Asiakirjan päivitys LVIA-SUUNNITTELUOHJE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakirjan päivitys LVIA-SUUNNITTELUOHJE"

Transkriptio

1 Asiakirjan päivitys LVIA- Päivitys pvm Muutoksen sisältö Tekijä Hyväksyjä Viemäreiden paaluttaminen ja painumisen kielto lisätty. ML IK Tarkennettu kohtaan 2.3. pattereiden mitoituslämpötilat Tarkennettu kohtaan 7.2 osastoivien rakenteiden läpiviennit ja poistettu eristykset kohdasta 3.2 Muutettu kohtaan 3.3. talosaunojen hanatyypit Tarkennettu kohtaan 4 pienten LTO-koneiden vaatimuksia ML IK

2 LVIA-tekniset työt 2(24) LVIA

3 LVIA-tekniset työt 3(24) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ Tulosteet Varaukset laajennuksiin Käytettävät tuotteet Kulutusmittaukset Urakkarajat Sisäilmasto Energiatalous Käyttö ja huolto Kuntotutkimukset peruskorjauskohteissa LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Lämmöntuotanto Lämmönjakelu Lämmönluovutus VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Vedenhankinta Vesijohtoverkostot Vesi- ja viemärikalusteet Viemäriverkostot Sadevesiverkostot ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Ilmavirtojen mitoitus Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtokoneet Kanavistot Pääte-elimet Väestönsuojalaitteet Hissit Ryömintätila VESISAMMUTSUJÄRJESTELMÄT Palopostit Sprinklerit TALOAUTOMAATIO Taloautomaatiojärjestelmät ERISTYS Yleistä Lämmitys-, vesi- ja viemärilaitteiden eristykset Ilmanvaihtolaitteiden eristys JÄÄHDYTYSLAITTEET KAASU... 24

4 LVIA-tekniset työt 4(24) LVIA-TEKNISET TYÖT 1. YLEISTÄ Suunnittelussa tulee noudattaa: Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita Talotekniikka-RYL 2002 ohjeita Sisäilmastoluokitusta 2008 paikallisen viranomaisen ohjeita (mm. rakennusvalvontavirasto, vesilaitos, energialaitos, pelastuslaitos) Taustaltaan keltaiseksi värjätyt kohdat koskevat erityisesti peruskorjauskohteita Tulosteet Suunnitelmat laaditaan CAD-muotoon (.dwg), työselostus ja muu A4-materiaali MS Office-muotoon (.doc.xls). Suunnittelija kerää LVIA-loppudokumentaation (.dwg.doc.xls.pdf) muistitikulle. Aineisto luovutetaan vastaanoton yhteydessä yhtiön edustajalle (1 kpl) ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistolle (1kpl). Lisäksi suunnittelija tallentaa tarvittavat tiedot ja dokumentit suoraan tilaajan sähköiseen huoltokirjajärjestelmään (Hekalla FimX). Suunnitelmien tulee kaikissa vaiheissa täyttää viranomaisten vaatimukset. Suunnitelmien tulee sisältää mitoitetut laitesijoittelupiirustukset märkätiloista. Piirustukset laaditaan arkkitehdin laatimille pohjille, joissa esitetään kunkin seinän, lattian ja katon projektiot. Leikkauspiirustuksissa esitetään koko talotekniikka siten, että siitä selviää asennusten todellinen tilantarve. Peruskorjauskohteissa esitetään suunnitelmissa myös nykyiset käyttöön jäävät verkostot laitteineen ja varusteineen (esim. ohuella viivalla) ja tekniset tiedot sulkumerkinnöin varustettuna (tai muulla erottuvalla tavalla). Purettavat verkostot, laitteet ja varusteet esitetään urakka-laskentaa varten erillisissä piirustuksissa (esim. alkuperäiset suunnitelmat) Varaukset laajennuksiin Laajennuksiin ei pääsääntöisesti varauduta.

5 LVIA-tekniset työt 5(24) 1.3. Käytettävät tuotteet Niiden tuotteiden, joilla on voimassa oleva harmonisoitu tuotestandardi, tulee olla CE-merkittyjä. Muiden LVI-tuotteiden osalta suositaan tyyppihyväksyttyjä tuotteita. Suunnittelija on velvollinen tarkistamaan tuotteiden kelpoisuudet koko rakennushankkeen ajan Kulutusmittaukset Kaukolämmön mittauskeskus ja käyttöveden päävesimittarit (KV, LV) varustetaan reaaliaikaisella näytöllä mittarin yhteydessä sekä kaukoluentamahdollisuudella. Käyttövesimittareiden tulee olla sellaisia, että mahdollistavat käytännön vuodonvalvonnan. Käyttövesiverkosto varustetaan huoneistokohtaisella vedenmittausjärjestelmällä. Huoneistokohtaiset mittarit asennetaan asuinhuoneistojen lisäksi ainakin liiketiloihin ja kerhohuoneisiin. Etäluettava mittaustietojen keruuyksikkö sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen, huoneistokohtaiset näytöt esim. eteisen seinälle. Järjestelmän toimittaja tulee valita suunnitteluvaiheessa ja hyväksyttää tilaajalla Urakkarajat Urakkarajat ja vaiheistus merkitään yksiselitteisesti esim. nuoliviivoin ja tekstein suunnitelmiin. Peruskorjauskohteissa suunnittelijan tehtävänä on selvittää erityisen tarkasti liittymät nykyisiin verkostoihin (liitoskohtien kunto, koko ja materiaalit). Suunnitelmiin merkitään myös nykyisen verkoston koko ja materiaali Sisäilmasto Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Sisäilmassa ei saa esiintyä terveydelle haitallisessa määrin kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja eikä viihtyisyyttä alentavia hajuja. Sisäilman kosteus ei saa aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien tai pieneliöiden kasvua tai muuta terveydellistä haittaa. Suunnittelun lähtökohtana pidetään Sisäilmastoluokituksen 2008 mukaisia sisäilmastoluokan S2 tavoitearvoja. Peruskorjauskohteissa voidaan tapauskohtaisesti perustelluista syistä tilaajan päätöksellä käyttää myös sisäilmastoluokkaa S3.

6 LVIA-tekniset työt 6(24) Tilojen lämpötilojen suunnitteluarvot (talvi, lämmitystilanne) ja LVI-laitteiden suurin sallittu äänitaso L A,eq,T /L A,max : Asunnot Asuinhuoneet +21 C 28/33 db (RakMK C1) Keittiö +21 C 33/38 db (RakMK C1) Pesuhuone +22 C 38/43 db Yhteistilat Askartelu-, kerhohuone +20 C 33/38 db Pukuhuone +21 C 33/38 db Saunan löylyhuone +21 C 33/38 db Pesuhuone +22 C 43/48 db Porrashuone +17 C 38/43 db Varastotilat +17 C 43/48 db Kylmäkellari +5 C 43/48 db Pesutupa +21 C 43/48 db Kuivaushuone +21 C 43/48 db Rakennuksen ulkopuolella L A,eq,T <45 (db). Ääniteknisiä suunnitteluohjeita on mm. LVI-kortistossa: LVI ja LVI LVI Asuinhuoneiden lämpötilan tulee talvikaudella olla huonekohtaisesti säädettävissä ±2 C. Sisäilmastoluokan S2 tiloissa ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Suunnittelijan tulee tehdä energiaselvitykseen sisältyvänä RakMK osan D3 mukaisesti kesäajan huonelämpötilan lämpötilalaskenta ja osoittaa kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuus. Tästä on olemassa LVI-ohjekortti LVI Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen edellyttää dynaamista laskentaa. Ilman nopeus asuinhuoneissa oleskeluvyöhykkeellä lämpötilassa +21 C <0,17 m/s, lämpötilassa +25 C <0,25 m/s. Rakennuttajan teettämän pohjatutkimuksen yhteydessä mitataan radonpitoisuus, jos alueella epäillään olevan radonia. Suunnitelmissa on huomioitava radonin poisto rakennuksen alta Energiatalous Uudisrakentamisessa tavoitteena on saavuttaa vähintään energiatehokkuusluokka C (E-luku = kwh E /m 2 ). E-luvun tavoitearvo määritetään hankekohtaisesti yhdessä tilaajan kanssa.

7 LVIA-tekniset työt 7(24) Peruskorjauskohteissa selvitetään kohteen nykyinen energiatehokkuusluokka ja asetetaan tavoitteet korjausten jälkeiselle energiatehokkuusluokalle ja E-luvulle. Yleensä peruskorjauksessa tavoitteena on saavuttaa luokka D (E-luku välillä kwh E /m 2 ). LVI-suunnittelija tekee em. selvitykset ja asettaa tavoitteet yhdessä tilaajan kanssa. LVI-suunnittelija suorittaa kohteen energiataloudelliset laskelmat ja laatii energiaselvityksen. Sekä suunnitteluvaiheen että vastaanottovaiheen energiaselvityksistä toimitetaan kopio aina myös ATT:n LVI-suunnittelupäällikölle. Kiinteistöt liitetään kaukolämpöön, ellei käytetä pelkästään uusiutuvia energiatuotantomuotoja, joista päätetään hankekohtaisesti. Lämmitys toteutetaan vesikeskuslämmityksenä. Ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan keskitettyinä ratkaisuina ja varustetaan tehokkaalla lämmön talteenotolla. Sekä uudis- että peruskorjauskohteet varustetaan keskitetyllä rakennusautomaatiolla, jolla ohjataan taloteknisiä laitteita tarpeen mukaisesti. Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/m 3 /s. Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/m 3 /s. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutus tulee olla mitattavissa Käyttö ja huolto Putkien ja laitteiden tulee olla helposti huollettavissa, tarkastettavissa ja korjattavissa. Erityisesti asukkaiden käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja varusteiden tulee olla helppokäyttöisiä. Huollettavat, säädettävät ja tarkkailtavat laitteet sijoitetaan paikkoihin, joissa niitä voi helposti käsitellä. Huollettavia laitteita ei saa sijoittaa asuintiloihin, liiketiloihin tai esim. asukkaan käytössä olevaan verkkokomeroon. Peruskorjausten yhteydessä tällaisissa tiloissa sijaitsevat laitteet ja varusteet siirretään käytäville tmv. yleisiin tiloihin. Mikäli rakennukset ovat käytössä peruskorjauksen aikana, tulee suunnittelijan laatia suunnitelma työjärjestyksestä ja väliaikaiskytkennöistä siten, että jakelukatkot ovat mahdollisimman lyhyet Kuntotutkimukset peruskorjauskohteissa Ennen peruskorjauskohteen suunnittelun aloittamista teetetään tarvittavat kuntoselvitykset kaikkien putkistojen, hormien ja laitteiden osalta. Puuttuvia ja tarkentavia selvityksiä voidaan teettää vielä hankesuunnitteluvaiheessa tai tutkimusten voidaan tapauskohtaisesti järjestelmien iän perusteella todeta olevan kokonaan

8 LVIA-tekniset työt 8(24) tarpeettomia. Lämpö-, vesi-, jäte- ja sadeviemäreiden sekä salaojien kunto tutkitaan Ympäristöministeriön LVVkuntotutkimusopasta 2013 noudattaen pätevöityneiden kuntotutkijoiden toimesta. Uusittavien, erityisesti rakenteissa sijaitsevien, putkistojen tilantarve ja nykyisten rakenteiden purkutarpeet on kartoitettava huolella (korkeusasemat, välipohjien kerrokset, vapaa huonekorkeus jne.) Ilmanvaihtokanavien kuntotutkimus voidaan teettää esim. nuohoojalla. Kanavien kunnon tutkimiseen käytetään videokuvausta. Mikäli tavoitteena on painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän säilyttäminen (suojelukohteet), teetetään myös hormikartoitus. Suunnittelija esittää kuntotutkimusten perusteella suosituksensa uusittavista putkistoista, kanavista ja laitteista rakennuttajan arvioitavaksi, ottaen huomioon nykyisten ja uusittavien järjestelmien käyttöikä. 2. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 2.1. Lämmöntuotanto Rakennukset liitetään kaukolämpöverkkoon. Suunnittelussa on otettava huomioon Energiateollisuus ry:n K1/2013, Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet sekä lämmöntoimittajan vaatimukset. Suunnittelija tarkistaa lämmöntoimittajalta kaukolämpöverkon paine-eron vaihtelun. Tarvittaessa lämmönjakokeskus varustetaan määräyksen K1/2013 mukaisesti paine-erosäätimellä. Lämmönjakokeskus Lämmönjakokeskuksena käytetään tehdasvalmista lämmönjakopakettia. Toiminnaltaan erilaisille verkostoille suunnitellaan omat lämmönsiirtimet, esim. patteriverkosto, lattialämmitysverkosto, ilmanvaihdon lämmitysverkosto. Suljetut piirit varustetaan aktiivisella ilmanpoistimella. Pumput Pumppu sijoitetaan verkoston paluupuolelle.

9 LVIA-tekniset työt 9(24) Pumppuina käytetään portaattomasti säädettäviä energiatehokkuusluokan A laitteita. Pumpun ominaiskäyrä valitaan mahdollisimman loivaksi. Kokonaishyötysuhteen tulee olla maksimivirtaamalla vähintään 60%. Peruskorjauskohteissa pumpun toimintapiste tarkistetaan lämpöhäviöiden ja virtausvastusten perusteella ja pumppu uusitaan tarvittaessa. Paisunta- ja varolaitteet Paisuntajärjestelmä on suljettu, varustettuna kiinteällä kumikalvolla. Paisunnan alainen verkosto varustetaan määräysten mukaisilla varolaitteilla. Käytetään kahta varoventtiiliä ja vedenpoisto ohjataan hallitusti lattiakaivolle saakka. Paisunta-astian asennus on suunniteltava niin, että se on helppo huoltaa Lämmönjakelu Paineelliset putket (mm. vesi- ja lämpöjohdot) on asennettava siten, että mahdollinen vuoto tulee näkyviin (vuodonilmaisimet). Rakennus lämmitetään pääosin vesikiertoisella patterilämmityksellä. Verkosto suunnitellaan kaksiputkijärjestelmäksi. Putkien materiaali on yleensä teräs. Lämmitysverkoston osien sijoitusta kylmälaitteiden välittömään läheisyyteen tulee välttää. Märkätilojen lattialämmitykselle rakennetaan oma, erillinen kiertopiiri lämmönsiirtimineen ja muine varusteineen. Peruskorjauskohteissa rakenteiden sisään asennetut putkiosuudet uusitaan aina. Uudet putket tehdään pinta-asennuksena. Ulkopuoliset putket suunnitellaan tehdasvalmiista putkielementeistä. Painuvilla piha-alueilla on perusteltua käyttää muoviputkin varustettuja 2-putkielementtejä. Kaikkien osien tulee olla tehdasvalmisteisia. Maan alle jääviä haaroituksia tulee välttää. Mikäli haaroituksia kuitenkin jää maan alle, ne tehdään saman valmistajan tehdasvalmisteisilla haaroituskappaleilla tai umpikaivoilla kuin putketkin. Haaroituskaivoihin ei suunnitella maan päällistä kansistoa. Lämpökanavien korkeusasemat merkitään asemapiirustukseen ja määritetään verkoston lämpölaajenemisvarat ja tuuletukset. LVIsuunnittelijan tulee huolehtia omalta osaltaan rakennesuunnittelijan kanssa, että putkielementit varustetaan riittävällä salaojituksella.

10 LVIA-tekniset työt 10(24) 2.3. Lämmönluovutus Verkoston ilmanpoisto on suunniteltava huolella. Rakennuksen sisällä kaikki kannakkeet tehdään kuumasinkityistä osista. Rakennuksen ulkopuolella (mm. pohjalaatan alla) kannakkeiden materiaalina on HFe. Verkosto jaetaan linjakohtaisten säätöventtiilien avulla helposti säädettäviin vyöhykkeisiin. Sulkuventtiileinä käytetään palloventtiilejä. Säätöventtiileinä käytetään mittausyhtein varustettuja kertasäätöventtiilejä tai paine-erosäätimiä. Suunnittelija laskee verkoston virtaukset linjakohtaisesti. Virtausten tulee perustua lämpöhäviölaskelmiin. Peruskorjauskohteissa laskelmissa tulee huomioida parannettavat rakenteet (ikkunat, yläpohjan eristeet ym.) ja mahdolliset muutokset ilmanvaihtojärjestelmässä. Verkoston tasapainotus suunnitellaan Motivan ohjeiden mukaan ja säätötyöstä laaditaan yksiselitteinen ohje LVI-työselostukseen. Suunnitelmissa esitetään linjasäätöventtiilien tunnus, esisäätö- ja kv-arvot, virtaama ja painehäviö. Nousulinjat merkitään linjatunnuksilla esim. LP1. Lisäksi merkitään ylös/alas jatkuva nousulinja kokomerkinnällä esim. Ylös LP25. Patterit Pattereiden mitoituslämpötiloina käytetään ensisijaisesti K1/2013 alkuperäisiä suosituslämpötiloja: uudiskohteet 45/30 C. Käytetään ainoastaan valmiiksi pintakäsiteltyjä pattereita. Piirustuksiin merkitään patterityypin ja koon lisäksi patterilla katettava lämmitysteho. Ulkoseinillä ja ylimmässä kerroksessa sijaitsevat WC:t ja vaatehuoneet varustetaan lämmitysverkostoon liitettävällä patterilla. Lattialämmitys Asuntojen ja talosaunojen pesu- ja löylyhuoneet varustetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lattialämmityksen tulee toimia myös kesäaikaan.

11 LVIA-tekniset työt 11(24) Lattialämmityksen käyttämisestä koko rakennuksessa on sovittava erikseen rakennuttajan kanssa. Lattialämmityksen yhteydessä käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja säätimineen. Esisäätöarvot merkitään kuten pattereilla. Jakotukit sijoitetaan helposti huollettaviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin. Jakotukkikaapin oven tulee avautua kuivaan tilaan. Patteriventtiilit Pattereissa tulee käyttää patterikohtaisia sulku- ja kertasäätöventtiilejä. Patterit varustetaan kromatulla ilmaruuvilla. Käsipyörien ja termostaattien irtoantureiden käytöstä on sovittava erikseen yhtiön kanssa. Kaikki patterit varustetaan esisäädettävillä termostaattisilla patteriventtiileillä lukuun ottamatta tuulikaappeja, joissa käytetään käsipyöriä. Perustelluista syistä suunnittelija voi esittää käsipyöriä muihinkin tiloihin. Porrashuoneiden patteriventtiileissä käytetään ilkivaltasuojia. Piirustuksiin merkitään patteriventtiilien tyyppi (TV/V), koko, esisäätö- ja kv-arvo. Kylpyhuoneet ja talosaunojen pesu- ja löylyhuoneet Tiloissa käytetään vesikiertoista lattialämmitystä, jonka tulee toimia myös lämmityskauden ulkopuolella. Kiertopiirien tulee olla säädettävissä. Peruskorjauskohteissa vanha patteriverkosto pyritään säilyttämään. Lämmityskauden ulkopuolinen lämmitys tulee varmistaa kohteeseen sopivalla vesikiertoisella järjestelmällä. Sähkölattialämmityksiä ei käytetä. Siivoushuoneet Siivoushuone varustetaan lattialämmitysverkostoon tai käyttövesiverkostoon kytketyllä kuivauspatterilla. 3. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 3.1. Vedenhankinta Rakennus liitetään vesilaitoksen vesi- ja viemäriverkostoihin. Kiinteistön pinta- ja perusvedet johdetaan sadevesiverkostoon.

12 LVIA-tekniset työt 12(24) Hulevesiä viivytetään tontilla mahdollisuuksien mukaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sovittaessa tarkastella sadevesien tai harmaiden vesien hyödyntämistä tontilla. Suunnittelija tarkistaa tonttivesijohdon painetason vesilaitokselta. Mikäli rakennus ei tarvitse paineenkorotusta, varustetaan vesijohtoverkosto tarpeellisissa kohdin paineenalennusventtiileillä siten, että paine on säädettävissä mahdollisimman tasaiseksi koko verkostossa. Epäedullisimpiin kohtiin verkostoa asennetaan seurantaa varten tarpeellinen määrä painemittauksia, jotka liitetään keskitettyyn valvontajärjestelmään Vesijohtoverkostot Käyttövesiputkistot rakennetaan vaihdettaviksi ja sijoitetaan ensisijaisesti hormitilaan, joka rajoittuu ääniteknisiltä ominaisuuksiltaan toisarvoiseen tilaan (WC, pesuhuone, vaatehuone, porrashuone). Huolto tapahtuu kuivalta puolelta. Paineelliset putket (mm. vesi- ja lämpöjohdot) on asennettava siten, että mahdollinen vuoto tulee näkyviin (vuodonilmaisimet). Vesijohtojen materiaalina käytetään yleensä kuparia. Asuntojen pesu- ja kylpyhuoneissa pinta-asennettavat putket ovat kromattuja kupariputkia. Asunnoissa on mahdollista käyttää rakennuttajan luvalla tyyppihyväksyttyä muoviputkea suojaputkeen asennettuna. Tällöin käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja, jotka sijoitetaan helposti luokse päästäviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin. Jakotukkikaappi ei saa rikkoa vedeneristystä. Jakotukkikaapin ovi voi avautua kuivaan tilaan. Vesijohtoverkosto varustetaan lämpimän veden kiertojohdolla. Lämmin käyttövesiverkosto mitoitetaan siten, että lämpimän veden odotusajat täyttävät RakMK osan D1 suositukset. Verkosto jaetaan sulkuventtiileillä selkeisiin kokonaisuuksiin. Huoneistot ja nousulinjat varustetaan omilla sulkuventtiileillä. Venttiileinä käytetään palloventtiilejä. Kiertojohdon linjakohtaiset virtaamat ja linjasäätöventtiilien kv- ja esisäätöarvot merkitään suunnitelmiin. Peruskorjauskohteissa nykyisen verkoston virtaamat tarkistetaan ja tarvittaessa uusitaan/lisätään linjasäätöventtiilit. Kiertojohto säädetään kuten lämmitysverkosto.

13 LVIA-tekniset työt 13(24) Epäedullisimman huoneiston runkojohdot varustetaan paineenmittausyhteillä, joilta viedään mittaustieto keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään. Nousulinjat merkitään linjatunnuksilla esim. V1. Lisäksi merkitään ylös/alas jatkuva nousulinja kokomerkinnällä ja virtaamalla esim. Ylös KV18 (0,9) Vesi- ja viemärikalusteet Kalusteina käytetään tyyppihyväksyttyjä ja ääniryhmään 1 kuuluvia kalusteita. Vesikalusteiden maksimivirtaamat säädetään ennen vastaanottoa normivirtaamaan. Vesijohtokalusteet varustetaan kalustekohtaisilla suluilla. Pesualtaat tulee varustaa ylivirtauksen estävällä viemäröintiratkaisulla. Vesikalusteen juoksuputki tulee varustaa kääntörajoittimella, jos tilassa ei ole lattiakaivoa. Lattiakaivojen paikat varmistetaan arkkitehdiltä ja kirjataan suunnittelukokouksessa. Lattiakaivoissa ei käytetä korokerenkaita. Kuivakaivojen käyttöä asunnoissa tulee välttää. WC-istuimet asennetaan vaakatasoon ja varustetaan kahdella huuhteluvesimäärällä. Piilojalallisia WC-istuimia ei käytetä. Alapesusuihkua (yleensä pesuallashana) on pystyttävä käyttämään WC-istuimelta. Vesipostit Vesipostit sijoitetaan yhtiön osoittamiin paikkoihin. Puutarhaletku (paineen kestävä) suukappaleineen seinätelineellä (esim. lämmönjakohuone) tai letkukärryssä. Huomioitava myös jätehuoneen pesumahdollisuus. Vesipostin kytkentäjohto varustetaan sulkuventtiilillä rakennuksen sisäpuolella (ilkivallan esto). Yksi vesiposti varustetaan 1,5 tuuman liitännällä yhtiön ohjeen mukaan. Kylpy- ja suihkutilat HEKA:n kohteissa asuntojen kylpyhuoneisiin asennetaan kaksi lattiakaivoa, toinen pesualtaan alle (pesualtaan viemäröinti lattia-

14 LVIA-tekniset työt 14(24) kaivon kautta). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. nurkka- tai reunakaivoa. Kaikkien huoneistojen kylpy- tai suihkutiloihin asennetaan pyykinpesukoneliitännät (vesijohto h=1200 ja viemäri h=700). Pyykinpesukoneliitännät sijoitetaan koneen sivulle, jotta kuivausrummulle jää tila pesukoneen yläpuolelle. Putkistoja ei asenneta suihkutilan jalkatilaan. Hajotukset pyritään tekemään ylhäällä ja kytkentäjohdot tuodaan pinta-asennuksina kalusteille yläkautta. Suihkualtaiden asentamista tulee välttää. Keittiöt ja keittokomerot Astianpesukonevaraus asennetaan kaikkiin huoneistoihin (vesijohto ja viemäri). Astianpesupöydän vesilukko kahdelle tiskialtaalle tulppineen sekä ylivirtausosineen, vesilukossa liitäntämahdollisuus astianpesukoneen viemäröintiä varten. Pienasunnoissa käytetään pöytämallista astianpesukonetta (astianpesukonevaraus 450 mm). Veden ylivuoto huomioitava suunnitelmissa. Jos altaassa ei ole ylivirtausaukkoa, varustetaan toinen allas ns. kuorisihdillä. Tiskialtaan viemäröintisarjana käytetään ns. tilaa säästävää mallia, jotta lajitteluastiat (4 kpl) mahtuvat allaskaappiin. Talosauna Pesuhuoneessa käytetään verkkovirtaan kytkettyjä (ei paristokäyttöisiä) elektronisia kosketusvapaita termostaattisia suihkuhanoja. Saunaosasto varustetaan erillisellä, juoksuputkellisella aputilahanalla, joka varustetaan takaisinimusuojalla ja pikaliittimellä osaston pesua varten. Letkun pituus tarpeen mukaan ja letku säilytetään siivouskomerossa. Talopesulat Talopesuloiden pesukoneille asennetaan yhteinen poistoputki, jonka mitoituksessa tulee huomioida mahdollinen koneiden yhtäaikainen käyttö. Kuivaushuoneet Kuivaushuoneisiin asennetaan ns. kuivakaivo. Kuivaushuone varustetaan kondenssikuivaimella ja kattotuulettimella.

15 LVIA-tekniset työt 15(24) Siivoushuoneet Siivoushuone varustetaan kaatoaltaalla, jonka yläreunan sijoituskorkeus max 500 mm ja lämmitys- tai lämpimään käyttövesiverkostoon kytketyllä kuivauspatterilla. Patterin tulee lämmetä myös lämmityskauden ulkopuolella. Kaatoaltaan vesilukkona käytetään kiinteän aineen kerääjänä toimivaa sakanerotinta Viemäriverkostot LVI-suunnittelijan tulee ottaa huomioon pohjatutkimuksessa esitetty maan pitkäaikaispainuma. LVI-suunnitelmissa tulee esittää, miten tämän painuman vaikutukset on huomioitu viemäreiden perustamisessa. Esim. jos rakennus paalutetaan, myös kaivot ja runkolinjat tulee paaluttaa. Jos tehdään viiksikaivoja, kaivojen korkoasemissa on otettava huomioon pohjatutkimuksissa mainittu pitkäaikaispainuma. Viemäreissä ei saa olla painumia vastaanottovaiheessa. Suunnittelijoiden tulee yhteistyössä määritellä korkotasot siten, että jäte- ja sadevesiä ei jouduta tarpeettomasti pumppaamaan. Mikäli joudutaan pumppaukseen, tulee jätevesipumpuksi valita ns. repijäpumppu. Esirakennetuilla alueilla tulee huomioida perusvesien epäpuhtaudet pumppua valittaessa. Mikäli viemäreitä sijoitetaan saastuneeseen maaperään, käytetään öljynkestäviä tiivisteitä. Päällekkäisten eri huoneistojen viemärihajotukset suunnitellaan aina ko. huoneiston puolelle, välipohjaan tai välipohjan päälle valuun. Mikäli peruskorjauksessa viemärihajotukset joudutaan viemään alemman kerroksen kattoon, tulee erityistä huomiota kiinnittää viemäreiden äänitekniseen suunnitteluun. Pohjakerroksessa vaurioitumiselle ja ilkivallalle alttiissa kohdissa viemärit tehdään kokonaan valurautaputkista. Pystyviemäri ja pystyviemärin pohjakulma ovat yleensä ongelmakohtia, jonka vuoksi ne on suunniteltava huolella. Pystykokoojaviemärin muutos vaakaviemäriksi kolmella 30 mutkakappaleella. Kantavien alapohjien alle sijoitettujen viemärien kannakoinnista tulee määrittää yksityiskohtaiset kannakointiohjeet. Kannakkeiden materiaali HFe.

16 LVIA-tekniset työt 16(24) Viemärien tuuletusputket eristetään ullakkotilassa ja varustetaan vesikaton yläpuolisilta osiltaan lämpösuojavaipalla jäätymisen estämiseksi. Muuten tuuletusviemäri äänieristetään kuten pystykokoojaviemäri. Viemärien alipaineventtiileitä on vältettävä. Piirustuksiin merkitään selkeästi viemäreiden materiaali, koko ja sulkuihin normivirtaamien summa Sadevesiverkostot Kattokaivoja suunniteltava riittävä määrä ja oikeisiin paikkoihin (vähintään 1 kpl/porras lamellitalossa). Kaivoja oltava katolla vähintään 2 kpl/talo. Putkikoko min 75 mm. Kattokaivojen paikat määrittää rakennesuunnittelija ja ne kirjataan suunnittelukokouksessa. Kattokaivot ovat sähkölämmitteisiä, ulkotermostaattiohjattuja, sihdillä varustettuja, kartiomallisia, ruostumattomasta teräksestä tai kuparista valmistettuja. Kattokaivojen materiaalien tulee olla yhteensopivat sadevesiviemäriputkien materiaalien kanssa. Kaivojen ympärille asennetaan roskia estävät lisäsihdit. Harjakatot varustetaan räystäskouruilla ja sadevesikouruilla, jotka liitetään suoraan sadevesijärjestelmään mahdollisuuksien mukaan. Terassien sadevesikaivot (HFe) varustetaan sähkölämmityksellä. Terassikaivon putkikoko DN100. Parvekkeiden sadevedet pyritään järjestämään vähintään 75 mm putkella sadevesijärjestelmään ja tasakatot varustetaan ylimenoputkilla. Sadevedet ohjataan pois talon seinustoilta (3,0 m / 0,15 m). Lähellä seiniä olevia kivipesiä tulee välttää. Maanpinnan alapuoliset porraskuilut tulee viemäröidä rakennuksen ulkopuolella. Sadevesiverkoston puhdistettavuus on varmistettava myös rakennuksen sisällä. Rakennuksen ulkopuolinen sadevedenpoisto on huomioitava rakennuttajan hyväksymässä pintavesisuunnitelmassa (pihatiet ja autopaikat asfaltoitu). Pitkiä pintavesikouruja on vältettävä.

17 LVIA-tekniset työt 17(24) Hulevesien imeyttämis- ja viivyttämismahdollisuudet tontilla tulee selvittää yhdessä pihasuunnittelijan kanssa. Kaivot Käytetään yleensä muovikaivoja ja kannen halkaisija 500 mm. Kaivot merkitään suunnitelmiin kaivon yksilöivällä tunnisteella. Kaivojen kannet mitoitettava seuraavasti: nurmikoilla pihakäytävillä ja ajoliikenneväylillä raskaan liikenteen väylällä 25 tonnia 25 tonnia 40 tonnia Sadevesikaivot varustetaan lietepesällä ja hiekankeräysaltaalla sekä jäätymissuojalla. Huomioitava muutto- ja huoltoautojen kulkureitit sekä maanpinnan mahdollinen painuminen (esim. teleskooppikaivot). Kansien avaamista varten toimitetaan lämmönjakohuoneen seinälle ripustettuna kaksi avausrautaa. Rakennesuunnittelija tekee salaojista asennuksia vastaavat tarkepiirustukset. Kaikista kaivoista mitoitetut tarkepiirustukset ja kaivoluettelo luovutetaan yhtiölle. Jäte- ja sadevesiviemärit videokuvataan huuhtelun jälkeen ennen kohteen valmistumista. 4. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 4.1. Ilmavirtojen mitoitus Asuntojen olo- ja makuuhuoneiden ilmanvaihto mitoitetaan Sisäilmastoluokituksen 2008 sisäilmastoluokan S2 mukaisesti siten, että normaalin käyttötilanteen ulkoilmavirrat ovat 8 dm 3 /s, hlö. Ilmanvaihtokone ja kanavisto mitoitetaan siten, että jokaiseen makuuhuoneeksi soveltuvaan huoneeseen on mahdollista tuoda 2 hengen vaatima ilmavirta. Olohuoneen ilmavirtaa voidaan pienentää, jos makuuhuoneen ilmavirta poistuu olohuoneen kautta. Asunnon muiden tilojen ilmavirrat mitoitetaan RakMK:n osan D2 mukaisesti. Asunnon poistoilmavirrat mitoitetaan 10% tuloilmavirtoja suuremmiksi. Jos asunnon poistoilmavirtojen summa on yli

18 LVIA-tekniset työt 18(24) 110% tuloilmavirtojen summasta, lisätään asuinhuoneiden tuloilmavirtoja. Jos tuloilmavirrat ovat enemmän kuin 90% poistoilmavirroista, kasvatetaan märkätilojen poistoilmavirtoja. Lisäksi tarkistetaan, että asunnon kokonaisulkoilmavirta on vähintään 0,35 dm 3 /s, m 2. Ilmamääriä tulee olla mahdollisuus tehostaa 30% Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan Sisäilmastoluokituksen 2008 mukaiseen puhtausluokan P2 vaatimusten mukaan. Tuloilmakanavissa käytettävien ilmanvaihtotuotteiden (kanavat ja niiden osat, säätö- ja palopellit, äänenvaimentimet, suodattimet) tulee olla puhtausluokiteltuja. Ilmanvaihtoratkaisuna käytetään lämmön talteenotolla varustettua koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa. Kerrostaloissa käytetään keskitettyä ja rivitaloissa huoneistokohtaista ratkaisua. Peruskorjauskohteiden ilmanvaihtoratkaisu sovitaan yhtiökohtaisesti. Ilmanvaihtolaitoksen hätäpysäytyskytkimen/-kytkimien sijainti tulee selvittää viranomaisten kanssa. Ilmanvaihtokoneiden ohjauksessa on huomioitava hätäpysäytystoiminto. Suunnittelija selvittää rakennuksen palo-osastoinnin arkkitehdiltä ja ratkaisu kirjataan suunnittelukokouksessa. Palo-osastointi huomioidaan ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa RakMK osan E7 mukaisesti. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota huollettavuuteen sekä asennusreitteihin. Keskitetty koneellinen tulo- ja poisto Keskitetyssä järjestelmässä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto yhdistetään usean huoneiston osalta. Ilmanvaihtokone varustetaan LTO-laitteella ja vesikiertoisella lämmityspatterilla. Ilmanvaihtokoneen ohjaus tapahtuu keskitetysti automatiikan avulla. Huoneistokohtainen tulo- ja poisto Huoneistokohtaisten LTO-koneiden sähköt otetaan kiinteistösähköstä ja jälkilämmityspatterit ovat vesikiertoisia. Koneen ohjaus toteutetaan huoneistokohtaisesti. Koneen pysähtyminen aiheuttaa hälytyksen keskitetyssä automaatiojärjestelmässä. Yhteiskanavapoisto Peruskorjauskohteissa selvitetään mahdollisuudet siirtyä yhteis-

19 LVIA-tekniset työt 19(24) kanavapoistosta keskitettyyn tulo- ja poistoilmanvaihtoon ja/tai lämmön talteenoton lisäämiseen. Mikäli yhteiskanavapoistojärjestelmä säilytetään, tulee varmistaa korvausilmareitit ja ilmavirrat mitoitetaan uudelleen nykymääräyksiä vastaaviksi huoneistojen ilmatilavuuden mukaan. Lämmön talteenoton lisääminen poistoilmaan ja hyödyntäminen lämmityksessä tai lämpimän käyttöveden tuotannossa selvitetään. Koneiden ohjaus tapahtuu keskitetysti automatiikan avulla, esim. vaihdellen käyttötilanteen ja tehostustilanteen kokonaisilmavirtojen välillä portaattomasti ulkolämpötilan mukaan. Painovoimainen ilmanvaihto Mikäli peruskorjauskohteessa säilytetään painovoimainen ilmanvaihto, varmistetaan ulkoilmareitit ja tulo- ja poistoilmapisteiden välinen korkeusero mitoitetaan mahdollisimman suureksi. Mahdollisuuksien mukaan hormien yläpäät varustetaan hormituulettimilla Ilmanvaihtokoneet Keskitetyissä järjestelmissä suositaan moduulikoneita, ns. pakettikoneita tulee välttää. Koneet liitetään keskitettyyn ohjausjärjestelmään. Talosauna, pesula, kerhotila ja liikehuoneistot varustetaan kukin omalla lämmön talteenotolla varustetulla tulo- ja poistoilmakoneella. Saunojen ja pesuloiden koneet liitetään keskitettyyn ohjausjärjestelmään. Kerho- ja liiketilojen koneet voivat olla ns. pakettikoneita ja niitä ohjataan paikallisesti. Kaikkien koneiden jälkilämmityspatterit ovat vesikiertoisia. Pesulan ilmanvaihtosuunnitelmissa on huomioitava pesulalaitteiden vaikutukset ilmanvaihtojärjestelmään ja ilmamääriin. Mikäli pesulaan asennetaan ulospuhalluksella varustettu kuivausrumpu, tulee sille suunnitella oma poistoilmakanava (Ø160 tai Ø 200 mm koneen tyypistä ja koosta riippuen), joka viedään vesikatolle. Kuivausrummulle tuodaan oma raitisilmakanava. Rummun tulo- ja poistoilma johdetaan rummun läheisyyteen asennettavaan lämmön talteenottolaitteeseen. Ilmanvaihtokoneet varustetaan äänenvaimentimilla ja vähintään F7(+M1)-luokan ulkoilmasuodattimilla. Keskustan vilkasliikenteisillä alueilla käytetään tarvittaessa F8(+M1)-luokan suodattimia. Äänenvaimentimen tulee olla puhdistettavissa tai irrotettavissa puhdistuksen ajaksi. Äänenvaimentimille määritetään vaimennusarvot kaistoittain.

20 LVIA-tekniset työt 20(24) Huoneistokohtaisena ilmanvaihtokoneena käytetään tehdasvalmista LTO-laitetta. LTO-laitteseen kertyvä vesi on johdettava vesilukon kautta viemäriin. Huippuimurit varustetaan äänenvaimentimella. Puhaltimen tulee olla saranoin kipattavaa mallia. Kaikki erillispuhaltimet liitetään keskistettyyn ohjausjärjestelmään. Puhaltimet tulee varustaa huoltokytkimin sekä ryhmäkeskuksiin sijoitettavin käsikytkimin merkkilamppuineen ja merkkikilpineen. Puhaltimien tulee olla portaattomasti säädettäviä. Keskitettyyn ohjausjärjestelmään liitettyjä koneita ohjataan tiloihin ja/tai kanaviin sijoitettavien lämpötila-, kosteus- ja hiilidioksidiantureiden mittaustulosten perusteella. Koneita tulee olla mahdollisuus ohjata myös kellon ja ulkolämpötilan mukaan. Asuntojen ilmanvaihtokoneissa tulee olla vähintään 3 tehoporrasta: minimiteho, normaalikäyttö ja tehostettu. Minimiteholla ilmamäärät ovat määräysten mukaiset (D2), normaalikäytöllä ilmamäärät ovat suunnitteluarvojen mukaiset (kohdan 4.1 mukaan) ja tehostettu ilmanvaihto +30 % normaalikäyttöön verrattuna. Huoneisto/tilakohtaisissa koneissa voi lisäksi olla poissaoloteho suuruudeltaan 0,2 dm 3 /s,m 2 pidempiaikaisia poissaolotilanteita varten. Keskitetyt koneet varustetaan lisäksi vakiopaineohjauksella, joka mahdollistaa ilmavirtojen tehostamistoiminnon asukkaan toimesta Kanavistot Kanavat Kanavina käytetään pääsääntöisesti tyyppihyväksyttyjä ja puhtausluokiteltuja pyöreitä kierresaumakanavia. Kanavaosat tiivisteellisiä. Haarakohdissa käytetään T-kappaleita, ei sivuliittimiä. Rakennuksen ulkopuolelle maahan ja maan päälle asennettavat ulkoilmaputket tehdään kuumasinkitystä teräsputkesta sadehattuineen. Kanavisto suunnitellaan siten, että se on helposti puhdistettavissa ja puhdistusluukkujen paikat merkitään suunnitelmiin. Ylös/alas jatkuva kanava merkitään kokomerkinnällä ja ilmamäärällä esim. YLÖS 200 (+80). Runkokanavien ilmamäärät ja nopeus merkitään ainakin säätöpeltien kohdalle esim. 200 (+80) 2,5 m/s.

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5 G LVIjärjestelmät G LVIjärjestelmät Rakennuksen vesi ja viemärijärjestelmä on liitetty Oulun kaupungin vesi ja viemäriverkostoon. Lämmitysjärjestelmä on liitetty Oulun Energian kaukolämpöverkostoon. Rakennuksessa

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU

MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU LVIA RAKENNUSTAPASELOSTUS Muutos/Uudisrakennus Asiakirja n:o LVI 001 Projekti n:o 01274.P000 Viimeisin muutos Laadittu 27.12.2013 Laatija RB Tark./Hyv.

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Kohteesta löytyy lähes täydelliset LVI-piirustukset. Tarkastelujaksolla on normitettu kulutus ollut laskeva.

Kohteesta löytyy lähes täydelliset LVI-piirustukset. Tarkastelujaksolla on normitettu kulutus ollut laskeva. Mikko Hiltunen / MHi 30.10.2008 MUISTIO 1 (7) Vantaan kaupunki Hämeenkylän päiväkoti Sahratie 7 01630 Vantaa 4 LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO YLEISTÄ Katselmus on suoritettu 29.10.2008. Katselmuksessa on

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA Asemakaavaote 30.5.2012 Naistenmatka Tuohikorpi AS OY PIRKKALAN TUOHIKORPI Tuohivirsu 6 33960 Pirkkala HUONEISTOSELOSTUS Päivitetty 19.8.2013 OLOHUONE Katto koristeruiskutasoite Seinät

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Toimistotalo Mäntsälä

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

RANEN RAKENTAJAKOULU

RANEN RAKENTAJAKOULU RANEN RAKENTAJAKOULU 9.4.2013 ENERGIATEHOKKUUS PIENTALORAKENTAMISESSA ENERGIATEHOKKUUS PIENTALON LVI- SUUNNITTELUSSA Jarmo Kuitunen Suomen LVI-liitto, SuLVI ry ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄ Energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

TALOYHTIÖN VASTUUJAKOTAULUKKO

TALOYHTIÖN VASTUUJAKOTAULUKKO 1 (8) TALOYHTIÖN VASTUUNJAKOTAULUKKO Vastuunjaon yleistiedot ja kohdistus Taloyhtiön nimi Y-tunnus Osoite Kunta Kaupunginosa Laadintapäivämäärä Rakenteet Vesikatto Ylä-, ala-, välipohja Ulko- ja sisäseinät

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi. Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala. Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin pinta-ala 7151 m2

Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi. Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala. Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin pinta-ala 7151 m2 RAKENNUSTAPASELOSTE Kohde Osoite Kaupungin osa Kortteli/Tontti Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala Kurikka Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2 RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY SEINÄJOEN HIETAMÄENTIE 17-19 Yleiskuvaus: Asunto Oy Seinäjoen Hietamäentie 17-19 rakennuspaikka sijaitsee Seinäjoen Hyllykallion kaupunginosassa kortteli 4045 tonttit 1 ja 2.

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Osmussaarenkaari 10 Kolsari, Kirkkonummi

Osmussaarenkaari 10 Kolsari, Kirkkonummi Osmussaarenkaari 10 Kolsari, Kirkkonummi TA-Asumisoikeus Oy TA-Asumisoikeus Oy/ Osmussaarenkaari 10 KORTTELI 873, TONTTI 1 Osmussaarenkaari 10 02480 Kirkkonummi 5.11.2012 TONTIN PINTA-ALA 8245 m2 RAKENNUSOIKEUS

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2016 1 (15) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 19.4.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2016 1 (15) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 19.4. 16/2016 1 (15) TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 19.4.2016 Talotekniikkayksikön muiden viranhaltijoiden 19.4.2016 tekemät rakennuslupapäätökset: 70 74 Päätökset annetaan julkipanon

Lisätiedot

Muhuntie 1 Kolsari, Kirkkonummi. TA-Asumisoikeus Oy

Muhuntie 1 Kolsari, Kirkkonummi. TA-Asumisoikeus Oy Muhuntie 1 Kolsari, Kirkkonummi TA-Asumisoikeus Oy TA-Asumisoikeus Oy/ Muhuntie 1 KORTTELI 856, TONTTI 1 Muhuntie 1 02400 Kirkkonummi 5.11.2012 TONTIN PINTA-ALA 9812 m2 RAKENNUSOIKEUS 3000 m2 HUONEISTOLUETTELO

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY OMAKOTITALON SYYSHUOLTO 22.9.2010 Rakennusmestari Esa Kinnarinen Rakennus NAVA Oy Miksi taloa kannattaa huoltaa? Säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla talo säilyy paremmassa

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 940 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

AS OY MAARIN-SALPA. LVI-hankesuunnitelma

AS OY MAARIN-SALPA. LVI-hankesuunnitelma AS OY MAARIN-SALPA LVI-hankesuunnitelma 15.06.2010 01 Yleistä...3 02 Märkätilojen saneeraus...3 03 Puhelin-, sähkö- ja antenniverkot...3 04 Purkutyöt ja väliaikaiset asennukset...3 G0 LV-JÄRJESTELMIEN

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

Pakollinen CEmerkintä

Pakollinen CEmerkintä 1 (6) EU:n Rakennustuoteasetukseen (305/2011) liittyvä CE- merkintä tulee pakolliseksi, kun tuotetta koskeva harmonisitu tuotestandardi valmistuu ja sen siirtymäaika päättyy. Vapaaehtoiset tuotehyväksynnät

Lisätiedot

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS Climaconsult 0941-9 pvm. 24.5.2010 LVIA-rakennustapaselostus 2 HR 24.5.2010 0941-9 LOGOMO LVIA -RAKENNUSTAPASELOSTUS LUONNOSSUUNNITTELU 1. Yleistä Tässä rakennustapaselostuksessa

Lisätiedot

Energiatekniikan laitos ENE-58.4128 LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 2 I-II 2015

Energiatekniikan laitos ENE-58.4128 LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 2 I-II 2015 1/5 I-II 2015 Timo Svahn 15.9.2015 +358 40 546 0141 timo.svahn@ramboll.fi ILMANVAIHDON PALVELUALUEET, ALUSTAVA MITOITUS JA TILAVARAUKSET Kohteeseen mitoitetaan alustavasti seuraavat tulo- ja poistoilmakoneet,

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Riihenmäen koulun

Lisätiedot

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45 Sisällys Alkusanat 5 1 Ilmastoinnin perustiedot 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 13 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 14 1.2.2 Ulkoilman määrä sisätiloissa 14 1.2.3 Ilman epäpuhtaudet 15 1.2.4

Lisätiedot

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS pientalojen lämmönjakokeskukset

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (10) Ohjeen aihe: Ilman sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteet

IV-kuntotutkimus. Sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (10) Ohjeen aihe: Ilman sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteet Sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (10) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilman sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ulkoilman sisäänottolaitteita

Lisätiedot

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen ILMANVAIHTOA LUONNON EHDOILLA VUODESTA 1983 KERROS- JA RIVITALOIHIN Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen Piccolo ON -mallit Pienessä asunnossa voi olla vaikeaa löytää sopivaa paikkaa

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi sivu 1 Kohteen osoite: 1 RAKENTEET Rakenne On korjauksia ja huoltotöitä; Toimenpiteet Korjaus ajankohta n. 1v tarkkuudella 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen,

Lisätiedot

Martinkartano. Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat. Senioriasumisoikeusasuntoja. Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää

Martinkartano. Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat. Senioriasumisoikeusasuntoja. Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää Martinkartano Senioriasumisoikeusasuntoja Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat SENIORIASUMISOIKEUS OY ILTAMANTIE 7, 05810 HYVINKÄÄ P +108.00

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

PUUKERROSTALO - TALOTEKNIIKKA - - Lämpö, Vesi, Ilmanvaihto. Tero Lahtela

PUUKERROSTALO - TALOTEKNIIKKA - - Lämpö, Vesi, Ilmanvaihto. Tero Lahtela PUUKERROSTALO - TALOTEKNIIKKA - - Lämpö, Vesi, Ilmanvaihto Tero Lahtela MALLIKERROSTALO TILAELEMENTTIMÄRKÄTILA TALOTEKNISET VALINNAT LVIS-pystyhormien sijoittaminen porrashuoneeseen ääni- ja paloteknisesti

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

ILTO 400M ILMANVAIHTOA MIELLYTTÄVÄÄN ASUMISEEN ILMANVAIHDON LÄMMÖNTALTEEN- OTTOLAITE RIVI- JA OMAKOTITALOIHIN UUDIS- JA SANEERAUSKOHTEISIIN PARASTA ILMANVAIHTOA www.ilto.fi ILTO-ilmanvaihtojärjestelmä

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014)

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014) Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty ) Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 Kohteen osoite: Omistushistoria: (vähintään vuosi, jolloin kohde on tullut nykyisen omistajan omistukseen) 1 RAKENTEET TEHDYT KORJAUS- JA HUOLTOTYÖT SEKÄ RAKENTEIDEN

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA 10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila

Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila Korjausten luvanvaraisuus Rakennuslupa edellytetään rakennuksen rakentaminen tai laajentaminen käyttötarkoitusmuutos

Lisätiedot

As. Oy Naantalin Metsätähti

As. Oy Naantalin Metsätähti 1 As. Oy Naantalin Metsätähti PERUSTAMINEN JA PIHA: Rakennukset perustetaan pohjatutkijan ohjeiden ja rakennesuunnitelmien mukaan teräsbetonipaaluin sekä maanvaraisesti. Piha-alue on liikennöitäviltä osin

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

AS OY TUUSULAN UPSEERINHOVI Nappulakatu 1, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 5.6.2015

AS OY TUUSULAN UPSEERINHOVI Nappulakatu 1, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 5.6.2015 AS OY TUUSULAN UPSEERINHOVI Nappulakatu 1, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 5.6.2015 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: Yläpohja: Alapohja: Välipohja: Väliseinät: Ikkunat: Ovet: Portaat Parvekkeet

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö: Valvoja tarkastaa tehdyn työn ja tekee siitä tarkastuspöytäkirjan sekä dokumentoi työn. Töiden aloitus on ja arvioitu kestoaika

Asunto-osakeyhtiö: Valvoja tarkastaa tehdyn työn ja tekee siitä tarkastuspöytäkirjan sekä dokumentoi työn. Töiden aloitus on ja arvioitu kestoaika ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MUKAINEN ILMOITUS TEHTÄVISTÄ KUNNOSSAPITOTÖISTÄ MUUTOSTÖISTÄ Asunto-osakeyhtiö: Huoneistossa tehtävistä kunnossapito- ja muutostöistä on esitetty toimenpiteet liitteenä olevassa neljäosaisessa

Lisätiedot

PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO

PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO RAKENNUSTAPASELOSTE 2 Alapohja Anturat paalutetaan kovaan maahan asti ja toteutetaan betonivaluna. Anturan päälle muurataan kevytsoraharkko-sokkeli,

Lisätiedot

www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA

www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA ASB-YHTIÖT www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Näytesivut. 3.1 Yleistä

Näytesivut. 3.1 Yleistä 3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTUS / ALUSTAVA 29.8.06 Kohde: Sijainti: Osoite: AS OY TURUN LUOLAVUORENPUISTO-II Turun kaupunki, Luolavuoren (032) kaupunginosa, kortteli 53, tontti 5 Rätiälänkatu 15 c, 20300 TURKU YLEISTÄ

Lisätiedot

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöliittoyhteisö 2015 Yksityiset vuokranantajat Taloyhtiöt, KOY:t Vuokrataloyhteisöt Suomen Vuokranantajat

Lisätiedot

LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS

LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUNIAISTEN KAUPUNGINTALON SANEERAUS KAUNIAISTEN KAUPUNGINTALO KAUNIAISTENTIE 10 02700 KAUNIAINEN KAUPUNKI Asiakirjanumero: Sweco Talotekniikka Oy Sweco Talotekniikka Oy Sisältö YLEISET HANKETIEDOT 2 RAKENNUSKOHDE

Lisätiedot

ASENNUSOHJEITA YLEISTÄ VARASTOINNISTA JA KÄSITTELYSTÄ

ASENNUSOHJEITA YLEISTÄ VARASTOINNISTA JA KÄSITTELYSTÄ ASENNUSOHJEITA YLEISTÄ VARASTOINNISTA JA KÄSITTELYSTÄ KESAIR-ilmankäsittelykoneet toimitetaan yhtenä toimitusosana. Toimitusosa on sijoitettu puulavalle ja pakattu pakkausmuoviin. Tämä edellyttää huolellisuutta

Lisätiedot

Rakennusliike A Vänttilä Oy

Rakennusliike A Vänttilä Oy Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Oulun Pyyntipiha Pyyntitie 8, 90540 Oulu Yleistä: As Oy Oulun Pyyntitie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta ja kahdesta

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1 Jotta saisitte suurimman mahdollisen hyödyn kuntotarkastuksesta, olkaa ystävällisiä ja vastatkaa mukaan alla oleviin kysymyksiin etukäteen, ennen tarkastusta. Tämä nopeuttaa ja helpottaa kuntotarkastusta.

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

VTT:n sertifioima nro VTT-C-1865-21-07 ASUMISEN ILMANVAIHTOON ILMANVAIHDON LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE UUDISRAKENNUKSEEN JA PERUSKORJAUKSEEN POIKKEUKSELLISEN HILJAINEN KORKEUS VAIN 460 mm TULOILMAHYÖTYSUHDE

Lisätiedot

Asunto Oy Jyväskylän Haukansulka C

Asunto Oy Jyväskylän Haukansulka C Asunto Oy Jyväskylän Haukansulka C Haukkalantie 47 40740 Jyväskylä Rakenteilla uusia laadukkaita rivitalokoteja arvostetulle Haukkalan asuinalueelle upeiden Laajavuoren ulkoilumaastojen läheisyyteen. Kuuden

Lisätiedot

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 15, 90900 Kiiminki Yleistä: As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta

Lisätiedot

UNIS. 100-2RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com

UNIS. 100-2RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS 100-2RF, 100-3RF,

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207

Lisätiedot

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet

Lisätiedot

Lehtokatu 1 Lahti, Laune

Lehtokatu 1 Lahti, Laune Lehtokatu 1 Lahti, Laune LEHTOKATU jäte 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 le-ap 17 46 45 57 56 55 54 53 52 51 50 49 48 47 olesk. Talo B tom. 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 leikki 28 AJOKATU 29 30 31

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi FInZEB-TARKASTELUT: SUURI KERROSTALO Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi Tekniikkakuvaus Energialaskennan tulokset Tilaluettelo Tiedot iv-koneista Lämpöhäviötuloste Vaipan

Lisätiedot

HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA

HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA 30.6.2012 ILMANVAIHDON KUNTOTUTKIMUS OIREILUTILOISSA HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Yli 30 vuoden asuntorakennuttamisen kokemus. 1 RATKAISU Ulkoseinät eps-eristeisiä, ohutrapattuja betonielementtejä

Lisätiedot

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA 14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Ilox 89 Optima Ilox 89 Optima Iloxair Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima Sertifikaatti Nro VTT-C-5727-10 1 (2) Ilox 89 Optima on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot