Esteettömyydellä edistetään potilasturvallisuutta, tutkija Pasi Päivinen, THL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esteettömyydellä edistetään potilasturvallisuutta, tutkija Pasi Päivinen, THL"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 2 kesäkuu syyskuu 2012 FINLANDS PATIENTTIDNING 2/2012 Esteettömyydellä edistetään potilasturvallisuutta, tutkija Pasi Päivinen, THL Kaatumiset kuriin, kliininen erityissairaanhoitaja Carola Wisur-Hokkanen, Vaasan keskussairaala Viina tulee Suomelle kalliiksi, puheenjohtaja Paavo Koistinen LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 42 vuotta potilaan asialla

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 15 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) Fax. (09) Sähköposti: Kotisivut: Pankkiyhteys: FI Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, gmail.com, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Inka Svahn, Kyllikki Koistinen, Terttu Toivio, Kaj Kiljander, Kalevi Järvinen, Matti Haimi, Jorma Nurmi, Arto Pyykkönen. Toimisto suljettu kesäloman aikana Seuraavat numerot: 3/2012 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2012 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Viina tulee Suomelle kalliiksi... 3 Alkoholen blir dyr för Finland... 4 Esteettömyydellä edistetään potilasturvallisuutta. 5 Kaatumiset kuriin... 7 Tupakasta ja valheista... 8 Sairaala möhli tuuriko pelasti?... 9 Suomen Potilasliiton vuosikokous 2012 Seinäjoella Kulttuuria ikkunan täydeltä...11 Olet sitä miten syöt! Lapsoset eivät enää ole ketteriä edes kotihaassa Järjestösivut Suomi on vaurastunut ja köyhät ovat köyhtyneet Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Julkaisija Suomen Potilasliitto ry ISSN , 34. vuosikerta, 4 numeroa/vuosi Vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Paavo Koistinen, keväistä kukkaloistoa Helsingin rautatieasemalla Toimitus: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) , Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, GSM Tiedottaja: Jaakko Ojanne, GSM Kotisivut: Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Viina tulee Suomelle kalliiksi PÄÄKIRJOITUS Meillä on kokeiltu aikoinaan kieltolakia ja alkoholin tiukkaa säännöstelyä. Viinakortitkin meillä on ollut käytössä. Onpa ollut aika, jolloin kaikilla puolueillakin oli oma raittiusjärjestönsä, jonka kautta koetettiin kansaa opastaa terveempien elämäntapojen piiriin. Kouluissa järjestettiin raittiuskilpakirjoituksia, joilla koetettiin motivoida nuorisoa hyvien elämäntapojen piiriin ja varoittaa alkoholin vaaroista. Tänä päivänä noin 3000 suomalaista kuolee vuosittain alkoholista johtuvista syistä. Alkoholi on työikäisten suomalaisten yleisin kuolinsyy. Lääkärilehden huhtikuisessa pääkirjoituksessaan toiminnanjohtaja Heikki Pälve toteaa, että viikonloppuisin yli puolet terveyskeskusten päivystyksiin saapuneista potilaista on tullut vastaanotolle alkoholista johtuvien syiden takia. Tehoosastoillakin olisi tilaa, jos niitä ei jouduttaisi kuormittamaan viinasta johtuvien vaivojen takia. Alkoholin aiheuttamat haitat maksavat yhteiskunnallemme noin 4-6,5 miljardin kustannukset joka vuosi. Ja samalla tavalla kuin moni muukin sairaus, tässäkin tapauksessa inhimillisiä haittoja on mahdotonta arvioida, mutta jonkinlaisia tilastoja toki niistäkin on olemassa. Työttömyyttä, huostaan otettuja lapsia, syrjäytyneitä nuoria ihmisiä ja mielenterveyspotilaita. Oikein tarkka ongelmien listaaminen antaa perusteet puhua suoranaisesta kansantaudista. Silti aikuisiän diabetes ja ylipaino saavat paljon enemmän huomiota osakseen kuin alkoholista johtuvat sairaudet ja ongelmat. Ei voi aivan välttyä ajatukselta, että alkoholismi ja humalassa oleminen on jollakin tavalla edelleen hyväksyttyä ja jopa harmittomana pidettyä käyttäytymistä. Legendaarinen liikenneturvallisuusopettaja Ensio Itkonen kiteytti aikoinaan suomalaista viinamyönteistä ajattelua esimerkillä, jonka mukaan on jopa hyvä suoritus ajaa kovassa krapulassa autoa. Jos sen sijaan kertoisi, että näpisti voipaketin kaupasta, niin osaksi tulee suurta halveksuntaa, vaikka rikos on huomattavasti pienempi ja muille ihmisille vaaraton. Edelleen humalassa esiintyminen vaikkapa työaikana tai julkisissa tilaisuuksissa on jokseenkin sallittua. Erilaiset hoitoonohjausjärjestelmät eivät joko tavoitta tai ole tiedossa kovinkaan monessa työpaikassa. Seurauksena saattaa sitten olla kierteen yltyminen syöksykierteeksi ja tilanteen paheneminen entisestään. Lopulta edessä on fyysisen tai psyykkisen kunnon romahdus ja työkyvyttömyys. Yleensä tästä seuraa myös työttömyys ja sosiaalisten ongelmien paheneminen entisestään. Erityisen lisänsä tähän murheelliseen ilmiöön on tuonut myös se, että perinteisesti miehiseen käytöskulttuuriin ovat menneet monet naisetkin mukaan. Naisten päihteiden käyttö on sekin lisääntynyt, tohtisiko sanoa jopa miehistynyt. Tilastojen ääripäissä ovat alkoholisoituneet nuoret äidit ja yksinäiset iäkkäät naiset, joille viinipullosta on tullut ainoa seuralainen. Viina valuu elämään ikään kuin vaivihkaa päivittäisenä naukkailuna kunnes riippuvuus on syntynyt. Alkoholin vaaroista ja haitoista on varmasti päivitelty vuosikymmeniä, mutta konkreettiset toimenpiteet ovat antaneet odottaa itseään. Ongelma on varmasti tiedossa ja itse asiassa kaikkien nähtävissäkin, jos julkisilla paikoilla liikkuu. Nyt on korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin. On myös syytä kysyä, miten tähän tilanteeseen ollaan tultu? Suomen Potilasliitto on ollut aktiivisena jäsenenä Kuluttajaparlamentin toiminnassa. Sen toinen istunto pidetään lokakuun alussa ja listalla on tällä tietämällä myös aloite alkoholin mainonnan täyskiellosta. Sillä halutaan vaikuttaa sekä asenneilmapiiriin että alkoholin kulutukseen. Itse asiassa tarkoitus olisi palata vuoteen 1995 vallinneeseen tilanteeseen, jolloin mainonta oli kiellettyä. Vastaava täyskielto on tällä hetkellä esimerkiksi Norjassa. Toinen selkeästi tilastoilla mitattavissa oleva asia, johon olisi pian puututtava on hintapolitiikka. Kuta halvempaa viina on, sitä runsaammin sitä käytetään. Aluksi viina on siis halpaa, mutta kun alkoholismi kehittyy, ei hinnallakaan ole väliä. Korkeammalla alkoholin hinnalla siis pyritään torjumaan alkoholisoitumista. Tilastollisesti se on tehokas tapa. Viina tulee joka tapauksessa yhteiskunnallemme erittäin kalliiksi, vaikka se kaupassa maksaisi vähemmän. Puhumme myös työikäisten suurimmasta tappajasta, jolla on suuria kerrannaisvaikutuksia kansantalouteemme. Emme voi jäädä taivastelemaan tilannetta, vaan meidän on ryhdyttävä määrätietoisesti toimiin ongelman suhteen. Nyt tuntuu vallitsevan vielä sellainen tilanne, jossa koetetaan enemmänkin perustella sitä, miksi mitään ei tehdä. Haaste on kyllä suuri, mutta ei meillä ole kerta kaikkiaan varaa jäädä toimettomiksikaan. 3

4 Suomen lehti LEDARE Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Alkoholen blir dyr för Finland Vi har prövat både förbudslag och sträng reglering av alkoholbruket i vårt land. Vi har haft alkoholkort i bruk. Vi har haft tider när alla partier hade sina nykterhetsorganisationer och genom dem försökte leda folket mot sundare levnadsvanor. Skolorna ordnade skrivtävlingar om nykterhet och genom dem ville man motivera unga till sundare levnadsvanor och varna för alkoholens faror. I dag dör ca finländare årligen av skador som förorsakas av alkohol. Den vanligaste dödsorsaken bland den arbetsföra befolkningens är alkoholmissbruk. I Läkartidningens ledare i april skriver verkställande direktör Heikki Pälve att över hälften av de patienter som kommer till hälsocentralernas jourpoliklinik kommer till mottagningen på grund av alkoholrelaterade orsaker. På intensivvårdavdelningar skulle det finnas utrymme om de inte vore överbelastade av patienter med besvär som förorsakas av alkohol. Skador som förorsakas av alkohol kostar samhället 4-6,5 miljarder varje år. På samma sätt som hos mången annan sjukdom är det omöjligt att uppskatta de mänskliga lidandena men någon form av statistik finns såsom siffror på arbetslöshet, omhändertagna barn, utslagna unga människor och psykiatriska patienter. En noggrann lista över problematiken gör att man direkt kan tala om en folksjukdom. Ändå är det vuxendiabetes och övervikt som får mycket mera uppmärksamhet än sjukdomar och problem som beror på alkohol. Jag kan inte undgå tanken att alkoholism och onykterhet på något sätt fortfarande är godkänt och betraktas som harmlöst beteende. Den legendariska trafiksäkerhtetsläraren Ensio Itkonen sammanfattade finländarnas positiva alkoholtänkande med ett exempel; det ansågs vara en god prestation att köra bil i en hård bakfylla. Om man i stället hade berättat att man knyckte ett paket smör i butiken hade man utsatts för stor ringaktning fastän brottet hade varit mycket mindre och inte utgjort någon fara för andra människor. Fortfarande är det på något sätt tillåtet att uppträda alkoholpåverkad under arbetstid på arbetsplatsen eller på officiella tillställningar. Olika vårdhandledningssystem.på arbetsplatserna når inte fram eller är mera obekanta. Följderna av det här är att spiralen snabbt går nedåt och situationen 4 förvärras ytterligare. Slutligen står man inför den situationen att antingen den fysiska eller psykiska hälsan rasar samman och leder till arbetsoförmögenhet med arbetslöshet och en ökning av de sociala problemen som följd. Ett speciellt tillägg till den sorgliga företeelsen som traditionellt har varit en manlig beteendekultur är att den har fört med sig att även kvinnor kommit med. Kvinnors bruk av rusdrycker har ökat och man kan kanske säga att beteendet har blivit manligare. Statistikens ytterligheter är alkoholiserade unga mödrar och ensamma äldre damer som har vinflaskan som sitt enda sällskap. Alkoholen rinner hela livet liksom det dagliga huttandet tills beroendet uppstår. Alkoholens faror och skadeverkningar har säkert diskuterats i årtionden men konkreta åtgärder har låtit vänta på sig. Problemet är allmänt känt och kan iakttas av alla om man rör sig på officiella platser. Nu är det hög tid att börja göra någonting. Det finns orsak att fråga hur man har kommit till den här situationen? Finlands Patientförbund är aktiv medlem i Konsumentparlamentet. Parlamentets andra session hålls i början av oktober. Enligt de uppgifter om föredragningslistan som nu finns är ett av ärendena ett initiativ om totalförbud mot alkoholreklam. På detta sätt vill man påverka både attityden och alkoholkonsumtionen. I själva verket är avsikten att återgå till den situation som rådde år 1995, när reklam var förbjuden. Motsvarande förbud råder just nu till exempel i Norge. En annan sak som statistiskt kan mätas är ett snabbt ingripande i prispolitiken. Ju billigare alkoholen är desto rikligare använder man den. Till en början är alkohol således billigt, men när alkoholism utvecklas har priset ingen betydelse. Med en dyrare prispolitk försöker man mota alkoholismen. Statistiskt sett är det också ett effektivt sätt. Alkoholen blir i vilket fall som helst dyrt för samhället, fastän det skulle kosta mindre i butiken. Vi talar också om de arbetsföras största dödsorsak, som har stor engångseffekt på vår nationalekonomi. Vi kan inte bara stå och himla oss utan vi bör målmedvetet ta tag i problematiken. Det tycks råda en sådan situation just nu att man hellre motiverar varför man inte gör någonting. Utmaningen är stor, men vi har en gång för alla inte råd att stå sysslolösa.

5 Tutkija Pasi Päivinen THL/Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma Esteettömyydellä edistetään potilasturvallisuutta Esteettömyys tarkoittaa sitä, että elinympäristömme ja toimintaympäristömme soveltuvat kaikille. Ympäristömme kattaa kadut, puistot, työpaikat, julkiset rakennukset, palvelut, tiedonvälityksen ja tiedonsaannin. Esteettömässä ympäristössä kaikki ihmiset voivat toimia yhdenvertaisesti ja itsenäisesti toimintakyvystään riippumatta. Usein ajatellaan esteettömyyden koskevan vain erityisryhmiä, joille se onkin yhdenvertaisuuden vuoksi erityisen tärkeää. Esteettömyydestä hyötyy kuitenkin aivan jokainen. Tässä artikkelissa tarkastelen rakennettua ympäristöä erityisesti potilasturvallisuuden näkökulmasta, sillä esteettömyys on myös keskeinen potilasturvallisuuskysymys. Esteettömässä ympäristössä potilaan hoito onnistuu paremmin, toipuminen on nopeampaa ja riskit vähäisempiä kuin ympäristössä, joka ei ole esteetön. Potilas haluaa toimia mahdollisimman itsenäisesti myös sairaalassa edistääkseen kuntoutumistaan. Sairaalaympäristön esteettömyys on mitä suurimmassa määrin potilasturvallisuuskysymys. Kaikki aistit käyttöön Sairaaloiden peruskorjauksessa ja uudisrakentamisessa on tärkeää ottaa ihmisen kaikki aistit huomioon jo tilojen suunnitteluvaiheessa. Potilaat eivät koe tiloja pelkästään katselemalla vaan moniaistisesti koko keholla. Jokainen pyrkii aistimaan ympäristöä näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaistin välityksellä. Ihmiset käyttävät aisteja eri tavoin ja hankkivat tietoa ympäristöstä samanaikaisesti useilla aisteilla. Vaikka sairaala poikkeaa monin tavoin koti- tai työympäristöstä, sielläkin tietoa on saatavilla monien aistien välityksellä. Siihen, miten tehokkaasti eri aisteilla tietoa on hankittavissa, voidaan vaikuttaa rakennusratkaisuilla. Samanaikaisesti useilla aisteilla vastaanotettu informaatio lyhentää reaktioaikaa, mikä lisää liikkumisen turvallisuutta usein monimutkaiseksi ja sekavaksi koetussa sairaalaympäristössä. Potilasturvallisuuden suhteen käytännönläheinen esimerkki esteettömyyden merkityksestä ovat kaatumiset. Tutkimusten mukaan yleisin syy kaatumisiin sairaalassa on potilaan vakavan sairauden ja sen hoitojen heikentämä yleiskunto. Kuitenkin myös muut tekijät kuin yleiskunto lisäävät kaatumisriskiä. Monet potilaat haluavat sisukkaasti selviytyä itse esimerkiksi wc-tilaan. Usein luullaan, että kun tilat rakennetaan rakennusmääräysten ja standardien mukaan, ne ovat esteettömät. Esimerkiksi kynnysten suosituskorkeus on 20 mm, mutta täysin kynnyksettömät tilat ovat kuitenkin potilaille turvallisempia ja estävät kaatumisia vaikkapa wc-tiloihin mentäessä. Potilaan kaatumiset sairaalassa ovat ehkäistävissä, mutta se edellyttää, että tehdään yhteistyötä potilaiden, viranomaisten, esteettömyysasiantuntijoiden ja rakennussuunnittelijoiden kesken. Pienillä muutoksilla vaikuttavuutta potilasturvallisuuteen Potilasturvallisuutta voidaan parantaa sairaaloissa jo pienilläkin esteettömyyttä edistävillä toimilla. Osastoilla tavarat käytävillä ja aulatiloissa pitää siirtää pois kulkuväyliltä. Myös potilaiden on tärkeää olla aktiivisia ja ilmoittaa sairaaloiden tiloissa kokemistaan potilasturvallisuutta vaarantavista esteistä ja rakenteisiin liittyvistä ongelmista henkilökunnalle. Palautteen viemiseksi eteenpäin on laadittava käytännöt ja palautteen on johdettava muutoksiin. Akustiikalla ja valaistuksella vaikutuksia potilasturvallisuuteen Akustiikka on terveydenhuollon tiloissa myös merkittävä esteettömyyskysymys. Siihen voidaan vaikuttaa rakennus- ja sisustusratkaisuilla. Alhaiseen melutasoon ja kaiuttomuuteen varsinkin monissa vanhemmissa sairaalarakennuksissa on tärkeää peruskorjausten myötä saada parannuksia. Hyvä valaistus on eräs keino parantaa potilasturvallisuutta. Valaistuksella voidaan ohjata kulkusuuntaa. Valaisimet on asennettava niin, että muodostuu yhtenäinen pitkittäinen linja, jota voi katseella seurata. Tärkeää on huolehtia siitä, ettei valo häikäise - ei myöskään yöaikaan. Jos valot sijoitetaan lattiatasolle, häikäisyvaara on olemassa. Potilaan käyttämät laitteet kuten radio ja lukuvalo on oltava saavutettavissa helposti. Valaistuksen automatiikka edistää myös potilasturvallisuutta, mutta automatiikkaa ei pidä olla liikaa, jotta valot eivät häiritse yöllä potilaiden unta. Värien ja opastekylttien merkitys Värikontrastien käyttö on tärkeää esteettömiä tiloja toteutettaessa. Lattia- ja seinäpintojen sekä ovien pitää erottua selkeästi 5

6 Suomen lehti ympäristöstä. Huoneiden numerot on merkittävä riittävän suurilla merkeillä ja ne pitää sijoittaa katsekorkeudelle. Jos potilas joutuu käytävällä liikkuessaan hakemaan huoneen numeroa kääntämällä kasvojaan ylöspäin, kaatumisriski kasvaa selvästi esimerkiksi huimauksen myötä. Potilaan pitää pystyä löytämään huone helposti niin päivällä kuin yölläkin. Opastekylttien suhteen kaikissa terveydenhuollon laitoksissa on parannettavaa. Opasteiden täytyy olla loogisia ja selkeitä. Määriteltäessä kylttien painetun kirjaimen kokoa on tarkasteluetäisyys tärkein kriteeri. Taustan ja tekstin värin välillä tarvitaan selkeä kontrasti: parhaiten erottuu vaalea teksti tummalla pohjalla tai päinvastoin. Kirjasintyypilläkin on merkitystä; parhaita ovat Arial, Helvetica, Gil Sans tai Tiresias Signfont. Teksti on huomattavasti helpompaa lukea kun siinä on sekä pieniä kirjaimia että isoja kirjaimia. Häikäisyn estäminen onnistuu puolihimmeällä maalilla. Nuolen kuva pitää sijoittaa siihen reunaan opasteessa, mihin se osoittaa. Nuolen täytyy olla muodoltaan selkeä. Portaiden ja hissien turvallisuus varmistettava Sairaaloissa on lähes aina portaita. Portaiden merkitseminen kontrastiraidalla, portaikon alku- ja päätöskohdasta ilmoittaminen varoittavalla laatalla tai hieman koholla olevalla taktiililla tunnisteella sekä käsijohteiden looginen sijoittaminen parantavat potilaan turvallisuutta. Porrasaskelmat eivät saa olla vinossa kulkusuuntaan nähden vaan ne pitää sijoittaa joko samansuuntaisesti tai kohtisuorasti kulkusuuntaan nähden. Portaikoissa on tärkeää olla myös hyvä ja häikäisemätön valaistus. Vanhemmissa sairaalarakennuksissa saattaa edelleenkin olla kierreportaita, jotka ovat erittäin vaarallisia: kaide on vain toisella puolella ja portaiden kapea sisäreuna aiheuttaa putoamisvaaran. Kaiteet ja otetuet on tärkeää mitoittaa ottaen huomioon, että ihmiset ovat eripituisia. Kaiteen värin pitää erottua selkeästi taustasta tai kaiteen voi valaista erikseen 6 ja siten parantaa samalla myös portaikon kokonaisvalaistusta. Potilasturvallisuuden näkökulmasta potilaan on saavutettava portaat helposti: kaiteen pitää ulottua tasanteella riittävän pitkälle (30 cm), jolloin se ohjaa löytämään ensimmäiset askelmat. Jos kaiteessa on sekä ylempi että alempi käsijohde, ne on syytä yhdistää, jotta vältetään vaatteen tarttuminen kaiteen päähän. Myös yksittäisen kaiteen pää on taivutettava alaspäin samasta syystä. Hissien käytön esteettömyys varmistetaan tilavilla hissikoreilla ja ovien automatiikalla. Nappulat on asetettava kaikille saavutettavalle korkeudelle yhteen riviin ja selvästi erilleen toisistaan ja merkitä painikkeet myös pistekirjoituksella. Uusiin ja peruskorjattaviin hisseihin on suotavaa liittää puheominaisuus - se ei ole enää merkittävä lisäkustannus. Potilaiden asusteet osa potilasturvallisuutta Potilaiden sairaalavaatteiden suhteen potilasturvallisuus tahtoo unohtua. Potilas saa vääränkokoisia vaatteita ja jalkineita, jolloin kaatumis- ja tapaturmariski kasvaa. Rakennuksissa liikkumisen sujuvuuteen tarvitaan muutoksia Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa käytetään yleisesti värikoodiraidoitusta lattiapinnoissa ohjaamaan potilaita pitkillä käytävillä suunnistamaan oikeaan paikkaan. Koodaus on usein sekavaa ja muun kuin näköaistin perusteella välittyvää informaatiota on käytettävissä harvoin. Koska yleensä sairaalahoidossa olevat potilaat eivät ole täysissä voimissa, tilojen esteettömyys ja toiminnallisuus korostuvat tavallista elämää enemmän ja vaikuttavat potilasturvallisuuteen. Kun yksi tai useampi aisti ei kykene vastaanottamaan tietoa täysipainoisesti, voidaan tieto saada muiden aistien kautta. Aistiärsykkeitä on oltava sopivasti ja niiden pitää olla positiivisia. Liika aistiärsytys, kuten ostoskeskuksissa, heikentää tilan ihmisystävällisyyttä ja rasittaa huomiokykyä. Liian vähäinen määrä aistiärsykkeitä aiheuttaa tyhjän tilan ongelman. Moniaistinen ja positiivisia aistitarjoumia sisältävä ympäristö, joka on mahdollinen myös sairaalassa, tuottaa riittävästi tietoa ja edistää potilasturvallisuutta. Johdonmukaiset selkeät ja avarat tilaratkaisut, alhainen melutaso ja kaiuttomat tilat, vapaat kulkureitit, hyvä valaistus ja selkeät värikontrastit sekä opasteet luovat parhaimmat puitteet turvalliselle hoidolle. Esteettömyydellä kustannustehokkuutta Kun terveydenhuollon tiloissa kiinnitetään huomiota esteettömyyteen, saadaan aikaan merkittäviä säästöjä vähäisillä kustannuksilla. Potilasturvallisuuden ohella myös yleinen viihtyvyys paranee. Kaikissa terveydenhuollon laitoksissa on tarpeen laatia esteettömyyskartoitus, toimenpidesuunnitelma ja seurantajärjestelmä edistämään esteettömyyttä ja sen myötä potilasturvallisuutta. Esteettömyyskartoitukset pitää tehdä myös uusiin tai hiljattain peruskorjattuihin sairaalarakennuksiin, koska ne eivät välttämättä ole esteettömät. Hyvä turvallinen hoito esteettömässä ympäristössä on jokaisen potilaan perusoikeus. Lähteet: Jokiniemi, Jukka 2007: Kaupunki kaikille aisteille. Moniaistisuus ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä. Teknillisen korkeakoulun akkitehtiosaston tutkimuksia 2007/29. Verhe, Irma; Aalto, Leena; Anttila, Jesse; Aro, Päivi ja Åkerblom, Satu (2006): Asunnonmuutostöiden kehitys- ja seurantamalli. Teknillisen korkeakoulun Sosiaalija terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti (Sotera). (Invalidiliiton esteettömyyssivusto) h t t p : / / w w w. k u u l o l i i t t o. f i / m a - t e r i a a l i p a n k k i / e s t e e t t o m y y s / kuulokynnysesteettomyys

7 Kaatumiset kuriin Kaatumisten ehkäiseminen on tärkeä potilasturvallisuuden haaste. Jokaisella sairaalassa hoidettavana olevalla potilaalla on jonkin suuruinen kaatumisriski. Arviolta jopa % potilaista kaatuu useammin kuin kerran sairaalahoitonsa aikana. Kaatumiset aiheuttavat vammoja ja saattavat johtaa kaatumispelkoon. Pelon seurauksena elinpiiri voi supistua ja se puolestaan heikentää elämän laatua ja huonontaa toimintakykyä. Toistuva kaatuminen on useimmiten merkki heikentyneestä terveydentilasta ja toimintakyvystä. Se voi johtua myös esimerkiksi useiden keskenään epäsopivien lääkkeiden käytöstä. Kaatumisten syyt Kliininen erityissairaanhoitaja Carola Wisur-Hokkanen Vaasan keskussairaala Kaatumisten syyt voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin syihin. Sisäiset syyt ovat ihmiseen itseensä liittyviä syitä, esimerkiksi alentunut liikuntakyky, puutteellinen ravitsemustila, heikentynyt näkö, tuki ja liikuntaelinsairaudet sekä keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet. Mitä vanhempi henkilö on, sitä yleisemmin kaatuminen johtuu näistä henkilöön liittyvistä syistä. Yli 80-vuotiailla sisäiset syyt aiheuttavat jopa 80 % kaatumisista. Ulkoiset syyt liittyvät rakennettuun ympäristöön, kuten valaistukseen, lattiamateriaaleihin ja kulkuväylillä oleviin esteisiin. Esimerkiksi liukkaus, kynnykset ja portaikot aiheuttavat kaatumisia. Lisäksi potilaan henkinen vointi vaikuttaa kaatumisiin. Sekavuus, heikentynyt muisti tai kyvyttömyys ymmärtää asioita voivat lisätä potilaan kaatumisriskiä. Kaatumisriskitekiöihin kiinnitettävä huomiota Sairaaloissa kaatumisen riskitekijät ovat erilaisia eri potilailla. Osastolla voi olla potilaita, joilla on myös omia yksilöllisiä riskitekijöitä. Potilaat, joilla on useampi kuin yksi riskitekijä, kaatuvat muita todennäköisemmin. Kun riskien määrä kasvaa, suurenee myös todennäköisyys kaatua. Sairaaloissa suurin osa kaatumisista sattuu lähellä potilaan sänkyä. Muita yleisimpiä paikkoja ovat käytävä, kylpy-huone ja wc-tilat. Potilaan siirrot joko sängyllä tai tuolilla ovat riskitilanteita, joissa potilas usein kaatuu. Myös käveleminen, wckäynnit ja istuminen tuolissa, wc-pöntöllä tai pyörätuolissa lisäävät kaatumisen vaaraa. Jos potilas on jo aiemmin kaatunut sairaalahoidossa, hänen kaatumisriskinsä kasvaa. Maailmalla on tehty satoja tutkimuksia kaatumisen ehkäisystä.. Kaatumisten ehkäisyn haasteena ovat riskitekijöiden yhteisvaikutukset. Siksi ehkäisyssä on tarpeen tarkastella useita riskitekijöitä samanaikaisesti eikä vain yhtä riskiä kerrallaan.. Kaatumisriskiryhmään kuuluvien potilaiden riskien arvioinnista ja hoito-ohjelmista on laadittu useita suosituksia. Potilaiden kaatumista voidaan vähentää käyttämällä arviointi-mittareita, joiden avulla suurimmassa kaatumisriskissä olevat potilaat tunnistetaan paremmin. Arviointi pitää tehdä mahdollisimman nopeasti potilaan saavuttua sairaalaan, ja aina kaatumisen jälkeen tai terveydentilan muuttuessa. Kaatumiset pitää kirjata sekä käydä kaatumisten syyt järjestelmällisesti läpi. Arvioinnin tulos pitää aina kirjata näkyvälle paikalle potilasasiakirjoihin. Etenkin iäkkäältä potilaalta pitää aina tiedustella mahdollisia kaatumisia. Myös liikuntakyky ja tasapaino on tarpeen selvittää yksinkertaisin kävely- ja tasapainotestein. Jos kaatumisia on sattunut usein, tarvitaan jäsenneltyjä tutkimuksia kaatumisten syiden selvittämiseksi. Niihin kuuluu yleistutkimusten lisäksi keskeisten kaatumissyiden selvittäminen. Säännöllinen liikuntaharjoittelu, joka sisältää voimaharjoittelua ja tasapaino- ja/tai koordinaatioharjoittelua, on osoittautunut tehokkaaksi kaatumisten ehkäisyssä. Kaatumisriskien tunnistaminen ja käytännön työhön tarttuminen niin, että kaatumiset ehkäistään ennalta, on kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä. Vaasan keskussairaalassa on keskitytty kaatumisen seurantaan ja ehkäisyyn sairaalahoidon aikana. Aluksi kehittämistyössä on mukana kaksi vuodeosastoa, joilla seurataan potilaiden kaatumisten määrää. Kaatumisen riskiarviointi tehdään kaikille iäkkäille potilaille sekä potilaille, joilla on sekavuutta sairaalaan tullessa, ja leikatuille potilaille ja kipulääkkeitä tai rauhoittavia tai unilääkkeitä käyttäville potilaille. Hoitaja tekee myös kaatumisriskikyselyn, jonka tarkoituksena on tunnistaa potilaat, joilla on lisääntynyt kaatumisriski. Lisäksi tarkistetaan potilasjalkineiden kunto, yövalojen toiminta ja apuvälineiden turvallisuus. Osastoilla myös testataan hälytysmattoa, joka hälyttää kaatumisriskin omaavan henkilön noustessa sängystä. Kaatumisriskimerkinnät on muutettu paremmin näkyviksi sähköiseen potilastietojärjestelmään. Tämän kevään aikana valmistuu potilaalle suunnattu tietopaketti kaatumisten ehkäisystä. Vaasan keskussairaalan tavoitteena on saada kaatumiset kuriin ja tehdä kaikki mahdollinen, ettei yksikään potilas kaatuisi. 7

8 Suomen lehti Tupakasta ja valheista Helsingin Sanomat otsikoi pääkirjoituksessaan 15. toukokuuta: Veroilla hillitään tupakointia. Kirjoituksessa todetaan, että EU-komission selvityksen mukaan hinnankorotukset leikkaavat tehokkaasti tupakan kulutusta. Suomen lisäksi tutkimuksessa oli mukana 10 muuta EU-maata. 10 %:n hinnankorotus laskee tupakan kulutusta 3-4 %. Suomi erottui tutkimuksessa kuitenkin niin, että irtotupakan myynti kasvoi 17 % savukkeiden hinnan noustessa. Jos suomalaiselle tupakkaaski on liian kallis, hän alkaa vääntää itse sätkänsä. Suomessa tupakka on edelleen kansanterveyttä haittaava tapa. Ja se kaiketi saakin olla, sillä tupakoinnin ohella meillä on ollut tapana pitää terveysfasisteina tai sosiaalitanttoina niitä, jotka ovat rajoituksia ja korotuksia ajaneet. Tällaista leimaa ei kukaan ole kyennyt asettamaan oikeustieteen tohtori Erkki Aurejärven ylle asettamaan, sillä tämä vuoteen 2006 saakka Helsingin yliopiston siviilioikeuden professorina toiminut juristi on omalla toiminnallaan antanut liian määrätietoisen vaikutelman siitä, että tupakka todella tappaa ja että tupakkatehtaat ovat edistäneet tupakointia vuosikymmenet määrätietoisella valehtelemisella. Vuodesta 1988 alkaen hän on halunnut saattaa tupakkajättiläiset edesvastuuseen sekä monet tupakkateollisuuden edusmiehinä toimineet. Vuonna 1988 alkoi ensimmäinen suuri tupakkaoikeudenkäynti. Siinä Pentti Aho vaati korvausta monista tupakan aiheuttamista keuhkosairauksistaan. Oikeudenkäynti päättyi tappioon vuonna 2001, jolloin Aho itse oli jo kuollut. Toinen oikeudenkäynti alkoi 2004 jatkuen viime aikoihin ja tappioon. Jälkimmäisessä valheen kohteena olivat olleet kevytsavukkeet, joita uskoteltiin terveellisemmiksi. Aurejärvi antaa edelleen uusimmassa kirjassaan niin sanotusti palaa. Hän polemisoi, provosoi ja on aidosti sekä vihain- 8 en että loukkaantunut uhrien puolesta. Kirja on nimeltään Tupakkateollisuuden kuolemankauppiaat. Se on pamfletti, jonka taustalla on 24 vuotta tutkimustyötä ja juridista selvittelyä. Tähän mennessä tupakkateollisuus on ollut vahvoilla. Keinojen moninaisuus on pamfletin kiinnostavinta antia. Niiden luetteleminen tässä ei olisi mahdollista, mutta kuvaavaa jotenkin on se, että samana vuonna, kun ensimmäinen suuri tupakkaoikeudenkäynti alkoi, perustettiin maahamme yhdistys nimeltään Huomaavaiset tupakoitsijat. Kun terveydelliset vaarat alkoivat liiaksi paistaa läpi, alettiin korostaa tupakoinnin vapautta. Olisihan se tapa sallittava hyvin käyttäytyville ihmisille. Tässä voitiin helposti hyödyntää myös sitä tosiasiaa, että tupakkariippuvainen ihminen kernaasti perustelee oman tapansa vaarattomuutta. Erityisen surullista on se, että tähän sortui tupakkaoikeudenkäyntiä kommentoimaan jopa nykyinen arkkiatri Risto Pelkonen, joka Terveys lehdessä latelee seuraavaa: Malttamattomana odotan nyt sitä oikeudenkäyntiä, missä maksakirroosipotilas, alkoholisoitunut juppi tai rattijuoppo nostaa syytteen valtion monopolia vastaan myrkyn myymisestä. Yhtä hullu olisi sellainen oikeudenkäynti, jossa voin tuottaja pannaan syytteeseen sydänsairauden tai elintarviketeollisuus lihavuuden aiheuttamisesta. Näin oli taitava, mutta itse tupakoiva lääkäri saatu ehkä tahtomattaan tupakan vaaroja vähättelemään. Tupakointi on aina vaarallista ja aina tappavaa. Vaikka Pelkonen ei toki ole ainoa, jonka logiikkana oli se, että ei pidä moralisoida muiden huonojakaan tapoja, oli sentään jo arkkiatrina lausuttu kommentti Helsingin Sanomissa , jolloin hän rinnasti tupakan vaarallisuudet liikunnan laiminlyömiseen ja liialliseen valvomiseen. Markkinointihan onnistuu, kun sinänsä järkevinä pidetyt ihmiset saadaan uskomaan, että tupakointi on nimenomaan oikeus. Kuitenkin tilastot kertovat, että vuonna 1967 mieslääkäreistä tupakoi 42,5 %. Vuonna 1995 määrä oli 7 % ja 2010 enää 4 %. Tupakkateollisuus on väittänyt kategorisesti, että tupakka ainoastaan voi tappaa, mutta suomalainen lääkärikunta näyttää pääosin uskovan, että se varmasti vie hengen ja on viisainta olla polttamatta. Jotakin kertovat muutkin tilastot, joita Aurejärvi tarjoaa lukijalleen: Vuosien välisenä aikana tupakan aiheuttamiin sairauksiin on kuollut Suomessa ihmistä. Jo 1950-luvulla tupakan tappavuus oli tutkimuksissa todettu niin Englannissa kuin Yhdysvalloissa. Kirjaa voi suositella kesälukemiseksi ja silloin lienee helpompi jättää tupakointikin. Kirja-arvio: Jaakko Ojanne

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Esteetön piha ja puutarha

Esteetön piha ja puutarha Esteetön piha ja puutarha 1 Kun puhutaan esteettömyydestä, niin on kysyttävä: MITÄ OVAT ESTEET? On pitänyt oppia itse syömään ja kävelemään Oppia lukemaan, ajamaan polkupyörällä, hiihtämään ja luistelemaan

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TerveysInfo. Sosiaali ja terveysministeriö

TerveysInfo. Sosiaali ja terveysministeriö TerveysInfo 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä Vastaamalla tähän testiin, saat omaan käyttöösi tiedon, miten alkoholinkäyttösi sinuun vaikuttaa, ja miten suuria riskejä se tuottaa. 100 kpl/nippu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Kaaos vai käytettävyys

Kaaos vai käytettävyys Kaaos vai käytettävyys Arto Virtanen SLL e-health valiokunta Tk-lääkäri Nurmijärven tk Stakes 6.11.2008 Oma kokemus Vuosittain vuodesta 1985 alkaen 3500 normaalin työajan käyntiä Näistä neuvolakäyntejä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 17.02.2016 Sivu 1 / 1 259/2016 06.00.00 25 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoonpääsyn toteutumisesta Espoon perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen,

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kaatumiset kuriin ryhmäliikunta ja ympäristö kaatumisten ehkäisyssä!

Kaatumiset kuriin ryhmäliikunta ja ympäristö kaatumisten ehkäisyssä! Kaatumiset kuriin ryhmäliikunta ja ympäristö kaatumisten ehkäisyssä! Iloa ja voimaa ympäristöstä, Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Ryhmäliikunta kaatumisten ehkäisyssä

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Adjektiivin vertailu

Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivilla on kolme vertailumuotoa: Positiivi Komparatiivi Superlatiivi fin finare finast hieno hienompi hienoin 1. Säännöllinen vertailu: -are ja -ast Positiivi

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot