ARVOA RAHALLE -RAPORTTI Versio

Transkriptio

1 1 (49) ARVOA RAHALLE -RAPORTTI Versio

2 2 (49) Sisällys ESIPUHE Tiivistelmä Arvoa rahalle -konsepti ja allianssimalli Arvoa rahalle -konsepti Arvoa rahalle -raportti Allianssimalli Tampereen Raitiotie hankkeena Hankkeen taustat ja saavutettavat hyödyt Hankkeen yleissuunnitelman mukainen sisältö ja kustannusarvio Yleissuunnitelman tarkennukset Tampereen raitiotiehankkeen vaikutukset Päätökset toteutusmuodosta Tilaajan raitiotiejärjestelmälle asettamat tavoitteet Tilaajan Tavoitteiden merkitys arvoa rahalle konseptissa Raitiotiejärjestelmälle asetetut tavoitteet yleissuunnitelmavaiheessa Tilaajan tavoitteiden täsmentäminen muodostamisvaiheessa Tilaajan tavoitteiden täsmentäminen kehitysvaiheessa Allianssiurakan muodostamisvaihe Hankintaprosessi Tarjouspyyntöasiakirjat ja tarjoukset Lausunnot muodostamisvaiheesta Allianssin toiminta kehitysvaiheessa Kehitysvaiheen tavoitteet, tehtävät ja aikataulu sekä kustannukset Organisaatio, päätöksenteko ja toimintamallit Tilaajan tavoitteisiin suunnitteluprosessi Laajuuden määrittäminen ja tavoitekustannuksen asettaminen Avaintulosalueet ja mittarit sekä perustelut mittariarvoille Arvoa rahalle tulokset kehitysvaiheessa Tilaajan tavoitteiden saavuttaminen Tavoitekustannus Tavoitekustannuksen analysointi Laajuus ja laatutaso Hinnoittelu... 39

3 3 (49) Allianssin kyvykkyys - ratkaisut, ideat ja innovaatiot, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vaikutus tavoitekustannukseen Hankeriskit ja niiden jakaminen Kannustinjärjestelmän mittariarvojen määrittely Arvio hankinta- ja kehitysvaiheen onnistumisesta... 47

4 4 (49) ESIPUHE Tampereen raitiotiejärjestelmän suunnittelu- ja rakentaminen toteutetaan allianssimallilla. Allianssin muodostivat tarjouskilpailun jälkeen Tampereen kaupunki tilaajana sekä Pöyry Finland, Oy, VR Track Oy sekä YIT Rakennus Oy palveluntuottajina. Kehitysvaiheessa aliallianssikumppanina on toiminut Ratatek Oy. Tässä raportissa kuvataan Tampereen raitiotiehanke sekä allianssimallilla toteuttavan allianssiurakan vaiheet arvoa rahalle -näkökulmasta. Raportissa kuvataan urakan toteuttamisen kannalta merkittävät prosessit, ratkaisut ja päätökset. Lisäksi raportissa kuvataan raitiotiehankkeen tavoitteet sekä Raitiotieallianssin tavoitteiden asettaminen allianssiurakan kehitysvaiheessa. Raportin tarkoituksena on osoittaa arvontuottoa hankkeen rahoittajille ja tärkeille sidosryhmille. Lisäksi raportointi on johtamisen väline. Allianssin ylintä päätösvaltaa käyttävä allianssin johtoryhmä sekä allianssin operatiivisesta johtamisesta vastaava projektiryhmä käsittelivät säännöllisesti arvoa rahalle teemaa ja tuloksia. Raportin kirjoittamisesta ja kokoamisesta on vastannut allianssin ulkopuolella toiminut riippumaton allianssiasiantuntija Lauri Merikallio Vison Oy:stä. Häntä on tiedonkeruussa ja kirjoittamisessa avustaneet Jussi Takamaa sekä useita muita Raitiotieallianssiin kuuluneita henkilöitä. Raportin laatiminen on aloitettu kehitysvaiheessa ja raportin ensimmäinen osa valmistui syyskuussa kaupungin valtuuston iltakoulua varten. Raportista laaditaan myöhemmin internetissä julkaistava versio. Raitiotiehankkeen Osan 1 kaupalliselle liikenteelle ottamisen jälkeen julkaistaan uusi arvoa rahalle raportti, jossa analysoidaan raitiotiehankkeelle ja allianssiurakalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Tampereella Lauri Merikallio Vison Oy

5 5 (49) 1 Tiivistelmä Tampereen raitiotiehankkeen toteuttamispäätös tehdään syksyllä Päätöksenteko perustuu Raitiotieallianssin kehitysvaiheessa tehtyyn tarkennettuun kokonaiskustannusarvioon 282,9 M. Se koostuu Hervannan ja TAYS:n haarojen (Osa1) Raitiotieallianssin kaikkia osapuolia sitovasta tavoitekustannuksesta 229,5 M sisältäen allianssin riskit ja mahdollisuudet sekä Läntisen Lentävänniemeen ulottuvan haaran (Osa2) kustannusarviosta edullisimmalla linjausvaihtoehdolla 41,8 M. Lisäksi Tampereen kaupungin varaus hankintoihin, riskeihin ja kannustinjärjestelmään on 11,5 M. Osan 2 kustannusarvio tarkentuu Raitiotieallianssin tavoitekustannukseksi Osan 2 kehitysvaiheen jälkeen. Arvoa rahalle konseptin ja siihen liittyvän raportin avulla Raitiotieallianssi osoittaa päättäjille ja tilaajille avoimesti ja läpinäkyvästi miten hankkeelle asetetut tavoitteet ovat toteutumassa. Raitiotiehankkeen yleissuunnitelma valmistui keväällä Hankkeen yleissuunnitelman mukainen kustannusarvio oli Paasikiventien linjausvaihtoehdolla ilman raitiotiekalustoa 245 M. Yleissuunnitelmassa todetaan, että kustannusten hallinnan ja arvioinnin suhteen Tampereen raitiotie on suunnitteluvaiheiden alussa ja yleissuunnitelman kustannusarvion tarkkuus on + 25 %. Suuri hajonta johtuu yleissuunnitelman tarkkuustasosta sekä käytetystä hinnoittelumallista. Kustannusarvion hinnoittelu on tehty ns. hanke- ja rakennusosalaskelmilla, jotka perustuvat aikaisemmin toteutettujen hankkeiden kustannustoteutumiin. Tampereen raitiotiejärjestelmä on poikkeuksellinen hanke, eikä vastaavanlaista hanketta ole aikaisemmin toteutettu Suomessa. Ottamalla huomioon em. tekijät oli yleissuunnitelman kustannusarvion vaihteluväliksi todettu M. Tampereen kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että raitiotiehankkeen kehitysvaihe päättyy ja kaupunginvaltuusto tekee päätöksen hankkeen toteutusvaiheeseen ryhtymisestä vuonna Reunaehtoina ovat yleissuunnitelman mukaisen kustannusarvion pitäminen ja valtion osallistuminen 30 prosentilla hankkeen infrainvestointiin. Kaupunginvaltuuston päättämä kustannusarvio oli 250 M. Valtio teki päätöksen osallistumisesta hankkeen infrainvestointiin 30 prosentin osuudella Yleissuunnitelma sisältää hankkeen tavoitteet ja sisältövaatimukset. Raitiotiejärjestelmä päätettiin syksyllä 2014 toteuttaa allianssimallilla. Hankkeen tavoitteita on täsmennetty ennen allianssiurakan hankintaa sekä allianssiurakan kehitysvaiheessa. Hankkeen tavoitteiden on tarkoitus ohjata suunnittelua (suunnitteluperusteita, laajuutta ja laatutasoa), suunnitelmaratkaisujen valintaa sekä allianssiurakan toteuttamista samalla kun hankkeen budjetti toimi reunaehtona. Keväällä 2015 allianssiurakan tavoitekustannustasoksi määriteltiin 235 M jättäen 15 M Tampereen kaupungin omille hankinnoille sekä riskivarauksiin. Samalla päätettiin toteuttaa hanke kahdessa osassa. Osa1 käsittää Hervannan ja TAYS:n haarat ja Osa 2 Läntisen Lentäväniemeen ulottuvan haaran. Allianssiurakan hankintavaiheessa todettiin, että kaikkia allianssiosapuolia sitova tavoitekustannus voidaan asettaa syksyyn 2016 mennessä vain Osan 1 osalta. Osan 2 maankäyttö ja sitä kautta linjausvaihtoehdot tulevat olemaan vielä auki syksyllä 2016, jolloin Osan 2 osalta voidaan päätöksentekoon antaa vain tarkennettua kustannusarviotietoa. Vuoden 2015 aikana kaupunki teetätti erillisillä toimeksiannoilla katukohtaisia yleissuunnitelman tarkistuksia. Nämä tarkennukset kasvattivat kustannusarviota yleissuunnitelman laskentaperusteilla arvioituna noin 16,5 M nostaen kokonaiskustannusarvion 261,5 M euroon. Tämä tarkoittaa + 25 % tarkkuustasolla kustannusarvion vaihteluväliä 195 M M. Allianssiurakan laajuuden määrittäminen oli Osan 1 kehitysvaiheessa haasteellista. Yleissuunnitelman mukaiseen raitiotiejärjestelmään liittyy useita Tampereen kaupungin rinnakkaishankkeita. Katusuunnitelmien valmistuttua ja

6 6 (49) raitiotien rakennussuunnittelun edetessä allianssiurakan laajuuden määrittäminen oli kokonaisoptimointia hankkeen budjetin ja tilaajan tavoitteiden sekä järkevän toteuttamisvaiheistuksen välillä. Valmistuneet katusuunnitelmat, vuorovaikutus sidosryhmien kanssa sekä tarkentuva raitiotiejärjestelmän suunnittelu pääsääntöisesti lisäsivät laajuutta ja nostivat laatutasoa, jonka seurauksena kustannusarvio nousi. Allianssi pyrki toimimaan ns. tilaajan tavoitteisiin suunnitteluprosessin mukaisesti, jossa kaikkia laatu- ja laatutasomuutoksia sekä vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja peilattiin kustannuksina suhteessa käytettävään budjettiin. Samalla kuin kustannusarvio nousi välttämättömistä kohteista ja tehtävistä kyettiin tekemään rinnalla priorisoitua taulukkoa kohteista ja tehtävistä, joita voidaan jättää pois. Raitiotiejärjestelmän kustannusarvio oli korkeimmillaan elokuun alussa 2016, jolloin se oli 301M. Se jakautui 15 M tilaajan varauksiin, Osa1 tavoitekustannusarvioon 240 M ja Osan 2 kustannusarvioon 46 M. Lopullinen tarkennettu kustannusarvio 282,9 M päästiin useilla erilaisilla toimenpiteillä, kuten laajuutta karsimalla ja Tilaajan hankintabudjettia sekä riskivarausta pienentämällä. Lisäksi kustannusarviota tarkastettiin valtion 30 % tuen näkökulmasta, koska valtio ei osallistu raitiotierahoituksellaan Tampereen katuympäristön ja muun infran laatutason nostoon. Pois rajatut kohteet ja tehtävät valittiin siten, että ne eivät vaikuttaisi tilaajan yleissuunnitelmassa asettamien tavoitteiden toteutumiseen. Ainoa tunnistettu riskikohta oli luopua Hermiankadun toisesta raiteesta. Lisäksi Etelä-Hallilan alueella on tehty lieviä heikennyksiä kevyenväylän palvelutasoon. Eri suunnitelmavaiheiden kustannusarvioiden vertailu ei ole yksiselitteistä. Yleissuunnitelman sisällön ja kustannusarvion laskentamallien epävarmuus on ilmoitettu olevan + 25 %. Osan 1 tavoitekustannus perustuu pitkälle vietyyn suunnitteluun sekä yritysten urakkalaskentamalleihin ja alihankintojen ennakkokyselyihin. Lisäksi tavoitekustannuksen pitävyyteen ovat allianssin palveluntuottajat sitoutuneet ja ovat valmiita jakamaan siihen liittyvät riskit ja hyödyt allianssin kaupallisen mallin mukaisesti. Tavoitekustannusta voidaan muuttaa vain, mikäli Tampereen kaupunki päättää muuttaa osan 1 laajuutta tai laatutasoa. Tampereen raitiotieallianssilla on ollut käytössään kaksi kustannusasiantuntijaa. Tavoitekustannuksen kireyden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi he ovat olleet osallisina Raitiotieallianssin tavoitekustannuksen asettamisessa koko kehitysvaiheen ajan. Kustannusasiantuntijat ovat riippumattomia henkilöitä, joiden lausunto on Arvoa rahalle raportin liitteenä. Kustannusasiantuntijat toteavat lausunnossaan Raitiotieallianssin saavuttaneet tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Kustannusasiantuntijat puolsivat Osan 1 kustannusarvion hyväksymistä allianssin tavoitekustannukseksi. Raitiotieallianssi on toteuttanut kehitysvaiheen tehtävät aikataulussa ja budjetissa. Allianssin kehitysvaiheen tehtävien kesto oli n. 12 kk ja budjetti 10,5 M. Allianssi on kehittänyt ratkaisut, jossa Osan 1 tavoitekustannuksen sisältö vastaa yleissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Tarkennettu kustannusarvio kuitenkin ylittää kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2016 asettaman kustannusraamin n. 33 M. Hankkeen sisällön laajuus on täsmentyessään kasvanut, mutta määritelty osan 1 osalta tarkaksi suunnitteluprosessin edetessä. Tarkennettu kokonaiskustannusarvio 282,9 M on edelleen yleissuunnitelman kustannusarviovaihteluvälin sisällä. Raitiotieallianssille on asetettu kannustinjärjestelmä, jonka mittarit on johdettu tilaajan tavoitteista. Kannustinjärjestelmän mittareista osa määritellään lopullisesti urakan toteutusvaiheessa. Kehitysvaiheessa määriteltyjen mittareiden arvot ovat haasteellisia ja vastaavat Arvoa rahalle käsitettä. Allianssin toiminta on ollut kehitysvaiheessa hyvää ja se on kyennyt kehittämään sekä parantamaan toimintaansa kehitysvaiheen aikana. Allianssi on kyennyt tunnistamaan kehitettäviä toimintamalleja ja reagoinut niihin riittävän nopeasti. Tästä esimerkkinä mm. alkuvaiheen lievä yliresursointi, varikon suunnitteluun sekä urakan rajauksiin liittyvät toimintamallimuutokset. Raitiotieallianssi kykeni hyödyntämään toiminnassaan moderneja teknologioita sekä yhteistoimintamalleja, kuten Big room-konseptia.

7 7 (49) 2 Arvoa rahalle -konsepti ja allianssimalli 2.1 Arvoa rahalle -konsepti Suomessa on vuoden 2015 loppuun mennessä käynnistetty lähes neljäkymmentä ns. integroituja projektitoteutusta (IPT), joista yli kaksikymmentä ovat puhtaita allianssihankkeita. Ensimmäinen suomalainen allianssiurakka, Lielahti-Kokemäki-rataosuuden peruskorjaushanke, aloitettiin Liikenneviraston käynnistämänä vuonna Ennen Tampereen raitiotiehanketta Tampereen kaupunki on yhteistyössä Liikenneviraston kanssa käynnistänyt VT 12 Rantatunnelihankkeen allianssimallilla. Arvoa rahalle-konsepti on kehittymässä allianssiurakoiden myötä. Arvoa rahalle-konsepti tarjoaa päättäjille ja Tilaajille loogisen tarkastelumallin hankkeen määrittelystä eli tarveselvitys- ja yleissuunnittelusta hankkeen valmistumiseen ja käyttöön ottoon asti. Konsepti perustuu viiteen osaan: (kuva 1) 1) Tilaaja määrittelee hankkeen tarve- ja yleissuunnitelmissa (business case) 2) Tilaaja asettaa hankkeelle ja allianssiurakalle tavoitteet eli arvoa rahalle kriteerit (Value for money statement) 3) Tilaaja muodostaa Allianssin siten, että Tilaajan tavoitteet ohjaavat allianssiosapuolten hankintaa 4) Allianssi pyrkii toiminnallaan täyttämään Tilaajan asettamat Arvoa rahalle kriteerit 5) Tilaaja raportoi päättäjille, miten allianssi on saavuttanut hankkeelle ja allianssiurakalle asetetut tavoitteet Arvoa rahalle ajattelussa arvostetaan mahdollisimman alhaisten kustannusten ja nopean läpimenoajan lisäksi myös muita tekijöitä, jotka tuovat arvoa tilaajalle ja käyttäjille. Tällaisia ovat esimerkiksi käyttäjien, tilaajan sekä muiden sidosryhmien mielipiteiden ja vaatimusten huomioon ottaminen, korkeaan laatutasoon pyrkiminen, innovaatioiden tukeminen sekä sosiaalisten ja ympäristöllisten vaatimusten huomiointi. Arvoa rahalle -raportoinnin toteuttaminen tukee myös jatkuvaa parantamista ja auttaa tunnistamaan niin onnistumiset kuin kehittämistä vaativat osa-alueet. Kuva 1. Arvoa rahalle konsepti.

8 8 (49) Arvoa rahalle on käsitteenä monitahoinen. Oleellista on, että Arvoa rahalle konseptissa sitä ei käsitellä pelkästään alimpina mahdollisina kustannuksina, vaan kustannusten lisäksi käsitellään myös vaikuttavuutta. Lisäksi Arvoa rahalle käsite tulee ymmärtää samalla tavalla allianssiosapuolten kesken. Arvoa rahalle -käsite on määritelty muun muassa seuraavilla kolmella tavalla: Arvoa rahalle on hyötyjen (laatu, lopputuotevaatimukset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaatimukset) suhde verrattuna hintaan ja riskeihin, joilla hyödyt saavutetaan Department of treasure and finance, Australia Arvoa rahalle -ajattelu sisältää taloudellisen näkökulman lisäksi sosiaaliset ja ympäristölliset tavoitteet sekä pyrkimyksen aineettomien tavoitteiden kuten suhteiden laadun, johtajuuden, oppimisen, maineen ja luottamuksen saavuttamiseen Office of Government Commerce, England Arvoa rahalle on kustannusten ja laadun optimoitu kokonaisuus, joka täyttää käyttäjän vaatimukset. Kyseessä ei ole halvin hinta HM Treasure, England 2.2 Arvoa rahalle -raportti Yhä useammat julkisyhteisön Tilaajat käyttävät allianssimallia hankkeissaan, joissa haetaan merkittävää alueellista ja/tai valtakunnallista vaikuttavuutta ja joihin sitoutuu paljon julkista rahoitusta sekä muita resursseja. Allianssitoiminnassa tulee mitata, miten hyvin allianssit kykenevät täyttämään Arvoa rahalle tavoitteet ja kriteerit. Arvoa rahalle raportti tarjoaa allianssille mahdollisuuden osoittaa miten Tilaajan hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuvat miten allianssin osaaminen on vastannut tarpeita allianssin onnistumiset ja epäonnistumiset opitut asiat Arvoa rahalle raportti parantaa läpinäkyvyyttä julkisella rahoituksella tehtävässä toiminnassa. Hankkeelle asetetut tavoitteiden tulee olla julkisia ja allianssi raportoi avoimesti onnistumistaan tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi Arvoa rahalle raportti on tärkeä, koska palveluntuottajat eivät tarjoa urakkakilpailussa urakan kokonaishintaa, vaan palkkion avoimien kirjojen perusteella. Arvoa rahalle raportissa tulee osoittaa, että kehitysvaiheen päättyessä asetettu tavoitekustannus on oikealla kireystasolla asetettu ja täyttää arvoa rahalle määritelmän. Tämä arvoa rahalle -raportti on laadittu allianssimallilla toteutettavasta Tampereen raitiotiejärjestelmähankkeen allianssiurakasta. Urakan tilaajana on Tampereen kaupunki, joka muodosti allianssin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavien VR Track Oy:n, YIT Rakennus Oy:n, Pöyry Finland Oy:n sekä aliallianssikumppani Ratatek Oy:n kanssa. Tässä raportissa on sovellettu Australialaista allianssiurakan Arvoa rahalle raportin ohjeistusta (National Alliance Contracting Guidelines, Guidence Note 4, Reporting Value for Money Outcomes, September 2015) Arvoa rahalle -raportointi on osa avointa informaation jakamista, mikä kuuluu Allianssiurakan läpinäkyvään toteutusmalliin. Tämän raportin tarkoituksena on osoittaa hankkeesta päättäneille, miten Tampereen raitiotiehankkeessa on ymmärretty Arvoa-rahalle konsepti sekä miten allianssiurakan kehitysvaiheessa on arvontuotto kyetty varmistamaan. Myöhemmin raporttia täydennetään urakan valmistumisen edetessä Osissa 1 ja Osissa 2, jolloin raportoidaan allianssiurakan tulokset.

9 9 (49) 2.3 Allianssimalli Allianssi on toteutusmuoto, jossa tilaaja sekä yksi tai useampi palveluntuottaja muodostavat yhteisen integroidun organisaation projektin toteuttamiseksi. Allianssiosapuolet vastaavat projektin suunnittelusta ja rakentamisesta jakaen niin projektin riskit kuin siitä saatavat hyödyt. Allianssimallilla saavutettavat hyödyt perustuvat erityisesti projektiin osallistuvien tahojen aikaiseen integraatioon. Tällöin paras mahdollinen osaaminen saadaan sidottua projektin eri vaiheisiin ja tehtäviin riittävän aikaisin, jolloin osapuolten tietotaidon, kyvykkyyksien ja resurssien käyttö jo kehitysvaiheessa tukee arvoa tuottavien ratkaisujen löytämistä, nopeuttaa toteutusta ja vähentää riskitekijöitä. Pyrittäessä optimaalisiin lopputuloksiin, tulee allianssin osapuolten panostaa keskinäisen luottamuksen rakentamiseen. Tämä tukee yhteistyössä tapahtuvaa innovointia ja avointa kommunikointia osapuolten välillä. Yhteistyökulttuurin ja avoimuuden saavuttamiseksi sovellettavia ajattelutapoja ja työkaluja ovat muun muassa yhdessä työskenteleminen (Big Room), avoin kirjanpito (open book) sekä arvoa rahalle -raportointi. Tampereen raitiotiejärjestelmän toteuttamisen allianssiurakka Allianssimallilla jaetaan kuuteen eri vaiheeseen: Strategiavaihe Muodostamisvaihe Kehitysvaihe Rakentamisvaihe Takuuvaihe Ylläpitovaihe (optio) Strategiavaihe sisältää raitiotiehankkeen ja allianssiurakan tavoitteiden ja reunaehtojen määrittämisen sekä toteutusmuodon valintaan liittyviä tehtäviä ja päätöksiä. Se luo pohjan muodostamisvaiheeseen siirtymiselle ja kattavasti toteutettuna tukee koko urakan etenemistä. Muodostamisvaiheessa tilaaja kilpailuttaa hankintaan osallistuvat palveluntuottajat neuvottelumenettelyllä. Hankintapäätöksen jälkeen tilaaja ja valitut palveluntuottajat muodostavat allianssin. Muodostettu allianssi siirtyy urakan kehitysvaiheeseen, jossa yhteistyössä ja yhteisellä organisaatiolla suunnitellaan ja kehitetään urakan sisältöä. Kehitysvaiheen aikana määritetään ja hyväksytään urakan tavoitteet ja laajuus, avaintulosalueet, tavoitekustannus sekä toteutussuunnitelmat. Allianssi vastaa yhteisesti kehitysvaiheen suunnittelun tuloksista, jolloin suunnitelmapuutteet tai virheet eivät oikeuta jatkossa lisä- ja muutostöihin. Vain Tilaajan päätökset muuttaa urakan laatu- tai laatutasoa aiheuttaa tavoitekustannuksen muutoksen. Toteutusvaihe jakautuu kahteen osaan, rakentamisvaiheeseen sekä takuuvaiheeseen. Rakentamisvaiheessa kehitysvaiheen suunnitelmat pyritään toteuttamaan määritettyjen tavoitteiden mukaisesti. Tämä sisältää suunnittelu- ja rakentamistehtävien toteuttamista sekä jatkuvaa yhteistoiminnallista ongelmanratkaisu- ja kehitystoimintaa allianssiosapuolten toimesta. Takuuvaiheen aikana havaituista puutteista ja laatuvirheistä vastaa allianssi. Tampereen raitiotieallianssiurakkaan on liitetty myös optio Osan 1 ja Osan 2 ylläpidosta siihen asti, että koko raitiotiejärjestelmän ylläpito voidaan kokonaisuudessaan kilpailuttaa. Allianssiurakkaa ohjaavat sen sopimusmallit sekä Allianssin kaupallinen malli. Allianssisopimukset laaditaan pääsääntöisesti erikseen Kehitysvaiheelle (KAS) sekä Toteutusvaiheella (TAS). Allianssisopimukset on kirjoitettu poikkeuksellisesti me-muotoon kuvaten allianssimallin keskeisimmän piirteen, Tilaaja ja valitut palveluntuottajat vastaavat allianssiurakasta yhteisesti sopimuksessa ja sen liitteissä kuvatulla tavalla. Allianssin kaupalliset asiat sekä

10 10 (49) taloudellisen hyödyn tai riskin jakaminen kuvataan allianssin kaupallisessa mallissa. Kaupallinen malli koostuu kolmesta osa-alueesta: Korvattavat kustannukset Palkkio Kannustinjärjestelmä Korvattavat kustannukset kattavat urakan suorat kustannukset sekä urakkaan liittyvät yleiskustannukset. Näitä voivat olla esimerkiksi palveluntuottajien oma työ, hankinnat, läpilaskutettavat erät sekä projektin johto- ja hallintokulut. Palkkio sisältää palveluntuottajan katteen ja osuuden yrityksen yleiskuluista. Suunnittelutoimistot ovat tarjonneet palkkionsa prosenttipohjaisena ja rakennusliikkeet kiinteänä palkkiona. Viimeisenä osana on kannustinjärjestelmä, joka määrittelee palveluntuottajille urakasta jaettavan bonuksen tai sanktion määrän. Allianssin kannustinjärjestelmä koostuu tavoitekustannuskannustimesta, allianssin suorituskykyä mittaavista avaintulosalueista, positiivisista ja negatiivisista kannustimista sekä järkyttävistä tapahtumista. Kannustinjärjestelmän tarkoituksena on ohjata allianssia sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin. Onnistuminen tuottaa palveluntuottajille bonusta ja tilaajalle tavoitteiden mukaista arvoa. Tavoitekustannuskannustin perustuu allianssin tavoitekustannuksen toteutumaan. Tavoitekustannuksen alitus jaetaan tilaaja- ja palveluntuottajaosapuolten välillä toteutusvaiheen allianssisopimuksen kaupallisessa mallissa esitettyjen jakosuhteiden perusteella. Vastaavasti tavoitekustannuksen ylitys jakautuu allianssin osapuolten välillä maksettavaksi kaupallisessa mallissa esitetyssä suhteessa. Allianssin suoriutuminen avaintulosalueiden mukaisissa tavoitteissa määrittää maksettavan avaintulosbonuksen tai -sanktion määrän. Tilaaja asettaa bonuspooliin alkupääoman (yleisesti n. 2 % tavoitekustannuksesta), joka jaetaan osapuolten kesken avaintulosalueiden suorituskykypisteiden perusteella. Mahdollisesta tavoitekustannuksen alituksesta siirretään myös osa bonuspooliin, jolloin bonuspoolin pääomaa voidaan kasvattaa.

11 11 (49) 3 Tampereen Raitiotie hankkeena 3.1 Hankkeen taustat ja saavutettavat hyödyt Tampereen kaupungin väestökehitys on ollut yli 20 vuotta keskimäärin yli uutta asukasta vuosittain. Vuoden 1991 lopusta vuoden 2013 loppuun mennessä Tampereen kaupungin väliluku on kasvanut asukkaalla ilman alue- ja kuntaliitoksia. Samanaikaisesti kehyskunnat ovat kasvaneet suhteellisesti vielä voimakkaammin. Kasvun ennustetaan jatkuvan siten, että vuodesta 2012 vuoteen 2040 mennessä Tampereen väestö kasvaa asukkaalla ja kaupunkiseudun väestö asukkaalla. Tampereen kantakaupungissa on alueita, joissa tiivistäminen nykyisen kaupunkirakenteen sisällä on mahdollista. Kaupunkirakenteen tiivistämisen vaihtoehtona on, että rakennetaan uusia alueita kaupunkirakenteen reunoille. Raitiotie on joukkoliikennejärjestelmän keino vastata tiivistyvän kaupunkirakenteen haasteeseen. Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän yleissuunnitelman mukainen raitiotielinjasto on itsenäisesti kannattava kokonaisuus, joka yhdistää Tampereen kaupungin ja samalla koko kaupunkiseudun tiheimmin asutut alueet, keskeiset työpaikka-alueet ja lähes kaikki keskeiset seudulliset ja valtakunnalliset käyntikohteet. Tampereen kaupunki on perustellut saavansa Raitiotiehankkeen toteuttamisesta seuraavat hyödyt: Palveluiden, asuin- ja työpaikka- ja virkistysalueiden saavutettavuus paranee. Keskustan saavutettavuus turvataan ja liikkuminen keskustassa helpottuu. Tampereen keskustan asema valtakunnallisena solmupisteenä vahvistuu. Tampereen keskusta säilyy kaupungin ja kaupunkiseudun toiminnallisena ytimenä. Perinteiset keskustan ulkopuoliset työpaikka-alueet monipuolistuvat. Hiedanrannassa voimakkaampi kehittämispotentiaali. Keskustamaisia palveluja syntyy myös alakeskuksiin. Tampere profiloituu eurooppalaisena dynaamisena kaupunkina. Yksilöllisten kuljetuspalveluiden tarve vähenee. Vaunujen kulku on tasaista ja järjestelmä on esteetön. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa. Vähentää liikenteen energiankulutusta ja päästöjä. Kunnallistekniikkaa uusitaan, laajennetaan ja käyttöikää kasvatetaan mittavasti. Alusta älykkäiden palveluiden kehittämiselle. Kansainväliset ilmastomuutossopimukset velvoittavat valtiota. Tämä hanke tukee valtion velvoitteita ja perustelee valtiontukea. Työllistää. Kohdistaa valtion investointirahaa kaupunkiseudulle. Vetovoima- ja kilpailukykytekijä 3.2 Hankkeen yleissuunnitelman mukainen sisältö ja kustannusarvio Yleissuunnitelman tavoitteena oli laatia riittävän yksityiskohtaiset suunnitelmat ja kustannusarvio, jonka perusteella voidaan tehdä päätös toteutushankkeen käynnistämisestä ja sitä tukevan asemakaavoitustyön ja katusuunnittelun käynnistämisestä. Rakentamisen kustannusarvio laadittiin yleissuunnitelman edellyttämällä tarkkuudella hyödyntäen muiden Suomessa laadittujen suunnitelmien sekä Helsingin kaupungin rakentamistietoutta. Kustannusarvioiden laatijoiden käytössä oli Infrarakentamisen kustannushallintapalvelun FORE:n hankeosalaskentaohjelmisto (Hola) ja rakennusosalaskentaohjelmisto (Rola).

12 12 (49) Yleissuunnitelman mukaisen kustannusarvion periaatteena on ollut, että arvioon sisällytetään raitiotien vaatiman infrastruktuurin rakentaminen ja rakentamisen johdosta tulevat muutokset nykytilanteeseen esim. katu- ja kunnallistekniikan osalta. Yleissuunnitelman kustannuslaskennassa on huomioitu. radan alus- ja päällysrakenne, kiskot, betonilaatta / ratapölkyt vaihteet erilliset suuremmat maaleikkaus- ja pengerrystyöt radan sähköistys; ajolankajärjestelmä ja sähkönsyöttöasemat noin kahden kilometrin välein raitiotien pysäkit pysäkkeihin liittyvä pyöräpysäköinti raitiotien rakentamisen aiheuttamat muutokset ja sen yhteydessä pakolliset, rakennettavaksi tulevat katujärjestelyt esim. risteysjärjestelyt, uudet kevyen liikenteen väylät, uudet ajokaistat, muut rataan liittyvät katujärjestelyt liikennevaloliittymät radan vaatimat välittömät johtosiirrot työnaikaiset liikennejärjestelyt erilliset rakenteet; sillat, tukimuurit jne. raitiotien kulunvalvonta ja informaatiojärjestelmä raitiovaunuvarikko Yleissuunnitelman kustannuslaskennassa ei ole huomioitu mm.: uusien kaava-alueiden tai maankäytön suunnitelmien johdosta rakennettavaa infrastruktuuria nykyisen katuympäristön laatutason parantamista raitiotiejärjestelmään kuulumattomia uudistuksia tai parannuksia, jotka ovat järkeviä tehdä samassa yhteydessä, kun raitiotietä rakennetaan mahdollisia pysäkkien läheisyyteen rakennettavien autojen liityntäpysäköintipaikkojen kustannuksia mahdollisia maanlunastuskustannuksia Rakentamiskustannukset yleissuunnitelmassa oli laskettu vuoden 2013 hintatasoon MAKU 137,0 (2005 = 100). Yhteiskustannukset oli arvioitu siten, että jatkosuunnittelutehtävien osuudeksi oli arvioitu 5 % hankeosien kustannuksista. Näiden yhteenlasketun osuuden lisäksi oli varauduttu rakennuttamis- ja omistajatehtäviin (5,5 %), ja muihin arvaamattomiin kustannuksiin (15 %). Arvaamattomat kustannukset sisälsivät monia pienempiä toimenpiteitä, joita yleissuunnitelman suunnittelutarkkuudessa ei voitu vielä laskea. Hankkeen rakentamiskustannukset olivat yleissuunnitelman mukaisessa Paasikiventien linjausvaihtoehdossa 245,1 miljoonaa euroa ja Pispalan valtatien linjausvaihtoehdossa 248,6 miljoonaa euroa. Kustannusarvio oli laadittu yleissuunnitelmatasoisena ja oli infrahankkeen kustannustenhallinnan näkökulmasta suunnitteluvaiheiden alussa. Yleissuunnitelmassa on todettu, että kustannusarviossa on epävarmuutta arviolta ± 25 %. Tämä epävarmuus tarkoitti Paasikiventien linjausvaihtoehdon osalta kustannusarvioissa vaihteluväliä n M. Yleissuunnitelman osana laaditun hankearvioinnin perusteella raitiotiehanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Hankkeen hyötykustannussuhteeksi on laskettu 1,48 investointikustannuksella 245 M. 3.3 Yleissuunnitelman tarkennukset Kaupunginvaltuuston hyväksymän yleissuunnitelman täydennykseksi teetettiin katukohtaisia yleissuunnitelman tarkennuksia, jotka rakentamislaajuudeltaan sekä laatutasoltaan poikkeavat alkuperäisestä yleissuunnitelmasta. Tarkistukset vaikuttuvat siten myös raitiojärjestelmän kustannusarvioon.

13 13 (49) Raitiotien ensimmäisen vaiheen reitin tarkennettuja yleissuunnitelmia hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa jatkosuunnittelun lähtökohdiksi. Tarkennetut suunnitelmat hyväksyttiin seuraavista kaduista: Pirkankatu, Hämeenkatu, Rieväkatu, Teiskontie, Tekunkatu, Kuntokatu, Vieritie, Tenniskatu, Insinöörinkatu ja Hermiankatu. Itsenäisyydenkatua ja Sammonkatua koskevia tarkennettuja suunnitelmia lautakunta hyväksyi Yleissuunnitelman tarkistusten vaikutus alkuperäiseen yleissuunnitelman kustannusarvioon samoilla laskentaperusteilla oli noin 16,5 miljoonaa euroa. Tällöin kokonaiskustannusarvio raitiotiejärjestelmälle oli 261,5 miljoonaa euroa. 3.4 Tampereen raitiotiehankkeen vaikutukset Tampereen kaupungilla on viisi strategista painotusta vuoteen 2025 mennessä. Raitiotiejärjestelmä tukee erityisesti kahta painotusta Elinvoima ja kilpailukyky sekä Kestävä yhdyskunta. Strategiassa todetaan mm. että joukkoliikenteen ja pyöräilyn tulee olla sujuvia liikkumisvaihtoehtoja ja kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke. Kaupunginvaltuuston vuonna 2014 hyväksymän Raitiotien yleissuunnitelman vaikutusten arviointia oli tarve päivittää. Se toteutettiin kehitysvaiheessa laaditun allianssiurakan toteuttamissuunnitelman rinnalla. Vaikutusten tarkastelu tehtiin vertaamalla raitiotien olennaisia vaikutuksia tulevaisuudessa vuosina 2025 ja 2040 tilanteeseen, jossa palvelutaso pyritään turvaamaan runkobussijärjestelmällä (0+). Bussien oletetaan olevan sähkökäyttöisiä sekä raitiotievaihtoehdossa, että vertailuvaihtoehdossa vuonna Arvioinnin tarkoituksena oli syventää tietoa ja näkemyksiä Tampereen raitiotien hyödyistä, haitoista ja haittojen lieventämiskeinosta: kaupunkilaisille, naapurikuntalaisille, seudun asukkaille sekä elinkeinoelämälle raitiotien suunnittelun tueksi Tampereen kaupungin ja valtion päätöksenteon tueksi Vaikutukset arvioitiin vuorovaikutteisesti eri osapuolten kanssa. Arvioinnissa: tunnistettiin raitiotien merkittävimmät vaikutukset vertailtiin raitiotiejärjestelmän ja bussijärjestelmän vaikutuksia varmistettiin osaltaan raitiotiesuunnitelmien paras mahdollinen laatu ja ja tavoitteiden mukaisuus Vaikutusten arvioinnin teemat olivat: 1. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 2. Kaupunkikuva, kulttuuriympäristö ja maisema 3. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 4. Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset 5. Liikenteelliset vaikutukset 6. Elinvoima, vetovoima ja imago 7. Taloudelliset vaikutukset Teemakohtaisesti kuvatut vaikutukset ovat sitä arvoa, joka raitiotiejärjestelmään investoidulla rahalla on saatava. 3.5 Päätökset toteutusmuodosta Keväällä 2014 laadittiin Raitiotiehankkeen toteutusmuotoesiselvitys. Siinä vertailtiin allianssimallia, elinkaarimalia sekä avaimet käteen mallia. Selvityksen lopputulemana oli, että mikäli hanke tullaan käynnistämään 1-2 vuoden

14 14 (49) aikajänteellä, on suositeltavaa, että hanke käynnistetään perustuen allianssimallin tyyppiseen kehitysvaiheeseen, jolloin mahdollistetaan kaavoituksen ja muiden suunnitelmien kehittyminen valmiiksi kaupungin ja toteuttajan vuorovaikutuksen kautta ennen varsinaisen investointivaiheen käynnistämistä. Tampereen kaupunki kilpailutti raitiotiejärjestelmän hankintakonsultin elo-syyskuussa Valitut konsultit sekä Tampereen kaupunki selvittivät ja toteutusmuotoa syksyllä Selvityksen perusteella elinkaarimalli pudotettiin pois erityisesti aikataulusyistä. Toteutusmuotoselvitysten aikana käytiin markkinavuoropuheluja suunnittelutoimistojen, rakennusliikkeiden, kalustotoimittajien sekä raitiotiejärjestelmätoimittajien kanssa sekä pidettiin kaikille yhteisiä markkinainfotilaisuuksia. Tampereen kaupunki päätyi hankkeessa allianssimalliin erityisesti seuraavista syistä: Päätöksentekoaikataulu ja suunnitelmien tarkkuustaso hankinnan käynnistämisvaiheessa ei mahdollista perinteisten urakkamuotojen käyttöä. Rajapinnat raitiotiejärjestelmän eri kokonaisuuksiin ja kolmansiin osapuoliin edellyttävät merkittävää yhteistyötä. Yhteistyö pystytään varmistamaan käyttäen allianssimallia. Hankkeen osien limitetty eteneminen pystytään turvaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hanke on merkittävän iso ja sisältää riskejä, joita voidaan yhteistoiminnalla hallita parhaiten. Investointikustannusten raami ja elinkaarikustannukset ovat hankkeen hyväksyttävyyden kannalta kriittiset. Tilaajan odotuksena on, että allianssimallin avulla saadaan parempi varmuus kustannusten hallintaan. Hanke on vaativa. Se toteutetaan asutuksen ja vilkkaan liikenteen keskellä ja sisältää paljon eri tekniikkalajeja. Hankkeessa voidaan saavuttaa osapuolten hyvällä yhteistyöllä ja innovaatioilla merkittäviä tuloksia ja lisäarvoa. Hanke sisältää riittävästi mahdollisuuksia hakea innovaatioilla vaihtoehtoja, joilla on merkitystä kokonaisuuden kannalta. Raitiotiekalusto ja raitiotien operaattori päätettiin hankkia erikseen. Valitun toteutusmuodon päätti kaupunginhallitus

15 15 (49) 4 Tilaajan raitiotiejärjestelmälle asettamat tavoitteet 4.1 Tilaajan Tavoitteiden merkitys arvoa rahalle konseptissa Allianssimallissa Tilaajan tulee huolehtia siitä, että allianssin palveluntuottajat ja Tilaaja työskentelevät saumattomassa yhteistyössä ja pyrkivät yhdessä saavuttamaan Tilaajan hankkeelle ja allianssiurakalle asetetut tavoitteet. Tilaajan tavoitteet hankkeelle ohjaavat koko kaupunkikehitystä, mutta allianssitoiminnan näkökulmasta niiden tulee ohjata allianssiurakan hankinta-, kehitys- sekä toteutusvaihetta. Tilaaja asetti tavoitteita kolmessa vaiheessa, yleissuunnitelmavaiheessa, ennen allianssihankinnan käynnistämistä sekä allianssin kehitysvaiheen aikana, jolloin myös allianssin palveluntuottajat osallistuivat tavoitteiden täsmentämiseen. (kuva 2) Allianssin arvon tuottamisen näkökulmasta on koettu tärkeäksi, että Tilaajan tavoitteet ovat keskeisesti esillä allianssin hankintaprosessin aikana ja että Tilaajan tavoitteet täsmennetään yhteisesti Tilaajan ja palveluntuottajan kesken, jotta varmistuu niiden riittävän syvällinen yhteinen ymmärtäminen. Kuva 2. Tilaajan tavoitteet hankkeen eri vaiheissa. Tilaajan, Tampereen kaupungin koko raitiotiejärjestelmälle asettamat tavoitteet ovat tärkeä työkalu suunnitteluratkaisujen laatimisessa ja vaihtoehtojen vertailuissa, työtapojen suunnittelussa, hankkeen myönteisten ja kielteisten vaikutusten arviointityössä sekä päätöksenteossa. Tavoitteet toimivat myös keskeisenä apuvälineenä hankkeen viestinnässä sidosryhmille ja kuntalaisille. Tampereen kaupunki on asettanut raitiotiejärjestelmälle tavoitteita mm. raitiotien yleissuunnitelmassa 2014, kaupungin strategioissa ja ohjelmissa sekä kehyskuntien ja valtion kanssa tehdyissä sopimuksissa ja suunnitelmissa. Osa raitiotiejärjestelmälle asetetuista tavoitteista on mitattavissa ja sovellettavissa Raitiotieallianssin kannustinjärjestelmään sisällytettävinä avaintulostavoitteina. Raitiotieallianssin voidaan katsoa onnistuneen tehtävässään, jos allianssin suunnitteluratkaisut täyttävät tilaajan tavoitteet ja se onnistuu asetetuissa avaintulostavoitteissa. Allianssin avaintulostavoitteiden toteutumista seura-

16 16 (49) taan ja mittaroidaan, jotta allianssiorganisaatio voi kehittää toimintaansa ja hankkeen toteutusta asetettujen tavoitteiden mukaiseksi. Avaintulostavoitteisiin liittyvät kannustimet ohjaavat allianssin toimintaa hankkeen alkuperäisen tarkoituksen ja tavoiteltujen vaikutusten saavuttamiseen. 4.2 Raitiotiejärjestelmälle asetetut tavoitteet yleissuunnitelmavaiheessa Huhtikuussa 2014 valmistuneessa ja kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2014 hyväksymässä raitiotien yleissuunnitelmassa raitiotiehankkeelle asetettiin tavoitteita, jotka perustuivat valtakunnallisiin, maakunnallisiin, Tampereen kaupunkiseudun sekä Tampereen kaupungin tavoitteisiin. Yleissuunnitelman tavoitteet perustuivat ilmastopoliittisiin linjauksiin, seudulliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, rakennesuunnitelman tavoitteisiin ja seudulliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimukseen. Taustalla olivat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja mm. Liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopoliittinen ohjelma. Yleissuunnitelmassa aiemmin laadittuja tavoitteistoja peilattiin Tampereen kaupunkistrategian 2020 mainitsemiin liikennettä ja liikkumista koskeviin mittareihin sekä Pormestariohjelmaan vuosille (Uusi Tampere, tervetuloa) ja kaupunkia koskeviin sopimuksiin ja sitoumuksiin. Tampereen raitiotien yleissuunnitelmassa asetettiin raitiotiehankkeelle seuraavat tavoitteet: Yhdistää Pirkanmaan maakunnan suurimmat ja tiheimmät asutus- ja työpaikka-alueet, valtakunnallisesti merkittävä rautatieasema, yliopistollinen keskussairaala ja Tampereen korkeakoulujen kampukset toisiinsa Mahdollistaa bussiliikennettä tehokkaammin joukkoliikenteen kehittäminen matkustajamääriltään suurimmilla reiteillä Parantaa joukkoliikenteen kustannustehokkuutta Lisätä joukkoliikenteen lipputuloja Parantaa keskussairaalan ja Hervannan saavutettavuutta valtakunnallisesti Parantaa Tampereen ydinkeskustan, Hervannan ja keskussairaalan saavutettavuutta kaupungin sisällä, kehyskunnista ja Pirkanmaan maakunnasta Vähentää liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja Tukee viihtyisän kävelypainotteisen keskustan toteutumista mm. vähentämällä Hämeenkatua käyttävien bussien määrää Tuo kaupunkiseudulle ja sen joukkoliikennejärjestelmälle imagohyötyä. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi yleissuunnitelman jatkosuunnittelun lähtökohdaksi. Valtuusto päätti samalla, että kehitysvaiheen jälkeen kaupunginvaltuusto tekee päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteuttamiskelpoiseen ratkaisuun yleissuunnitelman mukaisella kustannusarviolla ja valtio osallistuu hankkeen kustannuksiin 30 prosentin osuudella. Valtio päätti osallistua hankkeen rahoitukseen Tilaajan tavoitteiden täsmentäminen muodostamisvaiheessa Allianssin muodostamisvaiheessa Tampereen kaupungin valmisteluryhmä asetti raitiotiehankkeelle tarkennetut tavoitteet ja allianssiurakalle alustavat avaintulostavoitteet. Nämä laadittiin, jotta tarjoajat pystyvät asettumaan tarjousvaiheessa tilaajan tavoitteiden mukaiseen lähestymistapaan.

17 17 (49) Tavoite Taulukko 1 Tilaajan hankintavaiheessa hankkeelle asettamat tavoitteet. Palvelutaso Suorituskyky ja kapasiteetti Elinkaarikustannukset Turvallisuus Ympäristövaikutukset Kaupunkikuvan kehittäminen Julkisuuskuva Raitiotien käytettävyys, toimintavarmuus ja matkustajamukavuus ovat erittäin korkealla tasolla. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat korkealla tasolla. Raitiotie palvelee sujuvasti ilman, että muut liikennemuodot sitä merkittävästi häiritsevät. Raitiotiejärjestelmän suorituskyky vastaa tavoiteasetantaa vuodenajasta ja muuttuvista sääolosuhteista riippumatta. Järjestelmä on helposti laajennettavissa. Raitiotiejärjestelmä on elinkaarikustannuksiltaan edullinen. Raitiotiejärjestelmän turvallisuus on erittäin korkealla tasolla. Raitiotien ympäristövaikutukset ovat mitattavissa ja osoitettavissa sekä ne parantavat nykytilaa. Raitiotien ja vaunukaluston suunnittelu on korkeatasoista ja tukee kaupunkiympäristön kehittämisen tavoitteita. Raitiotiellä on positiivinen julkisuuskuva ja raitiotievaunua pidetään parhaana liikennepalveluna. Raitiotiejärjestelmän ylläpidon ja käytön kustannukset ovat mahdollisimman edulliset. Taulukko 2. Tilaajan hankintavaiheessa asettamat allianssihankinnan alustavat avaintulostavoitteet. Ylläpito ja käytön kustannukset Avaintulosalue Kustannustehokkuus Aikataulu Turvallisuus Ympäristö Laatu Tilaajan tavoitteet allianssiurakalle Tarjottu palkkio vastaa markkinoiden katetasoa. Urakka toteutetaan tehokkaasti innovatiivisten ratkaisujen ja tehokkaiden toimintamallien avulla (oma tuotanto, hankinta, verkostot, kustannusohjaus). Tavoitekustannuksen asettamisprosessi on läpinäkyvä ja oikeudenmukainen sekä kireä. Tavoitekustannus asettuu riittävästi alle Tilaajan tällä hankkeelle osoittaman kokonaisrahoituksen (250 M ) ja toteutuu vähintään tavoitteen mukaisesti. Hanke on onnistuneesti käyttöönotettu vaiheittain sovitussa aikataulussa, jossa toteutusvaiheiden kestot ovat optimoitu. Järjestelmä otetaan käyttöön sovittuna ajankohtana. Erittäin korkea työnaikainen turvallisuustoiminta. Turvallisuuden osalta tavoitteena on, ettei työtapaturmia tai liikenne- ja henkilövahinkoja allianssin toiminnan johdosta tapahdu. Harmaata taloutta tai siihen viittaavia piirteitä ei siedetä lainkaan. Ympäristövaikutukset (mm. melu / tärinä / pöly / hulevedet) ovat mahdollisimman alhaiset. Materiaali- ja energiatehokkuus huomioidaan suunnittelussa, hankinnoissa ja rakentamisessa. Suunnittelun ja rakentamisen laatu on erinomaista mahdollistaen rakenteiden pitkän elinkaaren. Toiminta ja dokumentointi suoritetaan allianssille laaditun laatujärjestelmän mukaisesti. Tietomalleja hyödynnetään suunnittelussa ja rakentamisessa. Olemassa olevien rakenteita kunnioitetaan ja valitut suunnittelu- ja toteutusratkaisut ovat korkeatasoisia.

18 18 (49) Työnaikaiset liikennejärjestelyt Yhteistoiminta Julkisuuskuva Työnaikaiset liikennejärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan korkeatasoisina siten, että niiden käyttö kaikille liikennemuodoille on turvallista ja sujuvaa. Liikennejärjestelyiden kesto on mahdollisimman lyhyt. Rakentamisen vaikutukset katujen käytettävyyteen ja kiinteistöjen saavutettavuuteen sekä muun liikenteen (joukkoliikenne, huoltoliikenne, pysäköinti, kevyt liikenne) liikennöitävyyteen työn aikana minimoidaan. Yhteistyö kaavoittajan, kaupunki-/liikennesuunnittelijan, kiinteistönomistajien, kalustotoimittajan ja johto-omistajien sekä kaupungin muiden rinnakkaisten rakennushankkeiden ja allianssin alihankkijoiden kanssa toimii Hankkeen parhaaksi -periaatteella. Yhteistyö ja vuorovaikutus on ennakoivaa, avointa, joustavaa ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutunutta. Allianssiurakan julkisuuskuva on erinomainen. Raitiotien työmaa on hoidettu niin, etteivät kaupunkilaiset koe työmaata haitaksi. 4.4 Tilaajan tavoitteiden täsmentäminen kehitysvaiheessa Raitiotieallianssin tilaajaosapuoli on valmistellut kehitysvaiheessa koko raitiotiejärjestelmälle tarkennetut tavoitteet, jotka on esitetty taulukossa 3. Tämä tavoitteisto perustuu kehitysvaiheen suunnittelutyön, vaikutusten arviointien yhteydessä käytyyn vuoropuheluun sekä apulaispormestarien kanssa keväällä 2016 pidettyyn työpajaan. Tavoitteisto oli esittelyssä ja kommentoitavana kevään 2016 aikana kaikilla apulaispormestarien lautakunnilla. Tavoitteisto hyväksytään ja siihen tehdään tarvittaessa mahdolliset tarkennukset kaupunginvaltuustossa hankepäätöksen yhteydessä. Taulukko 3. Tilaajan tavoitteet raitiotiejärjestelmälle ohjaamaan suunnitteluratkaisuja sekä vuorovaikutusta. Sujuvoittaa kuntalaisten arkea Tukee kaupunkiseudun kasvua ja kehitystä Luo elinvoimaa ja yhteistyötä Edistää kestävää kehitystä On taloudellisesti kannattava * Raitiotie on luotettava, esteetön, turvallinen ja tasaisesti kulkeva, kaikille helppokäyttöinen kulkumuoto. * Raitiotie on ruuhka-aikaan nopein tapa liikkua. * Raitiotie yhdistyy tehokkailla liityntäyhteyksillä saumattomasti osaksi kaupungin liikennejärjestelmää. * Raitiotie tuo hyvän saavutettavuuden, mikä on vetovoimatekijä. * Raitiotie on kaupungin kestävän kasvun mahdollistaja. * Raitiotiehen voi luottaa, se pysyy paikallaan. * Raitiotie on laajennettavissa. * Raitiotie luo uudenlaista ja laadukasta kaupunkiympäristöä. * Raitiotie lisää ydinkeskustan ja aluekeskusten viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta. * Raitiotie tarjoaa elinkeinoelämälle uusia kasvun ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. * Raitiotie on avoin alusta, joka luo mahdollisuuksia uusille innovaatioille. * Raitiotie tukee korkeakoulujen yhteistyötä ja palveluiden kehittymistä. * Raitiotie on ympäristöystävällinen ja energiatehokas. * Raitiotie parantaa ilmanlaatua keskustassa ja asuinalueilla sekä vähentää liikenteen pöly-, melu- ja tärinähaittoja. * Suuren kapasiteetin ja suorituskyvyn raitiotie on elinkaari- ja liikennöintikustannuksiltaan edullinen. * Raitiotien rakenteilla ja vaunuilla on pitkä käyttöikä. * Raitiotie on helposti päivitettävissä uusimpaan tekniikkaan.

19 19 (49) Tarjoaa kaupunkilaisille uuden ylpeydenaiheen * Raitiotietä pidetään parhaana liikennepalveluna ja kaupungin käyntikorttina. Raitiotieallianssi osallistui tilaajan tavoitteiden täsmentämiseen tammikuussa 2016 järjestetyissä työpajoissa. Työpajoissa konkretisoitiin alkuperäisiä tavoitteita suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaaviksi tavoitteiksi. Konkreettisilla tavoitteilla pyrittiin luomaan mahdollisimman suoraviivaiset ohjeet suunnitteluratkaisujen valinnalle ja päätöksenteolle. Yllä olevan taulukon 3 lisäksi tavoitteita täsmennettiin allianssin näkökulmasta niiltä osin, kuin niitä oli mielekästä tarkentaa. Täsmentämisen tarkoituksena oli konkretisoida tilaajan tavoitteet paremmin allianssin toimintaa ohjaaviksi, eli kuvata mitä tavoite tarkoittaa allianssin kehitysvaiheessa. Alla olevassa taulukossa 4 on kuvattu tehdyt täsmennykset allianssille. Taulukko 4.Tilaajan tavoitteet täsmennettynä allianssin näkökulmasta Tavoite Täsmennys Raitiotieallianssin näkökulmasta Sujuvoittaa kuntalaisten 95 % raitiotieliikenteestä kulkee maksimissaan 1 min myöhässä. arkea Raitiotieliikenteelle suunnitellaan liikennevaloetuudet. Raitiotieliikenne on turvattu myös poikkeustilanteissa. Reaaliaikainen matkustajainformaatio on 100 % luotettavaa myös poikkeustilanteissa. Raitiotiejärjestelmä on tutkitusti esteetön. (auditointi tehdään suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa) Raitiotien kapasiteetin suunnittelu: kaikkien pitää mahtua matkustamaan matkustusmukavuudesta tinkimättä. Vaihtopysäkeillä kävelymatka minimoidaan. Raitiotie ja pysäkkijärjestelyt suunnitellaan turvallisiksi myös poikkeustilanteissa Raitiotieliikenne on turvallista. Raitiotiejärjestelmän suunnittelussa minimoidaan liikenneonnettomuusriski. Muu liikenne ja ruuhka-aika eivät vaikuta raitiotieliikenteen matka-aikaan. Tukee kaupunkiseudun kasvua ja kehitystä Luo elinvoimaa ja yhteistyötä Edistää kestävää kehitystä On taloudellisesti kannattava Raitiotie mahdollistaa uusia julkisia tiloja yhdistymällä korkeatasoisiin kaupunkirakentamisen kohteisiin ja keskeisiin vierailukohteisiin, esim. Tammelan stadionin ja raitiotiepysäkin välinen uusi kaupunkiaukio, Hiedanranta ja Hervantajärven alue. Raitiotie yhdistää suuren osan kaupungin tärkeimmistä palveluista ja julkisista tiloista toisiinsa ja siten aktivoi niiden käyttöä. Raitiotie houkuttelee reittinsä varrelle palveluita, asukkaita ja työpaikkoja ja yhdistää ne toisiinsa mahdollistaen myös uusien palvelukeskittymien kehittämisen. Ei täsmennystä tavoitteeseen Melu- ja tärinähaittojen minimointi huomioidaan mm. geometria-, geo- ja ympäristösuunnittelussa Tavoitekustannus ei ylitä annettua 235 M :n ylärajaa. Raitiotien ylläpidon ja käytön kustannuksia minimoidaan mm. digitalisaatiota hyödyntämällä. Häiriöiden aiheuttamien järjestelyiden kustannukset pystytään minimoimaan. Raitiotieinfran ja kaluston suunnitteluratkaisut sekä niiden toteuttaminen takaavat raitiotiejärjestelmän suunnitellut käyttöiät. Raitiotien osajärjestelmien käyttöiät on määritelty elinkaarikustannuksiltaan järkeviksi.

20 20 (49) Raitiotie suunnitellaan ja toteutetaan muuntojoustavaksi, mikä mahdollistaa järkevät korvausinvestoinnit ja järjestelmän laajentamisen. Tarjoaa kaupunkilaisille uuden ylpeydenaiheen Ei täsmennystä tavoitteeseen

21 21 (49) 5 Allianssiurakan muodostamisvaihe 5.1 Hankintaprosessi Allianssin hankintaprosessi on oleellinen osa Tilaajan Arvoa rahalle-konseptia. Hankintaprosessi on suunniteltava sellaiseksi, että vuorovaikutus tarjoajien kanssa on riittävää. Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoista on käytävä selkeästi ilmi Tilaajan tavoitteet raitiotiehankkeelle sekä allianssiurakalle. Tarjouspyynnön vertailuperusteiden on tuettava arvoa rahalle konseptia siten, että Tilaaja voi varmistua valinnassaan, että valitut palveluntuottajat kykenevät täyttämään Tilaajan tavoitteet. Tampereen raitiotiejärjestelmän allianssiurakan muodostamisvaihe käynnistyi joulukuun 2014 alussa ja päättyi heinäkuun 2015 alkuun. Hankintamenettelynä käytettiin kaksivaiheista neuvottelumenettelyä. Koska hankinta ylitti arvoltaan EU kynnysarvon, julkaistiin hankintailmoitus kansallisen HILMA-järjestelmän lisäksi EU:n TED -tietokannassa. Tilaajan asiantuntijoina hankintaprosessiin osallistuivat hankintapalvelukonsultti, talousasiantuntija, kustannusasiantuntija, puolueeton tarkkailija sekä johtamistaidon asiantuntija. Kuva 3. Allianssiurakan strategia- ja muodostamisvaiheen aikataulu Hankintaprosessin pääperiaatteet ja hankintailmoituksen sisältö suunniteltiin marraskuussa 2014 ja hankintailmoitus julkaistiin Ennen hankintailmoituksen ja osallistumisilmoituslomakkeen julkaisua pidettiin useita hankintaa koskevia suunnittelupalavereita, joiden tuloksena päädyttiin mm. ratkaisuun, että tekniset järjestelmät pyritään sisällyttämään avoimien kirjojen maksumekanismiin. Lisäksi urakka päätettiin vaiheistaa kahteen osaan. Osa1 käsitti Hervannan ja TAYS:n haarat sekä Osa2 Läntisen Lentäväniemeen ulottuvan haaran. Tarjouspyyntöasiakirjoihin määritettiin koko allianssiurakan tavoitekustannustasoksi 235 M, jotta Tilaajalle jää rahoitusta allianssiurakan ulkopuolisiin asiantuntijahankintoihin, bonuspooliin sekä riskivarauksiin.

22 22 (49) Kaksivaiheeseen tarjouskilpailuun osallistui neljä tarjousryhmittymää. Kaupunginhallitus teki päätöksen kahdesta parhaasta tarjoajasta , joiden kanssa siirryttiin tarjouskilpailun toiseen vaiheeseen Tarjousvaiheen 2 kaupalliset neuvottelut käytiin kaksiosaisina sekä Kaupallisten neuvotteluiden tuloksena varmistui, että molemmat ryhmittyvät voivat allekirjoittaa neuvotteluiden tuloksena tarkentuneet allianssisopimukset sekä kaupalliset mallit ja ryhmittyvät kykenevät jättämään hintatarjoukset sovittujen kriteerien mukaisesti. Ryhmittymät jättivät alustavat laatutarjoukset Tarjousvaiheessa2 pidettiin molempien ryhmittymien kanssa kaksipäiväiset kehitystyöpajat, joissa ryhmittymä ja tilaaja yhdessä kehittivät arviointikohteina olevia urakkaan liittyviä tekijöitä. Välittömästi kehitystyöpajojen jälkeen ryhmittymällä oli mahdollisuus täydentää omaa laatutarjoustaan puolueettoman tarkkailijan läsnä ollessa. Täydennyksen jälkeen tarjoajat jättivät lopullisen laatutarjouksen. Tarjoajat jättivät hintatarjouksensa Ennen hintatarjouksen jättämistä Tilaajan arvioijat arvioivat laatutarjoukset puolueettoman tarkkailijan läsnä ollessa. Tilaaja teki kaupunginhallituksen päätöksellä hankintapäätöksen Tarjouskilpailun perusteella allianssiosapuoleksi valittiin tarjousryhmittymä TRALLI, jonka muodostivat YIT Rakennus Oy (rakentaminen), VR Track Oy (rakentaminen ja suunnittelu), Pöyry Finland Oy (suunnittelu) sekä aliallianssikumppanina Ratatek Oy (suunnittelu). 5.2 Tarjouspyyntöasiakirjat ja tarjoukset Tarjouspyyntöasiakirjat laadittiin siten, että niistä on välittynyt Arvoa rahalle konsepti. Tarjouspyyntöaineistossa oli kuvattuna Raitiotiejärjestelmähanke, Tilaajan tavoitteet raitiotiejärjestelmälle sekä tavoitteet allianssiurakalle. Tarjousten vertailuun liittyvissä vertailuperusteissa arvioitiin projektinhallinta osaamista, kykyä tuottaa arvoa rahalle, kykyä toimia allianssissa sekä tarjottua palkkiota. Vertailuperusteet on avattu tarkemmin kuvassa 4. Näistä kykyä toimia allianssissa ja arviointikohdetta A2.3 tarjousvaiheessa2 arvioitiin kehitystyöpajoissa. Kykyä tuottaa arvoa rahalle sekä palkkiota arvioitiin jätettyjen tarjousten osalta. Tampereen raitiotiejärjestelmän allianssiurakan kaupallinen malli vastaa Suomessa aikaisemmin käytettyjä kaupallisia malleja. Rakennusliikkeet tarjosivat kiinteän palkkion Tilaajan antaman kustannusarvion perusteella. Kaupallinen malli sisältää muutosmekanismit, mikäli Tilaajan antama kustannusarvio kehitysvaiheen päätteeksi osoittautuu alimitoitetuksi. Tällä mekanismilla turvataan rakennusliikkeiden suhteellinen kannattavuus, eikä niiden tarvinnut ottaa huomioon kannattavuusriskiä palkkiota tarjotessaan. Kehitysvaiheen allianssisopimukset (KAS) sekä toteutusvaiheen allianssisopimus (TAS) toimitettiin alustavien tarjouspyyntöasiakirjojen mukana. Myöhemmin siihen liitettiin mukaan allianssiurakan optiona ollut ylläpitovaiheen allianssisopimus (YAS). KAS- ja TAS-sopimukset noudattivat Suomessa vakiintunutta allianssisopimuksia. Niihin tehtiin joitakin yksittäisiä täsmennyksiä neuvotteluprosessin aikana. Sen sijaan YAS-sopimukseen jouduttiin luomaan uusia käytäntöjä, koska tämän hankkeen laajuudella olevaa ylläpitoallianssia ei ole Suomessa aikaisemmin toteutettu.

23 23 (49) Arviointikohde Painoarvo Tarjousvaihe 1 Tarjousvaihe 2 yht. Osa yht. Osa A. LAATU 100% 75% A1. Projektinhallintaosaaminen 50% 20% A1.1 Suunnitelma hankkeen toteuttamisesta ja organisaatio 25% 15% (5+10%) A1.2 Näytöt tuloksellisesta toiminnasta (Avainhenkilöiden kokemus) 25% 5% A2. Kyky tuottaa arvoa rahalle 50% 35% A2.1 Urakan tavoitekustannuksen asettaminen 15% 5% A2.2 Tilaajan kustannusarvion tarkastaminen riskit ja mahdollisuudet 25% 15% (7,5+7,5 %) A2.3 Raitiotiejärjestelmän suunnittelu ja toteuttaminen 10% 15% (5+10%) A3. Kyky toimia Allianssissa ja Allianssin johtaminen 0% 20% A3.1 Allianssin johtoryhmän ja projektiryhmän johtamiskyky ja tarjoajan allianssikyvykkyys 0% 20% B. HINTA 0% 25% 25% Investointivaiheen palkkio Optio: ylläpitovaiheen palkkioprosentti 0 % 22 % 100% 100% 3 % Kuva 4. Allianssikilpailutuksen valintaperusteet. Tarjoukset pisteytettiin skaalalla pistettä. Voittaneen tarjousryhmittymän laatupisteet eri vertailuperustelussa vaihtelivat välillä pistettä. Tämän perusteella voi todeta, että voittaneella tarjousryhmittymällä on riittävä kyvykkyys suunnitella ja toteuttaa Tilaajan määrittelemä allianssiurakka. Allianssin tarjousvaiheessa tarjousryhmittymät esittivät osana tarjoustaan kustannuskritiikin yleissuunnitelman mukaiselle kustannusarviolle. Voittaneen ryhmittymän laatiman kustannuskritiikin mukaan yleissuunnitelman kustannusarvio on tiukka. Tarjouksen kustannuskritiikki koski hankkeen osaa 1. Tarjouksessa esitetyn kritiikin perusteella yleissuunnitelman kustannusarvio on noin 12,8 miljoonaa euroa liian pieni. Voittaneen ryhmittymän rakennusyhtiöiden kiinteä palkkio oli euroa. Se vastaa 9,47 % palkkiota suoraan korvattavien kustannusten päälle. Suunnittelutoimistojen palkkio oli 50,50 %. Kun tarjottuja palkkiota verrataan vastaavien allianssiurakoiden palkkioihin sekä yleisesti tunnettuihin palkkiotasoihin, voidaan palkkioita pitää normaaleina ja kohtuullisina. 5.3 Lausunnot muodostamisvaiheesta Hankinnan puolueettomana tarkkailija toimi aluepäällikkö Jari Lehtonen Rakennusteollisuus ry:stä. Hän on luovuttanut laatimansa raportin muodostamisvaiheesta Tilaajalle Puolueeton tarkkailija toteaa loppulausunnossaan, että hankintaprosessi oli toteutettu ammattitaitoisesti, tunnollisesti ja esimerkillisesti joka vaiheessa. Se oli ollut perusteellinen, avoin, tasapuolinen, puolueeton ja syrjimätön. Tarjouspyyntöaineisto ja prosessin eteneminen, eri tilaisuudet, tarjoajien kohtelu ja arviointi ovat olleet selkeitä ja tasapuolisia. Myös tarjoajat olivat kokeneet prosessin edenneen selkeästi ja moitteitta, mikä omalta osaltaan takasi tarjousprosessin tasapuolisuuden, syrjimättömyyden ja puolueettomuuden.

24 24 (49) 6 Allianssin toiminta kehitysvaiheessa 6.1 Kehitysvaiheen tavoitteet, tehtävät ja aikataulu sekä kustannukset Allianssiurakan ensimmäisen (Osa 1) kehitysvaiheen tavoitteena oli täsmentää selkeät tavoitteet hankkeelle ja Allianssille laatia kehitysvaiheen projektisuunnitelma Osasta 1 luoda Allianssin johtamisjärjestelmä kehittää hankkeen ohjaus- ja laadunvarmistus sekä raportointimenettelyt muodostaa lopullinen allianssiorganisaatio laatia hankkeelle suunnitteluperusteet voimassa olevan tai muuttuvan lainsäädännön pohjalta määritellä hankkeen tarkka tekninen laajuus Osaa 1 koskien innovoida ja kehittää teknisiä ratkaisuja ja toteutustapoja toteuttaa suunnittelu riittävälle tarkkuustasolle, jotta Allianssi voi asettaa hankkeen Osan 1 tavoitekustannuksen asettaa hankkeen tavoitekustannus Osalle 1 tuottaa alustava kustannusarvio osalle 2 Osan 1 kustannustietämyksen perusteella (kaupunginvaltuuston vuoden 2016 päätöksentekoa varten) asettaa lopulliset suoritustavoitteet ja -mittarit Allianssin Osan 1 avaintulosalueille määrittää Osan 1 toteutusaikataulu sekä tavoiteaikataulu Osan 2 kehitys- ja toteutusvaiheille tunnistaa koko hankkeen riskit ja määrittää niiden hallintatoimenpiteet laatia hankkeen turvallisuusasiakirja koota edellä esitetyt tavoitteet määrittelevä osan 1 toteutussuunnitelma laatia arvio Osan 1 ylläpito- ja elinkaarikustannuksista Hankkeen ensimmäisen kehitysvaiheen tuloksena syntyi Osan 1 toteutussuunnitelma, joka kuvaa hankkeen Osan 1 toteutusvaiheen tekniset ja taloudelliset tavoitteet sekä suunnitelman allianssiurakan toteutuksesta. Lisäksi toteutussuunnitelmassa kuvataan vaihtoehtotarkastelut osalle 2. Kehitysvaihe käynnistyi elokuussa 2015 ja päättyy Tampereen kaupunginvaltuuston toteutuspäätöksen jälkeen. Kehitysvaiheen tehtävät ovat valmistuneet aikataulun mukaisesti elokuun 2016 loppuun mennessä. Tavoitteena on siirtyä toteutusvaiheeseen joulukuun alussa. Kehitysvaiheen budjetti oli 10,5 M. Kehitysvaiheen toteutuneet kustannukset olivat 10,4 M. Kehitysvaiheen tehtävät (toteutussuunnitelman laadinta ja tavoitekustannuksen määrittäminen) valmistuivat aikataulussaan ja kustannusraamissaan. Kehitysvaiheen sopimuksella jatketaan suunnittelua ja rakentamisen valmistelua toteutusvaiheesta siirretyllä ennakkorahalla, jotta rakentaminen voidaan toteuttamispäätöksen jälkeen käynnistää tehokkaasti ilman organisaatioiden kustannuksia aiheuttavia odotusaikoja. 6.2 Organisaatio, päätöksenteko ja toimintamallit Perinteisissä toteutusmalleissa jokainen osapuoli toimii omassa organisaatiossa, sen johdon alaisuudessa, omin prosessein ja protokollan mukaan. Henkilöiden rooli ja tehtävät hankkeissa määräytyvät sen mukaan, mikä on heidän asemansa yrityksen organisaatiossa ja miten heidät on yrityksen toimesta nimetty hankkeen organisaatioon. Allianssissa eri osapuolet, Tilaaja sekä palveluntuottajat, tulee toimia yhdessä ja yhteisesti muodostetussa organisaatiossa optimoiden hankkeen parasta ja tuottamaan arvoa rahalle.

25 25 (49) Allianssiurakan yleisestä hallinnosta ja korkeamman tason johtamisesta on vastannut Allianssin johtoryhmä (AJR), jossa on edustettuna tilaajan viiden henkilön lisäksi jokaiselta palveluntuottajalta kaksi edustajaa. Johtoryhmän ensisijainen tehtävä on vastata Allianssin johtamisesta ja sen suorituksesta. Se on vastuussa Allianssin tavoitteiden täyttämisestä eli Arvoa rahalle konseptista sekä siitä, että allianssin osapuolet täyttävät velvoitteensa. Allianssin periaatteen mukaisesti kaikilla johtoryhmän osapuolilla on tasapuolinen sananvalta ja kaikkien johtoryhmän päätösten tulee olla yksimielisiä. Raitiotieallianssin allianssin johtoryhmässä on ollut edustettuna myös Liikennevirasto, jolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus, muttei päätösvaltaa. Allianssin projektiryhmä vastaa urakan päivittäisestä johtamisesta ja hallinnosta. Ryhmää johtaa Allianssin projektipäällikkö. Allianssimallissakin Tilaaja päättää yksipuolisesti laajuus- ja laatutason muutoksista. Tampereen raitiotiehanke on poikkeuksellisen monimuotoinen hanke ja sitä koskevat hallinnolliset ja tekniset päätökset ovat hajaantuneet useammille tahoille, kaupungin poliittisille päätöksentekoelimille ja virkavastuussa oleville kaupungin virkamiehille. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleissuunnitelman ja sen yhteydessä esitetyt jatkotoimenpiteet sekä tekee päätöksen hankkeen toteuttamisesta ja sen sisällöstä. Kaupunginhallitus on tehnyt päätökset toteutusmuodosta sekä allianssikumppaneista. Yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt raitiotiehankkeeseen liittyvät katukohtaiset yleissuunnitelmat sekä katusuunnitelmat. Suunnitteluprosessi on tuottanut huomattavan määrän erilaisia pienempiä laajuuskysymyksiä, jotka on kyetty päättämään allianssin projekti- ja johtoryhmän kokouksissa tilaajajäsenten toimesta. Lisäksi laajuusmuutoksiin ovat vaikuttaneet erilaiset asiantuntijalausunnot, päätökset ja sidosryhmävuorovaikutuksessa esille tulleet näkemykset. Yksi merkittävä muutos on ollut raitiovaunun pituuden kasvattaminen 37 metriin, varautuminen pidempään 47 metriseen vaunukalustoon ja kehitysvaiheessa täsmentynyt erittäin korkea pysäkkien esteettömyysvaatimus. Tampereen raitiotieallianssi toimi kehitysvaiheessa yhtenä integroituna organisaationa, jossa oli henkilöitä kaikista allianssiosapuolista. Suuri osa allianssissa päivittäin työskennelleistä henkilöistä työskenteli yhteisissä tiloissa eli ns. Big roomissa. Etäyhteyksien avulla muualla kuin Tampereella työskentelevät kykenivät kommunikoimaan Big roomissa työskentelevien henkilöiden kanssa melko tehokkaasti. Organisaatio hyödynsi toiminnassaan moderneja integroivia työskentelytapoja, kuten Tilaajan tavoitteisiin suunnitteluprosessia ja erilaisia työpajatyöskentelyä. Raitiotieallianssilla oli yhteinen sovellus- ja IT-infra-arkkitehtuuri. 6.3 Tilaajan tavoitteisiin suunnitteluprosessi Arvoa rahalle konseptin toteuttamiseksi on rakennusalalla ryhdytty käyttämään ns. Tilaajan tavoitteisiin suunnitteluprosessia (Target Value Design). Perinteisemmissä toteutusmalleissa ensin suunnitellaan hanke ja jonka jälkeen saadaan erikokoisia urakoita kilpailuttamalla markkinoilta kustannus hankkeen rakentamiseksi. Kustannusten ohjattavuus ei silloin aina ole Tilaajan kannalta optimaalista. Suunnitelmapuutteet tai virheet aiheuttavat lisätöitä. Lisäksi suunnitelmaratkaisut perustuvat tällöin tilaajan ja suunnittelijan osaamiseen eikä kompleksissa kohteissa riittävästi kyetä hyödyntämään rakentajien ja erilaisten ratkaisutoimittajien osaamista ja kustannustietämystä. Tilaajan tavoitteisiin suunnitteluprosessin periaate on, että Tilaajan tavoitteet ja reunaehdot ohjaavat koko ajan suunnitteluprosessia ja päätöksiä tehdään suhteessa niihin. Käytännössä Tilaajan reunaehtoina toimivat budjetti, aikataulu, sekä suunnitteluperusteet ja laatuvaatimukset, jotka tulee olla allianssiosapuolten hyvin tuntemia. Toisaalta suunnitteluratkaisujen ja käytettävien työmenetelmien on oltava sellaisia, jotka täyttävät kaikki Tilaajan raitiotiejärjestelmälle ja allianssiurakalle esitetyt tavoitteet. Tilaaja tekee päätöksiä urakan laajuudesta, laatutasosta sekä suunnitteluperusteista ohjatessaan allianssia täyttämään asetetut reunaehdot. Allianssin vastuulla on tuottaa suunnitteluratkaisuja ja työmenetelmiä, jotka täyttävät Tilaajan tavoitteet sekä mahtuu asetettuihin reunaehtoihin.

26 26 (49) : Laajuus ja laatutaso sekä suunnitteluperusteet Budjetti Tilaajan tavoitteet raitiotiejärjestelmälle Kuva 5. Tavoitteisiin suunnittelun kehikko Raitiotieallianssin toteutuslaajuuden määrittämistä ja kustannuslaskentaa tehtiin rinnakkain kehitysvaiheen aikana. Tällöin hankkeen sisältöä ja kustannusarviota voitiin optimoida jatkuvasti tavoitteiden mukaiseksi. Raitiotieallianssi tiedosti kaupunkikeskustan läpäisevän hankkeen haasteet teknisen laajuuden määrittämisessä. 6.4 Laajuuden määrittäminen ja tavoitekustannuksen asettaminen Kehitysvaiheen aikana hankkeen sisältö täsmentyi maastotutkimusten täydentämisen, tarkemman raitiotiesuunnittelun, sidosryhmävuoropuhelun sekä raitiotiejärjestelmään liittyvän katusuunnittelun ja niiden päätöksenteon myötä. Hankkeen laajuuteen tuli lisäyksiä, jotka ovat perustuneet mm. tarkennettuihin esteettömyysvaatimuksiin, vaunupituuden kasvattamiseen, katusuunnitelmissa esitettyihin laatuvaatimuksiin sekä joidenkin välttämättömien kohteiden lisäämisestä, joita ei ole huomioitu yleissuunnitelmassa. Raitiotieallianssin Osan 1 tavoitekustannukseen liittyvän sisällön rajaaminen oli hyvin haastavaa. Raitiotiehanke on poikkeuksellisen haastava hanke, koska se läpäisee koko kaupunkikeskustan ja jonka laajuuteen liittyvä päätöksenteko on osittain hajautettu. Raitiotiehankkeeseen liittyy useita rinnakkain toteutettavia kaupunkikehityshankkeita, joissa kaikkien osalta oli päätettävä toteutusjärjestys suhteessa raitiotiejärjestelmän suunnitteluun ja toteuttamiseen. Samalla oli kyettävä päättämään tarkasti, mikä kuuluu raitiotiehankkeen laajuuteen ja mikä kuuluu rinnakkaishankkeen laajuuteen. Allianssiurakan laajuuden määrittämistä on tehty ryhmässä, jossa on ollut edustajia Tilaajalta sekä palveluntuottajilta. Lopullisia päätöksiä on tehty asiakokonaisuudesta riippuen allianssin projektiryhmässä, allianssin johtoryhmässä sekä yhdyskuntalautakunnassa. Laajuusmäärityksissä perusperiaate on ollut, että raitiotie voidaan rakentaa toimivaksi järjestelmäksi riippumatta siitä, missä vaiheessa kaupunki toteuttaa rinnakkaishankkeita. Tällä periaatteella nostettiin jonkin verran raitiotiejärjestelmän laajuutta, mutta toisaalta irrotettiin siitä aikatauluriskistä, että kaupunki ei teetä rinnakkaishanketta etukäteen sovitussa aikataulussa. Tämä periaate on läpinäkyvä myös valtion rahoitusosuuden osalta. Katukohtaisten yleissuunnitelmatarkistuksissa esitettyjä suunnitteluratkaisuja tai rakentamisen laajuuden muutoksia ei kokonaisuudessaan sisällytetty Raitiotieallianssin toteutusvaiheen sisältöön tai tavoitekustannukseen. Seuraavat katukohtaisten yleissuunnitelmien tarkistuksissa esitetyt laajuutta muuttaneet radan linjausmuutokset on sisällytetty Osan 1 toteutusvaiheen sisältöön:

27 Järkevä toteuttaa raitiotien rakentamisen yhteydessä Toteutettava ennen raitiotien rakentamista 27 (49) Raitiotien linjausmuutos varikolle johtavalla rataosalla Atomipolulla ja Hermiankadulla korvaa alkuperäisen raitiotien yleissuunnitelman linjauksen. Raitiotien linjausmuutos Insinöörinkadulta Hervantajärven uuden kaava-alueen päätepysäkille Tohtorinpuistossa ja Makkarajärvellä korvaa yleissuunnitelman linjauksen, jossa raitiotien linjaus kääntyy Insinöörinkadun päästä länteen Arkkitehdinkadulle. Raitiotien linjausmuutos välillä Teiskontie Kekkosentie Tekunkatu korvaa alkuperäisessä yleissuunnitelmassa esitetyn linjauksen Litukanojankadun kautta. Raitiotien linjausmuutos Rieväkadulla: Rata siirretty kulkemaan kadun länsipuolella koko hankeosan matkan. Katusuunnitelmat Katusuunnitelmissa on esitetty raitiotiekatujen tavoitetila tulevaisuudessa, ja ne antavat kokonaisnäkemyksen siitä, millaisia raitiotiekadut voivat tulevaisuudessa olla. Raitiotieallianssin hankkeen sisältöön on määritelty katusuunnitelmien perusteella raitiotien kannalta välttämättömät ja tarpeelliset rakenteet. Raitiotien toteutussuunnitelman mukainen sisältö on katusuunnitelmien mukaisen kokonaisuuden ensimmäinen vaihe. Raitiotien toteutussuunnitelmat on laadittu siten, että ne eivät estä katusuunnitelmien loppuun saattamista myöhemmissä vaiheissa. Katusuunnitelmien sisältöä ovat ohjanneet raitiotiejärjestelmän tavoitteiden lisäksi kaupungin muut tavoitteet, jolloin katusuunnitelmien mukaiset ratkaisut ovat lisänneet myös raitiotien rakentamisen kustannusarviota. Katusuunnitelmien mukaisia lisäyksiä suunnitteluratkaisuihin ei ollut huomioitu kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleissuunnitelman kustannusarviossa. Rinnakkaishankkeet Raitiotiehankkeeseen liittyy useita rinnakkaisia kaupunkikehityksen hankkeita, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava raitiotien rakentamisen aikataulu ja työjärjestys. Oikealla vaiheistuksella voidaan saavuttaa optimaalinen tehokkuus ja minimoida häiriötä ja muuta hukkaa. Nämä rinnakkaishankkeet eivät sisälly Raitiotieallianssin tavoitekustannukseen tai toteutuslaajuuteen, mutta niiden toteutus on välttämätöntä tai järkevää tehdä raitiotien rakentamisen yhteydessä. Taulukossa 5 on kuvattu rinnakkaishankkeet sekä otettu kantaa toteuttamisjärjestykseen. Taulukko 5. Raitiotiehankkeeseen liittyvät Tampereen kaupunkikehityshankkeet. Hankeosa ja katu Ho 1.1 Pirkankatu Ho Hämeenkatu Ho 1.4 Itsenäisyydenkatu Kuvaus Mariankadun liittymän muutos Hämeensilta, peruskorjaus / uuden sillan rakentaminen Posteljooninpuiston huleveden tulva-allas Raitiotien rakentamiseen sidottu aikataulu Valmis 02/2018 mennessä Valmis 10/2019 mennessä 04-10/2017. Johtosiirtojen yhteydessä. X X X Määritys perustuu Yleissuunnitelma Korjattava joka tapauksessa seuraavan vuoden aikana Asematunneli tulvii nykyisin. Riittämätön tulvaputki välillä Ronganpuisto - Asematunneli

28 28 (49) Ho 1.5 Sammonkatu Ho 1.6 Rieväkatu Ho 3.3 Kuntokatu Ho 3.4 Vieritie Ho 1.7 Hervannan valtaväylä Ho 1.7 Hervannan valtaväylä Ho 1.7 Hervannan valtaväylä Ho 1.9 Tohtorinpuisto Ho 1.10 Makkarajärvenkatu Kaalamonaukion ajoratojen ja kevyenliikenteen reittien pohjanvahvistukset / kevennykset Rieväkadun katu- ja ympäristörakentaminen Kuntokadun katu- ja ympäristörakentaminen välillä Biokatu Teiskontie Vieritien katurakentaminen PSHP:n tontilla ja katualueella Vihiojan PIMA alueen puhdistus Uusi Lukonmäen alikulkukäytävä Kevyenliikenteen laatukäytävä välillä Pehkusuonkatu Kanjoninkatu Kevyenliikenteen laatukäytävä Hervannan valtaväylän itäpuolella sekä Ruskontein alittavan kevyenliikenteen sillan (S21) rakentaminen Uuden asemakaava-alueen raitiotiehen vaikuttavat rakenteet, mm. kunnallistekniikka ja kadut 2017 aikana. Johtosiirtojen yhteydessä. Valmis 04/2018 mennessä. Valmis 12/2018 mennessä. Valmis 6/2019 mennessä. Valmis 02/2017 mennessä. X X X X X Raitiotien toimenpidealueen ulkopuolella. Ei este radan rakentamiselle. Kalevanrinteen ja Hakametsän asemakaavat. Määritelty yleissuunnitelmassa Asemakaava. Yleissuunnitelma. Asemakaava. Yleissuunnitelma Raitiotien toimenpidealueen ulkopuolella. Toteutetaan kaavamuutoksen yhteydessä. Valmis 05/2017 X Hallilan asemakaava Valmis 05/2018 mennessä. Valmis 02/2020 mennessä. X X X Laatutason parannus Ramppipuiston alikulkusiltaa kaavaalueelle ei voida luontoarvojen vuoksi rakentaa. Korvaava kulkureitti on linjattava Hervannan valtaväylän itäreunaa pitkin. S21 ja yhdistetty jk+pp -väylä ovat korvaavat reitit. Asemakaava Tavoitekustannuksen asettaminen Tavoitekustannuksen määrittäminen jaettiin kehitysvaiheen alussa viiteen tarkastusporttiin. Porttikatselmuksia järjestettiin lopulta suunniteltua vähemmän, koska katusuunnittelun ja hankkeen sisällön rajauksen valmiusaste eivät mahdollistaneet täsmällistä toteutussuunnitelmien kustannusarvion laatimista alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Suunniteltuja tavoitekustannusportteja korvattiin keväällä laskentaryhmien kokoontumisilla, joita pidettiin kahden kolmen viikon välein. Hinnoitteluperiaatteet Tavoitekustannus Osalle 1 hinnoiteltiin panospohjaisesti palveluntuottajien laskentaohjelmistoilla INFRA-RYL -nimikkeistöä noudattaen. Hinnoittelu pohjautuu kehitysvaiheen aikana saatuihin alihankintatarjouksiin, urakoitsijoiden omiin panoshinta- ja menekkitietoihin sekä laadittuihin toteutussuunnitelmiin ja aikatauluihin. Varikon talonrakennuksen osalta on noudatettu TALO-80 -nimikkeistöä ja hinnoittelu pohjautuu palveluntuottajan panos- ja menekkitietoihin sekä kehitysvaiheen aikana saatuihin alihankintatarjouksiin.

29 29 (49) Tavoitekustannuksen laskenta tehtiin tekniikkalajikohtaisella pääryhmäjaolla: yhteiset hanketehtävät työnaikaiset liikennejärjestelyt raitiotien päällysrakenne maarakennus, geotekniikka ja ympäristö johtosiirrot katurakentaminen silta- ja taitorakenteet varikon rakentaminen tekniset järjestelmät sähkörakentaminen Työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, suunnittelukustannukset ja rakennuttamistehtävät sisältyvät hanketehtävien hinnoitteluun. Tavoitekustannus on laskettu 8/2016 hintatasossa. Kustannustasoa tarkistetaan hankkeen aikana tarvittaessa osaindeksien avulla. Riskien ja mahdollisuuksien hinnoittelu analysoitiin Monte Carlo -menetelmällä. Menetelmän avulla saadaan arvioitua yksittäisten tehtävien riskien hinnoittelun perusteella kokonaiskustannuksen riskijakauma, josta voidaan edelleen johtaa eri todennäköisyyksillä toteutuva riskitaso. Tavoitekustannukseen sisällytettiin analyysifraktaalin 50 %:n arvo eli havaintosarjan mediaani. Hankeriskien jakaminen on sovittu allianssijohtoryhmässä. Osan riskeistä Tilaaja kantaa yksin ja osa riskeistä on allianssin riskejä eli ne kannetaan yhdessä. Hankeriskien jako sekä tavoitekustannukseen hinnoitellut merkittävimmät riskit ja mahdollisuuden on kuvattu kohdassa ja 7.3. Suunnitteluratkaisujen valinta sekä ideat ja innovaatiot Tilaajan tavoitteet raitiotiejärjestelmälle ohjasivat suunnittelua kehitysvaiheen aikana. Suunnitteluratkaisuiden valinnassa valintoja peilattiin tilaajan tavoitteisiin. Vaihtoehtojen vertailussa käytettiin vertailulomaketta, jossa eri vaihtoehtojen vaikutuksia tarkasteltiin tavoitteiden toteutumisen kautta. Merkittävimmät ratkaistavat asiat käsiteltiin allianssin projektiryhmässä. Allianssin henkilöstöä kannustettiin systemaattisesti ideoimaan ja innovoimaan kustannustehokkaita, Tilaajan tavoitteita täyttäviä ratkaisuja. Kehitysvaiheen aikana kirjattiin yli 280 ideaa ja innovaatiota. Tavoitekustannuksen kireyden varmistaminen Tavoitekustannuksen laskentaan osallistuivat allianssin ulkopuoliset kustannusasiantuntijat, joiden tehtävänä oli arvioida kustannuslaskennan kireyttä. Kustannusasiantuntijat osallistuivat kehitysvaiheen aikana säännöllisesti eri tekniikkalajien laskentakokouksiin. Tavoitekustannuksen määrittäminen tehtiin läpinäkyvästi avoimien kirjojen periaatteella (ns. open book periaate). Kustannusasiantuntijat ovat päässeet vapaasti tutustumaan kaikkeen laskenta-aineistoon. Allianssimallin mukaisesti he antoivat lausuntonsa päivätystä kustannusarvioista ja lausunto on tämän Arvoa rahalle raportin liitteenä. Lausunnossa on analysoitu kustannusarvioita tekniikkalajeittain sekä aikataulua, suunnittelukustannuksia ja hankkeen yleiskustannuksia.

30 30 (49) Kustannusarvion kehittyminen Kuvassa 6 on esitetty raitiotien kustannusarvion kehittyminen yleissuunnitelmavaiheesta Raitiotieallianssin tarkennettuun kustannusarvioon ja Osan 1 tavoitekustannukseen. Kuva 6. Kustannusarvion kehittyminen eri suunnitteluvaiheissa. Kuvissa 7-11 on esitetty suunnitelmatarkkuuden kehittyminen yleissuunnitelmatasosta toteutussuunnitelmaan. Kuten kuvista on huomattavissa, yleissuunnitelmassa on huomattavan paljon vähemmän informaatiota kohteen laajuus- ja laatutasosta. Osan1 tavoitekustannus on laskettu tarkoilla määrätiedoilla sekä urakkalaskentaan perustuvilla hinnoittelumekanismeilla. Kuva 7. Insinöörinkatu, yleissuunnitelma (2014). Informaation tarkkuus + 25 %.

31 31 (49) Kuva 8. Insinöörinkatu, yleissuunnitelman tarkistus (2015). Suunnitelmaan on tuotu katukohtaista lisäinformaatiota. Kuvat 9 ja 10. Insinöörinkatu, katusuunnitelma (2016). Katusuunnitelma lisää yksityiskohtaisen tiedon määrää sekä parantaa kustannusarvion luotettavuutta. Toteutuslaajuuden kasvuun ja näin ollen myös kustannuksiin vaikuttaneita tekijöitä on käsitelty tarkemmin luvussa 7.2

32 32 (49) Kuva 11. Insinöörinkatu, toteutussuunnitelma (2016). Toteutussuunnitelmaan on tuotu tarkkainformaatio rakennettavasta kohteesta. Kustannusten laskenta perustuu tarkkoihin määriin ja työsuunnitelmiin. 6.5 Avaintulosalueet ja mittarit sekä perustelut mittariarvoille Raitiotieallianssi määritti kehitysvaiheessa avaintulosalueiden mittarit, joilla mitataan allianssin suorituskykyä ja onnistumista toteutusvaiheen aikana. Avaintulosalueet ovat tilaajan asettamien tavoitteiden mukaisia avaintavoitteita, joissa allianssia kannustetaan huippusuoritukseen. Kukin avaintulosalue mittaroidaan, ja mittareille asetetaan tavoitearvot, jotka ohjaavat allianssin toimintaa. Kuva 12. Raitiotieallianssin kannustinjärjestelmän kuvaus.