Jean Liedloff: The continuum concept In search of happiness lost (1975, 1986) Meidän kulttuurissamme järkeä ja älykkyyttä arvostetaan jo siinä määrin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jean Liedloff: The continuum concept In search of happiness lost (1975, 1986) Meidän kulttuurissamme järkeä ja älykkyyttä arvostetaan jo siinä määrin"

Transkriptio

1 Jean Liedloff: The continuum concept In search of happiness lost (1975, 1986) Meidän kulttuurissamme järkeä ja älykkyyttä arvostetaan jo siinä määrin enemän kuin vaistoja ja tunteita, että siitä on haittaa. Synnynnäinen tunteemme siitä mikä on meille hyväksi on heikentynyt niin, että olemme hädin tuskin tietoisia vaistoistamme, emmekä erota alkuperäistä tunnetta kirjaopin värittämästä tunteesta. Liedloffin mukaan on kuitenkin edelleen mahdollista löytää tie takaisin, oppia arvostamaan tunteitaan ja luottamaan vaistoihinsa. Liedloffin jatkumoteoria (continuum concept) perustuu hänen kokemuksiinsa Etelä-Amerikan Yequana-intiaanien parissa. Hänen mukaansa ihmislajille luonnollinen ja oikea tapa toimia löytyy tarkkailemalla luonnonkansoja. Liedloff eli intiaanheimon parissa yhteensä 2,5 vuotta ja havainnoi mm. heimolaisten tapoja toimia lasten kanssa; heimon lapset kulkevat elämänsä ensimmäiset kuukaudet kannettuina, kunnes lähtevät omaehtoisesti liikkeelle. Heidät otetaan mukaan joka paikkaan: he ovat jatkuvasti elämän keskipisteessä, mutta eivät keskipisteinä. Kylliksi syliä ja läheisyyttä saaneet Yequanavauvat olivat rauhallisia ja luottavaisia; vanhempina, opittuaan liikkumaan, he ovat itsenäisiä, rohkeina ympäristöään tutkivia toimijoita. Kun lapsi on saanut täytettyä sylivaiheensa, hän suuntautuu valtavalla energialla kohti ulkomaailmaa. Liedloff kuvaa continuum-teoriassaan ihmislajin jatkumoa, luonnollista elämäntapaa, jota vastasyntynyt ihmislapsi lajin kehityslinjan mukaan odottaa. Jatkumoa, jossa elämä etenee tasaisesti vaiheesta toiseen, eikä eri kehitystasojen välille synny kuilua. Länsimainen lastenhoitokulttuuri on pudonnut tästä jatkumosta. Lapsen lajinmukaiset odotukset ja todellisuus eivät kohtaa, vaan vauva joutuu kokemaan asioita, joihin evoluutio ei ole valmistanut häntä. Vastasyntynyt, joka odottaa saavansa viettää ensimmäiset elinkuukautensa sylissä, iho ihoa vasten, kuullen kantajansa sydämen sykkeen ja myötäillen kantajansa liikkeitä, pannaankin yksin sänkyyn tai vaunuihin makaamaan. Pahimmassa tapauksessa hänet jätetään sinne yksin huutamaan, itkemään itsensä uneen. Vaikka Liedloff ymmärtää, että täydelliseen ihmislajin jatkumon mukaiseen elämäntapaan on länsimaisen nykyihmisen hankala päästä, hän kuvaa nykymaailmaamme sopivia tapoja, jotka mahdollistavat lapsille parhaat edellytykset toimia. Liedloff kuvaa myös sitä, mitä voimme tehdä jos lapsi on jo sen ikäinen ettei ensikuukausien luontainen sylivaihe enää ole mahdollista. Vaikka olemme aikaisemmin toimineet lastemme kanssa tavalla, mikä ei ole ihmislajin kehityksen kannalta ihanteellisin, ei ole syytä kokea siitä syyllisyyttä. Olemmehan toimineet kuten meidän kulttuurimme antaa ymmärtää meille olevan hyväksi. Silti meidän tulisi nyt siirtää syrjään ajattelutapa, jonka olemme olemme omaksuneet siitä, kuinka lasten kanssa toimitaan, ja alkaa avoimesti pohtia mikä on ihmislajille luontainen tapa toimia, mitä ihmislapsi lajityypillisesti odottaa. Meidän ei tarvitse muuttaa takaisin luoliin; ihmislajin luonnolinen tapa kasvattaa lapsia on mahdollista toteuttaa nyky-yhteiskunnassakin. JATKUMOSTA IRROTETUT LAPSET LAPSI EI TIEDÄ SYNTYVÄNSÄ 2000-LUVULLE Kohdussa ollessa ei ihmistaimelle tapahdu juuri mitään mihin hänen esi-isiensä kokemukset eivät olisi häntä valmistaneet: hän on ravittu ja pidetty lämpimänä kuten muinaiset metsästäjä-kerääjät sikiöaikanaan. Kohdun ulkopuolinen maailma sen sijaan on muuttunut valtavasti, mutta vauva ei tiedä mitään ympäristön muutoksesta. Hänen vaistonsa toimivat samalla tavalla kuin kivikaudellakin syntyneen vauvan ja hän myös olettaa saavansa sen mukaista huolenpitoa. Syntymän jälkeen on aika tutustua uuteen perheenjäseneen. Äidin ja vauvan side alkaa muodostua heti syntymän jälkeen. Vauvan

2 tulisi antaa levätä rauhassa äitinsä rinnan päällä ja antaa aikaa hamuta kohti rintaa. Meidän kulttuurissamme vauvalta ja äidiltä viedään tämä luonnollinen, rauhallinen tila kiintymyssuhteen alun muodostumiselle kiirehtimällä vauvaa pestäväksi, punnittavaksi ja puettavaksi. Vastasyntynyt, jonka iho huutaa lämpöä huokuvan pehmeän ihon muinaista kosketusta, kääritäänkin kuivaan elottomaan kankaaseen. Vastasyntynyt elää tiedottomuuden tilassa, hän elää ikuista nyt-hetkeä, sylissä ollessaan autuuden tilassa, poissa sylistä tyhjyydessä. Pienen vauvan tietoisuus ei ole vielä niin kehittynyt, että hän osaisi määritellä mielessään miten asiat ovat. Hänellä ei ole tietoista muistia tai toivon tunnetta. Vauvalle asiat ovat joko oikein tai väärin. Jos hänellä on epämiellyttävä olo nyt, hän ei osaa toivoa ja ajatella, että asiat ovat kohta hyvin. Hän ei voi ajatella, että äiti tulee pian takaisin, jos äiti on jättänyt hänet yksin. Yksin jätetyllä vauvalla ei ole toivoa tulevasta, tietoa siitä, että kohta asiat on hyvin. Hänellä on vain halu: halu saada asiat oikealle, jatkumon mukaiselle, mallille. Meidän aikuisina on helppoa ajatella omasta näkökulmastamme, että eihän vauvalla ole mitään hätää, vaikka hän vähän itkeskeleekin itsekseen eihän hänellä ole mitään oikeaa hätää! Hänellä on lämpimät vaatteet yllään ja hän on vasta syönyt, kaikki on ihan hyvin. Tilanne näyttää erilaiselta vauvan näkökulmasta. Mutta mikään vauvan esi-isien kokemuksessa ei ole valmistanut häntä yksin jäämiseen, tai siihen, että hän joutuisi itkemään vailla vastausta. Vauva syntyy vaistojensa varaan, syliin otettavaksi, eikä hän tiedä syntyvänsä turvalliselle 2000-luvulle. Hänelle syli merkitsee turvaa ja yksin jääminen kuolemanvaaraa. Ihmislajin evoluutiossa ei ole viime vuosisatoina tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan vauvat ovat edelleen geneettisesti ja biologialtaan samanlaisia kuin kivikaudella, ja heidän vaistonsa toimivat sen mukaan. Miten siis voimme vaatia, että vauvan tulisi sopeutua nykyaikaan? Miten voimme olettaa, että vauva jää tyytyväisenä yksin sänkyyn ja nukahtaa itsekseen, kun vauva on vuosituhansien aikana geneettisesti ohjelmoitu uskomaan, että yksin ollessaan hän on vaarassa? Vauva kaipaa syliä ja elämän ääniä, sillä ne kertovat hänelle, että hän on turvassa. Ajatellaanpa vauvaa, joka makaa liikkumattomissa vaunuissa: itkiessään hän saa elämän merkkejä, sillä hänen äitinsä on oppinut, että vaunujen hytkyttäminen pitää hänet hiljaisena. Hänen äitinsä kenties ajattelee rasitteena sitä, että hänen täytyy hytkytellä vaunuja pitääkseen vauva tyytyväisenä. Mutta tyytyväinen on varsin virheellinen sanavalinta kuvaamaan tuon lapsen olotilaa. Vaikka vauva ehkä saattaa maata hiljaa vaunuissa, hän janoaa kosketusta ja syliä, hänen jatkumonsa janoaa kokemuksia elämästä, mutta hän saa vain rippeitä siitä: satunnaisia hytkyttelyjä, kaukaisia ääniä Asioita, joita on mahdoton hahmottaa vaunuissa maaten. Vauva makaa tyhjyydessä, ajattomuudessa, haluten. Hänen luontonsa perustuu olettamukselle, että hänen äitinsä toimii asianmukaisesti. Kun joku tulee ja nostaa hänet syliinsä, hän on omalla paikallaan, turvassa. Hän lepää sylissä ja vaikka hänen kehonsa ei aisti elävää ihoa vaatteiden takia, hänen kätensä ja suunsa aistivat. Tässä hetkessä jatkumon mukainen positiivinen elämän nautinto on melkein täydellinen. Rinnan maku ja tuntu ovat läsnä, maito virtaamassa hänen suuhunsa. Hän kuulee äitinsä sydämen lyönnit. Vain kangas hänen ihonsa ja hänen äitinsä ihon välissä jättää jotain puuttumaan. Puklaaminen, jokapäiväinen tapahtuma meidän vauvojemme elämässä, on niin harvinaista Yequanoiden keskuudesssa, että Liedloff muistaa nähneensä ainoastaan kerran heimon parissa eläessään vauvan oksentavan. Kyseinen vauva oli kovassa kuumeessa. Vauvan puklaamista ja tarvetta röyhtäytyksille pidetään meillä itsestään selvyytenä, eivätkä länsimaiset asiantuntijat ole kyseenalaistaneet huomiota, että luonto olisi kehittänyt yhden lajin kärsimään ruoansulatushäiriöistä aina kun se syö oman lajinsa maitoa. Aikuisilla stressi on yksi yleisimmin tunnustettu syy ruoansulatusvaivoihin; vauvojen ruansulatusongelmiin ei olla liiemmin etsitty syitä. Stressi kuitenkin lienee

3 vauvoille ihan yhtä haitallista kuin aikuisillekin. Jännittyneisyys, potkiminen ja vartalon koukistelu ovat oireita samasta syvästä epämukavuudesta, joita ihmislajille epätyypilliseen elämäntapaan sopeutuminen aiheuttaa. Koska ihmislajin jälkeläinen on hyvin sopeutuvainen, ihminen sopeutuu toki myös elämään, joka ei vastaa ihmislajin jatkumoa, mutta näillä varhaislapsuuden kokemuksilla on seurauksensa. Koska ihmismieli hakee jatkumoa läpi elämän, pyrkii ihminen alitajuisesti järjestämään elämänsä varhaislapsuuden kokemusten jatkumoksi. Jos on lapsuudessa joutunut sopeutumaan yksinäisyyteen, hakee hän myöhemminkin elämässään samantyyppistä yksinäisyyden tilaa ja pyrkii järjestämään asiansa tiedostamattaan siten, että se säilyy. Samoin lapsi, joka on saanut kokea olevansa epätoivottu ja rasittava, hakeutuu tiedostamattaan sellaisiin olosuhteisiin, jossa saa tuntea tuon saman tunteen. Ihmisen sisäänrakennettu järjestelmä hakee tasapainoa, sillä jokaiselle menestyvälle lajille on ominaista pyrkiä stabiliteettiin, vallitsevan tilan säilyttämiseen. Tahdosta riippumattomat voimat eivät järkeile, vaan ne olettavat, kehityshistoriamme painavalla kokemuksella, että tasapainon hakeminen yksilön varhaisten kokemustensa mukaan palvelee hänen hyvinvointiaan. Ja vaikka moni nykyyhteiskunnan aikuinen kykenee toimimaan ja olemaan onnellinen, vaikka hänen lapsuutensa ei ole vastannut jatkumon oletuksia, ei se tule ilman hintaa. Vanhemmuus koetaan nykyään raskaaksi ja lasten ja vanhempien välillä on jatkuvasti taistelua. Kaikki kiukuttelu ynnä muu sopeutumiskäytös on pois oppimiselta ja vähintään aiheuttaa ns. tehottomuutta perheessä, kun uhmaikäisen tai murrosikäisen kanssa pitää väitellä. JATKUMOLAPSET SYLIVAIHEEN KAUTTA KOHTI ULKOMAAILMAA Liedloff kuvaa ihmislapsen alkukuukausien luontaista sylivaihetta (in-arms phase) ja liikkumaan oppimisen jälkeen alkavaa ulkomaailmaan suuntautuvaa vaihetta. Lajikehityksen mukaan edellinen vaihe on täytettävä ennen kuin voi siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Sylivaihe täytetään kun lapsi saa olla kannettuna, läheisyydessä ensi kuukautensa, kunnes vaiheen täytettyään omaehtoisesti lähtee tutkimaan ympäröivää maailmaa, palaten aina välillä tarkistamaan että äiti tai muu hoivaaja on saatavilla. Syntymästään saakka jatkumolapset, kuten Yequanat, otetaan mukaan kaikkialle. Vastasyntyneenä hän nukkuu valtaosan ajasta, mutta nukkuessaankin hän tottuu ihmistensä ja heidän askareidensa ääniin, varoittamattomiin liikkeisiin, ja turvalliseen, oikeaan tunteeseen ollessaan elävän ihmisen sylissä. Sylivaiheen aikana vauva saa kokea elämää ja aistien kehittymisen pohjaksi annetaan suunnaton määrä luontaisia virikkeitä. Ensimmäiset kokemukset ovat pääasiassa tuntemuksia puuhakkaan äidin kehosta. Jos vauva on pääasiassa sellaisen henkilön sylissä, joka istuu paikallaan, se ei palvele hänen tarvettaan oppia elämää, vaikkakin se pitää poissa negatiivisen hylätyksi jättämisen, erillisyyden, tunteen. Paikallaan istuva äiti antaa vauvalle kuvan, että elämä on yksitoikkoista ja hidasta, ja tällöin vauva yrittää levottomalla liikehdinnällä saada aikaan kaipaamiaan ärsykkeitä. Jos äiti kohtelee häntä kuin hän olisi hauras, hän antaa ymmärtää että tämä on hauras. Mutta jos äiti käsittelee häntä varmoin ottein, vauva pitää itseään vahvana. Itsensä kokeminen hauraaksi ei ole ainoastaan epämukavaa, mutta vaikuttaa myös lapsen kehitykseen lapsena ja myöhemmin aikuisena. Vauvan kasvaessa Yequanat leikkivät lapsen kanssa toisinaan lähestymis- ja vetäytymisleikkejä, joissa lasta nostetaan käsivarsien etäisyydelle aikuisesta, joissa lapsi saa kokea liikkumavaraa siirtyessään kauemmaksi aikuisesta ja palatessaan takaisin vahingottumattomana. Kun vauva osoittaa olevansa valmis johonkin hurjempaan, hänet heitetään ilmaan ja otetaan kiinni. Saman tyyppisiä tekijöitä erillisistä tietoisuuksista on myös erilaisissa vauvan kanssa leikittävissä kurkistus- ja piiloleikeissä. On leikkejä, jotka

4 seuraavat samaa rataa, mutta ovat aikuislähtöisiä, eivätkä lapsen tahtiin eteneviä. Yequanat kunnioittavat vauvan tuntemuksia, he tarkkailevat vauvan eleitä ja etenevät tämän antamien viestien mukaan. Olennaista on, että Yequanat eivät leiki näitä leikkejä opettaakseen vauvoille erillisyyttä ja etäisyyttä, vaan he seuraavat näiden luonnollista kehityslinjaa, etenemällä vauvan viestien mukaan, vauvan tahdissa. Lähtiessään liikkeelle, vauva palaa usein varmistamaan että hänen äitinsä on paikalla. Kun hän on varma äitinsä saatavilla olosta, hän uskaltautuu kauemmas ja palaa harvemmin tukipisteen luo. Hänen kehittyvä ketteryytensä pysyy tahdissa hänen luonnollisen uteliaisuutensa kanssa. Fyysisen kontaktin tarve vähenee nopeasti, ja lapsi tai aikuinen vaatii sen antamaa vahvistusta vain sellaisen taakan alla, josta hänen sen hetkiset voimansa eivät pysty selviytymään (mitä tapahtuu äärimmäisen harvoin). Jatkumolapset, kuten Yequanat, saavat vahvan pohjan persoonalleen, koska heille on luonnollista suhtautua kaikkiin ihmisiin, niin aikuisiin kuin lapsiinkin, siten kuin ihmislajille on luontaista. IHMISLUONNON SYVIN OLEMUS Lasten tulee saada kokea, että heidän oletetaan olevan hyväntahtoisia, luonnollisesti sosiaalisia olentoja, jotka yrittävät toimia oikein ja he haluavat aikuisilta luotettavia reaktioita ohjaamaan heitä. Olettamus synnynnäisestä sosiaalisuudesta poikkeaa selkeästi ns. sivistysvaltioiden käsityksestä, jossa lasten päähänpistoja on hillittävä ja lasta on kasvatettava, jotta hänestä kehittyy sosiaalinen yksilö. Meidän kulttuurissamme kuva lapsesta, hänen motiiveistaan ja toimintamalleista on siis varsin negatiivissävytteinen. Ihminen on pysynyt geneettisesti ja biologisesti samankaltaisena jopa kymmeniä tuhansia vuosia, eikä ihmisluonnon syvin olemus ole muuttunut mihinkään. Evoluutio ei ole muokannut länsimaisia ihmisiä poikkeaviksi, eikä kyse ole myöskään siitä, että Yequanoiden tapaisessa alkukantaisessa ympäristössä viidakon lait olisivat pitäneet huolta siitä, että tietyt piirteet olisivat enemmän edustettuina heimon keskuudessa. Nämä ihmisille tyypilliset ominaisuudet on kaikilla, niin modernissa ympäristössä kuin alkukantaisissa oloissakin asuvilla ihmisillä. Oletus hyvyydestä ja sosiaalisuudesta ihminen toimii niin kuin hänen oletetaan toimivan Sen sijaan, että meillä hieman naureskellen puhutaan siitä, että kielläpä lasta tekemästä jotain, niin taatusti se kohta sen tekee, olisi tärkeää laajemmin tiedostaa tämä sosiaalisen ihmisyyden syvimmistä motiiveista toimia. Ihminen toimii niin kuin ihminen aistii, että hänen oletetaan toimivan (mikä on täysin eri asia, kuin tehdä niin kuin käsketään). Siinä missä meillä lapsiin kohdistuvat olettamukset ovat lähes poikkeuksetta negativiisia, Yequanat suhtautuvat lapsiin positiivisesti: heillä ei edes ajatella, että lapsi voisi olla motiiveiltaan pahantahtoinen. Yksi merkillisimmistä jatkumon kadottamisen ilmentymistä on aikuisten kyky karkoittaa lapset läheltään. Mikään ei olisi olennaisempaa jatkumolapsen olemuksessa, kuin äitinsä läheisyydessä pysyminen tuntemattomassa ympäristössä. Kaikki nisäkkäiden poikaset, kuten myös lintujen, matelijoiden sekä kalojen poikaset, seuraavat emoaan, ja heidän luontainen halunsa on tehdä niin. Yequana-lapsi ei edes uneksisi vaellella metsässä eri suuntaan kuin äitinsä, eikä äiti katso taakseen josko hän seuraa, hän ei oleta että edes on sellaista vaihtoehtoa tai että olisi hänen tehtävänsä pitää heidät yhdessä: hän vain hidastaa vauhtiaan, jotta lapsi pysyy hänen tahdissaan. Tietäen tämän, lapsi viestii jos hän ei meinaa pysyä perässä syystä tai toisesta. Mutta pieni kaatuminen, josta hän selviää ylös omin avuin ja voi kiirehtiä äitinsä perään, harvoin aiheuttaa tarvetta viestittää äidille. Äiti tietää, että lapsi ei aikaile yhtään enempää kuin on tarpeen, ennen kuin he voivat taas jatkaa matkaansa. Äidin eleissä ei ole tippaakaan moitetta tai arvostelua. Äidin olettamus

5 lapsen sisäisestä sosiaalisuudesta toimii yhdessä lapsen luontaisen taipumuksen kanssa toimia niin kuin hän aistii äitinsä olettavan. Silti me olemme onnistuneet saamaan meidän lapsemme juoksemaan pois luotamme. Yksinkertainen ehdotus Älä mene minnekään mistä en voi nähdä sinua! sanottuna epäilevällä (olettavalla) äänensävyllä, sekoitettuna lupauksella Varo, satutat vielä itsesi, aiheuttaa lukuisan määrän vahinkoja ja onnettomuuksia. Lapsi pyrkii pääasiassa täyttämään ne odotukset jotka hänelle asetetaan valtataistelussa vanhemman kanssa. Hän joutuu epätasapainoon ympäristönsä kanssa ja hänen itsesuojeluvaisto pettää. Näin ollen hän alistuu varsin alitajuisesti toteuttamaan järjettömän käskyn satuttaa itsensä. Alitajuinen mieli ei järkeile: se on liian tarkkaavainen tullakseen vakuutetuksi, että jokin on niin kuin joku sanoo sen olevan, kun sen jonkun äänensävy ja eleet sanovat toista. Hän todennäköisemmin toimii niin kuin aistii, että hänen oletetaan toimivan, kuin niin kuin miten hänen pyydetään toimivan. Lapsi, jonka oletetaan toimivan epäsosiaalisesti, myös toimii niin. Kehuminen ja moittiminen aiheuttaa vahinkoa lapsen toiminnan pohjana oleville motiiveille. Jos lapsi tekee jotain hyödyllistä, kuten pukee vaatteensa omatoimisesti, tai ruokkii koiran, tai tuo sisälle kimpun niittykukkia, tai muovailee kupin savimöykystä, ei mikään voi olla lannistavampaa kuin yllättynyt ilmaus siksi kun hän on käyttäytynyt sosiaalisesti. Voi miten hieno tyttö! tai Katso mitä Georgie teki ihan itse! antaa ymmärtää, että sosiaalisuus on odottamatonta ja poikkeuksellista lapselle. Hänen järjellinen puolensa on ehkä hyvillään, mutta hänen sisimmäinen tunteensa on hämmennys siksi, että hän on epäonnistunut toimimaan niinkuin häneltä odotettiin, mikä tekee hänestä todella heimonsa ja perheensä jäsenen. Sanonnat kuten pojat ovat poikia vihjaavat, että pahuus on lapsen sisäänrakennettu ominaisuus, ja yksinkertainen kasvojen ilme, joka ilmaisee, että huono käytös ei ollut yllätys, on vaikutuksiltaan yhtä haitallinen kuin yllättyneisyys tai ylistys, kun lapsi käyttäytyy sosiaalisesti. Luottaminen lapsen kykyihin Yequanoiden keskuudessa äitien asenne lasten toimia kohtaan on rento. Äiti ei seiso kädet ojossa varmistamassa pienen tutkimusmatkailijan askeleita, vaan omalla tyynellä tavallaan antaa hänelle vapauden kokeilla kykyjään ja tutkia ympäröivää maailmaa, ja tarjoaa kenties tuetun kyydin lonkallaan, jos he ovat menossa jonnekin yhdessä. Lapsi on luontaisesti omaa hyvinvointiaan ja terveyttään suojeleva, hänen heimonsa olettaa niin, ja hän on synnynnäisten kykyjensä ansiosta myös siihen kykeneväinen. Lapsi on aktiivinen, äiti passiivinen tekijä kaikissa heidän toimissaan: lapsi tulee äidin luo nukkumaan kun on väsynyt, syömään kun on nälkäinen. Ruokailua ja läheisyyttä ei tarjota, muttei myöskään kielletä, vaan niitä on aina saatavilla silloin kun lapsi haluaa. Lapsi ei vaadi ja harvoin myöskään saa äidin täyttä huomiota. Luonnon taloudellisena toimijana hän ei halua enempää kuin hän tarvitsee. Aikuiset ja toiset lapset antavat vain sen avun ja välineet, jota lapsi ei pysty itse hankkimaan. Puhumaton lapsi on täysin kykeneväinen ilmaisemaan tarpeensa selkeästi, eikä ole mitään syytä tarjota hänelle mitään mitä hän ei kaipaa. Kaiken kaikkiaan lapsen toiminnan tavoitteenahan on itsenäisyyden kehittyminen. Sillä, että annetaan joko enemmän tai vähemmän kuin mitä hän aidosti tarvitsee, on taipumus lannistaa tuota tarkoitusta. On esitetty huolta siitä, että liika huomio saa aikaan riippuvuuden, estää lasta itsenäistymästä. Liedloffin mukaan parhaiten itseensä luottava yksilö kehittyy täytetyn sylivaiheen kautta, mutta sellaisen, jossa lapsi on aina läsnä, mutta harvemmin huomion keskipisteenä. Äidin rooli on olla saatavilla, kun lapsi tarvitsee. Kun jatkumolapsi sylivaiheen jälkeen lähtee tutkimaan ympäröivää maailmaa, hän on täysin kykeneväinen huolehtimaan turvallisuudestaan, kun hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Länsimaissa vanhemmat vievät lapselta mahdollisuuden käyttää omia kykyjään, testata osaamisensa

6 rajoja, jolloin lapsi jättääkin vastuun selviytymisestä vanhemmilleen. Mutta ei siksi, ettei itse olisi kykeneväinen, vaan koska vanhemmat ovat itse ottaneet lapselta tämän vastuun antamalla lapselle kuvan ettei tämä selviä yksin: ajattelemalla, että tämä on riippuvainen aikuisen huolenpidosta ja jatkuvasta vahtimisesta. Lapsen kunnioittaminen ja luonnollisena esimerkkinä oleminen Yequanoiden parissa lapsia kunnioitetaan kaikilta osin hyvinä. Lapsen sosiaalinen käyttäytyminen kehittyy hyvyyden oletuksen ja lapsen ympärillä olevien ihmisten osoittaman esimerkin kautta. Esimerkkinä toimiminen ei tarkoita sitä, että lapselle näytettäisiin esimerkkiä varta vasten siksi, että tarkoitettaisiin nimenomaisesti vaikuttaa häneen, vaan yksinkertaisesti toimitaan niin kuin muutenkin toimittaisiin. Koska lapsilla on luontainen halu olla osallisena läheistensä elämässä, ja kun heille annetaan vapaus toimia, ei Yequanoiden tarvitse painostaa tai pakottaa lapsia toimimaan tietyllä tavalla. Kun lapsille luodaan itsenäisen toiminnan mahdollistavat edellytykset ja heille annetaan pienestä asti aito mahdollisuus tulla mukaan askareisiin, heidän luontainen uteliaisuutensa ja mallin ottaminen toisista ihmisistä pitää huolen lopusta. Oletus oikeellisuudesta ja sosiaalisuudesta ihmisen sisäänrakennettuna piirteenä on kaiken ydin Yequanoiden kunnioittavassa asenteessa toisia kohtaan, iästä riippumatta. Olennaista on kohdella lapsia ensisijaisesti ihmisinä, ei lapsina. Meillä aikuisiin ja lapsiin suhtaudutaan eri tavalla: aikuista ei jätettäisi yksin itkemään, aikuisen ahdistusta yritettäisiin lievittää, mutta lasta käsketään lopettamaan vollotus. Yequanoiden keskuudessa niin aikuinen kuin lapsikin saa tarvittaessa äidillistä tukea. On kuitenkin olennaista tehdä selväksi, että ei tarvitse olla vauvan biologinen äiti voidakseen suhtautua lapseen äidillisesti. Äidin korvikkeen ei tarvitse olla myöskään nainen tai aikuinen, ruokailuaikoja lukuunottamatta. Vauva ei tee eroa sukupuolen tai iän välillä. Jokainen mies, nainen, tyttö tai poika omaa vauvanhoitotaidot, vaikkakin viime aikoina (millä Liedloff tarkoittaa vain muutamia tuhansia vuosia) olemme antaneet järjen ja älykkyyden viedä voiton vaistoista ja tunteista, antaneet niiden tunkeutua synnynnäisiin kykyihimme, niin ettei niiden olemassa oloa enää tiedosteta. Lapsella on hyvä olla ihmisiä ympärillään, koska ihminen on luontaisesti sosiaalinen eläin. Mutta olennaista on myös, että he toimivat hänen jatkumoaan tukien, että he suhtautuvat lapseen hänen ihmisluontoaan kunnioittavasti. Yequanan toiminnassa ei ole mitään lapsen käytöstä arvostelevaa tai tuomitsevaa. Kun pieni lapsi tulee mukaan kotiaskareisiin, tekee oman pienen taikinamöykkynsä muiden laittaessa ruokaa, ja kohta juoksee takaisin leikkeihinsä jättäen taikinamöykkynsä pöydän reunalle, kukaan ei pidä hänen elettään hassuna tai yllättävänä. Myöskään vauvan kuolatessa, virtsatessa tai ulostaessa ei Yequana anna eleillään ymmärtää, että lapsi olisi toiminut jotenkin väärin. Länsimaissa taas vauva saa usein nenän nyrpistelyjä kun vanhemmat havaitsevat vauvan lianneen vaippansa. Vaikka Yequanat eivät arvostele tai tuomitse lapsen tekoja, ei se tarkoita että tarkoitus on olla osoittamatta tunteitaan, päinvastoin todellisten tunteiden ilmaisu on tärkeää aikuisten toimiessa luontaisina esimerkkeinä lapsille. Onkin hyvä pysähtyä miettimään millaista oma tunneilmaisu on. Jotkut vanhemmat saattavat ensin esittää välinpitämätöntä, mutta sitten kun heidän kärsivällisyytensä on loppu, vanhemmat purkavat kaiken tukahdutetun vihansa lapseen itseensä, kenties sanoen että ovat saaneet tästä tarpeekseen ja käskevät hänet pois silmistään. Kaikki tuota edeltävä käytös oli heidän mielestään sietämätöntä, mutta he eivät tuoneet esiin todellisia tunteitaan tilanteen ollessa päällä. Näin lapset tulevat huomaamaan, että heidän oletetaan yrittävän päästä kuin koira veräjästä ja toimia ei-toivotusti mahdollisimman paljon ennen kuin päitä alkaa putoilla. Jälleen on hyvä pitää mielessä se, että lapsi toimii niinkuin hänen pohjimmiltaan oletetaan toimivan.

7 Halu elämän keskelle, ei keskipisteeksi Jotkut eivät näytä lapsilleen minkäänlaisia negatiivisia tunteita ja he antaisivat lapselle mitä vain hän haluaisi, mutta eivät ymmärrä hänen todellista tarvettaan olla heidän kanssaan kun he elävät elämäänsä aikuisina. Puhutaan siitä, että tänäpäivänä lapset vaativat yhä enemmän huomiota. Mutta kun huomionhakuisuutta tarkastellaan jatkumon näkökulmasta, se näyttäytyy aivan erilaisena. Kyse ei ole lainkaan siitä, että lapsi haluaisi huomiota itsessään. Lapsi ei viestitäkään siksi, että hän haluaisi olla keskipisteenä, hän vain haluaa mukaan elämän menoon. Ns. huomionhakuisuus on vaatimus päästä osalliseksi aikuisten elämään, olla yksi muista, ympäröivän heimonsa jäsen. Lapsella, joka on saanut tankata sylikokemuksensa täyteen, ei ole tarvetta kerjätä huomiota enempää kuin hän fyysisiltä edellytyksiltään tarvitsee, eikä hän kerjääkään, toisin kuin toisenlaisissa olosuhteissa kasvaneet lapset, jotka saattavat tarvita vakuutteluja varmistaakseen joko olemassaoloaan tai rakastettavuuttaan. Vauvalla on tarve olla elämän keskellä, elämän keskipisteessä, ei keskipisteenä. Hän nauttii ajoittaisesta suorasta huomiosta, pusuista, kutittelusta ja muusta sellaisesta, mutta hänen päätehtävänsä on tarkkailla häntä hoitavien aikuisten ja lasten toimintaa, vuorovaikutusta ja ympäristöä. Tämä tieto valmistaa vauvaa ottamaan paikkansa ihmistensä parissa. Kun vauva tarkkailee maailmaa äitinsä sylistä osallistuen näin päivän askareisiin, hän oppii luontaisesi kuinka täällä maailmassa eletään. Lapset käyttävät suunnattoman määrän energiaa yrittäessään saada huomiota, mutta eivät siksi että haluavat huomiota itsessään. He viestittävät, että heidän kokemuksensa ei ole hyväksyttävä ja yrittävät saada hoitajansa huomion vain saadakseen tämän korjaamaan hänen kokemuksensa. Elämän läpi jatkuva tarve hakea huomiota on jatkoa turhautuneen lapsen epäonnistumiselle saada sitä alkujaan, kunnes huomatuksi tulemisesta tulee itse tavoite. Liedloffin mukaan lapset, jotka ovat saaneet elää lapsuutensa ihmislajin jatkumon mukaisesti, saaneet varhaisvaiheissaan kylliksi läheisyyttä, elämän keskellä olemista, ja kokeneet että heitä ja heidän kykyjään kunnioitetaan, pystyvät nauttimaan elämästään estottomasti ja vailla ahdistuksia. Heillä on koko persoonallisuutensa potentiaali käytössään kehittymiseen, oppimiseen, työskentelyyn, iloitsemiseen, siinä missä jatkumosta pudonneet etsivät sitä jotain, elävät elämäänsä jossitellen ja hokien sitten kun Kun vauva jää vaille lajimme kehitykseen sisään kirjoitettua sylivaihetta sekä aidon hyvyyden ja kunnioituksen kokemusta, hän etsii sitä muodossa tai toisessa loppuelämänsä. Lapsi, joka ei saa kokea ihmislajille olennaisia varhaisiän kokemuksia, jotka antaisivat pohjan hänen sisäisen potentiaalinsa täyteen kukoistukseen, hän ei ehkä koskaan tunne itseään ehdottomasti ja kyseenalaistamattomasti oikeaksi ja hyväksi. PALUU JUURILLE MAHDOLLISTA? Yhteiskunnallisen tason ongelmia Nykyään yhteisöt ovat hajonneet: ihmiset ovat hajautuneet asumaan omissa kodeissaan ydinperheen kesken, eikä heillä ole ympärillä ihmislajille luonnollista laumaa. Äidit ovat usein yksin kotona pienten lastensa ja sosiaalisten kontaktien puute voi olla uuvuttavaa. Jotkut ehkä käyvät lastensa kanssa kerhoissa, jossa lapset leikkivät keskenään ja aikuiset istuvat juttelemassa, vaikka luonnollisempaa olisi aikuisten kokoontua lastensa kanssa yhteen puuhaamaan mielekkäitä asioita samalla kun lapsilla on mahdollisuus osallistua askareisiin (tai sitten touhuta keskenään, vapaan valintansa mukaan). Meidän yhteiskunnassa ikäluokat on lokeroitu, lapset ovat päiväkodeissa, vanhukset palvelutaloissa ja kouluissakin lapset on jaoteltu luokkiin ikäryhmän mukaan, mikä on nurinkurista jatkumoajattelun näkökulmasta, jossa eri ikäiset toimivat yhdessä, isommat toimien luonnollisena mallina pienemmille.

8 Meillä sukupolvien välistä kuilua pidetään normaalina, vaikkakin harmittavana asiana. Mutta Liedloff kirjoittaa, että jos edellisten sukupolvien kaltaiseksi tuleminen ei ole ylpeyden aihe nuoremmalle sukupolvelle, on yhteiskunta hukannut ihmislajille luontaisen jatkumon. Jos yhteiskunnan nuoret jäsenet pitävät vanhempia naurettavina ja tylsinä kalkkiksina, heillä ei ole luonnollista polkua jota seurata, ja jolloin yhteiskunnan vanhemmat jäsenet kokevat olevansa tarpeettomia. Meillä edellisten kaltaiseksi tulemista pidettäisiin yhteiskunnan pysähtymisenä, ajatellaan että kehitystä ei tapahdu ilman että aiempaa elämäntapaa pidetään huonompana ja tavoitellaan itse jotain parempaa. Länsimainen ihminen on kadottanut luottamisen tuntemuksiinsa. Esimerkiksi tylsistymisen tuoman epämukavan tunteen on tarkoitus motivoida ihmistä muuttamaan sitä mitä on tekemässä. Mutta me emme ajattele, että meillä olisi oikeutta olla olematta tylsistyneitä, joten vietämme vuosia tehden yksitoikkoisia tehtäviä. Yequanat noudattavat vaistojaan ja arvostavat tunteitaan, ja he osaavat mukauttaa toimintaansa, jos homma vaikuttaa tylsältä. Jos itse työn tekemiseltä ei voi välttyä, keksii Yequana keinot tylsistymisen karkoittamiseen, hän esimerkiksi pyytää joukon ihmisiä auttamaan, jolloin tylsä tehtävä muuttuu mukavaksi yhdessä jutustellen ja vitsaillen vietetyksi ajaksi, ja työ tulee tehdyksi siinä sivussa. Toisaalta ongelmia tuo länsimainen työkulttuurikin. Yequanoiden suhtautuminen tehtäviin askareisiin on erilainen kuin meillä. Heidän kielessään ei ole sanoja kuvaamaan työtä ja vapaa-aikaa, heillä on vain erilaisia täsmäilmauksia tietyille askareille. Heillä ei ole sellaista käsitystä, että ns. työaika on epämiellyttävää ja vapaa-aika hauskaa, toisin kuin meillä, kuten sanontakin kuvaa eli ensin työ, sitten huvi. Koska he eivät erittele työ- ja vapaa-aikaa, eivät he ajattele, että vasta sitten pidetään hauskaa, kun työ on tehty, vaan työssä kuuluu olla hauskaa. Muutos lähtee ihmisestä Valtaosa vanhemmista toki todella rakastaa lapsiaan, ja he eväävät lapsiltaan nämä heille tärkeät kokemukset vain koska heillä ei ole aavistustakaan tekojensa mahdollisista vaikutuksista. Liedloff kirjoittaa, että jos vanhemmat ymmärtäisivät sänkyynsä yksin itkemään jätetyn vauvan tuskan ja ahdistuksen, hän ei epäile hetkeäkään etteivätkö vanhemmat tekisi mitä tahansa estääkseen jättämästä lastaan hetkeksikään yksin. Lapsen kantaminen kotitöitä tehdessä on opittavissa oleva asia, ja kantoliina on erinomainen apu vapauttamaan kädet. Jos kauppareissulta tulee paljon ostoksia, ei ole toki hassumpi ajatus ottaa vaunuja mukaan: ostokset kulkevat näppärästi vaunuissa samalla kun lapsi saa nauttia kannettavana olosta. Monen mielestä jatkumoa kunnoittava elämäntapa vaikuttaa kauhean työläälle, koska olemme niin tottuneita länsimaisen kulttuurin tapaan siirtää lapsi syrjään siksi aikaa, että saamme tehtyä omat hommamme, sen sijaan, että pieni vauva kulkisi koko ajan mukana. Mutta siinä missä länsimainen äiti yrittää opettaa vauvaa ihmislajin luonnon vastaisesti viihtymään itsekseen kotitöiden tekemisen ajan voidakseen kohta taas keskittyä täysillä viihdyttämään vauvaa, ihmislajin jatkumoa kunnioittava äiti kantaa vauvaa lähellä kehoaan askareita tehdessään, eikä hänen tarvitse varta vasten viihdyttää vauvaa, koska lapsi saa valtavasti viihdykettä tuossa osallisena ollessaan. Liedloff kirjoittaa, että olisi suunnaton apu, jos emme ajattelisi vauvanhoitoa lainkaan tekemisenä, vaan voisimme nähdä sen luonnollisena osana muuta elämää. Ehkä huomaisimme, että elämä vauvan kanssa on itseasiassa paljon rennompaa, jos huomaisimme, ettei vauvanhoidon tarvitse olla muusta elämästä irrallisia toimenpiteitä. Vauvan kylpyhetki voi olla myös äidin kylpyhetki (tai ison kylpyammeen puuttuessa molemmat voivat nauttia yhteisestä suihkutuokiosta), eikä myöskään imettämisen tarvitse keskeyttää muita toimintoja. Aikuisen ei tarvitse juuttua paikoilleen istumaan vain siksi, että hänellä on vauva sylissään. Kun vauva kulkee jatkuvasti lähellä vanhemman kehoa, voi aikuinen puuhailla omia juttujaan samalla kun vauva saa kaipaamaansa läheisyyttä ja saa olla osallisena perheen puuhissa, eikä aikuisen tarvitse tuntea että vauvanhoito jotenkin

9 estäisi häntä tekemästä omia askareitaan. Kun annamme lapselle hänen tarvitsemaansa läheisyyttä silloin kun hän sitä tarvitsee, itseasiassa pienemmämme työtaakkaamme merkittävästi. Liedloffin mukaan voimme muuttaa yhteiskuntaamme paremmaksi lähtemällä liikkeelle omista lapsistamme, auttamalla heitä rakentamaan vahvan pohjan persoonallisuudelleen, koska hyvin kohdellut lapset kohtelevat hyvin myös omia lapsiaan. Kun aloittaa jatkumon etsimisen lapsen kanssa, joka ei ole saanut kokea täydellistä sylivaihetta, hyötyy lapsi silti edelleen aina tarjolla olevasta sylistä ja mahdollisuudesta nukkua yhdessä koko perheen kanssa. Omaa ajatusmaailmaansa ja suhtautumista lapseen voi tarkastella kriittisemmin, jolloin voi oppia katsomaan lapsen toimintaa ihmislajille tyypillisen toiminnan kautta, luottamaan lapsen kykyihin, nähdä lapsen synnynnäisen hyvyyden ja sosiaalisuuden, nähdä lapsen halun olla osa perhettä pelkän huomion kerjäämisen sijaan. Kun todella ymmärrämme, mitä seurauksia sillä on, miten kohtelemme vauvoja, lapsia, toisiamme ja itseämme, ja opimme kunnioittamaan lajimme todellista luontoa, löydämme taatusti valtavasti mahdollisuuksia iloita ja nauttia elämästämme.

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla VANHEMPAINKYSELY 2015 Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla Taustakysymyksiä Lapseni on: tyttö poika Lisää seuraaville riveille koulun antama käyttäjänimi ja salasana: Käyttäjänimi:

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen Systeemiajattelua-I Helena Ahonen Miksi systeemiajattelua Kokonaisuuksien hallintaa vai ongelmanratkaisua Työhön kohdistuu jatkuvasti ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, jotka sekoittavat kokonaiskuvan

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

Mammakavereiden keinot. joilla. pysyt rauhallisena. kiukkukohtauksen yltyessä. infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi

Mammakavereiden keinot. joilla. pysyt rauhallisena. kiukkukohtauksen yltyessä. infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi Mammakavereiden keinot joilla pysyt rauhallisena kiukkukohtauksen yltyessä infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi Sivut 2 Miksi aikuinen ryhtyy huutamaan, kun lapsi saa kiukkukohtauksen? 3

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä www.poikientalo.fi Tuki- ja neuvontapalvelu www.sinuiksi.fi Neuvontatyöntekijät Jussi

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Lapsen kuuleminen mitä se on?

Lapsen kuuleminen mitä se on? Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere, 21.4.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN. Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant

OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN. Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN Utah National Guard Family Programs Kelly Barnes State Youth Coordinator 801.878.5796 Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant 801.598.0729

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot