Voimal'anma luonto - kasllh'oimana sijainti. Rakennusjärjestys. Hyväksynyt Toivakan kunnanvaltuusto Voimaantulo 1.6.

Transkriptio

1 f 1: Voimal'anma luonto - kasllh'oimana sijainti Rakennusjärjestys Hyväksynyt Toivakan kunnanvaltuusto Voimaantulo

2 1 TOIVAKAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. yleistä 3 I T~o~ 3 2 Soveltamisala 3 3 Rakermusvalvontaviranomainen 3 5 Rakermustoimenpiteiden sopeuttaminen kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin 4 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 4 6 Rakentamisen luvat. 4 7 Ilmoitusmenettely 4 8 Toimenpiteiden luvan- ja ilmoituksenvaraisuus 5 3. RAKENTAMINEN YLEENSÄ. 8 9 Rakermuksen sopeutuminen ympäristöön 8 10 Tontin rajan ylittäminen 9 11 Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen 9 12 Rakermuks en korkeusasema Maanalainen rakentaminen PIHAMAAN RAKENTAMINEN Pihamaan rakentaminen Pihamaan korkeusasema Tontin luiskaaminen katu- tai muulle yleiselle alueelle Tukimuurit j a pengerrykset Hule- ja perustusten kuivatusvesienjohtaminenja lumen varastointi Rakermuspaikan liikennejärjestelyt ja ajoneuvoliittymä Aidat j a istutukset Tontin rannanja vesirajalaitteiden rakentaminen Pihamaan rakennelmat j a laitteet Tontinjarakermuksen valaistus Aj oneuvoj en j a muiden kulkuneuvoj en sekä laitteiden säilyttäminen asuntotontilla RAKENT AM INEN ASEMAKAA VA-ALU EEN ULKOPUOLELLA Suunnittelutarvealueet Rakermuspaikalle asetettavat vaatimukset Rakentamisen määrä RAKENT AM INEN RANT A-ALU EELLE Rakermuks en sij ainti ja sop eutuminen rantaan raj oittuvalle rakennuspaikalle Rakennuspaikan koko Rakentamisen määrä maankäyttö- ja rakermuslain 72 :n mukaisella ranta-alueella Lomarakennuksen muuttaminen vakituiseksi asuinrakermukseksi tai uuden tällaisen rakennuksen rakentaminen ranta-aluees een kuuluvalle rantavyöhykkeelle MAATILARAKENTAMINEN Maatilarakentaminen tai siihen verrattava rakentaminen RAKENTAMINEN ERITYISALUEILLA Maanrakennustyöt pohjavesialueillaja vedenhankintavesistön valuma-alueella Pohjaveden huomioon ottaminen rakentamisessa Rakentaminen pohj avesialueilla j a vedenhankintavesistöj en valuma-alueilla Pilaantuneiden maa-alueidenja radonin huomioon ottaminen rakentamisessa Puisten perustusrakenteiden huomioon ottaminen rakentamisessa Muinaismuistot 24

3 9. TURVALLISUUSjÄRJESTELyT Pelastustiet Pelastussuurmitelma Parvekelasituksen turvallisuus Sammutuslaitteistot, paloilmoittimet, hiilimonoksidivaroittimetja palovaroittimet Ilmajohdot, maanalaiset johdot, kaapelit ja muut rakenteet RAKENNUKSEN TEKNINEN LAATU JA HUOL TO Energiahuolto ja talotekniikka Rakermuks en kosteuden kestävyys ja työmaan kosteushallinta Rakermuksen sisäilma Rakennuksen energiatehokkuus RAKENNUKSEN ELlNKAARI Rakermuksen käyttöikäja materiaalivalinnat Rakermuks en kurmossapito ja korj aaminen Rakermuksen tai sen osan purkaminen RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Rakermetun ymp äristön hoito Julkisen tilan kurmossapito ja hoito Rakermetun ympäristön valvonta Käytöstä poistetut maanalaiset öljysäiliöt Kiinteistön puiden kaataminen ja niiden kurmon valvonta YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Vesihuolto Jätehuollon keräyspisteet Jätehuolto TyÖMAAT Johtojen, rakenteiden, laitteiden ym. sijoittaminen Kadun tai muun yleisen alueen käyttäminen Rakermushankkeesta tiedottaminen Työmaan perustaminenja hoitaminen Työmaan purkaminenja siistiminen MAINOS-, TIEDOTUS- YM. LAITTEET Myynti-, tiedotus- ja mainos laitteet sekä markiisit Tontinja rakermuksen osoitenumerointi JULKINEN TILA Julkisen tilan määritelmä Julkisen tilan valaistus Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot Mastonja tuulivoimalan rakentaminen Tapahtumienjärjestäminen ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Rakermusjärjestyksen valvonta Poikkeuksen myöntäminen rakennusjärjestyksen säännöksistä Rakermusjärjestyksen liitteet Rakermusjärjestyksen voimaantulo 41 Ra ke n n usj ä rjestykse n keskei set käsitteet 43 2

4 3 1. YLEISTÄ 1 Tavoite Määräys Toivakan kunnan rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat tarpeelliset määräykset. Niillä pyritään suunnitelmalliseen ja sopivaan rakentamiseen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamiseen, hyvän elinympäristön toteuttamiseen sekä mahdollisuuksien mukaan olevan rakennuskannan ja elinympäristön säilyttämiseen. Määräyksillä edistetään ekologi sesti, taloudelli sesti, sosi aali sesti ja kulttu uri Ilisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on luoda turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja sosiaalisesti toimiva elin- ja toimintaympäristö ohjaamalla alueiden käytön suunnittelua ja rakentamista, jossa otetaan huomioon myös lasten ja ikäihmisten sekä erityisryhmien tarpeet. Tavoitteena on myös yhtenäistää rakentamisen ohjausta lähikuntien kanssa. Viittaus MRL 1 ja 14 Lähde Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät, tukea tehtävien priorisointiin ja kuntayhteistyöhön (Kuntali itto) 2 Soveltamisala Määräys Toivakan kunnassa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta sekä voimassa olevia asemakaavoja. Laki, asetus, oikeusvaikutteinen yleiskaava, asemakaava sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset menevät rakennusjärjestyksen edelle. Viittaus MRL 14 ja 15, MRA 6 MRL:n 14 :n mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle kohtu uttomi a. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesi huollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja. Rakennusjärjestyksen kohtiin "" ja 'Viittaus" voidaan tehdä muutoksia ilman MRL:n 15 :ssä ja MRA:n 6 :ssä edellytettyjä menettelytapoja. 3 Rakennus valvonta viranomainen Määräys Toivakan kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvonnan vastuualue. Päätösvallan si irtämi sestä määrätään ympäri stölautakun nan johtosäännössä ja vastuualueen toimintasäännössä. Viittaus MRL 21 ja 124, MRA 4

5 4 4 Rakentamistapaohjeet Määräys Rakentamisen ohjaamiseksi ympäristölautakunta voi antaa alueellisia tai koko kuntaa koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista. Lupaa toimenpiteeseen ei tarvita, kun maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n mukainen toimenpide toteutetaan annetun rakentamistapaohjeen mukaisesti. Muiden toimenpiteiden luvanvaraisuus ja ilmoitus menettelyn käyttö on esitetty tämän rakennusjärjestyksen 8 :ssä. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin edellyttää luvan hakemista. Viittaus MRL 124 MRA 62 5 Rakennustoimenpiteiden sopeuttaminen kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin Määräys Yleis- ja asemakaavamääräykset sekä rakentamistapaohjeet ohjaavat rakentamisen sopeuttamista kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin. Lisäksi tulee ottaa huomioon lähiympäristö ja rakennetun ympäristön historiallinen kerroksellisuus. Viittaus MRL 117 ja 118 rakennussuojel ulaki kirkkolaki (1054/93) Luku 14 5 mom ja 1950-luvun omakotitaloalueiden rakentamistapaohjeet Eri aikoina rakennetaan eri lähtökohdista. Alueiden ominaispiirteet muodostuvat rakentamisajankoh dalle tyypi liisistä piirtei stä. Rakennusjärjestyksen liitteeksi voidaan laatia rakentamistapaohjeita ja karttoja kunnan erityyppisistä, eri ajankohtina syntyneistä alueista ja niiden ominaispiirteistä. 2.LUPAJÄRJESTELMÄT 6 Rakentamisen luvat Määräys Rakennukselle tulee pääsääntöisesti hakea rakennuslupa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on esitetty rakentamisen ja muiden toimenpiteiden luvanvaraisuus. Lupatyypit ovat: - rakennuslupa - toimenpidelupa - rakennuksen purkamislupa - maisematyölupa Lisäksi voi olla tarpeen saada poikkeamislupa, mikäli poiketaan rakennusoikeudesta, kaavamääräyksistä tai rakennuksen etäisyys poikkeaa vähimmäisetäisyyksistä tai muista rakentamisen määräyksistä. 7 Ilmoitusmenettely Määräys Ilmoitusmenettelyä sovelletaan merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen, rakennus- tai toi menpi deluvan asemesta (tämän rakenn usjärjestyksen 8 ).

6 5 IImoituksenvaraiseen työhön voi ryhtyä 14 vuorokautta sen jälkeen, kun asianomainen on tehnyt tätä koskevan kirjallisen rakentamisilmoituksen rakennusvalvontaviranomaiselle. Rakentamisilmoitukseen on liitettävä tarpeelliset selvitykset toimenpiteen sijainnista, laajuudesta ja laadusta sekä tarvittaessa selvitys naapureiden kuulemisesta. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurin oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL momentti). Ilmoitus raukeaa, jollei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Aika lasketaan siitä alkaen, kun ilmoituksen jättämisestä on kulunut 14 vuorokautta. Lähde Rakennusjärjestyksen malli 1999 Suositus perustelui neen (kuntali itto) 8 Toimenpiteiden luvan- ja ilmoituksenvaraisuus Määräys Toimenpideluvan hakemisesta ja ilmoitusmenettelyn soveltamisesta Toivakan kunnan alueella määrätään seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukkoa sovelletaan tapauskohtaisesti, eikä se koske rakennuksen määritelmän täyttävää rakentami sta. Viittaus MRL mom, 126, 129 ja 168 MRA 62 ja 63 Kevyen rakennelman ja pienehkön laitoksen tulee terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan ja ulkoasultaan täyttää kohtuulliset vaatimukset. Rakennelman ja laitoksen tulee sopeutua ympäristöön, eikä se saa olla haitaksi liikenteelle. kiintei stökohtaisen jätevesijärjestelmän rakenta- minen tai muuttaminen(katso 57 sisältö) käymälä (ei viemäröintiä) Rakennusvalvontaviranomainen voi velvoittaa kiinteistön haltijan muuttamaan rakennustoimenpiteen säännösten vaatimukset täyttäväksi, mikäli rakentamistapaohjeen tai ilmoitusmenettelyn nojalla suoritettu toimenpide ei täytä vaatimuksia. R Rakennuslupa TO Toimenpidelupa haettava IL Ilmoitus tehtävä E Ei valvontatoimenpiteitä kok-m2= kokonaisala T~~m~!'"lP'ij~(tyJ~~g~. ~ il{~~~it.t~~t 1) Rakennelma.: katos, vaja, grillikatos, maakellari, esiintymislava tai vastaava rakennelma i / <\\ii......iii/iii Ta, jos kok-m2 yli 10m2 enintään 25 m2 IL, jos 4-10 kok-m2 E, jos max 4 kok-m2....ji\$~m~i(j:l~~t.t~~i ~$:~m~i(j:l~~t.t~~h.. ljll«(:)pt.i lj~#t~t.t~#(... Ta, jos kok-m2 yli 10m2, enintään 20 m2 IL, jos kok-m2 yli 4 m2, enintään 102 E, jos max 4 kok-m2 Ta Ta Ta Ta, jos yli 10 kok-m2 IL, jos kok-m2 yli 4 m2,enint 10m2, E, jos max 4 kok-m2 Ta jos yli 10 kok-m2 IL, jos kok-m2 yli 4 m2, enint. 10m2, E, jos max 4 kok-m2 Ta, jos kok-m2 yli 20 m2, enintään 50 m2 IL, jos kok-m2 yli 4 m2, enint. 20 m2 E, jos max 4 kok-m2 Ta, jos yli10 kok-m2 IL,jos kok-m2 yli 4m2 enintään 10m2 E, jos max 4 kok-m2

7 6 lintutorni tai vastaava (etäi- TO TO TO syyden naapurin rajasta tulee olla vähintään tornin korkeuden suuruinen) kioski (kausi luontoi nen) TO TO TO 2) Yleisörakennelma.. urheilu- tai kokoontumispaikka, asuntovaunualue tai vastaava, katsomo, yleisö- TO TO TO teltta tai vastaava, kun paikallaan yli 2 viikkoa 3) Liikuteltava laite asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen TO TO TO retkeilyyn tai veneilyyn. 4) Erillislaite. (kåtsötu sisältö) masto, piippu, antenni TO TO IL 5-12 m korkeat valaisinpylväs, masto, piippu, antenni tai TO TO TO vastaava m korkeat kaikki yli 60 m korkeat mas- R R R tot tai vastaavat varastoi ntisäi liö yli 15 m", TO TO TO maanpäällinen osa (hake, pelletti, lämmitysöljy ym.) yli 150 m'.n maanpäällinen R R R varastoi ntisäi liö (vi Ijasi ilot, ym.), korkeus on yli 12 metriä (pienempikin voi täyttää rakennu ksen tun nus merkit, paikasta riippuen) hiihtohissi TO TO TO muistomerkki, tai deteos IL IL IL tuulivoimalat (teho TO* TO* TO* kw, kokonaiskorkeus 1G-40 metriä) lautasantenni, halkaisija alle E E tai IL, kun julkisivussa nä- E 1,0 m kyvällä paikalla lautasantenni, halkai sija yli TO TO TO 1,0 m silta, meluvalli ja vastaava TO TO TO ulkotarha yli 15 kok-m2 TO TO TO (kissa ja koira) ilmalämpöpumppu E TO tai IL, kun julkisivussa E näkyvällä paikalla 5) Vesirajalaite.. laituri yli 15 m2 tai pituus yli TO TO TO 15 m muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma (esim. kanava, TO** TO** TO**

8 7 aallonmurtaja, kelluva saunalautta tai yhden veneen venevaja tai vastaava) 6) Säilytys- ja. varastointialue muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällai- Ta Ta Ta seen verrattava alue 7) Julkisivutoimenpide enintään 2 perheen talojen julkisivun muuttaminen, julkisivuverhouksen tai katteen IL IL IL materiaalin tai värin muutos (muissa kuin suojelukohteissa) rivitalon, kerrostalon tai vas- Ta Ta Ta taavan julkisivun muuttaminen tai kattomuodon muutos kattomuodon muutos enin- Ta Ta Ta tään 2 perheen talot katukuvaan tai maisemaan E Ta E vaikuttavan markiisin asentaminen ikkunajaon muuttaminen (edellytyksissä otettava- Ta Ta IL huo miaan suojelu kohteet) parveke-, terassi-, viherhuone, kuistilasitus tai vastaava Ta Ta E 8) Mainostoimenpide. (katso 6Ei sisältö)... muun kuin maantielaissa Rakennuslupa, jos mm. turvallisuus- tai ympäristönäkökohdat sitä edellyttävät tarkoitetun rakennelman (MRL 113 ja 125 ). Rakennuslu pa voi daan tarvita mm. ti envarsi myymälöi den (tienvarsimainonta), yli 0,5 kookkaisiin, rakennuksen määritelmän piiriin kuuluviin mainostorneihin. m2 tekstin tai kuvan asetta- Toimenpidelupa (MRL 126 ja MRA 62 ). Toimenpidelupa tarvitaan esimerkiksi, minen ulkosalle tai raken- jos mainoksella on vaikutusta kunta- tai maisemakuvaan. nuksen julkisivuun mainos tai Ilmoitusmenettely (MRL 129 ja MRA 63 ), ilmoituksenvaraisia ovat sellaiset muussa kaupallisessa tarkoi- mainoslaiteet, jotka eivät merkittävästi vaikuta maisemakuvaan. tuksessa taikka ikkunaa yli 50% peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettami nen. 9) Aitaaminen ja tukimuuri.. (katsö1t Jä20 sisältö)/ - aita tai tukimuuri yli 1,6 m ja Ta Ta Ta kadunpuoleinen aita tai tukimuuri 10) Maisemajärjestely muut ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muu- Ta Ta Ta tokset (esim. melueste, ulkotarjoilutila yms.) 11) Asuin-tai Iiikehuoneis~ tonyhdlstärninen tai [aka-... TO TO Ta. minen(huoneistojärjeste~. Iy) asui nhuonei stan yhdi stämi- Ta Ta Ta seen ja jakaminen.

9 8 as~inhuoneiston märkätilojen I R*** I R*** I R*** korjaus *Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää yleensä rakennuslupaa. Eräissä tapauksissa riittää toimenpidelupa (maankäyttö- ja rakennuslaki 125 ja 126 ). Jos tuulivoimalat sijoittuvat ranta-alueelle, jota ei ole yksityiskohtaisessa kaavassa osoitettu tuulivoimarakentamiseen, tarvitaan aina myös poikkeamispäätös suunnittelutarpeesta ranta-alueella (maankäyttö- ja rakennuslaki 72 ja 172 ). Ranta-alueen ulkopuolella tuulivoimaloiden rakentaminen voi rakennusluvan lisäksi edellyttää suunnittelutarveratkaisua (maankäyttö- ja rakennuslaki 16 ja 137 ). **Venevaja, joka sijaitsee vesirajassa, tulee sijoittaa mantereen puolelle mahdollisimman huomaamattomaan paikkaan. Harjan suunta tulee olla kohtisuorassa rantaan nähden ja venevajan harjan korkeus tulee olla sopusuhtainen maisemaan nähden. Kelluva saunalautta tai vastaava voi jossain tapauksessa täyttää rakennuksen määritelmän, jolloin sille on saatava rakennuslupa ja tarvittaessa poikkeamislupa. *** Rakennus- ja muutostöille edellytetään rakennuslupaa mm. seuraavissa tapauksissa: 1. Asuinhuoneistojen märkätilojen rakentaminen tai laajentaminen entuudestaan ns. kuiviin tiloihin. 2. Olemassa olevan märkätilan rakentaminen uudestaan silloin, kun on todettu kosteus- tai home vaurio joka edellyttää laajamittaisia tutkimus- ja korjaustoimenpiteitä. Edellä tarkoitettu lupa tai ilmoitus ei ole tarpeen, jos toi menpi de perustuu oi keusvai kutteiseen kaavaan tai katusuunnitelmaan taikka maantielain tai yksityisistä teistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tahi ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan. 3. RAKENTAMINEN YLEENSÄ Tämän luvun määräyksiä noudatetaan asemakaava-alueella sekä soveltuvin osin kaikkeen rakentamiseen 9 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Määräys Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja korjausrakentamisen on sovelluttava ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaan. Suunnittelussa on huomioitava rakennuksen sijoitus, koko, muoto, ulkomateriaalit, väritys, valaistus sekä julkisivujäsentely. Rakennuspaikan rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sekä maisemaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Edellä mainittuihin seikkoihin tulee kiinnittää eritystä huomiota valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi arvioiduilla alueilla ja alueilla, joilla rakennuskanta on muodostunut yhtenäi seksi kuten luvui lia rakennetui Ila omakotitaloaluei lia sekä muiila rakennuskultt uuri Itaan arvokkai lia aluei lia. Vanhojen rakennusten korjaustöissä tulee pyrkiä säilyttämään rakennusten alkuperäiset yksityiskohdat ja rakennusosat, kuten ulko-ovet, ikkunat ja porrashuoneiden sisustus. Historiallisesti merkittävien tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten muutossuunnitelmista pyydetään asiantuntijan lausunto. Rakentami sessa on mah dolli suuksi en mukaan säi Iytettävä rakennuspai kan Iuonno nmukai suus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä. Rakentamisella ei saa tuhota luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita. Rakennettaessa avoimeen maastoon rakentamisessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikkaa tulee tarvittaessa maisemaida istutuksin. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.

10 9 Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen soveltuvaksi. Viittaus MRL 113,117,118 ja135 MRA 67 ja 75 RakMK C2, F2 ja F3 rakennussuojel ulaki kirkkolaki (1054/93) luku 5 tämän rakenn usjärjestyksen 14 ja 15 Huolellinen ympäristöolosuhteiden (kuten puuston, pienilmaston ja valaistusolosuhteiden selvittäminen) kartoittaminen on perusedellytys rakennuksen onnistuneelle sijoitukselle, suunnittelulle ja rakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnille. Rakennuksen sijoittamisessa tulee välttää alavia paikkoja, joihin pintavedet kertyvät ja jotka yleensä ovat myös kantavuudeltaan huonoja. Alavat alueet kannattaa hyödyntää muun muassa istutusalueina. 10 Rakennuspaikan!ajan ylittäminen Määräys Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun vastaiselle rajalle tai muun yleisen alueen rajalle, se saa yleensä ulottua tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) rakennuksen perustusrakenteet routaeristeineen maanpinnan alapuolella sekä muut vastaavat osat siten, ettei ylityksestä aiheudu haittaa kunnallistekniselle verkosto lie 2) katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,8 metriä rajan yli. Ylityksestä ei saa aiheutua kadun käytölle, kunnossa- tai puhtaanapidolle eikä johtoverkostolle haittaa. Kadun pinnan ja rakennusosan alapinnan välillä on oltava vähintään 3,5 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän kohdalla sekä vähintään 4,6 metriä ajoradan kohdalla ja 0,5 metriä ajorataa leveämmällä alueella. 3) Tekniset laitteet ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan. 4) Väestönsuojan varauloskäytävät harkinnan mukaan. Rakenteiden ulottuessa emo tavalla katualueelle on asiasta aina hankittava alueen haltijan hyväksyntä. Rakennuksen portaita, laitteita tai muita ulokkeita ei saa sijoittaa katualueelle. Uudisrakentamisessa ei kattovesiä saa ohjata katualueelle. Kiinteistöjen julki sivujen korjaustöiden yhteydessä myös kattovedet tulee ohjata hulevesijärjestelmään vesi huoltolaitoksen toi minta-alueella. Viittaus MRA 59 RakMK F2 Kadunpitäjä edellyttää tarkastuksen suorittamista rakennuspaikalla ennen työhön ryhtymistä ja sen päättymisen jälkeen. Yleiselle alueelle ulottuvat rakennuksen osat on huollettava jatkuvasti niin, ettei niiltä johdu hallitsemattomasti sade- ja sulamisvesiä yleiselle alueelle. 11 Asemakaavassa määrätyn!akennusalan!ajan ylittäminen Määräys Ellei asemakaavassa toisin määrätä, rakennus saa ulottua asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan yli seuraavasti: 1) rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella,

11 10 2) katokset, erkkerit, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ulokkeet 3) avokuistit, portaat, ulkoseinän lisäeristys, porrasaskelmat, ovipielet, syöksy torvet, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat harkinnan mukaan. Tästä järjestelystä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä naapureille ja hankkeen tulee sopeutua ympäristöön. Viittaus MRL 135 Rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää luvan ulottaa rakennuksen osat ja tekniset laitteet tontin sisäisen rakennusrajan yli muissakin kuin edellä olevissa tapauksissa. Tämä edellyttää naapureiden kuulemista. Naapurilla tarkoitetaan maankäyttö ja rakennuslain 133 :n mukaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. 12 Rakennuksen korkeusasema Määräys Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevaan ympäristöön. Suunnittelussa on huomioitava katusuunnitelman mukaiset katukorkeudet. Rakennuslupapiirustuksissa tulee riittävällä tarkkuudella ilmetä rakennuspaikan ja ympäröivän alueen olemassa olevat korkeussuhteet. Rakennukset tulee sijoittaa rinnetontille niin, että vältytään turhilta ja rumilta leikkauksilta, täytöiltä ja korkeilta sokkeleilta. Sokkelin näkyvä osa maanpinnasta mitattuna saa olla enintään 1 metrin. Rakennusvalvontaviranomai nen voi rakennusl upa hakem uksen arvi oi miseksi edellyttää luvanhakijalta, että tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään tontille ennen lupapäätöksen tekemistä. Viittaus MRL 135 MRA 49 ja 75 vesihuoltolaki 10 Pintavaaituskartan voi tilata niiden tekemiseen erikoistuneilta ammatinharjoittajilta ja yrityksiltä. 13 Maanalainen rakentaminen Määräys Maan alle rakennettaessa tulee riittävässä laajuudessa selvittää rakentamisen vaikutukset ympäristöön. Erityisesti on varmistuttava, ettei rakentamisella ole vaikutusta ympäristössä jo olemassa olevien maanpäällisten ja maanalaisten rakenteiden turvallisuuteen. Henkilöturvallisuuteen ja -terveellisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jos maanalainen tila on tarkoitettu ihmisten pysyvään tai tilapäiseen käyttöön. Maanpintaan johtavat yhteydet on suunniteltava niin, että ne ovat toimivia, turvallisia ja helposti ylläpidettäviä. Pelastusturvallisuuden takaamiseksi jokaisella maanalaisella tilalla on oltava osoite tai yksilöity tunnistetieto. Viittaus MRL 56, 113, 115 ja117 2 mom RakMk 83, pohjarakennus Maanalaista tilaa suunniteltaessa on aina otettava yhteys viranomaisiin olemassa olevien maanalai sten ti lojen sijai ntitietojen tarki stami seksi. Yhdyskuntatekni ikan vastuualueelta saa tietoja maaperästä ja pohjavedestä ja kaavoituksen vastuualueelta maanalaisten tilojen tilavarauksista. Palo- ja pelastustoimen vaatimukset on otettava huomioon jo tilan suunnittelussa. Maanalai sen rakentami sen luvanvaraisuudesta saa ti etoja rakennusvalvontavi ranomai selta.

12 11 Paloturvallisuuden kannalta maanalaisen tilan suurimpia vaikeuksia maanpäälliseen verrattuna ovat, että mahdollisessa tulipalossa tuli ja savu sekä ihmiset pyrkivät samaan suuntaan - ylöspäin - ja että maanalaisessa tilassa lämpötila voi nousta erittäin korkeaksi, koska lämpöenergia ei pääse siirtymään ulkoilmaan. Syttymisen jälkeen ensimmäiset minuutit ovat tärkeitä ihmisten turvaan ja raittiiseen ilmaan pääsemiseksi, sillä savun aiheuttaman huonon näkyvyyden vuoksi voi nopeasti eksyä poistumistieltä. Kuumuus ja huono näkyvyys vaikeuttavat myös savusukeltaji en pelastustyötä. 4. PIHAMAAN RAKENTAMINEN Tämän luvun määräyksiä noudatetaan asemakaava-alueella sekä soveltuvin osin kaikkeen rakentamiseen 14 Pihamaan takentaminen Määräys Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava, että siitä tulee tontin tai rakennuspaikan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä eikä se aiheuta haittaa naapureille. Pihamaan rakentamisessa tulee ottaa huomioon myös sen kulttuurihistorialliset arvot. Tanti n pi hajärjestelyjen muutokset, kuten autopai koitusalueen suurentami nen tai pienentäminen, edellyttävät toimenpidelupaa. Ellei asemakaavassa toisin määrätä, tulee rakennuspaikalla osoittaa autopaikkoja vähintään seuraavasti; - asuinrakennukset 2 autopaikkaa asuntoa kohden - liike- ja toimistorakennukset 1 autopaikka/ 50 k-m2 - teollisuus- ja yleiset rakennukset 1 autopaikka/100 k-m2 - kokoustilat 1 autopaikka 8 istumapaikkaa kohden - lisäksi suuremmissa kuin kahden perheen asuinrakennuksissa autopaikat liikuntaesteisille ja vieraille, vähintään 1 kumpaakin Osan rakennuksen autopaikoista tulee soveltua liikuntaesteisille. Paikat tulee sijoittaa rakennukseen pääsyn kannalta sisäänkäyntiin nähden tarkoituksenmukaisesti ja ne tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella. Näiltä autopaikoilta sekä tontin tai rakennuspaikan rajalta on oltava liikuntaesteisille soveltuva kulkuväylä rakennukseen ja tiloihin. Autopaikat on järjestettävä siten, että asuminen ja piha-alueen käyttö häiriintyvät mahdollisimman vähän. Suunnitelmissa on esitettävä riittävästi tilaa polkupyörien säilytystä varten, kun haetaan lupaa asuin-, liike-, palvelu- ja työpaikkarakennuksille. Polkupyörien säilytyspaikkoja tulee olla vähintään kaksi paikkaa asuntoa kohden ja vähintään puolet paikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan. Viittaus MRL 1, 155, 156 ja 167, MRL luku 20, RakMK F1 tämän rakennusjärjestyksen 8 Autopaikoitusalueen ja katuliittymän muutos edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. 15 Pihamaan korkeusasema Määräys Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeusasemaa ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvassa vahvistetut piirustukset osoittavat. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että pihamaan korkeusasema sopeutuu luontevasti naapurin, kadun ja muiden ympäröivien alueiden korkeusasemaan.

13 12 Asemakaavoitetuilla uusilla tonteilla ilmoitetaan aina katukorkeus, johon tontin korkeusasema ja liittymä tulee sovittaa. Viittaus MRL 165 Ennen pihan tasaamista on hyvä mittauksin tarkistaa pihan korkeusasema - erityisesti kadunpuoleisella tontinrajalla. Katua rakennetaan vaiheittain, joten katu ei yleensä ole vielä tontille rakennettaessa katusuunnitelman mukaisessa korkeudessaan. Maanpinnan korottaminen ja maaston muotoilu aiheuttavat puun juuristalie veden- ja hapensaantiongelmia. Puulajien sietokyky maanpinnan korottamiseen vaihtelee. Syväjuuriset puut kestävät täyttää kohtalaisesti, mutta pintajuuriset puut huonosti (koivu ja kuusi). Maaston muokkaaminen muuttaa maaperän rakennetta ja pohjaveden luontaista liikkumista. Pintavesien kulku voi katketa, jolloin alapuolinen maasto saattaa kuivua ja sen kasvupaikkatyyppi muuttua. Haitallisilta vaikutuksilta voidaan välttyä ja kustannuksissa säästetään, kun rakennus suunnitellaan maastoa myätäilevästi. Tontilta kaivettavat maamassat tulisi voida käyttää samalla paikalla. Porrastetut ja/tai useampaan kerrokseen perustuvat ratkaisut ovat suositeltavimpia rinnemaastossa. 16 Tontin luiskaaminen katll- tai muulle yleiselle alueelle Määräys Tontin luiskaaminen katu- ja muille yleisille alueille on kielletty, mikäli asiasta ei ole sovittu erikseen asiaomaisen viranomaisen kanssa. Mikäli tontin luiskaamiseen on saatu lupa., tontin tasaus ja luiskaus on suoritettava siten, että luiska sopeutuu luontevasti katuun tai olevaan maastoon. Luiskan tulee olla kaltevuudeltaan 1:3 tai sitä loivempi. 17 Tukimuurit ja pengerrykset Määräys Pihamaan tasaus voidaan toteuttaa tarvittaessa pengertämällä tai tukimuureilla. Tontin rajoille ei saa tehdä pengerryksiä, eikä tontin rajoilla maanpinnan korkeusasemaa saa muuttaa ilman naapuri n suostu musta, ellei rakennusvalvontavi ranomai nen hyväksy toi menpi dettä. Pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla enintään 1:1 kaltevuudessa siten, niin ettei maa-ainekset ja hule- ja perustusten kuivatusvedet valu naapuritantin puolelle ja/tai yleiselle alueelle. Pengerryssuunnitelma on hyväksytettävä rakennusvalvontaviranomaisella, mikäli vaikeasti rakennettavalla tontilla joudutaan toteuttamaan sanottua korkeampia pengerryksiä. Tukimuurin sijoittaminen naapuritantin rajalle edellyttää naapuritantin haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa tukimuurin naapurin rajaan kiinni, vaikka naapuri ei ole antanut suostumustaan. Asuintontilla tuki muurin tai penkereen näkyvä osa maanpinnasta saa olla naapurin rajalla enintään 0,7 m ellei asiasta ole muuta sovittu. Tukimuuri tai pengerrys tulee varustaa kaiteella, kun putoamiskorkeus ylittää 500 mm ja putoamisen tai harhaan astumisen vaara on olemassa. Kaiteen tulee olla turvallinen ja tarkoitukseensa soveltuva. Kaide voi olla suojakaide tai avokaide. Suojakaidetta on käytettävä yli 700 mm:n tasoeroissa kohteissa, joihin lapsilla on pääsy. Viittaus RakMK F1 ja F2

14 13 Tukimuurin, kadun reunusmuurin, vesirajalle rakennettavan muurin ja muurin, josta aiheutuu olennai nen pi ha maajärjestelyjen muutos rakentami nen edellyttää toi menpi del upaa. Mi käli muuri n päälle on tarkoitus rakentaa aita, käsitellään tuki muuri n rakenta minen ai dan toi men pidelupahakemuksen yhteydessä. Tukimuuria rajalle suunniteltaessa on otettava huomioon sen soveltumi nen maastoon, korkeus ja huolta minen sekä muutki n myös naapuri n asemaan vaikuttavat seikat. Pihamaan tasaaminen on ensisijaisesti tehtävä luiskaamalia ja toissijaisesti pengertämällä tai tukimuureilla. Luiskaaminen ja pengertäminen on tehtävä kokonaan omalla tontilla siten, etteivät maa-ainekset ja sade- ja pintavedet valu naapuritantiile tai katualueelle. Luiskan kaltevuus saa olla enintään 1:1, jotta luiskan kasvillisuus voidaan hoitaa helposti nurmena, maanpeitekasveilla tai pensailla. Maanpaine ja rinteessä virtaava vesi murtavat ja kaatavat muureja ajan kuluessa, ellei niitä ole perustettu ja rakennettu korkeatasaisesti. Muurin ja tontin rajan välinen alue on pidettävä siistinä. 18 Hule- ja perustusten kuivatus vesien johtaminen ja lumen varastointi Määräys Kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostoihin. Kiinteistöllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta liittyä viemäriin huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamiseksi, jos alueella ei ole erillistä verkostoa tarkoitusta varten ja kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan muutoin poistaa asianmukaisesti. Sade- ja hulevedet tulee imeyttää rakennuspaikan maaperään tai johtaa mahdolliseen avoojajärjestelmään, jos niitä ei voida johtaa hulevesiverkostoon Sade- ja hulevesien johtaminen on järjestettävä siten, että ympäristölle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella hulevesien purkupaikka on sijoitettava vähintään viiden metrin päähän rajasta ja vähintään 20 metrin päähän vesistöstä ja siten, ettei se muutoinkaan haittaa naapuria. Sade- ja hulevesijärjestelmien mitoituksessa tulee ottaa huomioon ilmastonmuutos. Lumen varastoinnille on varattava rakennuspaikalle riittävästi tilaa. Lunta ei saa varastoida tie-, katu- tai yleisille alueille. Lumet on tarvittaessa kuljetettava lumen keräyspaikkoihin, jotta vältytään sulamisvesien aiheuttamilta ongelmilta ja vaurioilta. Viittaus MRL mom 6 kohta ja 165 vesihuoltolaki 10, 11 Pintavaaituskartan voi tilata niiden tekemiseen erikoistuneilta ammatinharjoittajilta ja yrityksiltä. Hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Veden virtausta mahdollisessa sivuojassa tai niskaojassa ei saa estää. Lähde Hulevesien käsittely maankäyttösuunnittelussa, Uudenmaan ympäristökeskuksen raportti 3/2006

15 14 19 Rakennuspaikan liikennejärjestelyt ja ajoneuvoliittymä Määräys Rakennuspaikan liikennejärjestelyt on suunniteltava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa tai haittaa asukkaille tai ympäristölle. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kadulle johtavan ajoneuvoliittymän, ellei asemakaavassa toisin määrätä. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä sallia rakennettavaksi useamman ajoneuvoliittymän, mikäli se tontin käytön kannalta on perusteltua. Yleiselle tielle rakennettavista liittymistä päättää tiehallinto. Asemakaava-alueen ulkopuolistenkantatilojen rakennuspaikoilta tuleva liikenne pyritään kokoamaan ensisijaisesti yhteen yhteiseen tieliittymään. Ajoneuvoliittymästä on oltava riittävä, esteetön näkemäalue kumpaankin suuntaan. Ajoneuvoliittymän leveys asuntotonteilla saa olla enintään 5 metriä ja muilla tonteilla enintään 8 metriä. Mikäli tontille ei ole järjestettävissä edellä mainitun mukaista liittymää, rakennukseen on järjestettävä vähintään 4 metriä leveä kulkuaukko, jonka vapaa korkeus on vähintään 4,6 metriä ja pituuskaltevuus eni ntään 1: 1 O. Viittaus MRL 155, 156 ja mom pelastustiet, tämän rakennusjärjestyksen 40 MRL:n 88 :n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kustannuksellaan tonttiliittymän rakentamisesta rakennetun kadun ajoradan reunasta kiinteistölleen. Rummun tulee olla halkaisijaltaan vähintään 300 mm silloin, kun katusuunnitelmaan on merkitty oja liittymän kohdalle. MRL:n 167 :n mukaan rakennusluvassa osoitetut ja hälytysajoneuvoja tai huoltoajaa varten tarkoitetut kulkuyhteydet tulee säilyttää ajokelpoisina. Lähde Opas kunti en Iiiken neturvalli suustyöhön (Iiikenne ministeri Ö, tielaitos, kuntali itto, Iiikenneturva) 20 Aidat ja istutukset Määräys Tontin kadun vastaiselle rajalle kokonaan oman tontin puolelle voidaan istuttaa pensasaita, pensasryhmiä aidanteiksi tai rakentaa kiinteä aita. Aitatyypin ja -värin tulee sopeutua alueen ja viereisten tonttien aitatyyppeihin. Rakentamistapaohjeissa voi olla alueittaisia suosituksia aitatyypeistä. Aidasta ei saa aiheutua haittaa naapureille, liikenteelle eikä kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle. Aitaa ei saa rakentaa piikkilangasta tai muutoin siten, että se voi aiheuttaa loukkaantumisvaaraa. Tonttien välisen raja-aidan rakentamiseen tai pensasaidan istuttamiseen tulee lähtökohtaisesti olla naapurin suostumus. Aitaa ei katsota raja-aidaksi, mikäli rakennetun aidan etäisyys naapurin rajasta on vähintään puolet aidan korkeudesta tai istutettavan aidan oksista ja juurista täysikasvuisenakin pysyvät omalla tontilla. Yli 1,6 metriä korkeaksi rakennettavalle kiinteälle aidalle tarvitaan kuitenkin aina toimenpidelupa Ulkovarastoinnin näkösuojaksi tulee tarvittaessa rakentaa umpinainen ja/tai maisemakuvaan sopeutuva aita, jolle tulee hakea toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Rajalle aitaa rakennettaessa rajamerkkiä ei saa siirtää tai hävittää.

16 15 Puita ei saa istuttaa teknisten verkostojen päälle tai 3,0 metriä lähemmäksi maanalaista putkistoa. Viittaus MRL 62 1 mom 9 kohta MRA 82 tämän rakennusjärjestyksen 8 Aidan, joka ei ole rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa rakennuspaikan haltija. Kiinteistönomistajalla on, jollei asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä toisin määrätä tai kunnan rakennusvalvontaviranomainen erityisestä syystä toisin päätä, oikeus rakentaa aita tontin rajalle. Rakennusvalvontaviranomainen määrää tarvittaessa aidan rakentamisvelvollisuudesta, aidan laadusta ja sijoituksesta sekä kustannusten jakautumisesta naapurien kesken. 21 Tontin tannan ja vesitajalaitteiden takentaminen Määräys Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa: 1 ) asemakaava-alueella; 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä 3) alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. Lupaa ei tarvitse yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toime npitei siin. Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toi menpi de perustuu maanti elai n tai ylei sistä teistä annetun lain tahi ratalain mukaiseen hyväksyttyyn suunnitelmaan. Vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava vesirajalaite, kuten tuki muuri vaatii rakenn usvalvontavi ranomai sen toi menpi del uvan. Pengerlaituri n tai vastaavan rakentami nen saattaa vaatia vesilain mukaisen luvan, jota haetaan ympäristölupavirastolta. Toimenpidelupaa ei tarvitse hakea yhden enintään 15 neliömetrin suuruisen laiturin rakentamiseen. Viittaus MRL 128 MRA 62 1 mom 5 kohta vesi laki ympäri stönsuojelu laki tämän rakennusjärjestyksen 8 Rakennuspaikan rannan ja vesirajalaitteiden rakentaminen saattaa vaatia rakennusvalvontaviranomaisen ja ympäristölupaviraston tai alueellisen ympäristökeskuksen luvan. Hanke voidaan toteuttaa vasta, kun molemmat luvat on saatu. Luvat eivät ole toisistaan riippuvaisia. Rannan ruoppaukset ja rantaviivan muuttamiset ovat vesirakennustöitä, joita säädellään vesilailla. Toimivaltaisia viranomaisia ovat ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset (1 luvun VL 30 ). Rakennusvalvontaviranomainen on toimivaltainen viranomainen, kun päätetään maisemat yö- ja toimenpideluvasta. (maankäyttö- ja rakennuslaki 128, maankäyttö- ja rakennusasetus 62 ). Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-ai neslaissa (555/1981) tarkoitettu lupa.

17 16 Esimerkiksi läjitykselle on haettava maisematyölupa, jos alueella on asemakaava (rantaasemakaava). Lupaa ei tarvita, jos täyttö on vaikutuksiltaan vähäinen. Luonnon kivi on peri ntei nen materi aali rantatuki muuri n pinta materi aali ksi. Vesilain (264/61) mukaan vesistössä tehtävät toimenpiteet eivät saa vähentää vesistöympäristön luonnonkauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuri arvoja. 22 Pihamaan rakennelmat ja laitteet Määräys Vajan, katoksen tai muun rakennelman etäisyyden naapurin rajasta on oltava vähintään rakennelman korkeuden suuruinen, ellei alueella voimassa olevassa kaavassa ole muuta määrätty. Vajat, rakennelmat ja laitteet on sijoitettava tontille siten, etteivät ne aiheuta haittaa naapurille eivätkä rumenna ympäristöä. Enintään 2 perheen asuintaloilie tarkoitetulla rakennuspaikalla saa olla enintään 5 erillistä rakennelmaa. Rakennelmia ovat esim. pienet varastot, puutarhamajat, kasvihuoneet, pihagrillit, maakellarit, jätekatokset, leikkimökit, koirankopit ja muut vastaavat. Grillikatoksen etäisyys naapuritantin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä asemakaava-alueella ja muualla vähintään 5 metriä naapuritantin rajasta. Naapurin suostumuksella lupa voidaan myöntää lähemmäs. Vaja tai umpinainen rakennelma on palo-osastoitava rajaa vasten, mikäli sen etäisyys naapurin rajaan on vähemmän kuin 4 metriä. Kuivakäymälä on sijoitettava vähintään 5 metrin etäisyydelle naapurikiinteistön rajasta. Postilaatikot tulee sijoittaa viestintäviraston valtakunnallisten ohjeiden ja suosituksien mukaisesti. Viittaus MRL 157 ja 168 MRA 56 ja 62 tämän rakennusjärjestyksen 8 postipalvelulaki 23 Viestintäviraston valtakunnalliset ohjeet ja suositukset postin jakelun järjestelyistä Muun muassa pressukatos ja -teltta ovat ympäristöä rumentavia erityisesti asemakaavaalueelia. 23 Tontin ja rakennuksen valaistus Määräys Tontin valaistusjärjestelyissä valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho tulee sovittaa siten, että ne lisäävät alueen turvallisuutta. Valaistus ei saa haitallisesti häiritä tai häikäistä alueen asukkaita, alueella liikkuvia tai naapuri alueita. Julkisivuvalaistuksen tulee tukea rakennuksen luonnetta ja sen maisemallista merkitystä. Merkittävissä kohteissa tulee suorittaa koevalaistus. Valaisinten tulee soveltua kunkin alueen ympäristöön. Häiriövalon eli valosaasteen syntyminen on estettävä oikeilla valaisinvalinnoilla. Valaistusratkaisun tulee olla energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen. Valaistuksessa tulee käyttää mahdollisimman energiaa säästäviä lamppuja ja valaisimia. Valaistus tulee ylläpitää suunnitelman mukaisena. Viittaus MRA 62 1 mom 10 kohta terveydensuojelulaki 26

18 17 24 Ajoneuvojen ja muiden kulkuneuvojen sekä laitteiden säilyttäminen asuntotontilla Määräys Asuinrakennusta varten tarkoitetulla tontilla ei saa asemakaava-alueella säilyttää linja-autoa, yhdistelmäajoneuvoa, suurehkoa asuntoautoa, asuntovaunua, työkonetta, venettä, laitteita tai muita vastaavia tavaroita eikä huomattavaa määrää polttoaineita ulkosäilytyksessä, ellei säilyttäminen perustu tontin vahvistettuun pihamaajärjestelyyn tai rakennusvalvontaviranomainen ole muutoin hyväksynyt toimenpidettä. Viittaus MRL 166 ja 169 MRA 62 Autojen korjaamista ja pesemistä asuintontin pihamaalla tulee välttää. Naapureita ei muutoinkaan pidä häiritä meluavilla ja saastuttavilla toimenpiteillä tai ympäristön viihtyisyyttä vähentäväliä varastoinnilla. Talvipakkasilla käynnistettävät työkoneet, linja-autot, yhdistelmäajoneuvot tai vastaavat aiheuttavat pakokaasupäästöjä lähiympäristöön. 5. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 25 Suunnittelutarvealueet Määräys Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia suunnittelutarvealueita ovat MRL 16 1 momentissa mainitut alueet, 2 momentissa tarkoitettu rakentaminen sekä kunnan oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa ja tässä rakennusjärjestyksessä (MRL 16 3 momentin) määrätyt alueet. Maankäyttö- ja rakennuslain 16 3 momentin mukaisia suunnittelutarvealueita ovat kaavaalueen ulkopuolella valtateiden molemmin puolin 500 metrin etäisyydelle ulottuvat alueet. Viittaus MRL 16 ja 137 Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealueella rakennusluvan myöntäminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä tarkoitettujen erityisten edellytysten täyttymistä sen lisäksi mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin on säädetty. Suunnittelutarveratkaisua tehtäessä on otettava huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja se, että ratkaisu ei aiheuta haittaa kaavoitukselle. Maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 2 momentin mukaan ilman suunnittelutarveratkaisua saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen. Rakennuslupa voidaan myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. Jos kyläalueella tai muulla maaseutualueella, jolla rakentamispaine on vähäistä, on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, 1 momentissa säädetyt rakennusluvan erityiset edellytykset olemassa olevaa asutusta täydentävän, enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen rakennuksen osalta on katsottava selvitetyn yleiskaavassa (MRL momentti). Suunnittelutarpeesta ranta-alueella säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 72 :ssä.

19 18 26 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset Määräys Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan, maastosuhteiltaan ja maaperäitään tarkoitukseen sovelias sekä pinta-alaltaan rakentamiseen riittävä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä ennakkoon riittävät ennakkotiedot rakennuspai kan soveli aisuudesta. Selvitykset on tarvittaessa esitettävä rakennusvalvontavi ranomai selle. Mikäli alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai siinä ei ole esitetty rakennuspaikan vähimmäisvaatimuksia, niin rakennuspaikan vähimmäispinta-ala määräytyy seuraavasti: 1) 2000 m2 a) rakennus liitetään yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon tai rakennetaan pienpuhdistamo. 2) 5000 m2 a) rakennetaan oma jätevedenpuhdistamo (pienpuhdistamo, suodatus- tai imeytyskenttä) 3) m2 a) pohjavesi alueella tai b) metsäalueella tai c) maisemallisesti herkällä avoimella alueella ja suurilla yhtenäisillä peltoaukealla, jos rakentaminen sijoittuu olemassa olevan pihapiirin yhteyteen tai metsäsaarekkeen, avoimen alueen tai peltoalueen reunaan. 4) m2 a) maisemallisesti herkällä avoimella alueella ja yhtenäisellä peltoalueella tai b) maakun nai Iisesti ja valtakunnaili sesti merkittävällä ku Ittuuri mai sema-alueella. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana eikä laista tai sen nojalla annetuista määräyksistä muuta johdu (melu, tärinä, etäisyys rantaviivasta, vi emäröi nti). Ranta-alueen rakennuspaikan koosta määrätään tämän rakennusjärjestyksen 30 :ssä. Viittaus MRL 14, 116 ja 136 ympäri stönsuojelu laki ympäri stönsuojelu määräykset maantielaki Rakennusvalvontaviranomaiselle annettavia ennakkotietoja rakennuspaikasta ovat muun muassa radanmittaukset, pohjavedenkorkeus, pohjatutkimukset sekä tiedot tärinästä, liikenneturvallisuudesta, talousveden saannista ja jätevesien käsittelymahdollisuudesta. Pohjavesi alueelle rakentami sesta käsitellään kappaleessa 8 "RAKENT AM INE N ERITYI SALU- EILLA".

20 19 27 Rakentamisen määrä Määräys Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen tai enintään yhden yksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen lomaasunnon. Rakennuspaikalle rakennettavan rakennuksen kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 600 k-m2. Rakennuspaikan rakennusoikeus on kuitenkin vähintään 350 k-m2, mikäli rakennuspaikan koko on vähintään 2000 m2. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Talousrakennuksen pohjapinta-ala saa olla enintään 100 m2. Yli yhden hehtaarin rakennuspaikalle voidaan myöntää lupa enintään 300 k-m2 pääasiassa rakennuspaikan omistajien tai haltioiden rakennuspaikalla tapahtuvaan pienyritystoimintaan käytettävän erillisen rakennuksen rakentamiseen omakotitalon rakentamisen yhteydessä tai olemassa olevan omakotitalon rakennuspaikalle. Toiminnan edellyttämät työ- ja toimistotilat saavat olla enintään 100 k-m2 ja varastotilat enintään 200 k-m2. Vastaavan suuruista rakennusta koskeva lupa voidaan myöntää maatilatalouden talousrakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen vastaavaan tarkoitukseen. Pienyritystoimintaan käytettävän rakennuksen täytyy sopeutua rakennuspaikan muihin rakennuksiin. Toiminnasta ei saa aiheuttaa pysyvää haittaa lähellä asuville eikä ympäristöä pilaavaa tai rumentavaa varastointia. Maatilarakentamisen määrä on määritelty tämän rakennusjärjestyksen 33 :ssä 28 Rakentaminen kellariin ja ullakolle Määräys Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on ma hdolli sta. Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :n mukaan asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen sekä rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle 6. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 29 Rakennuksen sijainti ja sopeutuminen rantaan rajoittuvalie rakennuspaikalle Määräys Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomioita kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen sen lisäksi mitä kappaleessa 3 "RAKENTA- MINEN YLEENSÄ" on määrätty. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain sen harventaminen on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee lomarakennuspaikoilla olla vähintään 40 metriä ja vakituiseen asumiseen tarkoitetuilla rakennuspaikoilla vähintään 80 metriä, ellei oikeusvaikutteisessa kaavassa ole muuta esitetty. Rakennus tulee rakentaa siten, että alapohjan alin lattiataso on vähintään yhden metrin ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, alimman lattiatason on oltava vähintään 1,7 metriä keskivedenpintaa korkeammalla. Etäisyysvaatimukseen vaikuttavat aina myös maaston muoto ja muut luonnonolosuhteet.