energia- ja ympäristövaikutusten arvioinnin osatekijöitä ovat muun muassa joukkoliikenteen palvelutaso, viheralueiden ja palvelujen saavutettavuus sekä maaperän rakennettavuus. Elinympäristön laadun arviointia tehdään muun muassa yksityisyyden säätelymahdollisuuksien, kohtaamisen ja yhteisöllisyyden sekä asuinympäristön vehreyden perusteella. Arviointi tehdään kysymystaulukon avulla, jossa arvioidaan, täyttääkö alue/suunnitelma osatekijää koskevan väittämän täysin, osittain vai ei ollenkaan. Sen perusteella osatekijästä annetaan pisteitä, jotka palautuvat ekotehokkuuden tai elinympäristön osa-alueiden (emt. energiankulutus, kasvihuonekaasupäästöt, materiaalitehokkuus, ekosysteemi sekä sosiaalinen säätely, toiminnallisuus, luonnonläheisyys ja eri asukasryhmien huomiointi) alle. Joissain tapauksissa osatekijän toteutuminen alueella ei ole ollut täysin selvää, jolloin on jouduttu käyttämään tapauskohtaista harkintaa. Jokaisesta osa-alueesta saadaan taulukon läpikäynnin tuloksena pistemäärä, jota voidaan verrata maksimipisteisiin. Alueelle annetaan ekotehokkuusja laatupisteitä pistettä kustakin osatekijästä, ja saadut pisteet painotetaan kertoimin (1,2,3), joihin on vaikuttanut lähtötietona oleva ajankohtainen tutkimus. Esimerkiksi alueen lämmöntuotantomuoto vaikuttaa enemmän energiankulutukseen kuin materiaalitehokkuu- 5

6 teen. Osa painotuksista perustuu Helsingin kaupungin HEKO-työkalun ekotehokkuutta mittaavien asiakokonaisuuksien painotuksiin. Maksimipisteet korkeimmalla kertoimella voivat osatekijästä olla 6 (2*3) pistettä. Lähipalvelut ja joukkoliikenne poikkeavat tästä pisteytyslogiikasta (tässä vaiheessa) siten että niissä pisteet tulevat useamman väittämän kautta. Kaikki osatekijät eivät palaudu kaikkiin osaalueisiin (esimerkiksi lähipalvelujen sijainnilla ei ole katsottu olevan vaikutusta ekosysteemiin), mikä aiheuttaa vaihtelun osa-alueiden pisteytyksen välillä. Ekotehokkuuden ja siihen kuuluvan elinympäristö laadun arvioinnin osa-alueita ei ole yhdistetty yhdeksi ekotehokkuutta tai laatua kuvaavaksi luvuksi, vaan osa-alueet on pidetty erillään alueiden välisten erojen havainnollistamiseksi. Osa-alueiden maksimipisteitä ei ole vakioitu. Esimerkiksi ekosysteemin maksimipisteet poikkeavat energiankulutuksen maksimipisteistä. Koska pisteitä ei kuitenkaan yhdistä toisiinsa, tällä seikalla ei ole katsottu olevan oleellista vaikutusta työkalun käyttökelpoisuuteen. Kuva: ekotehokkuuden ja elinympäristön laadun osatekijöiden (13) ja osa-alueiden (5) väliset painokertoimet.3x=voimakas vaikutus. NA= osatekijällä ja osa-alueella ei ole yhteyttä. 6

7 2.2 Yleisiä arviointiin liittyviä asioita Työkalulle asetetut tavoitteet helppokäyttöisyydestä ja läpinäkyvyydestä sekä arvioitavien alueiden pieni koko ja arvioitavien osatekijöiden luonne (varsinkin elinympäristön laadun osalta) ovat johtaneet siihen, että tutkimus ei ole edellyttänyt paikkatietoa tai tietokantoja. Viitatessamme kaava-aineistoon tai kaavamateriaaliin tarkoitamme kaavakarttoja, selostuksia liitteineen sekä rakennustapaohjeita. Sähköinen aineisto on tarkoittanut käytännössä PDF-tiedostoja. Käytetty aineisto on ollut luonteeltaan julkista: periaatteessa kuka tahansa voisi saada käyttöönsä saman aineiston. 2/3 -periaate : koska ei ole ollut mahdollista arvioida alueiden ominaisuuksia asunto asunnolta tai tontti tontilta, on otettu käyttöön 2/3-periaate. Periaatetta on käytetty muun muassa seuraavia ekotehokkuuden osatekijöitä tarkasteltaessa: hiili- ja materiaalikierto, rakennetun maan ekologinen ja tuotannollinen arvo, virkistysalueiden saavutettavuus, paikan lähtökohdat ja rakennettavuus sekä hulevesien hallinta. Kaikkien näiden osalta voi olla alueen sisäistä vaihtelua: osa kortteleista on voitu määrätä kaupunkikuvallisista syistä käyttämään puuta, osa kiveä. Osa kaavoitettavasta maasta on saattanut olla peltoa, joka on ruuan tuotantomielessä arvokasta, osa taas joutomaata vaikka sen kummempaa ekologista arvoa. Osa alueesta on voinut olla savikkoa, osa jyrkkiä rinteitä ja avokalliota. Harvoin kaavoitettavat alueet ovat olosuhteiltaan tai suunnitteluratkaisuiltaan yhtä ja samaa. Painotettu keskusta periaate : tätä periaatetta on käytetty muun muassa arvioidessa kevyen liikenteen reitistön laatua. Tässä tarkastellaan asukkaiden reittejä lähipalveluihin. Päähuomio on kortteleissa, joissa suurin osa alueen asukkaista oletettavasti asuu. Oletus on, että siellä missä on eniten myönnettyä rakennusoikeutta (kerrosalaa, k-m 2 ), on myös eniten asukkaita. Oletuksessa ei huomioida eroja asumisväljyydessä omakotiasujien ja yhtiömuotoisissa taloissa asuvien välillä. Monta kriteeriä osatekijän arvioinnissa periaate : Joidenkin osatekijöiden kohdalla pisteytyksen ehtona on useita vaatimuksia (esim. joukkoliikenne, jossa pysäkin sijaintia ja palvelutasoa tarkastellaan ensin erikseen jonka jälkeen niiden summa tuottaa joukkoliikenteen pistemäärän tai lähipalvelujen saavutettavuus, jossa päiväkodin, alakoulun ja lähikaupan saavutettavuus tuottavat pisteet). Kriteereissä on edelleen mukana asioita, joita ei ole täysin luotettavasti pystytty huomioimaan alueen arvioinnissa. Ne on kuitenkin haluttu pitää mukana, sillä ne ovat tarkasteltavan osatekijän kannalta relevantteja, todellisia vaihtoehtoja. Esimerkkejä ovat talojen lämmitysjärjestelmät, kuten maalämpö- ja ilmapumput (tiedossamme ei ole yksinkertaista keinoa saada tietoon alueella käytössä olevat lämpöpumput) tai paikallinen energiantuotanto (tulisijat, aurinkoenergiajärjestelmät). Lämmitysjärjestelmien osalta on jouduttu tyytymään oletuksiin ja yksinkertaistamaan arviointia vielä lisää, koska saatavilla ei ole ollut luotettavaa tietoa rakennusten lämmitystavoista. Jos on saatu selville, että alue kuuluu kaukolämmön jakeluverkkoon, on pisteet annettu kaukolämmön mukaan. Myöskään Hiili- ja materiaalikierto- 7

8 osatekijään pisteitä tuova rakennusjätteen hyödyntäminen/kierrättäminen rakennustyömaalla ei ole ollut todennettavissa. Rakennusten energiankulutusta ei voitu arviointiin ottaa mukaan yksittäisiä rakennuksia koskevien tietojen saannin haasteellisuuden vuoksi. Alun perin mukana oli myös passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen, mutta projektin edetessä se katsottiin (nykytasoisten uudisrakennusten osalta) ennemminkin viihtyisyystekijäksi, kuin oleellisesti ekotehokkuutta parantavaksi. Koska arvioidut alueet olivat pääosin uusia, ja arviointi painottuu nimenomaan aluetasolle, tiputettiin tämäkin osatekijä pois. Arviointia tehdään toteutuneilta osin. Toteutus, siltä osin kuin alue on valmis, antaa puitteet eri osa-alueiden toteutumiselle. Vaikka on mahdollista arvioida pelkkien suunnitelmien perusteella vaikkapa maankäytön tehokkuutta, yksityisyyden arvioimisen edellytys on toteutunut alue. Lisäksi jotkin laatuominaisuudet, kuten pihojen ja väylien ylläpito ja siisteys, eivät ole kaavoittajan vallassa olevia päätöksiä, vaikka ne olisivat oleellisia (esim. hiekoitus estämässä tapaturmia). Siksi niitä ei ole voitu ottaa mukaan arviointiin. Esteettömyyttä ei arvioitu elinympäristön laadun osatekijänä eikä osa-alueena. Vaikka kaikilla alueilla käytiin paikan päällä, niitä ei ole havainnoitu eikä dokumentoitu läpikotaisin. Katurakentamisen ja pysäkkien esteettömyys ei ole kaavoittajan vaan katusuunnittelun käsissä. Pihojen ja sisäänkäyntien osalta esteettömyyttä säätelee rakennusmääräyskokoelma. Mikä on ekotehokasta? Millä valinnoilla on suuri ilmastonlämpenemispotentiaali eli kansanomaisesti hiilijalanjälki? Esimerkiksi Seppo Junnilan tutkijaryhmän LCA (Life Cycle Analysis) menetelmään perustuvia tutkimustuloksia 1 siitä että kaupunkilainen elämäntapa on lähtökohtaisesti kuluttavampi kuin maalla asuvien, ei ole huomioitu. Havainnot ovat sinänsä mielenkiintoisia ja ansiokkaita, eikä niitä ole syytä kiistää, mutta kaavoittaja ei ole vastuussa asukkaiden tekemistä valinnoista, vaan pyrkii luomaan omalta osaltaan puitteita hyvälle elämälle. Jos ympäristössä on tarjontaaa ja tarjoumia, syntyy luonnollisesti myös kysyntää. On ristiriitaista, että samalla pitäisi kuluttamalla tukea taloutta, työpaikkoja ja hyvinvointia, ja samalla pidättäytyä kuluttamasta, jotta hyvinvointia riittäisi jatkossakin. Tähän asti palvelujen kuluttamiseen suosivassa keskustelussa ei ole huomioitu palvelujen tuottamiseen liittyviä päästöjä, mikä Junnilan LCA tarkastelussa kääntyy kaupunkilaista vastaan. Tärkeimmät lähteet ovat olleet seuraavat tutkimusraportit: Lahti, P., Nieminen, J., Nikkanen, A. ja Puurunen, E. Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalu (HEKO). VTT-R Lahti, P., Nieminen, J. ja Virtanen, M. Ekotehokkuuden arviointi ja lisääminen Helsingissä. VTT-R Heinonen & Junnila,

9 Ristimäki, M., Kalenoja H. ja Tiitu, M. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Vyöhykkeiden kriteerit, alueprofiilit ja liikkumistottumukset. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 15/2011 Kaikki lähteet on lueteltu raporttiosan lopussa. 9

10 3 ARVIOITAVAT OSATEKIJÄT 3.1 Energia- ja ympäristönäkökulma Joukkoliikenne Hyvät joukkoliikennepalvelut vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja pienentävät näin ollen liikenteen energiankulutusta ja päästöjä 2. Joukkoliikenteen saavutettavuuden ja palvelutason arvioinnissa on käytetty hyväksi Liikenne- ja viestintäministeriön (LMV) palvelutasoluokittelua 3 ja Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 4 -tutkimuksen vyöhykkeiden kriteerejä. Joukkoliikennettä arvioidaan kahdella osa-alueella, jotka ovat aluetta palvelevan julkisen liikenteen pysäkin / rautatieaseman sijainti ja joukkoliikenteen palvelutaso. Vaikutusalueiksi on määritelty energiankulutus (painotus 3), kasvihuonekaasupäästöt (painotus 3) ja materiaalitehokkuus (painotus 1). Lisäksi osa-alueesta siirtyy pisteitä elinympäristö laadun osa-alueisiin toiminnallisuus (2) ja eri asukasryhmien huomioiminen (3). Ajankohtaisessa keskustelussa on esitetty erilaisia raja-arvoja julkisen liikenteen yhteyden tavoitteelliselle etäisyydelle. Esimerkiksi HEKO-työkalussa parhaat pisteet saadaan yhteyden (raideliikennettä ei ole erikseen mainittu) sijaitessa alle 200 metrin etäisyydellä 5, kun taas LMV:n yhdyskuntarakenteen vyöhykkeissä hyvän joukkoliikenteen vyöhykkeen pääkaupunkiseudun ulkopuolella -kriteereissä etäisyys on maksimissaan 250 metriä bussipysäkille ja 400 metriä raideliikenteen pysäkille. Joukkoliikennevyöhykkeellä kävelyetäisyys bussipysäkille on enintään 500 metriä ja raideliikenteen pysäkille 1000 metriä. 6 Etäisyyksien raja-arvojen valinnassa on etsitty arvoja, jotka ottaisivat huomioon KUUMAalueiden luonteen ja sijainnin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta ovat kuitenkin riittävän tiukkoja tavoitteellisen tason saavuttamiseksi. Joukkoliikenteen pisteet muodostuvat pysäkin sijainnin ja palvelutason pisteiden summana. Parhaat pisteet pysäkin sijainnista saadaan sen ollessa maksimissaan 500 metrin etäisyydellä asukkaasta. Kohtalainen tulos saavutetaan, jos pysäkki tai asema sijaitsee metrin etäisyydellä. Jos asukas joutuu kävelemään enemmän kuin 1000 metriä saavuttaakseen lähimmän joukkoliikenteen yhteyden, ei tästä osatekijästä anneta pisteitä. Yhteyden sijainnin arvioinnin lisäksi on joukkoliikenne-osioon otettu mukaan palvelutason arviointi. Palvelutaso koostuu vuorotiheydestä sekä tarjottavien yhteyksien laadusta, johon vaikuttaa saavutettavat kohteet ja liikennöintiaika. Yhdyskuntarakenteen vyöhykekriteereissä pääkaupunkiseudun ulkopuolella on hyvän joukkoliikenteen vyöhykkeen kriteerinä, että 2 Lahti ym., 2010, s Rosenberg ym., Ristimäki ym., Lahti ym., 2010, s Ristimäki ym., 2011, s

11 joukkoliikenteen vuorovälin tulee olla enintään 30 minuuttia 7. HEKO-työkalussa vuorotiheyttä on laajennettu määritelmillä ruuhka-ajan ( ja ) ja muiden aikojen sekä sunnuntain ja pyhien vuorotiheydestä. Liikenne- ja viestintäministeriön palvelutasomäärityksissä on vuorovälin arvioinnissa taas annettu tavoitteita luokasta riippuen kilpailutason 5-10 minuutista perustason minuuttiin ruuhka-aikana suurilla kaupunkiseuduilla. Lisäksi LVM:n palvelutasomääritelmiin on lisätty tavoitteita linjojen laadun suhteen. Kilpailutasoinen joukkoliikenteen palvelutaso tarjotaan runkoyhteyksiin tukeutuvilla liityntä- ja palvelulinjoilla siellä, missä kysyntää on. Kilpailutaso vaatii raideliikenteen tai runkoyhteyksillä raidemaisesti liikennöivät bussilinjat, joista esimerkkinä pääkaupunkiseudulla on Jokeri-linja. Tavoitetasolla joukkoliikennepalveluihin kuuluvat keskustaan liikennöitävien linjojen lisäksi poikittaisliikenne suurinta liikennekysyntää synnyttävien alueiden välillä. Perustasolla minimivaatimuksena on päivittäisten työ-, koulu- ja asiointimatkojen hoituminen joukkoliikenteellä. 8 Kuuma-alueiden arviointityökaluun on yhdistetty näiden em. tutkimuksissa esitettyjen tavoitteiden raja-arvoja ja sovitettu niitä asiantuntijaharkintana projektin tavoitteisiin nähden KUUMAalueille sopiviksi. Vuorotiheys vaatimuksia on esimerkiksi HEKO-työkalusta lievennetty hieman, sillä ne katsottiin kaupunkien ja kuntien väkilukuun ja asukastiheyteen nähden epärealistisiksi ja Helsinki-keskeisiksi. Palvelutaso on hyvä, jos odotusaika on maksimissaan 20 min ruuhka-aikoina (arkisin klo 7-9 ja 15-17) ja 45 min muina aikoina ja viikonloppuisin klo Lisäksi ehtoon kuuluu, että vähintään yksi em. ehdon täyttämistä linjoista liikennöi kaupunki- tai kuntakeskuksen kautta. Tarkastelussa otetaan huomioon kaikki 1km säteellä sijaitsevat pysäkit. Odotusaika saadaan jakamalla tarkasteluaika (minuuteissa) pysäkkien kautta ajettavien vuorojen lukumäärällä. Keskukseksi taas määritellään alue, jossa on peruspalveluiden lisäksi tarjolla myös muita palveluita, kuten terveyspalvelut ja posti sekä työpaikka ja - keskustapalveluita sekä julkisen liikenteen solmukohta, kuten bussiterminaali tai juna-asema. Tarkastelussa huomioitiin mahdollisuuksien mukaan myös Helsinkiin suuntautuvat yhteydet, oletuksena että ne palvelevat työmatka- ja vapaa-ajan liikkumistarpeita. Palvelutaso määritellään kohtalaiseksi, jos odotusaika on keskimäärin enintään 30 minuuttia ruuhka-aikoina ja 60 min muina aikoina ja viikonloppuisin klo Lisäksi vähintään yhden em. ehdon täyttävistä linjoista on liikennöitävä kaupunki- tai kuntakeskuksen kautta. Huonon palvelutason alueeksi määritellään alue, joka ei täytä hyvän tai kohtalaisen kriteerejä. Alue osana yhdyskuntarakennetta Suunnitellun alueen sijoittumista yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan sen perusteella, miten se sijoittuu suhteessa olemassa oleviin palveluihin ja tie- ja infrastruktuuriverkkoon. Alueen sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten alueen rakentu- 7 Ristimäki ym., 2011, s Rosenberg ym., 2007, ss

12 essa sen ensimmäiset asukkaat pääsevät liikkumaan ja mistä he hakevat palvelunsa ennen mahdollisia alueen rakentumisen myötä kehittyviä palveluja. Se vaikuttaa myös siihen, voidaanko alueen tieverkostossa ja infrastruktuurissa käyttää hyväksi olemassa olevaa rakennetta. Näillä tekijöillä on katsottu olevan keskisuuri vaikutus (2) energiankulutukseen, kasvihuonekaasupäästöihin ja materiaalitehokkuuteen. Aluetta osana yhdyskuntarakennetta arvioidaan väittämän alue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen kautta. Kyllä -vastauksen saavuttamiseksi alueen täytyy tukeutua olevaan kunnallistekniikkaan (olla kauttaaltaan olevan yhdyskuntarakenteen ympäröimä tai sen välitön jatke), jolloin alueen välittömässä yhteydessä on olemassa olevaa kunnallisteknistä verkostoa. Etäisyys lähikeskukseen (alakeskus, josta saatavilla vähintään lähipalvelut) on maksimissaan yksi kilometri. Etäisyys on arvioitu tapauskohtaisesti harkiten alueen silmämääräisestä keskipisteestä linnuntietä palvelukeskukseen. Osittain -kriteerin täyttää alue, jossa ainoastaan toinen edellä mainituista ehdoista toteutuu. Etäisyys alakeskukseen saa olla 1,1-2,5 km. Sijainti olemassa olevan taajamarakenteen 9 ulkopuolella, mutta olemassa olevan yhdystien varrella niin, että rakentuessaan alue yhdistää saarekemaisia taajamia ja hyödyntää jo olemassa olevaa kunnallistekniikkaa (minimissään tie) katsotaan täydentävän yhdyskuntarakennetta laajemmassa tarkastelussa. Yhdyskuntarakennetta hajauttavaksi katsotaan alue, joka ei täytä em. kriteerejä. Tämä kohta herätti testausvaiheessa keskustelua siitä, suositaanko täydennysrakennusalueita uusien kustannuksella.yhdyskuntateknisiä verkostoja ei vedetä reserviin, odottamaan mahdollista tulevaisuuden käyttöä. Arviointimenetelmää kehittäessä ei ollut käytettävissä tietoa siitä, mitkä ovat teiden, vesijohtojen, viemärien, kaukolämpö- ja sähköverkkojen hiilijalanjäljet suhteessa toisiinsa. Usein (mutta ei aina) verkostot vedetään tielinjoja hyödyntäen. Jos tie on jo tehtynä, miten paljon kuluu energiaa ja syntyy päästöjä vaikkapa vesi- ja viemäriverkon rakentamisesta? Maankäytön tehokkuus Maankäytön tehokkuutta arvioidaan usein aluetehokkuuden tunnusluvuilla. Useissa tutkimuksissa on todettu, että riittävä aluetehokkuus, eli alueen kokonaiskerrosalan suhde alueen maapinta-alaan vähentää eri toimintojen välisiä etäisyyksiä ja supistaa näin ollen perusrakenteen ja samalla kuljetuksien suhteellista tarvetta. Se on yleensä suoraan kytköksissä alueen perusrakenteen, eli katujen ja muun infrastruktuurin määrään. Aluetehokkuuden pitäminen ainoana riittävän tehokkuuden määritelmänä on kuitenkin ongelmallista, sillä se on selkeästi yhteydessä kaava-alueen kokoon ja rajaukseen ja voi aiheuttaa näin vääristymiä tuloksissa. Esimerkiksi pieni kaava-alue pärjää vertailussa paremmin kuin suurempi, jonka rajausten sisällä on alueen rajojen ulkopuolella asuvia palvelevia virkistysalueita, vaikka rakentaminen itsessään olisikin toteutettu tehokkaasti. 9 Tilastollinen taajama on vähintään 200 asukkaan asutuskeskittymä, jossa asuinrakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Tilastokeskus,

13 KUUMA-kunnat sijaitsevat pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Asuinalueiden yhteydessä on tyypillisesti runsaasti virkistysalueita, mikä laskee aluetehokkuutta. Kuitenkin myös KUUMAalueilla riittävä rakentamisen tehokkuus on kuitenkin yksi ekotehokkuuden osatekijöistä. KUUMA-alueiden arvioinnissa maankäytön tehokkuuden arviointi on suoritettu korttelitehokkuuden perusteella, sillä sen on katsottu tuovan esille havainnollisemmin alueiden välisiä eroja. Keskimääräinen korttelitehokkuus lasketaan jakamalla kaikkien rakennettujen kortteleiden pinta-ala suhteessa niiden yhteenlaskettuun pinta-alaan. Tehokkaaksi on arvioitu alue, jonka rakennettujen kortteleiden korttelitehokkuus on suurempi tai yhtä suuri kuin 0,4. Tavanomaiseksi on arvioitu korttelitehokkuus, joka liikkuu välillä 0,3 0,39. Näitä kriteerejä täyttämätön alue on luokiteltu tehottomaksi. Raja-arvoihin päädyttiin asuinalueiden tehokkuutta käsittelevien selvitysten ja mm. tiiviin ja matalan määritelmän pohjalta. Määritelmä on löyhä esimerkiksi Helsingin tavoitteita ajatellen, mutta tässä on mietitty millainen tehokkuus on mahdollinen ja hyväksyttävä Kuumaseudun pientaloalueilla. Tehokkuusrajoista voitaneen keskustella loputtomiin: esimerkiksi pitäisikö "tavanomaisen" alarajaksi lainata lukua e t=0.25, jota on käytetty useissa kunnissa omakotitonttien kohdalla vuosikymmeniä? Mielestämme ei: jos rimaa ei nosta, mikään ei muutu. Aluetehokkuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että vaikkakin se parantaa alueen energia- ja materiaalitehokkuutta ja vähentää päästöjä, voi lisääntyvällä tehokkuudella olla elinympäristön laatua huonontavia vaikutuksia. Näitä vaikutuksia tarkastellaan tehokkuuden lisääntymisen rinnalla elinympäristön laadun arvioinnissa. Lisäksi yksittäiset tehokkaaseen kaupunkirakenteeseen kuuluvat tekniset suunnitteluratkaisut, kuten paikoitusalueiden sijoittaminen maan alle tai kerroksiin, voidaan arvioida epäekotehokkaaksi, sillä se vaatii raskasta rakentamista 10. Pysäköintijärjestelyjen ekotehokkuuden arviointi onkin haasteellista, sillä toisaalta maantasoon rakennetut laajat kentät vievät arvokasta kaupunkitilaa ja hajaannuttavat rakennetta, kun taas tiiviimpi ja tehokkaampi ratkaisu vaatii raskasta rakentamista. Tämän vuoksi tätä osa-aluetta ei ole otettu mukaan arviointityökaluun. Lisäksi on muistettava, että kaupunkirakenteen tiiveys ei yksinään ole ekotehokkuuden tae, sillä tuoreet tutkimukset osoittavat, että hiilidioksidipäästöt kaupunkialueella per asukas on joissain tapauksissa arvioitu jopa hajanaista rakennetta suuremmiksi. Syynä tähän ovat muun muassa kaupunkialueilla asuvien korkeampien tulotasojen mahdollistama palvelujen ja tuotteiden runsaampi käyttäminen sekä ulkomaanmatkat. 11 Lähipalvelujen saavutettavuus Henkilöautoriippuvuuden vähentämiseksi päivittäisessä elämässä tarvittavien palveluiden tulisi olla kävelyetäisyydellä tai lyhyen pyöräilymatkan päässä. Lähipalveluiksi lasketaan lähikauppa, päiväkoti ja ala-aste. Lähipalvelujen sijainnilla on katsottu olevan vaikutusta energiankulutukseen, päästöihin, materiaalitehokkuuteen (painotus 1) sekä elinympäristön laadun osa- 10 Lahti ym., 2010, s Heinonen & Junnila,

14 alueisiin sosiaalinen säätely (2), toiminnallisuus (3) ja eri asukasryhmien huomiointi (3). Kaikki lähipalvelut arvioidaan erikseen. Ne alueet, joiden asukkailla on lähipalveluihin alle 500 metrin matka antavat parhaimmat pisteet osa-alueesta. Normaalitasona pidetään metrin matkaa, joka on vielä suhteellisen helposti saavutettavissa kävellenkin. Huonoimmat pisteet saadaan, jos matka lähipalveluihin on yli kilometrin. 12 Kevyt liikenne Laadukkaat kevyen liikenteen reitit mahdollistavat päivittäisten asioiden hoitamisen ilman henkilöautoa, mikä vähentää suoraan kasvihuonekaasupäästöjä, lisää turvallisuutta ja elinympäristön tarjoamia mahdollisuuksia liikkumiseen. Kevyen liikenteen yhteyksien laatua arvioidaan sillä perusteella, ovatko ne ylivertaisia autoliikenteeseen nähden. Yhteyksiä tarkastellaan asuinkortteleiden ja lähipalvelujen (lähikauppa, päiväkoti, alakoulu) välillä. Parhaimmat pisteet annetaan alueille, joilla lähipalvelut saavutetaan jatkuvia jalankulku- ja pyöräilyreittejä pitkin esteettä autoa paremmin (= välimatka on autoreittiä lyhyempi). Autoliikennereittien kanssa tasavertaiset yhteydet eivät erityisesti kannusta liikkumaan jalan, mutta tarjoavat siihen kuitenkin vaihtoehdon. Jos autoreitit ovat ylivertaisia (= välimatkat lähipalveluihin ovat lyhyempiä autolla tai kevyen liikenteen reitit ovat puutteellisia), on asukas riippuvainen omasta autosta. Tästä vaihtoehdosta ei arvioinnissa anneta pisteitä. Kevyt liikenne antaa pisteitä energiatehokkuuteen(painotus 2), päästöihin(2) ja materiaalitehokkuuteen(1) sekä elinympäristön laadun osa-alueisiin sosiaalinen säätely(1), toiminnallisuus(3), luonnonläheisyys(2) ja eri asukasryhmien huomiointi (3). Lämmitysmuoto Rakenteellisten ja taloteknisten energiansäästötoimenpiteiden jälkeenkin rakennus tarvitsee lämpöenergiaa. Rakennusten lämmitystarpeen ekologista jalanjälkeä (hiilijälki) voidaan pienentää kolmella tavalla 13 : 1. tuottamalla lämmitysenergia tehokkaammin (tyypillisenä esimerkkinä lämmön ja sähkön yhteistuotanto, kaukolämpö) 2. käyttämällä energiaa tehokkaammin esimerkiksi siirtämällä sähkön avulla rakennusten ympäristöstä (maaperästä, vedestä tai ilmasta) saatavilla olevaa tai sinne (jäteveden tai ilmanvaihdon mukana) kulkeutuvaa ilmaislämpöenergiaa rakennusten sisätilaan (lämpöpumpuilla) tai 3. siirtymällä ympäristöystävällisempään polttoaineeseen (kuten kivihiilen sijaan hakkeeseen tai muihin biopolttoaineisiin). Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on normaalia erillistuotantoa tehokkaampaa. Yhteistuotantoon perustuvaan kaukolämpöön tulisi siirtyä aina, kun se on teknisesti ja asiakaspohjan 12 Lahti ym., 2010, s Lahti ym., 2010, s

15 suuruuden ansiosta mahdollista. Kaukolämmön ympäristörasitus määräytyy käytetyn polttoaineen perusteella. Tällä hetkellä monissa Suomen kunnissa käytetään kivihiiltä ja maakaasua pääpolttoaineena. Alueen ympäristörasitusta voidaan pienentää käyttämällä paikallisista biopolttoaineista tuotettua yhteistuotantosähköä. Biomassasta tuotetun energian ympäristörasite on matala, koska poltettavan biomassan tilalle kasvaa todennäköisimmin vastaava määrä uutta, hiilidioksidia sitovaa biomassaa. Aurinkolämmön saatavuus on Suomen olosuhteissa lämmityskaudella alhaista, joten aurinkolämpö ei sovellu pääasialliseksi lämmitysmuodoksi. 14 Aurinkoenergian varastointi kesäkuukausina ja luovutus lämmityskaudella voi muuttaa tilanteen. Pohjoisessa toimivia esimerkkejä on mm. Kanadan Albertassa, Drake Landing Solar Community -alueella. Lämmitysmuodolla on arvioitu olevan eniten merkitystä (painotus 3) energiankulutuksen kannalta. Sillä on myös vaikutusta päästöihin (1) ja ekosysteemiin (1). 15 Parhaimmat pisteet saadaan, jos koko alueen lämmitysjärjestelmä perustuu täysin uusiutuvaan alue- tai kaukolämpöön. Alueen lämmitys perustuu uusiutuviin lähteisiin osittain, jos kaukolämmön tuotanto perustuu vain osittain uusiutuviin energianlähteisiin tai kaukolämpöön, joka on tuotettu uusiutumattomista lähteistä. Huonoimmaksi vaihtoehdoksi on katsottu sähkö/öljy/kaasu - lämmitys. Arvioinnissa sovelletaan 2/3 periaatetta. Kohdassa ei oteta kantaa uusiutuvan kaukolämmön tuotannon haasteisiin, mm. puun polttoon siirtymisestä seuraavaan rekkaralliin. Paikallinen energiantuotanto Paras tapa vähentää energiantuotannon ekologista jalanjälkeä (hiilijälkeä) on tuottaa sitä uusiutuvista energialähteistä. Esimerkiksi alueellisella uusiutuvalla sähköntuotannolla voidaan huomattavasti vähentää uusien kaavoitettavien asuinalueiden aiheuttamaa rasitusta ympäristölle. Lisäksi sähköntuotannon osa- tai kokonaisomavaraisuus lisää asumisen turvallisuutta mahdollisten kriisitilanteiden aikana. Suomen oloissa realistisia paikallisen uusiutuvan energian tuotantomuotoja ovat: aurinko- ja tuulisähkö sekä paikallinen biovoimalaitos, jossa tuotetaan sekä lämpöä että sähköä. 16 Lisäksi yksittäisten rakennusten lämmitystarvetta voidaan pienentää rakennuskohtaisilla tukilämmitysjärjestelmillä. Jos taloa ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon, voidaan esimerkiksi sähkölämmitystarvetta pienentää tukilämmitysjärjestelmillä. Omakotitalorakentajan kannattaa miettiä jo rakennusvaiheessa voidaanko ostoenergianmäärää ja lämmityskustannuksia pienentää täydentävällä lämmitysjärjestelmällä. Tällaisia ovat tulisijat, aurinkolämpö ja ilmalämpöpumput. Täydentävillä lämmitysjärjestelmillä talon koko lämmöntarpeen kattaminen on hankalaa tai mahdotonta, mutta niillä voidaan pienentää merkittävästi ostettavan energian määrää. 17 Tulisijalla voi vähentää talon lämmitysenergian kulutusta %, jos tulisija on sopivassa paikassa, 14 Lahti ym., 2010, s painotus perustuu HEKO-työkalun painotuksiin, Lahti ym Lahti ym., 2010, s Motiva Oy:n internet-sivut. 15

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

LIITE D KUUMA-KUNTIEN ESIMERKKIASUINALUEIDEN EKOTEHOKKUUS- JA LAATUARVIOINTI, EXCEL-TAULUKOT 8.11.2012

LIITE D KUUMA-KUNTIEN ESIMERKKIASUINALUEIDEN EKOTEHOKKUUS- JA LAATUARVIOINTI, EXCEL-TAULUKOT 8.11.2012 LIITE D KUUMA-KUNTIEN ESIMERKKIASUINALUDEN EKOTEHOKKUUS- JA LAATUARVIOINTI, ECEL-TAULUKOT 8.. ANTTILA, MÄNTSÄLÄ EKOTEHOKKUUDEN OSATEKIJÄT ALUEEN NIMI: Anttila, Mäntsälä. Arviointipäivä 3.4.. KAAVA-ALUEEN

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun

VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingille Auni Haapala, projektikoordinaattori, Helsingin kaupunki Viherkerroin? - Kuvaa alueen vihertehokkuutta

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus Lakiklinikka/ KUMA 2015 Susanna Ijäs, lakimies, VT Suomen Kuntaliitto Voidaanko ketään velvoittaa liittymään kaukolämpöverkkoon? MRL 57 a Asemakaavassa voidaan antaa

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä. Aluetehokkuusluvun

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kuntien 6. ilmastokonferenssi 3-4.5.2012 Tampere-talo, Tampere SALO HYVÄLLÄ PAIKALLA SALONSEUDULLA 10 KUNNAN YHDISTYMINEN 2009 56 000

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot