tekniikka- ja ympäristötalon kansliassa, Valtakatu 33, Kuusankoski

Transkriptio

1 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Aika klo 16:30-18:55 Paikka Läsnä Tekniikka- ja ympäristötalo, Valtakatu 33, Kuusankoski Luettelon mukaan Pykälät Allekirjoitukset Jari Käki puheenjohtaja Matti Tuominen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Allekirjoitukset Vesa Kaarlampi Kirsi Seppälä Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Todistaa tekniikka- ja ympäristötalon kansliassa, Valtakatu 33, Kuusankoski Matti Tuominen hallintopäällikkö

2 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Osallistujat Jäsenet Käki Jari puheenjohtaja Seppälä Kirsi varapuheenjohtaja Hasari Eine jäsen Kaarlampi Vesa jäsen Koivikko Stefan jäsen Laine Raimo jäsen Saarela Kirsti jäsen Muut Lonka Mirja kaupunginhallituksen edustaja Laurila Julia nuorisovaltuuston edustaja Sorri Ilona nuorisovaltuuston edustaja Ryynänen Tapani esittelijä Friman Hannu esittelijä Tuominen Matti sihteeri Poissa Lehtomäki Maija kaupunginhallituksen edustaja Luotonen Hannu tekninen johtaja Posti Jukka kaupunkikehitysjohtaja

3 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Sivu 102 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastaminen Valio Oy, Tehontie 31, Kouvola, höyrylaitokselle myönnetyn 422 ympäristöluvan rauettaminen 105 Ympäristöluvan myöntäminen Kouvolan kaupungin 424 Sivistystoimelle Yrtinkankaan ampumaurheilukeskuksen toimintaan 106 Ympäristöluvan myöntäminen Baltic Bulk Oy:lle kemikaalien 457 varastointiin ja käsittelyyn 107 Lausunto vesihuolto-osuuskuntien ehdotuksista toiminta-alueiksi Maa-ainesten ottamislupahakemus kiinteistöille ja , LT-Granit Oy 109 Rakennustyön keskeyttäminen kiinteistöllä , 494 Kansakouluntie Kaupunkikehityksen toimialan kuukausiraportti 1-7/ Ilmoitusasiat 497

4 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Laillisuus ja päätösvaltaisuus Rymla 102 Hallintosäännön 39 :n mukaan avattuaan kokouksen puheen johtajan on todettava läsnä olevat sekä missä ominaisuudessa ku kin on läsnä. Lisäksi puheenjohtajan on todettava kokouksen lail lisuus ja päätösvaltaisuus. Vt. ympäristöjohtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa läsnäolijat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös: Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Pöytäkirjan tarkastaminen Rymla 103 Vt. ympäristöjohtajan ehdotus: Lautakunta va lit see tä män ko kouk sen pöy tä kirjan tar kas ta jiksi Vesa Kaarlammen ja Kirsi Seppälän. Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

6 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Valio Oy, Tehontie 31, Kouvola, höyrylaitokselle myönnetyn ympäristöluvan rauettaminen 2133/ /2013 Rymla 104 YMPÄRISTÖLUPA Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on kokouksessaan myöntänyt Kouvola Valio Oy:lle ympäristöluvan höyryvoimalan rakentamiselle ja toiminnalle Kouvolan kaupungin Tornionmäen kaupunginosaan, kiinteistötunnus , osoitteeseen Tehontie 31. Höyryvoimala, jota lupa koskee, on purettu ja poistettu käytöstä vuonna Ympäristöluvan höyrylaitos on toimittanut enintään 15 t/h höyryä, höyrynpaine on ollut enintään 10 bar. Laitoksen varapolttoaineena on ollut käytössä kevyen polttoöljyn säiliö. Säiliö oli tilavuudeltaan 25 m3 oleva kaksivaippainen suoja-altaassa oleva maanpäällinen säiliö. Ympäristölupa on myönnetty toistaiseksi voimassaolevana. Luvassa ei ole annettu määräyksiä toiminnan lopettamisesta. ILMOITUS TOIMINNAN LOPETTAMISESTA Janne Sahlstein Valio Oy:lta on ilmoittanut sähköpostilla, että höyryvoimala on poistettu käytöstä ja purettu ASIAN KÄSITTELY Ympäristönsuojelulain 57 :n 2 momentin mukaan ympäristöluvan raukeaminen on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus. Ympäristöluvan raukeamisesta on kuulutettu Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla Asiassa ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Luvan raukeamisesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. ELY-keskus ei nähnyt tarvetta lausua asiasta. Entisellä höyrylaitoksella on tehty tarkastus Valio Oy:n Janne Sahlsteinin ja Tehokeskuksen Kai Rauhamäen kanssa. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU YMPÄRISTÖLUVAN RAUKEAMISESTA Ympäristönsuojelulain 57 :n 1 momentin kohdan 1 mukaan luvan myöntänyt viranomainen voi päättää, että lupa raukeaa, jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa, että toiminta on keskeytetty pysyvästi. Janne Sahlstein Valio Oy:lta on ilmoittanut toiminnan loppuneen ja että kyseessä oleva höyryvoimala on purettu vuonna Tarkastuksella käytiin läpi höyryvoimalan purkamiseen ja

7 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta öljysäiliön poistamiseen liittyviä asioita. Voimala ja öljysäiliö on purettu ja myyty vuonna Valio Oy:n pohjavedenottamo on tontteineen myyty vesilaitokselle. Myös maakaasun tulo höyryvoimalan paikalle on lopetettu. Mikäli myöhemmin ilmenee Valio Oy:n höyryvoimala toiminnasta aiheutuneen maaperän tai pohjaveden pilaantumista, voidaan yhtiö edelleen velvoittaa selvittämään pilaantuneen alueen laajuus ja tarvittaessa puhdistamaan maaperä tai pohjavesi. Pilaantumisen aiheuttaja on vastuussa aiemmista pilaamisistaan, vaikka toiminta olisi jo päättynyt (YSL 75 ja 77 ). Jos lupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista, lupaviranomaisen on ympäristönsuojelulain 90 :n mukaan annettava tätä tarkoittavat määräykset. Valio Oy:lle ei toiminnan lopettamisen johdosta katsota tarpeelliseksi antaa määräyksiä. KÄSITTELYMAKSU Päätös on maksuton. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös toimitetaan kirjallisena Valio Oy:lle ja sähköpostitse Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä toimitetaan sähköpostitse toiminnan sijoituspaikan nykyiselle toimijalle (Tehokeskus) Kai Rauhamäen kautta. Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Lisätietoja: Maria-Pia Karppela vs. ympäristötarkastaja p , maria-pia.karppela(a)kouvola.fi Ympäristöpäällikön ehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää ympäristönsuojelulain 57 :n nojalla, että Valio Oy:n höyrylaitokselle Kouvolan kaupungissa, osoitteessa Tehontie 31 (Rn:o ), myönnetty ympäristölupa raukeaa, koska toiminnanharjoittaja on ilmoittanut toiminnan lopettamisesta ja toiminnan on todettu loppuneen. Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

8 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Ympäristöluvan myöntäminen Kouvolan kaupungin Sivistystoimelle Yrtinkankaan ampumaurheilukeskuksen toimintaan 18/ /2013 Rymla 105 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta. Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta aloit taa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Kouvolan kaupunki, Sivistystoimi Torikatu 10, PL KOUVOLA Yhteyshenkilöt: Ismo Korhonen, puh , ismo.korhonen(a)kouvola.fi Hannu Koverola, puh , hannu.koverola(a)kouvola.fi LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Lupahakemus koskee Kouvolan kaupungin Valkealan kylässä, Jun no lantien läheisyyteen, kiinteistölle Rno suunniteltua Yr tin kankaan ampumaurheilukeskusta. Kyseessä on uusi toiminta. Luvan ha ki ja omistaa tilan. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassaolevaksi. Am pu ma ra tahank kee seen kuuluu kuusi haulikkoampumarataa, kaksi hir vi ra taa, yksi luodikkorata ja practical-pistooliampumarata. LUPAVELVOLLISUUS Ulkona sijaitsevalla ampumaradalla on oltava ympäristölupa ym pä ris tönsuo je lu ase tuk sen 1 :n kohdan 14 a) mukaan. LUPAVIRANOMAINEN Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ulkona sijaitsevan ampu ma ra dan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 14 a) mukaan. HAKEMUS Hakemuksen vireilletulo ja tausta Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluihin Lisäselvityksiä hakemukseen on saapunut 28. ja sekä 2. ja Ampumaradan suunnittelu Yrtinkankaalle on käynnistynyt v Koeammunnat ja niiden yhteydessä melumittauksia tehtiin jo vuonna 2006 ampumaradan paikan esiselvityksen yhteydessä ympäristöpalvelujen

9 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta toimesta ja tehtiin uudet mittaukset. Ensimmäinen ympäristölupahakemus ampumaradan perustamisesta jätettiin Hakemuksen käsittelyn yhteydessä tuli ilmi, että ampumarata-alue oli suunniteltu siten, että alueen luontoarvoista liito-oravalle ja luonnontilaiselle uomalle olisi voinut aiheutua haittaa. Myös melumallinnuksen tulosten mukaan ampumamelun ohjearvot olisivat voineet lähimmillä asuin- ja loma-asuinkiinteistöillä ylittyä. Ampumaradan suunnittelun ja hakemuksen käsittelyn aikana pidettiin neuvotteluita hakijan kanssa sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Asian valmistelua varten saatiin lisäselvityksiä mm. melun leviämisen osalta (koeammunnat ja melumittaukset hakijan/ramboll Oy:n toimesta) sekä maaperän ja pintavesien suojaamisesta. Hakemuksen ja siitä saapuneiden muistutusten johdosta järjestettiin koeammunnat ja melumittaustilanne ja samalla kuulemistilaisuus lähimmillä asunnoilla ja loma-asunnolla Tilaisuuteen kutsuttiin muistutuksen tehneet. Rakennus- ja ympäristölautakunnan katselmus koeammuntojen ja melumittauksen yhteydessä järjestettiin lähimmillä asunnoilla ja loma-asunnolla Paikalla oli myös asukkaita. Kouvolan kaupungin yleiskaavoitus lausui annetussa lausunnossaan Majalammen rannan käytöstä mm. seuraavaa: Majalammen ranta on Etelä-Valkealan rantayleiskaavassa merkitty MU-alueeksi. Lausunnossa todetaan, ettei ampumaradan rakentaminen vaaranna Etelä-Valkealan rantayleiskaavan toteutumista, koska Majalammen rannat säilyvät edelleen rakentamattomina ja Majalammen alue on edelleen käytettävissä ulkoiluun ja virkistykseen. Nyt jätetty hakemus korvaa toimitetun hakemuksen. Am pu mara dan sijaintia on muutettu ja melusuojauksia esitetty lisää aikaisempaan näh den. Ampumaradan sijoituksen muutoksella saatiin myös vai ku tuk set luonnontilaiseen uomaan ja liito-oravaan pienemmäksi ai kai sem paan hakemukseen nähden. Lupatilanne Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Toiminta-alue sijaitsee Valkealan kylässä, Majalammen eteläpuolella. Alueel le liikennöidään Lönnintien ja Junnolantien kautta. Kiinteistön ko ko on 129,9 ha, josta ampumaratatoimintaan käytetään 26,6 ha. Alue on Kymenlaakson maakuntakaavassa merkitty erityisalueeksi kan sal li sen tason ampumaradan perustamista varten. Alue on pääosin ta lous met sää ja sen suot ovat ojitettuja. Alueella on tehty metsähakkuita. Hau lien putoamisalueen ulkoreunasta on n. 260 m etäisyys Ma ja lam peen, josta vedet purkavat edelleen länteen Pieneen Majalampeen ja edel leen Antunojaan ja Lintjärveen. Etäisyys lähimpään asutukseen on asu tus ta lähimmältä ampumapaikalta n. 1,9 km luoteeseen (Erkkilä, Ma tik ka) ja

10 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta loma-asutukseen pohjoiseen (Kiviharjunkuja) n. 2,3 km. Alue ei ole pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue (Korkiakangas) si jait see n. 3 km:n päässä. Myös lähin Natura-alue (Somuranmäki) sijaitsee 3 km:n päässä. Suunnitellun ampumaradan alueen päämaalaji on mo ree ni ja kallion pinta on lähellä maanpintaa. Majalammen ympäristöstä poh joi seen päämaalajina on turve. Alueelta on tehty luontoselvitys. Luontoselvityksen mukaan alueen huomion ar voi set luontokohteet ovat keskiosastaan luonnontilainen puro, jo ka kulkee selvitysalueen lounaiskulmasta Majalampeen. Koska puron uo ma on tältä kohden luonnontilainen, on se vesilain 17a :n mukainen koh de. Puron uoman luonnontilaan ei kuitenkaan ampumarataa ra ken net taes sa tarvitse kajota. Majalammen itäpuolella sijaitsee melko pienialainen, puustoltaan luon nonti lai sen kaltainen metsäkuvio. Kuvio poikkeaa ympäristön hoi de tuis ta talousmetsistä, ja se olisi suositeltavaa säilyttää. Tämä alue ei ole suun nitel lul la ampumaradalla. Luontoselvityksen mukaan Majalammen vesistön suojaaminen haulien ja luotien haitta-aineilta on tärkeää alueella esiintyvän viitasammakon ja mah dol li ses ti myös sirolampikorennon takia. Liito-oravan papanoita ha vaittiin muutamissa paikoissa ja ruokailupuita alueen koillisosassa. Alu eel la jo tehtyjen metsähakkuiden takia on epävarmaa, riittävätkö jäljelle jää neet metsäalueet täyttämään liito-oravan elinaluevaatimukset. Lii to-ora val le mahdollinen, pieni, elinympäristö havaittiin luonnontilaisen uo man läheisyydessä. Tähän alueeseen ei kuitenkaan tarvitse am pu ma ra taa rakennettaessa kajota. Toiminnan kuvaus Hankkeen tavoitteena on rakentaa kansallisen tason am pu ma ur hei lu keskus, jossa harrastetaan haulikko- ja luotilajien ampumaurheilua, har joi tellaan kilpailutoimintaa varten ja järjestetään lähinnä kansallisia kil pai lu ja. Lisäksi suoritetaan hirviammuntakokeita ja koh dis tus am mun to ja. Tulevasta ampumatoiminnasta vastaa Kouvolan Urheiluampujat ry. Alueelle rakennetaan kuusi haulikkorataa, joista reunimmaiset ovat trap-ra to ja ja neljä näiden välistä rataa ovat yhdistelmäratoja trap/skeet. Skeet-ra doil la on kahdeksan ampumapaikkaa eri suuntiin. Suunnat ovat täs sä tapauksessa noin luoteesta pohjoisen kautta koilliseen. Trap-ra doil la ammutaan suoraan eteenpäin, miltei pohjoiseen. Alueelle rakennetaan seuraavat luotiaseradat: Kaksi 100 m:n hirvirataa sekä 100 m:n luodikkorata ja kolme practical-pistooliampumarataa. Hirvija luodikkoradoilta am mu taan suoraan eteenpäin, tässä tapauksessa miltei pohjoiseen. Kolmella rakennettavalla prac ti cal-radalla ammutaan kolmeen suuntaan: takavallia kohden (n. poh joi nen) ja molempiin sivuvalleihin (n. länsi ja itä). Kaikki rakennettavat radat on mitoitettu ope tus mi nis te riön liikuntapaikkajulkaisun ohjeiden mukaisesti ja ne täyt tä vät myös lajiliittojen sääntövaatimukset.

11 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaan arkisin klo 8-21 ja sunnuntaisin klo 12-21, kilpailupäivinä klo Toiminta keskittyy kesäkauteen siten, että n. 70 % toiminnasta tapahtuu tou ko-syys kuus sa. Toiminnan ollessa suunnitellussa laajuudessaan, sa vi kiek ko ja arvioidaan ammuttavan noin kpl vuodessa ja luotilaukauksia olevan kpl vuodessa. Haulikkoradoilla on ampumapaikat ja -katokset sekä maanalaiset kiekonheitinsuojat. Luotiradoilla on ampumasuojat, näyttö- ja taulusuojat sekä sivu- ja taustavallit. Lisäksi rakennetaan toimisto- ja varastorakennus, pysäköintialueita, sisäiset liikenneväylät, jätteenkeräyspisteet, valaistusta ja kuivakäymälät hankkeen käynnistysvaiheessa. Haulikkolajien savikiekot ja luotilajien taulut varastoidaan varastorakennukseen ja siirretään suorituspaikoille tarpeen mukaan. Tulotien alkupäähän rakennetaan lukittava portti ja toimistorakennuksen läheisyyteen infotaulu. Hakemukseen saadussa lisäselvityksessä todetaan mm. - Vuo sit tain n. 100 päivän aikana ammutaan laukausta/d. Kilpai lu päi vi nä ammutaan n laukausta/d. - Haulikkoradalla käytetään pääsääntöisesti.12 kaliiperista haulikkoa. hirviradoilla yleisin on 7,62 kaliiperinen kivääri ja luodikkoradalla 5,7 kaliiperinen ase. Practical ammunnassa käytetään kaliiperiltaan 9 ja 10 mm sekä.38,.44 ja.45 pistooleita. - Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus rakentaa neljä läntisintä haulikkorataa. Lupaa haetaan kuitenkin täydessä laajuudessa olevalle toiminnalle. - Kansallisia kilpailuja järjestetään lisäselvityksen mukaan noin kerran kolmessa vuodessa. Paikallisia kilpailuja järjestetään vuosittain. Harjoitusleirejä pyritään järjestämään etenkin nuorisotoiminnassa. - Ratamaksulaitteet "valvovat" ammuttujen kiekkojen määrää ja radan auki ollessa siellä on valvoja paikalla. Kivääriradalla elektroniset ratalaitteet laskevat ammuttujen laukausten määrää ja lisäksi pidetään harjoituskirjaa. - Alue aidataan tärkeimmiltä kohdilta ja puomit asen ne taan kulku-urille. Maastossa käytetään maastomerkintöjä ja lip pu ja. Tarvittavilta osin käytetään kameravalvontaa. Haulikkoradan rakentaminen ja rakenne Haulikkoampuma-alue, johon ampumapaikat sijoitetaan, rakennetaan leikkaa mal la ja pengertämällä irtomaakerroksia ja osittain kalliota. Am puma-alu een koko on noin 50 m x 350 m. Kukin kuudesta am pu ma pai kas ta tasataan likimain vaakasuoraksi, mutta vierekkäiset am pu ma pai kat voivat olla keskenään jossain määrin eri korkeusasemassa. Am pu ma paik ko jen alustavat korkeusasemat ovat m. Vertailuna, Ma ja lam men pinta on tasolla +75,2 m. Alueen pinta nurmetetaan pö lyä mi sen estämiseksi, jotta pöly ei häiritse aseiden toimintaa.

12 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Ampuma-alueen edessä on ampumasuunnassa noin 70 m leveä kiek ko jen ja haulien putoamisalue, josta poistetaan puut ja pensaat, mutta maa pe rän humuskerros säilytetään ennallaan. Kiekkojen pu toa mis alu een takana ja sivupäädyissä on maarakenteinen valli, jolla vai men ne taan ampumamelun leviämistä ympäristöön. Vallin harjakorkeus on itä pää dys tä +94 m, keskeltä +96 m ja länsipäädystä +99 m. Joten am pu ma paik kaan nähden vallin korkeus on 9-12 m. Pääosa hauleista putoaa ampumapaikkojen ja vallin väliselle alueelle. Vallin taakse noin 250 m etäisyydelle ampumapaikoista ulottuu suo ja-alue, johon kauemmaksi lentävät haulit viimeistään putoavat. Alue säi ly te tään pääosin luonnontilaisena, mutta suurimmat puut poistetaan ai na kin ampumapaikkojen puoleisesta osasta aluetta. Ampumapaikoille rakennetaan betoniset ruudut ampumasuoritusta var ten. Trap-radoille rakennetaan ampumakatokset, jotka voivat olla siir ret tä viä. Ampumapaikkojen taakse rakennetaan kevytrakenteiset tuo ma ri ko pit, joihin sijoitetaan myös kiekkojen heiton automatiikka. Energian ja veden käyttö Alue liitetään sähköverkkoon. Energiaa kuluu rakennusten ja ul ko aluei den valaistukseen, huoltotoimintaan sekä kiekonheitinlaitteisiin. Alue valmistaudutaan liittämään paikallisen vesiosuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkkoon, jonka liitospaikka on n. 2,7 km etäisyydellä, Lön nin tiel lä. Toiminnan alkuvaiheessa alueelle rakennetaan kuivakäymälöitä ja käyttövesi tuodaan paikalle erityisjärjestelyin. Jätehuolto Ampumaratatoiminnasta syntyy yhdyskuntajätettä ja patruuna- ja sa vi kiekko jen pakkausten ja taulujen pahvijätettä, savikiekkojen sir pa le jä tet tä ja käytettyjä patruunoita. Sirpaloituneet kiekot valmistaudutaan pois ta maan määräajoin. Yhdyskuntajätteen osalta liitytään järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Savi kiek ko jä te kuljetetaan jätekeskukseen ja käytetyt patruunat kier rä te tään. Jätteitä varastoidaan konteissa. Paikalle hankitaan kontti, johon pat ruu nat puristetaan ja toimitetaan Keltakankaan jätekeskukseen. Toiminnassa käytetään hakemuksen lisäselvityksen mukaan ekologisia savikiekkoja. Liikenne ja päästöt ilmaan Liikennöinti alueelle tapahtuu Lönnintien ja Junnolantien kautta. Am pu mara ta kiin teis töl lä on tieoikeus Junnolan yksityistiehen. Toiminnan ke hit tyessä Junnolantien tierakenteita joudutaan parantamaan kan ta vuu den osalta ja rakentamaan ajoneuvojen kohtaamispaikkoja. Liikenne on pää asias sa henkilöautoliikennettä n. 20 autoa/d. Kilpailuja järjestetään muu ta mia vuodessa, joiden aikana liikennettä on enemmän. Luo ti ra to jen käyttäjille rakennetaan oma paikoitusalue, johon liikennöidään hau lik ko ra to jen eteläpuolelta. Liikenteen ohjaamiseksi Lönnintien ja Jun no lan tien kautta

13 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta asennetaan opasteita. Tien kunnosta vastaa tienhoitokunta. Tien pölyämistä voidaan estää esim. suolaamalla. Metsähukalantien sulkemisesta puomilla on keskusteltu aikaisemman ympäristölupahakemuksen yhteydessä Metsähukalan yk si tyis tie osuus kunnan sekä maanomistajan ja toiminnanharjoittajan edus ta jan kesken. Puomi estäisi kulkemisen ampumaradalle Met sä hu ka lan tien kautta ja ohjaisi liikenteen oikeaa, Junnolantien reittiä. Päästöt ilmaan ovat hakemuksen mukaan aseiden ruutikaasuja. Päästöt maaperään, pohjaveteen ja vesistöön ja niiden estäminen Maaperään ja pohjaveteen kohdistuvia ympäristöriskejä ovat haulit ja luodit, joiden merkittävin haitta-aine on lyijy. Alueella maaperä on tiivistä moree nia ja kallio lähellä maanpintaa, jolloin varsinaista pohjavettä ei muodos tu. Tämän vuoksi myöskään erityisiä päästöjä maaperään tai poh ja veteen ei muodostu, vaan pääosa vesistä kulkeutuu pin ta va lun ta na rakennettaviin selkeytysaltaisiin. Myöskään vesistöön ei ha ke muk sen mukaan pääse suoria päästöjä selkeytysaltaiden toimiessa. Metallit kulkeutuvat veden mukana sekä liuenneena, että hie no ai nek ses sa. Veden keräys ja tarvittaessa käsittely estävät metallien kul keu tu mi sen ampumarata-alueelta ympäristöön. Alueella muodostuvat vedet ke rä tään laskeutusaltaisiin hyödyntäen luonnollisia virtauksia, maaston luon tais ta muotoa ja pintaojituksin. Ulkopuolelta virtaavat vedet voi daan ohjata ampumarata-alueen ohi ojituksin ja olemassa olevia uomia kään täen. Haulikkoradat Haulikkoratojen alu eel la maaperän suojaus on yhdistelmä haulien laskeuma-alueen pie nen tä mis tä ja suolle ampumisen välttämistä ampumapaikkojen si joit te lul la sekä vesien hallintaa. Haulien leviämisaluetta rajataan meluvallien avulla. Maaperän pintakerros voidaan hakemuksen mukaan tulkita am pu ma rata-alu eel la ratarakenteeksi, jonka kuormitus ei ole maaperän pi laan tu mista. Majalammen lähiympäristö ja sen pohjoispuolinen alue on suota. Haulik ko ra ta on sijoitettu siten, että vältetään haulien ropina suo alu eel le. Maaperää haulien laskeuma-alueella ei muokata tarpeettomasti. Sir pa loitu neet kiekot valmistaudutaan poistamaan määräajoin. Maan pinnoitusvaihtoehtoa on tarkasteltu haulikkoradan osalta, mutta se vaatisi mittavia maansiirtotöitä alueen kivikkoisuuden ja puuston vuok si, eikä vaihtoehto ole realistinen. Haulikkorata-alueen osalta massanvaihto ei hakemuksen mukaan ole tarpeen kuormituksen vähentämiseksi, mikäli haitta-aineiden kul keu tu mi nen pintavesien mukana estetään. Toiminnan päätyttyä maaperän pin ta ker ros tulee puhdistaa. Veden käsittely haulikkoradoilla perustuu kahteen erilliseen altaistoon, jotka rakennetaan Majalammen eteläpuolelle, alavalle alueelle. Al tais to ja rakennetaan kaksi, koska pintavalunnan suunnat näin edellyttävät.toiseen

14 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta altaistoon johdetaan myös luotiaseradoilta kertyvät vedet. Al tais to koostuu kahdesta altaasta. Ensimmäiseen altaaseen laskeutuu no peas ti laskeutuva, karkea kiintoaines ja siihen sitoutunut lyijy. Toisen al taan tilavuus on suurempi ja altaan purkupäässä on m leveä suo to penger. Toinen allas levenee purkupäähän kohti. Altaat on mi toi tet tu valuma-alueen sateesta ja lumien sulamisesta muodostuvalle ve si mää räl le huomoiden virtauksen riittävä hidastuminen altaissa. Suo to pen ke reen jälkeen vesi kerätään poisto-ojaan, josta vesi virtaa Ma ja lam peen. Luotiradat Luotiradoilla luodit iskeytyvät pienelle alueelle radan taustavalliin. Iskemäalueen taakse valliin rakennetaan tiivis maakerros tai keinotekoinen tiiviste, jota pitkin vedet valuvat reunaojaan, jonka veden laatua tarkkaillaan ja tarvittaessa toimitaan vastaavasti kuin haulikkoradoilla. Pintavesien tarkkailu Pintavesien laatua tarkkaillaan ottamalla valumavesistä näytteitä ja ana lysoi mal la pudonneiden haulien mahdollisia vaikutuksia valumavesien laatuun. Valumavesien hallintaa varten rakennetaan kaksi kaksiosaista altaistoa, jo ihin alueen pintavedet johdetaan, ja joissa vedet selkeytyvät. Näytteet ote taan altaistojen ensimmäiseen altaaseen tulevasta vedestä ja toisesta altaasta pois tu vas ta vedestä. Hakemuksen liitteenä olevassa tarkkai lu oh jel mas sa on esitetty, että vesinäytteistä analysoidaan happi- ja kiinto ai ne pi toi suus, sähkönjohtavuus ja ph sekä lyijyn, antimonin, kuparin, nikkelin ja ar see nin kokonaispitoisuudet. Taustapitoisuudet selvitetään ennen toiminnan alkamista. Toiminnan käynnis tyt tyä otetaan näytteet puolen vuoden ja vuoden päästä. Mikäli muutoksia taus ta pi toi suuk siin ei ole havaittavissa, jatketaan tarkkailua vuoden vä lein. Mikäli vaikutuksia veden laadussa havaitaan, selvitetään tar vit taes sa keinot pitoisuuksien alentamiseksi. Yhtenä keinona on esim. ad sorb tiora e mas san käyttö haitta-aineiden sitouttamisessa sekä hiek kasuo da tuk seen yhdistetty aktiivihiilisuodatus. Hakemukseen saadussa lisäselvityksessä ilmoitetaan, että laskeutusaltaiden pohjalle kertyvän lietteen paksuutta tarkkaillaan ja lie te poistetaan kaivamalla, kun lietepaksuus on n. 30 cm. En nen lietteen poistamista, siitä otetaan näyte, josta analysoidaan seu raa vien metallien kokonaispitoisuudet: lyijy, antimoni, kupari, nikkeli ja arseeni. Liete toimitetaan hakemuksen mukaan hait ta-ai ne mää ris tä riippuen esim. Kymenlaakson Jäte Oy:lle tai Ekokem Oy:lle. Tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle. Melu Toiminnasta on tehty melumallinnukset haulikon ja kiväärin ai heut ta mal le melulle ampumaradan lähialueella. Yhteenvetona me lu mal lin nuk ses ta hakemuksessa esitetään, että suunnitelman mukaisella am pu ma ra dan sijainti- ja meluvalliratkaisulla päästään ohjearvot täyttävään ti lan tee seen sekä asuin- että loma-asuntojen osalta. Lisäksi lähimpien kiin teis tö jen pihapiirissä on mitattu haulikoiden ja kiväärien melua.

15 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Haulikkoratojen melumallinnus Neljän läntisimmän radan rakentamisen yhteydessä ra ken ne taan meluvallin osat A (läntisin) ja B (keskimmäinen) sekä 5 m korkeat sei näkkeet ratojen 2,3,4 ja 5 (skeet-ratoja) väleihin. Skeet 4- ja trap 5 ja 6-radat toteutetaan myöhemmässä vai hees sa, jolloin rakennetaan valli C (itäisin). Ohjearvovertailussa tulee ottaa huomioon laskentamallin tarkkuus, joka on arvioitu olevan lähimpien asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla ±5 db. Mallinnuksen tulokset, kun käytössä on alkuvaiheen 4 läntisintä rataa: Vakituisella asutuksella mallinnetut melutasot (LAimax) alittavat las ken taepä var muus huomioiden ohjearvon 65 db. Koillispuolen lähimmän loma-asun non kohdalla mallinnetut melutasot (LAimax ) ovat noin 60 db, eli laskentaepävarmuus huomioiden ohjearvon 60 db tasalla. Suu rim mat melutasot aiheutuvat ammuttaessa skeet-radoilla am pu ma pai koil ta 1. Pohjoispuolen lähimmän loma-asunnon (Kiviharjunkuja) koh dal la melutasot (LAimax) ovat alle 60 db, laskentaepävarmuus huo mioi den ohjearvon tasalla. Muiden loma-asuntojen luona melutaso alittaa oh je arvon 60 db. Mallinnuksen tulokset, kun käytössä kaikki 6 rataa: Vakituisella asutuksella mallinnetut melutasot (LAimax) alittavat las ken taepä var muus huomioiden ohjearvon 65 db. Koillispuolen lähimmän loma-asun non kohdalla mallinnettu melutaso (LAimax) on noin 60 db, eli las ken ta epä var muus huomioiden ohjearvon 60 db tasalla. Pohjoispuolen lähimmän loma-asunnon (Kiviharjunkuja) kohdalla me lu ta so (LAimax) on alle 60 db, laskentaepävarmuus huomioiden oh je ar von puitteissa. Muiden loma-asuntojen luona melutaso alittaa ohjearvon 60 db. Hakemuksen melumallinnusraportissa on mainittu, että vaikka lau kaus äänien mallinnettu enimmäisäänitaso kahden yksittäisen loma-asunnon kohdal la on lähellä 60 db, on mallinnustulosten ja mittaustulosten ver tai lus sa havaittu, että 70-80% laukausten mitatuista äänitasoista on las ket tu ja tasoja alhaisempia. Melumallinnusraportin mukaan esitetyillä melusuojausratkaisuilla pääs tään ohjearvot täyttävään tilanteeseen ympäristön asuin- ja lo ma ra ken nuk sil la. Meluvallien ja ampumapaikkojen korkeustasoja voidaan tar vit taes sa muuttaa kunhan ampumaratojen ja meluvallien ylätason kor keus erot pysyvät esitettyjen mitoitusten mukaisina. Luotiratojen melumallinnus Luotiratojen melumallinnuksessa tutkittiin kahta vaihtoehtoa: suun ni tel maa ja Suunnitelmassa Hirvi- ja luo dik ko ra to jen korko on n. +86 m ja sivu- ja taustavallien korko n m, jo ten vallin korkeus on 7-9 m. Practical-radat ovat korossa +80 ja vallit +84, joten vallin korkeus on 4 m. Ampumasuunta 358.

16 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta Suunnitelman mukaan ratoja käännettiin 8.5. suunnitelmasta 15 myötäpäivään, ampumasuuntana nyt 13. Hirvi- ja luodikkoratojen taus ta- ja sivuvallien yläpinta mallinnettiin tasoon +93 m, muutoin kor keusase mat säilyivät ennallaan. Vallin korkeus olisi siis 7m. Ohjearvovertailussa tulee ottaa huomioon laskentamallin tarkkuus, joka on arvioitu olevan lähimpien asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla ±5 db suunnitelman mukaisessa tilanteessa kaikki luotiratojen me lu tasot ovat alle 60 db ympäristön asuin- ja lomarakennuksilla. Practical -radoil ta ammuttaessa alitetaan ohjearvo 60 db kaikkien lo ma-asun to jen kohdalla ja 65 db kaikkien vakituisten asuntojen kohdalla suunnitelman mukaisessa mallinnustilanteessa hirvi- ja luo dik kora doil ta ammuttaessa taustavallit rajoittavat tehokkaasti melun le viä mis tä suoraan pohjoiseen. Sivuvallien pohjoispäistä melu pääsee le viä mään pidemmälle. Kaikkien vakituisten asuintalojen kohdalla alitetaan oh je ar vo 65 db. Pohjoispuolen lähimmän loma-asunnon (Ki vi har jun ku ja) kohdalla hirvi- ja luodikko-ratojen melutasot ovat ohjearvovertailun mu kaan ohjearvon 60 db tasalla (laskentaepävarmuus huomioiden), vaik ka kin mallinnettu melutaso on alle 60 db. Muiden loma-asuntojen koh dal la melutasot alittavat ohjearvon 60 db. Vaihtoehtona suunnitelmalle tarkasteltiin radan kääntämistä (suun ni tel ma ) 15 astetta myötäpäivään, jolloin hirvi- ja luo dik kora to jen taustavalliin riittää matalampi taustavalli (yläpinta laskettiin ta sol le +93). Tällöin meluvyöhykkeet leviävät pidemmälle pohjoiseen kuin suunnitelman tilanteessa, mutta kivääriratojen melu suun tau tuu pohjoisen loma- asunnon (Kiviharjunkuja) ja koillispuolen asutuksen (Ot tola, Metsäranta, Mikkola, Peltola, Mäntylä) väliin. Myös tällä ra ta jär jes te lyl lä päästään mallinnuksen mukaan hyväksyttävään me lu ti lan tee seen, eli kaikki asuin- ja lomarakennukset ovat 60 db meluvyöhykkeen ul ko puo lel la. Hakemukseen saadussa lisäselvityksessä on ilmoitettu, että luotiradat rakennetaan suunnitelman 8.5. mukaisesti. Melumittaukset Ampumaradan perustamisen tiimoilta on tehty koeammuntoja ja me lu mittauk sia siten, että Kouvolan Urheiluampujien edustajia on ollut ole te tuil la ampumapaikoilla maastossa ampumassa tulevaan am pu ma suun taan. Samaan aikaan ampumamelua mitattiin Kiviharjunkujan lo ma-asun nol la ja vakituisen asutuksen osalta kiinteistöjen Erkkilä ja Ma tik ka (=Lönni) läheisyydessä. Mittausten aikaan on ammuttu nykyiseltä maan pin nal ta, ilman meluntorjuntarakenteita. Ammunnat on tehty radan ai em man (hakemus ) sijoitussuunnitelman mukaisesti. Hakemuksen mukaan Kouvolan ympäristöpalvelut suoritti koe am mun to jen melumittauksia vuoden 2006 kesäkuussa ja 2011 marraskuussa. Ha kemuk sen mukaan melutasot ovat olleet merkittävästi pienempiä kuin aikaisemman radan sijoittelun melumallinnuksessa laskennallisesti saa dut arvot ja ampumamelun ohjearvot. Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelun mukaan kuitenkin osa mit taus tu-

17 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta lok sis ta ylitti ohjearvot. Karkea yhteenveto melumittauksien tuloksista/ohjearvojen ylityksistä yk sit täis ten laukausten osalta: Syksy 2011 ylityksiä Lönnissä (mittauksen teki Kouvolan ym pä ris tönsuo je lu) Kevät 2012 ylityksiä Kiviharjunkujalla etenkin kivääri (Mittauksen suo ritti hakija/ramboll) Kesällä 2012 yhteislaukaukset (haulikko+kivääri/ haulikko+haulikko) ylit tää Kiviharjunkujalla. (Mukana asukkaita/silloin muistutuksen tehneitä, mittaus Kouvolan ym pä ris tön suo je lu) Syksy 2012 kaikki paitsi pistooli ylittää Kiviharjunkujalla. (Rakennus- ja ympäristölautakunta ja asukkaat mukana, mittaus ym pä ris tön suo je lu, säätila sumuinen.) Mittauksien aikana todettiin, että jos kiväärissä käytetään ää nen vai men ninta, vaimentaa se melua etenkin Lönnin suuntaan, eli sivulle, huo mat ta vasti. Laukausmelutaso voi vaihdella hyvin paljon riippuen säätilasta. Melumittauspöytäkirjat jaetaan oheismateriaalina kokoukseen. Meluntorjuntarakenteet Haulikkoradoille rakennetaan meluvalli jonka harjakorkeus lännessä ja luotees sa (asutuksen suunnassa) on noin 12 metriä ampumatason ylä puo lella, pohjoisessa noin 10 metriä ja idässä noin 9 metriä. Mikäli val leil la ei saavuteta riittävän alhaista ampumamelun ohjearvojen vaa ti mus ten mukaista melutasoa, rakennetaan ampumaratojen väliin melua vai men tavat, noin 5 metriä korkeat väliseinäkkeet (3 kpl) ra ta suun ni tel man mukaisiin paikkoihin. Kivääriradat varustetaan Z-tyypin mukaisilla ampumasuojilla, joissa spektrin mukainen korjausaste C ja jotka rajoittavat tehokkaasti melun le viä misen radan sivuilla (länsi ja itä) ja takana (etelässä). Z-tyypin mu kai ses sa ampumasuojassa on kiinteät ja umpinaiset taka- ja sivuseinät. Poh joi ses sa melua rajoittavat lisäksi ampumaradan vallit. Mikäli ra ken teel li sil la ratkaisuilla ei saavuteta riittävä melua vaimentavaa vaikutusta, ra joi te taan melua aseisiin kiinnitettävillä äänenvaimentimilla. Melupäästöjen tarkkailu Laukausmelua mitataan lähimpien asuin- ja loma-asuinkiinteistöjen pi hoil la ampumatoiminnan käynnistyttyä. Mittausten aikana ammutaan hau lik ko-, hirvi- ja practical-radoilla. Mikäli eri aselajien radat val mis tu vat eri aikoina, mitataan melua ensimmäisen valmistuvan radan lajin ra dal ta. Alustavasti mittauspisteet sijaitsevat vakituisen asutuksen kiinteistöjen Erk ki lä ja Matikka piha-alueilla sekä lomakiinteistön, Kiviharjunkuja, pi halla, joissa ampumamelua on mitattu jo aiemmin. Mittauspisteiden si joit ta mises sa huomioidaan aiemmat mittaukset, jolloin voidaan mah dol li ses ti verrata mittaustuloksia aiempiin tuloksiin. Melumittaukset tehdään Ym päris tö mi nis te riön ohjeen ampumaratamelun mittaamisesta (1999) mu kai sesti. Melumittausraportissa esitetään mm. mittauskohteina olleet aseet ja lau-

18 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta kaus mää rät, ympäristömelumittausten tulokset (LAimax) ase koh tai ses ti sekä vertailu ohjearvoihin ja lupaehtoihin. Lisäksi esitetään mit taus lait teet, -menetelmät ja olosuhteet. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hankkeen suunnitelmien laadinnassa on käytetty "Kansallinen BAT-han ke, parhaat käyttökelposet tekniikat ulkona sijaitsevien am pu ma ra to jen ympäristövaikutusten hallinnassa" - selvitystyön tuloksia ja ko ke muk sia. Lisäksi on huomioitu ohjeet, joita on esitetty Ym pä ris tö mi nis te riön Suomen Ympäristö-oppaassa nro 23/2012 Ampumaratojen ym pä ris tö lu pa. Lisäksi sovelletaan valtakunnallisia ampumaharrastus- ja kilpailutoiminnan toimintatapoja. Toiminnan suunnittelussa on huo mioi tu Opetusministeriön julkaisun nro 87: Ampumarataopas 2005 oh jeet. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Yleinen viihtyisyys ja ihmisten terveys Alue ympäristöineen muodostaa poikkeuksellisen laajan, erämaisen asumat to man ympäristökokonaisuuden Kymenlaakson olosuhteissa, mi kä minimoi yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen kohdistuvat hai tal liset vaikutukset. Lyijyllä ja muilla haitta-aineilla ei ole vaikutuksia ul ko puolis ten terveyteen toimittaessa suunnitelmallisesti. Ampumamelu py syy ohjearvojen alapuolella. Luonto, luonnonsuojeluarvot ja rakennettu ympäristö Vaikutukset luontoon ovat normaaleja ampumaratojen aiheuttamia vai kutuk sia. Vaikutukset on minimoitu paikan valinnalla maakuntakaavaa laa dittaes sa. Vesistö ja sen käyttö Etäisyys lähimmältä ampumapaikalta Majalammen rantaan on 520 m ja am pu ma sek to rin ulkoreunasta 260 m. Etäisyys Rapojärveen on noin 3 km. Pintavalumavesien maahiukkasten mukana kulkeutuva lyijy ja muut haitta-ai neet laskeutetaan saostusaltaissa, jolloin niiden vaikutukset ve sis töön ovat pienet. Altaista purkautuvan veden laatua seurataan ja tar vit taes sa ryhdytään toimenpiteisiin liukoisen lyijyn osalta. Ilmaan joutuvat päästöt Ruutikaasujen merkitys on vähäinen. Maaperä ja pohjavesi Vaikutukset maaperään ovat vähäiset, koska maaperä on tiivistä mo ree nia ja kallio on lähellä maanpintaa. Melun ja tärinän vaikutukset Melupäästöt on selvitetty ja todettu olevan hyväksyttävällä tasolla. Tä ri nää ei synny.

19 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sa no mat-sa no maleh des sä Hakemus ja siihen liit ty vät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kouvolan kau pun gin Tekniikka- ja ympäristötalon kansliassa. Hakemuksesta on lä het ty tieto kirjeellä naapureille sekä lähimmille asukkaille ja lo ma-asuk kail le. Tarkastukset ja neuvottelut Alueelle on tehty useampi tarkastuskäynti ja osallistuttu koeammuntoihin. Tarkastuksilla ovat käyneet ympäristöpäällikkö Hannu Friman ja ympäristötarkastajat Marleena Naukkarinen ja Katja Kangas. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta jätettiin kuusi muistutusta/mielipidettä. Helena ja Pekka Heiramon saapuneessa muistutuksessa esi tetään seuraavaa: Vastustamme ympäristöluvan myöntämistä otsikoidulle am pu ma ra ta hankkeel le seuraavin perustein: 1) Suunnitelmaselostuksen sivulla 7 viimeisessä virkkeessä on kir joi tet tu: " Melumittauksissa melutasot ovat olleet merkittävästi pie nem piä kuin melumallinnuksessa laskennallisesti saadut arvot. Mit taus ten melutasot ovat olleet Valtioneuvoston päätöksen (53/1997) oh je ar vo jen alapuolella." Suunnitelmaselostuksen kirjoittaja ei ole viit si nyt edes vilkaista ammuntapöytäkirjoja ja Pyy däm me liittämään kyseiset pöytäkirjat materiaaliin, joka jaetaan lau ta kun nan jäsenille. Kun ollaan todellisessa tilanteessa, las ken nal li sil la arvoilla ei juuri ole merkitystä. Ilman olosuhteet vaihtuvat, kos teus, tuuli jne., ja ne vaikuttavat melun kuuluvuuteen niin kor vaan kuin kehoonkin. Ramboll Finland Oy:n haulikkoratojen me lu mal lin nuk sen sivulla 6 kohdassa yleistä, on havaittu, että %:a on alle ohjearvojen. Ampumamelussa ei yksikään laukaus saa ylit tää ohjearvoja. Rambollin luotiratojen melumallinnuksessa sivulla 6 on todettu, että melu on 60 db ohjearvojen kohdalla. Kuten jo ai kai sem min olemme todenneet, eivät laskennalliset luvut pidä paik kaa todellisen tilanteen vallitessa. Ympäristölupahakemuksen koh das sa D / melupäästöt ja tärinä, on jo todettu epävarmuus ki vää ri ra jo jen melupäästöstä: "Mikäli rakenteellisilla ratkaisuilla ei saavuteta riit tä vää melua vaimentavaa vaikutusta rajoitetaan melua aseisiin kiin ni tet tä vil lä äänenvaimentimilla." Tämä tarkoittaa, että ampujat, joil la ei ole aseessaan äänenvaimentimia, ei voi radalla ampua. Täs sä suunnitelmassa on jätetty pois kokonaan monilaukausten me lu vai kutus. Kilpailutilanteissa ja myös harjoitustilanteissa syntyy mo ni lau kausme lua. Yhteislaukauksista on todettu Valtioneuvoston oh jees sa sen nostavan melutasoa 15 %. 60 db:n tasossa se tarkoittaa 69 db. Koska

20 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Rakennus- ja ympäristölautakunta hakemuksessa on monta rataa jokaiselle am pu ma la jil le, ei yhteis-ja monilaukausmelulta voida välttyä. Tällöin ylitetään reip paas ti annetut arvot. 1) Liiketoimintasuunnitelmassa on lähdetty siitä, että ensin ra ken net tai siin I-vaihe Kouvolan liikunta- ja nuorisolautakunta on kokouksessaan tullut :n kustannusarvioon. Nyt suunnitelmaselostuksessa on tultu :n kustannukseen ta sossa joulukuu 2011, Jos I-vaihetta aletaan rakentaa keväällä 2014, on todellinen hinta jotain aivan muuta. Kaupunginjohtaja Lam min mä ki on niin julkisesti kuin yksityisesti useaan kertaan ilmoittanut kau pun gin osuuden olevan :oon saakka, eikä enempää. Suun nit te luhank kee seen saatiin kaupungille Manner-Suomen maa seu tu oh jel masta Mikä oli kokonaiskustannus, koska 100 %:a ei sieltä saa? Suunnitelman mukaisesti kaupunki hakee avus tus ta Manner-Suomen maaseutuohjelmasta 75 % ko ko nais kus tan nuk sis ta, jolloin omavastuuosuudeksi jää noin Kenen pii kis sä? Liiketoimintasuunnitelmassa pääosa seuran tuloista tulee sa vi kiek kojen myynnistä. Jos, kuten laskelma osoittaa, myydään kiekkoa, tulee ylijäämää , mutta jos kiekkoja myy dään kpl, tulee alijäämää Entä jos kiekkoja myy dään vain kpl? 0llaan tosi veitsenterällä talouden kanssa. Ku ka vastaa ratojen maanvaihdosta / puhdistuksesta, jos seuran va rat eivät riitä? Lain mukaan se on maanomistajan kontolla, eli kau pun gin. Kouvolan kaupungilla on jo yksi iso projekti Anttilan sul je tun ampumaradan maa-aineksien vaihdossa. Kyseessä on kustannus Toukosen ilmoituksen mukaan. Nyt sitä ale taan todennäköisesti syksyllä 2013 toteuttamaan ja silloin to del li suu des sa puhutaan yli :n summasta. Liiketoiminta- suun ni tel mas ta ei selviä, miten rahoitus, investoinnit ja vastuut (esim. ta kauk set) jakautuvat! Olisi oltava yksiselitteinen selvitys, jossa ker ro taan kaupungin osuudet ja seuran osuudet, sekä todelliset tu le vai suu des sa tarvittavat rahamäärät, jotka todella kattavat investointien kus tan nuk set. Yhteenveto kohdasta 1. (Heiramoiden tekemä) Suomen ympäristö 39/2007 kirjoittaa melun yleisistä piirteistä mm. seu raavas ti sivu 12: " Ympäristömelun merkittävin vaikutus on häiritsevyys. Ympä ris tö me lun fysiologiset vaikutukset kohdistuvat sydän- ja ve ren kier to elimis töön sekä sisäeritystoimintaan.... Häiritsevyyteen vai kut ta vat äänitason lisäksi mm. äänen spektri ja ajalliset ominaisuudet....sivu 13: "Taajama-alueen ulkopuolella ympäristön hiljaisuuden odotus voi li sä tä eroa vielä 10 db verran. Tästä syystä yhtäkkinen uusi ääni voi enim mil lään olla jopa 15 db pienemmällä tasolla yhtä häiritsevää." Am pu ma me lus ta sivu 15: "Ympäristössä ampumamelu on merkittävä häi riön aiheuttaja, mm. koska se kantautuu kauas ja erottu helposti muus ta melusta tai ääniympäristöstä.... Tähän voivat olla syynä esimerkiksi orien toi tu mis- ja säikähdysreaktiot.... Lisäksi impulssimainen ja joskus myös pienitaajuisen ampumamelun vaimentaminen on hyvin vaikeaa ja kal lis ta." Laukausten lukumäärä sivu 41: "Ratkaisevia kysymyksiä ovat, mi kä on yhden laukauksen voimakkuuden vaihtelun vaikutus häi rit se vyy teen ja mikä on laukausten lukumäärän vaikutus.... Käytännössä tär kein kysymys on siis, mikä on laukausten lukumäärän vaikutus ver rat tu na yksittäisten laukausten voimakkuuden muutoksiin.... Toista ky sy mys tä (kevyet aseet)