4/2012 CP-LEHTI. Merja Marjamäki: Pieni haitta voi olla arjessa iso ongelma s. 22

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2012 CP-LEHTI. Merja Marjamäki: Pieni haitta voi olla arjessa iso ongelma s. 22"

Transkriptio

1 4/2012 CP-LEHTI Merja Marjamäki: Pieni haitta voi olla arjessa iso ongelma s. 22

2 2 SUOMEN CP-LIITTO RY CP-LEHTI 2012:4 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki, puh , fax keskus klo Jäsenasiat p , Tue toimintaamme Nordea IBAN FI BIC ( SWIFT) NDEAFIHH1295 Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Minna Teiska p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Talouspäällikkö Tuullikki Suutari p , Aikuistoiminta Suunnittelija Ismo Kylmänen p , Liikuntatoiminta Suunnittelija Tiia Kantanen p , MMC HC-toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Sopeutumisvalmennus Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Koordinaattori Juha Seppälä p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p , Tiedottaja Sini Pälikkö p , Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p , Verkkoviestinnän harjoittelija Markus Maury p Aluesihteerit Aira Eklöf p , Lemminkäisenkatu A, Turku Elina Seppänen p Isokatu 47, Oulu Jari Turku p , Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere Merja Partanen p , Minna Canthinkatu 4C, Kuopio Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju p , Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Turku Halinen Vastaava ohjaaja Anne Holmberg p Paavinkatu 14 D 15,20540 Turku Päivätoiminta Vastaava ohjaaja Jaana Raitio p , Malmin kauppatie 26, Helsinki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin Koordinaattori Sari Laiho p Projektityöntekijä Merja Marjamäki p Malmin kauppatie 26, Helsinki Mun polku-hanke Koulutusvalmentaja Elina Raitio p Malmin kauppatie 26, Helsinki (tavattavissa perjantaisin Helsingissä) Puhetupakeskus Tulkkipalveluvastaava Heli Honko-Pekkarinen p Malmin kauppatie 26, Helsinki Työharjoittelu portti työelämään Koordinaattori Kirsi Tuovinen p Projektityöntekijä Eeva Pöyhönen p Malmin kauppatie 26, Helsinki Mukaan Liikun Opin Osallistun Projektipäällikkö Elina Hakkarainen p Projektitutkija Piritta Asunta p Asemakatu 11 B, 3 krs Jyväskylä

3 CP-LEHTI 2012:4 Markus Maury TÄSSÄ NUMEROSSA 3 Joona Sipi Merja Marjamäki kertoo toimintakykyä arvioivista menetelmistä s. 22 alkaen. Liikettä ja musiikkia Moijalassa s. 18. Tässä numerossa: Pääkirjoitus 4 Tomi Kaasinen VAMMAISTUTKIMUS Vammaiset ja vimmainen elämä 5 tutkimuksen linssin alla Jukka Kumpuvuori ASUKASDEMOKRATIAA Asukkaat haastattelevat työntekijät 9 Halisen asukkaat ja vastaava ohjaaja 12 KUNNALLISVAALIT 2012 SOPEUTUMISVALMENNUS Liike ja musiikki ovat kehon soiva soittorasia 18 Anni Ranta & Toni Honkala 20 Moijala kursen SUOMEN CP-LIITTO Kokemuksia toimintakykyä arvioivista 22 menetelmistä Merja Marjamäki VERTAISTUKI Terveiset vertaistukiviikonlopusta 30 Satu Nevatalo 32 LUKIJOILTA VÄITÖS Vaikeavammaisten henkilöiden täysivaltainen 37 kansalaisuus ei toteudu Suomessa Aino Äikäs VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO 38 CP-viikolla tapahtuu 42 YHDISTYKSET TOIMIVAT MMC HC Elämän polkua linja-auton kuljettajaksi 44 Joni Tomminen Hydrokefalussuntti ja sen ongelmat 47 Atte Karppinen, Minna Oinas, Pauli Helen, Ville Vuorinen, Arto Immonen, Susanna Koponen, Nina Salokorpi, Willy Serlo 27 HENKILÖSTÖUUTISIA NUORISOTOIMINTA Kivenlahti Rock-featareilla riitti meininkiä 29 Tiia Kantanen 52 AJANKOHTAISTA CP-LEHTI CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti 46. vuosikerta Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintätoimikunta Jari Hautamäki, Minna Teiska, Paula Ahti, Tomi Kaasinen, Vilja Pitkänen, Sini Pälikkö Kansi Markus Maury Tilaukset, osoitteenmuutokset Julkaisija Suomen CP-liitto ry Ilmestyminen 6 kertaa vuodessa, myös Daisy-äänitteenä ja näköislehtenä verkossa. Lehti on tilattavissa määräaikaisena (35 ), kestotilauksena (30 ), ISSN-L Painopaikka Forssa Print 2012 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2012 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä

4 4 PÄÄKIRJOITUS CP-LEHTI 2012:4 CP-ASIAA MAAILMANLAAJUISESTI Kuluvana vuonna vietetään ensimmäistä kertaa maailmanlaajuista CP-päivää. Tarkoituksena on, että CP-päivä tulee toistumaan jatkossa vuosittain syyskuun alkupuolella, tänä vuonna CP-päivä oli 4.9. CP-päivällä on vaihtuvia teemoja, tämän vuoden teema on Change my world in 1 minute (muuta maailmaani yhdessä minuutissa). Vuoden teema kutsuu kaikkia 17 miljoonaa CP-vammaista ihmistä kertomaan maailmalle kuinka he haluavat parantaa elämänsä puitteita. CP-vammaiset ihmiset, heidän perheensä ja ystävänsä voivat käydä CP-päivän kansainvälisillä www-sivuilla kertomassa omia ajatuksiaan ja ideoita asioista, joilla voidaan parantaa ja edistää CP-vammaisten elämän laatua. Ideat voi ladata kyseisille sivuille tekstinä tai videoina, ja ajatuksena on että ne voidaan lukea tai katsoa yhdessä minuutissa. Jokainen voi myös käydä äänestämässä omasta mielestään parhaita ajatuksia. Teema kutsuu lisäksi ihmisiä jatko kehittämään esitetyt ideat toimiviksi käytännöiksi. Näin mm. hyvät käytännöt leviävät maasta toiseen ja toimivia ratkaisuja kehitetään entistä paremmiksi ja erilaisiin toimintaympäristöihin soveltuviksi. Nyt ensimmäisenä vuonna on tärkeää saada mahdollisimman suuri mielenkiinto heräämään päivän osalta sekä CP-vammaisten, heidän lähipiirinsä sekä koko yhteiskunnan tasolla. Tätä työtä teemme CP-liitossa, mutta siihen kannattaa osallistua jokaisen joka tuntee asian tärkeäksi. Mielellään otamme myös täällä Suomessa ideoita ja ajatuksia CP-päivän vieton osalta vastaan. Olkaa rohkeasti yhteydessä omiin yhdistyksiinne tai CP-liiton työntekijöihin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Tehdään yhdessä CP-päivästä mahtava ja näkyvä juttu! Suomessa olemme perinteisesti viettäneet CPviikkoa viikolla 43. Tuolla viikolla on erityisesti oltu ympäri valtakuntaa CP-asian äärellä. Syyskuuhun sijoittuva maailmanlaajuinen CP-päivä antaa hyvän puitteen lisää tärkeän asian esillä pitämiseksi, ja CP-vammaisten ihmisten asioiden edistämiseen. Maailmanlaajuinen CP-päivä antaa myös erilaista näkökulmaa nähdä CP-vammaisten ihmisten erilaisia elämänpuitteita. Joskus on hyvä katsoa kauas, että näkee lähelle. Lisää asiasta CP-päivän kotisivuilta (englanniksi) sekä kotisivuiltamme Jatkossa sivujen kielivalikoima laajenee myös muihin kieliin kuin englantiin. Kansalliset järjestöt tulevat myös jatkossa jakamaan tietoa ja materiaalia äidinkielillään. Aktiivista syksyn alkua kaikille lehtemme lukijoille.

5 CP-LEHTI 2012:4 VAMMAISTUTKIMUS 5 Seminaarin paneelissa olivat (vas.) Pauliina Lampinen, Terhi Toikkanen, Jaana Paanetoja, Simo Klem ja Jukka Jokiniemi Vammaiset ja vimmainen elämä tutkimuksen linssin alla Teksti ja kuvat: OTM Jukka Kumpuvuori Yhteiskunnallisen vammaistutkimuksen päivillä Turussa käsiteltiin vammaisia ja vimmaista elämää monesta eri näkökulmista Päivät olivat jo kolmannet perättäiset. Järjestäjinä toimivat Suomen vammaistutkimuksen seura ry yhteistyössä Kynnys ry:n ja Keski-Pohjanmaan opiston kanssa. Päiville osallistui noin sata tutkijaa ja vammaisaktivistia. Päivillä haettiin vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin; Miten vammaisten tulisi suhtautua Suomessa vilkkaana käytävään keskusteluun eutanasiasta ja tulisiko ylipäätään vammaisliikkeellä olla asiasta yhteinen kanta? Miksi kehitysvamma ei ole sairaus vaan vamma ja mitä eroa sillä on? Miksi erillinen erityisopetusjärjestelmä on jatkuvan kritiikin kohteena, vaikka sen julkilausuttuna tarkoituksena on vammaisten lasten koulunkäynnin helpottaminen? Miksi vammaiset eivät koulutuksenkaan jälkeen työllisty, vaan heille myönnetään eläke? Ovatko kuurot vammaisia vai kielivähemmistö? Miten palvelujen hajauttaminen on toteutunut ja mitä se käytännössä merkitsee? Miten yleiset ihmisoikeudet ylipäätään toteutuvat vammaisten elämässä? Pääluentoja pitivät Meekosha, Kröger ja Jokiniemi Päivien pääalustajana oli apulaisprofessori Helen Meekosha Australiasta (University of New South Wales). Hän käsitteli alustuksessaan kansainvälisessä vammaisliikkeessäkin käytyä keskustelua vammaisten oikeuksista nykyisten uusliberalististen hallintokäytäntöjen aikakaudella. Meekosha kertoi tilanteen ristiriitaisuudesta. Toisaalta valtion keskitettyjen järjestelmien purkaminen on lisännyt vammaisten ihmisten valinnanmahdollisuuksia omien palvelujen suhteen. Palveluiden tarjoajien määrä on yksinkertaisesti kasvanut. Toisaalta palvelujen valinta edellyttää, että vammainen henkilö on kykenevä tekemään valintoja tai heillä on luotettava edustaja. Palveluiden erilaistuminen on merkinnyt myös alueellista eriarvoistumista. Meekosha valotti näitä ristiriitoja Australian alkuperäisväestön viitekehyksessä. Teppo Krögerin pääluento käsitteli suomalaista vammaispalvelupolitiikkaa 2000-luvulla ja Jukka Jokiniemen pääluento vammaisten henkilöiden työllistymistä.

6 6 VAMMAISTUTKIMUS CP-LEHTI 2012:4 Paneelin teemana vammaisten työllisyys Paneeliin osallistuivat puheenjohtaja Pauliina Lampisen johdolla VATES:n tutkija-suunnittelija Simo Klem, Kynnys ry:n lakimies Terhi Toikkanen, Työ- ja elinkeinoministeriöstä varatuomari Jaana Paanetoja ja Innojok Oy:n toimitusjohtaja.jukka Jokiniemi Paneelissa keskusteltiin siitä, että vireillä ja keskusteluissa on paljon vammaisten työllistymiseen liittyvää. Paneelissa korostettiin, että kun vammaiset itse ovat mukana tässä työssä ja näissä keskusteluissa, päästään nopeammin itse asiaan. Tällöin ei tarvitse selvittää sellaisia asioita, jotka ovat itsestään selviä vammaisille henkilöille itselleen. Ongelmana kuitenkin esimerkiksi erilaisissa työryhmissä on, että niiden tapaamisiin ei välttämättä edes pääse esimerkiksi pyörätuolilla sisälle. Paanetoja nosti esiin sen, että työryhmissä ja selvityksissä ei välttämättä puhuta oikeista asioista, vaan selvitykset liikkuvat yleisellä tasolla. Paanetojan mukaan selvityksistä ei tule esiin se, mikä on todellinen tilanne vammaisten työmarkkinoilla. Klem vuorostaan ei usko että vammaisten työllistyminen tapahtuisi hetkessä. Klem kuitenkin näkee, että paljon hyviä asioita on tapahtumassa ja on hyvä, että puhutaan korkean tason työryhmissä. Yhteiskunnallinen tilanne on sellainen, että on tarvetta saada mahdollisimman paljon väkeä työelämään. Klem pohti vammaisten työllistymisen kannalta mahdollisuutena suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen. Klem muistutti, että VATES palkitsee joka vuosi esimerkillisen työllistäjän. Ehdokkaiden joukko on aina vain kasvanut. Jokiniemen mukaan on hyvä, että asiat pidetään pinnalla; työnantajat huomaavat, että vammaiset pystyvät tekemään työtä. Yrityksen moniarvoisuuden korostaminen on tärkeä positiivinen argumentti. Firmat tekevät asioita, joista tulee goodwilliä. Jokiniemi muistutti myös, että jokainen työtehtävä mitä tehdään, pitää tehdä ammatillisella osaamisella. Esimerkiksi kaikki vammaiset eivät ole asiantuntijoita esteettömyydessä vain sen vuoksi, että ovat vammaisia. Paneelissa keskusteltiin myös paljon siitä, minkälaisia mukautuksia vammaiset työelämässä tarvitsevat.yk:n vammaisoikeussopimus ja yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että vammaisille tarjotaan työelämässä kohtuullisia mukautuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi luiskan rakentaminen tai työaikajärjestelyt. Paneelissa nousi esiin, että usein työnantajat arvioivat mukautukset kohtuuttomiksi, jo ennen kuin ovat edes miettineet mitä esimerkiksi luiska maksaisi. Paneelissa korostettiin yhteisäänin, että työnantajien tulisi suhtautua vakavasti kohtuullisten mukautusten vaatimukseen, eivätkä tyrmäisi niitä suoralta kädeltä. Suomen vammaistutkimuksen seura ry:n puheenjohtaja professori Joel Kivirauma piti paneelin viimeisen puheenvuoron ja oli iloinen siitä, että valtion hallinnossa on hyvää tahtoa, mutta piti haasteena sitä, että hyvää tahtovien työryhmien ideat eivät mene käytäntöään. Kivirauma korosti positiivisen julkisuuden merkitystä vammaisten työllisyyden edistämisessä. Poimintoja papereista Päivillä oli luentojen lisäksi työryhmiä, joissa tutkijoilla ja vammaisaktivisteilla oli mahdollisuus esitellä papereitaan. Työryhmiä oli yhteensä kahdeksan; teemat vaihtelivat sosiaalitutkimuksesta, hyvinvointipalveluista, vammaisten lapsuudesta, kulttuurista, koulutuksesta, etiikasta, historiasta aina ihmisoikeuksiin. Papereita ryhmissä oli yhteensä noin 30. Seuraavassa muutamia poimintoja näistä työryhmistä ja papereista. Hannu T Vesalan ja Pilvikki Heinosen tutkimuksessa oli kyse työntekijöiden asenteista kehitysvammalaitoksen lakkauttamiseen sekä näiden asenteiden yhteyttä työntekijöiden ammatti-identiteettiin. Taustalla tutkimuksessa on Suomen hallituksen hyväksymä ohjelma, jonka tavoitteena on vähentää laitoksissa asuvien kehitysvammaisten ihmisten määrä 2000:sta 500:aa vuosien 2011 ja 2015 välisenä aikana. Laitosten lakkauttaminen ei rajaudu pelkästään asiakkaiden muuttoon, vaan myös siihen, että näiden ihmisten elämänlaatu paranisi. Tutkimuksen tuloksena esiteltiin, että laitoksen työntekijöiden suhtautuminen laitoksen lakkauttamiseen oli vahvasti kielteinen, kun taas asumispalvelujen työntekijät eivät ottaneet kantaa puolesta eikä vas-

7 CP-LEHTI 2012:4 taan. Laitoksen työntekijät kokivat, ettei heitä eikä asiakkaita ja heidän omaisiaan oltu kuultu lakkauttamisen suunnittelussa eikä lakkauttamisprosessista oltu annettu tietoa. Lisäksi työntekijät arvioivat lakkauttamisella olevan kielteisiä vaikutuksia asukkaiden elämään sekä omaan työhönsä. Kielteinen asenne lakkauttamiseen oli yhteydessä alempaan työtyytyväisyyteen, suurempaan työuupumukseen, alempaan pystyvyysodotukseen sekä vähäisempiin vaikutusmahdollisuuksiin. Johanna Ollin, Tanja Vehkakosken ja Sanna Salanterän tutkimuksesta esiteltiin mielenkiintoisia havaintoja vammaisten lasten toimijuuden toteutumisesta lastenneurologisen osaston vuorovaikutustilanteissa. Useimmat vammaiset lapset viettävät paljon aikaa instituutioissa eri alojen ammattihenkilöstön kanssa. Lasten mahdollisuudet toimijuutensa toteuttamiseen riippuvat kuitenkin siitä, miten aikuiset mahdollistavat toimijuuden toteutumisen. Aikaisempien tutkimusten mukaan keskeiset lasten toimijuutta estävät tai edistävät tekijät näyttävät liittyvän ammattihenkilöiden asenteisiin ja kommunikaatioon sekä instituutioiden rakenteellisiin tekijöihin. Asiantuntijakeskeinen ja paternalistinen toimintatapa näyttää edelleen vallitsevan erityisesti vammaisten lasten terveydenhuollon toimintakäytännöissä. Tutkimuksen tarkoitus on tehdä näkyväksi vammaisten lasten toimijuuden rakentumista lapsen ja sairaanhoitajan vuorovaikutustilanteissa lastenneurologisella osastolla. Tutkimuksen aineisto on kerätty videoimalla kolmea 3-5 vuotiasta lasta ja kolmea heidän hoitajaansa erään suomalaisen sairaalan lastenneurologisella osastolla ruokailutilanteissa. Tulokset tullaan analysoimaan keskusteluanalyysimenetelmällä ja tuloksia tarkastellaan vammaisuuden sosiaalisen mallin ja lasten oikeuksien näkökulmasta. Puheenjohtaja pitää vammaistutkimuksen päivien tulevaisuutta valoisana Päivien päätteeksi Suomen vammaistutkimuksen seura ry:n turkulainen puheenjohtaja, professori Joel Kivirauma vastasi muutamiin kysymyksiin vammaistutkimuksen päiviin ja vammaistutkimukseen liittyen. VAMMAISTUTKIMUS Nämä ovat jo 3. vammaistutkimuksen päivät. Onko traditio syntynyt ja miten näet päivien merkityksen suomalaiselle vammaistutkimukselle? Kivirauma Mielestäni traditiolle on olemassa hyvä pohja. Päivät ovat löytäneet vakiintuneen paikkansa vammaiskentällä. Päivien merkitys suomalaiselle vammaistutkimukselle on korvaamaton, sillä muita alan tutkijoita laajasti yhteen kokoavaa foorumia ei ole. Onko päivien järjestämisessä jokin asia jo ehtinyt muuttumaan 3 vuodessa? Kivirauma Päivät on järjestetty nyt kolme kertaa samassa paikassa ja suunnilleen samojen ihmisten toimesta, joten joka vuosi tämä on helpompaa. Osallistujamäärät ovat pysyneet koko ajan samoissa lukemissa eli noin sadassa osallistujassa. Mihin suuntaan Päiviä ollaan kehittämässä, onko tulossa uusia ideoita/avauksia? Kivirauma Kehittämiskohteena näkisin yliopistoihmisten runsaamman mukaan saamisen. Tässä on selvästi kehittämisen paikka, markkinointia siihen suuntaan tulisi tehostaa. Kentän aktiivit ovat minusta hyvin edustettuina. Myös yhteistyötä eri vammaisjärjestöjen kanssa päivien järjestämisen tiimoilta tulisi vahvistaa. Mutta tämä on myös resurssikysymys; laajojen yhteistyökokousten järjestäminen vaatii runsaasti työtä. Ensi vuonna järjestetään pohjoismaiset vammaistutkimuksen päivät Naantalissa, ovatko järjestelyt sujuneet toivotusti? Uskotko että päivät tavoittavat myös median? Kivirauma Järjestelyt ovat alkaneet todella hyvin. Kongressisihteeri on saatu rekrytoitua omista joukoista eli Reetta Mietola Suomen vammaistutkimuksen seuran hallituksesta, joten sen suhteen olen hyvin levollinen. Tässä kohdin pitää kiittää myös Antti Teittistä, joka on ollut järjestelyn kummisetänä. Mediassa saadaan näkyvyyttä varmasti, en epäile sitä yhtään. Olemme jo oppineet lehdistötiedotteen tekemisen esimerkiksi nyt vammaistutkimuksen päivien ensimmäisen päivän aamulla Yleisradion kanavilla radiossa mainostettiin päiviä kahteen otteeseen. 7

8 8 VAMMAISTUTKIMUS CP-LEHTI 2012:4 Vammaisprofessorin haku on sulkeutunut ja professori aloittaa pian toimessaan. Millaisena koet uuden professuurn mahdollisuudet suomalaisessa tutkimuskentässä? Kivirauma Professuurin saaminen on totta kai merkkipaalu suomalaisessa vammaiskentässä vaikka eihän yksi professori kesää tee, ainakaan hetkessä. Mutta alan ainoana yliopistollisena henkilönä hänellä on mahdollisuus rakentaa uusi tutkimusalue pysyvästi suomalaiseen yliopistokenttään. Hän ansaitsee koko kentän rikkumattoman tuen rakentaessaan uutta oppiainetta ja tutkimushankkeita. Kohtaamisia Päivillä Päivillä nähtiin CP-lehden lukijoille tuttuja osallistujia, joilta kysyttiin: 1. Kuka olet ja mistä tulet? 2. Mikä toi sinut Päiville? 3. Mikä oli Päivien kohokohta? 1. Paula Pietilä, Turun yliopiston vammaisasiamies 2. Olen osallistunut päiville miltei joka vuosi. Päiviltä saa aina uusia ajatuksia ja päivitystä vammaisuutta koskevaan tietoon. Lisäksi tapaa vanhoja ja uusia tuttuja. 3. Kohokohtia oli taas useampia. Helen Meekoshan puheenvuoro sai miettimään vammaisten oikeuksia alkuperäiskansojen näkökulmasta ja Teppo Kröger vammaisuuden ja ikääntymisen yhteyksiä. Päivät kokonaisuudessaan olivat kohottavat! 1. Pirkko Mahlamäki, Vammaisfoorumin pääsihteeri. Tällä kertaa tulen Helsingin Herttoniemestä, mutta olen aiemmin asunut ja opiskellut Turussa 2. Olen ollut aiemminkin Päivillä. Pitkäaikainen kaveri soitti ja kannusti tulemaan; en kehdannut sanoa ei! Vakavasti puheenollen, päivillä tapaa vanhoja tuttuja ja saa uusia! 3. Juhlapuhuja Helen Meekoshan esityksestä oppi mielenkiintoista uutta, mutta minulle kohokohta oli Jukka Jokiniemen loistava esitys; mitten hän työllisti itsensä ja muitakin vammaisia henkilöitä. 1. Amu Urhonen Tampereelta 2. Minut oli kutsuttu pitämään loppupuheenvuoro. Päiville on aina mukava tulla. Olen käynyt niillä ennenkin monta kertaa, koska vammaistutkimus kiinnostaa. 3. Ystävien tapaaminen on aina parasta. Tiedollisesti kiinnostavinta oli perehtyä Helen Meekoshan luennon materiaaliin. En valitettavasti voinut osallistua itse luennolle, koska osallistuin vain jälkimmäiseen päivään.

9 CP-LEHTI 2012:4 ASUKASDEMOKRATIAA 9 Anne Holmberg/Halinen Iloiset haastattelijat Asukkaat haastattelevat työnhakijat Teksti: Halisen asukkaat ja vastaava ohjaaja Turussa Suomen CP-liiton Halisen palveluasunnoilla aloitettiin keväällä uusi asukasdemokraattisempi käytäntö avustajien työhaastatteluissa. Uusi vastaava ohjaaja esitteli ehdotuksen asukaskokouksessa jo syksyllä ja kysyi olisimmeko halukkaita haastattelemaan taloon hakevia vammaisavustajia. Ja tokihan kaikki halusimme! Onhan se kiva tietää millaisia henkilöitä tänne hakee ja on myös hyvä nähdä miten he suhtautuvat meihin, miten puhuvat ja käyttäytyvät. Teimme yhdessä listan kysymyksistä, joita mielestämme on olennaista kysyä tänne hakevilta avustajilta. Haluamme tietää muun muassa onko heillä kokemusta CP-vammaisen henkilön syöttämisestä ja juottamisesta, puhevammaisen kanssa työskentelystä ja pyörätuolin työntämisestä. Sovimme että jokainen valmiiden kysymysten avulla vastaavan ohjaajan kanssa haastattelee vuorollaan hakijoita. Helmi-maaliskuussa pääsimme urakoimaan kesäsijaisten haastattelut. Saimme hakemuksia yli 70 kpl, joista vastaava ohjaaja valikoi 15 haastatteluun. Systeemi oli hyvä näin ja säästi meidät ison hakemuskasan lukemiselta. Kaikilla haastatteluun kutsutuilla oli jotain kokemusta vammaisista henkilöistä tai he opiskelivat alalle. Tarkoituksena oli valita tuosta joukosta 3-4 kesäkeikkaria. Jokaiselle meistä jaettiin haastatteluja sen mukaan, miten olimme talolla paikalla. Ennen haastattelua kävimme vastaavan ohjaajan kanssa yhdessä läpi hakemuksen ja sovimme miten kysymykset esitetään. Osallahan meistä on käytössä jokin vaihtoehtoinen kommunikaatiomuoto ja meistä nekin jotka puhuvat, tarvitsevat usein tulkkaamista vieraiden henkilöiden kanssa. Haastattelutilanne itsessään oli aika jännittävä, mutta hyvin mielenkiintoinen. Siinä pääsi itse tekemään jotain hyödyllistä ja se tuntui loistavalta. Haastateltaville ei ollut kerrottu etukäteen että haastattelijana on myös asukasedustaja ja meitä jännitti, miten he suhtautuvat yllättävään tilanteeseen. Heti siinä pystyimme havaitsemaan miten he osaavat kohdata meitä. Aluksi vastaava ohjaaja kertoi että haastattelusysteemimme on uusi ja että meidän molempien mielipide on tärkeä. Haastateltavalle kerrottiin myös että asukasedustaja esittää kysymyksiä käytännön avustamistilanteista, koska asukkaat meillä ohjaavat avustajaa niissä. Vastaava ohjaaja kysyi muun muassa tietääkö hakija mitä eroa on

10 10 ASUKASDEMOKRATIAA CP-LEHTI 2012:4 CP-vammalla ja kehitysvammalla. Monikaan ei osannut siihen vastata, mikä vain osoittaa edelleen yleistä tietämättömyyttä. Kysymysten ohessa kerroimme, miksi kyseisiä asioita kysytään ja mitä tämä työ heiltä edellyttäisi. Haastattelun jälkeen teimme vastaavan ohjaajan kanssa heti arvioinnin onko hakija meille sopiva vai ei. Joidenkin kohdalla päädyimme ehkä arvioon ja he jäivät varasijalle. Meidän piti aina soveltuvuuden lisäksi arvioida myös heidän kiinnostustaan tehdä vain keikkatöitä. Useat olisivat toivoneet kokopäiväistä kesätyötä ja lopulta valitsemistamme emme kaikkia saaneetkaan juuri tästä syystä. Meillä aloitti lopulta kolme uutta keikkaria haastatelluista. Työhaastattelutilanteessa ei mitenkään voi nähdä miten käytännön työt sujuvat, mutta kesällähän se sitten nähtiin. Tämän ensimmäisen kokemuksen jälkeen aiomme hiukan muotoilla kysymyksiä uudelleen, mutta selvää on että jatkossa näitä haastatteluja jatketaan yhdessä vastaavan ohjaajan kanssa ja kaikki haluavat osallistua edelleen haastatteluihin. Ensimmäinen yllätys oli, ettei paikka näyttänyt yhtään palvelutalolta. Toinen yllätys odotti sisällä kun minulle kerrottiin että haastattelijoita on kaksi. Ainahan työhaastattelu on jännittävä, mutta kyllä tämä tilanne oli erityisen jännittävä. Pakko tunnustaa että asukasedustajaa jännitin vastaavaa ohjaajaa enemmän. Asukashaastattelija käytti puhekonetta, joka oli minulle täysin uusi juttu. Hän kirjoitti kysymykset sillä ja tunsin oloni vaivautuneeksi kun piti odottaa kysymyksen valmistumista. Itse kysymykset olivat hyvin konkreettisia ja pystyin niihin kyllä vastaamaan, mutta en kokenut olevani kovin vahvoilla. Haastattelun jälkeen jäin miettimään tilannetta. En osaa sanoa olisiko etukäteistieto asukashaastattelijasta lisännyt vai vähentänyt jännitystä. Oli kuitenkin mielenkiintoista tavata asukasta jo siinä vaiheessa ja kaikkiaan siitä jäi tunne että tämä työ voisi olla haastavaa mutta antoisaa. Paitsi että on hienoa että asukkaat pääsevät valitsemaan palkattavia avustajia, suosittelen tätä mallia myös hakijan näkökulmasta. Siinä pääsee tapaamaan asukkaan jo siinä vaiheessa kun hakee töihin. Nyt kun olen aloittanut työn täällä Halisissa olen oppinut että kakki asukkaat ovat hyvin erilaisia ja jokaisen kohdalla pitää opetella heidän tapansa toimia ja kommunikoida. Perehtymiseen menee paljon aikaa ja talon asioiden kokonaisuuden hallinta on pitkään hakusessa. Teksti : Anne Holmberg Asunto vapaana Turussa Työnhakijan mietteitä Löysin Halisen avustajapaikan sattumalta MOL.fi sivuilta. Ennakkoon minulla ei ollut kauheasti tietoa CP-vammaisista henkilöistä, mutta hierojan työni kautta olin kuitenkin ollut jonkin verran tekemisissä monien neurologisia sairauksia sairastavien henkilöiden kanssa. Kävin tutustumassa CP-liiton kotisivuilla ja luin sieltä löytynyttä CP-opasta. Päätin hakea työpaikkaa ja tulin kutsutuksi haastatteluun maaliskuussa. Halisissa vapautui syyskuun alussa tukiasunto, joka on tarkoitettu palveluasumista tarvitsevalle henkilölle.apua on tarjolla päivittäin klo 7-22 välillä ja avustajina toimivat palveluasuntojen avustajat. Asunto (n. 40m ) sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan päässä varsinaisista palveluasunnoista, tavallisessa kerrostalossa ja sopii myös pyörätuolia käyttävälle. Jos tarvitset ns. kevyemmän palvelun palveluasumista tai muuten itsenäisempää asumismuotoa, ota rohkeasti yhteyttä Halisen palveluasuntojen vastaavaan ohjaajaan Anne Holmbergiin p Lisätietoja löytyy myös CP-liiton kotisivuilta.

11 CP-LEHTI 2012:4 11 WORLD CP DAY Change my World in One Minute World CP Day, Tuesday 4 September 2012, will change the lives of people with cerebral palsy (CP). The theme for this unique day is Change my world in 1 minute. World CP Day is an innovative way for 17 million people with CP to tell the world how they want to make their life better. World CP Day is also the way they can make it a reality. WORLD CEREBRAL PALSY DAY 04.SEPT.2012 worldcpday.com Ensimmäinen maailmanlaajuinen CP-päivä nosti esille tietoisuuta CP-vammasta Syyskuun 4. päivä 2012 vietettiin ensimmäistä maailmanlaajuista CP-päivää. Maailmanlaajuisen CP-päivän tarkoituksena oli nostaa esille tietoisuutta CP-vammasta. Maailmassa on noin 17 miljoonaa CP-vammaista, ja läheisen lapsen tai aikuisen CP-vamma koskettaa arviolta 350 miljoonaa ihmistä. Ideoita elämänlaadun parantamiseen Vuoden 2012 CP-päivän teemana oli Muuta maailmani yhdessä minuutissa. Muuta maailmani yhdessä minuutissa teeman tarkoituksena oli tuoda esille ideoita, jotka auttavat ihmisiä itsenäisempään elämään. CP1204_ , 10:38

12 12 KUNNALLISVAALIT 2012 CP-LEHTI 2012:4

13 CP-LEHTI 2012:4 KUNNALLISVAALIT

14 14 KUNNALLISVAALIT 2012 CP-LEHTI 2012:4 o o o o

15 CP-LEHTI 2012:4 KUNNALLISVAALIT o o o o o o

16 16 KUNNALLISVAALIT 2012 CP-LEHTI 2012:4 o

17 CP-LEHTI 2012:4 KUNNALLISVAALIT o o o o

18 18 SOPEUTUMISVALMENNUS CP-LEHTI 2012:4 Liike ja musiikki on kehon soiva soittorasia Heinäkuussa 2012 Moijalassa musisoitiin Musiikkia ja liikettä -kurssilla, joka oli aikuisten toimintapainotteinen kurssi. Aikuisten kurssille hakeudutaan monenlaisin perustein ja ikähaitari on suuri. Tällä kertaa valtaosa kurssilaisista oli nuoria aikuisia, mutta mukana oli myös kokeneempia konkareita. Tulopäivänä puolen päivän jälkeen kurssilaiset kurvasivat takseillaan Moijalan pihaan. Heitä vastaanottamassa oli iloinen porukka avustajia ja ohjaajia sekä kurssin johtaja. Kokki oli valmistellut päätalolle alkupaloja, joita nautittuaan kurssilaiset pääsivät majoittumaan. Kurssin johtajan pitämän kurssinaloituksen jälkeen musisoimme porukalla toistemme etunimiä rytmisesti djembe-rummun säestyksellä. Tutustuimme toisiimme myös leikkien lomassa sekä tuloillanvietossa, jossa ruokailimme rantanuotion ympärillä ja lauloimme yhteislauluja kitaran säestyksellä. Kurssin ohjelmasta... Teksti: Anni Ranta ja Toni Honkala Kuvat: Joona Sipi Kurssin ohjelmassa oli bändisoittoa sekä liike- ja tanssitoimintaa. Kurssilaiset oli jaettu kahteen ryhmään, joista toinen tutustui soiton saloihin sillä välin kun toinen ryhmä herätteli luovuuttaan liikkuen. Iltapäivällä ryhmät sitten vaihdettiin.tällä tavoin kaikille tuli tasapuolisesti sekä musiikkia että liikettä. Bändissä oli aluksi mahdollista kokeilla eri soittimia. Kun itselle mieluisa soitin löytyi, siihen sai syventyä enemmän. Aikaisempaa soittokokemusta tai nuotinlukutaitoa ei tarvittu, sillä soittaminen tapahtui kuvionuotein. Kuvionuotteja on käytetty paljon muun muassa musiikkiterapiassa sekä erityismusiikkikasvatuksessa. Kuvionuottien perusideana on soittaa mitä näkee. Soittaja seuraa eri värisiä kuvioita paperilta, etsii omasta soittimesta vastaavan värin ja soittaa sen. Esimerkiksi pianossa väritarrat on helppo liimata koskettimistoon. Liikeryhmän ohjelmassa oli kehorytmejä, musiikin eri elementtien ilmaisemista liikkein sekä vierailevan tanssinohjaajan Maija Karhusen inspiroiva tanssityöpaja. Molemmat ryhmät suunnittelivat lisäksi oman huivitanssin, joka esitettiin bändien säestyksellä kurssin loppuillanvieton konsertissa. Yhteispalavereissa voimaannutaan Joka päivä kello 14 oli yhteispalaveri, jossa kaikki Moijalassa olevat kokoontuivat yhteen päättämään asioista. Mukana olivat kurssilaiset ja työntekijät eli avustajat, ohjaajat, kokki ja kurssin johtaja. Yhteispalavereissa päätettiin muun muassa tehdä lauantaina kaupunkiretki Hämeenlinnaan. Yhteispalavereissa kaikki pääsevät ilmaisemaan itseään ja mietteitään tasavertaisesti. Kun yksi

19 CP-LEHTI 2012:4 SOPEUTUMISVALMENNUS 19 Kurssilaisissa oli sekä pitkälle edenneitä musiikin harrastajia että hiljattain soitosta tai laulusta innostuneita. Musiikki tuntui kuitenkin olevan läsnä tavalla tai toisella jokaisen kurssilaisen elämässä. Laukaasta tuleva Paula kertoo musiikin merkityksestä elämässään: Musiikki on mun koko elämä. En voisi elää ilman sitä. Paula on käynyt yksinlaulutunneilla jo kolme vuotta, ja pianonsoittoa hän harjoittelee itsenäisesti nuoteista soittaen. Kurssilla hän otti tuntumaa myös basson soittoon. puhuu vuorollaan, muut kuuntelevat. Yhteispalavereissa kuka vaan voi esittää ehdotuksia. Ehdottaa voi vaikkapa sitä, että pelattaisiin pihapelejä ilta-aikaan päivällisen jälkeen, jolloin ei ole järjestettyä ohjelmaa. Monesti esitetyistä ehdotuksista äänestetään. Yhteispalaverit tukevat ihmisten yksilöllistä ilmaisua ja rohkaisevat esittämään ajatuksiaan. Samalla yhteispalavereissa sopeudutaan ryhmässä tehtyihin yhteisiin päätöksiin. Yhteispalavereissa voimaannutaan yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Kurssilaisten mietteitä ja kokemuksia Moni kurssilainen haki Musiikkia ja liikettä -kurssille, koska musiikki ja liike olivat heille tärkeä asia. Joillekin tärkein peruste kurssille hakemiseen oli kuitenkin pääsy Moijalaan tapaamaan vanhoja ja uusia tuttavuuksia sekä viettämään aikaa Moijalan ainutlaatuisessa tunnelmassa. Kurssikonkari Antti on ollut Moijalassa yli 20 kurssilla ja kuvaa tunnelmiaan näin: Moijalaan tulen kuin kotiin. Joka kerta kun tieltä käännytään tänne, aika tavallaan pysähtyy. Antti: Kurssilla yhteishenki on ollut loistava. Tunnelma on hyvä. Tunnelma syntyy yhteisestä tekemisestä ja yhdessäolosta. Henna oli harrastanut pianonsoittoa kuvionuoteista jo ennen kurssille tuloa. Henna: Oon soittanu pianoa kuvionuoteista jo aiemmin kotiseudulla. Soitossa on kuitenki ollu pari välivuotta. Oli kiva pitkästä aikaa päästä soittaan. Patrik taas kertoi harrastavansa musiikkia vain vähän. Soittokokemusta hän on saanut lähinnä koulun musiikintunneilla. Sen sijaan tanssiminen on Patrikille lähellä sydäntä. Soittimista Patrik tykkäsi eniten rummuista. Bändissä hän soittikin oikeita akustisia rumpuja sekä sähköisiä syntetisaattorirumpuja esimerkiksi kappaleessa Avaruus (Walking in the air). Patrik: Tästä kurssista löysin tiedon netistä ihan itse. Halusin tulla nimenomaan musiikkikurssille. Muista kurssilaisista tunsin ennestään ainoastaan Janin. Kursseilla tutustuu uusiin ihmisiin ja ruoka on hyvää. Moijala on kiva paikka, kun se on maalla. Aion hakea kursseille uudestaan. Tuomas innostui rummunsoittamisesta. Hän soitti virvelirumpua muun muassa kappaleessa Missä muruseni on, jossa Eetu soitti syntetisaattorilla tuuli-efektejä. Monissa kappaleissa Eetu soittamisen sijaan lauloi yhdessä Heinin kanssa. Carita osallistui Moijalan kurssille ensimmäistä kertaa. Tiedon kurssista hän sai kihlatultaan Ramilta, joka myös osallistui kurssille. Moijalaan Carita tuli rentoutumaan ja ottamaan ilon irti. Hän kokeili laulua ja muita soittimia. Kurssin ohjelmasta hän tykkäsi. >>>

20 20 SOPEUTUMISVALMENNUS CP-LEHTI 2012:4 Carita: Mahtava kokemus! Tunnelma on ollut liikuttava. Tunnelma rakentuu yhdessäolosta, soittamisesta, rytmiliikunnasta ja auringon paisteesta. Kurssilaisten ääni soi ja helisee. Tietyt laulut sopii jonkun ihmisen ääneen...ne tulee kuulijan sisimpään. Liike ja musiikki on kehon soiva soittorasia. Kuva: Joona Sipi Moijala kursen 2012 Loppuillanvieton konsertti Loppuillanvietto alkoi syömisellä kello 17. Ihmeellisen hyvää ruokaa tekevä kokki oli taas pannut parastaan. Aurinko paistoi ja juhlaruoat oli aseteltu Moijalan pihamaalle levitetyille pöydille, joiden äärellä me kaikki istuimme. Kello alkoi konsertti, jossa ensin esiintyivät bändit ja tanssiryhmät. Niiden jälkeen tulivat sooloesitykset, joita jotkut kurssilaiset olivat valmistelleet muun kurssitoiminnan ohessa sekä vapaa-ajalla. Aivan lopuksi saimme nauttia paritanssiesityksestä, jossa Patrik tanssi pyörätuolitanssin kurssin avustajan Jarnon kanssa. *** Det var som en kurs där vi talade om svåra och mycket kännslika saker som hur föräldrar måste lämna sina barn på rehabilitering, det går bra ofta för barnet men det är värre för föräldrar, det blev en ny syn som jag tänker ta upp i min bok. Och vi hade upp när handikappade och när assistenter ser olika sätt på saker. De som drog i gruppen var 2 som är CP-personer, det var riktigt bra att jag hade med bliss- ställningen och den var stor hjälp så en stor tack till Niklas för den. Vi hade bastu nästan varje kväll. De har två bastu, en bastu i ett stall och en bastu i stranden. I stranden är bastun mycket liten så där ryms 2 duschstolar. Jag badade där 3 gånger och badade 2 gånger i sjön och det var mer än skönt och jag kände mig riktigt lyxigt på ett bra sett och det var inte kallt. Vi var till stan 2 gånger. Jag tänker söka dit till julen år 2013 och jag tänkte inte söka dit till sommaren 2013 för rättvisan skuld för ja var där 2 år i rad. Men de sa att jag kan söka dit till sommaren år 13 för de har mycket tomma platser. Leo Viereisellä palstalla Moijala-kursen 2012 kertoo keskustelupainotteisesta sopeutumisvalmennuskurssista. Tekstin yhteydessä olevaa Joona Sipin kuvaa on käytetty ns. kuvituskuvana. Kuva ei ole kyseiseltä kurssilta. Toim. huom.

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki

KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVISTA MENETELMISTÄ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Tavoitteena on saada tietoa lievästi

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN Lievästi liikuntavammaisten aikuisten itsenäiseen asumiseen ja mielekkään elämän kokonaisuuteen liittyvien palvelutarpeiden selvittäminen ja palvelukokonaisuuksien

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN

HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry 1 Hakeutumisohje:

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Huoltajan kyselylomake (4-12 vuotta) Haluaisimme esittää teille muutamia kysymyksiä siitä, miten arvelette lapsenne kokevan elämän eri osa-alueeet, kuten

Lisätiedot

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä Leirilehti 11.06.2015 NUMERO 2 Leirin avajaiset Pelastusjohtaja Harri Setälä Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA TAKU 1 ILOISIA LEIRIKASVOJA AKU 2 Sää huomenna 14 RUOAKSI HUOMENNA: 7.30 aamupala: kaurapuuro,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN ILOMANTSIN KUNTA PERUSTURVAOSASTO VAMMAISPALVELUT HAKULOMAKE KEHITYSVAMMAISTEN PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA 1. HAKIJAN TIEDOT NIMI HENKILÖTUNNUS PUHELINNUMERO OSOITE 1 2. HAETTAVA PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄ- TAI TYÖTOIMINTA

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot