20 Infrapunasaunan asema suomalaisessa saunakulttuurissa Kalervo Salo

Transkriptio

1 2/2007

2 l S I S Ä L L Y S 3 Suomalaisen Saunan Tutkimussäätiö, Lasse Viinikka 4 Lapsi saunassa ja saunomassa, Ilkka Välimäki, Eero Jokinen 8 Unohtumaton sauna, Kirsti Toppari 10 Penki vantos - viisi vihtaa, Jussi Niemelä ja Kimmo Rautio 12 Saunasta käsin, Pirjo Moilanen 14 Hollantilainen Thermen Holiday kylpylä, Risto Elomaa 16 Saunan rakennevaatimukset, Eero Kotkas 20 Infrapunasaunan asema suomalaisessa saunakulttuurissa Kalervo Salo 22 Suomalaisen Saunan Tutkimussäätiön historia, Lisa Mäkelä 26 Naapurimme Koivusaari rakennetaan täyteen Hilkka Heimonen 28 Kansainvälinen Kooneri, Marketta Forsell 28 Terveisiä toiminnanjohtajalta, Hilkka Heimonen 29 Kesätapahtumia, Lisa Mäkelä 30 Sauna-asiaa Mökkimessuilla, Esko Mäkelä 32 Saunaseuran 70-vuotisjuhlien kutsu 32 Saunalaulelmakilpailu saunaseuralaisille 34 Iki-kiuas iki-roudan maassa, Armas Alvari 36 Koivunkukka, Erkki Helamaa 37 Aukioloajat 38 Yhteystiedot 61. vuosikerta tilaushinta 22 /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie Helsinki puh fax Toimituskunta Pekka Laaksonen, pj Mikko Meronen,vpj Aki Arjola Hilkka Heimonen Tuomas M.S. Lehtonen Lisa Mäkelä Seppo Pukkila Raili Vihavainen Päätoimittaja ja toimitus Raili Vihavainen Ilmoitukset Pekka Alhojärvi Mesenaatintie 9 D Helsinki Etukansi Nikolas ja Ellinoora ja kotisaunan kosketus Kuva Raili Vihavainen Lehden ulkoasun graafi nen suunnittelu Heli Nuotio Sauna-lehti 3/2007 aineistopäivä ilmestyy viikolla 39 Painopaikka: Priimus Paino Oy ISSN Mediakortti Sauna 2/2007 2

3 Suomalaisen Saunan Tutkimussäätiö - merkittävä saunatietouden lisääjä Suomen Saunaseuran piirissä saunomisen tieteellistä tutkimista on aina pidetty tärkeänä ja 1960-luvuilla tutkimustyö oli kiinteä osa Seuran omaa aatteellista toimintaa luvulle tultaessa korkeatasoinen tutkimustyö kehittyi kuitenkin niin vaativaksi, ettei saunatutkimuskaan ollut enää mahdollista ilman merkittävää muun yhteiskunnan tukea. Tämän tuen hankkimiseksi alettiin puuhata säätiötä. Aktiivisin säätiöasian ajaja oli agronomi Atte Pakkanen. Suomalaisen Sauna Tutkimussäätiön säädekirja allekirjoitettiin Vaskiniemen takkahuoneessa 9. päivänä tammikuuta 1984 ja jo 11 päivän kuluttua oikeusministeriö antoi säätiön perustamisluvan. Säätiö organisoitui saunatutkimuksen kolmen pääalueen mukaisesti lääketieteelliseen, perinnetieteelliseen ja rakennustekniseen jaostoon. Jaostoihin saatiin mukaan maan parhaat asiantuntijat ja Säätiön hallitukseen joukko vaikutusvaltaisia henkilöitä. Säätiö keräsi ja jakoi saunatietoa sekä toimi arvostettuna asiantuntijaelimenä mm. suunnitellen osaltaan parinkin kansainvälisen saunakongressin tieteellisen ohjelman. Se myös toteutti itse toimeksiantoina joitakin hankkeita, esim. saunan puhtauteen liittyvän merkittävän tutkimuksen. Yhtä alkuperäistä tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu toivotulla tavalla: yhteiskunnan rahahanat eivät saunatutkimukselle auenneet. Tähän vaikuttivat varmasti monet syyt. Lama tiukensi yritysten rahankäyttöä ja tutkimusrahoitusten yleiset jakoperiaatteet muuttuivat suuria tutkimusohjelmia suosiviksi. Huolellisesti asiaa harkittuaan Suomalaisen Saunan Tutkimussäätiö päätti lopettaa toimintansa alkuvuonna Lopettamiskokouksessa oli mukana yksi henkilö, pankinjohtaja Olli Härmänmaa, joka oli ollut mukana myös perustamiskokouksessa. Säätiön varat siirtyvät Suomen Saunaseuralle käytettäväksi alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Seuraan on perustettu tutkimustoimikunta hoitamaan asiaa. Jos kysytään, oliko Suomalaisen Saunan Tutkimussäätiön perustaminen tarpeellista, on vastaus jälkiviisaudenkin valossa selvä: kyllä oli. Säätiö toimi vahvana saunan asiantuntijaelimenä ja sen toiminnan tuloksena saunakulttuurimme arvo alettiin ymmärtää entistä paremmin. Suomalaisen Saunan Tutkimussäätiö oli merkittävä saunatietouden lisääjä. Lämpimät kiitokset kaikille, jotka Suomalaisen Saunan Tutkimussäätiössä toimimalla ovat saunan asiaa edistäneet. LASSE VIINIKKA Sauna 2/2007 3

4 ILKKA VÄLIMÄKI JA EERO JOKINEN Lapsi saunassa ja saunomassa Terve äskensyntynyt vauva kylvetetään muutaman kymmenen minuutin iässä. Tätä on edeltänyt kuukausien oleskelu kehonlämpöisessä vedessä ja sen päättyminen syntymisen rajuun urakkaan. Ensimmäinen kylpy on pikainen paluu märkään elementtiin, joka valuu vauvan ihoa pitkin ja kuuluu loiskeena kylvettäjän ihastelevien sanojen ja hellivien otteiden keskellä. Vielä sata vuotta sitten Suomessa 95% kaikista synnytyksistä oli kotisynnytyksiä! Äiti synnytti usein saunassa ja uusi vauva sai ensimmäisen kylpynsä saunassa. Suomalaisesta lääkäristä tuntui täysin tyrmistyttävältä, kun brittiläinen lastenlääkäri luvun yhteistapaamisessamme tiedusteli, minkä ikäisenä lapsen voi viedä ensimmäisen kerran saunaan. Kysymys tarkoitti tietenkin kylpemistä kuumassa höyrysaunassa ja saunomista höyryssä, mystisessä löylyssä, jonka sanan ääntäminen Englannissa onnistui vain J.R.R. Tolkienille. - Onneksi olimme jo tällöin ryhtyneet tieteellisesti selvittämään lasten saunomista ja kuuman huoneen vaikutuksia lasten elämään ja elimistöön. Lasten saunomisen tavat Saunominen on osa suomalaisen perheen elämänmenoa vähintään kerran viikossa. Arvelimmekin, että vauva otetaan varhain perheen mukaan saunaan ja vesileikki paljussa saunan lauteilla on hauskaa ja vaaratonta. Lounais-Suomessa tekemämme kyselytutkimuksemme osoitti, että lapsia kylvetetään saunassa keskimäärin 4,5 kuukauden iästä lähtien ja 12 % heistä on käytetty saunassa jo kuukauden ikäisenä. Vauvoja pidettiin saunassa vain alle 5 minuuttia, mutta joka neljäs yli 13-vuotias viipyi löylyssä yli 15 minuuttia. Kodin ohella lapset saunoivat kylpylöissä ja liikuntatilojen saunoissa. Tässä 1980-luvulla tehdyssä selvityksessä urheilun ja saunomisen välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Lapset pitivät saunomista yleensä miellyttävänä, mutta noin 19 %:lla esiintyi lieviä huonovointisuuden oireita kuten päänsärkyä, huimausta, kuumotusta ja sydämentykytystä. 43% yli 13-vuotiaista ilmoitti nukkuvansa tavallista paremmin saunomisen jälkeen, mutta joukossa oli myös muutama, joiden yöunta saunominen haittasi. Olisi kiintoisaa toistaa tällainen selvitys, koska lasten ja nuorten tavat ja ajankäytön kulttuuri ovat melkoisesti muuttuneet viime vuosikymmenien aikana. Sauna on lapselle kuuma ympäristö Suomalainen sauna on kuuma paikka, jossa ilman korkea lämpötila (80-90 astetta) ja sen nopea vaihtelu saunoessa asettavat kovat vaatimukset elimistön lämmönsäätöjärjestelmälle. Saunan löylyssä kehon tasalämpöisyyttä ylläpidetään ja lämpöä pystytään poistamaan vain hikoilemalla. Lapsen lämmönsäätö on monin tavoin rajoittuneempi kuin aikuisella: vauvalla ja leikki-ikäisellä lapsella on kokoonsa nähden epäedullisen suuri ihon pinta-ala, jolloin pikkulapsi kuumenee samassa saunanlämmössä enemmän kuin aikuinen. Lisäksi lapsen ihonalainen lämpöä eristävä rasvakudos on niukka, hikoilukyky on alhainen ja päivittäinen vedentarve korkea. Lämmönsäätelykyvyn rajoitusten takia lapsen ydinlämpötila (peräsuolilämpö) alkaa kohota heti löylytilaan tultua ja jatkuu koko siellä viipymisen ajan (kuva s.7). Lapsi ei olekaan saunassa tasalämpöinen niin kuin pitäisi! Verenkierron ja hengityksen muutokset saunassa Lapsilla on rajoituksia verenkierron osa tekijöissä, sitä enemmän mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Verenkierto vilkastuu kaikilla saunoessa. Alle viisivuotias lapsi kasvattaa sydämen pumpputehoa nostamalla melko voimakkaasti sykettä, kouluikäisillä sykkeen kohoaminen on Sauna 2/2007 4

5 Nikolakselle ja Ellinooralle saunominen on miellyttävä kokemus heidän omilla ehdoillaan Kuva Raili Vihavainen vaimeampi. Valtimoverenpaine ei muutu, koska lämmetessä ääreisverenkierto avautuu. Vilvoittelun aikana pienten lasten verenpaine voi laskea ja tästä säätöjärjestelmän hitaudesta johtuen voi lapsella tuntua ohimenevästi huimausta. Vilvoittelu kylmässä vedessä taas kohottaa verenpainetta. Saunassa hengitys tehostuu ja saunoja läähättää, mikä lisää keuhkotuuletusta. Tämä voi joillakin pikkulapsilla myös aiheuttaa huimausta. Yleensä kaikki mainitut muutok- Sauna 2/2007 5

6 set ovat vähäisiä, ohimeneviä ja terveillä lapsilla viattomia. Lämpöstressi ja stressihormonivaste Sisäelinhermoston sympaattinen säätö aktivoituu kuumassa ympäristössä. Samoin tapahtuu n.s. stressihormonien ja munuaisten hormonaalisen säädön aktivoituminen. Tavoitteena on ylläpitää kehon vesipitoisuutta sekä turvata kiertävä veritilavuus ja valtimoverenpaine. Saunomisen aiheuttamat hormonivasteet ovat osoitettavissa lapsuudessa. Totesimme vuotiailla lapsilla kymmenen minuutin lämpöstressin aiheuttavan 0.8 %:n painonmenetyksen hikoilun seurauksena, mutta veren plasmatilavuus ja suolatasapaino eivät järkkyneet. Sympaattisen hormonijärjestelmän vastetta saunalle ei esiintynyt. Lämpöstressivaste löytyi mm. kasvuhormonin erityksessä, mutta muutokset olivat vähäisiä ja nopeasti palautuvia, luonteeltaan ne olivat pääosin samankaltaisia kuin aikuisten saunatutkimuksissa on todettu. Ne osoittivat sekä lämpöstressin että emotionaalisen rasittavuuden pysyvän hyvin hallinnassa tutkimillamme lapsilla. Tiedosta lapsi saunassa! kun saunot lapsen kanssa Saunan aiheuttaman lämpöstressin sietäminen vaatii moitteetonta toimintaa sisäelinhermostolta ja hormonisäädöltä. Sieto on yksilöllistä: toinen sopeutuu kuumuuteen nopeasti, toinen hitaasti. Saunassa kylpeminen on lapselle miellyttävä kokemus kunhan yllä mainitut rajoitukset otetaan huomioon saunomistavoissa. Riittävä juominen on turvattava kylpemisen yhteydessä. Lapsen (kuten aikuisenkin) tulee sallia tuntemuksiensa mukaan liikkua löylyhuoneen, pesutilan ja vilvoittelualueen välillä. Tutkimukseemme vakioitu 10 minuutin lämpöaltistus on todelliselle saunomiselle vieras, vauvaikäisille liian pitkä ja ehkä liian lyhyt yli murrosikäisille intohimoisille saunojille. Saunassa ei olla kello kaulassa! Vaikka tunnetaan vanha sanonta sauna on vaivaisen lääkäri, akuutisti sairasta, kuumeista lasta ei tule viedä löylyyn. Sauna ei paranna flunssaa eikä infektiota. Saunomisen aiheuttama hengityksen ja verenkierron kiihtyminen ei ole rasituksena juoksulenkin veroinen, mutta mikäli lapsella on rajoittava hengityselinten tai sydämen vajaatoiminta, tulee lääkärin kanssa keskustella myös saunomistavoista ja noudattaa hänen suosituksiaan. Lisäksi luonnollisesti jokainen lapsi vaatii aikuisen valvontaa saunassa, sitä enemmän mitä pienempi hän on. Palovammariskin vuoksi myös löylyveden on oltava haaleaa. Lasten saunomista tutkittu erittäin vähän Vastasimme monisanaisesti brittiläisen kollegan kysymyksiin saunan sopivuudesta - ehkä se häntä tosiasiassa kiinnosti yhtä vähän kuin tieto siitä, missä iässä lapsen voidaan sallia kuunnella Ylämaan säkkipillin ihastuttavan särmikästä sointia! Me suomalaiset uskomme ja pidämme faktana, että suomalainen saunamme sopii kaikille, myös suomalaisille lapsillemme. Me lastenlääkärit tiedämme, että asia ei ole ihan näin yksinkertainen: pikkulapsi ei siedä pitkäkestoista kovaa kuumuutta, hän ei pysty tätä asiaa myöskään itse kertomaan. Lisäksi hän on alttiina palovammoille, eniten leikki-iässä. Saunaan tottunut suomalaisperhe osannee huolehtia lapsistaan saunassa, koska saunakulttuuri on peritty isältä pojalle. Karaistuuko suomalainen lapsi sietämään saunaa luonnostaan, saunoessaan vauvaiästä lähtien? Kestääkö suomalaislapsi saunomista paremmin kuin ulkomaalainen? Emme tiedä! Lasten saunomista on tieteellisesti tutkittu erittäin vähän, sitä kannattaa laaja-alaisesti tutkia lisää, parhaiten Suomessa! Professori Ilkka Välimäki esitelmöi elokuussa 2006 kansainvälisessä saunakongressissa otsikolla: A Cild in the Sauna. Sauna 2/2007 6

7 Ukin kanssa on turvallista perehtyä saunomisen kiehtovaan maa ilmaan. Elämänkaaren alku- ja loppupäät yhtyvät tässäkin, lempeissä löylyissä. Juha ja Martti-ukki Saimaan rannan kesäsaunalla. (Kuvateksti Raili Vihavainen Kuva Juha-Pekka Vihavainen) Kehon ydinlämpötilan vaste 10 minuutin sauna-altistukselle 80 eri ikäisellä lapsella. Sauna 2/2007 7

8 KIRSTI TOPPARI Unohtumaton sauna Lohjan Jalassaaressa, Ahtialan entisen kartanon mäkisessä maastossa suurten puiden katveessa kohoaa vanha keltainen sauna. Sen vierellä ja ympärillä levittäytyy Ahtialan aikoinaan kuuluisa puutarha. Mäen laella seisovat autioksi jäänyt päärakennus sekä ne ainoat, jotka vielä ovat jäljellä entisestä kylästä: puutarhurin rakennus, asuinkäytössä toimiva ruokala sekä vasta viime sotien jälkeen valmistunut konttori. Viimeinenkin osa tallina, navettana ja riihenä palvellutta 1700-luvun ulkorakennusta on äskettäin purettu. Milloin sauna on rakennettu? Todennäköisesti silloin, kun suomen kielen tutkija Arvid Genetz eli runoilija Arvi Jännes 1800-luvun lopussa oli ostanut Ahtialan vanhan tilan, jonka juuret ulottuvat vuosisatojen taakse. Tai ehkä vähän myöhemmin, kun Ahtialasta isännyyden siirryttyä Genetzin pojalle Juho Jännekselle oli tullut sekä omenatarha ja tunnettu, mainostettu taimisto ( taimet vanhasta Ahtialasta! ) että puutarhanhoidon ja maanviljelyksen opiskelijoiden harjoittelukeskus. Ainakin silloin jo olivat käytössä Kyöpeli - harjoittelijoiden asuntola - sekä Jukola, Tuulentupa ja Omenala, jonka nimi käytössä usein muuttui Manalaksi. Sitä saunaa en unohda koskaan. Muistoni ulottuvat talvisodan aikaan, jolloin Ahtialaan ja sen naapuriin Heimo-huvilaan oli majoittunut evakkoja pääkaupungin pommitusten keskeltä. Kartanon perheellä oli toki järvenrantasaunansakin, mutta sen käyttö tulipalopakkasilla oli liian hankalaa. Sekä oma väki että evakot turvautuivat keltaiseen väensaunaan. Löylyhuoneen, pesuhuoneen ja pukuhuoneen lisäksi saman katon alla on myös iso puuliiteri. Jo tuolloin olivat käytössä sekä sähkövalo että juokseva vesi. Siellä kylpivät sitten koko Ahtialan taimistotilan olemassaolon ajan eli 1960-luvulle asti niin harjoittelijat kuin kartanon mailla asuvat työntekijätkin. Oli miesten vuorot ja naisten vuorot ja lisäksi tietyt perhevuorot. Saunarakennus toimi myös pesutupana ja pitkään myös eräänlaisena apukeittiönä. Siellä myös lajiteltiin ja tarvittaessa pestiin myyntiin menevät valtavat siemenmäärät. Ehkä näin pitkän ajan kuluttua voi jo paljastaa, että sauna jatkosodan aikana sai vielä uuden käytön: joskus siellä teurastettiin ja paloiteltiin jokin musta sika eli kultaakin kalliimpi kotieläin, jonka olemassaolosta ankara kansanhuoltolautakunta ei ehkä ollut tietoinen. Sodan lopullla saunasta tuli tilan töissä toimivien sotavankien tyyssija. Mahtava rautatelki sulki ulko-oven, ja kaikkia kolmea ikkunaa suojasivat kalterit. Kantavieraana Vuosikymmenten kuluessa saunaa on toki korjattu ja uudistettu. Ennen kuuma vesi laskettiin hanasta pataan, nyt on padalla oma tulisijansa. Jatkuvalämmitteiseksi sauna muuttui vasta sotien jälkeen. Pesuhuoneessa on mahdollisuus myös ammekylpyyn, ja lauteille johtavat portaat ovat saaneet turvallisen kaiteen juuri sopivanmuotoisesta vahvasta oksasta. Uusi tutustumiseni saunaan alkoi, kun parikymmentä vuotta sitten muutin asumaan Ahtialan lähituntumaan vanhempieni ja isovanhempieni entiseen kesäkotiin Heimo-huvilaan. Ahtiala oli jo silloin siirtynyt uuteen omistukseen, ja sen entinen toiminta oli lakannut. Heimon sähkötön ja vesijohdoton järvenrantasau- Sauna 2/2007 8

9 na osoittautui talvikäytössä melko hankalaksi - avannon hakkaaminen ei oikein houkutellut. Niinpä oli kovin helppo suostua Ahtialassa eläkevuosiaan asuvien naapurien, Laura ja Martti Aaltosen kutsuun sauno meillä! Siitä alkoi yhteinen saunataipaleemme. Sovittiin niin, että perhe tarjoaisi saunan ja minä saunakaljat. Joka syksy tehtiinkin sitten Aleksis Kiven tapaan olviretki Schleusingeriin eli olutkorin autohaku Virkkalan kaupasta kymmenen kilometrin päästä. (Kulutus ei ollut kovin ylenpalttista, koska yksi kori riitti koko talveksi.) Tarjoilun tasapainoa tosin hämmensi, että Aaltosilla lisäksi oli säännöllisesti katettuna kahvitai teepöytä vehnäsineen. Lauantai-iltojen saunasta tuli viikon kohokohta. Puolen kilometrin vaellus milloin pilkkopimeässä, milloin kuutamossa, milloin syyshämärässä tai sateessa oli odotettu tapahtuma. Perillä odotti höyryävä sauna, jonne Laura ja minä naisten vuorollamme kävelimme, liukastelimme tai joskus hurautimme potkukelkoilla. Löyly kihisi, vasta oli valmiina lauteilla. Ja niillä lauteilla sitten vietettiin unohtumattomat jutteluhetket - paranneltiin milloin maailmaa, milloin vain omaa elämää. Selät pestiin toisiltamme sulassa sovussa. Kotiin tullessani muistan usein ajatelleeni: kunpa en vain tätä elämystä menettäisi! Ja tähän asti sitä on jatkunut. Kiitokset saunalle, kiitokset hyville naapureille! Ahtialan vanha väensauna. - Toim.huom.: Kirjoittaja on Arvid Genetzin tyttären Laura Harmajan tytär. Sauna 2/2007 9

10 JUSSI NIEMELÄ JA KIMMO RAITIO Penki vantos - viisi vihtaa Liettuan Sauna-akatemian puuhamiehet kyyditsevät meitä pimenevässä illassa Druskininkain liepeillä sijaitsevaa saunaa kohti. Ammattilaiset jäävät levittämään saunaevankeliumia saunase minaarin yhä jatkuessa Vilnassa. Me turistit olemme irrottautuneet seminaarin virallisesta ohjelmasta. Perinteinen liettualainen saunailta vihtaproseduureineen odottaa. Saavumme isäntämme Jousazin kesämökille. Pihapiirissä on liettualaiseen tyyliin rakennettu sauna. Suurimmaksi osaksi yli 100 vuotiaista hirsistä tehty rakennus vastaa suomalaista saunaa - kiukaan muhkeus tosin riittäisi yleisen saunan lämmönlähteeksi. Lämpötila on kuitenkin mieto, noin 80 astetta ja kosteustaso kotoisia löylyjä vastaava. Vihtamestarit Algis, Ilona ja Rytis virittelevät vihta-arsenaaliaan illan sessiota varten. Mestarit kertovat vihtakäsittelyn sisältävän eri vaiheita seuraavasti: valmistelu, ravitsemus, hoito, puhdistus sekä rentoutus. Saunominen alkaa suomalaiseen tapaan. Paikallista saunakulttuurimaustetta antavat Jousazin valkosipuliuutelöylyt. Tapa on yleinen Liettuassa. Valmiiksi sekoitettua uutetta ruiskautetaan löylyveden sekaan. Cocktailissa on tukevasti valkosipulia, eri yrttejä sekä tietenkin loraus votkaa. Sangen garaisevaa (garas = löyly)! Tältä tuntuisi saunoa italialaisessa pizzauunissa vienankarjalaiseen leivinuunisaunomistyyliin. Oregano ja tomaattikastike vain puuttuvat. Alkulämmittelyn jälkeen alkavat vihtomisrituaalit. Vihdottava asettuu lauteille päinmakuulle. Pään alle asetetaan vihta tyynyksi. Aluksi herätellään lämpimiä ilmavirtoja kahdella vihdalla, koskematta vielä vihdottavan ihoon. Seuraavaksi vuorossa on rummuttelua, jossa käytetään eri lehviä. Vihdoilla myös haudotaan polvitaipeet sekä hierotaan lihaksia. Välillä heitetään hieman löylyä - onneksi nyt ilman valkosipuliboostereita, jotka vain peittäisivät miellyttävän lehtien tuoksun. Jalkapohjien käsittelyssä on akupunktiohoidon tuntua. Katajaisella ei huis- kita, vaan se asetetaan iholle ja lehtivihdalla taputellaan hellästi päälle. Akatemian kouluttamien vihtamestarien mukaan vihtomisen terveysvaikutuksia vähätellään. Tutkimustuloksia tästä tieteenhaarasta tuskin on. Uskomuksia ja perinnetietoa kerätään Liettuan lisäksi Venäjältä ja Latviasta, missä saunojilla on tapana vihtoa toisiaan myös arkisemmin kahdella koivuvihdalla. Jokaisella vihtatyypillä uskotaan olevan oma lääkinnällinen tai energeettinen vaikutus. Välillä vilvoitellaan ulkona. Ennen vilvoittelua koko kehoon hierotaan karkeaa mineraalisuolaa. Suolan ja osmoosin ansiosta kuona-aineet kuulema tulevat ulos kehosta. Hieman karkeata, mutta ihan mukavaa puuhaa. Vilvoittelun jälkeen ämpäristä kaadetaan vettä päälle ja suola huuhdotaan pois. Myöhemmässä vaiheessa suolaa käytetään vielä yhdessä hunajan kanssa, vaikutus on varmasti tehokas. Puhdistusvaiheessa keho valellaan viileällä vedellä tai lumella. Saamassamme käsittelyssä käytettiin viittä eri vantaa (vanta = vihta): koivua, tammea, haapaa, vaahteraa ja katajaa. Myös yrttejä ja muita kasveja tiedetään käytettävän vihtojen osana. Eikä vihdoilla paukutella minne ja miten sattuu. Kun eri ruumiinosia käsitellään tietyllä lehvästöllä ja oikeassa järjestyksessä, saavutetaan paras tervehdyttävä vaikutus, tietävät saunamestarit. Vanhan kansan tietäjillä väitetään olevan asiantuntemusta jopa kymmenistä eri vihtatyypeistä ja niiden vaikutuksista. On edetty rentoutusvaiheeseen, jossa koko keho peitellään vihdoilla. Kutakuinkin sama käsittely tehdään molemmille puoliskoille. Selinmakuulla hengitetään eteerisiä höyryjä vihta kasvoilla. Euforinen tila täyttää mielen ja ruumiin. Vihtakäsittely on kokonaisvaltainen paketti, joka saattaa johtaa fyysiseen ja psyykkiseen riippuvuuteen. Saunominen on liettualaisten oppien mukaan ennen muuta puhdistava ja tervehdyttävä ko- Sauna 2/

11 Isäntämme Mr. Jouzas Sarkus, vihtamaagiot Algis, Ilona ja Rytis sekä istumassa emäntämme Mrs. Sarkus. kemus. Isännän tarjoamat herkut lukuisat erilaiset paikalliset piirakat, tattaripannukakku voisulan kera, voileivät, yrttitee ja olut maistuivat saunan jälkeen mainiosti. Paluukyyti hotellille taittui pimeässä pakkasyössä isännän maastoauton takapenkillä. Seuraavan yön nukuimme kuin saunatontut. Saunaseuran jäsenillä on mahdollisuus tutustua Liettualaiseen vihtomiskulttuuriin. Ryhmä akatemian koulutuksen saaneita vihtamestareita tarjoaa palveluitaan halukkaille myöhemmin tänä vuonna. Tarkempi ajankohta selviää myöhemmin, joten kannattaa seurata ilmoituksia seuralla, Sauna-lehdessä tai www-sivuilla. Ja jos vihtavelhon tutkinto kiinnostaa, koulutusta on tarjolla Pirties Akademijassa Vilnassa. Saunakumppaninne vihtominen kyllä onnistuu itseopiskelun kautta ilman maisterin titteliäkin paukutelkaa toisianne! Lisätietoja: -sivuilta. Sauna 2/

12 Saunasta käsin Saunarähjä nököttää pihapiirin perällä, urheasti uhmaten tuulen, tuiskun tuiverrusta kuin näyttääkseen kulkijalle olevansa vielä elossa. Muistoissansa kukoistaa. Kulkija istahti kivelle, katseli saunarukkaa, arvaeli mennehiä, parempaa päivää maanitteli. Mitä jäljellä polosta? Sauna harmaa kyljellänsä villivatukko keskellä. Katto sortui, väliseinä, muuripata kallellansa, vesipänikkä ruosteinen. Kiuas pitkin permantoa, kivet mustat sikin sokin hajallensa heiteltynä. Enää ei lämpene kiuas, ei lämmitä kylyä mustaa. Ei tupsahuta löylyjänsä, saunojan kasvoja kuumota. Puista ei näytä puutetta olleen. Niistä on isäntä pitänyt huolen. Nyt nekin vähäiset läävän nurkalle levinneet. Piloille ehtivät, maahan maatuvat - mokomat. Miten jälkiäs penäisin? Isäntä kyllä yritti kotitilastaan huolta kantaa. Vaimo raatoi ahkerasti rinnalla ukon armottoman. Uskoivat lujasti nuoruuteen, väkevään voimaan ja tulevaisuuteen. Rakkaus maahan yhdisti heitä maannälkään sitoutuneita. Toisin kävi! Tyttö niskojaan nakellen lähti etelää siivoamaan. Kuului menneen Ruotsinmaalle parempaa elämää hakemaan. Ei ehtinyt kiireiltään isää, äitiä katsomaan. Kunnan holhoukseen joutuivat perukan kolkan raivaajat. Poika yritti kituuttaa isänsä jälkiä sivuuttaa. Miniä itki iltakaudet yhden huoneen tupasessa kahden lehmän navetassa, pienen lampolan kupeessa Lauantaisin sauna lämpes, musta kiuas tuhahteli, hellitteli lihaksia, niskaa jumiutunutta, hartioiden kovettumia, lonkkaa, polvea hieroskeli. Yritti kiuas parastaan isäntäväkensä eteen kantaa. Älkää lähtekö, jääkää tänne. Oma kontu kyllin rakas, vieraissa olo ei parane. Turhaan sauna maanitteli asukkaita asettumaan. Nurkat yski vanhuuttaan, salvokset menneitä supatti. Kulkija päänsä polviin painoi. Mielessään saunassa löylyä palvoi. Taru todeksi muuttui. Sauna 2/

13 Ansoniemen viimeinen jäätikkö. Tulimme tänne viime tiistaina. Jo Puhoksessa eteemme avautui upea maisema; perille päästyämme luonnon kauneus mykisti meidät. Järvi oli vapautunut muutama päivä aikaisemmin jäisestä ja hyisestä talvigardroopistaan. Taivas oli tyven, samoin järvi ja ympärillämme oleva ilma. Kuulaus, hiljaisuus ja keväinen kylmyys peilautuivat taivaan kautta veteen. Taivas ja maa olivat yhtä, välissä taivaanrannan horisontti ja ympärillä oleva luonto. Hiljaisuus oli käsin kosketeltavaa. Ihmisen minuus on Luojan kämmenellä. Olen piikitellyt Musti-Lordin kanssa maita ja mantuja, ja eräänä aamuna kävelimme lähellä olevan autiotalon pihamaalle (n 4 km). Pihan perällä nökötti ränsistynyt saunapoloinen. Sydäntä riipaisi nähdä kurjistuneet rakennukset, jotka joskus ovat olleet elämää täynnä. Sauvailimme kotiin ja runo syntyi aivan itsestään. PIRJO MOILANEN ANSONIEMESSÄ Sauna 2/

14 RISTO ELOMAA Hollantilainen Thermen Holiday jatkaa roomalaisen kylpylän perinteitä Viimekesäiseen kansainväliseen saunakongressiin sekä Karjalan saunamatkalle osallistui myös hollantilainen Tonny Gajadin, jolla on Schiedamissa Hollannissa iso kylpylaitos. Tonnyn kutsusta päätimme tehdä tutustumismatkan hänen kylpyläänsä. Tonnyn ja hänen sisarensa, laitoksen johtajatar Sherita Narain omistama Thermen Holidayn kylpylä on neljä vuotta vanha. Ennen kylpyläbisnestä Sherita toimi lakinaisena ja Tonny pankki- ja vakuutusalalla. Kylpylä- business elää myös Hollannissa nousukautta ja Tonny on jo avaamassa toista laitosta Amsterdamiin. Myös franchising laitoksia on syntymässä muualle Hollantiin. Keski- Eurooppalaiseen tapaan laitos on sekakylpylä eli siis miehet ja naiset ovat kaikkialla kylpytiloissa yhdessä alasti, paitsi tiistaina, joka on varattu pelkästään naisille. Siksi emme saaneet kuvata kylpylän alueella. Ravintolatiloissa ollaan kuitenkin kylpytakki päällä. Thermen Holidayssa on kolmetoista erilaista sauna sekä erilämpöisiä uima-altaita sisällä ja ulkona. Kylmin allas sisältää jäistä vettä ja kuumin allas on japanilaisen furon tapainen, veden lämpötilan noin C. Kauneushoitolassa on parikymmentä hoitolapaikkaa sekä joukko hierontapöytiä. Kylpylässä on kaksi ravintolaa ja baari. Terveysbaarista saa erilaisia alkoholittomia tuoremehuja ja juotavia. Laitoksessa on yhteensä 270 työntekijää ja vieraita kylpylässä käy normaalipäivänä Filmi-, musiikki- vai väriterapiasauna? Tonnyn oma suosikkisauna on paalusauna eli suomalainen hirsisauna, joka on nostettu noin kolme metriä korkeille paaluille. Sauna lämpiää suomalaisella sähkökiukaalla, normaali lämpötila C. Saunassa ei heitetä löylyä, joten lämpö on melkoisen kuivaa. Lauteille sopii henkeä osittain jopa makuulle, mikä tuntuikin olevan suosittu tapa. Paikka sopi meille hyvin alkuhikoiluun. Hirsirakenne on kauniisti René, Tonny ja Erkki kylpylän ala-aulassa Sauna 2/

15 näkyvissä koko saunassa. Vilvoitteluun saunan ulkopuolella on iso terassi. Kelosauna on kokonaisuudessaan Suomesta tuotu Honkarakenteen kahdeksan-kulmainen hirsisaunasauna, jonka hirret ovat ainakin 300 vuotta vanhoja. Lauteita on kolmessa tasossa ja niiden leveys riittää hyvin makaamiseen. Suuren sähkökiukaan keskellä on pieni virtuaalikiuas, jossa palaa keinotuli. Saunaan sopii jopa 100 henkeä. Kelosaunan lämpötila on noin 80 0 C. Löylyä saa heittää vain saunamajuri. Löylynheitto alkaa puhtaalla vedellä päätyen erilaisiin yrttisekoituksiin. Majuri parantaa vielä löylyn tehoa heiluttamalla suurta lakanaa, mikä synnyttää kuuman ilmavirran lauteiden suuntaan. Kelosaunan löylykierros kestää vilvoitteluineen noin 20 minuuttia. Kelosaunan jälkeen tutustuimme useampaan kummallisuuteen, jotka eivät innostaneet jäämään, vaikka saunoissa olikin pääasiassa nuorempaa naisväkeä. Filmisaunassa näytetään elokuvia videotykillä isolle kankaalle. Sähkökiukaalla toimivan saunan lämpö on C. Musiikkisaunassa voi kuunnella musiikkia C lämpö vaikutti kuivalta, samoin musiikki. Saman lämpöisessä Akvaariosaunassa on taas tarkoitus mietiskellä ja katsella yhdellä seinällä olevaa isoa akvaariota kaloineen. Panoraamasaunassa on lämpöä vain 60 0 C ja kosteutta on 75 %. Mukavilla penkeillä voi olla lepoasennossa ja katsella suurista ikkunoista kylpylän puistoon. Vieraat kuulemma viettävät siellä aikaa jopa tuntikausia. Väriterapiasaunan lämpötila on 70 0 C. Saunan valaistus vaihtaa väriä punaisen, keltaisen, vihreän ja sinisen välillä. Jokaisen värin pitäisi vaikuttaa eri tavalla joko parantavasti tai ainakin rauhoittavasti ja rentouttavasti. Suomalaisen maasaunan sukulainen on osittain maan alle rakennettu kuoppasauna, jonne mennään teräsovesta. Saunassa on C kostea lämpö. 10 minuutin oleskelu saa hien virtaamaan. Kylmät suihkut ovat oma lukunsa. Isosta puisesta korvosta saa kylmää 5 0 C vettä vetämällä kädensijasta. Pari ämpärillistä piristää kummasti. Kylpylärakennuksen portaikkotorniin on rakennettu tornisauna, jonka ideana on pyöreät muodot ja intiimiys. Ikkunoista näkee puistoon. Lämpöä on 80 0 C. Tornisaunan vieressä on jääkone, joka tekee jäämurskaa vaikkapa niskaan kaadettavaksi. Myös jääkylmä kastautumisallas on tornisaunan lähellä. Tornisaunan naapurissa on pieni sähkösauna, jossa vain saunamajuri saa heittää löylyä. Saunan nimi on Diehard Cabine ja siellä lämpötila on jopa yli 90 0 C. Saunan puumateriaali on kauttaaltaan haapaa. Kävimme saunassa silloin, kun saunamajuri ei ollut paikalla, joten ei paikka kuolemaksi ollut. Löylyä oli ihan mukavasti ja lämpö riitti käyntiin jäävesialtaassa. Löylyä löytyi myös infrapunasaunasta. Isohko turkkilainen Hammam kylpylä kivisine hieronta- ja pesupöytineen jäi meil tä kokonaan kokematta. Kylpylän perällä on höyryhuone aitoon turkkilaiseen tapaan. Asiakkaita Hammamissa oli runsaasti. Viimeisenä saunoimme hirsisessä siperialai sessa banjassa, johon sopii ainakin 100 henkeä. Noin 2 x 3 metrinen sähkökiuas pitää saunassa 80 0C lämpötilan. Lämpö riittää myös hyvin löylyrituaaleihin, joita on päivittäin muutama. Saunamajuri heittää tai oikeammin valuttaa löylyä isolla kastelukannulla. Jälleen aluksi pelkkää vettä ja myöhemmin veteen lisätään erilaisia yrttejä. Loppuvaiheessa saunassa oli kovahko kostea lämpö, joka tuntui meistä hyvältä. Banjassakin löylynotto on ohjattua niin, että noin puolen tunnin aikana käydään kerran ohjatusti vilvoittelemassa ja juomassa vettä tai kylmää teetä tms.. Banja, kelosauna ja Die Hard - Cabine olivat meidän mielestämme parhaita saunoja. Saunojen välissä on mahdollista pistäytyä useissa eri uima-altaissa. Uimarannan rusketusta voi hakea aurinkokeskuksesta. Runsaat neljä tuntia riitti meille paikkaan tutustumiseen. Kylpylässä olisi voinut helposti viettää aikaa vaikkapa koko päivän, kuten monet tekivätkin. Ks. Sauna 2/

16 EERO KOTKAS Saunan rakennevaatimukset Saunatila poikkeaa muusta asuinrakennuksen tilasta kosteus- ja lämpörasitusten takia. Saunarakennus voi olla erillinen rakennus. Perinteinen maalaissauna rakennettiin omana rakennuksena järven rannalle tai takapihalle. Tällöin kosteus ja lämpörasitukset ovat helposti hallinnassa. Yleisin rantasaunan rakennusmateriaali on hirsi. Hirsirunko on monoliittinen, hengittävä rakenne, joka kestää sille tulevat kosteus- ja lämpörasitukset. Perinteinen ja erittäin hyvä saunan lattia oli ja on edelleen pelkkä lankutus. Ponttilankutuksella johdetaan vesi ulosheittäjän kautta jopa avo-ojaa myöten saostuskaivoon ja siitä maastoon. Jätevesien poisjohtamisesta on aina oltava yhteydessä kunnan viranomaisiin Edellä kuvatunlainen sauna on myös helppo nostaa maasta sen verran irti, ettei maakosteus pääse rakenteita tärvelemään. Saunan kosteuden kulku Ennen kuin mennään rakenteeltaan muunlaisiin saunoihin jokunen sana kosteusteoriasta. Löylyhuoneessa ilma tuntuu kuivalta, mutta ilmassa on kuitenkin kosteutta noin g/ m3. Siis kosteutta on löylyhuoneessa, vaikka sen ilma meistä tuntuukin kuivalta. Saunaahan lämmitetään voimakkaasti. Löylyhuoneen lämpötila on sadan asteen kieppeillä, ja sen suhteellinen kosteus on 20 %:n kieppeillä. Ulkona on kesähelteellä 20 asteen lämpötila. Lämpötila ero on 80 astetta. Saunan lämmin ilma pyrkii aina kylmään päin. Ja kun ilma jäähtyy yhden asteen verran, niin sen suhteellinen kosteus kasvaa 5 %. Tehdäänpä pieni kertolaskutoimitus 80 x 5 = 400 %. Siis sata prosenttia ylittyy reilusti ja on selvä, että kondenssia syntyy löylyhuoneen ympärysrakenteissa. Edellä mainittu hirsisauna kestää tällaiset lyhytaikaiset kosteus- ja lämpövaihtelut hyvin. Kun vielä saunan rakenteita käsitellään puunsuoja-aineella säännöllisesti, tai saunaa lievästi tervataan, niin meillä on miltei ikuinen rakenne. Puisen hirsisaunan ikä hoidettuna voi helposti olla pari sataa vuotta. Valitettavan usein on kuitenkin niin, että saunaa jossain sen elämän vaiheessa ei hoideta, jolloin se pääsee rappeutumaan. Usein käy myös niin, että vanhojen rakennusten ympärillä maanpinnat nousevat, ja alunperin oikealle korkeudelle rakennettu hirsisauna onkin ajautunut liian lähelle maanpintaa, jolloin maakosteus on tärvellyt saunan alimpia rakenteita. Seuraavassa on joitakin hyviä vanhoja tapoja pidentää rakenteiden käyttöikää Puuosien tervausohje: -avataan tervapurkki -poistetaan pinnasta kusi -sekoitetaan suhteessa 1/1 tervaa ja puutärpättiä -sivellään tätä seosta puuhun niin monta kertaa kuin sitä siihen imeytyy -lopuksi, jos kappale ei tule tahraamaan ihmisten ulottuville, vedetään paksu puhdas terva pintaan, esimerkiksi lattian alusrakenteisiin. Teräsosien suojaus: -poistetaan irtonaiset teräshilseet tervaus pelkällä tervalla, tai -sekoitetaan 1/1/1:een vernissaa, tärpättiä ja Ferrexiä, ja sitä taas sivellän teräsosaan niin kauan kuin se siihen imeytyy. Vesipontin teko Saunan lattia voidaan tehdä ponttilaudasta tai jopa vanhan ajan vesiponttirakenteena. Entisaikaan, kun tukin uitto ja vesirattaat ja puiset kalarännit putousten kohdilla jylläsivät Suomessa rakennettiin jokien varsiin paljon vesirännejä. Tehtiin tukirakenteet ja rännin soljet, varsinaisen vesiuoman laudat pontattiin, tai paremminkin sanottuna niiden reunat kovetettiin, Sauna 2/

17 Eero Kotkas Mökkimessuilla Kuva Esko Mäkelä erityisellä pyöreäkärkisellä työkalulla. Sen jälkeen reunasta höylättiin pehmeä osa pois, lauta on siis edelleen poikkileikkaukseltaan suorakaide tällaisilla reunoistaan kovetetuilla laudoilla sitten tehtiin tuo varsinainen vedenpitävä vesiränni, eikä ränni juurikaan vuotanut, kuin aivan alussa, kunnes se turposi umpeen Runkorakenteiset saunat Kun siirrytään runkorakenteiseen eristemateriaalilla varustettuun rakennukseen tulevat ongelmat korostettuina esiin, jos käytetään vääriä rakenneratkaisuja. Suunnittelijan täytyy tuntea: Edellä selitetty suhteellisen kosteuden muutos, rakennuksen, kosteuskäyttäytyminen, rakenteen hengittävyys ja rakenteen kosteuden sietokyky. Diffuusio ja konvektio ovat kosteuskäsitteitä, jotka täytyy tuntea. Edellä luetellut asiat ovat samaa kokonaisuutta. Kosteutta on rakenteissa aina. On enemmänkin kysymys siitä, että se ei vahingoittavassa määrin jää sinne jylläämään. Seuraavassa muutama periaate Sisäilma on pääsääntöisesti alipaineinen ulkoilmaan nähden. Silti ilmavirta rakenteen läpi on lämpöiseltä puolelta kylmään päin. Ilmansulku (höyrysulku) on merkittävin rakennusosa rakenteen ilmatiiviyden kannalta, se estää liiallisen kosteuden pääsyn rakennekerroksiin. Rakenteen kuivumiskyky perustuu olennaisesti tuulensuojan hengittävyyteen, eli vesihöyryn läpäisevyyteen, tätä voidaan parantaa asentamalla tuulensuojan ulkopuolelle ohut lisäeristekerros. Ilmansulun ( höyrynsulun ) diffuusiovastuksen tulee olla normaaleissakin asuintiloissa viisinkertainen tuulensuojan vastaavaan arvoon verrattuna, saunassa tämä vaatimus on rankempi. Käytännön kokemus on, että saunan ulkoseinässä on eristeen ulompi osuus aina saunaa lämmitettäessä märkä, tai ainakin kostea. Samoin on lämpimän omakotitalon eristeiden ulompi osuus ainakin talvella aina kostea (tai märkä). Aina muistettavat jutut: Kun ilma jäähtyy asteen verran, niin sen suhteellinen kosteus kasvaa 5 % /aste. Maassa on pääsääntöisesti aina 100 %: nen suhteellinen kosteus. Tämä on erittäin tärkeä asia muistaa, kun tehdään niin sanottuja kellaribunkkerisaunoja. Vesihöyryä läpäisemättömiä aineita on vain teräslevyt ja lasilevy. Jopa siveltävillä vesieristeilläkin on oma vesihöyryn läpäisyarvonsa. Yleisiä asioita saunaa rakennettaessa Seuraavassa joitakin vesieristykseen liittyviä näkökohtia: -vesieristetuotevalikoiman on oltava samaa perhettä -vesieristeiltä vaaditaan sertifi kaatti -vesieristeen asentajalta vaaditaan sertifi kaatti -vesieristeen kalvopaksuus tulee tarkistaa, ja - raportoida vähintään taloyhtiölle -vesieristeen alustan tulee olla tukeva, reunat ja muut saumakohdat eivät saa joustaa -märkätilassa on myös seinät vesieristettävä -lattiakaivon on oltava oikean tyyppinen muihin ratkaisuihin nähden -lattiassa ei saa olla muita lävistyksiä, kuin WCpönttö ja lattiakaivo -taloyhtiö valvoo aina märkätilojen työsuorituksia. Periaatteena voidaan pitää sitä, että puurakennuksissa ratkaisut pidetään puisina ja kivirakennuksissa kivisinä. Puurunkoisissa rakennuksissa betonia käytetään vain lattiassa. Sauna 2/

18 puiset rakennukset Lattian tukivaneri joko varsinaisena kantavana levynä, tai betonilattiavalun muottina, on tuettava joka saumasta ja joka seinän juuresta, ja muutenkin se on koolattava riittävän tiheästi. Lattiarakenteen tulee olla tuettuna samaan runkoon kuin seinän, tai ne on kiinnitettävä toisiinsa, ettei lattian reunan rako pääse aukeamaan ja rikkomaan vesieristettä, siis tarpeen mukaan uiva lattia on tartunnoilla sidottava seinään. Vanhan seinän ja löylyhuoneen seinärakenteiden väliin on tarvittaessa jätettävä hengitysrako, joka on auki löylyhuoneen päälliseen tilaan ja tämä ylätila puolestaan tuuletetaan viereiseen kuivaan tilaan. Vanha lämmöneristeellä varustettu seinäkin voi, alumiinitiivistyspaperilla+raolla+paneloinnilla, varustettuna toimia sellaisenaan saunan seinänä. Löylyhuoneen ja pesuhuoneen välinen seinä on problemaattinen, ja se rakennetaan vielä tänä päivänä väärin. Löylyhuoneen eristeen ulkopuolella täytyy olla tuuletusrako, siis pesuhuoneen vesieristeen ja löylyhuoneen lämmöneristeen välissä. Löylyhuoneen paneloinnin alle osataan tehdä tuuletusrako, mutta kun muistetaan tuo edellä selostettu kova lämpötilaero ja siitä seuraava kondensoituminen, niin tämä rako on välttämätön. Yleensä aina syytetään suihkua tässä paikassa olevasta vauriosta. Suihkukin voi olla vaurion aiheutta ja, mutta käytännössä on melkein aina niin, että tämä löylyhuoneen kovan läm pö tilan aiheutta ma kondenssi on syynä vaurioihin. Ilman tätä rakoa, meillä on tilanne, jossa rakenne ei pääse hengittämään ja kuivumaan. Sauna 2/

19 kivirakennukset Kun sauna rakennetaan kiviaineisten hengittämättömien seinien sisään, niin löylyhuoneen eristeen takana oleva tuuletusrako kiviseinää vasten on tällaisessa bunkkerirakennuksessa välttämätön. Seinän alareunaan tehdään kevytsoraharkkokorotus, HUOM: kevytbetoni ei kestä kosteutta, ja siksi kevytsoraharkko, seinän alareuna voidaan myös tehdä niin, että vesieriste viedään vanhaan kiviseinään asti, ja löylyhuoneen alareuna jätetään ilman lämpöeristettä. Maanvarainen uiva laatta on sidottava seinään painumisen estämiseksi, ettei vesieriste pääse repeytymään. Uivan laatan alle askeläänieristys kerrostaloissa, tällöinkin tulee kuitenkin lattian reunat kiinnittää seinään vesieristeen repeämisen estämiseksi, tai sitten seinän on oltava tuettu uivaan laattaan. Kun sauna kellarissa korjataan, niin aina kannattaa samalla asentaa sisäpuolinen salaojitus tilaan. Liitteenä olevat rakennetyyppileikkauskuvat on poimittu museoviraston pian julkaistavasta Märkätila kokoelmasta. Niissä on esitetty tuuletusrako löylyhuoneen eristeen ulkopuolella, joka mahdollistaa rakenteen kuivumisen jo saunan lämmityksen aikana. Tämä tuuletusrako avautuu löylyhuoneen päälliseen tuuletustilaan, jos ta avataan pienet tuuletusreiät viereiseen mieluiten kuivaan tilaan. Jos kuivaa tilaa ei ole vieressä, niin sitten pienet tuuletusreiät avataan pesuhuoneeseen. Vaikka itse rakennekerroksista näin tehdäänkin käytössä kuivuvia, niin höyrysulun huolellinen teko on aina tärkeä asia. Rakennusinsinööri Eero Kotkas luennoi aiheesta Mökkimessuilla huhtikuussa. Sauna 2/

20 KALERVO SALO Infrapunasaunan asema suomalaisessa saunakulttuurissa Savusaunassa syntyneenä koen saunaperinteen vaalimisen hyvin tärkeäksi. Hyväksyn kuitenkin sen tosiasian, että myös sauna muuttuu joiltakin ominaisuuksiltaan ja hyvinkin erilaisia saunatyyppejä syntyy. Muutoksen tulisi kuitenkin tapahtua perinteitämme kunnioittaen ja sopeutuen saunakulttuuriimme. Saunaperheeseemme on nyt tullut tulokas, joka poikkeaa edeltäjistään enemmän kuin mikään aiemmin tapahtunut yksittäinen muutos. Onko kyseessä lainkaan*sauna? Infrapunasäteily on sähkömagneettista lämpösäteilyä. Infrapunasaunan ero tavalliseen saunaan verrattuna on valmistajien mukaan se, että suhteellisen alhaisella lämpötilalla tapahtuu voimakasta hikoilua, koska kudokset lämpenevät syvemmältä (4-5 cm) ja solujen lämpötila nousee 38,5 asteeseen saakka. Keskeisintä on tekninen ratkaisu, joka mahdollistaa saunomisen alhaisessa lämpötilassa ilman löylyn osuutta ja kokemusta. Monen saunan ystävän ensireaktio on epäily siitä, onko kyseessä lainkaan sauna. Omalta osaltani tutustumiseni siihen alkoi kylpylässä Virossa ja on jatkunut lähinnä internetiä käyttäen, josta löytyy runsaasti monentasoista tietoa aiheesta. Perehdyttyäni kunnolla uuteen tulokkaaseen, olen päätynyt hyväksymään sen omalta osaltani saunaperheeseen. Kaikkien saunatyyppien pitäisi mielestäni kuulua samaan saunaperheeseen. Savusaunan ystävistä on jo osa lähtenyt omille teilleen. Tiedossani on, että myös infrapunasaunan kannattajat harkitsevat samaa, jos kokevat tulevansa syrjityiksi. Käyttäjäryhmänä liikunnalliset juppihenkiset nuoret Uutta saunatyyppiä tullaan joka tapauksessa käyttämään pääosin saunanomaisesti ja sen kokonaismäärä tullee Suomessakin kasvamaan muutamasta sadasta kymmeniin tuhansiin. Kuten muuallakin, uusi sauna tulee ensimmäisenä majoituslaitoksiin, kylpylöihin ja palvelemaan kuntoilua. Nykyisiä saunatyyppejä se ei tulle merkittävästi korvamaan. Uskoakseni se tulee ensisijaisesti saunavalikoimaamme täydentämään. Oletan, että yksityissaunojen hankkijoina kohderyhmänä tulevat olemaan nuorehkot, liikunnalliset ja ehkä hiukan juppihenkiset käyttäjät. Oma ryhmänsä ovat henkilöt, jotka nyt voivat hankkia saunan edullisesti kiinteistöihin, joihin muiden saunatyyppien sijoittaminen on aiemmin ollut kohtuuttoman vaikeaa tai kallista. Ongelmat pyrittävä ratkaisemaan jo ennen niiden syntymistä Sauna on aina myös tekninen ratkaisu. On oletettavaa, että Suomessa tullaan rakentamaan runsaasti myös saunoja, joissa infrapuna- lämmittimet jälkiasennetaan valmisiin saunoihin, jolloin tehtävä on vaativampi. Vastaavia pienehköjä ongelmia saattaa ilmetä piirustusmerkinnöissä, kiinteistö ja -asuntokauppa tilanteissa, tilastoinnissa ja viranomaisten vaihtelevissa tulkinnoissa. Jokin hyväksytty ohje olisi silloin paikallaan. Ensimmäinen tehtävä olisi kartoittaa muualla maailmalla saadut kokemukset, sillä niistä saat- Sauna 2/