4/2012 CP-LEHTI. Merja Marjamäki: Pieni haitta voi olla arjessa iso ongelma s. 22

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2012 CP-LEHTI. Merja Marjamäki: Pieni haitta voi olla arjessa iso ongelma s. 22"

Transkriptio

1 4/2012 CP-LEHTI Merja Marjamäki: Pieni haitta voi olla arjessa iso ongelma s. 22

2 2 SUOMEN CP-LIITTO RY CP-LEHTI 2012:4 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki, puh , fax keskus klo Jäsenasiat p , Tue toimintaamme Nordea IBAN FI BIC ( SWIFT) NDEAFIHH1295 Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Minna Teiska p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Talouspäällikkö Tuullikki Suutari p , Aikuistoiminta Suunnittelija Ismo Kylmänen p , Liikuntatoiminta Suunnittelija Tiia Kantanen p , MMC HC-toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Sopeutumisvalmennus Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Koordinaattori Juha Seppälä p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p , Tiedottaja Sini Pälikkö p , Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p , Verkkoviestinnän harjoittelija Markus Maury p Aluesihteerit Aira Eklöf p , Lemminkäisenkatu A, Turku Elina Seppänen p Isokatu 47, Oulu Jari Turku p , Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere Merja Partanen p , Minna Canthinkatu 4C, Kuopio Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju p , Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Turku Halinen Vastaava ohjaaja Anne Holmberg p Paavinkatu 14 D 15,20540 Turku Päivätoiminta Vastaava ohjaaja Jaana Raitio p , Malmin kauppatie 26, Helsinki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin Koordinaattori Sari Laiho p Projektityöntekijä Merja Marjamäki p Malmin kauppatie 26, Helsinki Mun polku-hanke Koulutusvalmentaja Elina Raitio p Malmin kauppatie 26, Helsinki (tavattavissa perjantaisin Helsingissä) Puhetupakeskus Tulkkipalveluvastaava Heli Honko-Pekkarinen p Malmin kauppatie 26, Helsinki Työharjoittelu portti työelämään Koordinaattori Kirsi Tuovinen p Projektityöntekijä Eeva Pöyhönen p Malmin kauppatie 26, Helsinki Mukaan Liikun Opin Osallistun Projektipäällikkö Elina Hakkarainen p Projektitutkija Piritta Asunta p Asemakatu 11 B, 3 krs Jyväskylä

3 CP-LEHTI 2012:4 Markus Maury TÄSSÄ NUMEROSSA 3 Joona Sipi Merja Marjamäki kertoo toimintakykyä arvioivista menetelmistä s. 22 alkaen. Liikettä ja musiikkia Moijalassa s. 18. Tässä numerossa: Pääkirjoitus 4 Tomi Kaasinen VAMMAISTUTKIMUS Vammaiset ja vimmainen elämä 5 tutkimuksen linssin alla Jukka Kumpuvuori ASUKASDEMOKRATIAA Asukkaat haastattelevat työntekijät 9 Halisen asukkaat ja vastaava ohjaaja 12 KUNNALLISVAALIT 2012 SOPEUTUMISVALMENNUS Liike ja musiikki ovat kehon soiva soittorasia 18 Anni Ranta & Toni Honkala 20 Moijala kursen SUOMEN CP-LIITTO Kokemuksia toimintakykyä arvioivista 22 menetelmistä Merja Marjamäki VERTAISTUKI Terveiset vertaistukiviikonlopusta 30 Satu Nevatalo 32 LUKIJOILTA VÄITÖS Vaikeavammaisten henkilöiden täysivaltainen 37 kansalaisuus ei toteudu Suomessa Aino Äikäs VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO 38 CP-viikolla tapahtuu 42 YHDISTYKSET TOIMIVAT MMC HC Elämän polkua linja-auton kuljettajaksi 44 Joni Tomminen Hydrokefalussuntti ja sen ongelmat 47 Atte Karppinen, Minna Oinas, Pauli Helen, Ville Vuorinen, Arto Immonen, Susanna Koponen, Nina Salokorpi, Willy Serlo 27 HENKILÖSTÖUUTISIA NUORISOTOIMINTA Kivenlahti Rock-featareilla riitti meininkiä 29 Tiia Kantanen 52 AJANKOHTAISTA CP-LEHTI CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti 46. vuosikerta Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintätoimikunta Jari Hautamäki, Minna Teiska, Paula Ahti, Tomi Kaasinen, Vilja Pitkänen, Sini Pälikkö Kansi Markus Maury Tilaukset, osoitteenmuutokset Julkaisija Suomen CP-liitto ry Ilmestyminen 6 kertaa vuodessa, myös Daisy-äänitteenä ja näköislehtenä verkossa. Lehti on tilattavissa määräaikaisena (35 ), kestotilauksena (30 ), ISSN-L Painopaikka Forssa Print 2012 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2012 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä

4 4 PÄÄKIRJOITUS CP-LEHTI 2012:4 CP-ASIAA MAAILMANLAAJUISESTI Kuluvana vuonna vietetään ensimmäistä kertaa maailmanlaajuista CP-päivää. Tarkoituksena on, että CP-päivä tulee toistumaan jatkossa vuosittain syyskuun alkupuolella, tänä vuonna CP-päivä oli 4.9. CP-päivällä on vaihtuvia teemoja, tämän vuoden teema on Change my world in 1 minute (muuta maailmaani yhdessä minuutissa). Vuoden teema kutsuu kaikkia 17 miljoonaa CP-vammaista ihmistä kertomaan maailmalle kuinka he haluavat parantaa elämänsä puitteita. CP-vammaiset ihmiset, heidän perheensä ja ystävänsä voivat käydä CP-päivän kansainvälisillä www-sivuilla kertomassa omia ajatuksiaan ja ideoita asioista, joilla voidaan parantaa ja edistää CP-vammaisten elämän laatua. Ideat voi ladata kyseisille sivuille tekstinä tai videoina, ja ajatuksena on että ne voidaan lukea tai katsoa yhdessä minuutissa. Jokainen voi myös käydä äänestämässä omasta mielestään parhaita ajatuksia. Teema kutsuu lisäksi ihmisiä jatko kehittämään esitetyt ideat toimiviksi käytännöiksi. Näin mm. hyvät käytännöt leviävät maasta toiseen ja toimivia ratkaisuja kehitetään entistä paremmiksi ja erilaisiin toimintaympäristöihin soveltuviksi. Nyt ensimmäisenä vuonna on tärkeää saada mahdollisimman suuri mielenkiinto heräämään päivän osalta sekä CP-vammaisten, heidän lähipiirinsä sekä koko yhteiskunnan tasolla. Tätä työtä teemme CP-liitossa, mutta siihen kannattaa osallistua jokaisen joka tuntee asian tärkeäksi. Mielellään otamme myös täällä Suomessa ideoita ja ajatuksia CP-päivän vieton osalta vastaan. Olkaa rohkeasti yhteydessä omiin yhdistyksiinne tai CP-liiton työntekijöihin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Tehdään yhdessä CP-päivästä mahtava ja näkyvä juttu! Suomessa olemme perinteisesti viettäneet CPviikkoa viikolla 43. Tuolla viikolla on erityisesti oltu ympäri valtakuntaa CP-asian äärellä. Syyskuuhun sijoittuva maailmanlaajuinen CP-päivä antaa hyvän puitteen lisää tärkeän asian esillä pitämiseksi, ja CP-vammaisten ihmisten asioiden edistämiseen. Maailmanlaajuinen CP-päivä antaa myös erilaista näkökulmaa nähdä CP-vammaisten ihmisten erilaisia elämänpuitteita. Joskus on hyvä katsoa kauas, että näkee lähelle. Lisää asiasta CP-päivän kotisivuilta (englanniksi) sekä kotisivuiltamme Jatkossa sivujen kielivalikoima laajenee myös muihin kieliin kuin englantiin. Kansalliset järjestöt tulevat myös jatkossa jakamaan tietoa ja materiaalia äidinkielillään. Aktiivista syksyn alkua kaikille lehtemme lukijoille.

5 CP-LEHTI 2012:4 VAMMAISTUTKIMUS 5 Seminaarin paneelissa olivat (vas.) Pauliina Lampinen, Terhi Toikkanen, Jaana Paanetoja, Simo Klem ja Jukka Jokiniemi Vammaiset ja vimmainen elämä tutkimuksen linssin alla Teksti ja kuvat: OTM Jukka Kumpuvuori Yhteiskunnallisen vammaistutkimuksen päivillä Turussa käsiteltiin vammaisia ja vimmaista elämää monesta eri näkökulmista Päivät olivat jo kolmannet perättäiset. Järjestäjinä toimivat Suomen vammaistutkimuksen seura ry yhteistyössä Kynnys ry:n ja Keski-Pohjanmaan opiston kanssa. Päiville osallistui noin sata tutkijaa ja vammaisaktivistia. Päivillä haettiin vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin; Miten vammaisten tulisi suhtautua Suomessa vilkkaana käytävään keskusteluun eutanasiasta ja tulisiko ylipäätään vammaisliikkeellä olla asiasta yhteinen kanta? Miksi kehitysvamma ei ole sairaus vaan vamma ja mitä eroa sillä on? Miksi erillinen erityisopetusjärjestelmä on jatkuvan kritiikin kohteena, vaikka sen julkilausuttuna tarkoituksena on vammaisten lasten koulunkäynnin helpottaminen? Miksi vammaiset eivät koulutuksenkaan jälkeen työllisty, vaan heille myönnetään eläke? Ovatko kuurot vammaisia vai kielivähemmistö? Miten palvelujen hajauttaminen on toteutunut ja mitä se käytännössä merkitsee? Miten yleiset ihmisoikeudet ylipäätään toteutuvat vammaisten elämässä? Pääluentoja pitivät Meekosha, Kröger ja Jokiniemi Päivien pääalustajana oli apulaisprofessori Helen Meekosha Australiasta (University of New South Wales). Hän käsitteli alustuksessaan kansainvälisessä vammaisliikkeessäkin käytyä keskustelua vammaisten oikeuksista nykyisten uusliberalististen hallintokäytäntöjen aikakaudella. Meekosha kertoi tilanteen ristiriitaisuudesta. Toisaalta valtion keskitettyjen järjestelmien purkaminen on lisännyt vammaisten ihmisten valinnanmahdollisuuksia omien palvelujen suhteen. Palveluiden tarjoajien määrä on yksinkertaisesti kasvanut. Toisaalta palvelujen valinta edellyttää, että vammainen henkilö on kykenevä tekemään valintoja tai heillä on luotettava edustaja. Palveluiden erilaistuminen on merkinnyt myös alueellista eriarvoistumista. Meekosha valotti näitä ristiriitoja Australian alkuperäisväestön viitekehyksessä. Teppo Krögerin pääluento käsitteli suomalaista vammaispalvelupolitiikkaa 2000-luvulla ja Jukka Jokiniemen pääluento vammaisten henkilöiden työllistymistä.

6 6 VAMMAISTUTKIMUS CP-LEHTI 2012:4 Paneelin teemana vammaisten työllisyys Paneeliin osallistuivat puheenjohtaja Pauliina Lampisen johdolla VATES:n tutkija-suunnittelija Simo Klem, Kynnys ry:n lakimies Terhi Toikkanen, Työ- ja elinkeinoministeriöstä varatuomari Jaana Paanetoja ja Innojok Oy:n toimitusjohtaja.jukka Jokiniemi Paneelissa keskusteltiin siitä, että vireillä ja keskusteluissa on paljon vammaisten työllistymiseen liittyvää. Paneelissa korostettiin, että kun vammaiset itse ovat mukana tässä työssä ja näissä keskusteluissa, päästään nopeammin itse asiaan. Tällöin ei tarvitse selvittää sellaisia asioita, jotka ovat itsestään selviä vammaisille henkilöille itselleen. Ongelmana kuitenkin esimerkiksi erilaisissa työryhmissä on, että niiden tapaamisiin ei välttämättä edes pääse esimerkiksi pyörätuolilla sisälle. Paanetoja nosti esiin sen, että työryhmissä ja selvityksissä ei välttämättä puhuta oikeista asioista, vaan selvitykset liikkuvat yleisellä tasolla. Paanetojan mukaan selvityksistä ei tule esiin se, mikä on todellinen tilanne vammaisten työmarkkinoilla. Klem vuorostaan ei usko että vammaisten työllistyminen tapahtuisi hetkessä. Klem kuitenkin näkee, että paljon hyviä asioita on tapahtumassa ja on hyvä, että puhutaan korkean tason työryhmissä. Yhteiskunnallinen tilanne on sellainen, että on tarvetta saada mahdollisimman paljon väkeä työelämään. Klem pohti vammaisten työllistymisen kannalta mahdollisuutena suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen. Klem muistutti, että VATES palkitsee joka vuosi esimerkillisen työllistäjän. Ehdokkaiden joukko on aina vain kasvanut. Jokiniemen mukaan on hyvä, että asiat pidetään pinnalla; työnantajat huomaavat, että vammaiset pystyvät tekemään työtä. Yrityksen moniarvoisuuden korostaminen on tärkeä positiivinen argumentti. Firmat tekevät asioita, joista tulee goodwilliä. Jokiniemi muistutti myös, että jokainen työtehtävä mitä tehdään, pitää tehdä ammatillisella osaamisella. Esimerkiksi kaikki vammaiset eivät ole asiantuntijoita esteettömyydessä vain sen vuoksi, että ovat vammaisia. Paneelissa keskusteltiin myös paljon siitä, minkälaisia mukautuksia vammaiset työelämässä tarvitsevat.yk:n vammaisoikeussopimus ja yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että vammaisille tarjotaan työelämässä kohtuullisia mukautuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi luiskan rakentaminen tai työaikajärjestelyt. Paneelissa nousi esiin, että usein työnantajat arvioivat mukautukset kohtuuttomiksi, jo ennen kuin ovat edes miettineet mitä esimerkiksi luiska maksaisi. Paneelissa korostettiin yhteisäänin, että työnantajien tulisi suhtautua vakavasti kohtuullisten mukautusten vaatimukseen, eivätkä tyrmäisi niitä suoralta kädeltä. Suomen vammaistutkimuksen seura ry:n puheenjohtaja professori Joel Kivirauma piti paneelin viimeisen puheenvuoron ja oli iloinen siitä, että valtion hallinnossa on hyvää tahtoa, mutta piti haasteena sitä, että hyvää tahtovien työryhmien ideat eivät mene käytäntöään. Kivirauma korosti positiivisen julkisuuden merkitystä vammaisten työllisyyden edistämisessä. Poimintoja papereista Päivillä oli luentojen lisäksi työryhmiä, joissa tutkijoilla ja vammaisaktivisteilla oli mahdollisuus esitellä papereitaan. Työryhmiä oli yhteensä kahdeksan; teemat vaihtelivat sosiaalitutkimuksesta, hyvinvointipalveluista, vammaisten lapsuudesta, kulttuurista, koulutuksesta, etiikasta, historiasta aina ihmisoikeuksiin. Papereita ryhmissä oli yhteensä noin 30. Seuraavassa muutamia poimintoja näistä työryhmistä ja papereista. Hannu T Vesalan ja Pilvikki Heinosen tutkimuksessa oli kyse työntekijöiden asenteista kehitysvammalaitoksen lakkauttamiseen sekä näiden asenteiden yhteyttä työntekijöiden ammatti-identiteettiin. Taustalla tutkimuksessa on Suomen hallituksen hyväksymä ohjelma, jonka tavoitteena on vähentää laitoksissa asuvien kehitysvammaisten ihmisten määrä 2000:sta 500:aa vuosien 2011 ja 2015 välisenä aikana. Laitosten lakkauttaminen ei rajaudu pelkästään asiakkaiden muuttoon, vaan myös siihen, että näiden ihmisten elämänlaatu paranisi. Tutkimuksen tuloksena esiteltiin, että laitoksen työntekijöiden suhtautuminen laitoksen lakkauttamiseen oli vahvasti kielteinen, kun taas asumispalvelujen työntekijät eivät ottaneet kantaa puolesta eikä vas-

7 CP-LEHTI 2012:4 taan. Laitoksen työntekijät kokivat, ettei heitä eikä asiakkaita ja heidän omaisiaan oltu kuultu lakkauttamisen suunnittelussa eikä lakkauttamisprosessista oltu annettu tietoa. Lisäksi työntekijät arvioivat lakkauttamisella olevan kielteisiä vaikutuksia asukkaiden elämään sekä omaan työhönsä. Kielteinen asenne lakkauttamiseen oli yhteydessä alempaan työtyytyväisyyteen, suurempaan työuupumukseen, alempaan pystyvyysodotukseen sekä vähäisempiin vaikutusmahdollisuuksiin. Johanna Ollin, Tanja Vehkakosken ja Sanna Salanterän tutkimuksesta esiteltiin mielenkiintoisia havaintoja vammaisten lasten toimijuuden toteutumisesta lastenneurologisen osaston vuorovaikutustilanteissa. Useimmat vammaiset lapset viettävät paljon aikaa instituutioissa eri alojen ammattihenkilöstön kanssa. Lasten mahdollisuudet toimijuutensa toteuttamiseen riippuvat kuitenkin siitä, miten aikuiset mahdollistavat toimijuuden toteutumisen. Aikaisempien tutkimusten mukaan keskeiset lasten toimijuutta estävät tai edistävät tekijät näyttävät liittyvän ammattihenkilöiden asenteisiin ja kommunikaatioon sekä instituutioiden rakenteellisiin tekijöihin. Asiantuntijakeskeinen ja paternalistinen toimintatapa näyttää edelleen vallitsevan erityisesti vammaisten lasten terveydenhuollon toimintakäytännöissä. Tutkimuksen tarkoitus on tehdä näkyväksi vammaisten lasten toimijuuden rakentumista lapsen ja sairaanhoitajan vuorovaikutustilanteissa lastenneurologisella osastolla. Tutkimuksen aineisto on kerätty videoimalla kolmea 3-5 vuotiasta lasta ja kolmea heidän hoitajaansa erään suomalaisen sairaalan lastenneurologisella osastolla ruokailutilanteissa. Tulokset tullaan analysoimaan keskusteluanalyysimenetelmällä ja tuloksia tarkastellaan vammaisuuden sosiaalisen mallin ja lasten oikeuksien näkökulmasta. Puheenjohtaja pitää vammaistutkimuksen päivien tulevaisuutta valoisana Päivien päätteeksi Suomen vammaistutkimuksen seura ry:n turkulainen puheenjohtaja, professori Joel Kivirauma vastasi muutamiin kysymyksiin vammaistutkimuksen päiviin ja vammaistutkimukseen liittyen. VAMMAISTUTKIMUS Nämä ovat jo 3. vammaistutkimuksen päivät. Onko traditio syntynyt ja miten näet päivien merkityksen suomalaiselle vammaistutkimukselle? Kivirauma Mielestäni traditiolle on olemassa hyvä pohja. Päivät ovat löytäneet vakiintuneen paikkansa vammaiskentällä. Päivien merkitys suomalaiselle vammaistutkimukselle on korvaamaton, sillä muita alan tutkijoita laajasti yhteen kokoavaa foorumia ei ole. Onko päivien järjestämisessä jokin asia jo ehtinyt muuttumaan 3 vuodessa? Kivirauma Päivät on järjestetty nyt kolme kertaa samassa paikassa ja suunnilleen samojen ihmisten toimesta, joten joka vuosi tämä on helpompaa. Osallistujamäärät ovat pysyneet koko ajan samoissa lukemissa eli noin sadassa osallistujassa. Mihin suuntaan Päiviä ollaan kehittämässä, onko tulossa uusia ideoita/avauksia? Kivirauma Kehittämiskohteena näkisin yliopistoihmisten runsaamman mukaan saamisen. Tässä on selvästi kehittämisen paikka, markkinointia siihen suuntaan tulisi tehostaa. Kentän aktiivit ovat minusta hyvin edustettuina. Myös yhteistyötä eri vammaisjärjestöjen kanssa päivien järjestämisen tiimoilta tulisi vahvistaa. Mutta tämä on myös resurssikysymys; laajojen yhteistyökokousten järjestäminen vaatii runsaasti työtä. Ensi vuonna järjestetään pohjoismaiset vammaistutkimuksen päivät Naantalissa, ovatko järjestelyt sujuneet toivotusti? Uskotko että päivät tavoittavat myös median? Kivirauma Järjestelyt ovat alkaneet todella hyvin. Kongressisihteeri on saatu rekrytoitua omista joukoista eli Reetta Mietola Suomen vammaistutkimuksen seuran hallituksesta, joten sen suhteen olen hyvin levollinen. Tässä kohdin pitää kiittää myös Antti Teittistä, joka on ollut järjestelyn kummisetänä. Mediassa saadaan näkyvyyttä varmasti, en epäile sitä yhtään. Olemme jo oppineet lehdistötiedotteen tekemisen esimerkiksi nyt vammaistutkimuksen päivien ensimmäisen päivän aamulla Yleisradion kanavilla radiossa mainostettiin päiviä kahteen otteeseen. 7

8 8 VAMMAISTUTKIMUS CP-LEHTI 2012:4 Vammaisprofessorin haku on sulkeutunut ja professori aloittaa pian toimessaan. Millaisena koet uuden professuurn mahdollisuudet suomalaisessa tutkimuskentässä? Kivirauma Professuurin saaminen on totta kai merkkipaalu suomalaisessa vammaiskentässä vaikka eihän yksi professori kesää tee, ainakaan hetkessä. Mutta alan ainoana yliopistollisena henkilönä hänellä on mahdollisuus rakentaa uusi tutkimusalue pysyvästi suomalaiseen yliopistokenttään. Hän ansaitsee koko kentän rikkumattoman tuen rakentaessaan uutta oppiainetta ja tutkimushankkeita. Kohtaamisia Päivillä Päivillä nähtiin CP-lehden lukijoille tuttuja osallistujia, joilta kysyttiin: 1. Kuka olet ja mistä tulet? 2. Mikä toi sinut Päiville? 3. Mikä oli Päivien kohokohta? 1. Paula Pietilä, Turun yliopiston vammaisasiamies 2. Olen osallistunut päiville miltei joka vuosi. Päiviltä saa aina uusia ajatuksia ja päivitystä vammaisuutta koskevaan tietoon. Lisäksi tapaa vanhoja ja uusia tuttuja. 3. Kohokohtia oli taas useampia. Helen Meekoshan puheenvuoro sai miettimään vammaisten oikeuksia alkuperäiskansojen näkökulmasta ja Teppo Kröger vammaisuuden ja ikääntymisen yhteyksiä. Päivät kokonaisuudessaan olivat kohottavat! 1. Pirkko Mahlamäki, Vammaisfoorumin pääsihteeri. Tällä kertaa tulen Helsingin Herttoniemestä, mutta olen aiemmin asunut ja opiskellut Turussa 2. Olen ollut aiemminkin Päivillä. Pitkäaikainen kaveri soitti ja kannusti tulemaan; en kehdannut sanoa ei! Vakavasti puheenollen, päivillä tapaa vanhoja tuttuja ja saa uusia! 3. Juhlapuhuja Helen Meekoshan esityksestä oppi mielenkiintoista uutta, mutta minulle kohokohta oli Jukka Jokiniemen loistava esitys; mitten hän työllisti itsensä ja muitakin vammaisia henkilöitä. 1. Amu Urhonen Tampereelta 2. Minut oli kutsuttu pitämään loppupuheenvuoro. Päiville on aina mukava tulla. Olen käynyt niillä ennenkin monta kertaa, koska vammaistutkimus kiinnostaa. 3. Ystävien tapaaminen on aina parasta. Tiedollisesti kiinnostavinta oli perehtyä Helen Meekoshan luennon materiaaliin. En valitettavasti voinut osallistua itse luennolle, koska osallistuin vain jälkimmäiseen päivään.

9 CP-LEHTI 2012:4 ASUKASDEMOKRATIAA 9 Anne Holmberg/Halinen Iloiset haastattelijat Asukkaat haastattelevat työnhakijat Teksti: Halisen asukkaat ja vastaava ohjaaja Turussa Suomen CP-liiton Halisen palveluasunnoilla aloitettiin keväällä uusi asukasdemokraattisempi käytäntö avustajien työhaastatteluissa. Uusi vastaava ohjaaja esitteli ehdotuksen asukaskokouksessa jo syksyllä ja kysyi olisimmeko halukkaita haastattelemaan taloon hakevia vammaisavustajia. Ja tokihan kaikki halusimme! Onhan se kiva tietää millaisia henkilöitä tänne hakee ja on myös hyvä nähdä miten he suhtautuvat meihin, miten puhuvat ja käyttäytyvät. Teimme yhdessä listan kysymyksistä, joita mielestämme on olennaista kysyä tänne hakevilta avustajilta. Haluamme tietää muun muassa onko heillä kokemusta CP-vammaisen henkilön syöttämisestä ja juottamisesta, puhevammaisen kanssa työskentelystä ja pyörätuolin työntämisestä. Sovimme että jokainen valmiiden kysymysten avulla vastaavan ohjaajan kanssa haastattelee vuorollaan hakijoita. Helmi-maaliskuussa pääsimme urakoimaan kesäsijaisten haastattelut. Saimme hakemuksia yli 70 kpl, joista vastaava ohjaaja valikoi 15 haastatteluun. Systeemi oli hyvä näin ja säästi meidät ison hakemuskasan lukemiselta. Kaikilla haastatteluun kutsutuilla oli jotain kokemusta vammaisista henkilöistä tai he opiskelivat alalle. Tarkoituksena oli valita tuosta joukosta 3-4 kesäkeikkaria. Jokaiselle meistä jaettiin haastatteluja sen mukaan, miten olimme talolla paikalla. Ennen haastattelua kävimme vastaavan ohjaajan kanssa yhdessä läpi hakemuksen ja sovimme miten kysymykset esitetään. Osallahan meistä on käytössä jokin vaihtoehtoinen kommunikaatiomuoto ja meistä nekin jotka puhuvat, tarvitsevat usein tulkkaamista vieraiden henkilöiden kanssa. Haastattelutilanne itsessään oli aika jännittävä, mutta hyvin mielenkiintoinen. Siinä pääsi itse tekemään jotain hyödyllistä ja se tuntui loistavalta. Haastateltaville ei ollut kerrottu etukäteen että haastattelijana on myös asukasedustaja ja meitä jännitti, miten he suhtautuvat yllättävään tilanteeseen. Heti siinä pystyimme havaitsemaan miten he osaavat kohdata meitä. Aluksi vastaava ohjaaja kertoi että haastattelusysteemimme on uusi ja että meidän molempien mielipide on tärkeä. Haastateltavalle kerrottiin myös että asukasedustaja esittää kysymyksiä käytännön avustamistilanteista, koska asukkaat meillä ohjaavat avustajaa niissä. Vastaava ohjaaja kysyi muun muassa tietääkö hakija mitä eroa on

10 10 ASUKASDEMOKRATIAA CP-LEHTI 2012:4 CP-vammalla ja kehitysvammalla. Monikaan ei osannut siihen vastata, mikä vain osoittaa edelleen yleistä tietämättömyyttä. Kysymysten ohessa kerroimme, miksi kyseisiä asioita kysytään ja mitä tämä työ heiltä edellyttäisi. Haastattelun jälkeen teimme vastaavan ohjaajan kanssa heti arvioinnin onko hakija meille sopiva vai ei. Joidenkin kohdalla päädyimme ehkä arvioon ja he jäivät varasijalle. Meidän piti aina soveltuvuuden lisäksi arvioida myös heidän kiinnostustaan tehdä vain keikkatöitä. Useat olisivat toivoneet kokopäiväistä kesätyötä ja lopulta valitsemistamme emme kaikkia saaneetkaan juuri tästä syystä. Meillä aloitti lopulta kolme uutta keikkaria haastatelluista. Työhaastattelutilanteessa ei mitenkään voi nähdä miten käytännön työt sujuvat, mutta kesällähän se sitten nähtiin. Tämän ensimmäisen kokemuksen jälkeen aiomme hiukan muotoilla kysymyksiä uudelleen, mutta selvää on että jatkossa näitä haastatteluja jatketaan yhdessä vastaavan ohjaajan kanssa ja kaikki haluavat osallistua edelleen haastatteluihin. Ensimmäinen yllätys oli, ettei paikka näyttänyt yhtään palvelutalolta. Toinen yllätys odotti sisällä kun minulle kerrottiin että haastattelijoita on kaksi. Ainahan työhaastattelu on jännittävä, mutta kyllä tämä tilanne oli erityisen jännittävä. Pakko tunnustaa että asukasedustajaa jännitin vastaavaa ohjaajaa enemmän. Asukashaastattelija käytti puhekonetta, joka oli minulle täysin uusi juttu. Hän kirjoitti kysymykset sillä ja tunsin oloni vaivautuneeksi kun piti odottaa kysymyksen valmistumista. Itse kysymykset olivat hyvin konkreettisia ja pystyin niihin kyllä vastaamaan, mutta en kokenut olevani kovin vahvoilla. Haastattelun jälkeen jäin miettimään tilannetta. En osaa sanoa olisiko etukäteistieto asukashaastattelijasta lisännyt vai vähentänyt jännitystä. Oli kuitenkin mielenkiintoista tavata asukasta jo siinä vaiheessa ja kaikkiaan siitä jäi tunne että tämä työ voisi olla haastavaa mutta antoisaa. Paitsi että on hienoa että asukkaat pääsevät valitsemaan palkattavia avustajia, suosittelen tätä mallia myös hakijan näkökulmasta. Siinä pääsee tapaamaan asukkaan jo siinä vaiheessa kun hakee töihin. Nyt kun olen aloittanut työn täällä Halisissa olen oppinut että kakki asukkaat ovat hyvin erilaisia ja jokaisen kohdalla pitää opetella heidän tapansa toimia ja kommunikoida. Perehtymiseen menee paljon aikaa ja talon asioiden kokonaisuuden hallinta on pitkään hakusessa. Teksti : Anne Holmberg Asunto vapaana Turussa Työnhakijan mietteitä Löysin Halisen avustajapaikan sattumalta MOL.fi sivuilta. Ennakkoon minulla ei ollut kauheasti tietoa CP-vammaisista henkilöistä, mutta hierojan työni kautta olin kuitenkin ollut jonkin verran tekemisissä monien neurologisia sairauksia sairastavien henkilöiden kanssa. Kävin tutustumassa CP-liiton kotisivuilla ja luin sieltä löytynyttä CP-opasta. Päätin hakea työpaikkaa ja tulin kutsutuksi haastatteluun maaliskuussa. Halisissa vapautui syyskuun alussa tukiasunto, joka on tarkoitettu palveluasumista tarvitsevalle henkilölle.apua on tarjolla päivittäin klo 7-22 välillä ja avustajina toimivat palveluasuntojen avustajat. Asunto (n. 40m ) sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan päässä varsinaisista palveluasunnoista, tavallisessa kerrostalossa ja sopii myös pyörätuolia käyttävälle. Jos tarvitset ns. kevyemmän palvelun palveluasumista tai muuten itsenäisempää asumismuotoa, ota rohkeasti yhteyttä Halisen palveluasuntojen vastaavaan ohjaajaan Anne Holmbergiin p Lisätietoja löytyy myös CP-liiton kotisivuilta.

11 CP-LEHTI 2012:4 11 WORLD CP DAY Change my World in One Minute World CP Day, Tuesday 4 September 2012, will change the lives of people with cerebral palsy (CP). The theme for this unique day is Change my world in 1 minute. World CP Day is an innovative way for 17 million people with CP to tell the world how they want to make their life better. World CP Day is also the way they can make it a reality. WORLD CEREBRAL PALSY DAY 04.SEPT.2012 worldcpday.com Ensimmäinen maailmanlaajuinen CP-päivä nosti esille tietoisuuta CP-vammasta Syyskuun 4. päivä 2012 vietettiin ensimmäistä maailmanlaajuista CP-päivää. Maailmanlaajuisen CP-päivän tarkoituksena oli nostaa esille tietoisuutta CP-vammasta. Maailmassa on noin 17 miljoonaa CP-vammaista, ja läheisen lapsen tai aikuisen CP-vamma koskettaa arviolta 350 miljoonaa ihmistä. Ideoita elämänlaadun parantamiseen Vuoden 2012 CP-päivän teemana oli Muuta maailmani yhdessä minuutissa. Muuta maailmani yhdessä minuutissa teeman tarkoituksena oli tuoda esille ideoita, jotka auttavat ihmisiä itsenäisempään elämään. CP1204_ , 10:38

12 12 KUNNALLISVAALIT 2012 CP-LEHTI 2012:4

13 CP-LEHTI 2012:4 KUNNALLISVAALIT

14 14 KUNNALLISVAALIT 2012 CP-LEHTI 2012:4 o o o o

15 CP-LEHTI 2012:4 KUNNALLISVAALIT o o o o o o

16 16 KUNNALLISVAALIT 2012 CP-LEHTI 2012:4 o

17 CP-LEHTI 2012:4 KUNNALLISVAALIT o o o o

18 18 SOPEUTUMISVALMENNUS CP-LEHTI 2012:4 Liike ja musiikki on kehon soiva soittorasia Heinäkuussa 2012 Moijalassa musisoitiin Musiikkia ja liikettä -kurssilla, joka oli aikuisten toimintapainotteinen kurssi. Aikuisten kurssille hakeudutaan monenlaisin perustein ja ikähaitari on suuri. Tällä kertaa valtaosa kurssilaisista oli nuoria aikuisia, mutta mukana oli myös kokeneempia konkareita. Tulopäivänä puolen päivän jälkeen kurssilaiset kurvasivat takseillaan Moijalan pihaan. Heitä vastaanottamassa oli iloinen porukka avustajia ja ohjaajia sekä kurssin johtaja. Kokki oli valmistellut päätalolle alkupaloja, joita nautittuaan kurssilaiset pääsivät majoittumaan. Kurssin johtajan pitämän kurssinaloituksen jälkeen musisoimme porukalla toistemme etunimiä rytmisesti djembe-rummun säestyksellä. Tutustuimme toisiimme myös leikkien lomassa sekä tuloillanvietossa, jossa ruokailimme rantanuotion ympärillä ja lauloimme yhteislauluja kitaran säestyksellä. Kurssin ohjelmasta... Teksti: Anni Ranta ja Toni Honkala Kuvat: Joona Sipi Kurssin ohjelmassa oli bändisoittoa sekä liike- ja tanssitoimintaa. Kurssilaiset oli jaettu kahteen ryhmään, joista toinen tutustui soiton saloihin sillä välin kun toinen ryhmä herätteli luovuuttaan liikkuen. Iltapäivällä ryhmät sitten vaihdettiin.tällä tavoin kaikille tuli tasapuolisesti sekä musiikkia että liikettä. Bändissä oli aluksi mahdollista kokeilla eri soittimia. Kun itselle mieluisa soitin löytyi, siihen sai syventyä enemmän. Aikaisempaa soittokokemusta tai nuotinlukutaitoa ei tarvittu, sillä soittaminen tapahtui kuvionuotein. Kuvionuotteja on käytetty paljon muun muassa musiikkiterapiassa sekä erityismusiikkikasvatuksessa. Kuvionuottien perusideana on soittaa mitä näkee. Soittaja seuraa eri värisiä kuvioita paperilta, etsii omasta soittimesta vastaavan värin ja soittaa sen. Esimerkiksi pianossa väritarrat on helppo liimata koskettimistoon. Liikeryhmän ohjelmassa oli kehorytmejä, musiikin eri elementtien ilmaisemista liikkein sekä vierailevan tanssinohjaajan Maija Karhusen inspiroiva tanssityöpaja. Molemmat ryhmät suunnittelivat lisäksi oman huivitanssin, joka esitettiin bändien säestyksellä kurssin loppuillanvieton konsertissa. Yhteispalavereissa voimaannutaan Joka päivä kello 14 oli yhteispalaveri, jossa kaikki Moijalassa olevat kokoontuivat yhteen päättämään asioista. Mukana olivat kurssilaiset ja työntekijät eli avustajat, ohjaajat, kokki ja kurssin johtaja. Yhteispalavereissa päätettiin muun muassa tehdä lauantaina kaupunkiretki Hämeenlinnaan. Yhteispalavereissa kaikki pääsevät ilmaisemaan itseään ja mietteitään tasavertaisesti. Kun yksi

19 CP-LEHTI 2012:4 SOPEUTUMISVALMENNUS 19 Kurssilaisissa oli sekä pitkälle edenneitä musiikin harrastajia että hiljattain soitosta tai laulusta innostuneita. Musiikki tuntui kuitenkin olevan läsnä tavalla tai toisella jokaisen kurssilaisen elämässä. Laukaasta tuleva Paula kertoo musiikin merkityksestä elämässään: Musiikki on mun koko elämä. En voisi elää ilman sitä. Paula on käynyt yksinlaulutunneilla jo kolme vuotta, ja pianonsoittoa hän harjoittelee itsenäisesti nuoteista soittaen. Kurssilla hän otti tuntumaa myös basson soittoon. puhuu vuorollaan, muut kuuntelevat. Yhteispalavereissa kuka vaan voi esittää ehdotuksia. Ehdottaa voi vaikkapa sitä, että pelattaisiin pihapelejä ilta-aikaan päivällisen jälkeen, jolloin ei ole järjestettyä ohjelmaa. Monesti esitetyistä ehdotuksista äänestetään. Yhteispalaverit tukevat ihmisten yksilöllistä ilmaisua ja rohkaisevat esittämään ajatuksiaan. Samalla yhteispalavereissa sopeudutaan ryhmässä tehtyihin yhteisiin päätöksiin. Yhteispalavereissa voimaannutaan yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Kurssilaisten mietteitä ja kokemuksia Moni kurssilainen haki Musiikkia ja liikettä -kurssille, koska musiikki ja liike olivat heille tärkeä asia. Joillekin tärkein peruste kurssille hakemiseen oli kuitenkin pääsy Moijalaan tapaamaan vanhoja ja uusia tuttavuuksia sekä viettämään aikaa Moijalan ainutlaatuisessa tunnelmassa. Kurssikonkari Antti on ollut Moijalassa yli 20 kurssilla ja kuvaa tunnelmiaan näin: Moijalaan tulen kuin kotiin. Joka kerta kun tieltä käännytään tänne, aika tavallaan pysähtyy. Antti: Kurssilla yhteishenki on ollut loistava. Tunnelma on hyvä. Tunnelma syntyy yhteisestä tekemisestä ja yhdessäolosta. Henna oli harrastanut pianonsoittoa kuvionuoteista jo ennen kurssille tuloa. Henna: Oon soittanu pianoa kuvionuoteista jo aiemmin kotiseudulla. Soitossa on kuitenki ollu pari välivuotta. Oli kiva pitkästä aikaa päästä soittaan. Patrik taas kertoi harrastavansa musiikkia vain vähän. Soittokokemusta hän on saanut lähinnä koulun musiikintunneilla. Sen sijaan tanssiminen on Patrikille lähellä sydäntä. Soittimista Patrik tykkäsi eniten rummuista. Bändissä hän soittikin oikeita akustisia rumpuja sekä sähköisiä syntetisaattorirumpuja esimerkiksi kappaleessa Avaruus (Walking in the air). Patrik: Tästä kurssista löysin tiedon netistä ihan itse. Halusin tulla nimenomaan musiikkikurssille. Muista kurssilaisista tunsin ennestään ainoastaan Janin. Kursseilla tutustuu uusiin ihmisiin ja ruoka on hyvää. Moijala on kiva paikka, kun se on maalla. Aion hakea kursseille uudestaan. Tuomas innostui rummunsoittamisesta. Hän soitti virvelirumpua muun muassa kappaleessa Missä muruseni on, jossa Eetu soitti syntetisaattorilla tuuli-efektejä. Monissa kappaleissa Eetu soittamisen sijaan lauloi yhdessä Heinin kanssa. Carita osallistui Moijalan kurssille ensimmäistä kertaa. Tiedon kurssista hän sai kihlatultaan Ramilta, joka myös osallistui kurssille. Moijalaan Carita tuli rentoutumaan ja ottamaan ilon irti. Hän kokeili laulua ja muita soittimia. Kurssin ohjelmasta hän tykkäsi. >>>

20 20 SOPEUTUMISVALMENNUS CP-LEHTI 2012:4 Carita: Mahtava kokemus! Tunnelma on ollut liikuttava. Tunnelma rakentuu yhdessäolosta, soittamisesta, rytmiliikunnasta ja auringon paisteesta. Kurssilaisten ääni soi ja helisee. Tietyt laulut sopii jonkun ihmisen ääneen...ne tulee kuulijan sisimpään. Liike ja musiikki on kehon soiva soittorasia. Kuva: Joona Sipi Moijala kursen 2012 Loppuillanvieton konsertti Loppuillanvietto alkoi syömisellä kello 17. Ihmeellisen hyvää ruokaa tekevä kokki oli taas pannut parastaan. Aurinko paistoi ja juhlaruoat oli aseteltu Moijalan pihamaalle levitetyille pöydille, joiden äärellä me kaikki istuimme. Kello alkoi konsertti, jossa ensin esiintyivät bändit ja tanssiryhmät. Niiden jälkeen tulivat sooloesitykset, joita jotkut kurssilaiset olivat valmistelleet muun kurssitoiminnan ohessa sekä vapaa-ajalla. Aivan lopuksi saimme nauttia paritanssiesityksestä, jossa Patrik tanssi pyörätuolitanssin kurssin avustajan Jarnon kanssa. *** Det var som en kurs där vi talade om svåra och mycket kännslika saker som hur föräldrar måste lämna sina barn på rehabilitering, det går bra ofta för barnet men det är värre för föräldrar, det blev en ny syn som jag tänker ta upp i min bok. Och vi hade upp när handikappade och när assistenter ser olika sätt på saker. De som drog i gruppen var 2 som är CP-personer, det var riktigt bra att jag hade med bliss- ställningen och den var stor hjälp så en stor tack till Niklas för den. Vi hade bastu nästan varje kväll. De har två bastu, en bastu i ett stall och en bastu i stranden. I stranden är bastun mycket liten så där ryms 2 duschstolar. Jag badade där 3 gånger och badade 2 gånger i sjön och det var mer än skönt och jag kände mig riktigt lyxigt på ett bra sett och det var inte kallt. Vi var till stan 2 gånger. Jag tänker söka dit till julen år 2013 och jag tänkte inte söka dit till sommaren 2013 för rättvisan skuld för ja var där 2 år i rad. Men de sa att jag kan söka dit till sommaren år 13 för de har mycket tomma platser. Leo Viereisellä palstalla Moijala-kursen 2012 kertoo keskustelupainotteisesta sopeutumisvalmennuskurssista. Tekstin yhteydessä olevaa Joona Sipin kuvaa on käytetty ns. kuvituskuvana. Kuva ei ole kyseiseltä kurssilta. Toim. huom.

TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVIEN MENETELMIEN KARTOITUS JA ASIAKKAIDEN KANSSA TESTAUS

TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVIEN MENETELMIEN KARTOITUS JA ASIAKKAIDEN KANSSA TESTAUS ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN -HANKE Kokemuksia ä arvioivista menetelmistä Suomen CP-liiton (2011 2014) Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hankkeessa kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset CP-,

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki

KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVISTA MENETELMISTÄ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Tavoitteena on saada tietoa lievästi

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN. Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma. Hahmottamisen teoriaa

Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN. Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma. Hahmottamisen teoriaa 0 Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma Hahmottamisen teoriaa Kokemusasiantuntijoiden kommentteja 1 Keväällä 2011 käynnistyi

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

CP-viikolla tapahtuu! Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012

CP-viikolla tapahtuu! Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012 Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012 Valtakunnallista CP-viikkoa vietetään vuosittain kalenteriviikolla 43. CP-viikon tarkoituksena on nostaa esille CP-vammaan liittyviä asioita, sekä tuoda esille

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä?

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä? 1(5) Saapunut: Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Magnus Björkgren Terveystieteen yksikön johtaja / projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot