Esteettömyydellä edistetään potilasturvallisuutta, tutkija Pasi Päivinen, THL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esteettömyydellä edistetään potilasturvallisuutta, tutkija Pasi Päivinen, THL"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 2 kesäkuu syyskuu 2012 FINLANDS PATIENTTIDNING 2/2012 Esteettömyydellä edistetään potilasturvallisuutta, tutkija Pasi Päivinen, THL Kaatumiset kuriin, kliininen erityissairaanhoitaja Carola Wisur-Hokkanen, Vaasan keskussairaala Viina tulee Suomelle kalliiksi, puheenjohtaja Paavo Koistinen LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 42 vuotta potilaan asialla

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 15 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) Fax. (09) Sähköposti: Kotisivut: Pankkiyhteys: FI Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, gmail.com, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Inka Svahn, Kyllikki Koistinen, Terttu Toivio, Kaj Kiljander, Kalevi Järvinen, Matti Haimi, Jorma Nurmi, Arto Pyykkönen. Toimisto suljettu kesäloman aikana Seuraavat numerot: 3/2012 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2012 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Viina tulee Suomelle kalliiksi... 3 Alkoholen blir dyr för Finland... 4 Esteettömyydellä edistetään potilasturvallisuutta. 5 Kaatumiset kuriin... 7 Tupakasta ja valheista... 8 Sairaala möhli tuuriko pelasti?... 9 Suomen Potilasliiton vuosikokous 2012 Seinäjoella Kulttuuria ikkunan täydeltä...11 Olet sitä miten syöt! Lapsoset eivät enää ole ketteriä edes kotihaassa Järjestösivut Suomi on vaurastunut ja köyhät ovat köyhtyneet Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Julkaisija Suomen Potilasliitto ry ISSN , 34. vuosikerta, 4 numeroa/vuosi Vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Paavo Koistinen, keväistä kukkaloistoa Helsingin rautatieasemalla Toimitus: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) , Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, GSM Tiedottaja: Jaakko Ojanne, GSM Kotisivut: Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Viina tulee Suomelle kalliiksi PÄÄKIRJOITUS Meillä on kokeiltu aikoinaan kieltolakia ja alkoholin tiukkaa säännöstelyä. Viinakortitkin meillä on ollut käytössä. Onpa ollut aika, jolloin kaikilla puolueillakin oli oma raittiusjärjestönsä, jonka kautta koetettiin kansaa opastaa terveempien elämäntapojen piiriin. Kouluissa järjestettiin raittiuskilpakirjoituksia, joilla koetettiin motivoida nuorisoa hyvien elämäntapojen piiriin ja varoittaa alkoholin vaaroista. Tänä päivänä noin 3000 suomalaista kuolee vuosittain alkoholista johtuvista syistä. Alkoholi on työikäisten suomalaisten yleisin kuolinsyy. Lääkärilehden huhtikuisessa pääkirjoituksessaan toiminnanjohtaja Heikki Pälve toteaa, että viikonloppuisin yli puolet terveyskeskusten päivystyksiin saapuneista potilaista on tullut vastaanotolle alkoholista johtuvien syiden takia. Tehoosastoillakin olisi tilaa, jos niitä ei jouduttaisi kuormittamaan viinasta johtuvien vaivojen takia. Alkoholin aiheuttamat haitat maksavat yhteiskunnallemme noin 4-6,5 miljardin kustannukset joka vuosi. Ja samalla tavalla kuin moni muukin sairaus, tässäkin tapauksessa inhimillisiä haittoja on mahdotonta arvioida, mutta jonkinlaisia tilastoja toki niistäkin on olemassa. Työttömyyttä, huostaan otettuja lapsia, syrjäytyneitä nuoria ihmisiä ja mielenterveyspotilaita. Oikein tarkka ongelmien listaaminen antaa perusteet puhua suoranaisesta kansantaudista. Silti aikuisiän diabetes ja ylipaino saavat paljon enemmän huomiota osakseen kuin alkoholista johtuvat sairaudet ja ongelmat. Ei voi aivan välttyä ajatukselta, että alkoholismi ja humalassa oleminen on jollakin tavalla edelleen hyväksyttyä ja jopa harmittomana pidettyä käyttäytymistä. Legendaarinen liikenneturvallisuusopettaja Ensio Itkonen kiteytti aikoinaan suomalaista viinamyönteistä ajattelua esimerkillä, jonka mukaan on jopa hyvä suoritus ajaa kovassa krapulassa autoa. Jos sen sijaan kertoisi, että näpisti voipaketin kaupasta, niin osaksi tulee suurta halveksuntaa, vaikka rikos on huomattavasti pienempi ja muille ihmisille vaaraton. Edelleen humalassa esiintyminen vaikkapa työaikana tai julkisissa tilaisuuksissa on jokseenkin sallittua. Erilaiset hoitoonohjausjärjestelmät eivät joko tavoitta tai ole tiedossa kovinkaan monessa työpaikassa. Seurauksena saattaa sitten olla kierteen yltyminen syöksykierteeksi ja tilanteen paheneminen entisestään. Lopulta edessä on fyysisen tai psyykkisen kunnon romahdus ja työkyvyttömyys. Yleensä tästä seuraa myös työttömyys ja sosiaalisten ongelmien paheneminen entisestään. Erityisen lisänsä tähän murheelliseen ilmiöön on tuonut myös se, että perinteisesti miehiseen käytöskulttuuriin ovat menneet monet naisetkin mukaan. Naisten päihteiden käyttö on sekin lisääntynyt, tohtisiko sanoa jopa miehistynyt. Tilastojen ääripäissä ovat alkoholisoituneet nuoret äidit ja yksinäiset iäkkäät naiset, joille viinipullosta on tullut ainoa seuralainen. Viina valuu elämään ikään kuin vaivihkaa päivittäisenä naukkailuna kunnes riippuvuus on syntynyt. Alkoholin vaaroista ja haitoista on varmasti päivitelty vuosikymmeniä, mutta konkreettiset toimenpiteet ovat antaneet odottaa itseään. Ongelma on varmasti tiedossa ja itse asiassa kaikkien nähtävissäkin, jos julkisilla paikoilla liikkuu. Nyt on korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin. On myös syytä kysyä, miten tähän tilanteeseen ollaan tultu? Suomen Potilasliitto on ollut aktiivisena jäsenenä Kuluttajaparlamentin toiminnassa. Sen toinen istunto pidetään lokakuun alussa ja listalla on tällä tietämällä myös aloite alkoholin mainonnan täyskiellosta. Sillä halutaan vaikuttaa sekä asenneilmapiiriin että alkoholin kulutukseen. Itse asiassa tarkoitus olisi palata vuoteen 1995 vallinneeseen tilanteeseen, jolloin mainonta oli kiellettyä. Vastaava täyskielto on tällä hetkellä esimerkiksi Norjassa. Toinen selkeästi tilastoilla mitattavissa oleva asia, johon olisi pian puututtava on hintapolitiikka. Kuta halvempaa viina on, sitä runsaammin sitä käytetään. Aluksi viina on siis halpaa, mutta kun alkoholismi kehittyy, ei hinnallakaan ole väliä. Korkeammalla alkoholin hinnalla siis pyritään torjumaan alkoholisoitumista. Tilastollisesti se on tehokas tapa. Viina tulee joka tapauksessa yhteiskunnallemme erittäin kalliiksi, vaikka se kaupassa maksaisi vähemmän. Puhumme myös työikäisten suurimmasta tappajasta, jolla on suuria kerrannaisvaikutuksia kansantalouteemme. Emme voi jäädä taivastelemaan tilannetta, vaan meidän on ryhdyttävä määrätietoisesti toimiin ongelman suhteen. Nyt tuntuu vallitsevan vielä sellainen tilanne, jossa koetetaan enemmänkin perustella sitä, miksi mitään ei tehdä. Haaste on kyllä suuri, mutta ei meillä ole kerta kaikkiaan varaa jäädä toimettomiksikaan. 3

4 Suomen lehti LEDARE Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Alkoholen blir dyr för Finland Vi har prövat både förbudslag och sträng reglering av alkoholbruket i vårt land. Vi har haft alkoholkort i bruk. Vi har haft tider när alla partier hade sina nykterhetsorganisationer och genom dem försökte leda folket mot sundare levnadsvanor. Skolorna ordnade skrivtävlingar om nykterhet och genom dem ville man motivera unga till sundare levnadsvanor och varna för alkoholens faror. I dag dör ca finländare årligen av skador som förorsakas av alkohol. Den vanligaste dödsorsaken bland den arbetsföra befolkningens är alkoholmissbruk. I Läkartidningens ledare i april skriver verkställande direktör Heikki Pälve att över hälften av de patienter som kommer till hälsocentralernas jourpoliklinik kommer till mottagningen på grund av alkoholrelaterade orsaker. På intensivvårdavdelningar skulle det finnas utrymme om de inte vore överbelastade av patienter med besvär som förorsakas av alkohol. Skador som förorsakas av alkohol kostar samhället 4-6,5 miljarder varje år. På samma sätt som hos mången annan sjukdom är det omöjligt att uppskatta de mänskliga lidandena men någon form av statistik finns såsom siffror på arbetslöshet, omhändertagna barn, utslagna unga människor och psykiatriska patienter. En noggrann lista över problematiken gör att man direkt kan tala om en folksjukdom. Ändå är det vuxendiabetes och övervikt som får mycket mera uppmärksamhet än sjukdomar och problem som beror på alkohol. Jag kan inte undgå tanken att alkoholism och onykterhet på något sätt fortfarande är godkänt och betraktas som harmlöst beteende. Den legendariska trafiksäkerhtetsläraren Ensio Itkonen sammanfattade finländarnas positiva alkoholtänkande med ett exempel; det ansågs vara en god prestation att köra bil i en hård bakfylla. Om man i stället hade berättat att man knyckte ett paket smör i butiken hade man utsatts för stor ringaktning fastän brottet hade varit mycket mindre och inte utgjort någon fara för andra människor. Fortfarande är det på något sätt tillåtet att uppträda alkoholpåverkad under arbetstid på arbetsplatsen eller på officiella tillställningar. Olika vårdhandledningssystem.på arbetsplatserna når inte fram eller är mera obekanta. Följderna av det här är att spiralen snabbt går nedåt och situationen 4 förvärras ytterligare. Slutligen står man inför den situationen att antingen den fysiska eller psykiska hälsan rasar samman och leder till arbetsoförmögenhet med arbetslöshet och en ökning av de sociala problemen som följd. Ett speciellt tillägg till den sorgliga företeelsen som traditionellt har varit en manlig beteendekultur är att den har fört med sig att även kvinnor kommit med. Kvinnors bruk av rusdrycker har ökat och man kan kanske säga att beteendet har blivit manligare. Statistikens ytterligheter är alkoholiserade unga mödrar och ensamma äldre damer som har vinflaskan som sitt enda sällskap. Alkoholen rinner hela livet liksom det dagliga huttandet tills beroendet uppstår. Alkoholens faror och skadeverkningar har säkert diskuterats i årtionden men konkreta åtgärder har låtit vänta på sig. Problemet är allmänt känt och kan iakttas av alla om man rör sig på officiella platser. Nu är det hög tid att börja göra någonting. Det finns orsak att fråga hur man har kommit till den här situationen? Finlands Patientförbund är aktiv medlem i Konsumentparlamentet. Parlamentets andra session hålls i början av oktober. Enligt de uppgifter om föredragningslistan som nu finns är ett av ärendena ett initiativ om totalförbud mot alkoholreklam. På detta sätt vill man påverka både attityden och alkoholkonsumtionen. I själva verket är avsikten att återgå till den situation som rådde år 1995, när reklam var förbjuden. Motsvarande förbud råder just nu till exempel i Norge. En annan sak som statistiskt kan mätas är ett snabbt ingripande i prispolitiken. Ju billigare alkoholen är desto rikligare använder man den. Till en början är alkohol således billigt, men när alkoholism utvecklas har priset ingen betydelse. Med en dyrare prispolitk försöker man mota alkoholismen. Statistiskt sett är det också ett effektivt sätt. Alkoholen blir i vilket fall som helst dyrt för samhället, fastän det skulle kosta mindre i butiken. Vi talar också om de arbetsföras största dödsorsak, som har stor engångseffekt på vår nationalekonomi. Vi kan inte bara stå och himla oss utan vi bör målmedvetet ta tag i problematiken. Det tycks råda en sådan situation just nu att man hellre motiverar varför man inte gör någonting. Utmaningen är stor, men vi har en gång för alla inte råd att stå sysslolösa.

5 Tutkija Pasi Päivinen THL/Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma Esteettömyydellä edistetään potilasturvallisuutta Esteettömyys tarkoittaa sitä, että elinympäristömme ja toimintaympäristömme soveltuvat kaikille. Ympäristömme kattaa kadut, puistot, työpaikat, julkiset rakennukset, palvelut, tiedonvälityksen ja tiedonsaannin. Esteettömässä ympäristössä kaikki ihmiset voivat toimia yhdenvertaisesti ja itsenäisesti toimintakyvystään riippumatta. Usein ajatellaan esteettömyyden koskevan vain erityisryhmiä, joille se onkin yhdenvertaisuuden vuoksi erityisen tärkeää. Esteettömyydestä hyötyy kuitenkin aivan jokainen. Tässä artikkelissa tarkastelen rakennettua ympäristöä erityisesti potilasturvallisuuden näkökulmasta, sillä esteettömyys on myös keskeinen potilasturvallisuuskysymys. Esteettömässä ympäristössä potilaan hoito onnistuu paremmin, toipuminen on nopeampaa ja riskit vähäisempiä kuin ympäristössä, joka ei ole esteetön. Potilas haluaa toimia mahdollisimman itsenäisesti myös sairaalassa edistääkseen kuntoutumistaan. Sairaalaympäristön esteettömyys on mitä suurimmassa määrin potilasturvallisuuskysymys. Kaikki aistit käyttöön Sairaaloiden peruskorjauksessa ja uudisrakentamisessa on tärkeää ottaa ihmisen kaikki aistit huomioon jo tilojen suunnitteluvaiheessa. Potilaat eivät koe tiloja pelkästään katselemalla vaan moniaistisesti koko keholla. Jokainen pyrkii aistimaan ympäristöä näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaistin välityksellä. Ihmiset käyttävät aisteja eri tavoin ja hankkivat tietoa ympäristöstä samanaikaisesti useilla aisteilla. Vaikka sairaala poikkeaa monin tavoin koti- tai työympäristöstä, sielläkin tietoa on saatavilla monien aistien välityksellä. Siihen, miten tehokkaasti eri aisteilla tietoa on hankittavissa, voidaan vaikuttaa rakennusratkaisuilla. Samanaikaisesti useilla aisteilla vastaanotettu informaatio lyhentää reaktioaikaa, mikä lisää liikkumisen turvallisuutta usein monimutkaiseksi ja sekavaksi koetussa sairaalaympäristössä. Potilasturvallisuuden suhteen käytännönläheinen esimerkki esteettömyyden merkityksestä ovat kaatumiset. Tutkimusten mukaan yleisin syy kaatumisiin sairaalassa on potilaan vakavan sairauden ja sen hoitojen heikentämä yleiskunto. Kuitenkin myös muut tekijät kuin yleiskunto lisäävät kaatumisriskiä. Monet potilaat haluavat sisukkaasti selviytyä itse esimerkiksi wc-tilaan. Usein luullaan, että kun tilat rakennetaan rakennusmääräysten ja standardien mukaan, ne ovat esteettömät. Esimerkiksi kynnysten suosituskorkeus on 20 mm, mutta täysin kynnyksettömät tilat ovat kuitenkin potilaille turvallisempia ja estävät kaatumisia vaikkapa wc-tiloihin mentäessä. Potilaan kaatumiset sairaalassa ovat ehkäistävissä, mutta se edellyttää, että tehdään yhteistyötä potilaiden, viranomaisten, esteettömyysasiantuntijoiden ja rakennussuunnittelijoiden kesken. Pienillä muutoksilla vaikuttavuutta potilasturvallisuuteen Potilasturvallisuutta voidaan parantaa sairaaloissa jo pienilläkin esteettömyyttä edistävillä toimilla. Osastoilla tavarat käytävillä ja aulatiloissa pitää siirtää pois kulkuväyliltä. Myös potilaiden on tärkeää olla aktiivisia ja ilmoittaa sairaaloiden tiloissa kokemistaan potilasturvallisuutta vaarantavista esteistä ja rakenteisiin liittyvistä ongelmista henkilökunnalle. Palautteen viemiseksi eteenpäin on laadittava käytännöt ja palautteen on johdettava muutoksiin. Akustiikalla ja valaistuksella vaikutuksia potilasturvallisuuteen Akustiikka on terveydenhuollon tiloissa myös merkittävä esteettömyyskysymys. Siihen voidaan vaikuttaa rakennus- ja sisustusratkaisuilla. Alhaiseen melutasoon ja kaiuttomuuteen varsinkin monissa vanhemmissa sairaalarakennuksissa on tärkeää peruskorjausten myötä saada parannuksia. Hyvä valaistus on eräs keino parantaa potilasturvallisuutta. Valaistuksella voidaan ohjata kulkusuuntaa. Valaisimet on asennettava niin, että muodostuu yhtenäinen pitkittäinen linja, jota voi katseella seurata. Tärkeää on huolehtia siitä, ettei valo häikäise - ei myöskään yöaikaan. Jos valot sijoitetaan lattiatasolle, häikäisyvaara on olemassa. Potilaan käyttämät laitteet kuten radio ja lukuvalo on oltava saavutettavissa helposti. Valaistuksen automatiikka edistää myös potilasturvallisuutta, mutta automatiikkaa ei pidä olla liikaa, jotta valot eivät häiritse yöllä potilaiden unta. Värien ja opastekylttien merkitys Värikontrastien käyttö on tärkeää esteettömiä tiloja toteutettaessa. Lattia- ja seinäpintojen sekä ovien pitää erottua selkeästi 5

6 Suomen lehti ympäristöstä. Huoneiden numerot on merkittävä riittävän suurilla merkeillä ja ne pitää sijoittaa katsekorkeudelle. Jos potilas joutuu käytävällä liikkuessaan hakemaan huoneen numeroa kääntämällä kasvojaan ylöspäin, kaatumisriski kasvaa selvästi esimerkiksi huimauksen myötä. Potilaan pitää pystyä löytämään huone helposti niin päivällä kuin yölläkin. Opastekylttien suhteen kaikissa terveydenhuollon laitoksissa on parannettavaa. Opasteiden täytyy olla loogisia ja selkeitä. Määriteltäessä kylttien painetun kirjaimen kokoa on tarkasteluetäisyys tärkein kriteeri. Taustan ja tekstin värin välillä tarvitaan selkeä kontrasti: parhaiten erottuu vaalea teksti tummalla pohjalla tai päinvastoin. Kirjasintyypilläkin on merkitystä; parhaita ovat Arial, Helvetica, Gil Sans tai Tiresias Signfont. Teksti on huomattavasti helpompaa lukea kun siinä on sekä pieniä kirjaimia että isoja kirjaimia. Häikäisyn estäminen onnistuu puolihimmeällä maalilla. Nuolen kuva pitää sijoittaa siihen reunaan opasteessa, mihin se osoittaa. Nuolen täytyy olla muodoltaan selkeä. Portaiden ja hissien turvallisuus varmistettava Sairaaloissa on lähes aina portaita. Portaiden merkitseminen kontrastiraidalla, portaikon alku- ja päätöskohdasta ilmoittaminen varoittavalla laatalla tai hieman koholla olevalla taktiililla tunnisteella sekä käsijohteiden looginen sijoittaminen parantavat potilaan turvallisuutta. Porrasaskelmat eivät saa olla vinossa kulkusuuntaan nähden vaan ne pitää sijoittaa joko samansuuntaisesti tai kohtisuorasti kulkusuuntaan nähden. Portaikoissa on tärkeää olla myös hyvä ja häikäisemätön valaistus. Vanhemmissa sairaalarakennuksissa saattaa edelleenkin olla kierreportaita, jotka ovat erittäin vaarallisia: kaide on vain toisella puolella ja portaiden kapea sisäreuna aiheuttaa putoamisvaaran. Kaiteet ja otetuet on tärkeää mitoittaa ottaen huomioon, että ihmiset ovat eripituisia. Kaiteen värin pitää erottua selkeästi taustasta tai kaiteen voi valaista erikseen 6 ja siten parantaa samalla myös portaikon kokonaisvalaistusta. Potilasturvallisuuden näkökulmasta potilaan on saavutettava portaat helposti: kaiteen pitää ulottua tasanteella riittävän pitkälle (30 cm), jolloin se ohjaa löytämään ensimmäiset askelmat. Jos kaiteessa on sekä ylempi että alempi käsijohde, ne on syytä yhdistää, jotta vältetään vaatteen tarttuminen kaiteen päähän. Myös yksittäisen kaiteen pää on taivutettava alaspäin samasta syystä. Hissien käytön esteettömyys varmistetaan tilavilla hissikoreilla ja ovien automatiikalla. Nappulat on asetettava kaikille saavutettavalle korkeudelle yhteen riviin ja selvästi erilleen toisistaan ja merkitä painikkeet myös pistekirjoituksella. Uusiin ja peruskorjattaviin hisseihin on suotavaa liittää puheominaisuus - se ei ole enää merkittävä lisäkustannus. Potilaiden asusteet osa potilasturvallisuutta Potilaiden sairaalavaatteiden suhteen potilasturvallisuus tahtoo unohtua. Potilas saa vääränkokoisia vaatteita ja jalkineita, jolloin kaatumis- ja tapaturmariski kasvaa. Rakennuksissa liikkumisen sujuvuuteen tarvitaan muutoksia Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa käytetään yleisesti värikoodiraidoitusta lattiapinnoissa ohjaamaan potilaita pitkillä käytävillä suunnistamaan oikeaan paikkaan. Koodaus on usein sekavaa ja muun kuin näköaistin perusteella välittyvää informaatiota on käytettävissä harvoin. Koska yleensä sairaalahoidossa olevat potilaat eivät ole täysissä voimissa, tilojen esteettömyys ja toiminnallisuus korostuvat tavallista elämää enemmän ja vaikuttavat potilasturvallisuuteen. Kun yksi tai useampi aisti ei kykene vastaanottamaan tietoa täysipainoisesti, voidaan tieto saada muiden aistien kautta. Aistiärsykkeitä on oltava sopivasti ja niiden pitää olla positiivisia. Liika aistiärsytys, kuten ostoskeskuksissa, heikentää tilan ihmisystävällisyyttä ja rasittaa huomiokykyä. Liian vähäinen määrä aistiärsykkeitä aiheuttaa tyhjän tilan ongelman. Moniaistinen ja positiivisia aistitarjoumia sisältävä ympäristö, joka on mahdollinen myös sairaalassa, tuottaa riittävästi tietoa ja edistää potilasturvallisuutta. Johdonmukaiset selkeät ja avarat tilaratkaisut, alhainen melutaso ja kaiuttomat tilat, vapaat kulkureitit, hyvä valaistus ja selkeät värikontrastit sekä opasteet luovat parhaimmat puitteet turvalliselle hoidolle. Esteettömyydellä kustannustehokkuutta Kun terveydenhuollon tiloissa kiinnitetään huomiota esteettömyyteen, saadaan aikaan merkittäviä säästöjä vähäisillä kustannuksilla. Potilasturvallisuuden ohella myös yleinen viihtyvyys paranee. Kaikissa terveydenhuollon laitoksissa on tarpeen laatia esteettömyyskartoitus, toimenpidesuunnitelma ja seurantajärjestelmä edistämään esteettömyyttä ja sen myötä potilasturvallisuutta. Esteettömyyskartoitukset pitää tehdä myös uusiin tai hiljattain peruskorjattuihin sairaalarakennuksiin, koska ne eivät välttämättä ole esteettömät. Hyvä turvallinen hoito esteettömässä ympäristössä on jokaisen potilaan perusoikeus. Lähteet: Jokiniemi, Jukka 2007: Kaupunki kaikille aisteille. Moniaistisuus ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä. Teknillisen korkeakoulun akkitehtiosaston tutkimuksia 2007/29. Verhe, Irma; Aalto, Leena; Anttila, Jesse; Aro, Päivi ja Åkerblom, Satu (2006): Asunnonmuutostöiden kehitys- ja seurantamalli. Teknillisen korkeakoulun Sosiaalija terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti (Sotera). (Invalidiliiton esteettömyyssivusto) h t t p : / / w w w. k u u l o l i i t t o. f i / m a - t e r i a a l i p a n k k i / e s t e e t t o m y y s / kuulokynnysesteettomyys

7 Kaatumiset kuriin Kaatumisten ehkäiseminen on tärkeä potilasturvallisuuden haaste. Jokaisella sairaalassa hoidettavana olevalla potilaalla on jonkin suuruinen kaatumisriski. Arviolta jopa % potilaista kaatuu useammin kuin kerran sairaalahoitonsa aikana. Kaatumiset aiheuttavat vammoja ja saattavat johtaa kaatumispelkoon. Pelon seurauksena elinpiiri voi supistua ja se puolestaan heikentää elämän laatua ja huonontaa toimintakykyä. Toistuva kaatuminen on useimmiten merkki heikentyneestä terveydentilasta ja toimintakyvystä. Se voi johtua myös esimerkiksi useiden keskenään epäsopivien lääkkeiden käytöstä. Kaatumisten syyt Kliininen erityissairaanhoitaja Carola Wisur-Hokkanen Vaasan keskussairaala Kaatumisten syyt voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin syihin. Sisäiset syyt ovat ihmiseen itseensä liittyviä syitä, esimerkiksi alentunut liikuntakyky, puutteellinen ravitsemustila, heikentynyt näkö, tuki ja liikuntaelinsairaudet sekä keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet. Mitä vanhempi henkilö on, sitä yleisemmin kaatuminen johtuu näistä henkilöön liittyvistä syistä. Yli 80-vuotiailla sisäiset syyt aiheuttavat jopa 80 % kaatumisista. Ulkoiset syyt liittyvät rakennettuun ympäristöön, kuten valaistukseen, lattiamateriaaleihin ja kulkuväylillä oleviin esteisiin. Esimerkiksi liukkaus, kynnykset ja portaikot aiheuttavat kaatumisia. Lisäksi potilaan henkinen vointi vaikuttaa kaatumisiin. Sekavuus, heikentynyt muisti tai kyvyttömyys ymmärtää asioita voivat lisätä potilaan kaatumisriskiä. Kaatumisriskitekiöihin kiinnitettävä huomiota Sairaaloissa kaatumisen riskitekijät ovat erilaisia eri potilailla. Osastolla voi olla potilaita, joilla on myös omia yksilöllisiä riskitekijöitä. Potilaat, joilla on useampi kuin yksi riskitekijä, kaatuvat muita todennäköisemmin. Kun riskien määrä kasvaa, suurenee myös todennäköisyys kaatua. Sairaaloissa suurin osa kaatumisista sattuu lähellä potilaan sänkyä. Muita yleisimpiä paikkoja ovat käytävä, kylpy-huone ja wc-tilat. Potilaan siirrot joko sängyllä tai tuolilla ovat riskitilanteita, joissa potilas usein kaatuu. Myös käveleminen, wckäynnit ja istuminen tuolissa, wc-pöntöllä tai pyörätuolissa lisäävät kaatumisen vaaraa. Jos potilas on jo aiemmin kaatunut sairaalahoidossa, hänen kaatumisriskinsä kasvaa. Maailmalla on tehty satoja tutkimuksia kaatumisen ehkäisystä.. Kaatumisten ehkäisyn haasteena ovat riskitekijöiden yhteisvaikutukset. Siksi ehkäisyssä on tarpeen tarkastella useita riskitekijöitä samanaikaisesti eikä vain yhtä riskiä kerrallaan.. Kaatumisriskiryhmään kuuluvien potilaiden riskien arvioinnista ja hoito-ohjelmista on laadittu useita suosituksia. Potilaiden kaatumista voidaan vähentää käyttämällä arviointi-mittareita, joiden avulla suurimmassa kaatumisriskissä olevat potilaat tunnistetaan paremmin. Arviointi pitää tehdä mahdollisimman nopeasti potilaan saavuttua sairaalaan, ja aina kaatumisen jälkeen tai terveydentilan muuttuessa. Kaatumiset pitää kirjata sekä käydä kaatumisten syyt järjestelmällisesti läpi. Arvioinnin tulos pitää aina kirjata näkyvälle paikalle potilasasiakirjoihin. Etenkin iäkkäältä potilaalta pitää aina tiedustella mahdollisia kaatumisia. Myös liikuntakyky ja tasapaino on tarpeen selvittää yksinkertaisin kävely- ja tasapainotestein. Jos kaatumisia on sattunut usein, tarvitaan jäsenneltyjä tutkimuksia kaatumisten syiden selvittämiseksi. Niihin kuuluu yleistutkimusten lisäksi keskeisten kaatumissyiden selvittäminen. Säännöllinen liikuntaharjoittelu, joka sisältää voimaharjoittelua ja tasapaino- ja/tai koordinaatioharjoittelua, on osoittautunut tehokkaaksi kaatumisten ehkäisyssä. Kaatumisriskien tunnistaminen ja käytännön työhön tarttuminen niin, että kaatumiset ehkäistään ennalta, on kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä. Vaasan keskussairaalassa on keskitytty kaatumisen seurantaan ja ehkäisyyn sairaalahoidon aikana. Aluksi kehittämistyössä on mukana kaksi vuodeosastoa, joilla seurataan potilaiden kaatumisten määrää. Kaatumisen riskiarviointi tehdään kaikille iäkkäille potilaille sekä potilaille, joilla on sekavuutta sairaalaan tullessa, ja leikatuille potilaille ja kipulääkkeitä tai rauhoittavia tai unilääkkeitä käyttäville potilaille. Hoitaja tekee myös kaatumisriskikyselyn, jonka tarkoituksena on tunnistaa potilaat, joilla on lisääntynyt kaatumisriski. Lisäksi tarkistetaan potilasjalkineiden kunto, yövalojen toiminta ja apuvälineiden turvallisuus. Osastoilla myös testataan hälytysmattoa, joka hälyttää kaatumisriskin omaavan henkilön noustessa sängystä. Kaatumisriskimerkinnät on muutettu paremmin näkyviksi sähköiseen potilastietojärjestelmään. Tämän kevään aikana valmistuu potilaalle suunnattu tietopaketti kaatumisten ehkäisystä. Vaasan keskussairaalan tavoitteena on saada kaatumiset kuriin ja tehdä kaikki mahdollinen, ettei yksikään potilas kaatuisi. 7

8 Suomen lehti Tupakasta ja valheista Helsingin Sanomat otsikoi pääkirjoituksessaan 15. toukokuuta: Veroilla hillitään tupakointia. Kirjoituksessa todetaan, että EU-komission selvityksen mukaan hinnankorotukset leikkaavat tehokkaasti tupakan kulutusta. Suomen lisäksi tutkimuksessa oli mukana 10 muuta EU-maata. 10 %:n hinnankorotus laskee tupakan kulutusta 3-4 %. Suomi erottui tutkimuksessa kuitenkin niin, että irtotupakan myynti kasvoi 17 % savukkeiden hinnan noustessa. Jos suomalaiselle tupakkaaski on liian kallis, hän alkaa vääntää itse sätkänsä. Suomessa tupakka on edelleen kansanterveyttä haittaava tapa. Ja se kaiketi saakin olla, sillä tupakoinnin ohella meillä on ollut tapana pitää terveysfasisteina tai sosiaalitanttoina niitä, jotka ovat rajoituksia ja korotuksia ajaneet. Tällaista leimaa ei kukaan ole kyennyt asettamaan oikeustieteen tohtori Erkki Aurejärven ylle asettamaan, sillä tämä vuoteen 2006 saakka Helsingin yliopiston siviilioikeuden professorina toiminut juristi on omalla toiminnallaan antanut liian määrätietoisen vaikutelman siitä, että tupakka todella tappaa ja että tupakkatehtaat ovat edistäneet tupakointia vuosikymmenet määrätietoisella valehtelemisella. Vuodesta 1988 alkaen hän on halunnut saattaa tupakkajättiläiset edesvastuuseen sekä monet tupakkateollisuuden edusmiehinä toimineet. Vuonna 1988 alkoi ensimmäinen suuri tupakkaoikeudenkäynti. Siinä Pentti Aho vaati korvausta monista tupakan aiheuttamista keuhkosairauksistaan. Oikeudenkäynti päättyi tappioon vuonna 2001, jolloin Aho itse oli jo kuollut. Toinen oikeudenkäynti alkoi 2004 jatkuen viime aikoihin ja tappioon. Jälkimmäisessä valheen kohteena olivat olleet kevytsavukkeet, joita uskoteltiin terveellisemmiksi. Aurejärvi antaa edelleen uusimmassa kirjassaan niin sanotusti palaa. Hän polemisoi, provosoi ja on aidosti sekä vihain- 8 en että loukkaantunut uhrien puolesta. Kirja on nimeltään Tupakkateollisuuden kuolemankauppiaat. Se on pamfletti, jonka taustalla on 24 vuotta tutkimustyötä ja juridista selvittelyä. Tähän mennessä tupakkateollisuus on ollut vahvoilla. Keinojen moninaisuus on pamfletin kiinnostavinta antia. Niiden luetteleminen tässä ei olisi mahdollista, mutta kuvaavaa jotenkin on se, että samana vuonna, kun ensimmäinen suuri tupakkaoikeudenkäynti alkoi, perustettiin maahamme yhdistys nimeltään Huomaavaiset tupakoitsijat. Kun terveydelliset vaarat alkoivat liiaksi paistaa läpi, alettiin korostaa tupakoinnin vapautta. Olisihan se tapa sallittava hyvin käyttäytyville ihmisille. Tässä voitiin helposti hyödyntää myös sitä tosiasiaa, että tupakkariippuvainen ihminen kernaasti perustelee oman tapansa vaarattomuutta. Erityisen surullista on se, että tähän sortui tupakkaoikeudenkäyntiä kommentoimaan jopa nykyinen arkkiatri Risto Pelkonen, joka Terveys lehdessä latelee seuraavaa: Malttamattomana odotan nyt sitä oikeudenkäyntiä, missä maksakirroosipotilas, alkoholisoitunut juppi tai rattijuoppo nostaa syytteen valtion monopolia vastaan myrkyn myymisestä. Yhtä hullu olisi sellainen oikeudenkäynti, jossa voin tuottaja pannaan syytteeseen sydänsairauden tai elintarviketeollisuus lihavuuden aiheuttamisesta. Näin oli taitava, mutta itse tupakoiva lääkäri saatu ehkä tahtomattaan tupakan vaaroja vähättelemään. Tupakointi on aina vaarallista ja aina tappavaa. Vaikka Pelkonen ei toki ole ainoa, jonka logiikkana oli se, että ei pidä moralisoida muiden huonojakaan tapoja, oli sentään jo arkkiatrina lausuttu kommentti Helsingin Sanomissa , jolloin hän rinnasti tupakan vaarallisuudet liikunnan laiminlyömiseen ja liialliseen valvomiseen. Markkinointihan onnistuu, kun sinänsä järkevinä pidetyt ihmiset saadaan uskomaan, että tupakointi on nimenomaan oikeus. Kuitenkin tilastot kertovat, että vuonna 1967 mieslääkäreistä tupakoi 42,5 %. Vuonna 1995 määrä oli 7 % ja 2010 enää 4 %. Tupakkateollisuus on väittänyt kategorisesti, että tupakka ainoastaan voi tappaa, mutta suomalainen lääkärikunta näyttää pääosin uskovan, että se varmasti vie hengen ja on viisainta olla polttamatta. Jotakin kertovat muutkin tilastot, joita Aurejärvi tarjoaa lukijalleen: Vuosien välisenä aikana tupakan aiheuttamiin sairauksiin on kuollut Suomessa ihmistä. Jo 1950-luvulla tupakan tappavuus oli tutkimuksissa todettu niin Englannissa kuin Yhdysvalloissa. Kirjaa voi suositella kesälukemiseksi ja silloin lienee helpompi jättää tupakointikin. Kirja-arvio: Jaakko Ojanne

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjäpalautetta virtuaali- ja reaalimaailmasta Stakes, Auditorio 14.12.2007 Helinä Kotilainen Helina.Kotilainen@stakes.fi Miten virtuaaliympäristöä voidaan

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kaatumisten ehkäisy sairaalassa

Kaatumisten ehkäisy sairaalassa Kaatumisten ehkäisy sairaalassa IKINÄ-mittarin screening version pilotointi KYSissä IKINÄ -mittari Iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisyyn on kiinnitetty THL:ssä huomiota jo useiden vuosien ajan ja materiaalia

Lisätiedot

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Magnus Björkgren Terveystieteen yksikön johtaja / projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Tietoa kaatumistapaturmien ennaltaehkäisystä

Tietoa kaatumistapaturmien ennaltaehkäisystä Tietoa kaatumistapaturmien ennaltaehkäisystä Tietoa kaatumistapaturmista Kaatumista voi välttää hyvällä ennakoinnilla Kaatuminen on ikääntyvien suomalaisten yleisin tapaturma. Kaatumiset aiheuttavat valtaosan

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2014 Tunne lääkkeesi itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö Katri Hämeen-Anttila, dosentti, kehittämispäällikkö, Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot