Halsuan hyvinvointikertomus ja. hyvinvointisuunnitelma

Transkriptio

1 Halsuan hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1. Hyvinvointitieto 4 Väestörakenne 4 Työllisyys 6 Perheet 9 Nuoret ja nuoret aikuiset 11 Työikäiset 12 Ikäihmiset 15 Ympäristö ja yhdyskuntatekniikka Kunnan painopisteet ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä valtuustokaudella 19 2

3 Johdanto Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Hyvinvoiva kuntalainen on Halsuan kunnan tavoite. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia seuramaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus sisältää 1. katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin 2. suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä 3. arvioinnin toteutuneesta hyvinvoinnin edistämistoiminnasta ja hyvinvointipolitiikasta Hyvinvointikertomuksen on valmistellut kunnan johtoryhmä. Hyvinvointikertomus on tausta-aineisto ja työväline luottamushenkilöille, kunnan johdolle ja toimialoille strategioiden, talouden ja toiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon sekä hyvinvoinnin seurantaan. Hyvinvointikertomus täsmentää väestön hyvinvointitarpeita ja arvioi toteutunutta toimintaa ja voimavaroja suhteessa tarpeisiin. Halsuan hyvinvointikertomukseen valitut indikaattorit noudattavat valtakunnallisia ja alueellisia suosituksia hyvinvoinnin kuvaamiseen soveltuvista mittareista. Suurin osa indikaattoreiden tiedoista on saatu tilastoja indikaattoripankki SOTKAnetistä sekä Tilastokeskukselta. Kyseessä on tilastoteknisistä syistä osin vanhentunutta aineistoa ja kaikkia haluttuja aineistoja ei ollut saatavilla liian pienen otannan johdosta. Vertailu on tehty pääsääntöisesti oman seutukunnan kuntiin. 3

4 1. Hyvinvointitieto Väestörakenne Väestö Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Kaustinen Väestö on vähentynyt tarkasteluajanjaksolla. Vuoden 2015 aikana väestö kuitenkin lisääntyi kolmella. Ongelmana on pieni syntyvyys ja väestön ikärakenne, joka on painottunut voimakkaasti ikääntyvään väestöön. 4

5 Nettomuutto on vaihdellut paljon eri vuosina. Nettomuuton ollessa negatiivista kunnasta on muuttanut enemmän ihmisiä pois, kuin sinne on muuttanut. Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. 5

6 Väestöryhmien prosentuaaliset osuudet kunnittain vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % Koko maa 16,4 64,8 18,8 Halsua 14,4 59,0 26,6 Kannus 19,0 62,1 18,9 Kaustinen 18,2 61,8 20,0 Kokkola 18,7 62,8 18,5 Lestijärvi 13,9 61,0 25,1 Perho 25,8 56,0 18,2 Toholampi 19,1 58,9 22,0 Veteli 16,1 60,5 23,4 Lähde: Tilastokeskus, kuntien avainluvut Työllisyys Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee tietyllä alueella työssäkäyvien (työpaikkojen) ja alueella asuvien työllisten määrän välisen suhteen. Tuoreessa kuntarakennelaissa (478/2013) oleva työpaikkaomavaraisuusperuste poikkeaa tässä tarkastelussa käytetystä työpaikkaomavaraisuuskäsitteestä. Mikäli työpaikkaomavaraisuus ylittää 100 prosenttia, on kunnassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärä kunnassa asuvien työllisten lukumäärää suurempi. Kunta työllis et työpai kat työpaikkaomavarai suus 2011 (%) työpaikkaomavarai suus 2001 (%) muutos Lestijärvi ,5 100,6-7 Halsua ,0 90,6-13,7 Kannus ,2 105,6-9,4 Kaustinen ,7 91,7-2,0 Kokkola ,6 100,0 5,6 Perho ,6 91,6 5,0 Toholampi ,4 90,4-8,0 6

7 Veteli ,4 90,0-12,6 Halsuan työttömyysprosentti seuraa Kaustisen seutukunnan ja koko maan trendejä. Keski-Pohjanmaan työttömyysprosentti on perinteisesti ollut koko maata alhaisempi. Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Keski-Pohjanmaalla elatussuhde on koko maata korkeampi, eli työvoiman ulkopuolella olevia on enemmän suhteessa työssäkäyviin ihmisiin kuin koko maassa keskimäärin. 7

8 Elatussuhde kunnittain Lestijärvi 172,8 180,1 168,2 162,9 Halsua 163,4 167,3 155,8 151,2 Perho 183,3 195,1 182,1 193,5 Toholampi 140, ,8 153,5 Koko maa 124,1 133,7 131,1 129,4 Kannus 143, ,1 140,5 Kaustisen seutukunta 147,2 152,5 145,9 146,6 Työllisten osuus väestöstä 8

9 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Perheet 9

10 Lapsiperheiden prosentuaalinen osuus Yhden hengen asuntokuntien osuus on hitaasti nousussa. Yksinasuville voi yksinäisyys olla merkittävä hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyötä tarvitaan mm. yksinasuvien palvelutarpeiden kartoittamiseksi. 10

11 Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Halsualla on yhtenäinen koulupolku esikoulusta peruskoulun päättymiseen saakka. Tuttu ympäristö ja oppilaiden, opettajien ja vanhempien tuttuus helpottavat lasten koulunkäyntiä ja mahdollisiin ongelmiin puuttumista. Koulukuraattoripalvelut on ostettu Perhosta. Perheneuvolan 11

12 ja koulun yhteistyö helpottaa oikea-aikaisen avun tarjoamista perheille, joissa avun tarvetta ilmenee. Seurakunnan nuorisotyö tukee omalta osaltaan lasten hyvinvointia. Suomessa kerätään kokemustietoa lasten ja nuorten osalta mm. kouluterveyskyselyssä. Halsuan lasten ja nuorten määrä on niin pieni, että tietosuojasyistä kouluterveyskyselyn tuloksia ei ole saatavissa tilastollisessa muodossa. Nuoret ja nuoret aikuiset Etsivä nuorisotyö on aloittanut toimintansa 2012 syksyllä. Etsivän nuorisotyön toiminta on tarkoitettu vuotiaille nuorille, jotka vielä miettivät omaa polkuaan opiskelu- tai työelämässä. Halsualla kaikki oppilaat ovat saaneet jatko-opintopaikan peruskoulun jälkeen, mutta koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus ilmaisee, että osa on keskeyttänyt opinnot. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli perusasteen jälkeistä koulutusta. 12

13 Työikäiset Sairastavuusindeksi, johon vaikuttaa lääkekorvaus, kuolleisuus ja työkyvyttömyys, on Halsualla korkea. Koko maan keskiarvo saa sairastavuusindeksissä luvun 100. Halsualla Kelan sairastavuusindeksi luku on 114. Väestön elintavat ovat eriytyneet voimakkaasti koko maassa, itsestään hyvää huolta pitävien ja epäterveellisesti elävien kesken. Keskipohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on eriteltynä kansantautien esiintyminen eri kunnissa. Luku 100 kuvaa koko maan keskiarvoa ja sen yli menevät arvot ilmaisevat, että kyseistä kansantautia esiintyy kunnassa enemmän kuin koko maassa keskimäärin. 13

14 Sairastavuus-indeksillä mitattuna sairaanhoitopiirin kuntien tervein väestö asuu Kruunupyyssä. Koko maan keskiarvoa pienempi sairastavuusindeksi on Kaustisella ja Toholammilla. Muiden kuntien sairastavuusindeksit ovat koko maan keskiarvoa korkeammat. Korkeimmat sairastavuusindeksit sairaanhoitopiirin alueella ovat Reisjärvellä ja Lestijärvellä. Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on yksi sairastavuusindeksiin vaikuttava tekijä. 14

15 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien suuri määrä johtuu osittain elinkeinorakenteesta. Halsualla on ruumiillista työtä tekeviä, mikä saattaa selittää myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen ja 15

16 sen ylläpitäminen sekä työolosuhteisiin vaikuttaminen ovat tärkeässä roolissa, kun tuki- ja liikuntaelinten sairauksien määrää pyritään vähentämään. 16

17 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä Ikäihmiset Ikääntyneiden itse kokemasta hyvinvoinnista on saatavissa verraten vähän sellaista tietoa, jonka avulla voidaan seurata hyvinvoinnin kehittymistä, ja etenkin vertailujen teko kuntien välillä on vaikeaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaisussaan Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM 2008:3) määrittänyt yli 75-vuotiaiden palvelutason määrällisiksi tavoitteiksi. STM:n tavoitteet yli 75-vuotiaiden palvelutason määrällisiksi tavoitteiksi asuu kotona % saa säännöllistä kotihoitoa % saa omaishoidon tukea 5 6 % tehostetussa palveluasumisessa 5 6 % hoidossa vanhainkodeissa tai 3 % pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla Valtakunnallinen tavoite 17

18 Yli 75-vuotiaiden yksinasuvien lukumäärät kunnittain Koko maa Halsua Lestijärvi Kaustinen Perho Toholampi Ympäristö ja yhdyskuntatekniikka Virkistysalueiden kunnossapito on myös teknisen toimen vastuulla. Kunnan alueella sijaitsee retkeilyalueita, joiden kehittämiseksi kunta tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa. Vuosittain kunnan asuntokantaa ylläpidetään käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kaavoitus mahdollistaa uusien asuinalueiden sijoittumisen kunnan keskustan läheisyyteen. 18

19 Kesäisin julkinen liikenne kunnassa vähenee kun koulukuljetukset eivät kulje. Oma auto tai muut kulkuneuvot ovat välttämättömiä asiointiliikenteen kannalta kunnan alueella liikkumiseen. Kuntalaiset joutuvat näin ollen ottamaan suuremman vastuun läheistensä ja naapuriensa päivittäisten asioiden hoitamisesta. 19

20 2. Kunnan painopisteet ja linjaukset Halsua TOIMENPITEET - kunnan, kuntalaisten ja yhteisöjen yhteinen tavoite itsenäisen kunnan kehittämisestä - kunnan vetovoimaisuuden, työllisyyden ja yritysten kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään eri yhteisöjen kehitysorganisaatioita - väestön viihtyvyyden parantaminen - kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen ASETETUT TAVOITTEET - väestömäärän kehityksen oikeneminen - palvelutarjonta riittävä, monipuolinen ja laadukas - monipuoliset vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet - kunnan talous kunnossa - hyvinvoivat kuntalaiset - monipuolinen elinkeinoelämä MITTARIT Mittarit, joilla tavoitteen toteutumista seurataan: Kunnan väestömäärä/syntyvyyden seuranta Olemassa olevien julkisten palveluiden laatumittareiden tulosten hyödyntäminen (JYTA, koulu, jne.) kilpailukykyinen infrastruktuuri (sähkö, vesi, viemäröinti, yritysten toimintaympäristö, tietoliikenneyhteydet) Työpaikkojen omavaraisuusaste 20

21 3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia Hyvinvointistrategian toteuttamisohjelma Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan Päihde- ja mielenterveysstrategia Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimenpideohjelma Suunnitelma ikääntyvän väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja palvelujen järjestämiseksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

22 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä valtuustokaudella Kehittämiskohde Osallistujatahot Aikataulu Mittarit Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen Uudelle koululle leikkivälineitä ja -paikkoja Nuorten kesätyöllistämisen tukeminen Mielenterveysongelmien vähentäminen Etsivän nuorisotyön toiminnan tehostaminen ja yhteistyön parantaminen oppilaitosten kanssa Koulunsa keskeyttäneiden tukeminen Tiiviimpi yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa esim. neuvola-koulu-päivähoito-kotipal velu koulupsykologipalveluide n saatavuuden parantaminen Työikäisten ja ikäihmisten aktiivisen/liikuntatoiminnan lisääminen ja edistäminen sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan lisääminen Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotta täyttäville ihmisille Työttömien ja sairaspäivärahalla olevien ihmisten omatoimisuuden ja yhteiseen toimintaan aktivointi Koulu, 2016 Leikkapaikka rakennettu Järjestöt, kunta, yritykset Kesätyöllistettyjen nuorten lukumäärä Alueen eri oppilaitokset, Koulutuksen etsivä nuorisotyö, ulkopuolelle sosiaalitoimi, jääneiden vapaa-aikatoimi vuotiaiden määrä Kunta, Jyta, maakunnallinen/seutuku nnallinen malli toimintaan Kouluterveyskysely ssä koulu- ja opiskelijaterveyden hoitoon tyytyväisten osuus Jyta Kansansairausinde ksien vähentyminen Kunta, Jyta, yhdistykset Aktivointitoimenpit eisiin osallistuneiden työttömien määrä; 22