Asiakirjan päivitys LVIA-SUUNNITTELUOHJE

Transkriptio

1 Asiakirjan päivitys LVIA- Päivitys pvm Muutoksen sisältö Tekijä Hyväksyjä Viemäreiden paaluttaminen ja painumisen kielto lisätty. ML IK Tarkennettu kohtaan 2.3. pattereiden mitoituslämpötilat Tarkennettu kohtaan 7.2 osastoivien rakenteiden läpiviennit ja poistettu eristykset kohdasta 3.2 Muutettu kohtaan 3.3. talosaunojen hanatyypit Tarkennettu kohtaan 4 pienten LTO-koneiden vaatimuksia ML IK

2 LVIA-tekniset työt 2(24) LVIA

3 LVIA-tekniset työt 3(24) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ Tulosteet Varaukset laajennuksiin Käytettävät tuotteet Kulutusmittaukset Urakkarajat Sisäilmasto Energiatalous Käyttö ja huolto Kuntotutkimukset peruskorjauskohteissa LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Lämmöntuotanto Lämmönjakelu Lämmönluovutus VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Vedenhankinta Vesijohtoverkostot Vesi- ja viemärikalusteet Viemäriverkostot Sadevesiverkostot ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Ilmavirtojen mitoitus Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtokoneet Kanavistot Pääte-elimet Väestönsuojalaitteet Hissit Ryömintätila VESISAMMUTSUJÄRJESTELMÄT Palopostit Sprinklerit TALOAUTOMAATIO Taloautomaatiojärjestelmät ERISTYS Yleistä Lämmitys-, vesi- ja viemärilaitteiden eristykset Ilmanvaihtolaitteiden eristys JÄÄHDYTYSLAITTEET KAASU... 24

4 LVIA-tekniset työt 4(24) LVIA-TEKNISET TYÖT 1. YLEISTÄ Suunnittelussa tulee noudattaa: Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita Talotekniikka-RYL 2002 ohjeita Sisäilmastoluokitusta 2008 paikallisen viranomaisen ohjeita (mm. rakennusvalvontavirasto, vesilaitos, energialaitos, pelastuslaitos) Taustaltaan keltaiseksi värjätyt kohdat koskevat erityisesti peruskorjauskohteita Tulosteet Suunnitelmat laaditaan CAD-muotoon (.dwg), työselostus ja muu A4-materiaali MS Office-muotoon (.doc.xls). Suunnittelija kerää LVIA-loppudokumentaation (.dwg.doc.xls.pdf) muistitikulle. Aineisto luovutetaan vastaanoton yhteydessä yhtiön edustajalle (1 kpl) ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistolle (1kpl). Lisäksi suunnittelija tallentaa tarvittavat tiedot ja dokumentit suoraan tilaajan sähköiseen huoltokirjajärjestelmään (Hekalla FimX). Suunnitelmien tulee kaikissa vaiheissa täyttää viranomaisten vaatimukset. Suunnitelmien tulee sisältää mitoitetut laitesijoittelupiirustukset märkätiloista. Piirustukset laaditaan arkkitehdin laatimille pohjille, joissa esitetään kunkin seinän, lattian ja katon projektiot. Leikkauspiirustuksissa esitetään koko talotekniikka siten, että siitä selviää asennusten todellinen tilantarve. Peruskorjauskohteissa esitetään suunnitelmissa myös nykyiset käyttöön jäävät verkostot laitteineen ja varusteineen (esim. ohuella viivalla) ja tekniset tiedot sulkumerkinnöin varustettuna (tai muulla erottuvalla tavalla). Purettavat verkostot, laitteet ja varusteet esitetään urakka-laskentaa varten erillisissä piirustuksissa (esim. alkuperäiset suunnitelmat) Varaukset laajennuksiin Laajennuksiin ei pääsääntöisesti varauduta.

5 LVIA-tekniset työt 5(24) 1.3. Käytettävät tuotteet Niiden tuotteiden, joilla on voimassa oleva harmonisoitu tuotestandardi, tulee olla CE-merkittyjä. Muiden LVI-tuotteiden osalta suositaan tyyppihyväksyttyjä tuotteita. Suunnittelija on velvollinen tarkistamaan tuotteiden kelpoisuudet koko rakennushankkeen ajan Kulutusmittaukset Kaukolämmön mittauskeskus ja käyttöveden päävesimittarit (KV, LV) varustetaan reaaliaikaisella näytöllä mittarin yhteydessä sekä kaukoluentamahdollisuudella. Käyttövesimittareiden tulee olla sellaisia, että mahdollistavat käytännön vuodonvalvonnan. Käyttövesiverkosto varustetaan huoneistokohtaisella vedenmittausjärjestelmällä. Huoneistokohtaiset mittarit asennetaan asuinhuoneistojen lisäksi ainakin liiketiloihin ja kerhohuoneisiin. Etäluettava mittaustietojen keruuyksikkö sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen, huoneistokohtaiset näytöt esim. eteisen seinälle. Järjestelmän toimittaja tulee valita suunnitteluvaiheessa ja hyväksyttää tilaajalla Urakkarajat Urakkarajat ja vaiheistus merkitään yksiselitteisesti esim. nuoliviivoin ja tekstein suunnitelmiin. Peruskorjauskohteissa suunnittelijan tehtävänä on selvittää erityisen tarkasti liittymät nykyisiin verkostoihin (liitoskohtien kunto, koko ja materiaalit). Suunnitelmiin merkitään myös nykyisen verkoston koko ja materiaali Sisäilmasto Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Sisäilmassa ei saa esiintyä terveydelle haitallisessa määrin kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja eikä viihtyisyyttä alentavia hajuja. Sisäilman kosteus ei saa aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien tai pieneliöiden kasvua tai muuta terveydellistä haittaa. Suunnittelun lähtökohtana pidetään Sisäilmastoluokituksen 2008 mukaisia sisäilmastoluokan S2 tavoitearvoja. Peruskorjauskohteissa voidaan tapauskohtaisesti perustelluista syistä tilaajan päätöksellä käyttää myös sisäilmastoluokkaa S3.

6 LVIA-tekniset työt 6(24) Tilojen lämpötilojen suunnitteluarvot (talvi, lämmitystilanne) ja LVI-laitteiden suurin sallittu äänitaso L A,eq,T /L A,max : Asunnot Asuinhuoneet +21 C 28/33 db (RakMK C1) Keittiö +21 C 33/38 db (RakMK C1) Pesuhuone +22 C 38/43 db Yhteistilat Askartelu-, kerhohuone +20 C 33/38 db Pukuhuone +21 C 33/38 db Saunan löylyhuone +21 C 33/38 db Pesuhuone +22 C 43/48 db Porrashuone +17 C 38/43 db Varastotilat +17 C 43/48 db Kylmäkellari +5 C 43/48 db Pesutupa +21 C 43/48 db Kuivaushuone +21 C 43/48 db Rakennuksen ulkopuolella L A,eq,T <45 (db). Ääniteknisiä suunnitteluohjeita on mm. LVI-kortistossa: LVI ja LVI LVI Asuinhuoneiden lämpötilan tulee talvikaudella olla huonekohtaisesti säädettävissä ±2 C. Sisäilmastoluokan S2 tiloissa ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Suunnittelijan tulee tehdä energiaselvitykseen sisältyvänä RakMK osan D3 mukaisesti kesäajan huonelämpötilan lämpötilalaskenta ja osoittaa kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuus. Tästä on olemassa LVI-ohjekortti LVI Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen edellyttää dynaamista laskentaa. Ilman nopeus asuinhuoneissa oleskeluvyöhykkeellä lämpötilassa +21 C <0,17 m/s, lämpötilassa +25 C <0,25 m/s. Rakennuttajan teettämän pohjatutkimuksen yhteydessä mitataan radonpitoisuus, jos alueella epäillään olevan radonia. Suunnitelmissa on huomioitava radonin poisto rakennuksen alta Energiatalous Uudisrakentamisessa tavoitteena on saavuttaa vähintään energiatehokkuusluokka C (E-luku = kwh E /m 2 ). E-luvun tavoitearvo määritetään hankekohtaisesti yhdessä tilaajan kanssa.

7 LVIA-tekniset työt 7(24) Peruskorjauskohteissa selvitetään kohteen nykyinen energiatehokkuusluokka ja asetetaan tavoitteet korjausten jälkeiselle energiatehokkuusluokalle ja E-luvulle. Yleensä peruskorjauksessa tavoitteena on saavuttaa luokka D (E-luku välillä kwh E /m 2 ). LVI-suunnittelija tekee em. selvitykset ja asettaa tavoitteet yhdessä tilaajan kanssa. LVI-suunnittelija suorittaa kohteen energiataloudelliset laskelmat ja laatii energiaselvityksen. Sekä suunnitteluvaiheen että vastaanottovaiheen energiaselvityksistä toimitetaan kopio aina myös ATT:n LVI-suunnittelupäällikölle. Kiinteistöt liitetään kaukolämpöön, ellei käytetä pelkästään uusiutuvia energiatuotantomuotoja, joista päätetään hankekohtaisesti. Lämmitys toteutetaan vesikeskuslämmityksenä. Ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan keskitettyinä ratkaisuina ja varustetaan tehokkaalla lämmön talteenotolla. Sekä uudis- että peruskorjauskohteet varustetaan keskitetyllä rakennusautomaatiolla, jolla ohjataan taloteknisiä laitteita tarpeen mukaisesti. Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/m 3 /s. Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/m 3 /s. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutus tulee olla mitattavissa Käyttö ja huolto Putkien ja laitteiden tulee olla helposti huollettavissa, tarkastettavissa ja korjattavissa. Erityisesti asukkaiden käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja varusteiden tulee olla helppokäyttöisiä. Huollettavat, säädettävät ja tarkkailtavat laitteet sijoitetaan paikkoihin, joissa niitä voi helposti käsitellä. Huollettavia laitteita ei saa sijoittaa asuintiloihin, liiketiloihin tai esim. asukkaan käytössä olevaan verkkokomeroon. Peruskorjausten yhteydessä tällaisissa tiloissa sijaitsevat laitteet ja varusteet siirretään käytäville tmv. yleisiin tiloihin. Mikäli rakennukset ovat käytössä peruskorjauksen aikana, tulee suunnittelijan laatia suunnitelma työjärjestyksestä ja väliaikaiskytkennöistä siten, että jakelukatkot ovat mahdollisimman lyhyet Kuntotutkimukset peruskorjauskohteissa Ennen peruskorjauskohteen suunnittelun aloittamista teetetään tarvittavat kuntoselvitykset kaikkien putkistojen, hormien ja laitteiden osalta. Puuttuvia ja tarkentavia selvityksiä voidaan teettää vielä hankesuunnitteluvaiheessa tai tutkimusten voidaan tapauskohtaisesti järjestelmien iän perusteella todeta olevan kokonaan

8 LVIA-tekniset työt 8(24) tarpeettomia. Lämpö-, vesi-, jäte- ja sadeviemäreiden sekä salaojien kunto tutkitaan Ympäristöministeriön LVVkuntotutkimusopasta 2013 noudattaen pätevöityneiden kuntotutkijoiden toimesta. Uusittavien, erityisesti rakenteissa sijaitsevien, putkistojen tilantarve ja nykyisten rakenteiden purkutarpeet on kartoitettava huolella (korkeusasemat, välipohjien kerrokset, vapaa huonekorkeus jne.) Ilmanvaihtokanavien kuntotutkimus voidaan teettää esim. nuohoojalla. Kanavien kunnon tutkimiseen käytetään videokuvausta. Mikäli tavoitteena on painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän säilyttäminen (suojelukohteet), teetetään myös hormikartoitus. Suunnittelija esittää kuntotutkimusten perusteella suosituksensa uusittavista putkistoista, kanavista ja laitteista rakennuttajan arvioitavaksi, ottaen huomioon nykyisten ja uusittavien järjestelmien käyttöikä. 2. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 2.1. Lämmöntuotanto Rakennukset liitetään kaukolämpöverkkoon. Suunnittelussa on otettava huomioon Energiateollisuus ry:n K1/2013, Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet sekä lämmöntoimittajan vaatimukset. Suunnittelija tarkistaa lämmöntoimittajalta kaukolämpöverkon paine-eron vaihtelun. Tarvittaessa lämmönjakokeskus varustetaan määräyksen K1/2013 mukaisesti paine-erosäätimellä. Lämmönjakokeskus Lämmönjakokeskuksena käytetään tehdasvalmista lämmönjakopakettia. Toiminnaltaan erilaisille verkostoille suunnitellaan omat lämmönsiirtimet, esim. patteriverkosto, lattialämmitysverkosto, ilmanvaihdon lämmitysverkosto. Suljetut piirit varustetaan aktiivisella ilmanpoistimella. Pumput Pumppu sijoitetaan verkoston paluupuolelle.

9 LVIA-tekniset työt 9(24) Pumppuina käytetään portaattomasti säädettäviä energiatehokkuusluokan A laitteita. Pumpun ominaiskäyrä valitaan mahdollisimman loivaksi. Kokonaishyötysuhteen tulee olla maksimivirtaamalla vähintään 60%. Peruskorjauskohteissa pumpun toimintapiste tarkistetaan lämpöhäviöiden ja virtausvastusten perusteella ja pumppu uusitaan tarvittaessa. Paisunta- ja varolaitteet Paisuntajärjestelmä on suljettu, varustettuna kiinteällä kumikalvolla. Paisunnan alainen verkosto varustetaan määräysten mukaisilla varolaitteilla. Käytetään kahta varoventtiiliä ja vedenpoisto ohjataan hallitusti lattiakaivolle saakka. Paisunta-astian asennus on suunniteltava niin, että se on helppo huoltaa Lämmönjakelu Paineelliset putket (mm. vesi- ja lämpöjohdot) on asennettava siten, että mahdollinen vuoto tulee näkyviin (vuodonilmaisimet). Rakennus lämmitetään pääosin vesikiertoisella patterilämmityksellä. Verkosto suunnitellaan kaksiputkijärjestelmäksi. Putkien materiaali on yleensä teräs. Lämmitysverkoston osien sijoitusta kylmälaitteiden välittömään läheisyyteen tulee välttää. Märkätilojen lattialämmitykselle rakennetaan oma, erillinen kiertopiiri lämmönsiirtimineen ja muine varusteineen. Peruskorjauskohteissa rakenteiden sisään asennetut putkiosuudet uusitaan aina. Uudet putket tehdään pinta-asennuksena. Ulkopuoliset putket suunnitellaan tehdasvalmiista putkielementeistä. Painuvilla piha-alueilla on perusteltua käyttää muoviputkin varustettuja 2-putkielementtejä. Kaikkien osien tulee olla tehdasvalmisteisia. Maan alle jääviä haaroituksia tulee välttää. Mikäli haaroituksia kuitenkin jää maan alle, ne tehdään saman valmistajan tehdasvalmisteisilla haaroituskappaleilla tai umpikaivoilla kuin putketkin. Haaroituskaivoihin ei suunnitella maan päällistä kansistoa. Lämpökanavien korkeusasemat merkitään asemapiirustukseen ja määritetään verkoston lämpölaajenemisvarat ja tuuletukset. LVIsuunnittelijan tulee huolehtia omalta osaltaan rakennesuunnittelijan kanssa, että putkielementit varustetaan riittävällä salaojituksella.

10 LVIA-tekniset työt 10(24) 2.3. Lämmönluovutus Verkoston ilmanpoisto on suunniteltava huolella. Rakennuksen sisällä kaikki kannakkeet tehdään kuumasinkityistä osista. Rakennuksen ulkopuolella (mm. pohjalaatan alla) kannakkeiden materiaalina on HFe. Verkosto jaetaan linjakohtaisten säätöventtiilien avulla helposti säädettäviin vyöhykkeisiin. Sulkuventtiileinä käytetään palloventtiilejä. Säätöventtiileinä käytetään mittausyhtein varustettuja kertasäätöventtiilejä tai paine-erosäätimiä. Suunnittelija laskee verkoston virtaukset linjakohtaisesti. Virtausten tulee perustua lämpöhäviölaskelmiin. Peruskorjauskohteissa laskelmissa tulee huomioida parannettavat rakenteet (ikkunat, yläpohjan eristeet ym.) ja mahdolliset muutokset ilmanvaihtojärjestelmässä. Verkoston tasapainotus suunnitellaan Motivan ohjeiden mukaan ja säätötyöstä laaditaan yksiselitteinen ohje LVI-työselostukseen. Suunnitelmissa esitetään linjasäätöventtiilien tunnus, esisäätö- ja kv-arvot, virtaama ja painehäviö. Nousulinjat merkitään linjatunnuksilla esim. LP1. Lisäksi merkitään ylös/alas jatkuva nousulinja kokomerkinnällä esim. Ylös LP25. Patterit Pattereiden mitoituslämpötiloina käytetään ensisijaisesti K1/2013 alkuperäisiä suosituslämpötiloja: uudiskohteet 45/30 C. Käytetään ainoastaan valmiiksi pintakäsiteltyjä pattereita. Piirustuksiin merkitään patterityypin ja koon lisäksi patterilla katettava lämmitysteho. Ulkoseinillä ja ylimmässä kerroksessa sijaitsevat WC:t ja vaatehuoneet varustetaan lämmitysverkostoon liitettävällä patterilla. Lattialämmitys Asuntojen ja talosaunojen pesu- ja löylyhuoneet varustetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lattialämmityksen tulee toimia myös kesäaikaan.

11 LVIA-tekniset työt 11(24) Lattialämmityksen käyttämisestä koko rakennuksessa on sovittava erikseen rakennuttajan kanssa. Lattialämmityksen yhteydessä käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja säätimineen. Esisäätöarvot merkitään kuten pattereilla. Jakotukit sijoitetaan helposti huollettaviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin. Jakotukkikaapin oven tulee avautua kuivaan tilaan. Patteriventtiilit Pattereissa tulee käyttää patterikohtaisia sulku- ja kertasäätöventtiilejä. Patterit varustetaan kromatulla ilmaruuvilla. Käsipyörien ja termostaattien irtoantureiden käytöstä on sovittava erikseen yhtiön kanssa. Kaikki patterit varustetaan esisäädettävillä termostaattisilla patteriventtiileillä lukuun ottamatta tuulikaappeja, joissa käytetään käsipyöriä. Perustelluista syistä suunnittelija voi esittää käsipyöriä muihinkin tiloihin. Porrashuoneiden patteriventtiileissä käytetään ilkivaltasuojia. Piirustuksiin merkitään patteriventtiilien tyyppi (TV/V), koko, esisäätö- ja kv-arvo. Kylpyhuoneet ja talosaunojen pesu- ja löylyhuoneet Tiloissa käytetään vesikiertoista lattialämmitystä, jonka tulee toimia myös lämmityskauden ulkopuolella. Kiertopiirien tulee olla säädettävissä. Peruskorjauskohteissa vanha patteriverkosto pyritään säilyttämään. Lämmityskauden ulkopuolinen lämmitys tulee varmistaa kohteeseen sopivalla vesikiertoisella järjestelmällä. Sähkölattialämmityksiä ei käytetä. Siivoushuoneet Siivoushuone varustetaan lattialämmitysverkostoon tai käyttövesiverkostoon kytketyllä kuivauspatterilla. 3. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 3.1. Vedenhankinta Rakennus liitetään vesilaitoksen vesi- ja viemäriverkostoihin. Kiinteistön pinta- ja perusvedet johdetaan sadevesiverkostoon.

12 LVIA-tekniset työt 12(24) Hulevesiä viivytetään tontilla mahdollisuuksien mukaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sovittaessa tarkastella sadevesien tai harmaiden vesien hyödyntämistä tontilla. Suunnittelija tarkistaa tonttivesijohdon painetason vesilaitokselta. Mikäli rakennus ei tarvitse paineenkorotusta, varustetaan vesijohtoverkosto tarpeellisissa kohdin paineenalennusventtiileillä siten, että paine on säädettävissä mahdollisimman tasaiseksi koko verkostossa. Epäedullisimpiin kohtiin verkostoa asennetaan seurantaa varten tarpeellinen määrä painemittauksia, jotka liitetään keskitettyyn valvontajärjestelmään Vesijohtoverkostot Käyttövesiputkistot rakennetaan vaihdettaviksi ja sijoitetaan ensisijaisesti hormitilaan, joka rajoittuu ääniteknisiltä ominaisuuksiltaan toisarvoiseen tilaan (WC, pesuhuone, vaatehuone, porrashuone). Huolto tapahtuu kuivalta puolelta. Paineelliset putket (mm. vesi- ja lämpöjohdot) on asennettava siten, että mahdollinen vuoto tulee näkyviin (vuodonilmaisimet). Vesijohtojen materiaalina käytetään yleensä kuparia. Asuntojen pesu- ja kylpyhuoneissa pinta-asennettavat putket ovat kromattuja kupariputkia. Asunnoissa on mahdollista käyttää rakennuttajan luvalla tyyppihyväksyttyä muoviputkea suojaputkeen asennettuna. Tällöin käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja, jotka sijoitetaan helposti luokse päästäviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin. Jakotukkikaappi ei saa rikkoa vedeneristystä. Jakotukkikaapin ovi voi avautua kuivaan tilaan. Vesijohtoverkosto varustetaan lämpimän veden kiertojohdolla. Lämmin käyttövesiverkosto mitoitetaan siten, että lämpimän veden odotusajat täyttävät RakMK osan D1 suositukset. Verkosto jaetaan sulkuventtiileillä selkeisiin kokonaisuuksiin. Huoneistot ja nousulinjat varustetaan omilla sulkuventtiileillä. Venttiileinä käytetään palloventtiilejä. Kiertojohdon linjakohtaiset virtaamat ja linjasäätöventtiilien kv- ja esisäätöarvot merkitään suunnitelmiin. Peruskorjauskohteissa nykyisen verkoston virtaamat tarkistetaan ja tarvittaessa uusitaan/lisätään linjasäätöventtiilit. Kiertojohto säädetään kuten lämmitysverkosto.

13 LVIA-tekniset työt 13(24) Epäedullisimman huoneiston runkojohdot varustetaan paineenmittausyhteillä, joilta viedään mittaustieto keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään. Nousulinjat merkitään linjatunnuksilla esim. V1. Lisäksi merkitään ylös/alas jatkuva nousulinja kokomerkinnällä ja virtaamalla esim. Ylös KV18 (0,9) Vesi- ja viemärikalusteet Kalusteina käytetään tyyppihyväksyttyjä ja ääniryhmään 1 kuuluvia kalusteita. Vesikalusteiden maksimivirtaamat säädetään ennen vastaanottoa normivirtaamaan. Vesijohtokalusteet varustetaan kalustekohtaisilla suluilla. Pesualtaat tulee varustaa ylivirtauksen estävällä viemäröintiratkaisulla. Vesikalusteen juoksuputki tulee varustaa kääntörajoittimella, jos tilassa ei ole lattiakaivoa. Lattiakaivojen paikat varmistetaan arkkitehdiltä ja kirjataan suunnittelukokouksessa. Lattiakaivoissa ei käytetä korokerenkaita. Kuivakaivojen käyttöä asunnoissa tulee välttää. WC-istuimet asennetaan vaakatasoon ja varustetaan kahdella huuhteluvesimäärällä. Piilojalallisia WC-istuimia ei käytetä. Alapesusuihkua (yleensä pesuallashana) on pystyttävä käyttämään WC-istuimelta. Vesipostit Vesipostit sijoitetaan yhtiön osoittamiin paikkoihin. Puutarhaletku (paineen kestävä) suukappaleineen seinätelineellä (esim. lämmönjakohuone) tai letkukärryssä. Huomioitava myös jätehuoneen pesumahdollisuus. Vesipostin kytkentäjohto varustetaan sulkuventtiilillä rakennuksen sisäpuolella (ilkivallan esto). Yksi vesiposti varustetaan 1,5 tuuman liitännällä yhtiön ohjeen mukaan. Kylpy- ja suihkutilat HEKA:n kohteissa asuntojen kylpyhuoneisiin asennetaan kaksi lattiakaivoa, toinen pesualtaan alle (pesualtaan viemäröinti lattia-

14 LVIA-tekniset työt 14(24) kaivon kautta). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. nurkka- tai reunakaivoa. Kaikkien huoneistojen kylpy- tai suihkutiloihin asennetaan pyykinpesukoneliitännät (vesijohto h=1200 ja viemäri h=700). Pyykinpesukoneliitännät sijoitetaan koneen sivulle, jotta kuivausrummulle jää tila pesukoneen yläpuolelle. Putkistoja ei asenneta suihkutilan jalkatilaan. Hajotukset pyritään tekemään ylhäällä ja kytkentäjohdot tuodaan pinta-asennuksina kalusteille yläkautta. Suihkualtaiden asentamista tulee välttää. Keittiöt ja keittokomerot Astianpesukonevaraus asennetaan kaikkiin huoneistoihin (vesijohto ja viemäri). Astianpesupöydän vesilukko kahdelle tiskialtaalle tulppineen sekä ylivirtausosineen, vesilukossa liitäntämahdollisuus astianpesukoneen viemäröintiä varten. Pienasunnoissa käytetään pöytämallista astianpesukonetta (astianpesukonevaraus 450 mm). Veden ylivuoto huomioitava suunnitelmissa. Jos altaassa ei ole ylivirtausaukkoa, varustetaan toinen allas ns. kuorisihdillä. Tiskialtaan viemäröintisarjana käytetään ns. tilaa säästävää mallia, jotta lajitteluastiat (4 kpl) mahtuvat allaskaappiin. Talosauna Pesuhuoneessa käytetään verkkovirtaan kytkettyjä (ei paristokäyttöisiä) elektronisia kosketusvapaita termostaattisia suihkuhanoja. Saunaosasto varustetaan erillisellä, juoksuputkellisella aputilahanalla, joka varustetaan takaisinimusuojalla ja pikaliittimellä osaston pesua varten. Letkun pituus tarpeen mukaan ja letku säilytetään siivouskomerossa. Talopesulat Talopesuloiden pesukoneille asennetaan yhteinen poistoputki, jonka mitoituksessa tulee huomioida mahdollinen koneiden yhtäaikainen käyttö. Kuivaushuoneet Kuivaushuoneisiin asennetaan ns. kuivakaivo. Kuivaushuone varustetaan kondenssikuivaimella ja kattotuulettimella.

15 LVIA-tekniset työt 15(24) Siivoushuoneet Siivoushuone varustetaan kaatoaltaalla, jonka yläreunan sijoituskorkeus max 500 mm ja lämmitys- tai lämpimään käyttövesiverkostoon kytketyllä kuivauspatterilla. Patterin tulee lämmetä myös lämmityskauden ulkopuolella. Kaatoaltaan vesilukkona käytetään kiinteän aineen kerääjänä toimivaa sakanerotinta Viemäriverkostot LVI-suunnittelijan tulee ottaa huomioon pohjatutkimuksessa esitetty maan pitkäaikaispainuma. LVI-suunnitelmissa tulee esittää, miten tämän painuman vaikutukset on huomioitu viemäreiden perustamisessa. Esim. jos rakennus paalutetaan, myös kaivot ja runkolinjat tulee paaluttaa. Jos tehdään viiksikaivoja, kaivojen korkoasemissa on otettava huomioon pohjatutkimuksissa mainittu pitkäaikaispainuma. Viemäreissä ei saa olla painumia vastaanottovaiheessa. Suunnittelijoiden tulee yhteistyössä määritellä korkotasot siten, että jäte- ja sadevesiä ei jouduta tarpeettomasti pumppaamaan. Mikäli joudutaan pumppaukseen, tulee jätevesipumpuksi valita ns. repijäpumppu. Esirakennetuilla alueilla tulee huomioida perusvesien epäpuhtaudet pumppua valittaessa. Mikäli viemäreitä sijoitetaan saastuneeseen maaperään, käytetään öljynkestäviä tiivisteitä. Päällekkäisten eri huoneistojen viemärihajotukset suunnitellaan aina ko. huoneiston puolelle, välipohjaan tai välipohjan päälle valuun. Mikäli peruskorjauksessa viemärihajotukset joudutaan viemään alemman kerroksen kattoon, tulee erityistä huomiota kiinnittää viemäreiden äänitekniseen suunnitteluun. Pohjakerroksessa vaurioitumiselle ja ilkivallalle alttiissa kohdissa viemärit tehdään kokonaan valurautaputkista. Pystyviemäri ja pystyviemärin pohjakulma ovat yleensä ongelmakohtia, jonka vuoksi ne on suunniteltava huolella. Pystykokoojaviemärin muutos vaakaviemäriksi kolmella 30 mutkakappaleella. Kantavien alapohjien alle sijoitettujen viemärien kannakoinnista tulee määrittää yksityiskohtaiset kannakointiohjeet. Kannakkeiden materiaali HFe.

16 LVIA-tekniset työt 16(24) Viemärien tuuletusputket eristetään ullakkotilassa ja varustetaan vesikaton yläpuolisilta osiltaan lämpösuojavaipalla jäätymisen estämiseksi. Muuten tuuletusviemäri äänieristetään kuten pystykokoojaviemäri. Viemärien alipaineventtiileitä on vältettävä. Piirustuksiin merkitään selkeästi viemäreiden materiaali, koko ja sulkuihin normivirtaamien summa Sadevesiverkostot Kattokaivoja suunniteltava riittävä määrä ja oikeisiin paikkoihin (vähintään 1 kpl/porras lamellitalossa). Kaivoja oltava katolla vähintään 2 kpl/talo. Putkikoko min 75 mm. Kattokaivojen paikat määrittää rakennesuunnittelija ja ne kirjataan suunnittelukokouksessa. Kattokaivot ovat sähkölämmitteisiä, ulkotermostaattiohjattuja, sihdillä varustettuja, kartiomallisia, ruostumattomasta teräksestä tai kuparista valmistettuja. Kattokaivojen materiaalien tulee olla yhteensopivat sadevesiviemäriputkien materiaalien kanssa. Kaivojen ympärille asennetaan roskia estävät lisäsihdit. Harjakatot varustetaan räystäskouruilla ja sadevesikouruilla, jotka liitetään suoraan sadevesijärjestelmään mahdollisuuksien mukaan. Terassien sadevesikaivot (HFe) varustetaan sähkölämmityksellä. Terassikaivon putkikoko DN100. Parvekkeiden sadevedet pyritään järjestämään vähintään 75 mm putkella sadevesijärjestelmään ja tasakatot varustetaan ylimenoputkilla. Sadevedet ohjataan pois talon seinustoilta (3,0 m / 0,15 m). Lähellä seiniä olevia kivipesiä tulee välttää. Maanpinnan alapuoliset porraskuilut tulee viemäröidä rakennuksen ulkopuolella. Sadevesiverkoston puhdistettavuus on varmistettava myös rakennuksen sisällä. Rakennuksen ulkopuolinen sadevedenpoisto on huomioitava rakennuttajan hyväksymässä pintavesisuunnitelmassa (pihatiet ja autopaikat asfaltoitu). Pitkiä pintavesikouruja on vältettävä.

17 LVIA-tekniset työt 17(24) Hulevesien imeyttämis- ja viivyttämismahdollisuudet tontilla tulee selvittää yhdessä pihasuunnittelijan kanssa. Kaivot Käytetään yleensä muovikaivoja ja kannen halkaisija 500 mm. Kaivot merkitään suunnitelmiin kaivon yksilöivällä tunnisteella. Kaivojen kannet mitoitettava seuraavasti: nurmikoilla pihakäytävillä ja ajoliikenneväylillä raskaan liikenteen väylällä 25 tonnia 25 tonnia 40 tonnia Sadevesikaivot varustetaan lietepesällä ja hiekankeräysaltaalla sekä jäätymissuojalla. Huomioitava muutto- ja huoltoautojen kulkureitit sekä maanpinnan mahdollinen painuminen (esim. teleskooppikaivot). Kansien avaamista varten toimitetaan lämmönjakohuoneen seinälle ripustettuna kaksi avausrautaa. Rakennesuunnittelija tekee salaojista asennuksia vastaavat tarkepiirustukset. Kaikista kaivoista mitoitetut tarkepiirustukset ja kaivoluettelo luovutetaan yhtiölle. Jäte- ja sadevesiviemärit videokuvataan huuhtelun jälkeen ennen kohteen valmistumista. 4. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 4.1. Ilmavirtojen mitoitus Asuntojen olo- ja makuuhuoneiden ilmanvaihto mitoitetaan Sisäilmastoluokituksen 2008 sisäilmastoluokan S2 mukaisesti siten, että normaalin käyttötilanteen ulkoilmavirrat ovat 8 dm 3 /s, hlö. Ilmanvaihtokone ja kanavisto mitoitetaan siten, että jokaiseen makuuhuoneeksi soveltuvaan huoneeseen on mahdollista tuoda 2 hengen vaatima ilmavirta. Olohuoneen ilmavirtaa voidaan pienentää, jos makuuhuoneen ilmavirta poistuu olohuoneen kautta. Asunnon muiden tilojen ilmavirrat mitoitetaan RakMK:n osan D2 mukaisesti. Asunnon poistoilmavirrat mitoitetaan 10% tuloilmavirtoja suuremmiksi. Jos asunnon poistoilmavirtojen summa on yli

18 LVIA-tekniset työt 18(24) 110% tuloilmavirtojen summasta, lisätään asuinhuoneiden tuloilmavirtoja. Jos tuloilmavirrat ovat enemmän kuin 90% poistoilmavirroista, kasvatetaan märkätilojen poistoilmavirtoja. Lisäksi tarkistetaan, että asunnon kokonaisulkoilmavirta on vähintään 0,35 dm 3 /s, m 2. Ilmamääriä tulee olla mahdollisuus tehostaa 30% Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan Sisäilmastoluokituksen 2008 mukaiseen puhtausluokan P2 vaatimusten mukaan. Tuloilmakanavissa käytettävien ilmanvaihtotuotteiden (kanavat ja niiden osat, säätö- ja palopellit, äänenvaimentimet, suodattimet) tulee olla puhtausluokiteltuja. Ilmanvaihtoratkaisuna käytetään lämmön talteenotolla varustettua koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa. Kerrostaloissa käytetään keskitettyä ja rivitaloissa huoneistokohtaista ratkaisua. Peruskorjauskohteiden ilmanvaihtoratkaisu sovitaan yhtiökohtaisesti. Ilmanvaihtolaitoksen hätäpysäytyskytkimen/-kytkimien sijainti tulee selvittää viranomaisten kanssa. Ilmanvaihtokoneiden ohjauksessa on huomioitava hätäpysäytystoiminto. Suunnittelija selvittää rakennuksen palo-osastoinnin arkkitehdiltä ja ratkaisu kirjataan suunnittelukokouksessa. Palo-osastointi huomioidaan ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa RakMK osan E7 mukaisesti. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota huollettavuuteen sekä asennusreitteihin. Keskitetty koneellinen tulo- ja poisto Keskitetyssä järjestelmässä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto yhdistetään usean huoneiston osalta. Ilmanvaihtokone varustetaan LTO-laitteella ja vesikiertoisella lämmityspatterilla. Ilmanvaihtokoneen ohjaus tapahtuu keskitetysti automatiikan avulla. Huoneistokohtainen tulo- ja poisto Huoneistokohtaisten LTO-koneiden sähköt otetaan kiinteistösähköstä ja jälkilämmityspatterit ovat vesikiertoisia. Koneen ohjaus toteutetaan huoneistokohtaisesti. Koneen pysähtyminen aiheuttaa hälytyksen keskitetyssä automaatiojärjestelmässä. Yhteiskanavapoisto Peruskorjauskohteissa selvitetään mahdollisuudet siirtyä yhteis-

19 LVIA-tekniset työt 19(24) kanavapoistosta keskitettyyn tulo- ja poistoilmanvaihtoon ja/tai lämmön talteenoton lisäämiseen. Mikäli yhteiskanavapoistojärjestelmä säilytetään, tulee varmistaa korvausilmareitit ja ilmavirrat mitoitetaan uudelleen nykymääräyksiä vastaaviksi huoneistojen ilmatilavuuden mukaan. Lämmön talteenoton lisääminen poistoilmaan ja hyödyntäminen lämmityksessä tai lämpimän käyttöveden tuotannossa selvitetään. Koneiden ohjaus tapahtuu keskitetysti automatiikan avulla, esim. vaihdellen käyttötilanteen ja tehostustilanteen kokonaisilmavirtojen välillä portaattomasti ulkolämpötilan mukaan. Painovoimainen ilmanvaihto Mikäli peruskorjauskohteessa säilytetään painovoimainen ilmanvaihto, varmistetaan ulkoilmareitit ja tulo- ja poistoilmapisteiden välinen korkeusero mitoitetaan mahdollisimman suureksi. Mahdollisuuksien mukaan hormien yläpäät varustetaan hormituulettimilla Ilmanvaihtokoneet Keskitetyissä järjestelmissä suositaan moduulikoneita, ns. pakettikoneita tulee välttää. Koneet liitetään keskitettyyn ohjausjärjestelmään. Talosauna, pesula, kerhotila ja liikehuoneistot varustetaan kukin omalla lämmön talteenotolla varustetulla tulo- ja poistoilmakoneella. Saunojen ja pesuloiden koneet liitetään keskitettyyn ohjausjärjestelmään. Kerho- ja liiketilojen koneet voivat olla ns. pakettikoneita ja niitä ohjataan paikallisesti. Kaikkien koneiden jälkilämmityspatterit ovat vesikiertoisia. Pesulan ilmanvaihtosuunnitelmissa on huomioitava pesulalaitteiden vaikutukset ilmanvaihtojärjestelmään ja ilmamääriin. Mikäli pesulaan asennetaan ulospuhalluksella varustettu kuivausrumpu, tulee sille suunnitella oma poistoilmakanava (Ø160 tai Ø 200 mm koneen tyypistä ja koosta riippuen), joka viedään vesikatolle. Kuivausrummulle tuodaan oma raitisilmakanava. Rummun tulo- ja poistoilma johdetaan rummun läheisyyteen asennettavaan lämmön talteenottolaitteeseen. Ilmanvaihtokoneet varustetaan äänenvaimentimilla ja vähintään F7(+M1)-luokan ulkoilmasuodattimilla. Keskustan vilkasliikenteisillä alueilla käytetään tarvittaessa F8(+M1)-luokan suodattimia. Äänenvaimentimen tulee olla puhdistettavissa tai irrotettavissa puhdistuksen ajaksi. Äänenvaimentimille määritetään vaimennusarvot kaistoittain.

20 LVIA-tekniset työt 20(24) Huoneistokohtaisena ilmanvaihtokoneena käytetään tehdasvalmista LTO-laitetta. LTO-laitteseen kertyvä vesi on johdettava vesilukon kautta viemäriin. Huippuimurit varustetaan äänenvaimentimella. Puhaltimen tulee olla saranoin kipattavaa mallia. Kaikki erillispuhaltimet liitetään keskistettyyn ohjausjärjestelmään. Puhaltimet tulee varustaa huoltokytkimin sekä ryhmäkeskuksiin sijoitettavin käsikytkimin merkkilamppuineen ja merkkikilpineen. Puhaltimien tulee olla portaattomasti säädettäviä. Keskitettyyn ohjausjärjestelmään liitettyjä koneita ohjataan tiloihin ja/tai kanaviin sijoitettavien lämpötila-, kosteus- ja hiilidioksidiantureiden mittaustulosten perusteella. Koneita tulee olla mahdollisuus ohjata myös kellon ja ulkolämpötilan mukaan. Asuntojen ilmanvaihtokoneissa tulee olla vähintään 3 tehoporrasta: minimiteho, normaalikäyttö ja tehostettu. Minimiteholla ilmamäärät ovat määräysten mukaiset (D2), normaalikäytöllä ilmamäärät ovat suunnitteluarvojen mukaiset (kohdan 4.1 mukaan) ja tehostettu ilmanvaihto +30 % normaalikäyttöön verrattuna. Huoneisto/tilakohtaisissa koneissa voi lisäksi olla poissaoloteho suuruudeltaan 0,2 dm 3 /s,m 2 pidempiaikaisia poissaolotilanteita varten. Keskitetyt koneet varustetaan lisäksi vakiopaineohjauksella, joka mahdollistaa ilmavirtojen tehostamistoiminnon asukkaan toimesta Kanavistot Kanavat Kanavina käytetään pääsääntöisesti tyyppihyväksyttyjä ja puhtausluokiteltuja pyöreitä kierresaumakanavia. Kanavaosat tiivisteellisiä. Haarakohdissa käytetään T-kappaleita, ei sivuliittimiä. Rakennuksen ulkopuolelle maahan ja maan päälle asennettavat ulkoilmaputket tehdään kuumasinkitystä teräsputkesta sadehattuineen. Kanavisto suunnitellaan siten, että se on helposti puhdistettavissa ja puhdistusluukkujen paikat merkitään suunnitelmiin. Ylös/alas jatkuva kanava merkitään kokomerkinnällä ja ilmamäärällä esim. YLÖS 200 (+80). Runkokanavien ilmamäärät ja nopeus merkitään ainakin säätöpeltien kohdalle esim. 200 (+80) 2,5 m/s.