VEIKKOLAN NEUVOLAN PERHEVALMENNUKSEN LASTENHOITOTUNTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VEIKKOLAN NEUVOLAN PERHEVALMENNUKSEN LASTENHOITOTUNTI"

Transkriptio

1 VEIKKOLAN NEUVOLAN PERHEVALMENNUKSEN LASTENHOITOTUNTI Johanna Seppälä Päättötyö Syksy 2000 Diakonia- ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/HELSINGIN ALPPIKADUN YKSIKKÖ Johanna Seppälä Veikkolan neuvolan perhevalmennuksen lastenhoitotunti Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö Sivumäärä 34 Tämän päättötyön tarkoituksena oli tuottaa kansio Kirkkonummen Veikkolan neuvoloihin perhevalmennuksen ns. lastenhoitotunnin pitoa varten niin nykyisten työntekijöiden avuksi kuin mahdollisten sijaistenkin käyttöön. Kansio keskittyy nimenomaan synnytyksen jälkeiseen aikaan, kuten vauvan hoitoon ja äidin jaksamiseen. Veikkolassa ei ole yleistä ohjetta perhevalmennuksen pitoa varten. Tämän päättötyön tarkoituksena oli kerätä yhteen lastenhoitotunnin pitoa varten tarvittavaa tietoa. Työ on kaksiosainen, alussa on teoriaosuus, jossa on käsitteiden määrittelyä, historiaa ja työn vaiheiden selvitys. Toinen osa on kansio perhevalmennuksen lastenhoitotunnin materiaalista Veikkolan terveydenhoitajien käyttöön. Materiaali kansioon on kerätty perhevalmennuksen sisältöä koskevien tutkimusten tuloksia apuna käyttäen. Lisäksi kansiossa on omakohtaisten kokemusten antamaa tietoa. Kansiossa on tiivistettynä lastenhoitotunnin pitoon tarvittavaa tietoa, joka auttaa valmennusten pitäjiä suunnittelemaan perhevalmennuksia. Avainsanat: Perhevalmennus, lastenhoito Säilytyspaikka: Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulu, Alppikadun yksikkö, kirjasto.

3 ABSTRACT Diaconia Polytechnic in Finland, Alppikatu Unit Author: Seppälä, Johanna Title: Family training in Veikkola Health care centre; childcare Date: December 2000 Pages: 34 The purpose of this project was to create a guide about family training for the Veikkola Health care centre in Kirkkonummi, Finland. It was put together especially as an aid for public health care nursing work in the childcare sector of family training. The guide contains information about postnatalcare and childcare. The reason why this thesis was made is that in Veikkola there is no common instruction about the information what family training should contain. This thesis has two sections. The first section is theory-based, containing history, definition of concepts, and explanations of how this thesis was made. The second section is a guide for healthcare workers in Veikkola dealing with the information about childcare and mothers wellbeing after the birth. The information in the guide was collected using earlier research and findings based on parents` wishes about family training. KEYWORDS: family training, childcare Filed and stored at the Diaconia Polytechnic Library, Alppikatu Training Unit

4 SISÄLTÖ JOHDANTO PÄÄTTÖTYÖN OSA 1 1 PÄÄTTÖTYÖPROJEKTIN TAVOITE JA KULKU Työn kuvaus Tavoitteet Työn eteneminen 3 2 PERHE Perheen määrittelyä Erilaisia perheitä Kahdesta kolmeksi 6 3 PERHEVALMENNUS Opetus ja oppimiskäsitys 9 4 PERHEVALMENNUKSESTA TEHTYJÄ TUTKIMUKSIA Perhevalmennuksen kehittäminen Tietoa, tukea, varmuutta synnytykseen ja vanhemmuuteen Perhevalmennus perheiden tukena Perhevalmennuksen laadunvarmistus Perhevalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet Tulokset 16 5 ÄITIYS- JA LASTENHUOLLON HISTORIAA Maallikkoavusta koulutettuihin kätilöihin Ensimmäiset terveyssisaret Synnytys- ja perhevalmennus 17 6 VEIKKOLAN, HELSINGIN JA LAHDEN PERHEVALMENNUKSET Veikkola 19

5 6.2 Helsinki Lahti Vertailua 22 7 POHDINTA 22 PÄÄTTÖTYÖN OSA 2 LASTENHOITOTUNTI 1 LASTENHOITOTUNNIN TAVOITTEET 25 2 KÄYTÄNNÖN VALMISTELUT 25 3 RINTARUOKINTA Rinnalle auttaminen Syöttörytmi Maitotiehyen tukkeutuminen ja rintatulehdus 29 4 ÄIDIN RUOKAVALIO 30 5 LAPSEN IHON HOITO 31 6 ULKOILU JA VAATETUS 32 7 LAPSEN SAIRASTUESSA Nuhakuume Toistuvat tulehdukset Vauvarokko 34 8 LOPUKSI 34 LÄHTEET

6 JOHDANTO Perhevalmennustapahtuma voi olla niin vetäjälle kuin osallistujillekin kiusallinen, jäykkä tilaisuus, jossa terveydenhoitaja puhuu noin tunnin mielestään tärkeistä asioista vanhempien istuessa epämukavilla tuoleilla kelloa vilkuillen. Tällaisessa ilmapiirissä tärkeät ja kiinnostavatkin asiat jäävät helposti vanhemmilta huomaamatta. Valitettavasti raha on edelleen se peikko, joka on luultavasti monen paremman valmennuksen esteenä. Raha tai sen puute vaikuttaa monella tavalla. Terveydenhoitajat eivät ehkä jaksa innostua valmennuksista, koska ne joudutaan usein pitämään ylityötunteina, normaalin työpäivän päälle. Kunnilla eivät riitä taloudelliset resurssit kustantamaan viihtyisää ympäristöä perhevalmennuksien pitopaikaksi, niinpä paikkana voi olla terveysaseman odotusaula tai joku muu tunnelmaltaan mahdollisimman kolkko tila. Aiheen työhöni sain ollessani työharjoittelussa Veikkolan äitiys- ja lastenneuvoloissa vuosien 1998 ja 1999 aikana. Osallistuin kaikkiin kolmeen Veikkolan neuvolassa järjestettävään perhevalmennukseen, kerran osallistuin itse ohjaukseen. Silloin jäin miettimään, saavatko vanhemmat todella hyötyä perhevalmennuksesta ja onko valmennus kaikkialla samanlainen. Myöhemmin osallistuessani mieheni kanssa asiakkaana perhevalmennukseen huomasin, että omat toiveeni olivat hyvin samanlaisia kuin tutkimuksissa on todettu useimmilla ensimmäistä lastaan odottavilla olevan. Siis lisää konkreettista asiaa lapsen hoidosta ja valmennustilanne leppoisammaksi. Halusin ehdottomasti, että työni liittyisi jotenkin käytännön terveydenhoitajan työhön ja että aihe olisi tulisi työelämän tarpeista. Toivon tulevan työpaikkani olevan äitiys- ja lastenneuvola. Siksi haluan osaltani auttaa vanhempia luottamaan omiin kykyihinsä ja tarvittaessa kysymään neuvoa neuvolasta, muilta vanhemmilta tai lähipiiristään. Työn ensimmäinen osa koostuu teoreettisista lähtökohdista, päättötyön vaiheista, äitiyshuollon historiasta, käsitteiden määrittelystä sekä erilaisten perhevalmennusmallien kuvauksista. Toinen osa on kansio lastenhoitotunnin pitoa varten.

7 PÄÄTTÖTYÖN OSA 1

8 2 1 PÄÄTTÖTYÖPROJEKTIN TAVOITE JA KULKU 1.1 Työn kuvaus Työni on kaksiosainen: se sisältää teoreettisen viitekehyksen ja tietokansion lastenhoitotunnin pitoa varten. Jokainen työntekijä voi ottaa kansiosta haluamansa osan tai käyttää sitä sellaisenaan, oman kokemuksensa mukaan. Kansiossa on lastenhoitotunnin sisällöstä ja ulkoisista puitteista tietoa, jota terveydenhoitajat ja sijaiset voivat käyttää saadakseen uusia vinkkejä ja ajantasalla olevaa tietoa lapsivuodeajasta, imeväisikäisen lapsen hoidosta ja joistakin ongelmatilanteista. Työni tukena käytän aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Olen valinnut pääosin lähteiksi terveydenhuoltoalalla tunnettujen kirjoittajien materiaalia saadakseni luotettavaa tietoa. Lisäksi olen käyttänyt vain mahdollisimman tuoreita lähteitä, koska perhevalmennus on hyvin nopeasti muuttuva alue ja aiempi tieto tulee esille myös uusissa julkaisuissa. Mahdollisuuksien mukaan olen pyrkinyt käyttämään alkuperäistä lähdettä, jotta tieto ei olisi muuttunut matkan varrella monien kirjoittajien toimesta erilaiseksi kuin alunperin oli tarkoitettu. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 105.) 1.2 Tavoitteet Perhevalmennusta on tutkittu viime vuosina runsaasti. Haluan kuitenkin tässä työssäni keskittyä nimenomaan Veikkolan alueen perheiden valmennukseen ja tukea nyt käytössä olevaa mallia lastenhoitotunnin osalta. Veikkolassa ei ole yhtenäistä valmennusohjetta, jolla saataisiin annettua kaikille vanhemmille sama tieto. Vaarana on, että vanhemmat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen valmennuksen pitäjästä ja omasta aktiivisuudestaan. Kun ohjaaja seuraa laatimaani kirjallista ohjetta ja kertoo ainakin ne tiedot, lisäten siihen vanhempien omat kiinnostuksen kohteet, kaikki vanhemmat saavat tiedon tärkeimmistä asioista. Veikkolan lastenneuvolan terveydenhoitaja Eija Kulkki on lupautunut kommentoimaan työtä ja kansion käyttömahdollisuuksia. Viimeisimpien tutkimusten mukaan (Vehviläinen-Julkunen 1986 ja 1993.) vanhemmat toivovat perhevalmennukselta enemmän tietoa lapsen hoidosta käytännössä. Siksi

9 3 kansiossa on kerrottu lähinnä vastasyntyneen lapsen hoidosta, jotta tuoreet vanhemmat kokisivat olonsa varmemmaksi ja luottaisivat omiin kykyihinsä oman lapsensa hoitajina. Tavoitteena on myös tukea tulevia isiä ja äitejä niin, että he osaisivat tukea toisiaan vaikeinakin hetkinä ja uskaltaisivat hakea tarvittaessa apua neuvolasta tai muilta perheiltä. 1.3 Työn eteneminen Olen ollut työharjoittelussa Kirkkonummen kuntaan kuuluvan Veikkolan terveysaseman äitiys- ja lastenneuvolassa. Työharjoittelun aikaan en ollut vielä päättänyt tarkasti tulevan päättötyöni aihetta. Tiesin, että haluan liittää sen jotenkin äitiys- ja lastenneuvolatyöhön. Ollessani äitiysneuvolaharjoittelussa, äitiysneuvolan terveydenhoitaja ehdotti päättötyöni aiheeksi perhevalmennusta. Se sopi hyvin suunnitelmiini, sillä sain osallistua sillä harjoittelujaksolla kahteen äitiysneuvolan perhevalmennustilanteeseen. Ensimmäisellä kerralla osallistuin ohjaukseen, toisella kerralla terveydenhoitaja piti itse koko tilaisuuden. Toivon jonakin päivänä työskenteleväni neuvoloissa, joten aihe kiinnostaa minua kovasti. Aluksi tarkoituksenani oli tehdä tutkimus liittyen Veikkolan perhevalmennuksessa käyneiden perheiden kokemuksiin. Muutin kuitenkin syksyllä 1999 Kirkkonummelta Lahteen ja odotin esikoistani, joten välimatkan takia kulkeminen Lahdesta Kirkkonummelle olisi ollut ylivoimaista. Päättötyön ohjaajani ehdotti silloin, että tutkimuksen sijaan tekisinkin perhevalmennuskansion Veikkolaan. Jo keräämästäni materiaalista saatoin käyttää suurimman osan, tosin työn muuttuminen kesken kaiken erilaiseksi, sekoitti hieman. Alkuperäinen suunnitelmani oli saada päättötyö valmiiksi maaliskuussa En kuitenkaan jaksanut keskittyä tarpeeksi työhön, sillä lapseni laskettu aika oli Työ jäi siis odottelemaan parempia aikoja. Elokuussa 2000 aloin uudelleen keskittyä työhön, tavoitteenani saada työ valmiiksi lokakuuhun 2000 mennessä.

10 4 Lastenneuvolan terveydenhoitajan palaute suunnittelemastani kansiosta oli positiivinen, hän oli valmis ottamaan uusia ideoita ja haasteita vastaan. Sovimme, että toimitan kansioni ja päättötyön kokonaisuudessaan neuvolaan ja hän antaa palautteen siitä 2 PERHE 2.1 Perheen määrittelyä Vielä nykyäänkin ajatellaan perheen muodostuvan tyypillisimmillään kahdesta vanhemmasta ja kahdesta lapsesta. Silti perheen määritteleminen käsitteellisesti ja konkreettisesti tuottaa koko ajan suuria vaikeuksia. Käsitystä perheestä on uudistanut esimerkiksi nais- ja lapsuustutkimus mutta myös isyystutkimus. Perheen sisäisiä rooleja äiti, isä, lapsi, vanhempi ei enää ajatella vain ulkoapäin annettuina, yleisinä rooleina, vaan ne saavat muotonsa perheenjäsenten välisistä suhteista. (Virkki 1994, ) Lapsiperheet ovat kautta aikojen edustaneet tulevaisuutta ja tulevaisuudenuskoa yhteiskunnallisista prosesseista huolimatta. Perheitä on erilaisia, eikä niiden elämäntilanteita voida sitoa yhteen yhdellä yhteisellä määritelmällä. Elämänkaaria tarkasteltaessa voidaan kuitenkin nähdä lapsiperheet yleensä vasta itsenäisen elämänsä alussa olevina, yhteiskunnallisissa prosesseissa omia resurssejaan kasvattavina toimijoina, jotka erottuvat itsensä ja asemansa vakiinnuttaneista ryhmistä ei vain taloudellisesti, vaan muussakin mielessä. Hyvinvointi, joka toisilla jo on, on useimmille lapsiperheille vasta odotusarvo, jos aina sitäkään. (Auvinen 1995, 137.) Perhe on yhteiskuntamme ydinyksikkö, jolla on suuri vaikutus omiin jäseniinsä. Sen tehtäviksi ajatellaan kuuluvan suvun jatkamisen, lasten kasvatuksen ja sosialisaation ja perheenjäsenten tunne- elämän säätelyn. Perheen muutosta tarkasteltaessa kuvataan usein perheen rakenteissa tapahtuneita muutoksia. Perheet ovat pienentyneet, yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvanut, roolijako ja työn osittaminen perheessä on

11 5 muuttunut. Perheet koostuvat harvoin muista kuin ydinperheen jäsenistä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 15.) Perheen käsite on hyvin tunnepitoinen, sillä jokaisella on omat muistonsa ja oma käsityksensä lapsuuden perheestä. Yleensä perheellä arkikielessä tarkoitetaan yleistä vallalla olevaa mielikuvaa perheestä. Terveysalan työntekijä joutuu kuitenkin työssään tekemisiin hyvin erilaisten perheiden kanssa. (Etzell ym. 1998, ) Perhe voidaan määritellä myös lasten tai lapsen ja aikuisen tai aikuisten muodostamaksi jatkuvasti yhdessä eläväksi pienryhmäksi. Myös hoitotyön pitää vastata muuttuviin perhekäsityksiin. Hoitotyössä toimivien on tiedostettava perhekäsitysten muutokset ja kyettävä muuttamaan perhekeskeisyysajatelmaa joustavasti. (Paunonen & Vehviläinen- Julkunen 1999, 16.) 2.2 Erilaisia perheitä Yksinhuoltajaperheet olivat aikaisemmin yleensä seurausta toisen vanhemman kuolemasta tai ei- toivotusta raskaudesta. Nykyään yksinhuoltajuus on yleensä tulos tietoisista elämänratkaisuista, valtaosa Suomen yksivanhempaisista perheistä on eroperheitä. Yksinhuoltajiksi katsotaan ne isät ja äidit, joiden luona asuu alaikäisiä lapsia, mutta ei avio- tai avopuolisoa. (Juntunen & Krats 1997, 7-8.) Tilastokeskus määrittelee uusperheeksi perheen, jossa on alaikäinen vain toisen puolison lapsi. Aikaisemmista, sota- ajan jälkeisistä vuosista poiketen, nykyään on yleistä se että lapsilla voi olla samanaikaisesti ns. useampia äitejä ja isiä jotka ovat lapsen elämässä merkityksellisiä. (Juntunen & Krats 1997, ) Uusperheissä lapsen syntymä voi olla normaalia suurempi elämänmullistus. Samalla kun ensimmäistä lastaan odottava nainen kaipaa entistä enemmän puolisonsa tukea, miehen lapset voivat tuntea itsensä syrjäytetyksi. Se tuo myös perhevalmennukseen sen muuttumistarpeen, miten vanhemmat lapset voisi huomioida.

12 6 2.3 Kahdesta kolmeksi Suomessa perheen perustaminen on siirtynyt aikaisempaa myöhempään elämänvaiheeseen. Avioliiton solmineiden keski-ikä on siirtynyt lähelle kolmeakymmentä ikävuotta, kun se aikaisemmin oli lähellä kahtakymmentä. Vuonna 1998 suomalaiset naiset solmivat ensimmäisen avioliittonsa keskimäärin 28,2 vuoden ikäisenä, miehet 30,4 vuoden (Tilastokeskus 2000). Muutoksen syinä ovat mm. naisten yhteiskunnallisen aseman muuttuminen ja koulutusaikojen pidentyminen. Ensimmäisen lapsen saadessaan suomalainen nainen on noin 27-vuotias. (Etzell ym. 1998, 145.) Siinä vaiheessa kun puolisot tuntevat olonsa turvalliseksi yhdessä, he alkavat yleensä myös haaveilla lapsesta. Parikeskeisyys muuttuu perhekeskeisyydeksi. Onnelliseen odotusaikaan voi liittyä myös pelkoja ja epävarmuutta. Mies saattaa pelätä vaimon menettämistä tämän muuttuessa äidiksi. Omasta mukavuudesta on osin pakko luopua. (Pakarinen & Roti 1996, 75.) Kaikesta valmentautumisesta ja ennakkojärjestelyistä huolimatta lapsen syntymä on elämän mullistava asia perheessä. Useimmat vanhemmat ovat hämmentyneitä ja huolissaan uudesta elämästä. Koko elämä on muuttunut; syöminen, nukkuminen ja asioiden järjestäminen ei olekaan enää niin yksinkertaista. Vanhemmille aiheuttaa stressiä lapsen itku, väsymys ja parisuhteen hoito. Kun vielä lisäksi isovanhemmat ja muut omaiset ja ystävät haluavat vierailla perheessä, lapsen ensimmäiset elinviikot voivat olla odotusaikana onnea säteileville vanhemmille suuri pettymys. Uusi perhe tarvitsee omaa rauhaa, hyvää tarkoittavat isoäidit voivat neuvoillaan ja avullaan pahimmillaan saada aikaan pahoja jännitteitä suhteisiin. (Asen 1995, ) Onnenhuumassa vanhemmat voivat myös laiminlyödä omat tarpeensa. Varsinkaan äidit eivät välttämättä muista, että myös heillä on oikeus omaan tilaan ja aikaan. Ajan myötä se voi kostautua uupumuksena ja pahimmillaan masennuksena. (Asen 1995, ) Toisaalta lapsen syntymä voi vahvistaa parisuhdetta. Isän aktiivinen osallistuminen vauvan hoitoon mahdollistaa vastuun jakamista ja lisää puolisoiden yksimielisyyttä perheen toiminnasta. Se myös helpottaa äidin työtaakkaa ja lisää perheiden yhteistä aikaa. Tunnetasolla isän osallistuminen voi lisätä isän empaattisuutta ja auttaa häntä

13 7 ymmärtämään äidin ongelmia ja myös vähentää ulkopuolisuuden tunnetta, joka joillekin isille syntyy äidin hoitaessa lasta intensiivisesti. (Juntunen & Krats 1997, 16.) Perheen totutellessa uuteen elämään, neuvolalla on tärkeä rooli uusien vanhempien tukemisessa. Perhevalmennuksesta saatu tieto auttaa vanhempia ymmärtämään paitsi omia joskus hämmentäviäkin tunteitaan, se antaa myös eväitä lapsen hoitoon. Perheen luottamuksen voitto on ensisijaisen tärkeää, jotta he uskaltaisivat pyytää apua omalta terveydenhoitajaltaan sitä tarvitessaan. 3 PERHEVALMENNUS Lasten hankkiminen on suomalaisessa yhteiskunnassa nykyisin tietoisesti tehty valinta. Lapset hankitaan iäkkäämpinä kuin ennen, ja lasten lukumäärä on alle kaksi lasta perhettä kohden. Raskauden aikaan latautuu niin naiselle kuin koko perheellekin runsaasti erilaisia odotuksia ja toiveita, mutta myös pelkoja. Vaikka useimmat suomalaiset lapset syntyvät suunniteltuina ja toivottuina, lapsen syntymään ja vanhemmuuteen liittyy kuitenkin monia erilaisia tunteita. Vanhemmat kokevat nämä hämmentäviksi ja yllättäviksi. Terveydenhuoltohenkilöstöllä on tärkeä tehtävä sen tukiessa perhettä uudessa elämäntilanteessa, muutosvaiheessa.(paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 157.) Tutun elämän ja sen ihmissuhteiden muuttuminen ja tulevaisuuden tuntemattomuus tekevät naisen epävarmaksi. Äitiys koetaan usein suurimmaksi tehtäväksi mitä naisella on koskaan ollut. Vaikka naiset tietävät nykyään paljon, monet tuntevat itsensä äitiyden edessä epävarmoiksi. Niemelän ja Heinon vuonna 1980 tekemän tutkimuksen mukaan naisen suhtautuminen raskauteen ja äitiyteen liittyviin tunteisiin ja ristiriitoihin vaikuttaa hänen tulevaan toimintaansa äitinä. Naiset, jotka voivat hyväksyä ristiriitaiset tarpeensa kokevat mm. synnytyksen ja imetyksen myönteisemmin, toimivat äiteinä paremmin ja selviävät aviosuhteestaan vähemmin pettymyksin kuin ne naiset, jotka kieltävät äitiydessä muut kuin positiiviset tunteensa. (Paunonen & Vehviläinen- Julkunen 1999, 163.)

14 8 Suomalaiset perheet ovat aktiivisia ja tietojen taso on perheissä suhteellisen korkea. Pariskunnat odottavat neuvolalta sosiaalista tukea, joka tarkoittaa tiedollista, emotionaalista ja konkreettista tukea uudessa elämäntilanteessa erityisesti ensimmäisen lapsen syntyessä. Kotimainen tutkimustieto perhevalmennuksen sisällöstä perheiden arvioimana antaa ymmärtää, että valmennuksessa halutaan ajankohtaista tietoa synnytyksestä ja sen kulusta sekä lapsen kehityksestä ja hoidosta. Myös vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvät teemat katsotaan hyödyllisiksi. Perhevalmennuksien ohjausmenetelmien olisi perheiden toiveiden mukaan tuettava omatoimisuutta ja mahdollisuutta tavata samassa elämäntilanteessa olevia perheitä. Tutkimusten mukaan perheet toivovat luennoimisen sijaan ryhmätyyppistä keskustelua toisten pariskuntien ja ohjaajan kanssa. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 170.) Tutkimusten ja kokemusten mukaan perhevalmennus onnistuu parhaiten pienissä 4-6 parin ryhmissä, jolloin keskustelulle on paremmat edellytykset. Ryhmiä suunniteltaessa on myös hyvä huomioida ryhmän tietotaso. Siten voidaan antaa vähäisen tietotason omaaville perheille enemmän tukea ja auttaa heitä myös myönteisempään synnytyskokemukseen. Näin vältetään myös asioista enemmän tietävien turhautuminen. Ennen valmennusta on hyvä kartoittaa vanhempien neuvonnan tarpeet kyselylomakkeella ja näiden tietojen avulla muodostaa ryhmät ja suunnitella valmennuksen sisältö ryhmän tarpeita vastaavaksi. (Stakes 1995, 38.) Yksinhuoltajat, uusperheet, homoseksuaalit, eri kulttuureista tulevat perheet tuovat uuden haasteen perhevalmennukseen. Kaikilla perheillä on oikeus saada juuri heille sopivaa ohjausta. Ongelmia voi tuoda ajankäyttö, kun esimerkiksi eri kulttuurista tuleva perhe tarvitsee henkilökohtaisen perhevalmennuksen tulkin kanssa. Lisäksi heidän kanssaan kannattaa käydä läpi tarkemmin Suomen synnytyskäytäntöä ynnä muuta, jotka yleensä ovat suomalaisille tutumpia asioita. Terveydenhoitaja tarvitsee nykyään enemmän kekseliäisyyttä ja maalaisjärkeä kuin aiemmin, jotta hän voi vastata mahdollisimman yksilöllisesti erilaisten perheiden tarpeisiin. Joissakin tilanteissa täytyy myös laittaa omat ennakkoluulot syrjään ja avartaa näkemystään antaakseen kaikille asiakkaille yhtä laadukasta valmennusta.

15 9 3.1 Opetus ja oppimiskäsitys Terveydenhoitajan opetustaito vaikuttaa siihen, saavatko perheet tarvitsemansa tiedon perhevalmennuksesta. Opetuksessa tarvittavat taidot voidaan jakaa tiedollisiin opetusedellytyksiin, hoitajan omiin arvoihin ja kokemuksiin sekä vuorovaikutuskykyyn (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1996, ). Kyetäkseen antamaan tietoa tuleville vanhemmille, terveydenhoitajan tulee omata teoreettista tietoa aiheesta. Hänellä tulee olla laaja tietämys raskaudesta, synnytyksestä ja lapsen hoidosta, jotta hän kykenisi tiedon jakamisen lisäksi myös vastaamaan vanhempien esittämiin kysymyksiin. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1996, ) Teoreettisen tiedon lisäksi tärkeää on kokemusperäinen tieto. Työkokemus niin perhevalmennuksista kuin vastaanotoltakin ovat tärkeä osa hoitajan opetusvalmiutta. Myös henkilökohtainen kokemus vanhemmuudesta auttaa hoitajaa ymmärtämään asiakkaidensa elämäntilannetta. Näillä valmiuksilla terveydenhoitaja voi havaita tulevien vanhempien tiedolliset puutteet ja antaa vastauksia kysymyksiin, joita he eivät ole edes huomanneet kysyä. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1996, ) Kaikilla ihmisillä on oma arvomaailmansa, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle. Siihen ovat vaikuttaneet omat kokemukset ja koulutus. Ne toimivat pohjana opetuksen suunnittelussa, toteutumisessa ja arvioinnissa, ja heijastuvat myös suhtautumisessa asiakkaisiin. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1996, ) Perhevalmennustilanne on vuorovaikutusprosessi. Vuorovaikutustaito on keskeisessä asemassa terveydenhoitajan ja vanhempien välisessä kanssakäymisessä. Ohjaajan tehtävänä on nähdä vanhempien voimavarat, odotukset ja kyvyt, ja toimia sen perusteella. (Sarvimäki, Stenbock- Hult 1996, ) Anne-Marie Hovin (1998) tekemän tutkimuksen mukaan sekä perhevalmennuksen ohjaajien että ohjattavien mielestä tärkeimpiä ohjaukseen liittyviä asioita oli, että valmennus toteutetaan pienryhmissä, maksimi ryhmäkoon ollessa n ohjattavaa. Valmennusta pitäisi olla sekä alku- että loppuraskaudessa, siten että isille olisi myös erikseen jollain kerralla mies puhumassa miehen osuudesta. Elävien esimerkkien

16 10 käyttöä toivottiin, jotta asiat konkretisoituisivat. Lisäksi kiinnitettiin huomiota siihen, että ohjaajan puheen, kalvojen ynnä muun materiaalin pitäisi olla selkeää. Ohjaajan hyvinä ominaisuuksina mainittiin hyvä keskustelu- ja kuuntelutaito, aito kiinnostus perheiden elämäntilanteeseen ja hyvä ongelmien ratkaisutaito. Tutkimuksen mukaan ohjaajan pitäisi olla selvillä alueen synnytyssairaalan käytännöistä, jotta hän voisi antaa varmaa tietoa valmennettaville. Todettiin myös, että jos ohjaajalla on oma lapsi, se tuo kokemukseen perustuvaa tietoa ohjaajalle. Osa ohjaajista piti myös itsensä ajantasalla jatkuvasti lukemalla raskauteen, synnytykseen ja lapsen hoitoon liittyviä lehtiä. Perhevalmennustilanteen kannalta pidettiin tärkeänä sitä, että ohjaajalla ei ole kiire, hän kykenee luomaan luottamuksellisen ilmapiirin, eikä seuraa orjallisesti omaa valmennuskaavaansa, vaan pystyy muuttamaan valmennusta ohjattavien toiveiden mukaan. (Hovi 1998.) Pirkko Mikkasen (2000) tutkimuksessa perhevalmennusta antavien työntekijöiden mielestä kätilö-terveydenhoitajien koulutus antaa parhaat resurssit valmennuksen pitämiseen. Lisäksi valmiuksia antavina koulutuksina mainittiin psykologinen koulutus, kätilö-, äitiyshuolto- ja perhevalmennuskoulutus, ryhmäohjaajakoulutus sekä kasvatustieteen ja didaktiikan koulutus. Ohjaajat kaipasivat enemmän koulutusta ja tukea valmennuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi ajan- ja materiaalin puute vaikeutti valmennusten pitoa. (Mikkanen 2000.) Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen ei ole passiivista tiedon vastaanottamista, vaan oppijan aktiivista kognitiivista toimintaa, jossa hän tulkitsee havaintojaan ja uutta tietoa aikaisemman tietonsa ja kokemustensa pohjalta. Konstruktivistisen käsityksen mukaan keskeistä oppimisessa on merkitysten rakentaminen, mikä edellyttää ymmärtämistä. Oppiminen ei ole siis tiedon kopiontia opettajalta oppijalle. Oppija tulkitsee saamaansa tietoa oman kokemuksensa ja olemassa olevien tietorakenteidensa pohjalta ja tekee tietoon monenlaisia muunnoksia. (Tynjälä 1999, ) R. Vance Peavy (1999) on tehnyt konstruktivististen periaatteiden luettelon ohjaajille: On olemassa monia todellisuuksia, eikä vain yksi oikea, objektiivinen todellisuus.

17 11 Ihmiset elävät vuorovaikutuksen, kommunikaation ja keskinäisissä suhteissa toimimisen kautta konstruoidussa, sosiaalisessa maailmassa. Elämisemme säännöt ovat tulosta ihmisten välisistä neuvotteluista. Kieli on tärkein merkityksen rakentamisen väline. Sanat ovat välineitä joilla asioita saadaan tehdyiksi ja merkityksiä rakennetuiksi. Ohjaajan on tärkeää oppia käyttämään työssään ihmisten tarinoita ongelmanratkaisun välineinä ja arvostamaan niitä metaforia, joita ihmiset käyttävät kuvatessaan itseään ja elämäänsä. Ihmisen toimintana ilmenevä ja henkilökohtaisena merkityksenä ilmaistu jokapäiväinen elämänkokemus on väline, johon ohjaus perustuu. Minuuden metaforan käytöstä ohjausprosessin keskeisenä osana on paljon hyötyä. Ihmisyksilöt ovat aina jossakin elämäntilanteessa, tai aina jossakin sosiaalisessa tilanteessa. Siten he puhuvat itseään huolestuttavista asioista aina tietystä näkökulmasta. Konstruktivistinen ohjaus on kulttuurikeskeistä toimintaa. Kulttuurit ovat elämisen suunnitelmia. Ohjaus on prosessi, jossa autetaan kulttuurin jäseniä valitsemaan ja konstruoimaan polkuja kulttuurin läpi ja suunnistamaan näillä poluilla. (Peavy 1999, ) Perhevalmennuksen asiakkaat, tulevat vanhemmat, ovat yleensä hyvin motivoituneita saamaan tietoa lapsenhoidosta. Terveydenhoitajan tehtävänä on antaa tieto ryhmän jäsenille sopivalla tavalla. Vanhemmat jäsentävät ja muokkaavat saamansa tiedon itselleen sopivaksi ja käyttävät sitä lapsen synnyttyä. Silloin he voivat testata käytännössä saamaansa tietoa ja soveltaa sen omalle perheelleen sopivaksi.

18 12 4 PERHEVALMENNUKSESTA TEHTYJÄ TUTKIMUKSIA Perhevalmennusta on tutkittu Suomessa paljon, varsinkin sen sisällön osalta. Valmennus on muuttunut paljon vuosien saatossa, joten vanhin käyttämäni tutkimus on vuodelta Perhevalmennuksen kehittäminen Katri Vehviläinen-Julkunen (1986) on tutkinut Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Leppävirralla vuonna 1985 ensisynnyttäjille tarkoitettuja perhevalmennuksen pienryhmiä. Ryhmissä mukana olleet parit arvioivat valmennusta kolmessa vaiheessa: raskauden alussa lähinnä odotuksiaan, välittömästi synnytyksen jälkeen ja jälkitarkastuksessa. Tutkimuksen kokeiluryhmään kuului 21 perhettä ja vertailuryhmään 27 perhettä. Parit arvioivat valmennuksen tarkeimmiksi asioiksi synnytyksen kulun, käyttäytymisen synnytyksessä sekä lapsen hoitoon ja kehitykseen liittyvät kysymykset. Erityisen tärkeää pariskuntien mielestä oli lapsen hoidon oppiminen. Valmennuksesta esitettiin poistettavaksi anatomiaan ja fysiologiaan liittyviä tietoja. Sekä isät että äidit korostivat isän osallistumisen ja huomioon ottamisen merkitystä valmennusta toteutettaessa. (Vehviläinen-Julkunen 1986.) 4.2 Tietoa, tukea, varmuutta synnytykseen ja vanhemmuuteen Katri Vehviläinen-Julkunen ja Milja Teittinen (1993) ovat tutkineet Lapinlahden äitiysneuvolassa ryhmäneuvolan ja perhevalmennuksen kehittämistyötä vuosina Hanke kuului ITU- projektiin, jonka keskeisenä ajatuksena oli tarjota laadukasta ja hyvää hoitoa, johon liittyy palveluiden jatkuvuus, joustavuus, kattavuus, läheinen vuorovaikutus ja asiakkaiden omaan hoitoonsa, siitä tehtäviin päätöksiin sekä sen suunnitteluun ja arviointiin osallistuminen.

19 13 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 1) asiakkaiden toiveita äitiysneuvolan pienryhmätyöskentelylle raskauden alussa, 2) asiakkaiden arviointeja pienryhmätyöskentelyn merkityksestä, 3) asiakkaiden pienryhmätyöskentelyyn liittyviä kehittämisehdotuksia ja 4) kätilön kokemuksia pienryhmätyöskentelystä. Tulosten mukaan kehittämistyössä oli onnistuttu kahden keskeisen idean toteuttamisessa: asiakkaat olivat kokeneet saaneensa päättää ja olla asiantuntijoita omissa asioissaan suunniteltaessa ja toteutettaessa äitiysneuvolan pienryhmiä. Toiseksi pienryhmätoiminta oli koko toiminnan idea ja se sai myönteisen palautteen ryhmissä mukana olleilta sekä ensi- että uudelleensynnyttäjiltä. Lisäksi asiakkaat olivat kokeneet saaneensa ajankohtaista tietoa mm. synnytyksestä ja vanhemmuudesta. Vertaisryhmän tuki koettiin tärkeäksi kätilön, terveydenhoitajan ja lääkärin asiantuntemuksen ohella. 81 % äideistä ja lähes puolet isistä toivoi ryhmätoiminnan jatkuvan lastenneuvolan puolella. (Vehviläinen-Julkunen & Teittinen 1993.) 4.3 Perhevalmennus perheiden tukena Katri Vehviläinen- Julkunen on tutkinut vuonna 1993 äitien ja isien arviointia perhevalmennuksen sisällöstä ja sen toteuttamismenetelmistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää äitien ja isien arviointeja perhevalmennuksessa jaettavasta tiedosta ja perhevalmennuksessa käytettävistä opetusmenetelmistä. Tutkimuksen tarkoituksesta muodostettiin seuraavat tutkimusongelmat: 1) Kuinka tärkeäksi äidit ja isät arvioivat perhevalmennuksen? 2) Mitkä asiat ovat äitien ja isien mielestä tärkeitä perhevalmennuksen sisällössä? 3) Millaisiksi äidit ja isät arvioivat perhevalmennuksen toteuttamisen menetelmät? Suurin osa vastanneista äideistä ja isistä arvioi perhevalmennukseen osallistumisen tarpeelliseksi molemmille osapuolille. Tarpeettomaksi valmennuksen koki vain 1-4 % vastaajista. Lähes kaikki valmennuksen alueet koettiin tärkeiksi. Äidit ja isät kokivat valmennusryhmissä käsiteltävistä asioista tärkeimmäksi synnytyksen ja sen kulun selvittämisen. Raskauden normaali kulku, sikiön kehitys sekä vastasyntyneen hoito

20 14 koettiin myös tärkeinä alueina sekä synnytyksen kivun lievitys. Suurin osa pareista arvioi tärkeänä saada tietoa valmennuksessa isän osuudesta synnytyksessä ja lapsen hoidossa. Vanhemmuuteen ja äidin sekä isän jaksamiseen liittyvät asiat arvioitiin tärkeiksi. Myös perhevalmennukseen osallistuvien odotusten ja toiveiden kysyminen ja selvittäminen arvioitiin merkitykselliseksi. Ehkäisy sekä seksiin liittyvät asiat arvioitiin eri alueista vähiten tärkeäksi. Lisätoiveina perhevalmennuksen sisältöön vanhemmat esittivät lapsen hoidon lisäämistä ohjelmaan, puhumista myös epänormaalista raskauden ajasta ja synnytyksestä sekä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Suurin osa arvioi odotusten ja toiveiden huomioimisen täysin riittäväksi. Tärkein asiantuntija oli sekä äitien että isien mielestä äitiysneuvolan terveydenhoitaja. Toiseksi tärkein asiantuntija oli lastenneuvolan terveydenhoitaja. Neuvolalääkäri, ryhmän toiset äidit ja isät koettiin myös tärkeinä asiantuntijoina. Isistä hieman yli puolet arvioi, että oli saanut keskustella riittämättömästi toisten perheiden kanssa. Äitien tulokset olivat hyvin samansuuntaiset. (Vehviläinen-Julkunen 1993.) 4.4 Perhevalmennuksen laadunvarmistus. Hyvä perhevalmennus laatumittarin kehittelyprosessi ja kuvaus Anne-Marie Hovi (1998) on tehnyt tutkielman perhevalmennuksen laadunvarmistuksesta. Hän on kehittänyt laatumittarin, jolla voidaan arvioida perhevalmennuksen laatua ja kehittää valmennusta valmennettavien tarpeiden mukaiseksi. Tutkielmassa on haastateltu sekä perhevalmennuksen ohjaajia että ohjattavia. Laatumittari sisältää valmennuksen sisällön (odotusaika, synnytys, lapsivuodeaika, äitiys, isyys, vanhemmuus, parisuhde, vastasyntynyt ja lapsenhoito), valmentajan valmennusominaisuudet (asiantuntijuus, yhteistyökyky ja keskustelutaito, ilmapiirin luominen, valmennettavien huomioiminen, ongelmien kohtaaminen, opetustaito) ja valmennuksen ohjausmenetelmät (ryhmäkoko ja muoto, opetuskerrat, ohjausmenetelmät, opetusvälineet ja materiaali, asiantuntijat, rentoutusharjoitukset). Ohjaajien mielestä ohjattavia oli vaikea saada keskittymään lapsen syntymän jälkeiseen aikaan, koska synnytys sitoi niin paljon mielenkiintoa. Siksi lapsivuodeaika ja sen aiheuttamat muutokset perheen, varsinkin äidin elämään, tulevat yleensä yllätyksenä.

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Monimuotoinen perhevalmennus

Monimuotoinen perhevalmennus Monimuotoinen perhevalmennus Terveydenhoitajapäivät 2012 Terveydenhoitaja, fasilitaattori, imetysohjaajakouluttaja, työnohjaaja Anni Mäkinen Perhevalmennuksen ydinajatukset Perhevalmennus on parisuhteen

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä.

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä. TerveysInfo äidit 10 askelta onnistuneeseen imetykseen Julisteessa piirros imettävästä äidistä sekä suositus imetyksen suojelemisesta, edistämisestä ja tukemisesta. Suomen Kätilöliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot