Jean Liedloff: The continuum concept In search of happiness lost (1975, 1986) Meidän kulttuurissamme järkeä ja älykkyyttä arvostetaan jo siinä määrin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jean Liedloff: The continuum concept In search of happiness lost (1975, 1986) Meidän kulttuurissamme järkeä ja älykkyyttä arvostetaan jo siinä määrin"

Transkriptio

1 Jean Liedloff: The continuum concept In search of happiness lost (1975, 1986) Meidän kulttuurissamme järkeä ja älykkyyttä arvostetaan jo siinä määrin enemän kuin vaistoja ja tunteita, että siitä on haittaa. Synnynnäinen tunteemme siitä mikä on meille hyväksi on heikentynyt niin, että olemme hädin tuskin tietoisia vaistoistamme, emmekä erota alkuperäistä tunnetta kirjaopin värittämästä tunteesta. Liedloffin mukaan on kuitenkin edelleen mahdollista löytää tie takaisin, oppia arvostamaan tunteitaan ja luottamaan vaistoihinsa. Liedloffin jatkumoteoria (continuum concept) perustuu hänen kokemuksiinsa Etelä-Amerikan Yequana-intiaanien parissa. Hänen mukaansa ihmislajille luonnollinen ja oikea tapa toimia löytyy tarkkailemalla luonnonkansoja. Liedloff eli intiaanheimon parissa yhteensä 2,5 vuotta ja havainnoi mm. heimolaisten tapoja toimia lasten kanssa; heimon lapset kulkevat elämänsä ensimmäiset kuukaudet kannettuina, kunnes lähtevät omaehtoisesti liikkeelle. Heidät otetaan mukaan joka paikkaan: he ovat jatkuvasti elämän keskipisteessä, mutta eivät keskipisteinä. Kylliksi syliä ja läheisyyttä saaneet Yequanavauvat olivat rauhallisia ja luottavaisia; vanhempina, opittuaan liikkumaan, he ovat itsenäisiä, rohkeina ympäristöään tutkivia toimijoita. Kun lapsi on saanut täytettyä sylivaiheensa, hän suuntautuu valtavalla energialla kohti ulkomaailmaa. Liedloff kuvaa continuum-teoriassaan ihmislajin jatkumoa, luonnollista elämäntapaa, jota vastasyntynyt ihmislapsi lajin kehityslinjan mukaan odottaa. Jatkumoa, jossa elämä etenee tasaisesti vaiheesta toiseen, eikä eri kehitystasojen välille synny kuilua. Länsimainen lastenhoitokulttuuri on pudonnut tästä jatkumosta. Lapsen lajinmukaiset odotukset ja todellisuus eivät kohtaa, vaan vauva joutuu kokemaan asioita, joihin evoluutio ei ole valmistanut häntä. Vastasyntynyt, joka odottaa saavansa viettää ensimmäiset elinkuukautensa sylissä, iho ihoa vasten, kuullen kantajansa sydämen sykkeen ja myötäillen kantajansa liikkeitä, pannaankin yksin sänkyyn tai vaunuihin makaamaan. Pahimmassa tapauksessa hänet jätetään sinne yksin huutamaan, itkemään itsensä uneen. Vaikka Liedloff ymmärtää, että täydelliseen ihmislajin jatkumon mukaiseen elämäntapaan on länsimaisen nykyihmisen hankala päästä, hän kuvaa nykymaailmaamme sopivia tapoja, jotka mahdollistavat lapsille parhaat edellytykset toimia. Liedloff kuvaa myös sitä, mitä voimme tehdä jos lapsi on jo sen ikäinen ettei ensikuukausien luontainen sylivaihe enää ole mahdollista. Vaikka olemme aikaisemmin toimineet lastemme kanssa tavalla, mikä ei ole ihmislajin kehityksen kannalta ihanteellisin, ei ole syytä kokea siitä syyllisyyttä. Olemmehan toimineet kuten meidän kulttuurimme antaa ymmärtää meille olevan hyväksi. Silti meidän tulisi nyt siirtää syrjään ajattelutapa, jonka olemme olemme omaksuneet siitä, kuinka lasten kanssa toimitaan, ja alkaa avoimesti pohtia mikä on ihmislajille luontainen tapa toimia, mitä ihmislapsi lajityypillisesti odottaa. Meidän ei tarvitse muuttaa takaisin luoliin; ihmislajin luonnolinen tapa kasvattaa lapsia on mahdollista toteuttaa nyky-yhteiskunnassakin. JATKUMOSTA IRROTETUT LAPSET LAPSI EI TIEDÄ SYNTYVÄNSÄ 2000-LUVULLE Kohdussa ollessa ei ihmistaimelle tapahdu juuri mitään mihin hänen esi-isiensä kokemukset eivät olisi häntä valmistaneet: hän on ravittu ja pidetty lämpimänä kuten muinaiset metsästäjä-kerääjät sikiöaikanaan. Kohdun ulkopuolinen maailma sen sijaan on muuttunut valtavasti, mutta vauva ei tiedä mitään ympäristön muutoksesta. Hänen vaistonsa toimivat samalla tavalla kuin kivikaudellakin syntyneen vauvan ja hän myös olettaa saavansa sen mukaista huolenpitoa. Syntymän jälkeen on aika tutustua uuteen perheenjäseneen. Äidin ja vauvan side alkaa muodostua heti syntymän jälkeen. Vauvan

2 tulisi antaa levätä rauhassa äitinsä rinnan päällä ja antaa aikaa hamuta kohti rintaa. Meidän kulttuurissamme vauvalta ja äidiltä viedään tämä luonnollinen, rauhallinen tila kiintymyssuhteen alun muodostumiselle kiirehtimällä vauvaa pestäväksi, punnittavaksi ja puettavaksi. Vastasyntynyt, jonka iho huutaa lämpöä huokuvan pehmeän ihon muinaista kosketusta, kääritäänkin kuivaan elottomaan kankaaseen. Vastasyntynyt elää tiedottomuuden tilassa, hän elää ikuista nyt-hetkeä, sylissä ollessaan autuuden tilassa, poissa sylistä tyhjyydessä. Pienen vauvan tietoisuus ei ole vielä niin kehittynyt, että hän osaisi määritellä mielessään miten asiat ovat. Hänellä ei ole tietoista muistia tai toivon tunnetta. Vauvalle asiat ovat joko oikein tai väärin. Jos hänellä on epämiellyttävä olo nyt, hän ei osaa toivoa ja ajatella, että asiat ovat kohta hyvin. Hän ei voi ajatella, että äiti tulee pian takaisin, jos äiti on jättänyt hänet yksin. Yksin jätetyllä vauvalla ei ole toivoa tulevasta, tietoa siitä, että kohta asiat on hyvin. Hänellä on vain halu: halu saada asiat oikealle, jatkumon mukaiselle, mallille. Meidän aikuisina on helppoa ajatella omasta näkökulmastamme, että eihän vauvalla ole mitään hätää, vaikka hän vähän itkeskeleekin itsekseen eihän hänellä ole mitään oikeaa hätää! Hänellä on lämpimät vaatteet yllään ja hän on vasta syönyt, kaikki on ihan hyvin. Tilanne näyttää erilaiselta vauvan näkökulmasta. Mutta mikään vauvan esi-isien kokemuksessa ei ole valmistanut häntä yksin jäämiseen, tai siihen, että hän joutuisi itkemään vailla vastausta. Vauva syntyy vaistojensa varaan, syliin otettavaksi, eikä hän tiedä syntyvänsä turvalliselle 2000-luvulle. Hänelle syli merkitsee turvaa ja yksin jääminen kuolemanvaaraa. Ihmislajin evoluutiossa ei ole viime vuosisatoina tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan vauvat ovat edelleen geneettisesti ja biologialtaan samanlaisia kuin kivikaudella, ja heidän vaistonsa toimivat sen mukaan. Miten siis voimme vaatia, että vauvan tulisi sopeutua nykyaikaan? Miten voimme olettaa, että vauva jää tyytyväisenä yksin sänkyyn ja nukahtaa itsekseen, kun vauva on vuosituhansien aikana geneettisesti ohjelmoitu uskomaan, että yksin ollessaan hän on vaarassa? Vauva kaipaa syliä ja elämän ääniä, sillä ne kertovat hänelle, että hän on turvassa. Ajatellaanpa vauvaa, joka makaa liikkumattomissa vaunuissa: itkiessään hän saa elämän merkkejä, sillä hänen äitinsä on oppinut, että vaunujen hytkyttäminen pitää hänet hiljaisena. Hänen äitinsä kenties ajattelee rasitteena sitä, että hänen täytyy hytkytellä vaunuja pitääkseen vauva tyytyväisenä. Mutta tyytyväinen on varsin virheellinen sanavalinta kuvaamaan tuon lapsen olotilaa. Vaikka vauva ehkä saattaa maata hiljaa vaunuissa, hän janoaa kosketusta ja syliä, hänen jatkumonsa janoaa kokemuksia elämästä, mutta hän saa vain rippeitä siitä: satunnaisia hytkyttelyjä, kaukaisia ääniä Asioita, joita on mahdoton hahmottaa vaunuissa maaten. Vauva makaa tyhjyydessä, ajattomuudessa, haluten. Hänen luontonsa perustuu olettamukselle, että hänen äitinsä toimii asianmukaisesti. Kun joku tulee ja nostaa hänet syliinsä, hän on omalla paikallaan, turvassa. Hän lepää sylissä ja vaikka hänen kehonsa ei aisti elävää ihoa vaatteiden takia, hänen kätensä ja suunsa aistivat. Tässä hetkessä jatkumon mukainen positiivinen elämän nautinto on melkein täydellinen. Rinnan maku ja tuntu ovat läsnä, maito virtaamassa hänen suuhunsa. Hän kuulee äitinsä sydämen lyönnit. Vain kangas hänen ihonsa ja hänen äitinsä ihon välissä jättää jotain puuttumaan. Puklaaminen, jokapäiväinen tapahtuma meidän vauvojemme elämässä, on niin harvinaista Yequanoiden keskuudesssa, että Liedloff muistaa nähneensä ainoastaan kerran heimon parissa eläessään vauvan oksentavan. Kyseinen vauva oli kovassa kuumeessa. Vauvan puklaamista ja tarvetta röyhtäytyksille pidetään meillä itsestään selvyytenä, eivätkä länsimaiset asiantuntijat ole kyseenalaistaneet huomiota, että luonto olisi kehittänyt yhden lajin kärsimään ruoansulatushäiriöistä aina kun se syö oman lajinsa maitoa. Aikuisilla stressi on yksi yleisimmin tunnustettu syy ruoansulatusvaivoihin; vauvojen ruansulatusongelmiin ei olla liiemmin etsitty syitä. Stressi kuitenkin lienee

3 vauvoille ihan yhtä haitallista kuin aikuisillekin. Jännittyneisyys, potkiminen ja vartalon koukistelu ovat oireita samasta syvästä epämukavuudesta, joita ihmislajille epätyypilliseen elämäntapaan sopeutuminen aiheuttaa. Koska ihmislajin jälkeläinen on hyvin sopeutuvainen, ihminen sopeutuu toki myös elämään, joka ei vastaa ihmislajin jatkumoa, mutta näillä varhaislapsuuden kokemuksilla on seurauksensa. Koska ihmismieli hakee jatkumoa läpi elämän, pyrkii ihminen alitajuisesti järjestämään elämänsä varhaislapsuuden kokemusten jatkumoksi. Jos on lapsuudessa joutunut sopeutumaan yksinäisyyteen, hakee hän myöhemminkin elämässään samantyyppistä yksinäisyyden tilaa ja pyrkii järjestämään asiansa tiedostamattaan siten, että se säilyy. Samoin lapsi, joka on saanut kokea olevansa epätoivottu ja rasittava, hakeutuu tiedostamattaan sellaisiin olosuhteisiin, jossa saa tuntea tuon saman tunteen. Ihmisen sisäänrakennettu järjestelmä hakee tasapainoa, sillä jokaiselle menestyvälle lajille on ominaista pyrkiä stabiliteettiin, vallitsevan tilan säilyttämiseen. Tahdosta riippumattomat voimat eivät järkeile, vaan ne olettavat, kehityshistoriamme painavalla kokemuksella, että tasapainon hakeminen yksilön varhaisten kokemustensa mukaan palvelee hänen hyvinvointiaan. Ja vaikka moni nykyyhteiskunnan aikuinen kykenee toimimaan ja olemaan onnellinen, vaikka hänen lapsuutensa ei ole vastannut jatkumon oletuksia, ei se tule ilman hintaa. Vanhemmuus koetaan nykyään raskaaksi ja lasten ja vanhempien välillä on jatkuvasti taistelua. Kaikki kiukuttelu ynnä muu sopeutumiskäytös on pois oppimiselta ja vähintään aiheuttaa ns. tehottomuutta perheessä, kun uhmaikäisen tai murrosikäisen kanssa pitää väitellä. JATKUMOLAPSET SYLIVAIHEEN KAUTTA KOHTI ULKOMAAILMAA Liedloff kuvaa ihmislapsen alkukuukausien luontaista sylivaihetta (in-arms phase) ja liikkumaan oppimisen jälkeen alkavaa ulkomaailmaan suuntautuvaa vaihetta. Lajikehityksen mukaan edellinen vaihe on täytettävä ennen kuin voi siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Sylivaihe täytetään kun lapsi saa olla kannettuna, läheisyydessä ensi kuukautensa, kunnes vaiheen täytettyään omaehtoisesti lähtee tutkimaan ympäröivää maailmaa, palaten aina välillä tarkistamaan että äiti tai muu hoivaaja on saatavilla. Syntymästään saakka jatkumolapset, kuten Yequanat, otetaan mukaan kaikkialle. Vastasyntyneenä hän nukkuu valtaosan ajasta, mutta nukkuessaankin hän tottuu ihmistensä ja heidän askareidensa ääniin, varoittamattomiin liikkeisiin, ja turvalliseen, oikeaan tunteeseen ollessaan elävän ihmisen sylissä. Sylivaiheen aikana vauva saa kokea elämää ja aistien kehittymisen pohjaksi annetaan suunnaton määrä luontaisia virikkeitä. Ensimmäiset kokemukset ovat pääasiassa tuntemuksia puuhakkaan äidin kehosta. Jos vauva on pääasiassa sellaisen henkilön sylissä, joka istuu paikallaan, se ei palvele hänen tarvettaan oppia elämää, vaikkakin se pitää poissa negatiivisen hylätyksi jättämisen, erillisyyden, tunteen. Paikallaan istuva äiti antaa vauvalle kuvan, että elämä on yksitoikkoista ja hidasta, ja tällöin vauva yrittää levottomalla liikehdinnällä saada aikaan kaipaamiaan ärsykkeitä. Jos äiti kohtelee häntä kuin hän olisi hauras, hän antaa ymmärtää että tämä on hauras. Mutta jos äiti käsittelee häntä varmoin ottein, vauva pitää itseään vahvana. Itsensä kokeminen hauraaksi ei ole ainoastaan epämukavaa, mutta vaikuttaa myös lapsen kehitykseen lapsena ja myöhemmin aikuisena. Vauvan kasvaessa Yequanat leikkivät lapsen kanssa toisinaan lähestymis- ja vetäytymisleikkejä, joissa lasta nostetaan käsivarsien etäisyydelle aikuisesta, joissa lapsi saa kokea liikkumavaraa siirtyessään kauemmaksi aikuisesta ja palatessaan takaisin vahingottumattomana. Kun vauva osoittaa olevansa valmis johonkin hurjempaan, hänet heitetään ilmaan ja otetaan kiinni. Saman tyyppisiä tekijöitä erillisistä tietoisuuksista on myös erilaisissa vauvan kanssa leikittävissä kurkistus- ja piiloleikeissä. On leikkejä, jotka

4 seuraavat samaa rataa, mutta ovat aikuislähtöisiä, eivätkä lapsen tahtiin eteneviä. Yequanat kunnioittavat vauvan tuntemuksia, he tarkkailevat vauvan eleitä ja etenevät tämän antamien viestien mukaan. Olennaista on, että Yequanat eivät leiki näitä leikkejä opettaakseen vauvoille erillisyyttä ja etäisyyttä, vaan he seuraavat näiden luonnollista kehityslinjaa, etenemällä vauvan viestien mukaan, vauvan tahdissa. Lähtiessään liikkeelle, vauva palaa usein varmistamaan että hänen äitinsä on paikalla. Kun hän on varma äitinsä saatavilla olosta, hän uskaltautuu kauemmas ja palaa harvemmin tukipisteen luo. Hänen kehittyvä ketteryytensä pysyy tahdissa hänen luonnollisen uteliaisuutensa kanssa. Fyysisen kontaktin tarve vähenee nopeasti, ja lapsi tai aikuinen vaatii sen antamaa vahvistusta vain sellaisen taakan alla, josta hänen sen hetkiset voimansa eivät pysty selviytymään (mitä tapahtuu äärimmäisen harvoin). Jatkumolapset, kuten Yequanat, saavat vahvan pohjan persoonalleen, koska heille on luonnollista suhtautua kaikkiin ihmisiin, niin aikuisiin kuin lapsiinkin, siten kuin ihmislajille on luontaista. IHMISLUONNON SYVIN OLEMUS Lasten tulee saada kokea, että heidän oletetaan olevan hyväntahtoisia, luonnollisesti sosiaalisia olentoja, jotka yrittävät toimia oikein ja he haluavat aikuisilta luotettavia reaktioita ohjaamaan heitä. Olettamus synnynnäisestä sosiaalisuudesta poikkeaa selkeästi ns. sivistysvaltioiden käsityksestä, jossa lasten päähänpistoja on hillittävä ja lasta on kasvatettava, jotta hänestä kehittyy sosiaalinen yksilö. Meidän kulttuurissamme kuva lapsesta, hänen motiiveistaan ja toimintamalleista on siis varsin negatiivissävytteinen. Ihminen on pysynyt geneettisesti ja biologisesti samankaltaisena jopa kymmeniä tuhansia vuosia, eikä ihmisluonnon syvin olemus ole muuttunut mihinkään. Evoluutio ei ole muokannut länsimaisia ihmisiä poikkeaviksi, eikä kyse ole myöskään siitä, että Yequanoiden tapaisessa alkukantaisessa ympäristössä viidakon lait olisivat pitäneet huolta siitä, että tietyt piirteet olisivat enemmän edustettuina heimon keskuudessa. Nämä ihmisille tyypilliset ominaisuudet on kaikilla, niin modernissa ympäristössä kuin alkukantaisissa oloissakin asuvilla ihmisillä. Oletus hyvyydestä ja sosiaalisuudesta ihminen toimii niin kuin hänen oletetaan toimivan Sen sijaan, että meillä hieman naureskellen puhutaan siitä, että kielläpä lasta tekemästä jotain, niin taatusti se kohta sen tekee, olisi tärkeää laajemmin tiedostaa tämä sosiaalisen ihmisyyden syvimmistä motiiveista toimia. Ihminen toimii niin kuin ihminen aistii, että hänen oletetaan toimivan (mikä on täysin eri asia, kuin tehdä niin kuin käsketään). Siinä missä meillä lapsiin kohdistuvat olettamukset ovat lähes poikkeuksetta negativiisia, Yequanat suhtautuvat lapsiin positiivisesti: heillä ei edes ajatella, että lapsi voisi olla motiiveiltaan pahantahtoinen. Yksi merkillisimmistä jatkumon kadottamisen ilmentymistä on aikuisten kyky karkoittaa lapset läheltään. Mikään ei olisi olennaisempaa jatkumolapsen olemuksessa, kuin äitinsä läheisyydessä pysyminen tuntemattomassa ympäristössä. Kaikki nisäkkäiden poikaset, kuten myös lintujen, matelijoiden sekä kalojen poikaset, seuraavat emoaan, ja heidän luontainen halunsa on tehdä niin. Yequana-lapsi ei edes uneksisi vaellella metsässä eri suuntaan kuin äitinsä, eikä äiti katso taakseen josko hän seuraa, hän ei oleta että edes on sellaista vaihtoehtoa tai että olisi hänen tehtävänsä pitää heidät yhdessä: hän vain hidastaa vauhtiaan, jotta lapsi pysyy hänen tahdissaan. Tietäen tämän, lapsi viestii jos hän ei meinaa pysyä perässä syystä tai toisesta. Mutta pieni kaatuminen, josta hän selviää ylös omin avuin ja voi kiirehtiä äitinsä perään, harvoin aiheuttaa tarvetta viestittää äidille. Äiti tietää, että lapsi ei aikaile yhtään enempää kuin on tarpeen, ennen kuin he voivat taas jatkaa matkaansa. Äidin eleissä ei ole tippaakaan moitetta tai arvostelua. Äidin olettamus

5 lapsen sisäisestä sosiaalisuudesta toimii yhdessä lapsen luontaisen taipumuksen kanssa toimia niin kuin hän aistii äitinsä olettavan. Silti me olemme onnistuneet saamaan meidän lapsemme juoksemaan pois luotamme. Yksinkertainen ehdotus Älä mene minnekään mistä en voi nähdä sinua! sanottuna epäilevällä (olettavalla) äänensävyllä, sekoitettuna lupauksella Varo, satutat vielä itsesi, aiheuttaa lukuisan määrän vahinkoja ja onnettomuuksia. Lapsi pyrkii pääasiassa täyttämään ne odotukset jotka hänelle asetetaan valtataistelussa vanhemman kanssa. Hän joutuu epätasapainoon ympäristönsä kanssa ja hänen itsesuojeluvaisto pettää. Näin ollen hän alistuu varsin alitajuisesti toteuttamaan järjettömän käskyn satuttaa itsensä. Alitajuinen mieli ei järkeile: se on liian tarkkaavainen tullakseen vakuutetuksi, että jokin on niin kuin joku sanoo sen olevan, kun sen jonkun äänensävy ja eleet sanovat toista. Hän todennäköisemmin toimii niin kuin aistii, että hänen oletetaan toimivan, kuin niin kuin miten hänen pyydetään toimivan. Lapsi, jonka oletetaan toimivan epäsosiaalisesti, myös toimii niin. Kehuminen ja moittiminen aiheuttaa vahinkoa lapsen toiminnan pohjana oleville motiiveille. Jos lapsi tekee jotain hyödyllistä, kuten pukee vaatteensa omatoimisesti, tai ruokkii koiran, tai tuo sisälle kimpun niittykukkia, tai muovailee kupin savimöykystä, ei mikään voi olla lannistavampaa kuin yllättynyt ilmaus siksi kun hän on käyttäytynyt sosiaalisesti. Voi miten hieno tyttö! tai Katso mitä Georgie teki ihan itse! antaa ymmärtää, että sosiaalisuus on odottamatonta ja poikkeuksellista lapselle. Hänen järjellinen puolensa on ehkä hyvillään, mutta hänen sisimmäinen tunteensa on hämmennys siksi, että hän on epäonnistunut toimimaan niinkuin häneltä odotettiin, mikä tekee hänestä todella heimonsa ja perheensä jäsenen. Sanonnat kuten pojat ovat poikia vihjaavat, että pahuus on lapsen sisäänrakennettu ominaisuus, ja yksinkertainen kasvojen ilme, joka ilmaisee, että huono käytös ei ollut yllätys, on vaikutuksiltaan yhtä haitallinen kuin yllättyneisyys tai ylistys, kun lapsi käyttäytyy sosiaalisesti. Luottaminen lapsen kykyihin Yequanoiden keskuudessa äitien asenne lasten toimia kohtaan on rento. Äiti ei seiso kädet ojossa varmistamassa pienen tutkimusmatkailijan askeleita, vaan omalla tyynellä tavallaan antaa hänelle vapauden kokeilla kykyjään ja tutkia ympäröivää maailmaa, ja tarjoaa kenties tuetun kyydin lonkallaan, jos he ovat menossa jonnekin yhdessä. Lapsi on luontaisesti omaa hyvinvointiaan ja terveyttään suojeleva, hänen heimonsa olettaa niin, ja hän on synnynnäisten kykyjensä ansiosta myös siihen kykeneväinen. Lapsi on aktiivinen, äiti passiivinen tekijä kaikissa heidän toimissaan: lapsi tulee äidin luo nukkumaan kun on väsynyt, syömään kun on nälkäinen. Ruokailua ja läheisyyttä ei tarjota, muttei myöskään kielletä, vaan niitä on aina saatavilla silloin kun lapsi haluaa. Lapsi ei vaadi ja harvoin myöskään saa äidin täyttä huomiota. Luonnon taloudellisena toimijana hän ei halua enempää kuin hän tarvitsee. Aikuiset ja toiset lapset antavat vain sen avun ja välineet, jota lapsi ei pysty itse hankkimaan. Puhumaton lapsi on täysin kykeneväinen ilmaisemaan tarpeensa selkeästi, eikä ole mitään syytä tarjota hänelle mitään mitä hän ei kaipaa. Kaiken kaikkiaan lapsen toiminnan tavoitteenahan on itsenäisyyden kehittyminen. Sillä, että annetaan joko enemmän tai vähemmän kuin mitä hän aidosti tarvitsee, on taipumus lannistaa tuota tarkoitusta. On esitetty huolta siitä, että liika huomio saa aikaan riippuvuuden, estää lasta itsenäistymästä. Liedloffin mukaan parhaiten itseensä luottava yksilö kehittyy täytetyn sylivaiheen kautta, mutta sellaisen, jossa lapsi on aina läsnä, mutta harvemmin huomion keskipisteenä. Äidin rooli on olla saatavilla, kun lapsi tarvitsee. Kun jatkumolapsi sylivaiheen jälkeen lähtee tutkimaan ympäröivää maailmaa, hän on täysin kykeneväinen huolehtimaan turvallisuudestaan, kun hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Länsimaissa vanhemmat vievät lapselta mahdollisuuden käyttää omia kykyjään, testata osaamisensa

6 rajoja, jolloin lapsi jättääkin vastuun selviytymisestä vanhemmilleen. Mutta ei siksi, ettei itse olisi kykeneväinen, vaan koska vanhemmat ovat itse ottaneet lapselta tämän vastuun antamalla lapselle kuvan ettei tämä selviä yksin: ajattelemalla, että tämä on riippuvainen aikuisen huolenpidosta ja jatkuvasta vahtimisesta. Lapsen kunnioittaminen ja luonnollisena esimerkkinä oleminen Yequanoiden parissa lapsia kunnioitetaan kaikilta osin hyvinä. Lapsen sosiaalinen käyttäytyminen kehittyy hyvyyden oletuksen ja lapsen ympärillä olevien ihmisten osoittaman esimerkin kautta. Esimerkkinä toimiminen ei tarkoita sitä, että lapselle näytettäisiin esimerkkiä varta vasten siksi, että tarkoitettaisiin nimenomaisesti vaikuttaa häneen, vaan yksinkertaisesti toimitaan niin kuin muutenkin toimittaisiin. Koska lapsilla on luontainen halu olla osallisena läheistensä elämässä, ja kun heille annetaan vapaus toimia, ei Yequanoiden tarvitse painostaa tai pakottaa lapsia toimimaan tietyllä tavalla. Kun lapsille luodaan itsenäisen toiminnan mahdollistavat edellytykset ja heille annetaan pienestä asti aito mahdollisuus tulla mukaan askareisiin, heidän luontainen uteliaisuutensa ja mallin ottaminen toisista ihmisistä pitää huolen lopusta. Oletus oikeellisuudesta ja sosiaalisuudesta ihmisen sisäänrakennettuna piirteenä on kaiken ydin Yequanoiden kunnioittavassa asenteessa toisia kohtaan, iästä riippumatta. Olennaista on kohdella lapsia ensisijaisesti ihmisinä, ei lapsina. Meillä aikuisiin ja lapsiin suhtaudutaan eri tavalla: aikuista ei jätettäisi yksin itkemään, aikuisen ahdistusta yritettäisiin lievittää, mutta lasta käsketään lopettamaan vollotus. Yequanoiden keskuudessa niin aikuinen kuin lapsikin saa tarvittaessa äidillistä tukea. On kuitenkin olennaista tehdä selväksi, että ei tarvitse olla vauvan biologinen äiti voidakseen suhtautua lapseen äidillisesti. Äidin korvikkeen ei tarvitse olla myöskään nainen tai aikuinen, ruokailuaikoja lukuunottamatta. Vauva ei tee eroa sukupuolen tai iän välillä. Jokainen mies, nainen, tyttö tai poika omaa vauvanhoitotaidot, vaikkakin viime aikoina (millä Liedloff tarkoittaa vain muutamia tuhansia vuosia) olemme antaneet järjen ja älykkyyden viedä voiton vaistoista ja tunteista, antaneet niiden tunkeutua synnynnäisiin kykyihimme, niin ettei niiden olemassa oloa enää tiedosteta. Lapsella on hyvä olla ihmisiä ympärillään, koska ihminen on luontaisesti sosiaalinen eläin. Mutta olennaista on myös, että he toimivat hänen jatkumoaan tukien, että he suhtautuvat lapseen hänen ihmisluontoaan kunnioittavasti. Yequanan toiminnassa ei ole mitään lapsen käytöstä arvostelevaa tai tuomitsevaa. Kun pieni lapsi tulee mukaan kotiaskareisiin, tekee oman pienen taikinamöykkynsä muiden laittaessa ruokaa, ja kohta juoksee takaisin leikkeihinsä jättäen taikinamöykkynsä pöydän reunalle, kukaan ei pidä hänen elettään hassuna tai yllättävänä. Myöskään vauvan kuolatessa, virtsatessa tai ulostaessa ei Yequana anna eleillään ymmärtää, että lapsi olisi toiminut jotenkin väärin. Länsimaissa taas vauva saa usein nenän nyrpistelyjä kun vanhemmat havaitsevat vauvan lianneen vaippansa. Vaikka Yequanat eivät arvostele tai tuomitse lapsen tekoja, ei se tarkoita että tarkoitus on olla osoittamatta tunteitaan, päinvastoin todellisten tunteiden ilmaisu on tärkeää aikuisten toimiessa luontaisina esimerkkeinä lapsille. Onkin hyvä pysähtyä miettimään millaista oma tunneilmaisu on. Jotkut vanhemmat saattavat ensin esittää välinpitämätöntä, mutta sitten kun heidän kärsivällisyytensä on loppu, vanhemmat purkavat kaiken tukahdutetun vihansa lapseen itseensä, kenties sanoen että ovat saaneet tästä tarpeekseen ja käskevät hänet pois silmistään. Kaikki tuota edeltävä käytös oli heidän mielestään sietämätöntä, mutta he eivät tuoneet esiin todellisia tunteitaan tilanteen ollessa päällä. Näin lapset tulevat huomaamaan, että heidän oletetaan yrittävän päästä kuin koira veräjästä ja toimia ei-toivotusti mahdollisimman paljon ennen kuin päitä alkaa putoilla. Jälleen on hyvä pitää mielessä se, että lapsi toimii niinkuin hänen pohjimmiltaan oletetaan toimivan.

7 Halu elämän keskelle, ei keskipisteeksi Jotkut eivät näytä lapsilleen minkäänlaisia negatiivisia tunteita ja he antaisivat lapselle mitä vain hän haluaisi, mutta eivät ymmärrä hänen todellista tarvettaan olla heidän kanssaan kun he elävät elämäänsä aikuisina. Puhutaan siitä, että tänäpäivänä lapset vaativat yhä enemmän huomiota. Mutta kun huomionhakuisuutta tarkastellaan jatkumon näkökulmasta, se näyttäytyy aivan erilaisena. Kyse ei ole lainkaan siitä, että lapsi haluaisi huomiota itsessään. Lapsi ei viestitäkään siksi, että hän haluaisi olla keskipisteenä, hän vain haluaa mukaan elämän menoon. Ns. huomionhakuisuus on vaatimus päästä osalliseksi aikuisten elämään, olla yksi muista, ympäröivän heimonsa jäsen. Lapsella, joka on saanut tankata sylikokemuksensa täyteen, ei ole tarvetta kerjätä huomiota enempää kuin hän fyysisiltä edellytyksiltään tarvitsee, eikä hän kerjääkään, toisin kuin toisenlaisissa olosuhteissa kasvaneet lapset, jotka saattavat tarvita vakuutteluja varmistaakseen joko olemassaoloaan tai rakastettavuuttaan. Vauvalla on tarve olla elämän keskellä, elämän keskipisteessä, ei keskipisteenä. Hän nauttii ajoittaisesta suorasta huomiosta, pusuista, kutittelusta ja muusta sellaisesta, mutta hänen päätehtävänsä on tarkkailla häntä hoitavien aikuisten ja lasten toimintaa, vuorovaikutusta ja ympäristöä. Tämä tieto valmistaa vauvaa ottamaan paikkansa ihmistensä parissa. Kun vauva tarkkailee maailmaa äitinsä sylistä osallistuen näin päivän askareisiin, hän oppii luontaisesi kuinka täällä maailmassa eletään. Lapset käyttävät suunnattoman määrän energiaa yrittäessään saada huomiota, mutta eivät siksi että haluavat huomiota itsessään. He viestittävät, että heidän kokemuksensa ei ole hyväksyttävä ja yrittävät saada hoitajansa huomion vain saadakseen tämän korjaamaan hänen kokemuksensa. Elämän läpi jatkuva tarve hakea huomiota on jatkoa turhautuneen lapsen epäonnistumiselle saada sitä alkujaan, kunnes huomatuksi tulemisesta tulee itse tavoite. Liedloffin mukaan lapset, jotka ovat saaneet elää lapsuutensa ihmislajin jatkumon mukaisesti, saaneet varhaisvaiheissaan kylliksi läheisyyttä, elämän keskellä olemista, ja kokeneet että heitä ja heidän kykyjään kunnioitetaan, pystyvät nauttimaan elämästään estottomasti ja vailla ahdistuksia. Heillä on koko persoonallisuutensa potentiaali käytössään kehittymiseen, oppimiseen, työskentelyyn, iloitsemiseen, siinä missä jatkumosta pudonneet etsivät sitä jotain, elävät elämäänsä jossitellen ja hokien sitten kun Kun vauva jää vaille lajimme kehitykseen sisään kirjoitettua sylivaihetta sekä aidon hyvyyden ja kunnioituksen kokemusta, hän etsii sitä muodossa tai toisessa loppuelämänsä. Lapsi, joka ei saa kokea ihmislajille olennaisia varhaisiän kokemuksia, jotka antaisivat pohjan hänen sisäisen potentiaalinsa täyteen kukoistukseen, hän ei ehkä koskaan tunne itseään ehdottomasti ja kyseenalaistamattomasti oikeaksi ja hyväksi. PALUU JUURILLE MAHDOLLISTA? Yhteiskunnallisen tason ongelmia Nykyään yhteisöt ovat hajonneet: ihmiset ovat hajautuneet asumaan omissa kodeissaan ydinperheen kesken, eikä heillä ole ympärillä ihmislajille luonnollista laumaa. Äidit ovat usein yksin kotona pienten lastensa ja sosiaalisten kontaktien puute voi olla uuvuttavaa. Jotkut ehkä käyvät lastensa kanssa kerhoissa, jossa lapset leikkivät keskenään ja aikuiset istuvat juttelemassa, vaikka luonnollisempaa olisi aikuisten kokoontua lastensa kanssa yhteen puuhaamaan mielekkäitä asioita samalla kun lapsilla on mahdollisuus osallistua askareisiin (tai sitten touhuta keskenään, vapaan valintansa mukaan). Meidän yhteiskunnassa ikäluokat on lokeroitu, lapset ovat päiväkodeissa, vanhukset palvelutaloissa ja kouluissakin lapset on jaoteltu luokkiin ikäryhmän mukaan, mikä on nurinkurista jatkumoajattelun näkökulmasta, jossa eri ikäiset toimivat yhdessä, isommat toimien luonnollisena mallina pienemmille.

8 Meillä sukupolvien välistä kuilua pidetään normaalina, vaikkakin harmittavana asiana. Mutta Liedloff kirjoittaa, että jos edellisten sukupolvien kaltaiseksi tuleminen ei ole ylpeyden aihe nuoremmalle sukupolvelle, on yhteiskunta hukannut ihmislajille luontaisen jatkumon. Jos yhteiskunnan nuoret jäsenet pitävät vanhempia naurettavina ja tylsinä kalkkiksina, heillä ei ole luonnollista polkua jota seurata, ja jolloin yhteiskunnan vanhemmat jäsenet kokevat olevansa tarpeettomia. Meillä edellisten kaltaiseksi tulemista pidettäisiin yhteiskunnan pysähtymisenä, ajatellaan että kehitystä ei tapahdu ilman että aiempaa elämäntapaa pidetään huonompana ja tavoitellaan itse jotain parempaa. Länsimainen ihminen on kadottanut luottamisen tuntemuksiinsa. Esimerkiksi tylsistymisen tuoman epämukavan tunteen on tarkoitus motivoida ihmistä muuttamaan sitä mitä on tekemässä. Mutta me emme ajattele, että meillä olisi oikeutta olla olematta tylsistyneitä, joten vietämme vuosia tehden yksitoikkoisia tehtäviä. Yequanat noudattavat vaistojaan ja arvostavat tunteitaan, ja he osaavat mukauttaa toimintaansa, jos homma vaikuttaa tylsältä. Jos itse työn tekemiseltä ei voi välttyä, keksii Yequana keinot tylsistymisen karkoittamiseen, hän esimerkiksi pyytää joukon ihmisiä auttamaan, jolloin tylsä tehtävä muuttuu mukavaksi yhdessä jutustellen ja vitsaillen vietetyksi ajaksi, ja työ tulee tehdyksi siinä sivussa. Toisaalta ongelmia tuo länsimainen työkulttuurikin. Yequanoiden suhtautuminen tehtäviin askareisiin on erilainen kuin meillä. Heidän kielessään ei ole sanoja kuvaamaan työtä ja vapaa-aikaa, heillä on vain erilaisia täsmäilmauksia tietyille askareille. Heillä ei ole sellaista käsitystä, että ns. työaika on epämiellyttävää ja vapaa-aika hauskaa, toisin kuin meillä, kuten sanontakin kuvaa eli ensin työ, sitten huvi. Koska he eivät erittele työ- ja vapaa-aikaa, eivät he ajattele, että vasta sitten pidetään hauskaa, kun työ on tehty, vaan työssä kuuluu olla hauskaa. Muutos lähtee ihmisestä Valtaosa vanhemmista toki todella rakastaa lapsiaan, ja he eväävät lapsiltaan nämä heille tärkeät kokemukset vain koska heillä ei ole aavistustakaan tekojensa mahdollisista vaikutuksista. Liedloff kirjoittaa, että jos vanhemmat ymmärtäisivät sänkyynsä yksin itkemään jätetyn vauvan tuskan ja ahdistuksen, hän ei epäile hetkeäkään etteivätkö vanhemmat tekisi mitä tahansa estääkseen jättämästä lastaan hetkeksikään yksin. Lapsen kantaminen kotitöitä tehdessä on opittavissa oleva asia, ja kantoliina on erinomainen apu vapauttamaan kädet. Jos kauppareissulta tulee paljon ostoksia, ei ole toki hassumpi ajatus ottaa vaunuja mukaan: ostokset kulkevat näppärästi vaunuissa samalla kun lapsi saa nauttia kannettavana olosta. Monen mielestä jatkumoa kunnoittava elämäntapa vaikuttaa kauhean työläälle, koska olemme niin tottuneita länsimaisen kulttuurin tapaan siirtää lapsi syrjään siksi aikaa, että saamme tehtyä omat hommamme, sen sijaan, että pieni vauva kulkisi koko ajan mukana. Mutta siinä missä länsimainen äiti yrittää opettaa vauvaa ihmislajin luonnon vastaisesti viihtymään itsekseen kotitöiden tekemisen ajan voidakseen kohta taas keskittyä täysillä viihdyttämään vauvaa, ihmislajin jatkumoa kunnioittava äiti kantaa vauvaa lähellä kehoaan askareita tehdessään, eikä hänen tarvitse varta vasten viihdyttää vauvaa, koska lapsi saa valtavasti viihdykettä tuossa osallisena ollessaan. Liedloff kirjoittaa, että olisi suunnaton apu, jos emme ajattelisi vauvanhoitoa lainkaan tekemisenä, vaan voisimme nähdä sen luonnollisena osana muuta elämää. Ehkä huomaisimme, että elämä vauvan kanssa on itseasiassa paljon rennompaa, jos huomaisimme, ettei vauvanhoidon tarvitse olla muusta elämästä irrallisia toimenpiteitä. Vauvan kylpyhetki voi olla myös äidin kylpyhetki (tai ison kylpyammeen puuttuessa molemmat voivat nauttia yhteisestä suihkutuokiosta), eikä myöskään imettämisen tarvitse keskeyttää muita toimintoja. Aikuisen ei tarvitse juuttua paikoilleen istumaan vain siksi, että hänellä on vauva sylissään. Kun vauva kulkee jatkuvasti lähellä vanhemman kehoa, voi aikuinen puuhailla omia juttujaan samalla kun vauva saa kaipaamaansa läheisyyttä ja saa olla osallisena perheen puuhissa, eikä aikuisen tarvitse tuntea että vauvanhoito jotenkin

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Tietopaketti ergonomisesta kantamisesta. www.kantoliinayhdistys.fi

Tietopaketti ergonomisesta kantamisesta. www.kantoliinayhdistys.fi Tietopaketti ergonomisesta kantamisesta perustettu vuonna 2010 edistää lasten ergonomista kantamista levittämällä tietoa ergonomisista kantovälineistä tarjoamalla apua kantovälineiden käyttämiseen järjestää

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Keinumetafora osallisuudesta

Keinumetafora osallisuudesta Keinumetafora osallisuudesta Ensimmäiset keinukokemukset lapset saavat yleensä aikuisten sylissä. Osallisuudenkin ensimmäiset kokemukset syntyvät siitä, kun lapsi kokee olevansa merkityksellinen, siihen

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri 1 Mitä on temperamentti? Ihmiselle tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, jotka erottavat hänet muista Yksilöllinen

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa?

Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa? Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa? tiedämme varmasti että jopa kaksi kolmesta länsimaisesta johtajasta epäonnistuu työssään; heidät erotetaan, alennetaan tai siirretään syrjään. Yleisin

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015 Tuulikki Venninen KT, LTO Dosentti, yliopistonlehtori, HY tuulikki.venninen@helsinki.fi Kehittämistyö, joka kohdentuu vanhempien kalleimpaan omaisuuteen Pienten lasten aloitteet onko niitä? TÄRKEÄT ASIAT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43 Sisällysluettelo Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Systeeminäkemys... 20 Kehon ja mielen yhteistyö johtaa terveyteen tai sairauteen... 22 Systeeminen ihmiskäsitys... 29 Ihmiskäsitys kehittyy jatkuvasti...

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Vuorovaikutus lapsen kanssa

Vuorovaikutus lapsen kanssa Vuorovaikutus lapsen kanssa Lapselle puhuttaessa on tärkeää käyttää sanoja, joita lapsi ymmärtää Lapsen kuunteleminen on tärkeää!! Katsekontakti, älä sano enempää jos lapsi ei katso sinuun Kehonkieli Tunneilmaisu;

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot