Kemian ratkaisuja ympäristöongelmiin KOP Marianne Juntunen Kemian opetuksen keskus, Helsingin Yliopisto
|
|
- Urho Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kemian ratkaisuja ympäristöongelmiin KOP Marianne Juntunen Kemian opetuksen keskus, Helsingin Yliopisto
2
3 Vihreän kemian periaatteet (Anastas & Warner, 1998) 1. Jätteen synnyn ehkäisy 2. Atomiekonomia 3. Vaarattomat kemialliset synteesit 4. Turvallisten kemikaalien suunnittelu 5. Turvallisten liuottimien käyttö ja apuyhdisteiden käytön välttäminen 6. Energian käytön minimoiminen 7. Uudistuvien lähtöaineiden käyttö 8. Tarpeettoman johdostenmuodostumisen välttäminen 9. Katalyyttien suosiminen 10. Tuotteiden hajoaminen elinkaaren lopussa 11. Reaaliaikaiset analyysit 12. Onnettomuuksien välttäminen esim. oikeilla kemikaalivalinnoilla
4
5 Oppilaat ehdottamaan kysymään selvittämään tutkimaan keskustelemaan esittämään kommentoimaan väittelemään SUUNNITTELEMAAN RATKAISUJA! TOIMIMAAN!
6 Someone said, we have a problem... Biodiversiteetin köyhtyminen (sukupuutto, uhanalaisuus, korallien vaaleneminen, alkuperäislajien kato) Energian tuotanto (uusiutuvat, uusiutumattomat) Geenimuuntelu (saastuminen, hallitsemattomat vaikutukset) Ilman saastuminen (sumu, troposfäärinen otsoni, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, pienhiukkaset, PAH, SOx, NOx) Ilmastonmuutos (kasvihuonekaasut, merten happamoituminen, tuuli- ja merivirtojen muutokset, merenpinnan nousu) Jätteet (elektroniikka, muovit, valumat, kierrätys, jätteenpoltto) Maan pilaantuminen (saastuminen, aavikoituminen, happamoituminen, kaivokset) Nanoteknologia (myrkyllisyys, saastuminen, hallitsemattomat vaikutukset) Otsonikato (halogenoidut hiilivedyt, radikaalit) Tekoaltaat (muutokset virtausympäristössä) Tehomaatalous (maaperän köyhtyminen, kastelu, monokulttuurit, eläintuotannon päästöt ja energian kulutus, torjunta-aineet, metsäkato) Veden saastuminen (happamoituminen, rehevöityminen, öljyvuodot, lämpeneminen, muovijäte, biokertyvät yhdisteet) Vesistöjen happikato (vähähappisuus, hapettomuus) Ydinsäteily (voimalat, aseet, laskeuma, jätteet) Yleinen saastuminen (valo, melu, visuaalinen, materia) Ylikalastus (pohjatroolaus, salakalastus) Ylikansoitus (jätteet, vesikriisi, nälänhätä, taudit) Ylikulutus (kulutuskapitalismi) Ympäristön muuttuminen (metsäkato, rehevöityminen, elinympäristöjen tuhoutuminen, ilmastonmuutokset) Ympäristön terveys (ilmanlaatu, elektromagneettinen säteily ja biokertyvät, hormonihäiritsijä-, karsino- ja teratogeeniyhdisteet)
7 Tavoitteita Ymmärtää mittakaavat Muovipussi vs. Sisältö (esim. elektroniikka, liha) Kuljetus vs. Oma kauppamatka Pakkaus vs. Hävikin ehkäisy (joka 10. ruokakassi roskiin?!) Yksilön suurimmat ympäristövaikutukset tulevat arjessa asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta (Peloton sivulla infokortit) Oppilaiden Vahvistuminen ongelmien edessä? Keskustelukyky Tiedostavan kuluttajan rooli Vaikutusten laajuuden ymmärtäminen
8 Suomenluonnonsuojeluliiton ekoteesit: 1. Ruokakassin materiaalin sijaan huomiota kassin sisältöön. Vaikka kangaskassi onkin ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin muovitai paperikassi, kannattaa ensisijaisesti kiinnittää huomiota siihen, että suosii mahdollisimman paljon kasvispohjaisia elintarvikkeita eläinperäisten sijaan. 2. Alkuperämaan sijaan huomiota omiin kauppamatkoihin. Kuljetusten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista on vain muutaman prosentin luokkaa. Sillä, tuodaanko ruoka kumipyörillä Espanjasta tai rahtilaivoilla Brasiliasta ei ole juurikaan merkitystä ruuan ympäristövaikutukseen. Sen sijaan sillä, miten omat kauppamatkansa kulkee, on ratkaiseva merkitys. Kannattaa siis suosia lähikauppaa, johon pääsee jalan tai polkupypörällä. 3. Pakkausten sijaan huomiota ruuan hävikin ehkäisemiseen. Kotitalouksien ruuasta noin 10 prosenttia päätyy roskikseen. Pakkausten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista on kuljetusten tapaan häviävän pieni. Jos hyvällä pakkauksella voidaan parantaa ruuan säilyvyyttä ja pienentämään sen hävikkiä, kannattaa tehdä kunnollinen pakkaus.
9 Ympäristövastuullisuuden ohjauskeinot 1. Informaatio: Koulutus, valistus - koulut, järjestöt, viranomaiset, mediat, yritykset Hallinnollis-oikeudellinen: Lait, määräykset, asetukset, direktiivit, protokollat, sopimukset - koko elinkaari - suunnittelusta loppusijoitukseen esim. YSL, KemL, KemTurvL, POP, KT-tiedotteet, GHS CLP, REACH 3. Taloudellinen: Kepit ja porkkanat - tuet, verot, sanktiot, päästökauppa 4. Vapaaehtoinen itsesäätely: Standardit, sopimukset, kulttuuriset tavat teot - ISO standardisarja, EMAS, kansalaisten ruohonjuuritason
10 Aihe Kemia Työtavat Yhteiskunnallinen ristiriita Työtavat Vaipat (Sciller, Yezierski 2009) suolaliuos, polymeerit, kuidut eri % pissaliuosten valmistus, vaipan valmistus, polyakrylaatin ja muun kuidun rakenne jätteet vs. helppous ja hyödyllisyys, mainonnan mielikuvat Tutkimusta pienryhmissä, keskustelu kuluttamisesta ja tieteen vaikutusmahdollisuuksista Kevytsipsit (Marks, Eilks & Feirabend, 2008) Suihkugeelit (Marks & Eilks, 2008) Vetyautot (Eilks, Evlegimenos, Olympios & Valanides, 2003) Bioetanoli/Biodies el (Feirabend & Eilks, 2008) Voimalaitoksen tai kaatopaikan sijainti, ilmaston lämpeneminen (Kolsto, 2000) rasvat, verrataan rasvan ja hiilihydraattien energiasisältöjä ja suhdetta eri hiilihydraatit, ruoissa, vähärasvaisten ja sokeristen energian saanti dieettien arviointia saippua, apuaineet ja hajusteet sähkökemialliset kennot, polttokennot, vetyteknologia rasvojen esteröinti, alkoholit, fermentointi, tislaus kemialliset vaikutukset ympäristöön käytettävien aineiden ominaisuudet, eri toimijoiden mielipiteet, kuluttajatestit, lehtijutun kirjoittaminen veden elektrolyysi, mistä polttokenno rakentuu käyminen, öljyjen & alkoholien ominaisuudet, energiasisältöjen vertailu palamisessa ongelman valinta, tutkittavien kysymysten muodostaminen, tiedon keruu eri rooleissa, kysymysten teko, johtopäätökset, konsesusmallin raportointi kuinka kevyttuotteita mainostetaan lehdissä ja tv:ssä, huijataanko, onko dieeteissä järkeä keinotekoiset myski hajuyhdisteet ovat hormonitoimintaan vaikuttavia ja mahdollisesti syöpää aiheuttavia vedyn käyttö polttoaineena ja miten tuottaa ja varastoida vetyä ruokakasvien käyttö polttoaineeksi? Mikä vaikutus tällä ruoan hintaan, sademetsiin, sosiaalisiin oloihin tuottajamaissa Ongelman määrittely hyödyt, haitat, vaikutukset terveyteen, ympäristöön, kansantalouteen. Näkökulmia voidaan tuoda esille rooleilla esim. lähiympäristöntilasta huolestunut asukas, työpaikoista iloitseva teollisuuden/kaupan edustaja, tieteen näkökulma, Tuleeko mieleen muita aiheita? Mitä taitoja kehittää oppilaissa? Oppilaat tuottavat pienryhmissä lyhyet tv uutiset eri näkökulmista (yritys, kansalaisjärjestö, tiedemies ). Yhdestä näkökulmasta aina 2 uutista, jotta oppilaatkin huomaavat journalistien erot. Uutisessa tietoa esim. tuottajateollisuudelta, mainostajalta, kuluttajansuoja ja ympäristöjärjestöltä, jäte/veden puhdistus laitokselta, paikalliselta asukkaalta. Lopuksi keskustelu/väittely aiheesta virinneistä kysymyksistä ja oman mielipiteen muodostaminen esim. Minkä suihkugeelin minä valitsen? Ostaisinko kevytsipsejä? Millaisia biopolttoaineita kannatan? Ongelman valinta koko luokan kesken, tutkittavien kysymysten muodostaminen, pienryhmissä selvitetään vastauksia ongelman eri ulottuvuuksiin ja yksi ryhmä on "arvioijapaneeli". Tietoa keränneet ekspertit esittävät tietonsa ja muut kyselevät. Sovitaan johtopäätöksistä, jotka paneeli raportoi konsesusmallissa, eli toimintaehdotuksessaan. Päätetään yhdessä raportoinnin muoto.
11 Sosiokriittinen ja tutkimuksellinen kemian opetus Oppilaat harjoittelevat tiedon/argumenttien tarkastelua, arviointia, mielipiteistä keskustelua, päätöksentekoa, ongelman ratkaisua Saksalaiset Marks, Eilks, Feirabend ym ovat kehittäneet useita malleja, joissa työpistetyöskentelyä pienryhmissä saman teeman ympärillä 2-3 x 45 min. Autenttisia, relevantteja, ristiriitaisia uutisia, kokeellisia tehtäviä, mallinnusta, animaatio/simulaatio (esim. Sitten tuottavat vertaistietoiskut : lyhyet tv-uutiset eri näkökulmista (yritys, kansalaisjärjestö, tiedemies ). Yhdestä näkökulmasta aina 2 uutista, jotta oppilaatkin huomaavat journalistien erot. Uutisessa tietoa esim. tuottajateollisuudelta, mainostajalta, kuluttajansuoja- ja ympäristöjärjestöltä, jäte/veden puhdistus laitokselta, paikalliselta asukkaalta. Lopuksi keskustelu/väittely aiheesta virinneistä kysymyksistä, esim. Minkä suihkugeelin minä valitsen? vertaistietoiskuja myös esim. posteri, haastattelu, lehtijuttu, näytelmä, portfolio, ongelmanratkaisu case, mielipidekirjoitus...?
12 Onko kemian opettaja ympäristökasvattaja? RAAKA-AINEET JA TUOTTEET ELOLLINEN LUONTO JA YHTEISKUNTA ILMA JA VESI
13 Raaka-aineet ja tuotteet - jätteet Biohajoavat muovit: Korkeassa lämpötilassa biomassasta saadaan synteesikaasua (pääasiassa CO + H 2 ). Kun synteesikaasua opitaan puhdistamaan tehokkaammin epäpuhtauksista (esim. partikkeleita, tervaa, N, Na, K, P, S ja Cl yhdisteitä), se soveltuu käytettäväksi esimerkiksi Fischer-Tropsch-synteesissä CO + 2H 2 Hiilivetyjä + H 2 O ts. nco + (2n+1)H 2 C n H 2n+2 + nh 2 O. Fischer-Tropsch-synteesissä kaasufaasi adsorboituu kiinteän katalyytin pintaan, missä hiilimonoksidin hydrogenaatio muodostaa CH 2 -monomeereja, jotka reagoivat edelleen muodostaen eripituisia ja funktionaalisia hiilivetyjä. Lopputuotteet voivat olla lineaarisia n-parafiineja (tyydyttyneitä hiilivetyjä), joita voidaan käyttää liikennepolttoaineina (biodiesel), tai lineaarisia olefiineja (tyydyttymättömiä hiilivetyjä). Näiden lisäksi reaktioissa muodostuu mm. alkoholeja, aldehydejä, ketoneja sekä karboksyylihappoja.
14 Biomuovit Genencor (Danisco) on kehittänyt teknologian, jolla valmistaa sokeriruosta, maissista, ruohosta tai muusta biomassasta isopreeniä. Tavoitteena on valmistaa Goodyear renkaat aletaan kokonaan jätebiomassan isopreenistä. Nyt yhden renkaan valmistus kuluttaa n. 25 l öljyä. Uusien teknologioiden haasteina hinta, suorituskyky, jakelu, patentointi, geeniteknologiat ja uusien jalostamoiden integrointi vanhaan infrastruktuuriin. Lisäksi konflikti kasvavan ruokatuotannon tarpeen kanssa.
15 Raaka-aineet ja tuotteet maan pilaantuminen Rikin poisto savukaasuista: Maaperän tilaan on vaikuttanut rikin poisto tehtaiden savukaasuista ja seurannut happosateiden väheneminen. Rikkidioksidin reagoi ilman veden kanssa SO 2 (g) + H 2 O (l) H 2 SO 3 (aq) 2H + (aq) + SO 2-3 (aq) Happamat rikki-ionit neutraloidaan kalsiumoksidilla CaO + SO 3 CaSO 4 tai kalsiumkarbonaatilla (muodostuu kipsiä) SO 2 + CaCO 3 + 1/2H 2 O CaSO 3 1/2H 2 O+ CO 2 CaSO 3 1/2H 2 O + SO 2 + H 2 O Ca(HSO 3 ) 2 + 1/2H 2 O Ca(HSO 3 ) 2 + O 2 + 2H 2 O CaSO 4 2H 2 O + H 2 SO 4
16 Vihreä tehdas Tehtaan rikkipäästöt: Miten piipun pituus vaikuttaa? Voiko päästöjä neutraloida kemiallisesti? Miten käytännössä?
17 Raaka-aineet ja tuotteet - Nanoteknologia Nanotuotteita ja -materiaaleja: nanosensorit (ilman, veden, ruoan ioneille), nanografeeni (katalysaattorit, aurinkopaneelit) Nanosensorit mitattaavat usein magneetin, vastuksen tai jännitteen muutosta/syntyä, kun tutkittavan aineen saasteionit asettuvat hetkellisesti nanosensorin pinnalla oleviin aukkoihin. Nanosensorit ovat esim. hiiliputkia tai metallielektrodeja piilevyn pinnalla. Etuina pieni koko ja hyvä selektiivisyys. Huolena teollisten nano-partikkelien kulkeutuminen ympäristössä?
18 Elollinen luonto ja yhteiskunta Biodiversiteetin (luonnon monimuotoisuuden) köyhtyminen Geenitutkimus: 1) Eliölajien geeniperimän tuntemisen avulla ekosysteemejä voidaan ymmärtää paremmin. Esim. Eläinsolujen mitokondrioiden cytokromi b:n ja tuman DNA-sekvenssien avulla voidaan tunnistaa eri eliölajit. esim. Pteronotus parnellii -lepakot ovat eri lajeja Hispaniolassa, Puerto Ricossa ja Isla Monassa. 2) Geenimuunnellut viljelykasvit: Tavalliseen riisiin verrattuna on kehitetty uusia "super-riisi" lajikkeita. Ensimmäinen on kolmasosan normaalia satoisampi, ja toinen sisältää neljä kertaa enemmän rautaa, sekä tuplasti sinkkiä. Huolestuttavaa, ettei kemiallisia vaikutuksia ympäristöön ei vielä tunneta!
19 Elollinen luonto ja yhteiskunta Energian tuotanto Aurinkoenergia, Grätzelin kennot: Väriaineherkistetyt kennot muodostuvat nanokokoisista TiO 2 -hiukkasista (TiO 2 -anodi ja Pt-katodi), jotka on pinnoitettu valoa absorboivilla väriainehiukkasilla ja upotettu orgaaniseen elektrolyyttiliuokseen. Vain 10 μm paksuinen sekoitus asetetaan kahden lasilevyn väliin tai upotetaan muovin sisään. Valon osuessa väriainehiukkasiin vapautuu elektroneita, ja syntyy aukkoja, positiivisen varauksen kantajia. Puolijohtava TiO 2 -partikkelikerros johtaa elektronit ulkoiseen virtapiiriin. Etuina aikaisempiin aurinkokennoihin nähden elektrolyytin läpinäkyvyys, korroosionkesto suurempi valojännite suurempi hyötysuhde ja vakaus. Katodin platina voidaan korvata kobolttisulfidilla, joka on oleellisesti platinaa halvempaa. Se on myös tehokkaampaa, vakaampaa ja sitä voidaan helposti tuottaa laboratoriossa.
20 Väriaineherkistettyjen aurinkokennojen toiminta Reaktioyhtälöt S + hv S* (1) S* S+ + e (2) I3 + 2e 3I (3) S+ + 3/2 I S + 1/2 I3 (4) Kuva: Mortimer ja Worrall, Harnessing solar energy with Grätzel cells, RSC, 2007 Auringon energia eli valon fotonit hv saavuttavat kennon. Energia aiheuttaa esim. mustikan väriainemolekyylien S molekyyliorbitaalilla elektronien virittymisen (1). Virittynyt elektroni irtoaa väriainemolekyyliltä (2). Titaanioksidin johtavuusvyöllä elektroni pääsee kulkemaan eteenpäin puolijohteessa. Titaanioksidin kautta elektronit kulkevat anodille ja sieltä sähkövirtana vastaelektrodille. Elektrolyyttiliuoksen sisältämät jodiatomit saavat elektroneja katodilta (3). Väriainemolekyylit saavat luovuttamiensa elektronien tilalle uudet elektronit elektrolyyttiliuoksen jodiatomeilta (4). (Nazeeruddin, Baranoff ja Graetzel, 2011)
21 Elollinen luonto ja yhteiskunta - Ydinsäteily Radon-suojautuminen: Radon on radioaktiivinen kaasu, jota syntyy jatkuvasti uraanin hajotessa kiviaineksessa, kuten kalliossa ja hiekassa sekä näistä valmistetuissa rakennusmateriaaleissa. Asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 400 Bq/m3. Uudiskohteet tulee suunnitella ja rakentaa siten, ettei radonpitoisuus ylitä arvoa 200 Bq/m3. Radonin kulku sisäilmaan estetään tiivistämällä rakenteet esim. liimattavalla bitumisuojalla. Bitumit ovat pitkäketjuisia hiilivetyjä. Ydinvoiman hallinta
22 Elollinen luonto ja yhteiskunta Tehomaatalous Lannoitetypen valmistus: aikaisemmin ammoniakin tuotannossa käytetyt syanidimenetelmät syrjäytti vuonna 1909 Haber Bosch-menetelmä i) Vedyn valmistus CH 4 + H 2 O CO + 3 H 2 ii) Typen lisääminen johtamalla seokseen ilmaa CH 4 + (0,5) O 2 + 2N 2 CO + 2 H 2 O + 2 N 2 iii) Häkä hapetetaan CO + 2H 2 O CO 2 + H 2 iv) Typpikaasu reagoi vedyn kanssa N H 2 2 NH 3 Happamat epäpuhtaudet (CO 2, H 2 S, rikkihiili) absorboituvat amiiniliuottimeen. Noin 20% NH 3 :a sisältävä kaasuseos tiivistetään nesteeksi paineistamalla ja jäähdyttämällä, jolloin NH 3 nesteytyy. Reagoimaton kaasu johdetaan takaisin synteesiuuniin. Muita aiheita: maaperän köyhtyminen, kastelu, monokulttuurit, eläintuotannon päästöt ja energian kulutus, torjunta-aineet, metsäkato
23 Elollinen luonto ja yhteiskunta Ympäristön terveys Osataan havaita ja tutkia ympäristölle haitallisia yhdisteitä: Esim. Laajasti kuluttajatuotteissa kuten hammastahnoissa ja deodoranteissa käytettävä kloorattu, aromaattinen triklosaani. Triklosaanilla C 12 H 7 Cl 3 O 2 ja metyylitriklosaanilla C 13 H 9 Cl 3 O 2 on haitallisia vaikutuksia vesiympäristössä. Metyylitriklosaani on biokertyvä. Auringonvalo voi muuttaa jätevesipäästöjen triklosaanin dioksiineiksi. Antimikrobisten aineiden käyttö johtaa bakteerien vastustuskyvyn lisääntymiseen.
24 Elollinen luonto ja yhteiskunta Ylikansoitus Raskauden ehkäisy: Yhdistelmäehkäisypilleri sisältää luontaista estrogeenihormonia jäljittelevää synteettistä etinyyliestradiolia sekä luontaista keltarauhashormonia jäljittelevää synteettistä progestiinia. Se vähentävät aivolisäkkeen FSH- ja LH-hormonien erittymistä, josta seuraa elimistön oman hormonintuotannon loppuminen ja munarakkulan kypsymisen ja ovulaation estyminen. Minipilleri sisältää vain progestiinia. Käyttäjistä 15%:lla ne estävät ovulaation ja osalla häiritsevät sitä. Muilla minipillerin teho perustuu sen aiheuttamiin kohdun limakalvon ja kohdunsuun limakalvon Pillereitä säännöllisesti käyttämällä raskaaksi tulon todennäk. on vain 0,1% vuodessa, eli jopa pienempi kuin kondomilla tai kuparikierukalla. muutoksiin, jotka vaikeuttavat siittiöiden etenemistä tai alkion kiinnittymistä. Kuva: Kuopion yo, Kemian perusteet farmasiassa, 2008
25 Ilma ja vesi - Ilman saastuminen Nano-koon mittaus- ja tutkimusmenetelmät: Nuuskija-auto selvittää kaupunkien ilmanlaatua ja epäpuhtauksia tutkien liikenne-päästöissä syntyvien pienimpien hiukkasten lukumääräpitoisuuksia ja kokojakaumaa. Laitteilla voi havaita halkaisijaltaan jopa 3 nm hiukkasia. Nanosensoreissa mitataan usein magneetin, vastuksen tai jännitteen muutosta/syntyä, kun tutkittavan aineen esim. veden tai ilman saasteionit asettuvat hetkellisesti nanosensorin pinnalla oleviin aukkoihin. Nanosensorit ovat esim. hiiliputkia tai metallielektrodeja piilevyn pinnalla. Etuina pieni koko ja hyvä selektiivisyys. Huolena teollisten nano-partikkelien kulkeutuminen ympäristössä!
26 Ilma ja vesi - ilmastonmuutos Matti Nurmian keksintö, CO 2 poisto: Neutralointiprosessissa hiilivoimalan hiilidioksidi siirretään savukaasusta vesiliuokseen, joka neutraloidaan maasälvän avulla. Hiilidioksidi muuttuu bikarbonaateiksi. Maasälvästä erottuu arvokkaita sivutuotteita kuten alumiinin raakaainetta. Siitä voidaan saada myös litiumia ja lantanideja. Maasälvissä on noin 10 % alumiinia. Se vapautuu neutraloinnissa bauksiittina = Al(OH) 3, joka on helppo jalostaa monikäyttöiseksi alumiinioksidiksi. CaAl 2 Si 2 O 8 + 2CO 2 + H 2 O Ca HCO SiO 2 + 2Al(OH) Tekniikka & Talous
27 Ilma ja vesi otsonikato Ilmakehän tutkiminen ja kylmäaineet: CFC-yhdisteiden tilalle kehitetyissä HCFC-yhdisteissä osa kloorista on korvattu vedyllä. Ne hajoavat CFC-yhdisteitä nopeammin, joten pienempi osa pääsee stratosfääriin saakka. Nekin aiheuttavat otsonikatoa, mutta CFC:tä vähemmän. Uusimpia korvaavia aineita ovat HFC-yhdisteet, jotka eivät sisällä lainkaan Cl, vaan koostuvat pelkästään H, F ja C. Ne eivät vaikuta lainkaan otsoniin. Klooriatomi reagoi otsonin kanssa: Cl + O 3 O 2 + ClO ts. Vapautuessaan stratosfääriin klooriatomi aloittaa ClO x - syklin: Cl + O 3 -> ClO + O 2 (1) ClO + O -> Cl + O 2 (2) O + O 3 -> O 2 + O 2
28 Ilma ja vesi veden saastuminen Vedenpuhdistuskemia (Kemira): Hydroksyyli- ja fosfaatti-ionien poisto rautasulfaatilla, FeSO 4 Ferro- ja ferri-ionit reagoivat jätevedessä nopeasti hydroksyyli ja fosfaatti-ionien kanssa muodostaen saostumia Fe 3+ + H n PO 4 (3-n)FePO 4 (s) + nh +, (n = 0, 1, 2 tai 3) Hydroksyylisakka muodostuu reaktiossa Fe H 2 O Fe(OH) 3 (s) + 3H + Myös aktiivihiilisuodatukseen ja otsoniin perustuvaa puhdistusteknologiaa
29 Ilma ja vesi vesistöjen happikato Happimittaukset (DO = dissolved oxygen, mg/dm3): Kaupalliset kitit, happimittarit tai Winkler-titraus. Liuos 1 = NaI 3M / NaOH 8M, Liuos 2 = MnCl2 3M (Mn(OH)2) sakka, jonka veden happi hapettaa MnO(OH)2 stabiloituu vahvan hapon ja natriumjodidin kanssa ja muodostuu jodidia (I2). Se voidaan titratata tiosulfaattistandardiliuoksella (Na2S2O3 0,0040 M) MnCl 2 + 2NaOH Mn(OH) 2 + 2Na + + 2Cl O 2 + Mn(OH) 2 MnO(OH) 2 MnO(OH) 2 + H 2 SO 4 + 2NaI Mn(OH) 2 + NaSO 4 + H 2 O + I 2 I 2 +2Na 2 S 2 O 3 Na 2 S 4 O 6 +2NaI 1 mol happea vastaa 4 mol tiosulfaattia. Hapen määrä ilmoitetaan mg/dm 3.
30 Realiteetteja vuoteen 2050 mennessä Öljy ja maakaasu loppumassa Jalostettava ja korvatta! Kivihiili, ruskohiili, turve, puu, biomassa, jätteet, levät Polttoa ja jalostusta Useat mineraalit loppumassa (fosfori, osa metalleista) materiaalikierrätys ja uudet materiaalit esille Vedestä ja puhtaasta vedestä pulaa suuri potentiaali puhdistus-, kierrätys ja optimointiosaamiselle Ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen ja väestönkasvu keskeisiä vaikuttajia politiikassa
31 Biotalous - ei riipu fossilisista polttoaineista Avainteknologioita: Biokemia, bioteknologia, kemia, insinööritieteet työpaikan ja 125 miljardin liikevaihto tuplaantunee 2020 mennessä. EUROPE 2020 tavoitteena on kestävä kasvu, resurssitehokas ja innovatiivinen unioni. Suomalaisia mahdollisuuksia: puukemia (Metso, UPM, Stora Enso, M- Real ), vesiosaaminen (Pöyry, Kemira), prosessien energiatehokkuus (Vacon, Outotec, Motiva, UPM Profi), kierrätys-/ympäristöteknologian laitteet (BHM Technology, Zen Robotics), uusiutuvat energiat (Renewa, MW Power, ST1, Neste Oil), biologinen kemia esim. fermentointi ja kaasutustekniikat, lignoselluloosatekniikat, biokatalyysi, entsyymit, mikrobitekniikat, kasvisoluviljely, geeniteknologia, antiboditeknologia, robotiikka, rikosteknologia, uusia mittausmenetelmiä, keinotekoinen fotosynteesi, vihreä tuotesuunnittelu ja tuotanto... Tuotteina: biopolttoaineet, biopolymeerit, biopintakäsittely- ja biovoiteluaineet, lääkkeitä & antibiootteja, maatalouden sovelluksia, energiaa biomassasta, syöpälääkkeitä...
32 Tulevaisuuden autot polttokennojen ja vetytalouden merkitys
33 Lähde:
34 Arvioinneista en_teko_kooulussa.pdf Edellisessä täykkärissä kehitetty oppilasarviointi ehdotus: Projektista arvioidaan henkilökohtaisesti kolme osa-aluetta, joista kustakin saa 0-3 plussaa. Lopussa opettaja voi vielä käydä oppilaan kanssa lyhyen arviointikeskustelun, jossa opettajan arviointia voi peilata oppilaan itsearviointiin. 1. Motivaatio: innostuneisuus ja ryhmän työskentely, toisten töiden kommentointi 2. Itse työ: sisällöt, asiantuntevuus (omin sanoin!), selkeys, ytimekkyys 3. Luovuus: omien kysymysten ja tutkimusongelmien asettaminen, esityksen monipuolisuus
35 Laatuluokat Osaamisalueet Riittämätön taso Riittävä taso Hyvä taso Erinomainen taso Ennakko- Tehtävään perehtyminen ja Työn suunnittelu, Painotus 20 % Ei etukäteissuunnittelua, työn suunnittelu työn Edetessä.Ennakko tehtävään ei tutustuttu. Alustava suunnitelma työn etenemisestä. Ei käsitystä käytännön aikataulusta. Ennakko tehtävään tutustuttu. Suunniteltu ja alustava aikataulu, jossa arvioitu Itsenäisten työvaiheiden kesto. Ennakkotehtävään tutustuttu. Suunniteltu ja alustava aikataulu, jossa arvioitu itsenäisten työvaiheiden kesto. Varauduttu myös vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Työn käytännön Toteutus, Painotus 40 % Täysin opettajajohtoinen ei itsenäistä työskentelyä. Työohjeita seuraten pääosin itsenäistä työskentelyä. Ei lainkaan itsenäistä Ongelmanratkaisukykyä. Itsenäinen toteutus. Jonkin verran omia ongelmanratkaisutaitoja. Aiemmin opitun tiedon hyödyntäminen. Itsenäinen toteutus, jossa omia ongelmanratkaisutaitoja myös vaativien ongelmien kohdalla. Aiemmin opitun tiedon syvällinen hyödyntäminen. Saadut tulokset ja niiden Luotettavuus, Painotus 10 % Ei onnistuneita mittauksia. Ei Omaa arviota mahdollisista virhelähteistä. Tulosten tarkkuus ja Toistotarkkuus tyydyttäviä. Pinnallisia arvioita mahdollisista virhelähteistä. Luotettavat tulokset. Oma arvio tulosten luotettavuudesta ja mahdollisista virheistä Luotettavat tulokset. Oma kriittinen arvio tulosten luotettavuudesta ja mahdollisista virheistä. Raportointi, Painotus 30 % Raportista ei löydy kaikkia tarvittavia osioita. Runsaasti lasku- ja kirjoitus virheitä, ei viitteitä, plagiointi. Raportista löytyvät kaikki tarvittavat osiot. Viimeistelyssä puutteita. Muutamia viitteitä ja teorian pintapuolinen esittely. Muutamia lasku- ja kirjoitusvirheitä. Raportti on sujuvasti kirjoitettu ja siitä löytyvät kaikki tarvittavat osiot. Ei Laskuvirheitä. Teoriaosuudessa Useita viitteitä ja Tulosten pohdintaa Ja analysointia. Huolellinen viimeistely. Muotoseikat ja rakenne kunnossa. Ei laskuvirheitä. Teoria osuudessa viitteitä ja tulosten syvällinen pohdinta / analysointi.
36 Opetuksen tueksi Ope-tv: Minun ekotekoni 5 videota great pacific garbage patch, esim. youtube. Luonto lähellä videot Kotitalouksien vedenkulutus: tus jätevesien puhdistus, Suomen ympäristökeskuksen sivut: Helsingin vesi: Vesilähettiläitä ja oppimateriaaleja Vesitalous lehti Miten eri tuotteet valmistetaan, englanniksi Hupparin matka ja syötä paidassa ollut koodi SWT2222JJSC
37 Opetuksen tueksi Riskipeli Testaa ekotehokkuutesi Oppimispeli WWF:n pelejä Oppimateriaaleja, testejä ja pelejä Ekopeli Kierrättämisestä biologeilta tietoa Kuluttajaliitto ry:n Karttoja aiheesta:
38 Jalanjälkiin liittyviä linkkivinkkejä www2.turkuamk.fi/keke/ekofeet2/index.php?page=laskuri Laske oma ekologinen jalanjälkesi Maakohtaiset jalanjäljet. Henk.koht. Testi Henk.koht. Testi Piilovesi Tiesitkö, että yli 40 % suomalaisen vesijalanjäljestä syntyy vesipulasta kärsivissä maissa? Ekologinen velkamme kasvaa. VESIKRIISI-esite, Maan ystävät ry III-2010.pdf Piilohiili
39 Päästöjä ilmaan mm. CO x, NO x, SO x ja veteen, maahan mm. lietettä, raskasmetalleja, kivimurskaa Elinkaari (Life cycle) Käyttö voi kuluttaa energiaa, materiaa ja vettä päästöjä ilmaan, veteen ja maahan Jäte roskaa tai uusiokäyttö? Kaivos ja tehtaat kuluttavat paljon energiaa ja vettä oppimateriaalit/teknol ogia/html/06 2.html
40
41 Opetuksen yleinen arvopohja ja tehtävät Kemian opetuksen tehtävät Oppimistavoitteet Arvioinnin kriteerit POPS (2004) LOPS (2003) "...arvopohjana ovat...luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen. Perusopetus edistää vastuullisuutta... tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. "...ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle...nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. "...käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä....aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle....tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle." ARVOSANALLE 8 "...tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita. Osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana. Osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa. "...valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. " "Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia..." "...tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin....aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä. Osaa tulkita ja arvioida...hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä esittää sitä muille. Osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon." KURSSI 1 "saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä, kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia." KURSSI 4 "tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä."
Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.
Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
Lisätiedot5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta
Lisätiedot5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet
5.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotRavinto ja ilmastonmuutos
Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotEnergian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi
Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotKemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo
Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään
Lisätiedot5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet
5.10 Kemia Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten
Lisätiedot3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet
3.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotLukion kemian OPS 2016
Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotTörmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa
Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotElinkaariajattelu autoalalla
Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,
LisätiedotRakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen käsitteet ja materiaalit kurssi Luento 1 10.10.2017 Esa Partanen esa.partanen@xamk.fi p. 044 7028 437 SCE - Sustainable Construction
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
Lisätiedotsivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio
sivu 1/7 PETTAJALLE Työn motivaatio Työssä saadaan kemiallinen reaktio näkyväksi käyttämällä katalyyttiä. Työssä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin rauta tai yhtä hyvin liuos joka sisältää esimerkiksi
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotAJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy
AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotJohdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
LisätiedotKemia. Opetuksen tavoitteet
Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 22.1.2015 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006
TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)
LisätiedotENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5
1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän
LisätiedotFysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6
Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja
LisätiedotMS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet
MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet Tämä seloste kattaa EN 15804-standardin edellyttämän yritysten välisen viestinnän ympäristöselosteen raportoinnin, joka määritetään EN 15942, Sustainability
Lisätiedotenergiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
LisätiedotBH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:
Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava
LisätiedotLukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotMatkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa
Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotAurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Aurinkosähkö ympäristön kannalta Asikkala 28.1.2016 tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys
LisätiedotKemia vuosiluokilla 7 9
Kemia vuosiluokilla 7 9 Kemian opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta sekä ohjata tutkivaan ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen. Opetus avaa kemian ja teknologian
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotRyhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op
Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.
LisätiedotElinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä
Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Johanna Niemistö, Suomen ympäristökeskus SYKE Toimintamalli yritysten elinkaaristen ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y) -hanke Kestävän tuotekehittämisen
LisätiedotMUOVIN ROOLI BIOKIERTOTALOUDESSA INDUSTRY SUMMIT 2019 / CIRCDAY Katri Luoma-aho Pöyry Finland Oy
MUOVIN ROOLI BIOKIERTOTALOUDESSA INDUSTRY SUMMIT 2019 / CIRCDAY 14.5.2019 Katri Luoma-aho Pöyry Finland Oy KATRI LUOMA-AHO Osastopäällikkö/Ympäristöpalvelut Pöyry Finland Oy DI, Oulun yliopisto, ympäristötekniikka,
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
LisätiedotKE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely
KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
Lisätiedotjoutsenmerkityt takat
joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän
LisätiedotKuinka vihreä on viherkatto?
Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö
LisätiedotIlmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:
Lisätiedotympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen
Mistä ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Oireet ympäristöhaasteet äi t t Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Aavikoituminen Kemikalisoituminen Raaka-aineiden riittävyys,
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotKALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki
LisätiedotKE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT FYSIIKKA JA KEMIA
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT FYSIIKKA JA KEMIA 2013 2014 Fysiikka ja kemia Hämeenkyrön Yhteiskoulun koulukohtainen osuus KEMIA VUOSILUOKAT 7 9 Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotKäsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä
Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin
LisätiedotKemia. Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.
Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 7. Esimerkkejä: Haber-Bosch ja ammoniakin
LisätiedotKeha-hanke Elinkaariajattelu
Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotYmpäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua
Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
LisätiedotBIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ
BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat
LisätiedotRAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K
Sivu 1 / 5 Tuoteryhmä: Tuotteet: Lattiat: Käytetään lattioilla EPSCement EC350M EPSCement EC350P EPSCement EC200K Laadittu: 2014-12-16 Päivitetty: 2014-12-16 Yritystiedot: EPSCement AB 132 82 Gustavsberg
LisätiedotBiopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä
Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet
LisätiedotReaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava
Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden
LisätiedotBJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op
BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op Luennoitsija: Yliassistentti Kimmo Klemola Luennot ja seminaarit 2011: 3. periodi, pe klo 10 13, 7339 4. periodi ke klo
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotKemia. Fritz Haber. Carl Bosch. 7. Esimerkkejä: Haber-Bosch ja ammoniakin valmistus Tutkii luontoa, sen rakenteita
Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 7. Esimerkkejä: Haber-Bosch ja ammoniakin
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotTUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
LisätiedotPäätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa
Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotUusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT
Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta
LisätiedotIdeoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä
Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
LisätiedotResurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.
Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
Lisätiedot4 Yleiskuvaus toiminnasta
4 Yleiskuvaus toiminnasta Borealis Polymers Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden alueella. Petrokemian tuotantolaitokset muodostuvat Olefiinituotannosta sekä Fenoli ja aromaatit
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotLukion kemian OPS 2016
Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin
LisätiedotMateriaalitehokkuus kierrätysyrityksessä
Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content
LisätiedotKRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA
KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA 16.5.2018 Ari Väisänen Kriittisten metallien tuotanto Harvinaisten maametallien tuotanto 95% Kiinassa Pd ja Pt tuotanto keskittynyt Etelä-Afrikkaan
Lisätiedot