Yritysten innovaatioympäristöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysten innovaatioympäristöt"

Transkriptio

1 Yritysten innovaatioympäristöt Pirkanmaa ja Keski-Suomi Mika Kautonen, Jari Kolehmainen, Pasi Koski Teknologiakatsaus 120/2002

2 Yritysten innovaatioympäristöt Tutkimus yritysten innovaatiotoiminnasta ja alueellisesta innovaatiopolitiikasta Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa Mika Kautonen Jari Kolehmainen Pasi Koski Teknologiakatsaus 120/2002 Helsinki 2001

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN X ISBN Kansi: LM&CO Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2002

4 Esipuhe Alueellisiin innovaatiojärjestelmiin ja -toimintaympäristöihin liittyvän tiedon tarve on jatkuvasti kasvanut, kun aiempaa selvemmin on tiedostettu innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn välinen yhteys. Tietointensiivisessä taloudessa kansainvälisten verkostojen rinnalla korostuu usein paikallisen toimintaympäristön merkitys yritysten uudistumisessa ja innovaatiotoiminnassa. Julkisilla toimilla voi olla merkittävä rooli innovatiivisten toimintaympäristöjen syntymisessä. Yritysten innovaatioympäristöt -julkaisu on Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen tuottama raportti, jossa tutkitaan alueita yritysten innovaatioympäristöinä, yritysten alueellisia sidoksia sekä strategioita ja instrumentteja, joilla julkinen sektori voisi vaikuttaa alueiden innovaatioympäristöjen kehittämiseen. Vuoden 2001 lopussa päättynyt Verkostot, innovaatioympäristöt ja alueet -projekti kuului Tekesin ja KTM:n rahoittamaan teknologian tutkimuksen ohjelmaan. Projekti on verkottunut Lapin yliopiston Oulun alueen innovaatiojärjestelmää tarkastelevan tutkimusprojektin kanssa. Tutkimuksessa tuotettiin kyselyihin, haastatteluihin ja tilastoihin perustuvaa vertailevaa tietoa Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueiden innovaatiojärjestelmien rakenteesta ja yritysten erilaisista innovaatioprosesseista, joista tutkimuksessa muodostettiin tyypittely. Tutkimuksessa havaittiin suora yhteys erityisesti tuotteiden ja palveluiden innovatiivisuuden ja liikevaihdon kasvun välillä. Työllisyyden kasvun kannalta osaamisintensiivisten yrityspalvelualojen sekä tiedeintensiivisten teollisuusalojen yritykset osoittautuivat tärkeiksi. Case-tutkimukset kohdistuivat Jyväskylän seudun metalliteollisuuden ja Tampereen seudun digitaalisen median keskittymiin. Oman osansa muodosti lisäksi näiden seutujen innovaatiopolitiikan vertailu. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että alueilla harjoitettavan innovaatiopolitiikan perustana voi olla kaksi visiota, jotka ovat teknopolis ja oppiva talous. Nämä ovat usein toisiaan täydentäviä edellisen soveltuessa pääosin suuriin yliopistokaupunkeihin ja jälkimmäisen yleiseksi, perustaa luovaksi malliksi kaikentyyppisillä alueilla. Teknopolis visiossa on keskeistä luoda ja ylläpitää kansainvälistä kilpailukykyä. Oppivan talouden visiossa luodaan puolestaan perustaa kilpailukyvylle huolehtimalla eri alojen ja alueiden välisestä oppimisesta ja koheesiosta. Lämpimät kiitokset kaikille projektin eri vaiheissa mukana olleille tutkijoille ja asiantuntijoille. Helsingissä tammikuussa 2002 Tekes

5 Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan sekä alueellisia toimintaympäristöjä yritysten innovaatiotoiminnan ympäristöinä että yritysten alueellisia sidoksia innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Kolmantena teemana analysoidaan alueilla harjoitettavaa innovaatiopolitiikkaa ja sen strategioita. Innovaatioiden ja jatkuvan oppimisen merkitys yritysten kilpailutekijänä on kaikilla aloilla kasvamassa. Siten myös alueiden omassa kehittämistyössä on oltava riittävästi tietoa ja ymmärrystä näistä teemoista, jotta innovaatiopolitiikka olisi realistista, osuvaa ja vaikuttavaa. Kiireiset lukijat voivat tiivistelmän lisäksi lukea luvun 7, jossa tehdään koko tutkimuksen kattava yhteenveto. Myös eri lukujen lopussa on omat yhteenvetonsa. Yritysten innovaatiotoiminnan ja sen toimintaympäristöjen kohdealueina ovat tutkimuksessa Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Näissä maakunnissa huomion kohteena ovat erityisesti niiden keskukset Tampere ja Jyväskylä, mutta myös muut maakuntien osat ja niiden yritykset ovat edustettuina. Tutkimuksen yleisenä, kokoavana viitekehyksenä toimii (alueellisen) innovaatiojärjestelmän käsite. Koska innovaatiojärjestelmän käsite tai lähestymistapa ei ole varsinainen yhtenäinen teoria, sitä täydennetään useilla erilaisilla, eri tieteenalojen teoreettisilla jäsennyksillä ja käsitteillä osa-aluekohtaisesti. Siten tutkimus on luonteeltaan monitieteinen. Raportti jäsentyy siten, että raportin johdannon jälkeen luvussa 2 hahmotellaan lyhyesti tutkimuksen viitekehys. Tämä jakautuu kolmeen osaan: 1) yritysten, 2) toimialojen ja innovaatiotyyppien sekä 3) keskittymien ja innovaatiojärjestelmien tasoon. Viitekehyksen jakautuminen kolmeen tasoon heijastaa myös tehdyn empiirisen tutkimuksen kolmitasoisuutta (luvut 3, 4 ja 5). Luku 3 tarkastelee innovaatiotoimintaa yritysten tasolla haastatteluaineistoon pohjautuen. Luku 4 perustuu pääosin laajaan 366 yritystä käsittävään kyselyaineistoon. Tarkastelukulmana ovat sekä yritysten erilaiset innovaatiotyypit että alueet kokonaisuutena ja näiden erilaiset innovaatioverkostot. Osassa hahmotetaan myös tutkimusalueiden, Keski-Suomen ja Pirkanmaan, alueellisen kehityksen päälinjoja tilastollisesti erityisesti innovaatiotoiminnan ja siihen alueilla tehtyjen investointien kautta. Luvussa 5 tarkastellaan yritystoiminnan maantieteellisen keskittymisen tuottamia etuja kahden case-tutkimuksen kautta. Tampereen seudun digitaalisen median keskittymän ja Jyväskylän Rautpohjan ympärille rakentuneen metalliteollisuuden keskittymän pohjalta tutkitaan, mikä merkitys alueellisella keskittymisellä on nykytaloudessa ja missä määrin tarkastellut keskittymät ilmentävät ns. innovatiivisten toimintaympäristöjen piirteitä. Luvussa 6 tarkastellaan alueellista innovaatiopolitiikkaa. Luvun pyrkimyksenä on tunnistaa alueellisen innovaatiopolitiikan vaikuttavuuden kannalta keskeiset eri alueille sopivat strategiat ja näitä tukevat keinovalikoimat. Erityisesti Tampereen ja Jyväskylän seuduilla harjoitetun innovaatiopolitiikan yhtäläisyyksien ja eroavuuksien tunnistaminen avaavat näköaloja yleisempiin ja muualla sovellettavissa oleviin innovaatiopolitiikan käytäntöihin ja strategioihin. Luku 7 kokoaa tutkimusraportin lopputuloksia ja johtopäätöksiä. Yhtenä keskeisenä johtopäätöksenä on, että alueilla harjoitettavan innovaatiopolitiikan perustaksi voidaan esittää kaksi visiota, jotka ovat teknopolis ja oppiva talous. Nämä eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan usein toisiaan täydentäviä edellisen soveltuessa pääosin suuriin yliopistokaupunkeihin ja jälkimmäisen yleiseksi, perustaa luovaksi malliksi kaikentyypisillä alueilla. Teknopolis-visiossa keskeistä on luoda ja ylläpitää kansainvälistä kilpailukykyä kun taas oppivan talouden visiossa on tärkeää luodaan perustaa kilpailukyvylle huolehtimalla eri alojen ja alueiden välisestä oppimisesta ja koheesiosta.

6 Abstract This is the final report of the VIA project (Networks, Innovation Milieus, and Regions), funded by the National Technology Agency Tekes under the Technology Study Programme of Tekes and the Finnish Ministry of Trade and Industry. The research tasks of the project were to investigate both regional milieus as firms innovation environments and firms regional ties from the perspective of their innovation activities. As a third closely related theme, regional innovation policies and strategies were analysed from the bottom-up perspective. Related to the rapid growth of the new innovation- and knowledge-intensive industries, employment has tended to concentrate in the largest city-regions in Finland during the post-recession years. Therefore, research is needed to increase awareness of the nature of firms innovation activities and its connection to regional development and especially to the governing of innovation policies on the regional and local level. Case regions are Tampere Region and Central Finland, and their two major cities, Tampere and Jyväskylä. This research project consisted of several studies for which a common framework was the concept of the (regional) innovation system, as presented by Cooke, Lundvall, Schienstock, and others. This approach was augmented by several theoretical concepts from various disciplines. These include the innovative milieu, the innovation network, and the technological trajectory. The project applied a variety of data and analysis, and its basis was formed on a relatively large mailed survey of 366 firms. These consisted of both the manufacturing and the knowledge-intensive business services (KIBS) firms and business units. The response rate of the survey was 31 and the consistence of the respondents with a total population was excellent by sectoral and regional distribution, and good by firm size distribution. These data were supported by data collected in 34 face-to-face interviews with executives of the responding companies. These studies resulted in a typology of innovating firms, which has similarities with Pavitt s well-known taxonomy of technological trajectories. The results show, for example, that during the period , the most growth-oriented and innovative firms belonged to the categories of science-based manufacturing, or technology-based KIBS, or management KIBS. These witness the increasing importance of knowledge as an input for production, and also provide some evidence that the organisation of production is shifting towards a more human-centred model than before. In KIBS firms, innovation activities are often carried out as an inseparable part of their customer projects instead of formal R&D, and therefore, different forms of personnel training have an important role in providing the personnel with relevant qualifications and skills in addition to learning-by-doing processes. The most integrated firms to their regional environment belong to the categories of supplier-dominated manufacturing, and both types of KIBS. These firms are usually also the smallest ones. They most often have regionally located partners in their innovation networks, be these either key customers, suppliers, partner firms, or other organisations such as public business service providers. For the former category, however, arms-length relationships are characteristic as are reactive innovation strategies. KIBS firms seem to have an important role in regional innovation milieus because they mostly have close network-type relationships with their innovation partners and these are often located in the same region. Less integrated to their regional milieus by their inter-firm networks, scale-intensive and science-based firms and specialised suppliers nevertheless have very often close co-operation with research laboratories or universities of their own region. Geographical agglomeration of production is often stated to boost innovation by the emergence of networks and social capital among local actors, thus facilitating flows of knowledge and innovation. Two case studies were conducted: one studying the rapidly grown agglomeration of digital media sector in Tampere, and the other studying more mature industrial complex of metal industry in Central Finland. Both cases demonstrated that several local collective actions have been taken by both private and public actors, often together, towards facilitating and strengthening the knowledge base and institutional setting, common for a number of firms. These indicate that also many firms have acknowledged possibilities to intentionally build their local environment to match their needs of complementary and untraded assets.

7 This research project also included a theoretical analysis of innovation policies and an empirical comparison of Tampere and Jyväskylä city-regions in relation to the innovation policies these two had applied. Displaying several similarities, the study also points out these regions own rationales for applied strategies. These indicate a certain path dependence but also unique regional assets on which to build. In regard to regional innovation policies, two major policy visions are outlined. The technopolis model focuses on more linear technology-push processes and aims to create and commercialise global top expertise in certain science and technology niches. The learning economy model is considered as more comprehensive, focusing on interactive learning and innovation processes, which may not only be more incremental but also continuous by nature. The former is mostly applicable in large university cities and in high-technology and knowledge-intensive industries nevertheless, the two models should not be seen as mutually exclusive but complementary. Technopolises enhance regions global competitiveness, whereas the learning economy model ensures the needed coherence by building capabilities for all types of regions and industries.

8 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Abstract 1 Johdatus yritysten innovaatiotoiminnan ja alueen suhteisiin Johdanto: innovaatioympäristöt ja alueet Tutkimustehtävä Tutkimuksen lähestymistapa ja menetelmät Tutkimusraportin jäsentyminen Tutkimuksen viitekehys Innovaatioympäristöt: yrityksen, keskittymän ja alueen integroituminen Innovaatioympäristöt Teknologian, organisaation ja alueen kolmiyhteys Innovaatiot yritystasolla Yritysten verkostot ja vuorovaikutus Alue ja innovaatiotoiminta Tiedon ja teknologian globaalit ja paikalliset piirteet Alueellisuus eri innovaatiotyyppien näkökulmasta Alueellisuus keskittymän prosessien näkökulmasta Alueellisuus riskinä innovaatiotoiminnassa Yritysten innovaatiotoiminta: Miten yritykset uudistuvat? Johdanto Yritystasoiset innovaatioprosessit Yritysten innovaatiostrategioiden tyypittely Yritysten innovaatiokyky Haastateltujen yritysten keskeisiä tunnuspiirteitä Yritysten innovaatiotoiminnan monimuotoisuus Yritysten kilpailuedut Yritysten innovaatiotoiminnan resursointi Innovaatiotoiminnan luonne Innovaatiotoiminnan tietolähteet Innovaatioiden suojaaminen Yritysten innovaatiotoiminta ja uudistuminen viime vuosina Yritysten innovaatiotoiminta ja uudistuminen lähitulevaisuudessa Tukiorganisaatiot innovaatiotoiminnassa Yritysten innovaatiotoiminnan alueelliset piirteet Innovaatiostrategioiden erot ja haasteet Yhteenveto Innovaatiostrategiatyyppien vertailua Innovaatiokyky innovaatiopolitiikan haasteena....39

9 4 Innovaatiotyypit ja innovaatioprosessit Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa Yritysten innovaatiotyypit Toimialojen eroavuudet innovaatioprosesseissa Yritysten innovaatiotyypit Osaamisintensiiviset yrityspalvelut innovaatiotyyppeinä Tutkimusalueina Pirkanmaa ja Keski-Suomi Tutkimusalueiden väestön ja elinkeinojen kehitys Yritysten ja innovaatiotoiminnan kehitys tutkimusalueilla Innovaatiotyypit ja alueet innovaatiotoiminnassa Investoinnit innovaatiotoimintaan Innovaatiotoiminta kilpailuetuna ja kasvutekijänä Innovaatioverkostot eri innovaatiotyypeissä ja alueilla Yhteenveto: alueellisia innovaatioympäristöjä? Keskittymästä innovatiiviseksi toimintaympäristöksi Keskittymän ja innovatiivisen toimintaympäristön käsitteet Keskittymien erilaiset tyypit Mikä on innovatiivinen toimintaympäristö? Tampereen digitaalisen median keskittymä Johdanto: määrittely, rajaus ja menetelmä Digitaalisen median keskittymän juuret ja lähtökohdat Osaaminen ja kompetenssit Sisäiset prosessit ja synergia Kehittäjäverkosto ja keskittymän sisäinen vuorovaikutus Muu keskittymän sisäinen vuorovaikutus Ulkopuoliset yhteydet Muuntumiskyky Yhteenveto ja keskustelu: keskittymän peruspiirteitä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita Jyväskylän seudun metalliteollisuuden keskittymä Johdanto Lähtökohdat Osaaminen ja kompetenssit Sisäiset prosessit ja synergia Ulkopuoliset yhteydet Muuntumiskyky Yhteenveto ja johtopäätökset Johtopäätökset: keskittymistä innovatiivisiin toimintaympäristöihin Alueellinen innovaatiopolitiikka Näkökulmia alueelliseen innovaatiopolitiikkaan Innovaatiopolitiikan esiinnousu Mitä on innovaatiopolitiikka? Alueellinen innovaatiopolitiikka ja sen merkitys Alueellinen innovaatiopolitiikka yritystasolla: resurssit ja innovaatiokyky Järjestelmätasoiset toimet alueellisessa innovaatiopolitiikassa Alueellisen innovaatiopolitiikan visiot ja strategiat Tarkastelussa kahden alueen innovaatiopolitiikka Empiirisen tutkimuksen lähtökohtia Tutkimusmaakuntien innovaatiopolitiikan resurssiperusta Jyväskylän seudun innovaatiopolitiikan strategia ja sen muotoutuminen Nykytilanne: innovaatioympäristöt ja innovaatiopolitiikka Jyväskylässä

10 6.2.5 Tampereen seudun innovaatiopolitiikan strategia ja sen muotoutuminen Nykytilanne: innovaatioympäristöt ja innovaatiopolitiikka Tampereella Innovaatiopolitiikan alueellisuuden merkitys ja kehittämisen ongelmat Yhteenveto: innovaatiopolitiikka Jyväskylän ja Tampereen seuduilla Yhteenveto ja johtopäätökset: innovaatioympäristöt ja niiden kehittäminen alueilla Tutkimuksen tausta ja toteutus Yritysten innovaatiotoiminta ja sen aluesuhde Yritysten innovaatiostrategiat Innovaatiotyyppien tunnuspiirteitä Innovaatiotoiminta Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa Keskusseudut ja maakunnat innovaatioympäristöinä Yrityskeskittymien kehitys innovatiivisiksi toimintaympäristöiksi? Alueellinen innovaatiopolitiikka innovatiivisten toimintaympäristöjen kehittämisenä Innovaatiopolitiikka Tampereella ja Jyväskylässä: menestyksiä ja ongelmia Teknopolis ja oppiva talous alueellisen innovaatiopolitiikan visioina Lopuksi Lähteet Liitteet 1. Tutkimuksen toteutus ja siihen liittynyt yhteistyö Kyselyn otos ja vastausjakauma Toimialojen luokittelu eri innovaatiotyyppeihin VIA-tutkimusprojektissa haastatellut henkilöt Tekesin teknologiakatsauksia

11 1 Johdatus yritysten innovaatiotoiminnan ja alueen suhteisiin 1.1 Johdanto: innovaatioympäristöt ja alueet Yritysten toiminnan ja niiden sijainnin väliseen suhteeseen pätee edelleen kaksi keskeistä havaintoa (Porter & Sölvell 1998, 440): Ensinnäkin taloudelliset ja teknologiset toiminnot pyrkivät keskittymään tiettyihin sijaintipaikkoihin, minkä seurauksena tapahtuu kansallista ja alueellista erikoistumista. Toiseksi yritysten kasvuun ja suorituskykyyn vaikuttavat huomattavan paljon niiden lähiympäristön olosuhteet. Tämä on nähty viime vuosina Suomessakin, kun laman jälkeinen kehitys on johtanut voimakkaaseen alueerojen kasvuun (Valtioneuvoston kanslia 2000), jossa erityisesti suuret yliopistokeskukset ovat selvästi muita alueita edellä esimerkiksi tuotannolla, t&k-investoinneilla, työllisyydellä ja muuttoliikkeellä mitattuna. Näillä alueilla syntyy ja kehittyy osaamisintensiivistä yritystoimintaa, joka useimmilta muilta alueilta puuttuu. Verkostot, innovaatioympäristöt ja alueet -tutkimusprojektissa on tarkasteltu innovaatiotoiminnan ja alueellisen kehityksen välisiä monimuotoisia suhteita kahdessa maakunnassa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Näille alueille on ollut ominaista, että niiden keskusseudut ovat erityisesti 1990-luvun jälkipuoliskolla päässeet voimakkaalle kasvu-uralle, mutta tämä kehitys ei ole samalla tavoin heijastunut muuhun maakuntaan. Siten nämä alueet ovat tarjonneet hyvän kohteen innovaatiotoiminnan ja sen alueellisten piirteiden tarkastelulle. Tässä loppuraportissa, kuten koko tutkimuksessa, on pantu suuri paino kysymykselle, miten alueilla voidaan niiden omista ominaispiirteistä ja resursseista lähtien luoda sellaisia innovaatioympäristöjä, jotka tarjoavat alueiden eri tyyppisille yrityksille mahdollisimman hyvät edellytykset innovaatiotoimintaan siten, että ne kykenisivät hyödyntämään myös kansallisia ja kansainvälisiä rakenteita, resursseja ja ohjelmia. Siten näkökulma innovaatiopolitiikassa on alue- ja paikallistason omissa strategioissa ja toimissa, ei niinkään kansalliselta tasolta johdetuissa sektoripolitiikoissa. Alueiden strategioiden hahmottamista ajatellen on rakennettu myös teoreettista kehikkoa, joka auttaa hahmottamaan yritysten innovaatiotoimintaan vaikuttavia keskeisiä tekijöitä aluetason näkökulmasta. Näiksi tekijöiksi on tässä tutkimuksessa tunnistettu erityisesti erilaiset alueelliset toimialakeskittymät, yritysten erilaiset innovaatiotyypit, eritasoiset ja -suuntaiset innovaatioverkostot sekä erilaiset institutionaaliset tekijät. 1.2 Tutkimustehtävä Tässä raportissa tarkastellaan toisaalta alueellisia toimintaympäristöjä yritysten innovaatiotoiminnan ympäristöinä ja toisaalta yritysten alueellisia sidoksia innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Alue vaikuttaa yritykseen ja yritys alueeseen, yrityksestä riippuen aina eri tavoin. Keskeiset tutkimuskysymykset voidaan asettaa seuraavasti: Mikä on alueellisen/paikallisen ulottuvuuden merkitys yritysten innovaatiotoiminnassa? Millaisia eri yritystyyppejä voidaan erottaa innovaatiotoiminnassa? Millaisia tuotannollisia ja innovaatioverkostoja eri tyyppisillä yrityksillä on? Miten nämä verkostot alueellisesti suuntautuvat? Millaiset vaatimukset eri yritystyypeillä on sijaintiympäristölleen eli millaisia erilaisia innovaatioympäristöjä voidaan erottaa? Mikä on alueellisten keskittymien merkitys yritysten innovaatiotoiminnalle? Milloin alueelliset keskittymät muodostuvat innovatiivisiksi toimintaympäristöiksi? Missä määrin tarkasteltavat keskittymät osoittavat innovatiivisen toimintaympäristön piirteitä ja missä ne poikkeavat näistä piirteistä? Miten tutkimuskohteena olevilla alueilla on tuettu yritysten innovaatiotoimintaa ja rakennettu yritysten innovaatiotoimintaa edistäviä innovaatioympäristöjä eli millaista alueellista innovaatiopolitiikkaa on harjoitettu? Millaisia perusstrategiavalintoja innovaatiopolitiikassa voidaan tunnistaa? Millaisiin linjauksiin ja toimenpiteisiin nämä valinnat ovat johtaneet? Millaisia seurauksia valitusta linjasta on havaittavissa? Millaisia hyviä käytäntöjä innovaatiopolitiikassa voidaan tunnistaa? 1

12 Tutkimusalueet joiden yritystoimintaa tarkastellaan alueellisen innovaatiojärjestelmän laajasta viitekehyksestä ovat Pirkanmaa ja Keski-Suomi (ks. myös Kautonen & Schienstock 1998). Näistä saatavaa tietoa voidaan jossain määrin yleistää myös muihin Suomen maakuntiin. Tätä edesauttaa se, että tutkimus ei rajoitu ainoastaan korkean teknologian yrityksiin, joilla on usein monipuolisia yhteyksiä esimerkiksi yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, vaan myös muiden toimialojen yritykset ovat edustettuina. Eri toimialojen monipuolinen tarkastelu tarjoaa siis mahdollisuuden hahmotella kehitystä ja sen hallintaa myös alueilla, joiden yritys- ja toimialarakenne on perinteinen. Keskeinen tutkimuksen rajausta ohjaava periaate on ollut jakaa erilaiset verkostot ja virrat kolmeen tasoon: 1) fyysisiin ja logistisiin verkostoihin ja virtoihin, 2) informaatioja kommunikaatioteknologian välittämiin informaatioverkkoihin ja -virtoihin sekä 3) tietoa ja osaamista välittäviin innovaatioverkostoihin. Näistä tutkimuksen kohteena on ollut pääosin viimeinen eli innovaatioverkostot. Käytännössä näitä verkostoja ja virtoja ei useinkaan voi selvästi erottaa toisistaan, mutta tutkimuksen rajauksena jako on ollut hyödyllinen ja perusteltu, koska nimenomaan yritysten innovaatiotoiminta ja sen alueelliset piirteet ovat tutkimuksen kohteena. Tässä tutkimuksessa sovellettu niin sanottu teknologisten kehityspolkujen taksonomia (yritysten innovaatiotyypittely) pyrkii jakamaan yritykset sisäisesti mahdollisimman homogeenisiin ryhmiin innovaatioprosessiensa ja tietoperustansa suhteen. Tyypittelyn soveltamiseen on monia syitä. Yksi innovaatiopolitiikkaan liittyvä syy on se, että osa näistä yritystyypeistä hyötyy suoraan julkisista tiede- ja teknologiainfrastruktuuriin tehdyistä investoinneista, kun taas toisille sektoreille esimerkiksi työntekijöiden ja yritysjohdon koulutusmahdollisuuksien kehittäminen on huomattavasti tärkeämpää (vrt. Lundvall 1999). Yritysten innovaatiotyyppien tunnistaminen on siten aluetason innovaatiopolitiikan kohdistamisen ja osuvuuden kannalta avainasemassa. Toisena tärkeänä tehtävänä on tunnistaa mahdolliset toimialakeskittymät ja niiden erityispiirteet, sillä juuri alueellisen keskittymisen kautta yrityksille voi syntyä erilaisia ulkoisia sijaintietuja, joista syntyvät kilpailuedut voivat olla muualla sijaitseville yrityksille saavuttamattomissa sijaintietujen vaikean jäljiteltävyyden vuoksi. 1.3 Tutkimuksen lähestymistapa ja menetelmät Tutkimuksen yleisenä, kokoavana viitekehyksenä toimii (alueellisen) innovaatiojärjestelmän käsite. Koska innovaatiojärjestelmän käsite tai lähestymistapa ei ole varsinainen yhtenäinen teoria, sitä täydennetään useilla erilaisilla, eri tieteenalojen teoreettisilla jäsennyksillä ja käsitteillä osa-aluekohtaisesti. Siten tutkimus on luonteeltaan jo lähtökohtaisesti monitieteinen. Edquist (1997, 15-29) on koonnut yhdeksän piirrettä, jotka yhdistävät kaikkia innovaatiojärjestelmän sovelluksia (kansallinen, alueellinen, toimialakohtainen jne.) ja kuvaavat lähestymistavan etuja ja heikkouksia. Nämä piirteet voidaan tiivistää seuraavasti: Innovaatioiden ja oppimisen korostaminen: innovaatiot määritellään eri yhteyksissä varsin eri tavoin, mutta ne ovat joka tapauksessa keskeinen osa innovaatiojärjestelmää. Oppimisen keskeinen rooli ei puolestaan ole yhtä ilmeinen. Innovaatiojärjestelmä-lähestymistavassa tunnistetaan kaikenlaisen oppimisen (mm. muodollinen koulutus, t&k-toiminta, prosesseihin sisältyvä oppiminen) merkitys innovaatioiden synnylle. Kokonaisvaltaisuus ja monialaisuus/-tieteisyys: innovaatiojärjestelmä-lähestymistavassa pyritään huomioimaan kaikki innovaatioiden synnyn kannalta keskeiset tekijät. Taloudellisten tekijöiden lisäksi tunnistetaan institutionaaliset, organisatoriset, sosiaaliset ja poliittiset tekijät. Innovaatiojärjestelmä-lähestymistavassa yhdistyy myös rakenteellinen ja toimijakeskeinen lähestymistapa. Historiallinen perspektiivi: historiallinen näkökulma on luonteva, sillä sekä yksittäiset innovaatiot että innovaatiojärjestelmät kehittyvät yli ajan. Esimerkiksi inertian ja polkuriippuvuuden käsitteet ovat tässä suhteessa tärkeitä. Järjestelmien eroavuudet ja ei-optimaalisuus: ei ole määriteltävissä yhtä optimaalista innovaatiojärjestelmätyyppiä eri valtioille, alueille jne., koska innovaatiojärjestelmät muuttuvat koko ajan ja jokaisen innovaatiojärjestelmän lähtökohdat ovat erilaiset. Tämä ei kuitenkaan tee vertailevaa tutkimusta turhaksi, sillä eri järjestelmistä voidaan pyrkiä tunnistamaan niiden hyviä ja huonoja puolia. Keskinäisriippuvuuden ja epälineaarisuuden korostaminen: yritykset eivät innovoi erityksissä, vaan ne toimivat enemmän tai vähemmän tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden organisaatioiden kanssa. Vuorovaikutusta määrittävät lakien, sääntöjen, säädösten ja kulttuuristen tapojen muodostama konteksti. Organisaatiot ovat usein muita yrityksiä (asiakkaita, kilpailijoita tai toimittajayrityksiä), mutta ne voivat olla myös yliopistoja, kouluja, hallintoyksiköitä jne. Innovaatiojärjestelmä-lähestymistavassa myös eri elementtien väliset yhteydet ja vuorovaikutussuhteet ovat tärkeitä ja ne voivat olla hyvinkin kompleksisia. Tässä lähestymistavassa huomioidaan myös yritysten kysyntätekijöiden vaikutus niiden innovaatiotoimintaan, kun perinteisesti (etenkin julkisissa interventioissa) on huomiota kiinnitetty vain tarjontaan. Innovaatiokäsityksen kattavuus: innovaatiojärjestelmälähestymistavassa innovaation käsite määritellään aiempaa laajemmin. Huomiota kiinnitetään teknologisten tuoteinnovaatioiden lisäksi myös yrityksen prosesseissa, tuotannossa ja organisoinnissa tehtäviin muutoksiin. Organisatoriset ja teknologiset muutokset liittyvätkin 2

13 usein hyvin läheisesti toisiinsa ja toisaalta organisatoristen muutosten on nähty olevan keskeinen tuottavuuden kasvun lähde. Instituutioiden merkityksen korostuneisuus: instituutioiden on todettu monessa yhteydessä olevan erittäin tärkeitä yritysten innovaatiotoiminnan kannalta. Sen sijaan instituutioiden määrittelyissä on suuria eroja. Instituutioiksi nähdään usein käyttäytymistä ohjaavat tekijät, kuten normit, säännöt ja lait. Toisaalta instituutioiksi määritellään usein formaalit rakenteet, joilla on määritelty toimintatarkoitus (=organisaatiot). Institutionaalinen ympäristö voi muodostua myös innovaatioiden esteeksi, jolloin kaivataan nk. institutionaalisia innovaatioita. Käsitteellinen epäselvyys: innovaatiojärjestelmä-lähestymistavan keskeisten käsitteiden määrittelyä leimaa yleinen epäselvyys. Käsitteellinen pluralismi on kuitenkin tyypillistä vasta kehittymässä olevalle lähestymistavalle. Käsitteellinen viitekehys, ei formaali teoria: innovaatiojärjestelmä ei ole formaali teoria, joka määrittää muuttujien välille selkeät ja pysyvät yhteydet. Pikemminkin se on käsitteellinen viitekehys, joka auttaa sekä tutkijoita että käytännön innovaatiopolitiikan suunnittelijoita ja päättäjiä analysoimaan innovaatioihin vaikuttavia tekijöitä. Kuten innovaatiojärjestelmien tutkimukselle edellä todettiin tyypilliseksi, myös tämän tutkimuksen aineistot ja niiden analyysitavat ovat monipuolisia. Tällä monipuolisuudella ja useilla näkökulmilla haluttiin saada kohteena olevasta ilmiöstä rikas kuva. Tutkimuksen metodologia on lähellä muutamia muita vastaavia Euroopassa viime vuosina toteutettuja tutkimuksia, joissa viitekehyksenä on alueellinen innovaatiojärjestelmä (Cooke ym. 1998, Tödtling & Kaufmann 2001). Tärkeimmät aineistot ja näiden analyysitavat ovat tiivistetysti seuraavat: Kirjallisuustutkimus, jossa käytiin laajasti lävitse tieteellisiä julkaisuja eri tieteenaloilta. Tärkeimpiä tieteenaloja ja tutkimussuuntauksia tämän tutkimuksen kannalta olivat evolutionäärinen talousteoria, institutionaalinen talousteoria, monitieteinen innovaatiojärjestelmätutkimus, innovatiivinen toimintaympäristö tutkimussuuntaus, yrityksen resurssiperustainen teoria, innovaatiojohtamisen kirjallisuus sekä teollisuussosiologinen tutkimus. Tässä raportissa ei ole erillistä kirjallisuuskatsausta, vaan teoreettisen analyysin tulokset esitetään aluksi yhtenäisen, kattavan teoriakehikon muodossa (luku 2) ja myöhemmin eri osien yhteydessä kuhunkin teemaan liittyen. Postikysely, jonka kohteena olivat Pirkanmaan ja Keski-Suomen teollisuus- ja yrityspalveluyritykset ja -toimipaikat (teollisuudessa kaikki yli 9 henkeä ja yrityspalveluissa yli 4 henkeä työllistävät toimipaikat), yhteensä toimipaikkaa. Palautettuja käyttökelpoisia kyselyjä saatiin kesäkuuhun 1999 mennessä 366:sta yrityksestä ja toimipaikasta eli palautusprosentti oli 31. Aineiston edustavuus oli kokonaisuutena erittäin hyvä (toimiala, alue), mutta yrityskoon mukaan tarkasteltuna painottuivat keskisuuret ja suuret yritykset. Kyselyn analyysi ja tulokset raportoitiin jo väliraportissa (Kautonen & Tiainen 2000), mutta niistä esitetään tässä raportissa keskeisimmät tulokset (luku 4). Haastattelututkimus, jonka kohteeksi valittiin yrityksiä, jotka vastasivat kyselyyn. Näitä haastatteluja tehtiin 34. Haastatteluilla tarkennettiin tehtyä kyselyä sekä kyettiin tarkistamaan kyselyn vastausten validiteettiä. Haastattelututkimuksen analyysi ja tulokset esitetään luvussa 3. kaksi toimialakeskittymiin kohdistuvaa case-tutkimusta, joiden kohteina olivat Jyväskylän seudun metalliteollisuuden sekä Tampereen seudun digitaalisen median keskittymät. Näissä tehdyt 36 haastattelua kohdistuivat sekä yrityksiin että keskittymän kannalta keskeisiin muihin organisaatioihin. Keskittymien case-tutkimukset esitetään luvussa 5. tutkimus alueellisesta innovaatiopolitiikasta, joka jakautui teoreettiseen analyysiin ja kahteen case-tutkimukseen perustavaan empiiriseen osioon. Tässä haastateltavina olivat Tampereen ja Jyväskylän seutujen innovaatiopolitiikan avainhenkilöt. Näitä haastatteluja tehtiin yhteensä 31. Tämä osa tutkimuksesta raportoidaan luvussa 6. Edellä mainittujen lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin monenlaista muuta materiaalia, kuten erilaisia tilastoja ja kirjallisia dokumentteja, www-sivustoja, osallistumista erilaisiin tutkimusteemoihin liittyviin tilaisuuksiin, vapaamuotoisia keskusteluja jne. Näistä saatiin vihjeitä haastatteluihin ja toisaalta niistä saatiin erilaista määrällistä ja laadullista informaatiota, jonka luotettavuutta tarkistettiin tarvittaessa muista lähteistä. 1.4 Tutkimusraportin jäsentyminen Raportin johdannon (luku 1) jälkeen luvussa 2 hahmotellaan lyhyesti tutkimuksen viitekehys. Tässä on keskeistä, että viitekehys rakentuu kolmeen tasoon: 1) yritysten, 2) toimialojen ja innovaatiotyyppien sekä 3) keskittymien ja innovaatiojärjestelmien tasoon. Näillä kullakin tutkimusta ohjaava teoria rakentuu osin eri tyyppisistä aineksista, joita kuitenkin yhdistää innovaatiojärjestelmän käsite. Raportin kirjoittajien välisestä työnjaosta kerrotaan liitteessä. Viitekehyksen jakautuminen kolmeen tasoon heijastaa myös tehdyn empiirisen tutkimuksen kolmitasoisuutta (luvut 3, 4 ja 5). Luku 3 tarkastelee haastatteluaineiston pohjalta yritysten tasolla innovaatiotoimintaa ja sen ehtoja ja edellytyksiä, erityisesti kysymystä yritysten innovaatiotoimintaan liittyvistä ulkoisen vuorovaikutuksen muodoista, jotka ilmenevät erilaisina innovaatioverkostoina. Luvussa 4 tätä tarkastelua jatketaan yritysten erilaisten innovaatiotyyppien tasolla sekä analysoimalla teemaa myös alueiden näkökulmasta ja erilaisten innovaatioverkostojen alueellisten ilmenemismuotojen kautta. Osassa hahmotetaan myös tutkimusalueiden, Keski-Suomen ja Pirkanmaan, alueellisen kehityksen päälinjoja erityisesti aluetalouksien 3

14 ja niiden innovaatiotoiminnan kautta. Tämä on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää, millaisen sijaintiympäristön nämä alueet tarjoavat yrityksille. Alueiden tarkastelussa painopiste on maakuntien keskusseuduissa, sillä Tampereella ja Jyväskylässä yrityksiä on eniten ja myös yrityksien innovaatiotoimintaa tukeva infrastruktuuri oppilaitokset, rahoitusorganisaatiot yms. on keskittynyt näihin maakuntien keskuksiin. Kun tarkastelussa siirrytään kyselyn tulosten analysointiin, myös muut maakunnan osat pääsevät paremmin näkyviin: Maakunnat on jaettu kyselyaineiston analysoinnissa ja sen tulosten tarkastelussa kahtia keskusseutuun ja niitä ympäröivään muuhun maakuntaan. Tällöin tulevat esiin myös ns. keskittymisedut (erityisesti kaupungistumisedut). Luvussa 5 edetään tarkastelemaan näitä keskittymisetuja kahden case-tutkimuksen kautta. Tampereen seudun digitaalisen median keskittymän ja Jyväskylän Rautpohjan ympärille rakentuneen metalliteollisuuden keskittymän pohjalta tutkitaan, mikä merkitys alueellisella keskittymisellä on aikaisempaa tietointensiivisemmäksi muuttuvassa taloudessa ja missä määrin tarkastellut keskittymät ilmentävät ns. innovatiivisten toimintaympäristöjen piirteitä. Samalla arvioidaan sitä, miten innovaatiopolitiikassa voidaan tukea tällaisten toimintaympäristöjen syntymistä ja kehittymistä. Luvussa 6 alueellinen innovaatiopolitiikka jonka tavoitteena on kehittää yritysten, verkostojen, toimialojen ja koko talouden kykyä innovaatiotoimintaan kootaan erillisen tarkastelun kohteeksi. Osan pyrkimyksenä on tunnistaa alueellisen innovaatiopolitiikan vaikuttavuuden kannalta keskeiset eri alueille sopivat strategiat ja näitä tukevat keinovalikoimat. Viime kädessä harjoitetun innovaatiopolitiikan toimivuuden ratkaisee toteutus ja eri toimijoiden sitoutuminen. Erityisesti Tampereen ja Jyväskylän seuduilla harjoitetun innovaatiopolitiikan yhtäläisyyksien ja eroavuuksien tunnistaminen ja analysointi avaavat näköaloja myös yleisempiin ja muualla sovellettavissa oleviin innovaatiopolitiikan käytäntöihin ja strategioihin. Luku 7 kokoaa tutkimusraportin lopputuloksia ja johtopäätöksiä. Päätösluvussa tehdään myös joitakin strategisia peruslinjauksia erilaisille innovaatioympäristöille sekä esitetään haasteita innovaatiopolitiikalle. 4

15 2 Tutkimuksen viitekehys 2.1 Innovaatioympäristöt: yrityksen, keskittymän ja alueen integroituminen Innovaatioympäristöt Yksittäisen yrityksen näkökulmasta on tärkeää se, millaisia materiaalisia ja immateriaalisia resursseja yrityksellä on innovaatiotoimintaansa varten käytettävissään. Tämä pätee myös yrityksen toimintaympäristöön: onko uuden tuotteen kehittämiseen saatavissa ulkopuolista rahoitusta, löytyykö yritystä toteuttamaan asiantuntevasti tietojärjestelmän implementoinnin, kykeneekö osahankkija kehittymään myös tuotesuunnittelussa hyödylliseksi partneriksi, onko korkeakoulussa yrityksen kannalta kiinnostavaa osaamista kansainvälistymisen ongelmissa tai jossakin teknologiassa ja niin edelleen. Yleisesti yrityksen toimintaympäristöä voidaan innovaatiotoiminnan kannalta nimittää innovaatioympäristöksi. Jokaisella yrityksellä on oma innovaatioympäristönsä, joka voi tuottaa paineita ja tarjota kannustimia innovaatiotoimintaan, mutta toimia myös yrityksen ulkopuolisten resurssien lähteenä. Innovaatioympäristön ominaisuudet vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten kukin yritys harjoittaa innovaatiotoimintaa tai syntyykö uusia yrityksiä uusien innovaatioiden perustalle Teknologian, organisaation ja alueen kolmiyhteys Teknologian ja teknologisen muutoksen on viimeisten vuosikymmenien kuluessa ymmärretty olevan keskeinen tekijä alueellisessa kehityksessä ja taloudellisten muutosten alueellisessa ilmenemisessä: uusien tuotteiden ja prosessien kehittyminen riippuu merkittävästi alueilla olevasta kapasiteetista synnyttää ja omaksua uutta. Siten teknologian ja alueen välillä on sidos. Toisaalta teknologinen muutos vaikuttaa tuotannon kustannuksiin ja johtaa tuotannon sijainnissa muutoksiin (Storper 1997, 26). Kustannustekijöiden lisäksi teknologinen muutos johtaa laadullisiin muutoksiin tuotannossa, millä on kenties jopa suurempi merkitys (Rosenberg 1982). Eri toimialojen välillä on suuria eroja niiden hyödyntämässä tyypillisessä tietoperustassa, eli aloilla on erilaisia teknologisia regiimejä. Tästä seuraa se, että eri toimialat eroavat huomattavastikin niille tyypillisissä innovaatioprosesseissa. Innovaatioprosesseiltaan suhteellisen homogeenisiä toimialaryhmiä kutsutaan tässä tutkimuksessa innovaatiotyypeiksi. Yrityksistä ja eri tyyppisistä yritysverkostoista muodostuvat organisaatiot ja organisaatiokokonaisuudet eivät ole ainoastaan riippuvaisia sijaintialueidensa materiaalisista tai immateriaalisista resursseista. Sen lisäksi näillä organisaatioilla on myös sijainnillinen suhde toisiinsa: Vuorovaikutukseen ja kommunikointiin vaikuttaa, sijaitsevatko organisaatiot lähekkäin ja millaisiin paikallisiin toimintaympäristöihin ne ovat mahdollisesti juurtuneet. Vaikutus voi olla epäsuorakin, jolloin esimerkiksi yhden yrityksen omaksuma menestykselliseksi osoittautunut strategia saa lähiympäristössään jäljittelijöitä (ks. Camagni 1991, Autere 2000). Edellä mainituilla erilaisilla innovaatiotyypeillä on tavallisesti myös erilaisia innovaatiotoimintaan liittyviä ulkoisen vuorovaikutuksen muotoja. Yritysten ja toimialojen erilaiset organisoitumis- ja kasautumisprosessit synnyttävät erilaisia keskittymiä, joilla voi olla voimakas alueellinen sidos. Alueen tuotantorakenteen kannalta merkittävää on, millaisia yritysten innovaatiotyyppejä alueella on, sillä nämä määrittävät suuressa määrin myös sitä, millaista innovaatiotoimintaa alueella harjoitetaan (vaikkakaan tämä yhteys ei ole mitenkään deterministinen ja suoraviivainen). Siten alueita luonnehtivat erilaiset tuotannontekijöiden, organisaatioiden ja teknologioiden vahvat tai heikot vuorovaikutussuhteet ja ylivuodot (spillovers). Tältä perustalta muun muassa aluetaloustieteessä ja talousmaantieteessä on alettu puhua teknologian, organisaation ja alueen kolmiyhteydestä (ks. esim. Storper 1997, Porter ja Sölvell 1998). Teknologian (innovaatiotyypit), organisaation (yritykset, innovaatioverkostot ja keskittymät) ja alueen yhteyttä hahmotetaan kuvassa 1. 5

16 Innovaatiotyyppi / toimialarakenne Alue Erikoistuneet toimittajat Perinteiset, toimittajariippuvaiset Mittakaavaintensiiviset Tiedeintensiiviset Teknologia- KIBS Management- KIBS Tuotantorakenne Alue A Ohut Alue B Perinteinen / yksipuolinen Alue C Perinteinen / monipuolinen Alue D Moderni / monipuolinen Tekstiili-, huonekalu-, metallituotteet jne. Paperi, teräs, kulutushyödykkeet, autot jne. Koneet ja laitteet, instrumentit jne. Elektroniikka ja telekommunikaatio, kemia ja bioteknologia jne. Ohjelmistot, tekninen suunnittelu, T&K-palvelut jne. Liikkeenjohdon konsultointi, markkinointi jne. Selitys yritys muutamia yrityksiä Melko paljon yrityksiä Erittäin paljon yrityksiä Innovaatioverkosto tai keskittymä Kuva 1. Tutkimuksen teoreettinen asetelma: alueen, innovaatiotyyppien sekä keskittymien yhdistyminen. 2.2 Innovaatiot yritystasolla Evolutionäärisissa teorioissa korostetaan sitä, että yritysten tiedon ja teknologian hakurutiinit ovat rajautuneita ja että yritysten innovaatiotoimintaa leimaa kumulatiivinen ja tekemällä oppiminen. Samalla yritykset (sekä maat ja alueet) ohjautuvat pitkiksi ajoiksi seuraamaan tiettyjä kehityspolkuja (Pavitt 1988, Archibugi & Pianta 1992). Tutkimuksissa on tunnistettu yritysten innovaatioprosesseissa ainakin kolme toisiinsa liittyvää piirrettä: Pyrkimys vähentää teknistä ja taloudellista epävarmuutta Tarve vuorovaikutukseen ulkopuolisten toimijoiden kanssa Tarve kasvokkaiseen vuorovaikutukseen uuden tiedon luomisessa ja vaihtamisessa kommunikaation tehostamiseksi. Pyrkimys teknisen ja taloudellisen epävarmuuden vähentämiseen johtuu siitä, että innovaatioprosessit ovat lähtökohtaisesti epävarmoja sekä teknisesti (soveltuvuus, toimivuus) että markkinamenestykseltään (Freeman 1991). On arvioitu, että yksi kymmenestä tutkimusprojektista johtaa kaupalliseen menestykseen ja että monet patentoiduista keksinnöistä eivät saa kaupallista sovellusta (Pavitt 1991). Innovaatioiden teknisiä piirteitä ja ominaisuuksia tavallisesti parannellaan vähittäisten parannusten sekä yritysten ja erehdysten kautta. Tämä puolestaan johtaa tarpeeseen olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa sekä epämuodollisissa verkostoissa että virallisissa yhteistyösuhteissa. Yleensä innovaatiot tai niihin johtavat ideat saavat alkunsa varsinaisen kehitystyön ja valmistuksen tekevän yrityksen ulkopuolella (Pavitt 1984, Scherer 1984). Asiakkaiden on useissa tutkimuksissa todettu olevan keskeisiä innovaation lähteitä (Håkansson 1989, von Hippel 1988), kun taas toisissa tapauksissa toimittajayritykset ovat merkittävässä osassa. Monet muunkin tyyppiset organisaatiot voivat olla tärkeässä osassa. Dosi (1988) on tunnistanut erilaisiksi innovaatioprosesseiksi ja niihin liittyviksi tieto- ja teknologialähteiksi seuraavat: virallinen t&k-toiminta yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa informaation ja tiedon leviämiseen liittyvät epäviralliset prosessit, joita ovat esimerkiksi julkaisut, tekniikan alan yhdistykset, työssä oppiminen, henkilökunnan siirtyminen yrityksestä toiseen 6

17 yritysten keskinäisen yhteistyön kautta tapahtuva tekemällä ja käyttämällä oppiminen innovaatioiden omaksuminen toisilta tuotannonaloilta esimerkiksi imitoimalla tuotantohyödykkeisiin ja välituotteisiin kiinnittynyt teknologia. Yhteistä on useimmiten se, että innovaatioiden syntymiseen liittyy jatkuva ja pitkäaikainen vuorovaikutus tiedon vaihdon ja keskinäisen oppimisen muodoissa, vaikka kertaluonteisia informaation vaihtoon pohjaavia innovaatioprosesseja tapahtuukin (Lundvall 1993, Porter & Sölvell 1998, 445). Tämä tiedonvaihto pitää usein sisällään monenlaista sensitiivistä informaatiota, mikä opportunistisesti käytettynä voi olla osapuolille haitallista. Siten tiedonvaihto vaatiikin keskinäistä luottamusta. Tiedonvaihtoon liittyy tavallisesti paljon monenlaisia epämuodollisia mekanismeja. Näin ollen yhä kehittyneempien kommunikaatiomuotojen lisäksi säilyy tarve henkilökohtaiseen kasvokkain tapahtuvaan tiedonvaihtoon (Nohria & Eccles 1992). Henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen liittyy etäisyyskitka eli todennäköisyys tehokkaaseen henkilöiden väliseen kommunikointiin alenee etäisyyden kasvaessa (Pred 1977, Porter & Sölvell 1998, 446). Kasvokkain tapahtuva kommunikointi on erityisen arvokasta, kun vaihdetaan hiljaista tietoa tai kun tiedonvaihtoon liittyy tuotteiden tai käytössä olevien tuotantoprosessien havainnointi. On myös esitetty, että odottamattomat ja suunnittelemattomat henkilöiden väliset kohtaamiset saattavat olla innovaatioiden syntymisen kannalta tärkeimpiä (Utterback 1974), jolloin maantieteellisesti keskittyneillä taloudellisilla toiminnoilla on selvää etua hajautuneisiin toimintoihin nähden (Enright 1997). Yritysten hyödyntämälle teknologiselle tiedolle on ominaista erityisyys erotuksena tieteellisestä tiedosta, joka pyrkii lainalaisuuksiin ja tiettyyn yleisyyteen. Yrityksissä ratkaisuja ei useinkaan voi johtaa yleisestä teoriasta, vaan on etsittävä kussakin konkreettisessa tilanteessa parhaita mahdollisia ratkaisuja (Lovio 1990, 16). Teknologinen tieto on siis selvästi tuote- ja yrityssidonnaisempaa kuin tieteellinen tieto. Perinteisesti tieto on nähty julkisena hyödykkeenä, mutta todellisuudessa merkittävä osa taloudellisesti hyödynnettävissä olevasta tiedosta on yksityistä (Dosi 1988). Yritysten hyödyntämälle tiedolle voidaan erottaa ainakin kolme erityyppistä tietoperustaa (Smith 1995, myös Oerlemans ym. 1999). Nämä ovat: Yleinen (tieteellinen) tietoperusta. Tämä tietoperusta on sisäisesti pitkälle eriytynyt ja sen hyödyntämismahdollisuudet tuotannossa ja innovaatiotoiminnassa vaihtelevat suuresti. Toimiala- tai tuotekohtainen tietoperusta. Tähän liittyy saman alan tai samantyyppisellä tuotteilla kilpailevien yritysten jakama ymmärrys tuotteen ja sen vaatimien prosessien teknisistä piirteistä, materiaalien käytöstä, tuotteiden tai niiden komponenttien ominaisuuksista jne. Tämä tieto ja siihen pohjaavat käytännöt muokkaavat toimialan yritysten toimintatapoja. Yrityskohtainen, paikallistunut ja erityinen tietoperusta. Tällainen tietoperusta yleensä koostuu yhdestä tai useammasta teknologiasta ja tietoperustaan liittyvästä rutiinista (käytännöstä), jotka yritys tuntee hyvin ja joka muodostaa yrityksen kilpailuaseman perustan. Yrityskohtainen tietoperusta ei ole ainoastaan tekninen vaan liittyy myös siihen, miten tekniset prosessit kytkeytyvät yrityksen muihin toimintoihin (mm. markkinoilla ilmenevien mahdollisuuksien tunnistaminen, rahoitus, hankintatoimi, markkinointi). Tietoperustojen monitasoisuus auttaa ymmärtämään yritysten kompetenssien muodostamisen ongelmia. Vaikka yrityksellä onkin kompetensseja joillakin omilla erityisalueillaan, yritys yleensä kohtaa ongelmia, kun sen tavoitteleman innovaation kannalta merkittävä ratkaisu on sen asiantuntemuksen ulkopuolella. Monien kompetenssien hankkiminen vaatii yrityksen henkilöstöltä oppimista, joka voi viedä aikaa. Yrityksen on siten kyettävä saavuttamaan ja hyödyntämään joko uutta sisäisesti tuotettua tietoa tai yrityksen ulkopuolella luotua tietoa voidakseen ratkaista ongelmansa. Toinen keskeinen ongelma liittyy juuri tiedon hyödyntämiseen, yrityksen innovaatiokykyyn, eli siihen, kuinka yritys kykenee päämäärätietoisesti hankkimaan tietoa ja soveltamaan sitä omiin tarpeisiinsa. Tutkimuksen perustana olevaa näkemystä yrityksestä innovaatiotoimintaa harjoittavana toimijana voidaan luonnehtia tarkemmin evolutionäärisen talousteorian tarjoamin käsittein. Taulukkoon 1 on koottu keskeisiä uusklassisen valtavirtatalousteorian ja evolutionäärisen talousteorian näkemyksiä ja erityisesti näkemysten eroavuuksia. Nykykäsitystä voisi luonnehtia myös siten, että perinteinen taloustieteellinen näkemys talousjärjestelmistä eräänlaisina koneina on muuttumassa ihmiskeskeisemmäksi samanaikaisesti, kun palvelut ja tieto painottuvat taloudessa. Tällöin talous ei metaforisesti ole ainoastaan materiaalisia panoksia ja tuotoksia, vaan talous koostuu erilaisista suhteista. Taloudelliset prosessit ovat keskustelua ja koordinointia ja useimpien prosessien kohteet eivät ole tuotannontekijöitä, vaan reflektoivia, inhimillisiä yksittäisiä ja kollektiivisia toimijoita (Storper 1997, 28). Samalla materiaalisten taloudellisten voimavarojen rinnalla ovat korostuneet toimijoiden väliset suhteet (relational assets) eli sosiaalinen pääoma sekä toimijoiden osaaminen eli inhimillinen pääoma. Kaksi taulukossa 1 esitettyä näkemystä heijastavat kahta hyvin erilaista teoreettista maailmankuvaa, joilla on ollut ja on edelleen merkittävä vaikutus käytännön toimintaan esimerkiksi innovaatiopolitiikassa. Uusklassisen maailmankuvan mukaan yritykset tekevät sen, mikä on niiden kannalta parasta, varsinkin jos niiden sallitaan toimia ilman julkisen vallan vaikutusta. Vaihtoehtoisille strategioille jää siten hyvin vähän tilaa silloin, kun on kyseessä uuden innovaation kehittäminen tai organisaatio- tai verkostoaseman etsiminen. Evolutionaarisessa talousteoriassa ja 7

18 Taulukko 1. Kaksi erilaista näkemystä yrityksen toiminnasta ja kehityksestä (Arnold & Thuriaux 1997, 7). Uusklassinen näkemys Evolutionäärinen näkemys Informaatio Hinta- ja teknologiainformaatio yrityksen saatavissa ilman kustannuksia Yrityksellä ei rajoitteita tämän informaation käytössä Informaatio epätarkkaa, kallista ja vaikeaa ymmärtää ja hyödyntää Informaation hyödyntäminen voi tuottaa uusia kustannuksia ja vaatia täydentäviä voimavaroja ja innovaatiokykyä Rationaalisuus Yritys kykenee ymmärtämään saamaansa informaatiota Yritys toimii saamansa informaation pohjalta rationaalisesti maksimoidakseen tuottonsa Yrityksen rationaalisuus on rajoitettu. Päätökset perustuvat kokemukseen menneestä Toisaalta toimet voivat olla strategisia: lyhyen tähtäimen hyödyt voidaan uhrata pitkän tähtäimen tavoitteille Teknologiset valinnat Tuottaakseen tuotteen, yrityksellä on käytössään rajaton määrä teknologioita (tapoja yhdistää tuotannontekijöitä) Yritykset kykenevät liikkumaan helposti teknologiasta toiseen Teknologisia valintoja rajoittaa kulloinenkin osaamistaso sekä yrityksen sisä- että ulkopuolella (polkuriippuvuus) Muutokset sisältävät suuria kustannuksia ja riskejä Teknologinen edistys Teknologinen edistys tapahtuu yrityksen ulkopuolella ikään kuin itsestään, mahdollistaen yritykselle aiempaa tehokkaamman tuotannon Kaikilla toimialan yrityksillä käytettävissään sama, täydellinen informaatio Teknologinen edistys tapahtuu sekä yrityksen sisäettä ulkopuolella Sen hyödyntäminen vaatii yritykseltä innovaatiokykyä, mukaan lukien vastaanottokykyä arvioida ja soveltaa ulkopuolelta tulevia ideoita Toiminta Yritys eräänlainen taloudellinen robotti, joka reagoi olosuhteiden muutoksiin suppealla, vakiintuneella valikoimalla toimenpiteitä Yritys etsii uusia mahdollisuuksia, oppii ja muuttaa omia kompetenssejaan ja toimintaansa ajan kuluessa innovaatiojärjestelmien lähestymistavassa yritykset ja muut toimijat eroavat esitetystä kuvasta huomattavasti. Toimijat eivät ainoastaan tee erilaisia asioita erilaisten kapasiteettien perustalta, vaan myös niiden yleinen taloudellinen kompetenssi vaihtelee huomattavasti. Koska kyvykkyys ja kompetenssit voidaan hankkia oppimisen kautta, on myös julkiselle vallalle olemassa mahdollisuuksia ja tarvetta tukea näitä oppimisprosesseja. 2.3 Yritysten verkostot ja vuorovaikutus Edellä on jo viitattu yrityksen ulkoisiin suhteisiin ja yrityksen kykyyn hankkia organisaationsa ulkopuolelta täydentäviä kompetensseja. Kolmen liiketoimien organisoinnin perusmuodon (verkosto, hierarkia, markkina) merkitys yrityksen hankkiessa uutta tietoa ja teknologiaa riippuu monista tekijöistä, joista muutamia on yhdistetty seuraavaan kuvaan (kuva 2). Verkostomainen yhteistyö ei ole suinkaan kaikissa tapauksissa rationaalisin ratkaisu hankkia tietoa yrityksen ulkopuolelta. Kuvassa pystyakselin vasemmalla puolella olevilla yrityksillä ja toimialoilla mahdollisuus suojella ja omia oman kehitystyön tuotoksia on heikko, eli aloille tyypillisiä innovaatioita ei voi tehokkaasti suojella esimerkiksi patentoinnilla tai salaamalla. Tällöin yleensä houkuttimet innovaatiotoimintaan ovat melko vähäisiä ja ne kohdistuvat enemmänkin prosessi- kuin tuoteinnovaatioihin, sillä esimerkiksi omien tuotantotapojen salassa pitäminen voi olla helpompaa kuin tuoteinnovaation. Tuoteinnovaatio voidaan jäljittää kilpailijan tuotteesta tutkimalla sitä, purkamalla osiin (reverse engineering), ja mikäli innovaatio ei ole immateriaalioikeudellisen suojan piirissä sen jäljittely on täysin laillista ja mahdollista. Kuvassa pystyakselin oikealla puolella sijaitsevissa tapauksissa houkutti- 8

19 Mahdollisuus suojella ja omia kehitystyön tuotoksia Pieni Suuri Liiketoimi- ja siirtokustannukset Tehdään omaa T&K:aa Jäljitellään kilpailijoita ja tutkitaan kilpailijoiden ratkaisuja (reverse engineering) Tehdään omaa T&K:aa Tehdään yhteistyötä Hankitaan markkinoilta Hankitaan markkinoilta Itsenäisesti tehtävään kehitystyöhön kuluva aika/kustannukset Itsenäisesti tehtävään kehitystyöhön kuluva aika/kustannukset Kuva 2. Yritysten vaihtoehtoiset strategiat uuden tiedon ja teknologian hankkimisessa (Teece & Pisano 1987, Camagnin 1991, 139, mukaan). met innovaatiotoimintaan ovat suuremmat, koska yrityksen on mahdollista pitää itsellään ainakin osin kehitystyönsä tuotokset ilman, että ne vuotavat kilpailijoille. Yhteistyön merkitys kasvaa, kun kehitystyön vaatima aika ja sen aiheuttamat kustannukset kasvavat suuriksi ja kun toisaalta yrityksen ulkopuolelta tuotaviin ratkaisuihin liittyvät liiketoimi- ja siirtokustannukset kasvavat suuriksi. Kun toinen tai molemmat mainituista tekijöistä ovat vähäisiä, ei yhteistyöhön yrityksen ulkopuolisten kumppaneiden kanssa ole tarvetta ryhtyä. Hankkimalla uusi tieto ja teknologia joko oman organisaation sisältä tai ostamalla se markkinoilta vältetään yhteistyö, joka on usein huomattavasti monimutkaisempi koordinointimuoto. Verkostoista puhuttaessa on lisäksi tärkeää erottaa toisistaan vahvat, eksplisiittiset sidokset toimijoiden välillä ja implisiittiset, löyhät sidokset (weak ties, Granovetter 1973). Verkosto voidaankin määritellä valikoiduiksi ja eksplisiittisiksi yhteyksiksi tavoiteltujen kumppanien kanssa yrityksen toimintaympäristössä, jossa yritys muodostaa markkinasuhteensa ja hankkii täydentäviä voimavaroja (Camagni 1991, 135). Edelleen miljöösuhteiksi voidaan määritellä paikallisessa toimintaympäristössä muodostuneet avoimet, epäviralliset ja implisiittiset yhteydet (emt.). Nämä ovat osa yrityksen löyhiä sidoksia, joita voi ja lähes aina muodostuukin myös paikallisen toimintaympäristön ulkopuolelle. Yritys pyrkii vahvojen sidostensa kautta koordinoimaan ulkoisia resursseja yhdessä omien resurssiensa kanssa ja muodostamaan näin vahvempia kompetensseja. Vahvat sidokset tekevät esimerkiksi mahdolliseksi luoda yhteistoiminnassa uutta tietoa ja tuotteita sekä ottaa suurempia riskejä jakamalla niitä, jolloin yrityksen suhteellinen koko kasvaa (Håkansson 1987, 215). Tiiviit suhteet vaativat kuitenkin merkittäviä investointeja, joten yrityksellä ei voi olla näitä sidoksia samassa määrin kuin löyhiä sidoksia. Löyhien sidosten merkitys on toisenlainen ja vahvoja sidoksia täydentävä. Löyhiä sidoksia yrityksellä voi olla paljon, koska ne eivät vaadi yhtä suuria investointeja kuin vahvat sidokset. Löyhien sidosten merkitys on yritykselle ennen muuta siinä, että niiden kautta se voi hankkia laajalti informaatiota ja siten löyhiä sidoksia voi nimittää myös kontakti- ja informaatioverkostoiksi (ks. taulukko 2). Löyhät sidokset muodostuvat pohjimmiltaan organisaation yksittäisten ihmisten kontakteista. Yrityksen kontaktien tulisi kattaa keskeiset strategiset solmukohdat, joiden kautta se pääsee epäsuorasti laajojen informaatiokanavien yhteyteen. Toinen löyhien sidosten merkitys on siinä, että ne voivat olla yritykselle potentiaalisia vahvoja sidoksia, kun ilmenee tilanne, jossa tarvitaan kiinteämpää sidosta toiseen toimijaan tällä olevien täydentävien kompetenssien hyödyntämiseksi. Aiempi löyhä sidos on tehnyt osapuolille mahdolliseksi toistensa tuntemisen ja luottamuksen rakentamisen, miltä pohjalta vahvan sidoksen muodostaminen 9

20 Taulukko 2. Tiedonvaihdon luonne ja sidosten vahvuus (vrt. Hansen 1999, Granovetter 1973). Tiedonvaihdon luonne Sidosten vahvuus Informaatiovirta Vahva Moninaista, runsasta ja molemminpuolista Löyhä Niukkaa ja usein asymmetristä Vaihdetun tiedon luonne Tavallisesti kompleksistä Yksinkertaista Tiedon muoto Usein koodaamatonta tai hiljaista Usein koodattua Suhde tiedon ympäristöön Kommunikaation tyyppi Kontekstisidonnaista eli osana jotakin laajempaa rakennetta tai kokonaisuutta Tiheää ja erikoistunutta, sisältäen ammattisanastoa ja erikoistermejä, sisäpiiriläisten tietoa Usein kontekstista riippumatonta ja itsenäisesti ymmärrettävissä Ohutta ja helppoa ymmärtää Verkostosidosten hallinta Vaatii tavallisesti paljon resursseja Ei vaadi paljoa resursseja voi onnistua. Vahvat sidokset luovat tiiviitä, mutta samalla muita poissulkevia ryhmiä, kun taas löyhien sidosten kautta näiden erilaisten ryhmien tuottama informaatio ja tieto leviävät (Granovetter 1973, 365). Siten löyhien sidosten merkitys paikalliselle toimintaympäristölle tai toimialakeskittymälle on integroiva ja kokonaisuutta koossa pitävä. Lisäksi yritysten löyhät sidokset voivat toimia merkittävinä kanavina keskittymän ulkopuoliseen kehitykseen. Yrityksen tuotantoverkostot eli suhteet esimerkiksi asiakas- ja toimittajayrityksiin muodostuvat yritykselle yleensä luonteeltaan vahvimmiksi sidoksiksi (ks. luku 4, myös Kautonen & Tiainen 2000, 45-46, 63). Nämä tuotantoverkostot ovat yrityksen innovaatiotoiminnan kannalta usein keskeisiä, sillä niiden kautta yritykset saavat innovaatio- ja kehittämistoimintaansa erilaisia impulsseja ja luottamuksellista tietoa. Liiketoimintasuhteiden merkitys vaihtelee luonnollisesti suuresti. Esimerkiksi suuret asiakkaat ovat yleensä alihankkijayrityksille monessa suhteessa strategisesti tärkeitä. Erityisen suuri merkitys tuotantoverkostoilla voidaan olettaa olevan matalan innovaatiokyvyn yrityksille, koska niillä on lähtökohtaisesti kaikkein heikoimmat edellytykset itse jatkuvasti seurata yrityksen ulkopuolella tapahtuvaa kehitystä teknologioissa ja markkinoilla. Tuotantoverkostot tarjoavat näille yrityksille ulkoistettua innovaatiokykyä. Näiden verkostojen kautta välittyvä tieto ja impulssit voivat myös edesauttaa yrityksen oman innovaatiokyvyn kehittymistä 1. Yritysten tuotanto- tai muutkaan verkostot eivät tunnusta maantieteellisiä rajoja, vaan yritykset voivat hakea itselleen parhaiten sopivat kumppanit mistä hyvänsä. Fyysinen läheisyys voi kuitenkin olla eri osapuolten välisen vuorovaikutuksen kannalta varsin merkityksellinen seikka. Perinteisten pk-yritysten verkostot ovat suurelta osin melko paikallistuneita, koska yrityksillä ei välttämättä ole resursseja tai edes tarvetta ulottaa verkostojaan kovin laajalle maantieteelliselle alueelle. Erilaisten toimintojen keskittymisellä ja erityisesti toimialakeskittymien kehittymisellä innovatiivisiksi toimintaympäristöiksi voi olla merkitystä myös yritysten innovaatiokyvyn kehittymisessä. Tällöin kyse on erityisesti yritysten välisistä löyhistä sidoksista. Innovaatioverkostot ovat välineitä koko innovaatiojärjestelmän oppimisessa, synergioiden ja vuorovaikutuksen syntymisen kautta tuotannollisten klustereiden välillä ja sisällä (Cooke 1998, Lundvall & Borras 1998). Kuitenkin kysymys siitä, kuinka verkostot erityisesti edistävät järjestelmän kehittymistä, liittyy kulloiseenkin institutionaaliseen asetelmaan tai toimintaympäristön tyyppiin sekä sen ja verkostojen vuorovaikutukseen. Innovaatioverkosto voidaan määritellä seuraavasti (emt.): innovaatioverkosto on eksplisiittinen organisatorinen yhteistyön ja vaihdon järjestely, joka on tarkoitettu tiedon, tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen. Innovaatioverkostoihin liittyviä toimintoja voivat olla perustutkimus, soveltava tutkimus, tuotekehitys, tuotanto, laadunvarmistus ja markkinointi sekä näihin liittyvät osa-alueet ja organisointi. 1 Pienen alihankintayrityksen päämies voi esimerkiksi lisätä alihankkijan innovaatiokykyä tekemällä tälle ehdotuksia yhteisistä toimituksiin, reklamointiin, laadunvalvontaan yms. liittyvistä toimintatavoista. Tällöin vaikkapa yhtenäistettävät dokumentointikäytännöt voivat kohentaa alihankintayrityksen kykyä arvioida oman tuotantoprosessin tai toimintatavan heikkouksia ja osoittaa kohteita ja tapoja kehittää näitä. Vastaavasti laitetoimittajan järjestämä koulutus tai konsultointi voi lisätä käyttäjäyrityksen kykyä arvioida omia tuotanto- ja työtapojaan tai avata jopa mahdollisuuksia uusien tuotteiden valmistamiselle. 10

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Reija Lilja - Atro Mäkilä (toim.) KOULUTUKSEN TALOUS NYKY-SUOMESSA. Julkaistui opetusministeriön rahoituksella,

Reija Lilja - Atro Mäkilä (toim.) KOULUTUKSEN TALOUS NYKY-SUOMESSA. Julkaistui opetusministeriön rahoituksella, 2008 AGI-Information Management Consultants May be used for personal purporses only or by libraries associated to dandelon.com network. ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS The Research Institute of the

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä

ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä Jari Kolehmainen & Valtteri Laasonen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Sente Millä eväillä uudistutaan innovaatiopolitiikan

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Uusimaa innovaatiopolitiikan veturina mita edellyttaä? Markku Markkula, maakuntahallituksen pj

Uusimaa innovaatiopolitiikan veturina mita edellyttaä? Markku Markkula, maakuntahallituksen pj Uusimaa innovaatiopolitiikan veturina mita edellyttaä? Markku Markkula, maakuntahallituksen pj Europe needs forerunner cities and city driven regions. Espoo committed to be one of those. SDG 3 Health SDG

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar 23.5.2017 Krista Taipale Head of Internaltional Affairs Helsinki-Uusimaa Regional Council Internationalisation

Lisätiedot

Materiaalien politiikka

Materiaalien politiikka Materiaalien politiikka Petrus Kautto Politiikka-analyysien ryhmä Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit (MISU) - akatemiaohjelma Vuosiseminaari 14.9.2017 Materiaalien / kiertotalouden toimintapolitiikka

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan

Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Voivatko alueyhteisöt oppia toisiltaan? Avauksia hyvän käytännön teoriaan ja metodologiaan Maantieteen päivät 27.10.2012 Helsingissä Seija Virkkala, Vaasan yliopisto Botnia Atlantica Institute s partners

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer Hannu Saarijärvi Johdanto Yritykset ovat perinteisesti keskittyneet asiakasdatan hyödyntämisessä (CRM) omiin, yrityksen

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään!

CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään! CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään! Monikanavaisen viestinnän mittaaminen: https://www.vapamedia.fi/mittaaminen/

Lisätiedot

Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto

Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat Mika Aalto 31.8.2017 Kasvun agenda kasvupolitiikan tukena Kasvupolitiikan tavoitteena on elinkeinoelämän uudistuminen ja kannattava, korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA!

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! Vuxenutbildning för Svenskfinland 22-23.3.2011 PhD REIJO SILTALA 2011 PUHEENVUORON RAKENNE 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä.   public-procurement Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta ja alueiden uudistuminen

Innovaatiotoiminta ja alueiden uudistuminen 1 Innovaatiotoiminta ja alueiden uudistuminen Tutkimuspäällikkö Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Sente S-posti: jari.kolehmainen@uta.fi Puh. 050-5749704 2 Sisältö Johdanto: Alueellinen innovaatiotoiminta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta Kuntien uudistuminen Markku Sotarauta Osaavatko kunnat uudistua? Kunta innovaatioympäristönä Kuntaorganisaation innovaatioympäristö Markku Sotarauta University of Tampere Research Unit for Urban and Regional

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA AMKE:n luovat verkostot Helsinki 5.-6.4.2011 FT REIJO SILTALA 2011 SISÄLTÖ 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana Antti Vasara, toimitusjohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Joensuu 7.2.2017: Älyä

Lisätiedot

Suomen kansallisen geotietoaineiston arvo ja mineraaliklusterin kilpailukyky- ja vaikuttavuustutkimus I Riikka Aaltonen

Suomen kansallisen geotietoaineiston arvo ja mineraaliklusterin kilpailukyky- ja vaikuttavuustutkimus I Riikka Aaltonen Suomen kansallisen geotietoaineiston arvo ja mineraaliklusterin kilpailukyky- ja vaikuttavuustutkimus 11.10.2018 I Riikka Aaltonen Taustaa Pitkä historia mineraalien hyödyntämisen ja kaivosteollisuuden

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot